SISÄLLYSLUETTELO. KEHRY, :15, Esityslista 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO. KEHRY, 16.6.2016 14:15, Esityslista 1"

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO KEHRY, :15, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Varhaisen tuen toimintamallin päivittäminen... 2 Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen ohjeistus_ Kaarinan kaupungin uusittu sisäilmaohje Pykälän liite: Sisäilmaohje Aluehallintoviraston tarkastuskertomus Hulkkionkaaren MVR-työmaasta Pykälän liite: MVR-työmaa Hulkkionkaari Kirjaston työpaikkaselvityksen seuranta Pykälän liite: Työpaikkaselvitys seuranta (3) Kiinteistönhoidon työpaikkaselvitys Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_docx Ympäristönsuojelun työpaikkaselvitys Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake ympäristönsuojelu_ Nuorisopalveluiden työpaikkaselvitys Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake _ nuorisopalvelut Muut asiat... 54

2 -2, KEHRY :15 Sivu 1 Kokousaika Kokouspaikka Torstai klo kaupunginhallituksen kokoushuone Jäsenet Varajäsenet Lumme Pia Laalo Pertti JHL ry Saarinen Jarkko Alitalo Merja Juko ry Karppanen Mirja Asikainen Mari Jyty ry Nurmi Arja Kaiskola Tuulia Tehy ry Salminen Anna Riittonen Teija Juko ry Andelin Minna Tiukuvaara Tuija SuPer ry Välivaara Pauliina Wirén Katariina työsuojeluvaltuutettu Häggström Nikkola Tiina työsuojeluvaltuutettu Tuomi Karlsson Katriina Kartio Ilona työsuojeluvaltuutettu Virta Harri kaupunginjohtaja Antola Päivi hallintojohtaja Kantalainen Merja Aso Janne kaupunginhallituksen edustaja Merivuori Marisa Tuulia Välimaa Sirkka henkilöstölautakunnan edustaja Heikkilä Elina Hynninen Liisa sivistyspalvelujen edustaja Lappi Jyrki Aromäki Pasi ympäristöpalvelujen edustaja Arola Järvi Anna Salospohja Tuuli hyvinvointipalvelujen edustaja Esittelijät Hanhiala Maija Lehtonen Pirkko henkilöstöjohtaja työhyvinvointipäällikkö Asiantuntijat Wickström Terhi Alander Maija kuntoutuksen ohjaaja opiskelija työterveyshoitaja Pöytäkirjanpitäjä Pässilä Teija henkilöstösihteeri Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 25, KEHRY :15 Sivu 2 Varhaisen tuen toimintamallin päivittäminen Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Aktiivinen tuki on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen ongelmia. Jokainen organisaatio nimeää toimintatapansa itselleen sopivasti. Keva käyttää nimitystä Aktiivisen tuen toimintatapa. Aktiivisen tuen toimintatapa koostuu varhaisesta, tehostetusta ja paluun tuesta, sekä näihin sisältyvästä työterveysyhteistyöstä. Aktiivisen tuen avulla ongelmiin voidaan tarttua ajoissa sekä löytää ratkaisuja työn sujuvoittamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Toimiva aktiivinen tuki lisää työhyvinvointia ja siten tuloksellisuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia, pidentää työuria, joten ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset pienenevät, parantaa organisaation mainetta työpaikkana. Varhainen tuki (Vartu) on tarttumista työssä suoriutumisen ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelmiin ryhdytään hakemaan työkykyä edistäviä ratkaisuja heti kun ne on havaittu. Kuntoutuksen ohjaaja opiskelija Terhi Wickström on laatinut opinnäytetyönä Kaarinan kaupungille päivitetyn varhaisen tuen toimintamallin. Toimintamalli on oheismateriaalina. Kuntoutuksenohjaajaopiskelija Terhi Wickström on pyydetty kokoukseen esittelemään toimintamallia. Valmistelija: Henkilöstösihteeri Teija Pässilä p Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä 1. hyväksyy osaltaan päivitetyn varhaisen tuen toimintamallin 2. esittää em. mallin edelleen henkilöstölautakunnan hyväksyttäväksi Päätös 25 : Ote: Henkilöstölautakunta

4 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 3 Johtoryhmä Kehry Henkilöstölautakunta Varhaisen tuen toimintamalli Työkyvyn tukemisen vastuut Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Vastuu työhyvinvoinnista ja työntekijöiden työkyvystä kuuluu kuitenkin työyhteisön jokaiselle jäsenelle. Toiminta työkyvyn tukemiseksi kuuluu hyvään johtamiseen ja on yksi hyvän esimiestyön tärkeimmistä tehtävistä. Esimiehellä on mahdollisuus omalla toiminnallaan pienentää todennäköisyyttä sille, että työntekijä siirtyy työelämän ulkopuolelle työkykyongelmien vuoksi. Esimiehen tukena toimivat johto, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja työsuojelu. Työntekijän vastuulla on olla aktiivinen oman työkykynsä ylläpitämisessä. Hänen velvollisuutenaan ja oikeutenaan on ottaa oma työkykynsä puheeksi esimiehen kanssa. Myös työyhteisön tulee olla aktiivinen työkykyongelmia havaitessaan. Työterveyshuollon antama tuki ja työkyvyn seuranta ovat tärkeä osa työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Henkilöstön arkityöhön kuuluvat keskustelut, työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut ovat myös työhyvinvoinnista huolehtimista. Kokonaisvastuu yksikkönsä työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisesta on esimiehellä. Ohjeistuksen tavoite Työkyvyn varhaisen tuen tavoitteena on pystyä puuttumaan työntekijän työkykyongelmiin varhaisessa vaiheessa ennen kuin työkykyä uhkaava asia tai ongelma on ehtinyt pitkittyä. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on tukea esimiestä hänen toiminnassaan, kun hän havaitsee tai epäilee työtekijänsä työkyvyn heikentyneen. Asia tulee ottaa esille heti, kun muutos työkyvyssä havaitaan. Esimiehen kannattaa varhain myös pyytää apua, esimerkiksi työterveyshuollosta. Ohjeistus antaa myös työntekijälle mahdollisuuden pyytää varhaisen tuen keskustelua, kun hän kokee keskustelun itselleen tarpeelliseksi. Varhaisen tuen ohjeistuksella pyritään tukemaan henkilöstön henkisen ja fyysisen toimintakyvyn säilymistä vanhuuseläkeikään saakka. Aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta ja oikea-aikainen tilanteeseen puuttuminen ylläpitävät työkykyä ja vähentävät pitkittyneitä sairauspoissaoloja. Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat työntekijän terveys, elämäntilanne, osaaminen, motivaatio, johtaminen, työnhallinta, työhyvinvointi ja tasapuolinen kohtelu. Keskustelun voi käydä aina, kun esimiehelle on syntynyt huoli työntekijän työssä jaksamisesta. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 8 Hallimestarinkatu 17a (02) KAARINA KAARINA (02) (Faksi)

