Ikäkeskus - Messualueen energiaverkosto - Vaasan Siivouspalvelut

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Ikäkeskus - Messualueen energiaverkosto - Vaasan Siivouspalvelut

2 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Helmikuu 2008 ASUNTOMESSU- JA VAALIVUOSI 2008 Vaasan kaupunki järjestää valtakunnalliset asuntomessut yhdessä Ok Suomen Asuntomessujen kanssa. Kyseessä on suurin yksittäinen ponnistus Vaasassa vuosikymmeniin. Koko kevään ja kesän Vaasa näkyy runsaasti paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Työt messualueella Suvilahdessa ovat aikataulussa syksyn vaikeuksista huolimatta. Kaupunki valmistautuu monin tavoin kesän suurtapahtumaan, joka näkyy myös keskustassa. Toivon, että kaupungin henkilöstö kutsuu runsaasti tuttaviaan perhelomalle Vaasaan heinä-elokuussa! Vuosi 2008 on myös kunnallisvaalivuosi. Vaalikauden vaihteessa on luonteva mahdollisuus tarkastella kaupungin organisaatiota ja johtamisjärjestelmää. Näin tehtiin neljä vuotta sitten, kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin samaan hallintoon samoin kuin perusopetus ja varhaiskasvatus. Vuonna 2007 kartoitettiin eri hallintokunnissa asiakaslähtöisiä ydinprosesseja. Tarkoitus on TYYTYVÄISET ASUKKAAT, ELINKEINO- ELÄMÄ JA MUUT - SIDOS- RYHMÄT STRATEGIA- PERUSTA Toimintaajatus Visio Arvot Str ate gia tunnistaa ja kuvata neljä toiminnallista ydinprosessia sekä niitä tukevat strateginen johtaminen sekä tukiprosessit. Kaupunginhallitus vahvisti tämän prosessikartan tammikuussa ja työ jatkuu keväällä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa budjetin yhteydessä toiminnalliset tavoitteet (65) vuodelle Niiden joukossa mm. seuraavat: - kehitetään strategista ohjausjärjestelmää sekä prosessimaista toimintatapaa sekä - uudistetaan kaupungin johtamisjärjestelmä prosessien mukaiseksi. Kaupunginhallitus asetti toimikunnan, joka pohtii kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista. Se tekee esityksen kaupunginhallitukselle kevään aikana ja valtuustoon asia on tarkoitus viedä ennen kesätaukoa. Voimaan Päätoimittaja Ville Rintamäki mahdolliset muutokset astuvat Mitään kumouksellista ei ole tekeillä, vaan kyse on johtamisjärjestelmän ja organisaation säätämisestä asiakaslähtöisiä prosesseja tukevaksi. Aihepiiristä on tehty lukuisia valtuustoaloitteita ja sidosryhmiltä on tullut yhdensuuntaista palautetta, mikä edellyttää johtamisjärjestelmän tarkastelua. Nyt sille on oikea aika. Markku Lumio kaupunginjohtaja Vaasan kaupungin prosessikartta 1.0 Strateginen johtaminen ja ohjaus VAASAN ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN HYVINVOINNIN EDISTÄ MINEN KASVUN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VAALIMINEN Tukiprosessit PALAUTTEESEEN JA TOIMINNAN ARVIOINTIIN PERUSTUVA JATKUVA PARANTAMINEN TOIMINNAN SEURA NT A JA ARVIOINTI BSC CAF ASUKKAIDEN, ELINKEINO- ELÄMÄN JA MUIDEN SIDOS- RYHMIEN TARPEET SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Hellevi Hellman ja Pia Huhta 4 Ikäkeskus 7 Tarmo Nevala löysi luonnon ja toimii nyt maailmanperintöoppaana 8 Harrastuksena kävelyklubi 10 Messualueen energiaverkosto 11 Kentalan talo etenee 11 Työhyvinvoinnin teemavuosi 11 JHL:n toimihenkilöt 12 Vaasan Siivouspalvelut 13 Puhelinvaihde uudistuu 14 Johtajat ja esimiehet strategisen johtamistaidon opissa 15 Merja Krook - Vuoden työkyvyn ylläpitäjä 16 Osaamiskartoitus 17 Henkilöstökoulutus 18 Vaasan aluetyöterveys tiedottaa 19 Henkilöstöpalvelut tiedottaa, Kiitokset-palsta, Muita tiedotuksia Kannen kuva: Salli Hietikko Kesällä 100-vuotta täyttävä Hilda Harjunpää Vuorikodin kuntosalilla Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 29. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 13 Följande tidning utkommer vecka 13 Viimeinen aineistonjättöpäivä 7.3. Sista inlämningsdagen för materialet är 7.3. Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hudd Eva, tekninen toimi Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi Tikkamäki Merja, kirjasto VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Web-tallennusohjelma pilottikäytössä Prosessiprojekti etenee Neuvolatoiminta Vaasassa Kunta-alan uudet sopimukset ja muutokset vuosilomamääräyksiin Vaasan asuntomessuprojektin etenemistä voi seurata nyt myös net-tv:stä Kentalan perheen rakennusprojekti Pihalaivan kastajaiset Palosaaren päiväkodissa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN Paras kiitos työstämme on, kun lapsi tulee mielellään hoitoon 1/2008 KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO ristinummelaiset perhepäivähoitajat Hellevi Hellman ja Piia Huhta vakuuttavat. Ammatin lisäksi heitä yhdistää toinenkin asia, sukulaisuus; Hellevi on Piian äiti. Tänä tammikuisena aamuna Hellmanien rivitalokodissa on normaalia enemmän ääntä ja vilskettä, kun sekä omat että Piian hoitolapset touhuavat yhdessä. Kolme lapsista piirtelee keittiön pöydän ääressä. Muut leikkivät yläkerran leikkihuoneessa. Hellevin perheeseen kuuluu tätä nykyä vain aviomies Stig. Lapset Piia ja Kaj ovat aikuisia ja elävät omaa elämäänsä. Piialla ja miehellään Teemulla on kaksi poikaa, 8-vuotias Niko ja 6-vuotias Tuomas. Heille Hellevi on, ei mummu eikä mumma, vaan mummi. Hellevi on kouluttautunut kaupalliselle alalle ja olikin töissä kaupassa siihen asti, kun Piia syntyi. Kun äitiysloma oli loppumassa, mies sanoi, että oletko sinä nyt ihan varma, että tyttö maltetaan viedä hoitoon. Olen aina pitänyt lapsista. Niinpä päätimme, että käyn kysymässä sosiaalivirastosta, olisiko siellä tarvetta perhepäivähoitajista. Heti töitä ei ollut, mutta aika pian Eeva- Liisa Kajava ilmoitti, että nyt voisin aloittaa. Tammikuussa 1977 tulivat ensimmäiset hoitolapset, Hellevi muistelee. 30 vuotta perhepäivähoitajana tuli täyteen viime vuonna. Minulla on ollut 56 lasta hoidossa. Heistä kaksi on sellaisia, joiden sukunimeä en muista, kun olivat niin lyhyen aikaa hoidossa. Etunimet muistan kaikista, Hellevi juttelee ja näyttää vanhimpien hoitolastensa ylioppilaskuvia, saamiaan joulukortteja ja muita muistoja. Suurtalouskokiksi kouluttautunut Piia aloitti perhepäivähoitajana vuonna Ensimmäiset puoli vuotta hän kävi hoitamassa lapsia lasten kotona ja jatkoi hoitamista omassa kodissaan. Vuodesta 2002, kun molemmat pojat olivat syntyneet, Piia on toiminut perhepäivähoitajana yhtäjaksoisesti. Hoitolapsia hänellä on tällä hetkellä kolme kokopäiväistä ja kaksi puolipäiväistä lasta. Kaikki poikia. Koko sinä aikana, minkä olen lapsia kotona hoitanut, minulla on ollut vain kolme tyttöä hoidossa, Piia nauraa. Piia on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Hellevi kävi perhepäivähoitajakurssin silloin, kun aloitti työt. Pitkäaikainen Piia (takana vas.) ja Hellevi (takana oik.) hoitolapsineen. työkokemus on kerryttänyt hiljaista tietoa. Kolmenkymmenen vuoden aikana työnkuva on muuttunut. On menty enemmän päiväkotityyppiseen hoitoon ja tiimityöhön, Hellevi kertoo. Nykyisin perhepäivähoitajat toimivat tiimeissä. Ristinummella on neljä tiimiä. Yhdessä tiimissä on 6-10 perhepäivähoitajaa. Hellevi ja Piia asuvat lähekkäin ja kuuluvat samaan tiimiin. Tiimikokouksissa he suunnittelevat toimintaansa kuukaudeksi kerrallaan ja tekevät siitä tiedotteen, jonka jakavat lasten vanhemmille. Kerran viikossa käymme jossakin puistossa. Siellä leikimme yhteisleikkejä lasten kanssa. Kerran kuukaudessa meillä on oma aamu Ristinummen avoimessa päiväkodissa. Perjantaisin on jumppaa, laululeikkejä ja liikuntaa Kappelinmäen koulun liikuntasalissa. Vedämme jumpan vuorotellen pareittain. Teemme yhteisiä metsäretkiä. Joskus pidämme grillijuhlia. Ennen joulua meillä oli puurojuhla. Keitimme riisipuuron, söimme sen ulkona ja tonttu kävi tuomassa paketit. Syyskuussa oli sadonkorjuujuhla. Jokainen toi, mitä on kesän aikana maassa kasvanut ja maistelimme niitä ulkona, Hellevi ja Piia kertovat tiimin yhteisistä aamupäivätapaamisista. Lapsen 5-vuotisneuvolakäyntiä varten perhepäivähoitajilla on arviointikaavakkeet. Työhömme kuuluu arvioida koko ajan lapsen kehitystä. Jos huomaamme jotain, mihin meidän mielestämme pitäisi kiinnittää huomiota, keskustelemme vanhempien kanssa asiasta. Jokaisella hoitolapsella on oma kasvun kansio, jonka avulla lasten kehitystä seurataan. Hellevi ottaa esille kasan valokuvia, jotka on tarkoitus liimata kansioihin: Tässä olemme metsäretkellä. Tämä kuva on sadonkorjuujuhlasta. Tässä pestään jalkoja lämpimänä kesäpäivänä. Tässä olemme retkellä Sundomissa ja tässä pääsiäisnoitina. Mukavia muistoja! Ehdittekö harrastamaan jotakin? Helleville liikunta on ykkösharrastus. Siihen hän haluaa panostaa jaksaakseen työssään. Teen päivittäin pitkiä, jopa 15 kilometrin juoksulenkkejä mieheni kanssa. Hän juoksee myös puolimaratoneja, mutta niihin en ole vielä lähtenyt mukaan. Kuntosalilla käyn 3-4 kertaa viikossa. Vuorottelen kuntosalin ja