5 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 4 2 (7) Missä tilanteissa varhaisen tuen keskustelu on tarpeellinen? Varhaisen tuen keskustelun aloitteen tekijä voi olla työntekijä itse, esimies, työkaverit/työpari, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työntekijän lähipiiri. Varhaisen tuen keskustelu voidaan käydä, kun työntekijällä on toistuvia lyhyitä poissaoloja tai yli 10 kalenteripäivää yhtä jaksoisesti tai työntekijän poissaolot alkavat noudattaa ennakoitavaa kaavaa työntekijän työkäyttäytymisessä huomataan muutos verrattuna aikaisempaan käyttäytymiseen työntekijän työn tuloksellisuus tai työn laatu on heikentynyt työntekijällä on ongelmia sitoutua työaikoihin työntekijän työkyky ei vastaa työn vaatimuksia tai huomataan työkyvyn laskua, esim. tarkkaavaisuus-, keskittymis- tai motivaatio-ongelmia työntekijällä on konflikti yhden tai useamman työtoverinsa kanssa tai työpaikan ristiriidat sitovat ihmisen työhönsä tarvitsemaa energiaa (ks. Avain hyvään Kaarina-henkeen) työntekijä kokee tulevansa työpaikalla häirityksi, kiusatuksi tai syrjityksi (ks. Avain hyvään Kaarina-henkeen) työntekijä havaitsee työpaikalla mahdollista häirintää, kiusaamista tai syrjintää (ks. Avain hyvään Kaarina-henkeen) työyhteisön toiminnan laatu, tehokkuus tai työn sujuvuus ovat muuttumassa heikompaan suuntaan työntekijästä johtuvasta syystä työtoverit ilmaisevat huolensa työntekijästä esimies on huolissaan työntekijästä asiakkailta on tullut palautetta työntekijästä

6 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 5 3 (7) Keskusteluun liittyviä asioita Keskusteluun osallistuvat työntekijä ja esimies. Työntekijä on velvollinen osallistumaan keskusteluun ja molemmilla on halutessaan oikeus ottaa tukihenkilö mukaan. Esimiehen ja työntekijän tulee valmistautua etukäteen ja miettiä, mikä voisi olla keskustelun tavoite. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu on olennainen asia tilanteen eteenpäin viemiseksi. Keskustelun tulee olla tietosuoja- ja salassapitoasiat huomioiva. Keskustelu kirjataan kuntahr- järjestelmään, jonne kumpikin osapuoli voi tarvittaessa palata. Työkyvyn vaatiessa työterveyshuollon selvittelyä esimies on yhteydessä työterveyshuoltoon, varaa ajan ja ilmoittaa sen työntekijälle. Käynti työterveyshuollossa on työaikaa. Tarvittaessa varhaisen tuen keskustelu ja/tai käynti työterveyshuollossa voi tapahtua myös sairausloman aikana. Keskustelua eteenpäin vieviä asioita: aloitetaan keskustelu käymällä läpi keskusteluun johtaneita tekijöitä, kenen aloitteesta keskustelu on järjestetty ja mistä syystä kysytään työntekijän omaa näkökulmaa asiasta ja hänen sen hetkistä työkykyään mikäli syynä on työyhteisöasia, selvitetään asian tilanne sillä hetkellä käydään läpi myös hyvin olevia asioita tai muita aiheita pohditaan yhdessä tavoitetta ja ratkaisua työssä jaksamiselle päätetään miten edetään ja missä aikataulussa sovitaan seurannasta Vartu lomakkeella olevat kysymykset ovat/toimivat keskustelun tukena. Kaikkia lomakkeilla olevia kysymyksiä ei tarvitse täyttää ja lomakkeille voidaan itse lisätä omia kysymyksiä, joista on syytä keskustella. Muut kuin sairaudesta johtuvat poissaolot poissaolo pakottavista perhesyistä/yksityiselämään liittyvä syy motivaatio-ongelma työyhteisöongelma muu syy Työntekijällä voi olla tarve olla poissa työstä myös muusta syystä esim. henkilökohtaisista syistä. Tällöinkin varhaisen tuen -keskustelu saattaa olla tarpeellinen. Esimies voi olla näissä tapauksissa aloitteellinen, mutta työntekijän kannattaa keskustelua itsekin pyytää. Työterveyshuoltoa voidaan käyttää apuna tarvittaessa.

7 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 6 4 (7) Varhaisen tuen toimintamalli Havaitaan tarve varhaisen tuen keskustelulle Punainen nuoli kuvaa aktiivista toimintaa. Vihreä nuoli kuvaa ratkaisua. Käydään keskustelu Asia ratkeaa, ei toimenpiteitä Ei terveydellinen syy Terveysongelma, joka vaatii esimiehen yhteyden oton työterveyshuoltoon Tarvittaessa yhteys työsuojeluun tai työterveyshuoltoon Mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä työterveyshuollon ja/tai Kevan kanssa: työterveysneuvottelu työkykyarvio Järjestelyt, joilla tuetaan työntekijän työkyvyn palautumista Työntekijällä velvollisuus osallistua ja noudattaa sovittuja asioita Seurantapalaveri Työntekijä jatkaa entisessä työssään Työntekijä ei pysty jatkamaan entisessä työssään Asian selvittely jatkuu Työntekijän irtisanoutuminen

8 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 7 5 (7) Miten edetään, kun entisessä työssä jatkaminen ei onnistu Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa Työterveysneuvottelu, jossa läsnä työntekijä, esimies, työterveyslääkäri, henkilöstöhallinto. Tarkoin harkittuna voi olla muitakin osallistujia. Ammatillinen kuntoutus tai muut mahdollisuudet tukea työssä jatkamista työkokeilu Kevan tarjoamat palvelut työpaikkakoulutus Kelan tarjoamat palvelut uudelleenkoulutus TE-toimiston tarjoamat palvelut uudelleensijoitus Oppisopimustoimiston tarjoamat palvelut työhönvalmennus Kuntoutusmahdollisuudet selvitetään aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Työhön paluun tuki ja seuranta Työntekijä jatkaa uudessa työssään osa- tai kokoaikaisena, mahdollinen osatyökyvyttömyyseläke Työntekijä ei pysty työntekoon Esimies seuraa Eläkeratkaisut Irtisanoutuminen Irtisanominen

9 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 8 6 (7) Vastuiden jakautuminen Työntekijä: pitää yllä omaa työkykyään on rehellinen ja tuo esille omaan työkykyynsä vaikuttajia tekijöitä pitää yllä luottamuksellista ilmapiiriä pyytää esimieheltä varhaisen tuen keskustelua pitää yhteyttä esimiehen kanssa poissaolonsa aikana etsii itse aktiivisesti ratkaisuja yhteistyössä esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa noudattaa esimiehen, työnantajan ja työterveyshuollon ohjeita voi ottaa selvää oman ammattiliiton tarjoamista työhyvinvointipalveluista Esimies: kantaa kokonaisvastuun työyksikkönsä työhyvinvoinnista tiedottaa työyhteisöä työkykyyn liittyvissä asioissa havainnoi työkyvyn muutoksia ja reagoi niihin kuuntelee, keskustelee ja pitää yllä luottamuksellista ilmapiiriä kirjaa varhaisen tuen keskustelun asianmukaisesti kartoittaa oman yksikkönsä mahdollisuudet tarjota korvaavaa tai mukautettua työtä kartoittaa oman toimialansa mahdollisuudet tarjota korvaavaa tai muokattua työtä on aktiivinen yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon kanssa osallistuu työterveysneuvotteluihin seuraa työntekijöiden sairauspoissaoloja ilmoittaa työterveyshuoltoon yli 30 pv kestävistä poissaoloista pitää yhteyttä työntekijään hänen poissaolonsa aikana tukee työntekijää työhön paluussa selvittää ja vie eteenpäin työhyvinvointiin liittyviä epäselviä asioita luo pelisäännöt yksikkönsä yhtenäisille toimintatavoille ja valvoo niiden noudattamista huolehtii yksikkönsä koulutuksesta ja perehdytyksestä huolehtii yksikkönsä riittävistä resursseista seuraa yksikkönsä sairauspoissaoloja Henkilöstöhallinto:

10 25, KEHRY :15 / Pykälän liite: Kaarinan kaupungin esimiesten varhaisen tuen Sivu ohjei 9 7 (7) luo pelisäännöt yhtenäisille toimintatavoille ja valvoo niiden noudattamista toimii yhteistyössä työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa seuraa sairauspoissaoloja tukee koko kaupungin tasoisia uudelleensijoittumisia, kun esisijaiset vaihtoehdot eivät onnistu Työterveyshuolto: seuraa ja arvioi työntekijöiden työkykyä noudattaa yhtenäistä toimintatapaa esim. sairauslomien suhteen arvioi työntekijöiden kuntoutustarvetta järjestää ja kirjaa työterveysneuvottelut pitää aktiivisesti yhteyttä esimiehen ja työntekijän kanssa on tukena työhön paluussa seuraa sairauspoissaoloja ja raportoi työnantajalle

11 26, KEHRY :15 Sivu 10 Kaarinan kaupungin uusittu sisäilmaohje Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaarinan kaupungin sisäilmatyöryhmä on päivittänyt kaupungin menettelytapaohjeen sisäilmasto ongelmia varten. Ohjeen tarkoituksena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa sisäilmasto ongelmien käsittelyä ja eri toimijoiden rooleja sekä lisätä eri tahojen tietoisuutta sisäilmaongelmien monimuotoisuudesta. Ohje opastaa myös tilojen käyttäjiä toimimaan vastuullisesti työpaikkansa sisäilmaston suhteen ennalta ehkäisevin toimenpitein ja ottamaan ajoissa huomioon syntyneet sisäilmasto ongelmat. Uusi sisäilmaohje on oheismateriaalina. Valmistelija: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, puh Ehdotus: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee tiedokseen päivitetyn sisäilmaohjeen. Päätös 26 : Ote:

12 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 11 Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmissa 2016

13 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 12 Kaarinan kaupungin menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmissa

14 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 13 Sisällys 1 Johdanto Sisäilmasto-ongelmat Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmasioissa Sisäilmasto-ongelmasta ilmoittaminen ja ongelman käsittely Toimintamalli sisäilmasto-ongelman selvittämistyössä Tarkastusryhmä Sisäilmatyöryhmä Tiedottaminen Toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Yhteystietoja Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

15 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 14 1 Johdanto Kaarinan kaupungin menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmissa on sisäilmatyöryhmän tekemä ohjeistus sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn. Ohjeen tarkoituksena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa sisäilmasto-ongelmien käsittelyä sekä lisätä eri tahojen tietoisuutta sisäilmaongelmien monimuotoisuudesta. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisu edellyttää tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Esitetyssä toimintamallissa on mukana myös hallintokuntien edustus. Erityisen tärkeänä työryhmä pitää sitä, että eri toimijatahot sitoutuvat jatkossa toimimaan uuden ohjeen mukaisesti Ohje opastaa myös tilojen käyttäjiä toimimaan vastuullisesti työpaikkansa sisäilmaston suhteen ennalta ehkäisevin toimenpitein ja ajoissa ottamaan huomioon syntyneet sisäilmastoongelmat. 2 Sisäilmasto-ongelmat Sisäilmasto-ongelmista johtuvien terveydellisten haittojen ja siitä koituvien kustannusten määrä työpaikoille on suuri. Ihmisen reagointi huonoon sisäilmastoon on yksilöllistä, mikä tekee kohteessa vaikuttavien tekijöiden tunnistamisesta ja tutkimisesta vaikeaa. Lisäksi tunnetaan vain murto-osa sisäilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja niiden tutkimusmenetelmät ovat puutteellisia. Suomalaiset viettävät noin 90 % ajastaan sisätiloissa. Aikuinen ihminen hengittää vuorokauden aikana noin litraa sisäilmaa. Työpaikalla ihminen viettää ajastaan noin %. Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Sisäilman terveellisyyteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja tuntemattomiin tekijöihin. Psykologisilla seikoilla on myös vaikutusta. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, säteily ja valaistus. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. orgaaniset haihtuvat yhdisteet (VOC). Biologisista tekijöistä mainittakoon erilaiset mikrobit (virukset, bakteerit ja homesienet ym.), punkit ja siitepöly. 2 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

16 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 15 SISÄILMASTOON VAIKUTTAVIA EPÄPUHTAUKSIEN LÄHTEITÄ OVAT rakentamisen eri työvaiheiden vaikutus ja mm. materiaalivalinnat rakennuksen käyttö; ihmisten toiminta, henkilöt, eläimet, kasvit rakennuksen ylläpito; siivouksen taso, järjestelmien huolto rakenteet; kunnossapito, rakennuksen tiiviystaso, materiaalipäästöt, mahdolliset vauriot koneet ja laitteet; lämpökuormat, päästöt, hiukkaset ulkoympäristö; pölyt, hiukkaset, saasteet maaperä; radon, muut maaperän kaasut, bakteerit ja sieni-itiöt talotekniset järjestelmät ja niiden toiminta; ilmanvaihto, lämmitys, valaistus, melu. TYÖPAIKAN TILOISSA SISÄILMASTO-ONGELMAAN VOIVAT VIITATA SEURAAVAT TEKIJÄT tunkkainen ilma epämiellyttävä haju liian alhainen tai liian korkea lämpötila veto pöly, lika pinnoitteiden värimuutokset kosteusvauriojäljet. OIREET, JOTKA VOIVAT OLLA NORMAALIA SAIRASTELUA TAI LIITTYÄ SISÄILMASTO-ONGELMAAN KOTONA TAI TYÖPAIKALLA silmien, kurkun, nenän tai nielun ärsytys nenän kuivuus, vuotaminen tai tukkoisuus äänen käheys, yskä usein toistuvat hengitystietulehdukset ihon kuivuus, punoitus tai kutina ihon yliherkkyysreaktiot päänsärky pahoinvointi, huimaus väsymys. Edellä esitetyt oireet ovat hyvin yleisiä ja liittyvät hyvin moniin muihinkin tekijöihin kuin sisäilmastoongelmiin. Jos näitä oireita esiintyy erityisesti sisäilmasto-ongelmaepäillyissä tiloissa ja oireet helpottuvat muualla, kuten kotona ollessa, nämä voivat viitata työpaikan sisäilmasto-ongelmaan. Mikäli työpaikan tiloissa havaitaan em. sisäilmasto-ongelmaa mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä, on niihin puututtava tämän menettelytapaohjeen mukaisesti. 3 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