juoksulenkkien kanssa. Lauantai on liikunnasta vapaapäivä. Minä en sitten liiku yhtään, Piia väittää, mutta paljastuuhan sieltä, että käy hän vesijumpassa kaksi kertaa viikossa ja silloin tällöin tunnin kävelylenkillä. Kävelyt ovat lähinnä tyyppiä: kauppaan ja takaisin. Siinäkin pääsee hetkeksi pois kotoa. Kun tekee työtä kotona lasten kanssa, on välttämätöntä päästä vähäksi aikaa pois kotoa. Olen vuodesta 1985 tehnyt juoksulenkin töiden jälkeen ja se on tosi hyvä juttu. Lenkiltä palattua on ihan kuin tulisi uuteen päivään. Millaisin periaattein hoitolapsia hoidatte? Piia: Lapsilla pitää olla tietyt rajat ja samat rajat kaikille, myös omille lapsille. Jos hoitolapset eivät saa päiväaikana tehdä jotain, eivät sitä saa tehdä omatkaan lapset. Hellevi: Turvallisuus, rajat ja rakkaus ovat tärkeitä. Ja tasapuolisuus. Kaikkien lasten pitää olla samanarvoisia. Paras kiitos, minkä tästä työstä voi saada, on että lapsi tulee mielellään hoitoon. Jotkut tulevat lomillakin tänne, kun ovat tulleet kavereiksi meidän lasten kanssa. Pitää olla määrätynlainen luonne, että tässä työssä pärjää, ja pitää tykätä lapsista. Minulle tämä oli oikea ratkaisu. En ole katunut päivääkään, Hellevi vakuuttaa. Piiasta oli pienenä vain kiva, että äiti hoiti muidenkin lapsia: Oli paljon leikkikavereita kotona. Nyt hänestä on mukavaa, että omia lapsia ei tarvitse viedä muualle hoitoon ja isompi pojista voi tulla koulusta suoraan kotiin, kun äiti on siellä. 3

4 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Ikäkeskus vanhusten tukena KUVAT JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Kun sosiaalivirasto ja terveysvirasto yhdistettiin vuoden 2005 alussa, koko vanhustenhoito ryhmitettiin yhdeksi tulosalueeksi, jonka nimeksi tuli Koti- ja laitoshoito. Se jaettiin neljään palvelualueeseen, joista yksi on Ikäkeskus. Alkuun se kulki nimellä Arviointi. Ikäkeskukseksi nimi muutettiin viime vuoden alussa. Ikäkeskus sijaitsee Tammikartanon entisen palvelukeskuksen tiloissa. Siellä työskentelee eri alojen työntekijöitä geriatrin johdolla. Ikäkeskuksen tehtävänä on tukea iäkkäitä vaasalaisia, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Tavoitteena on edesauttaa ikääntyneiden kotona selviytymistä. Tähän pyritään arvioinnilla ja ohjauksella sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen, palveluiden ja hoidon järjestämisellä. Ikäkeskuksessa oli vuoden 2008 alussa 25 työntekijää. Ikäkeskuksen palvelut Ikäkeskukseen on koottu hyvin monentyyppistä jo olemassa olevaa toimintaa ja lisäksi on aloitettu uutta, kuten esimerkiksi ikääntyneille suunnattu liikuntaneuvonta ja vanhusten vapaaehtoistyön koordinointi. Näiden toimintojen työ on vielä kehitteillä ja muotoutumassa. Ikäkeskuksessa toimii muistipoliklinikka, missä tehdään muistiongelmiin liittyvää selvittelyä ja diagnosointia sekä hoidon suunnittelua. Muistipoliklinikalla toimii kokopäiväinen muistihoitaja. Geriatrin ja neurologin vastaanottoja on kolmena iltapäivänä viikossa. Meillä tehdään dementian diagnosointi ja hoidon aloitus. Yleensä se vaatii kolme käyntikertaa. Jatkokontrolli tapahtuu omalääkärin vastaanotolla, Ikäkeskuksen ylilääkäri, geriatri Gudrun Särs kertoo. Päiväkeskuksessa on yksi sairaanhoitaja, kaksi hoitajaa, osastoapulainen sekä kaksi kylvettäjää. Se on päivähoitopaikka kotona asuville vanhoille ihmisille. He tulevat tänne yhden päivän ajaksi, saavat täällä aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin. Puoli kolmen aikaan taksi vie heidät kotiin. Päivätoiminnan tavoitteena on seurata vanhusten selviytymistä kotona ja sitä, mitä ongelmia mahdollisesti on ja pyrkiä kuntouttamaan ja ratkaisemaan niitä niin, että he selviytyisivät kotona pidempään. Heillä on mahdollisuus saada kylvetysapua. Heillä on viriketoimintaa ja fyysistä kuntoutusta. Päivä on täynnä toimintaa ja vanhusten keskuudessa hyvin pidetty, johtava sosiaalityöntekijä Carola Hannula kertoo. Nykypäivänä kuntoutus nähdään laajasti. Se voi tarkoittaa myös muis- teluryhmiä ja viriketoimintaa, ei vain sitä, että jumpataan tai harjoitetaan lihasvoimaa ja tasapainoa, Särs jatkaa. Päiväkeskusta on tarkoitus jatkossa käyttää enemmän arviointi- ja kuntoutusjaksona nimenomaan silloin, kun lyhyellä vastaanottokäynnillä ei selviä, mitkä vanhuksen ongelmat ovat. Myös silloin, kun tarvitaan kuntoutusta, vanhus käy muutaman kuukauden ajan kerran tai pari viikossa päiväkeskuksessa, jolloin