17 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 16 3 Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmasioissa TILA- JA RAVINTOPALVELUT Tilakeskuksen tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat on tarkoitettu. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tehtävänä on toimia sisäilmasto-ongelmissa terveyshaittojen asiantuntijana ja terveysriskien arvioijana. TYÖSUOJELU (KAUPUNGIN TYÖSUOJELUORGANISAATIO) Kaupungin työsuojeluorganisaation (työsuojeluvaltuutetut) tehtävänä on valvoa työtilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työsuojeluvaltuutetulla on myös oikeus tehdä sisäilmailmoitus. TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAINEN (TERVEYSTARKASTAJA) Terveystarkastajan tehtävänä (kunnan terveydensuojeluviranomaisena) on päiväkotien, oppilaitosten, vanhainkotien ym. vastaavien julkisten laitosten terveydellisten olojen valvonta. Terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi, korjaamiseksi ja poistamiseksi. TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN (LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO) Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyshaittoja. Työsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. 4 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

18 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 17 4 Sisäilmasto-ongelmasta ilmoittaminen ja ongelman käsittely TYÖNTEKIJÄ, jos epäilet työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa Merkkejä mahdollisesta sisäilmaongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset ja kosteusvauriojäljet. Mikäli havaitset ed.mainittuja ongelmia, ilmoita niistä kiinteistönhoitajalle Sinulla on oireita, jotka helpottuvat ja häviävät muualla ollessa, esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys ja usein toistuvat hengitystietulehdukset 1. VAIHE 2. VAIHE 3. VAIHE Katso kohdasta 7. toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Ilmoita sisäilmaongelmaepäilystä esimiehellesi Ole yhteydessä työterveyshuoltoon, mikäli epäilet oireittesi liittyvän työpaikkasi sisäilmaan 5 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

19 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 18 ESIMIES, jos työpaikalla epäillään sisäilmasto-ongelmaa Merkkejä mahdollisesta sisäilmasto-ongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset ja kosteusvauriojäljet Työntekijöillä on oireita, jotka helpottuvat tai häviävät muualla ollessa, esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys ja usein toistuvat hengitystietulehdukset 1. VAIHE 2. VAIHE 3. VAIHE Katso kohdasta 7. toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Esimies kartoittaa sisäilmaongelman laajuutta ja tekee yhdessä työntekijän kanssa ilmoituksen Esimies on tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon ja työsuojeluun. terveystarkastajaan, mikäli kyse on päiväkodista, koulusta tai muusta vastaavasta laitoksesta 6 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

20 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 19 5 Toimintamalli sisäilmasto-ongelman selvittämistyössä Kerro esimiehelle Käykää sisäilmasto-ongelmien menettelytapaohje läpi Ottakaa yhteyttä kiinteistönhoitajaan Esimies tai työsuojeluvaltuutettu tekee tarvittaessa sisäilmailmoituksen Sisäilmatyöryhmän edustaja käy kohteessa Ongelman mahdollinen aiheuttaja löytyy Ongelman mahdollinen aiheuttaja ei löydy Korjaavat toimenpiteet Tehdään tarvittavat tutkimukset Sisäilmatyöryhmä saa raportin Sisäilmatyöryhmä saa raportin Seuranta Jatkotoimenpiteet 7 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

21 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu Tarkastusryhmä Tarkastusryhmä toimii sisäilmasto-ongelmien selvittelytyössä niissä tapauksissa, joissa sisäilmastoongelman mahdollista aiheuttajaa ei löydy alkututkimuksissa. Tarkastusryhmän kutsuu koolle Tilakeskuksen tekninen asiantuntija, joka on tehnyt alkututkimukset kohteessa. Tarkastusryhmä on kohdekohtainen työryhmä, joka perustetaan tarvittaessa. Tarkastusryhmän kokoonpano: TEKNISET ASIANTUNTIJAT TERVEYS- TARKASTAJA TYÖTERVEYS- HUOLTO TYÖSUOJELU KÄYTTÄJIEN EDUSTAJAT TARKASTUSRYHMÄN TEHTÄVÄT toimii työrukkasena kohteiden sisäilmasto-ongelmien selvittelyssä tekee tarkastuksia kohteisiin ja laatii suunnitelman jatkotoimenpiteistä tiedottaa kohteen henkilöstöä kutsuu ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita sisäilmaongelman ratkaisemiseen huolehtii tiedonvälityksestä sisäilmastotyöryhmälle siirtää kohteet, joissa ratkaisua sisäilmaongelmaan ei löydy, sisäilmatyöryhmän käsiteltäväksi. 8 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

22 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä toimii sisäilmasto-ongelmien selvittelytyön asiantuntijaelimenä erityisesti niissä ongelmatapauksissa, joihin tarkastusryhmä ei löydä ratkaisua. Puheenjohtaja kutsuu työryhmän koolle. Työryhmä kokoontuu n. 6 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmän kokoonpano: TILAKESKUS tilakeskuksen päällikkö tekninen isännöitsijä rakennuttaja insinööri TYÖSUOJELU työhyvinvointipäällikkö päätoiminen työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutetut TYÖTERVEYS- HUOLTO työterveyshuollosta vastaava työterveyslääkäri SIVISTYS- PALVELUT johtava rehtori varhaiskasvatusjohtaja YMPÄRIS- TÖTER- VEYDEN- HUOLTO terveystarkastaja MUUT TOIMIALAT edustaja on mukana silloin, kun käsittelyssä on ko. hallintokunnan kohteita SISÄILMATYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT toimii moniammatillisena asiantuntijaryhmänä sisäilmastoasioissa jatkaa tarkastusryhmältä siirtyneiden kohteiden selvitystyötä kutsuu ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita sisäilmaongelmien ratkaisemiseen antaa suosituksia tilojen korjaustarpeesta ja -aikataulusta vastaa yleisestä tiedottamisesta sisäilmastoasioissa ottaa tarvittaessa yhteyttä työsuojelupiiriin antaa tarvittaessa toimenpidesuosituksia sisäilman laadun parantamiseksi laatii vuosittain yhteenvedon käsitellyistä kohteista seuraten sisäilmasto-ongelmien määrää ja niiden vakavuutta sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta tekee ehdotuksia sisäilmastoon liittyvien projektien toteuttamiseksi huolehtii menettelytapaohjeen päivityksestä. 9 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

23 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 22 6 Tiedottaminen ESIMIES Esimies tiedottaa henkilökunnalle selvitystyön käynnistymisestä, tutkimusten kulusta ja tuloksista sekä jatkotoimenpiteistä sisäilmaryhmältä saamansa tiedon mukaisesti. Tiedotustilaisuus voidaan järjestää yhdessä sisäilmatyöryhmän edustajien kanssa Esimies tiedottaa asioista kohteen käyttäjille mm. oppilaat ja vanhemmat. Tarvittaessa voidaan järjestää yhdessä sisäilmatyöryhmän edustajien kanssa tiedotustilaisuus SISÄILMATYÖRYHMÄ Sisäilmatyöryhmä vastaa yleisestä tiedottamista sisäilmastoasioissa ja vastaa mm. sisäilmaongelmaisten toimipaikkojen tiedotustilaisuuksista. HUOM! Työryhmä hoitaa tarvittaessa tiedottamisen julkisille tiedotusvälineille yhteistyössä kaupungin oman tiedottajan kanssa. 1 0 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

24 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 23 7 Toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Tarkista nämä kohdat silloin, kun epäilet sisäilmasto-ongelmaa. 1. Kiinteistön oikea käyttö ja hoito kiinteistön on oltava käyttötarkoituksensa mukainen ja henkilömäärältään oikein mitoitettu. Esimies ottaa tarvittaessa yhteyttä Tilakeskuksen päällikköön ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta on aina oltava yhteydessä Tilakeskuksen päällikköön kun tiloja käytetään laajemmalti sovittujen käyttöaikojen ulkopuolella, on otettava huomioon ilmanvaihdon toiminta-ajat ja sen tehostaminen ilmanvaihdon tehostaminen on sovittava teknisen isännöitsijän kanssa 2. Tilojen sisustus älä sijoita kalusteita ulkoseinille tiiviisti seinään kiinni varusta irtokalusteet niin, että ne ovat alta siivottavia käytä ovellisia kaappeja, älä avohyllyjä. Älä kerää tavaroita, tai säilytä niitä ikkunalaudoilla ja avonaisilla hyllyillä inventoi ja poista tarpeettomat paperit ja muut tavarat riittävän usein älä käytä vaikeasti puhdistettavia tekstiileitä, mm. raskaita mattoja tai verhoja älä tuo omia kalusteita työtiloihin älä sijoita viherkasveja, heiniä tai kuivakukkia työhuoneisiin tai yhteisiin tiloihin 3. Siivous mikäli huomaat ongelmia tai epäkohtia siivouksessa, ota yhteys esimieheesi. Esimies on yhteydessä kiinteistön siivoustyönjohtajaan siivoustyönjohtaja käy läpi laitoshuoltajan kanssa ne tehtävät, jotka kuuluvat siivoukseen 1 1 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

25 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu Lämmitys älä säädä lämmityspattereiden termostaatteja itse, ota yhteyttä kiinteistönhoitajaan lämmityspattereiden termostaatteja ja irtoantureita sekä itse pattereita ei saa peittää kalusteilla tai verhoilla vältä sähkölaitteiden tarpeetonta päällä pitämistä omien sähkölämmittimien, ilmankostuttimien, puhdistimien, jäähdyttimien tms. käyttö on kielletty sulje sälekaihtimet kesällä, kun tilassa ei oleskella 5. Ilmanvaihto ilmanvaihdon venttiileitä ei saa peittää eikä säätää itse. Mikäli ilmanvaihto ei toimi, ota yhteyttä kiinteistönhoitajaan älä ripusta esineitä kattoon vältä ovien ja ikkunoiden pitkäaikaista auki pitämistä, nopea ja voimakas ikkunatuuletus on sallittua vältä ikkunatuuletusta siitepölyaikaan tai tuulisella ja pölyisellä säällä vältä voimakkaita hajusteita ja ilmanraikasteita 6. Vesijohdot ja viemärit varmista, että lattiakaivot ovat puhtaita ja että niissä on vettä, tarvittaessa ota yhteyttä kiinteistönhoitajaan viemäriverkostoon ei saa laittaa sinne kuulumatonta tavaraa pesukoneita ei saa jättää käyntiin ilman valvontaa, esim. öisin ja viikonloppuisin pesu- ja astianpesukoneitten tai muiden vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden vesihanat on suljettava aina käytön jälkeen 1 2 Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

26 26, KEHRY :15 / Pykälän liite: Sisäilmaohje 2016 Sivu 25 8 Yhteystietoja TILA- JA RAVINTOPALVELUT Tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen Rakennuttajainsinööri Markku Leinonen Talonrakennusmestari Jari Silvennoinen Tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja Siivouspäällikkö Maarit Kiiskinen TYÖSUOJELU Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen Työsuojeluvaltuutetut Pauliina Välivaara Katriina Tuomi-Karlsson Tiina Häggström-Nikkola Terveystarkastaja Johanna Mäkinen Työterveyshuolto toimisto TOIMIALOJEN YHDYSHENKILÖT Sivistyspalvelut Mika Rantanen Kaarinan kaupungin sisäilmaohje

27 27, KEHRY :15 Sivu 26 Aluehallintoviraston tarkastuskertomus Hulkkionkaaren MVR työmaasta Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on tehnyt työsuojelutarkastuksen Hulkkionkaaren kunnallistekniikan rakennustyömaalle osoitteessa Rajakaari 29, Kaarina. Työnantajalle annettiin toimintaohjeet rakennuttajan velvollisuuksista, rakennuttajan turvallisuusasiakirjoista ja turvallisuuskoordinaattorin nimeämisestä. Ympäristöpalveluiden johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan Johtoryhmässä sovittiin, että jokaiselle rakennuskohteelle nimetään työsuojelukoordinaattori ja huolehditaan rakennuttajan velvoitteista yhteisillä työmailla. Tällä hetkellä turvallisuuskoordinaattoreina toimivat kaupungininsinööri Risto Saari ja rakennuttajainsinööri Markku Leinonen. Valmistelija: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, puh Ehdotus: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee tiedokseen tarkastuskertomuksen ja ympäristöpalveluiden johtoryhmässä sovitut toimenpiteet. Päätös 27 : Ote:

28 27, KEHRY :15 / Pykälän liite: MVR-työmaa Hulkkionkaari Sivu 27

29 27, KEHRY :15 / Pykälän liite: MVR-työmaa Hulkkionkaari Sivu 28

30 27, KEHRY :15 / Pykälän liite: MVR-työmaa Hulkkionkaari Sivu 29

31 27, KEHRY :15 / Pykälän liite: MVR-työmaa Hulkkionkaari Sivu 30

32 28, KEHRY :15 Sivu 31 Kirjaston työpaikkaselvityksen seuranta Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Työpaikkaselvitykseen kirjattujen työterveyshuollon antamien toimenpidesuositusten ja työsuojelun antamien toimenpidekehotusten toteutumista seurataan viimeistään puolen vuoden kuluttua työpaikkakäynnistä. Työterveyshoitaja lähettää asianomaisen yksikön esimiehelle seurantalomakkeen, johon esimies kirjaa tehdyt toimenpiteet. Piikkiön ja Littoisten (Kotimäki) kirjaston työpaikkakäynti tehtiin Seuranta on tehty Seurantalomake on oheismateriaalina. Valmistelija: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, puh Ehdotus: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee kirjastoissa tehdyt toimenpiteet tiedokseen. Päätös 28 : Ote: Kirjasto