pyritään löytämään keinot toiminta- KUVA: IKÄKESKUS Ikäkeskuksen henkilökunta ryhmäkuvassa. Kuvassa alhaalta vasemmalta lähtien 1. rivi: Seija Lehtinen/Päiväkeskus, osastonsihteeri Marja-Riitta Vesa, Aija Jussila/ Päiväkeskus 2. rivi: ylilääkäri Gudrun Särs, Leila Hemminki/SAS-toimisto, Tuulikki Visuri/Päiväkeskus, Päivi Ranta-Laitila/ Saunaosasto 3. rivi: liikuntaneuvoja Leena Saarvio, Margareta Björk/Viriketoiminta, Arja Rauhala/SAS-toimisto, Britt Heinola/Muistipoliklinikka, Maire Mikkilä/Saunaosasto 4. rivi: Raili Palo-Haavisto/Viriketoiminta, Helena Laine/Vanhussosiaalityö, Seija Nyqvist/Viriketoiminta 5. rivi: johtava sosiaalityöntekijä Carola Hannula, vapaaehtoistyönohjaaja Tuija Hölsö (äitiyslomalla), Margareta Hansson/Vanhussosiaalityö Poissa kuvasta: vapaaehtoistyönohjaajan sij. Tuija Kivioja, Aila Söderman/Vuorikodin kuntosali, Monica Sohlberg/Päiväkeskus ja Hoitotarvikejakelu sekä viriketoiminnanohjaajat Heli Hokkanen, Leila Stoor, Maj-Lis Pedersen, Marjo Karvonen ja Katharina Wikholm. kyvyn ylläpitämiseksi. On todettu, että kuntoutusta kannattaa harrastaa myös vanhalla iällä. Siitä on hyötyä ja se edesauttaa, että vanha ihminen selviytyy. SAS-toimisto, joka on toiminut jo vuodesta 1995 pääterveysaseman tiloissa, toimii nyt Ikäkeskuksessa. Sen kautta koordinoidaan kaikki kaupungin vanhushuollon lyhyt- ja pitkäaikaiset hoitopaikat. Kirjainlyhenne SAS tulee sanoista: Selvitä Arvioi Sijoita. SAS-toimistossa 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 työskentelee sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Hoitopaikan hakemiseen tarvitaan lääkärin lähete. SAStoimisto ylläpitää rekisteriä hoitopaikan hakijoista, mutta varsinaista jonoa pitkäaikaispaikkoihin ei ole. Paikat jaetaan tarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireelliset saavat hoitopaikan, esim. dementoitunut, joka koko ajan on lähdössä kotoa. Vanhustyön sosiaalityöntekijät, joita on kolme, hoitavat sekä kotona että laitoksissa asuvien ikääntyneiden sosiaalisia ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, etuuksiin, edunvalvontaan tai perhetilanteisiin. On ihan erilaista tehdä sosiaalityötä vanhusten ja ikäihmisten parissa kuin muiden ikäryhmien. Tämä johtuu siitä, että he ovat ikääntyneitä ja heillä on pitkä elämäntaival takana. Kuitenkin heillä voi olla samanlaisia ongelmia kuin nuoremmilla. Esim. alkoholiongelmia, parisuhdeongelmia ja perheen jäsenten keskeisiä ristiriitoja, Carola Hannula toteaa. Viriketoiminta Ikäkeskuksessa on ollut kolme viriketoiminnanohjaajaa, joiden työkenttä on lähinnä kaupunginsairaalan osastoilla ja sairaalanmäellä olevissa Klemettilä-kodissa ja Krannilassa. Vuoden 2008 alusta Ikäkeskuksen virikeohjaajien määrä lisääntyi kuudella, kun myös palvelutaloissa olevat vanhushuollon virikeohjaajat tulivat hallinnollisesti Ikäkeskuksen alaisuuteen. Viriketoiminnanohjaajat pyrkivät huomioimaan erilaiset juhlat, tuomaan juhlan tunnetta osastoille ja palvelutaloihin ja hankkivat esiintyjiä. Tulevaisuudessa pyritään huomioimaan myös kotona asuvat vanhukset, että hekin pääsisivät viriketoiminnan piiriin. Tarkoitus on perustaa erilaisia ryhmiä, joita viriketoiminnanohjaajien lisäksi muutama koti- ja laitoshoidon työntekijä vetäisi. Vapaaehtoisia toivotaan ryhmien vetäjiksi Tavoitteena on saada ryhmien vetäjiksi vapaaehtoisia senioreita, esim. juuri eläkkeelle jääneitä. Jos heillä on joku oma kiinnostuksen aihe, he voisivat alkaa vetää tällaisia ryhmiä vapaaehtoistyöntekijöinä. Se voisi olla sauvakävelyä, lauluhetkiä, muisteluryhmiä, kirjoittajaryhmiä, ihan mitä vain, Särs ja Hannula innostavat.. Kotona asuvien vanhusten ongelmat Vuorikodin kuntosali: Vuorikodin kuntosali taitaa olla ainut kuntosali Vaasassa, johon asiakkaat tulevat myös palvelubussilla tai invataksilla. - Maanantait ja perjantait on pääosin varattu palvelutalojen asukkaille. Silloin tänne tullaan rollaattorienkin kanssa. Joskus on useitakin rollaattoreita seinustalla rivissä, liikuntaneuvoja Leena Saarvio kertoo. Kuntosalille on saatu hankittua hyvät ja ajanmukaiset laitteet. Siitä Leena Saarvio on iloinen. Pientä rekvisiittaa hän on löytänyt kirpputoreilta ja Jupiterista. Tasapainoharjoittelu on tärkeää vanhuksille. Kekseliäisyyttä on käytetty mm. tasapainoharjoittelua varten rakennetun radan pystyttämisessä. Mukkurallaan olevista matoista on saatu hyviä mäkiä radan varteen. Ylemmässä kuvassa Leena Saarvio avustaa Meimi Kojosta Kirkkopuistikon palvelutalolta käsilihasten vahvistamisessa. Tässä Vuorikodin kuntosalin vanhin kävijä, kesällä 100 vuotta täyttävä Hilda Harjunpää Kirkkopuistikon palvelutalolta harjoittaa jalkalihaksiaan kuntohoitaja Aila Södermanin seuratessa vierestä, että kaikki sujuu oikein. - Kyllä tämä tuntuu jo jaloissa, Hilda Harjunpää toteaa. Hän on koko ikänsä harrastanut liikuntaa, mm. juoksemista ja on korkeasta iästään huolimatta iloinen ja innokas kuntosalilla kävijä. Tämän lehden kansikuvassa Hilda Harjunpää tekee loppuvenyttelyjä laitteissa käynnin päätteeksi. Heikki Hautaniemi istuu jo kiikkutuolissa huilaamassa. KÄÄNNÄ 5