33 28, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys seuranta (3) Sivu 32 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 1/4 Työterveyshuollon työpaikkaselvityksen seuranta Piikkiön kirjasto klo 8:30-10:00 Littoisten /Kotimäen koulu :00-11:30 6. Johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä ja merkityksestä työkyvylle 1 Yksintyöskentely / haitan minimointi, kuormitustekijä voi olla uhka työntekijän terveydelle 2. Henkisen jaksamisen vaikuttaa henkilökunnan riittävyys ja työkuormituksen määrä sekä hyvä yhteistyö 3. Työergonomian huomioiminen ja apuvälineiden hankinta 7. Työterveyshuollon toimenpidesuositukset 1. Yksintyöskentely: haitan minimointi, hälytysjärjestelmät, perehdytys ja vaaroihin varautuminen, ohjeet, mikäli työntekijä tarvitsee henkistä tukea työpaikan poikkeustilanteissa 2. Terveystarkastukset, varhaisdiagnostiikka, sairaanhoitokäynnit, ergonomia / yhteys työterveyshoitajaan 3.Ensiapuvälineistön / taskupakkauksen tai lisämoduuli laastariautomaatin hankinta Littoisten / Kotimäen kirjastoon 8. Työsuojelun toimenpidekehotukset 1. Työsuojelun toimintaohje tulee olla tehtynä v loppuun mennessä. 2. Riskien arviointi tulee olla tehtynä sivukirjastoihin tai näkyvyys yhteisessä kaikki kirjastot kattavassa arvioinnissa v loppuun mennessä. 3. Piikkiön kirjaston jauhesammuttimien käyttökuntoisuus tulee tarkistaa nopealla aikataululla 4. Piikkiön kirjaston neuvonnan takana olevan huoneen ilmanvaihto heikko, tarkistus ja mahd. puhdistus 5. Piikkiön kirjaston "takauloskäynnin" valaistus olematon. Takapihan valaistus tulee muuttaa liiketunnistimella toimivaksi tms. 6. Väkivalta ohjeistus, palo- ja pelastussuunnitelma ja yksintyöskentelyohjeen tekeminen kirjaston tarpeisiin tehtävä 05/16 mennessä. 9. Sovittujen toimenpiteiden seurantasuunnitelma 1. Esimies yhdessä työsuojelun kanssa 2 Työterveyshoitaja vuositasolla huomioiden näyttöpäätetyö Tarpeen mukaan terveystarkastusten yhteydessä vrt ed.teksti 3. Esimies yhdessä ensiaputarvikkeista vastaavan nimetyn työntekijän kanssa 4. Työsuojelun toimenpidekehotusten toimeenpano vuoden 2015 aikana. Seuraava työpaikkakäynti: 2019

34 28, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys seuranta (3) Sivu 33 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 2/4 Kaarinassa 8/ Työterveyshoitaja Marja Lainio Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto Käsitelty työsuojeluryhmässä Työterveyshuollon työpaikkaselvityksen seuranta Työpaikkakäynnillä sovitut toimenpiteet (työterveyshuolto täyttää) 1. Yksintyöskentely / toimenpiteet? 2. Terveystarkastukset toteutuneet, ajan tasalla 3. Ensiaputarvikkeiden täydentäminen? 4. Työsuojelun toimenpiteet? Työpaikalla tehdyt toimenpiteet (esimies täyttää) 1. Kaarinan kirjaston henkilökuntamäärä ei riitä siihen, ettei osassa työvuoroista jouduta olemaan yksin. Henkilökuntaa koulutetaan varautumaan riskien hallintaan tällaisissa tilanteissa. Kirjaston käytössä on myös vartiointiliike, nopeissa tilanteissa vartija ei kuitenkaan ennätä paikalle. 2. Ensiaputarvikkeet on hankittu. 3. Työsuojelun määräämät toimenpiteet on tehty, lukuun ottamatta kohdan 4. ilmastointiasiaa, siitä on kyllä oltu yhteydessä huoltoon, mutta mitään ei ole tapahtunut 3. TyTyTyösuojelun ohjeet 1 Kaarinassa Työterveyshoitaja Marja Lainio Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto Kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro Kaarinan kaupunki

35 29, KEHRY :15 Sivu 34 Kiinteistönhoidon työpaikkaselvitys Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kiinteistönhoitoon tehtiin työterveyshuollon aloitteesta työpaikkakäynti Yksikön valitsemana käyntikohteena oli Kaarinan uimahalli. Työpaikkaselvitys on oheismateriaalina. Valmistelija: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, puh Ehdotus: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee työpaikkaselvityksen tiedokseen. Päätös 29 : Ote: Tila ja ravintopalvelut

36 29, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_do Sivu 35 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 1/5 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuoltolaki (1383/2001), Valtioneuvoston asetus (1484/2001) Työpaikkakäyntiin osallistujat: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, työsuojeluvaltuutettu Pauliina Välivaara, vastuualueen esimies Taisto Nuutinen, tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja ja työterveyshoitaja Maija Alander Lomake tallennetaan H:asemalle H/YHTEINEN/HENKILÖSTÖHALLINTO/TYÖPAIKKASELVITYKSET 1. Työpaikka Esimies täyttää Yksikkö Ympäristöpalvelut / tila- ja ravintopalvelut / kiinteistönhoito Toimiala Työnantajan vastuuhenkilö työpaikkaselvityksen osalta Lähiesimies Toimitilojen osoite Päivämäärä Ympäristöpalvelut / tila- ja ravintopalvelut / kiinteistönhoito Mikko Salospohja, tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja Lautakunnankatu 4, Kaarina klo 8:30 kokoushuone 375 ja klo 10:00-> valitsemanne kohde Uimahalli 2. Henkilöstö Esimies täyttää Henkilöstön ammattinimikkeet ja lukumäärä yksikössä Kiinteistönhoitaja/laitosmies 20 vakituista 1 määräaikainen Lisäksi kiinteistönhoidon avustavissa tehtävissä velvo+kuntotuttavan työtoiminnan henkilöitä keskimäärin 6-10 Yksikön yleinen toiminnan kuvaus (työn sisältö, työaika, toimitilat) Toimintoihin/tiloihin suunnitellut muutokset, korjaukset Esimiehen käsitys eniten sairauspoissaoloja aiheuttavasta tekijöistä Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito Yleistyöaika (liukuva) Kiinteistökohtaiset toimitilat Mitoitusten jalkauttaminen aikavälillä Terveyskeskuksen autonkuljettajan vakanssi siirtyy tilakeskukselle 2016 alkaen?? Flunssa, lapsen sairaus (yksittäisissä tapauksissa tuki- ja liikuntaelinten vammat) Työtapaturmat vakavat/lievät, ammattitaudit Kuinka moni työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen Venähdyksiä, viiltoja, kompastumisia Ei tiedossa olevia ammattitauteja Hätäensiapukoulutus n. 80% vakituisesta henkilökunnasta

37 29, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_do Sivu 36 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 2/5 Riskien arviointi/ tallennettu H:asemalle (YHTEINEN -> henkilöstöhallinto -> työsuojelu) KYLLÄ, 5/ : EI Työpaikalla on omaan yksikköön tehty työsuojelun toimintaohjelma KYLLÄ, 16/9 2015: EI Viimeisimmän työhyvinvointikyselyn kehittämiskohteet Työkykyä ylläpitävien toimintamallien tunnettuus ja toteuttaminen Turvallinen työympäristö Varhaisen tuen malli Päihdeohjelma Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tukeminen pitkän sairausloman jälkeen Työterveysneuvottelu 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn mukaan ei kehittämiskohteita toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti Työyksikön Varhemaksut 3. Työsuojelu Työsuojelu täyttää Työpaikan työsuojelutoiminta Työturvallisuus Työpaikan työsuojeluntoimintaohje päivitetty Paloja pelastussuunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelma tehty omissa yksiköissä käyttäjän taholta, esim. kouluissa omat. Palo- ja pelastussuunnitelmasta tulee löytyä myös kiinteistönhoitajien tilat. Yksintyöskentely- /väkivaltatilanneohjeet? Riskien ja kuormitustekijöiden arviointi Työsuojelun kohdennetut toimenpiteet ei toimenpiteitä Turvallisuuskävely ei tietoa onko tehty yksiköissä

38 29, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_do Sivu 37 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 3/5 4. Työn voimavaratekijät Työterveyshuolto täyttää Havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut Itsenäinen työ, oma mahdollisuus vaikuttaa työn toteuttamisessa. Yhteishenki koettiin kohtuullisen hyväksi. 5. Työn kuormitustekijät Työterveyshuolto täyttää Työpaikan fysikaaliset kuormitustekijät Käytössä olevat suojaimet Työpaikan kemialliset kuormitustekijät Käytössä olevat suojaimet FYSIKAALISET KUORMITUSTEKIJÄT Melu- erilaisista käytössä olevista koneista/laitteista Tärinä - vähäisessä määrin -käsityökalut, hiontalaitteet, porat Valaistus, lämpöolot ja sisäilma vaihtelevat paljon tehtävän työn mukaisesti - tärkeää huomioida suojavarustuksessa ja työvarustuksessa Suojainten käyttäminen on pääosin riittävää. Kuulosuojaimet. Työnmukainen suojavaatetus. KEMIALLISET KUORMITUSTEKIJÄT Käytössä on monia erilaisia terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Työpaikkakohtaisesi kemiallisista aineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet työntekijöiden nähtävänä, ja aineiden päällykset on merkittävä asianmukaisesti. Kemikaaliluettelo tulee toimittaa työterveyshuoltoon ja siihen lisäksi arvio käyttömääristä, jotta voidaan ottaa kantaa terveydellisiin vaikutuksiin. Tehtävään sopivat hengityssuojaimet, silmäsuojaimet ja suojakäsineet ja muut suojavaatteet. Koko ajan hyvä arvioida olisiko käytössä olevista kemikaaleista mahdollista valita vähemmän terveydelle vaarallinen aine altistumisen torjumiseksi. BIOLOGISET KUORMITUSTEKIJÄT Työpaikan biologiset kuormitustekijät Käytössä olevat suojaimet Työpaikalla lisääntymisterveyttä vaarantavat tekijät Vaihtelee työpaikkakohtaisesti mm. jätteiden käsittely, eritteet sekä sisäilman home- ja kosteusvauriot ja erilaiset tarttuvat taudit. Suojainten käyttäminen, maltillinen työskentelytapa ja rokotussuojan päivittäminen LISÄÄNTYMISTERVEYS Huomiota on kiinnitettävä käytössä oleviin kemikaaleihin. FYYSISET KUORMITUSTEKIJÄT Työpaikan fyysiset kuormitustekijät Erilaiset nostot ja siirrot ja usein toistuvat toimet, jotka yksipuolisesti kuormittavat. Työpaikan ergonomia/apuvälineet Huomiota on kiinnitettävä asianmukaisten työ- ja apuvälineiden käyttöön. Tarpeen mukaan parityöskentelyä. Omasta kunnosta huolehtiminen vähentää kuormittumista.

39 29, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_do Sivu 38 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 4/5 Työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät Mitä kuormituksen vähentämiseksi on tehty? PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA TYÖHYVINVOINTI Sopimatonta kuormitusta aiheuttavat tekijät on tärkeää tunnistaa ja työnteon edellytyksiä parantaa jatkuvasti. Yksintyöskentely oloissa joihin ei aina edes puhelimella saada kuuluvuutta - jonkinlainen hälytyssysteemi hyvä ottaa käyttöön turvallisuuden parantamiseksi. Kannustetaan avoimeen keskusteluun ja asioiden esille tuomiseen jotta kuormitukselta edelleen vältytään. Työpaikan ilmapiiri On koettu hyväksi. Kuvaus epätyypillisistä työajoista Ensiapukaappi EPÄTYYPILLISET TYÖAJAT Osassa kiinteistönhoitajien toimipisteissä on vuorotyötä ja viikonlopputyötä (Uimahalli). Epäsäännölliset työajat voivat vaikuttaa mm elämän laatuun, vireystilaan, työssä suoriutumiseen, työtapaturmiin ja sairastavuuteen. Tämä on hyvä yksilöllisesti huomioida. TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS JA VÄLINEET Työpaikan tapaturmariski on: työtilanteesta riippuen vähäisestä merkittävään. Merkittävästi tapaturmariskiin vaikuttaa myös tilojen yleinen siisteys ja tähän suositellaan kiinnittämään huomiota erityisesti. Ensiapukaappi sijaitsee: uimahallilla toimistotiloissa - hyvä päivittää kaikissa toimipisteissä myös sisällöltään Kaapin sisältö on asianmukainen: KYLLÄ EI 6. Johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä ja merkityksestä työkyvylle 1. Kiinteistönhoitotyössä erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. 2. Tapaturmavaaroihin ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä ensiapuvarustuksen asianmukaisuuteen työn luonteen vuoksi erityishuomio 3. Raskaasta työstä johtuva kuormitus lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaaraa. Riskit liittyvät usein raskaiden taakkojen nostamiseen ja siirtämiseen. 7. Työterveyshuollon toimenpidesuositukset 1. Lakisääteiset terveystarkastukset (alku- ja määräaikaistarkastukset) ja tarvittavan rokotussuojan antaminen (hepatiitti A+B, tarvittaessa TBE, polio ja vesirokko). 2. Käytössä olevista kemiallisista aineista ajantasainen luettelo ja arvio käyttömääristä, käyttötiheyksistä työterveyshuoltoon, jotta voidaan ottaa kantaa terveydellisiin vaikutuksiin. Asianmukaisten henkilösuojainten käyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Oikean suojaimen valinta tehdään riskien - ja vaarojen arvioinnin pohjalta huomioiden tehtävä työ, työympäristö ja työntekijöiden yksilölliset vaatimukset 3. Kannustetaan edelleen henkilöstöä pitämään huolta fyysisestä kunnostaan. Taakkojen käsittelyyn liittyviä terveydellisiä haittoja ja vaaroja ehkäisemiseksi voidaan jatkossa sopia työfysioterapeutin kohdennettuja käyntejä ja ohjausta ja neuvontaa niin yksilö kuin ryhmätasollakin.

40 29, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake. kiinteistönhoito.2015_do Sivu 39 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 5/5 8. Työsuojelun toimenpidekehotukset 1. Uimahallin kellarikerroksen vanhan puolen käytävät tulee siivota ylimääräisestä, sinne kuulumattomasta tavarasta niin, että kulkureitit ovat esteettömät. 2. Uimahallin kellarikerroksen ns. rottakäytävän yhden seinän lasivillapinta tulee mahdollisuuksien mukaan suojata seinälevyillä. 3. Rottakäytävän putkitunnelin valaistusta parannettava, erityisesti takimmaisen putkikanaalin käytävä 4. Kaikissa kiinteistöissä olevissa palo- ja pelastussuunnitelmissa tulee näkyä myös kiinteistönhoitajien toimi-/työskentelytilat 5. Kiinteistönhoitajille tehtävä oma yksintyöskentelyohjeistus 6. Kaikista käytössä olevista kemikaaleista yms. aineista on oltava kemikaaliluettelot sekä käyttöturvallisuustiedotteet toimipisteissä joko kansioissa tai sähköisenä saatavilla. 7. Kuntosalin viereisen ilmanvaihtokonehuoneen sekä lämmönjakohuoneen sisääntulon ovien kynnyksiin on laitettava huomiotarranauhaa. 8. Ilmanvaihtokonehuoneen sisääntulon kattoon on laitettava huomionauha. 9. Sovittujen toimenpiteiden seurantasuunnitelma Seuraava työpaikkakäynti: 2019 Kaarinassa Työterveyshoitaja Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto

41 30, KEHRY :15 Sivu 40 Ympäristönsuojelun työpaikkaselvitys Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Ympäristönsuojeluun tehtiin työterveyshuollon aloitteesta työpaikkakäynti Työpaikkaselvitys on oheismateriaalina. Valmistelija: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, puh Ehdotus: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee työpaikkaselvityksen tiedokseen. Päätös 30 : Ote: Ympäristönsuojelu

42 30, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake ympäristönsuojelu_2015 Sivu 41 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 1/6 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuoltolaki (1383/2001), Valtioneuvoston asetus (1484/2001) Työpaikkakäyntiin osallistujat: Työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, työsuojeluvaltuutettu Pauliina Välivaara, ympäristöpäällikkö Jouni Saario, ympäristötarkastaja Pia Aarnio, vs. ympäristöinsinööri Pasi Saario, ympäristösuojelusihteeri Laura Ahtiainen sekä projektityöntekijä sekä työterveyshoitaja Maija Alander Lomake tallennetaan H:asemalle H/YHTEINEN/HENKILÖSTÖHALLINTO/TYÖPAIKKASELVITYKSET 1. Työpaikka Esimies täyttää Yksikkö Ympäristösuojelu Toimiala Työnantajan vastuuhenkilö työpaikkaselvityksen osalta Lähiesimies Toimitilojen osoite Päivämäärä ympäristönsuojelu ympäristöpäällikkö Jouni Saario toimialajohtaja Jyrki Lappi Lautakunnankatu klo 8:30 Virastolla kokoushuone Henkilöstö Esimies täyttää Henkilöstön ammattinimikkeet ja lukumäärä yksikössä ympäristöpäällikkö, ympäristöinsinööri, ympäristötarkastaja (avoin) Yksikön yleinen toiminnan kuvaus (työn sisältö, työaika, toimitilat) Toimintoihin/tiloihin suunnitellut muutokset, korjaukset Esimiehen käsitys eniten sairauspoissaoloja aiheuttavasta tekijöistä Työtapaturmat vakavat/lievät, ammattitaudit Kuinka moni työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen ympäristölakien laillisuusvalvonta ja niihin liittyvät tarkastukset, pääasiassa siistiä sisätyötä, virastotyöaikana, virastotalon toimistohuoneissa ei ole. Toimintoihin halutaan muutos yhden ammattinimikkeen osalta, joka auttaa myös toimintojen järjestämisessä flunssat ja lasten sairaudet ehkä henkinen kuormitus ainakin ajoittain 2-3 ehkä

43 30, KEHRY :15 / Pykälän liite: Työpaikkaselvitys_lomake ympäristönsuojelu_2015 Sivu 42 LOMAKE Kaarinan kaupunki/terveyspalvelut Työterveyshuolto sivu 2/6 Riskien arviointi/ tallennettu H:asemalle (YHTEINEN -> henkilöstöhallinto -> työsuojelu) KYLLÄ, _/_ 2015: EI Työpaikalla on omaan yksikköön tehty työsuojelun toimintaohjelma KYLLÄ, _/_ 2015: EI Viimeisimmän työhyvinvointikyselyn kehittämiskohteet Työkykyä ylläpitävien toimintamallien tunnettuus ja toteuttaminen Turvallinen työympäristö Varhaisen tuen malli Päihdeohjelma Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tukeminen pitkän sairausloman jälkeen Työterveysneuvottelu heitetty muille; palkkataso ei ole oikeudenmukainen eikä työntekijöitä ei kohdella tasapuolisesti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti toteutetaan sovitusti ei toteuteta sovitusti Työyksikön Varhemaksut? 3. Työsuojelu Työsuojelu täyttää Työpaikan työsuojelutoiminta Työturvallisuus Työsuojelun toimintaohjelma, yksintyöskentelyohjeistus, väkivaltaohjeistus onko tehtynä? Suojavaatetusta ja muita henkilösuojaimia käytetään tarvittaessa. Riskien ja kuormitustekijöiden arviointi Riskienarviointi? Työsuojelun kohdennetut toimenpiteet Turvallisuuskävely

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Koordinoiva sisäilmaryhmä

Koordinoiva sisäilmaryhmä Koordinoiva sisäilmaryhmä Vihdin koordinoiva sisäilmaryhmä Koordinoivan sisäilmaryhmän puheenjohtaja, työsuojelupäällikkö Tilapäällikkö Tilapalvelun kiinteistöjen vastuuhenkilö Työterveyshoitaja Työterveyshuollon

Lisätiedot

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen 27.7.2015 JL-M Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen Hyväksynyt toimintatavakseen Jyväskylän sisäilmastoryhmä 12.2.2009 Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä 2015 Petteri Kontro, (pj.) Anneli

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen 16.12.2016 JL-M Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen Hyväksynyt toimintatavakseen Jyväskylän sisäilmastoryhmä 12.2.2009 Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä 2016 Petteri Kontro, (pj.) Jaana

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIA KOSKEVA MENETTELYTAPAOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGISSA

SISÄILMAONGELMIA KOSKEVA MENETTELYTAPAOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGISSA SISÄILMAONGELMIA KOSKEVA MENETTELYTAPAOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Tekninen lautakunta 14.09.2010 Kaupunginhallitus 18.10.2010 2 Johdanto Savonlinnan kaupungin menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmissa

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki MUISTIO 1 (2) Ympäristöpalvelut

Kaarinan kaupunki MUISTIO 1 (2) Ympäristöpalvelut Kaarinan kaupunki MUISTIO 1 (2) Ympäristöpalvelut Anne Jokinen / 15.4.2008 YMPÄRISTÖPALVELUJEN ORGANISAATIORYHMÄ Aika 8.4.2008 kello 12 14.18 Paikka Kaarinan kaupunginviraston kokoushuone nro 375 Läsnä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 19 1 Työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016 2017 Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi 1(9) VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi Työkyky, toimintakyky ja työhyvinvointi Varhainen tuki milloin ja miten? Ennaltaehkäisevä toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen

Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen 1.11.2012 JL-M Menettelytapaohje sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen Hyväksynyt toimintatavakseen Jyväskylän sisäilmastoryhmä 12.2.2009 Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä 2012 Olli Salmela (pj.) Anneli

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2015 TALOUSARVIO 4 2 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2014

Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2015 TALOUSARVIO 4 2 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2014 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Yhteistyötoimikunta 09.03.2015 AIKA 09.03.2015 klo 14:00-15:35 PAIKKA Kunnanvirasto kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Esimies Kiinteistönhoito Tilakeskus

Esimies Kiinteistönhoito Tilakeskus Työtekijän vastuulla ilmoitukseen asti OLOSUHDEHAITTA TYÖPAIKALLA Olosuhdehaitta työpaikalla esim. poikkeava haju Tarkista olosuhteet ja tee sisäympäristöohjeen omat toimenpiteet työpaikalla Olosuhdehaitta

Lisätiedot

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Sisäilmaopas. Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan

Sisäilmaopas. Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan Sisäilmaopas Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan Jukka Ojanen 9.10.2015 YT-toimikunta 14.10.2015 53 Tekninen lautakunta 29.10.2015 107 Sisäympäristön tila ja sisäilman laatu vaikuttavat

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi 1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia

Lisätiedot