6 1/2008 IKÄKESKUS - jatkoa edelliseltä sivulta tänä päivänä ovat dementia ja siihen liittyvät vaikeudet sekä yksinäisyys. Sen takia ryhmätoiminta olisi heille hyväksi. Ikäkeskuksessa on myös vapaaehtoistyönohjaaja, jonka tehtävänä on koordinoida vapaaehtoistyötä ja järjestää ryhmiä yms. Osan ajasta hän on eläkeläisten toimintakeskuksessa Ajurinkatu 14:ssa. Työ on kehitteillä ja muotoutuu koko ajan työtä tehdessä. Vuorikodilla aloitettua kuntosalitoimintaa vetää liikuntaneuvoja, joka on peruskoulutukseltaan fysioterapeutti. Siinäkin ajatus on sama; saada aikaan sellaista toimintaa, joka ylläpitää toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Hauraat, vanhat ihmiset, joiden toimintakyky heikkenee, ovat meidän asiakkaita. Hyväkuntoiset eläkeläiset voivat käydä tavallisissa kuntosaleissa ja uimahallissa, Särs painottaa. Myös kaupungin muiden hallintokuntien tulee tuntea ja tuntevatkin vastuuta ikäihmisistä omissa toiminnoissaan. Näistä esimerkkeinä liikenteen suunnittelu, rakentaminen, liikuntaviraston tai Arbiksen ja Vaasa-Opiston palvelut. Päiväkeskuksella on myös kylvetyspalvelu sellaisille vanhuksille, joiden ei ole kotioloissaan mahdollista hoitaa hygieniaansa. Kylvetyspalveluun asiakkaat tulevat etupäässä kotipalvelun kautta. Ikäkeskuksen osastosihteeri tilaa taksit kylvetysasiakkaille, jotka useimmiten tuodaan ja viedään taksilla. Hän on Ikäkeskuksen monitaituri, joka hoitaa kaikki kirjoitushommat ja tekee tilastoja. Sairaanhoidon hoitotarvikejakelu, joka oli ennen Vuorikodin palvelukeskuksessa, siirrettiin Ikäkeskukseen alkuvuodesta Se on auki kerran viikossa. Sieltä voi tulla hakemaan kaikkia kotihoidossa tarvittavia tarvikkeita, kuten vaippoja, katetreja yms. Asiakkaita käy viikossa n. 33. Ikäkeskuksen tiloissa toimivat myös omaishoidon ohjaaja, fysioterapia sekä yksityinen kampaamo ja jalkahoito. Sen perusteella, mitä meidän korviimme on tullut, toimintomme on otettu hyvin vastaan. Paljon positiivista palautetta on jo nyt tullut esimerkiksi Vuorikodilla avatusta kuntosalista, samoin muistipolista, Särs ja Hannula toteavat tyytyväisinä. Viriketoiminta: MERITUULI - HAVSVINDEN Tällä kertaa päiväkeskuksen ryhmä kokoontui viriketoiminnan ohjaajien Raili Palo-Haaviston ja Margareta Björkin johdolla puhumaan kahvista. Se oli niin tuttu aihe, että kaikki osallistuivat keskusteluun innokkaasti, milloin ruotsiksi, milloin suomeksi. Asiakkaat eivät tienneet aihetta etukäteen. Ideana oli, että heidän piti arvata se annetuista vinkeistä. Viriketoiminnan ohjaajat kertoivat mistä maasta kahvi tulee. Katseltiin, minkänäköinen kasvi kahvipensas on. Margaretalla oli mukanaan kahvin kotimaasta, Etiopiasta tuotuja, paahdettuja kahvinpapuja. Yläkuvassa kahvinpapuja kahvimyllyssä jauhamassa Erik. Taustalla näkyvät Kauko ja Daisy. Paula-tytön kuva ja erilaiset kahvipurkit herättivät monenlaisia muistoja ryhmässä. Lopuksi ihmeteltiin pienen pieniä ja suuren suuria kahvipannuja. Suurimman, kuvassa edessä näkyvän pannun arveltiin vetävän 15 litraa. Kahvipannujen takana istumassa Viivi, viriketoiminnan ohjaaja Raili Palo-Haavisto ja Kauko. - Päiväkeskuksen asiakkaiden kanssa keskitymme puhelemiseen ja muistelemiseen. Se on hyvää aivotyötä heille. Joskus maalaamme silkkiliinoja ja joulun aikana teemme joulukoristeita ja kortteja. Vuodeosastoilla käydessä sopivimpia ovat bingopeli, lauluhetket ja erilaiset jutteluaiheet. Kaikki käsillä tekeminen ja askartelu ovat ihan minimaalisessa osassa. Tärkeä asia on myös käydä huoneissa kylässä. Järjestämme juhlia, konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia juhlasalissa ja teemme retkiä. Retkillä on jokaiselle asiakkaalle oma avustaja. Siinäkin saa henkilökohtaista kanssakäymistä. Se on tärkeää potilaalle, koska hoitajat eivät enää ehdi sellaiseen. Me voimme sitä tehdä ja huomioida henkilökohtaisesti, viriketoiminnan ohjaaja Raili Palo-Haavisto kertoo. KOTI- JA LAITOSHOIDON palveluyksiköt ovat: Ikäkeskus, Kotihoito, Palveluasuminen ja Laitoshoito. Koti- ja laitoshoitoa johtaa Matti Paloneva. Ikäkeskuksesta vastaavat ylilääkäri Gudrun Särs ja johtava sosiaalityöntekijä Carola Hannula. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 Tarmo Nevala löysi luonnon ja toimii nyt maailmanperintöoppaana Pohjanmaan Pelastuslaitoksella vuoroesimiehenä ja sukeltajana toimiva Tarmo Nevala on monen toimen mies. Ammattejakin miehellä on useita; paloesimies, palomies, sukeltaja, lääkintävahtimestarisairaankuljettaja, fysioterapeutti. Vapaaaikanaan hän toimii erä- ja luonto-oppaana sekä sertifioituna maailmanperintöoppaana. Tarmo itse kertoo suhteestaan luontoon ja harrastuksestaan: Tarmo retkiluistimilla Pilvilammella. Punainen aurinko nousee hiljakseen taivaanrannasta. Syksyinen meri on kumman hiljainen. On hämärää. Vain majakan valo pilkahtaa kutsuvasti säännöllisin väliajoin. Isohkon pöllön ääriviivat näkyvät taivasta vasten. Pöllö taitavasti etsii syötävää itselleen. Minut nähdessään poistuu paikalta eikä enää palaa. Istun paikassa jossa parisataa vuotta sitten venäläisiä sotilaita paleltui kuoliaaksi tehdessään sotaretkeä läntisen naapurimme puolelle. Mietin hetken heidän kohtaloaan. Aikaisin aamulla keitetyt kahvit maistuu ja edellisillalla kalastettu ja savustettu siika voileivän päällä maistuu hyvältä. Jatkan matkaa rauhallisesti polkua pitkin ilman keinotekoisia valoja aistit äärimmilleen viritettyinä. Majakan valopilkahdukset näkyvät jo selvemmin. Tarkoitukseni on kokea korkealla majakassa auringonnousu, hiljaisuus, rauha. Minun extreemiäni. Suhteeni luontoon Loukkaannuttuani 80-luvun puolivälissä lopetin jääkiekon ja päätin, että jotain muutakin elämässä voi tehdä kunnon eteen. Lähdin Lappiin vaeltelemaan ja sitä kautta löysin lopulta luonnon. Aluksi kulkemiseni oli valtavia määriä kilometrejä näkemättä oikeastaan yhtään mitään. Läpät silmillä, kuten tavataan sanoa. Pian vauhti hiipui ja halusin tietää jotain syvällisempääkin luonnosta. Sillä tiellä sitä ollaan. VAKK:in järjestämä erä- ja luontoopaskoulutus hyvine opettajineen toi vahvan perustan ymmärtää luontoa kokonaisuutena. Mahtava saaristomme Merenkurkussa antaa mahdollisuuden kokea sen monella eri tavalla eri vuodenaikoina. Ihmettelyn kohteet eivät lopu ja joka kerta oppii jotain uutta luonnosta. Maailmanperintökohteemme Merenkurkussa on ainutlaatuinen ja palvelut kohteen ympärillä paranevat koko ajan, että kaikki pääsisivät nauttimaan siitä ja ymmärtämään sitä. Tehtäväkseni maailmanperintöoppaana olen ottanut jakaa tietoani ja eräopastaitojani myös muille. Luonto- ja eräharrastuneisuuteni on tuonut itselleni myös paljon uusia ystäviä. Yleisohjeena liikuttaessa luonnossa on: Älä jätä jälkeesi mitään jälkiä. Näin jätät jälkeesi suurimman jäljen - paikan elää. Toimiminen erä- ja luonto-oppaana Monet ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta, kaupunkilaistuneet liiaksi. Oppaan tehtävänä on palauttaa mieleen unhoon vaipuneita asioita esim. liikkumisesta luonnossa, oikeista varusteista ja vaatetuksesta, eräruokailusta ja ruoista, lämpimyyden ylläpidosta Paljon asioita, jotka ovat itsestään selvyyksiä kaupungissa helpoissa olosuhteissa. Jokamiehen oikeudet on syytä käydä läpi; mitä saa tehdä ja mitä luonnossa ei saa tehdä. Ea-valmius varusteineen, hygieniaosaaminen käsiteltäessä ruokaa, tarvittavat ilmoitukset viranomaisille jne. kuuluvat luonto-oppaan arkipäivään. Luonto-opas tuntee alueen nisäkkäät, linnut, kalat, kasvit ja pystyy opastamaan näistä. Merestä kohoava maa saa uuden kasvuston, merenlahden poukamat kuroutuvat umpeen muuttuen lopulta makeavedenaltaiksi, lepikot muuttuvat kuusi- ja mäntymetsiksi, satamat muuttuvat kylien keskustoiksi jne. Tapahtumaketjun ymmärtäminen ja esittely kuuluu oppaan tietää ja esitellä. Luonnossa voi liikkua erilaisilla välineillä: sukset, luistimet, kanootit, veneet jne. kuuluu oppaan hallita ja turvallisuusasiat ottaa huomioon ryhmiä vedettäessä. Ryhmän ikä, taito, kokemus, varusteet ja käytettävissä oleva aika on huomioitava retken kohteen suunnittelussa. Opastettavan alueen kulttuurihistorian ja erilaisten uskomusten tunteminen lisää mielenkiintoa aluetta kohtaan. Mm. kivien erilaisuus, avokallioiden olemassa olo, viivat kallioissa, pirunpellot, muinaisrannat, hiidenkirnut, jatulintarhat, kraaterit jne. ovat mielenkiintoisia keskustelun aiheita opastetuilla reissuilla. Saimme luonnon maailmanperintökohteen Merenkurkkuumme geologisin perustein. Siitä meidän kaikkien on hyvä tietää jotain. Lähde luontoon, avaa silmäsi - mieti - kuuntele - maista haista ja nauti. Hyvää kevättä. Tarmo 7

8 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Harrastuksena Kävelyklubi Kävellen elämyksiä kotimaasta ja ulkomailta KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Reilut 15 vuotta sitten perustetun Vaasan Kävelyklubin jäsenissä on suuri joukko kaupungin työntekijöitä. Kävelyklubin kuukausitapaamiseen kokoontuneiden klubilaisten mielestä kävely on kiva harrastus ja porukka mukavaa. Mukana heitä pitävät hulppea porukka ja sitkeys ja sinnikkyys. Pisimmille kävelymatkoille osallistuvilla mukana on myös ripaus luovaa hulluutta ja halu kokeilla omia rajojaan. Priimus moottorina koko ajan toimineen Maija-Liisa Penttisen kävelijän ura alkoi vuonna 1989 uskomattomalla suorituksella: Aloitin kävelemisen Hollannista. Kuulin Nijmegenissä järjestettävästä maailman suurimmasta ja raskaimmasta kävelytapahtumasta. Harjoittelin yksin 2 kk joka päivä ja osallistuin 4 x 40 km kävelyyn tamperelaisten mukana. Vahva harjoittelupohja takasi sen, että kävely sujui oikein hyvin ja innostuin siitä. Vuonna 1991 hän sai houkuteltua Anne Pohjolan ja Ulla Urjanheimon mukaansa Hollantiin. Tampereen Finlandia-kävelyyn v tuli Merituulessa olleen ilmoituksen perusteella bussilastillinen porukkaa. Heistä aika moni jäi kävelyklubiin, joka perustettiin v Ensimmäisen ulkomaankävelyn Kävelyklubi toteutti v Sveitsiin. Anne Pohjolalle Maija-Liisan houkuttelu kävelyreissuille tuli ihan sopivaan saumaan: Juokseminen ei enää ollut se minun juttuni. Etsin jotakin tilalle. Minulla ei ole mitään erityistä liikuntalahjakkuutta ja tämä ei edellytä sitä. Kävely on suurimmalle osalle mahdollista. Se ei ole sidottua kelloon tai vuodenaikaan ja sitä voi harrastaa yksin tai ryhmässä tai perheen kanssa. Kävelemällä Yläkuva: Kävelyklubin jäsenistä monet ovat kaupungin työntekijöitä. Edessä vasemmalta: Eeva Lampinen, Maija-Liisa Penttinen, Kirsti Luoma, Anne Pohjola, Sirpa Rautio ja Aino Ranta. Takana Marja-Liisa Korpi. Kuva vas. alhaalla:lippukulkue Vaasan Marssin avajaisissa Kuvaaja: Rita Lukkarinen. Kuva oik. alhaalla: Maija-Liisa ja Anne esittelemässä Vaasan Kävelyklubille myönnettyä Vaasa 400-mitalia, jolle he antavat suuren arvon. Ryhmänä on kävelty myös monia pokaaleja. Pöydällä näkyy Maija-Liisan mitalikokoelma. Kenellekään muulle kuin minulle nämä eivät merkitse mitään, hän toteaa. Maija-Liisan kävelijänuran huippuhetki tulee ensi kesänä. Jos hän silloin pystyy kävelemään Hollannin kävelyn (4 x 40 km), hän on kävellyt sen 10 kertaa ja saa Hollannin kultamitalin. Niitä ei ole Vaasassa yhtään ja Suomessakin vain muutama. Maija-Liisan kuvassa näkyvässä mitalikokoelmassa on yksi suomalainenkin mitali. Sen hän on saanut Hämeen kävelystä vuonna km:n matka Hämeenlinnasta Tampereelle käveltiin yöllä. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 voi tyydyttää liikunnallisia tarpeita ja sitä kautta tulee terveysvaikutuksia. Ulkomaille pitkille kävelymatkoille tähtäävät harjoittelevat pitkien matkojen kävelemistä, mutta muuten Kävelyklubissa ei kenelläkään ole minkäänlaisia ikä- tai kuntovaatimuksia. Kaikki ovat tervetulleita. Vanhin kävelijä on 87-vuotias ja nuorin jäsen, josta on vasta kasvamassa kävelijä, täyttää maaliskuussa kaksi vuotta. Ulkomaanmatkat kiinnostavat Tämän ryhmän ja tämän harrastuksen myötä olen käynyt lähes 20 maassa ja päässyt moniin sellaisiin paikkoihin, jonne tuskin olisin muuten mennyt. Olemme käyneet Japanissa. Se oli aivan mykistävä kokemus! Samoin Uusi-Seelanti. Tanska on ensi kesänä se ulkomaankohde, johon itse aion osallistua. Tämä on mielenkiintoinen tapa matkustaa, nähdä paikallista elämistä ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kävellessä voi seurustella muiden kanssa, sitten istahdetaan, juodaan kahvit ja syödään eväät. Tosi kivaa! Anne hehkuttaa. Samantapaisia kommentteja tulee muiltakin: Matkustaminen kiinnosti. Se on melkein tärkeämpää kuin kävely! En ole rannalla löhöilijä-tyyppiä. Näillä reissuilla on mielekästä tekemistä ja näkee uusia paikkoja. Ennen menin lomilla etelään tai kaupunkilomille. Nyt mieluummin uhraan kaikki lomat kävelyihin. Hilkka Marjamäki iloitsee siitä, että on saanut 12-vuotiaan tyttärentyttärensä mukaan. Viime kesänä he kävelivät yhdessä Vaasan Marssin ja Jaana-tytär oli Hilkan mukana myös Italiassa kävelemässä. Nämä matkat ovat yksilöllistä laatuaikaa hänelle. Vaasan Marssin järjestäminen on yhteinen voimainkoitos Maija ja Anne tekivät rohkean tempun, kun veivät anomuksen IML:n kokoukseen Belgiaan, että Suomessa järjestettävä Vaasan Marssi voitaisiin hyväksyä yhdeksi kansainvälisen kävelyjärjestön (IML) kävelykohteeksi. Yllätyksenä heille itselleenkin Suomi hyväksyttiin ensin ehdokkaaksi ja viralliseksi jäseneksi sen jälkeen, kun IML:n tarkastajat olivat käyneet tutustumassa Vaasan Marssiin. Teimme sen eteen valtavasti töitä. Helena Kyröläinen mietti reittejä, suunnittelimme mitalin ja valoimme mitalit käsin Maijan talon pyöräkellarissa. Ne mitalit ovat tosi arvokkaita meille. Vaasan Marssia on nyt järjestetty vuodesta 1997 ja olemme saaneet sille niin hyvän maineen, että tänne tulee väkeä 18 eri maasta, Maija-Liisa ja Anne muistelevat. Kävelystä kaikki lähtee, mutta oman kävelytapahtuman myötä Kävelyklubissa voi tehdä kaikkea mahdollista. Tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo talvella. Kaikki tehdään talkootyönä. Tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Voi tehdä myyntityötä, on nettisivujen tekemistä ja mitalin suunnittelua. Tämän harrastuksen myötä tietämykseni monista asioista on lisääntynyt ja tuttuja tullut ympäri maapalloa. Kaikki kielitaito on hyödyksi. Sitä varten minäkin olen ravannut monta vuotta työväenopiston englanninkielen keskustelukerhossa, että saisin suuni auki, Anne kertoo. Vaasan Marssissa kävelijät ovat täällä meidän vieraina. Silloin emme ehdi olla mukana kävelemässä emmekä ehdi edes perheestä huolehtimaan. Olemme tiskin takana, huoltopisteissä, merkitsemässä reittejä yötä myöten. Sinivalkoisilla haalareillamme osoitamme, että olemme henkilökuntaa, klubilaiset kertovat. IML-kävelyt ja palkitsemisjärjestelmä IML - kävelyt tuovat harrastukseen mukaan mielenkiintoisen palkitsemisjärjestelmän. Tietyn pituisen matkan suorituksesta (vähintään 20 km jokaisena tapahtumapäivänä) saa leiman kävelypassiin tietyissä tapahtumissa, Suomessa vain Vaasan Marssissa. Kertyneillä leimoilla voi lunastaa tietynlaisia mitaleita ja merkkejä. Mitalit innostavat kaikkia kansainvälisiä kävelijöitä. Moniin kävelyihin liittyy kangasmerkkejä. Mekin olemme ommelleet niitä omiin haalareihimme. Jokaisen merkin takana on joku tarina, Anne kertoo. Vaasan Kävelyklubille on vast ikään valmistunut uusi, upea klubimerkki. Kuva ohessa: Extremeä voi harrastaa kotimaassakin. Siitä esimerkkinä Kannuksen yökävely: Työviikon päätteeksi ajettiin pikkubussilla Kannukseen. Kävely alkoi kello 10 illalla. Kävi ilmi, että tulossa oli kylmä yö, kylmä sumu nousi suolta. Olisi tarvinnut tumput käteen, mutta meillä oli vain haalarit päällä. Olimme umpijäässä. Käveltiin vanhaa radanpohjaa niin kauas kuin silmä kantoi, 48 km. Kun aamulla tultiin perille, meille oli luvattu sauna. Sen voimalla raahauduimme maaliin, mutta kun menimme saunaan, se oli KYLMÄ! Aamukahvit saimme vasta 50 km:n päässä olevasta Shellin baarista. Vaasan Kävelyklubin jäseneksi voi kuka tahansa ilmoittautua. Jäsenet järjestävät yhdessä kävelytempauksia ja matkoja myös ulkomaisiin kävelytapahtumiin. Porukassa liikkuminen on sosiaalista ja hauskaa. Kunto kohenee huomaamatta. Yhdistys toimii aktiivisesti läpi vuoden. Tapaamisia järjestetään kuukausittain. Samalla pysytään ajan tasalla matkasuunnitelmista, Vaasan Marssin järjestelyistä ja kaikesta hauskasta mitä tällä rintamalla on menossa. Sunnuntaikävelyillä kunto nousee ja oppii tuntemaan Vaasaa Kävelyklubi järjestää joka sunnuntai torilta kello 10 lähtevän kahden tunnin kävelyn. Minua kiinnostivat nämä sunnuntaikävelyt. Kävelemme aina eri reittejä. Nautin siitä, että opin tuntemaan omaa syntymäkaupunkiani uudestaan. Minulle lääkäri sanoi, että en saa kolmea kilometriä enempää kävellä kerralla, mutta päätin, että nythän se vasta alkaa. Sitten kuulin, että on tällainen kymppi-kävely ja menin mukaan. Nyt selässä huomaa heti, jos kävelyjä jää väliin. Vaasan Kävelyklubi ry Valtakunnallinen yhdistys. Perustettu vuonna Jäseniä 170, miehiä ja naisia ympäri Suomen, ulkomailtakin. Jäsenmaksu 12 euroa, ei erillisiä liittomaksuja. Jäsenhakulomake sähköisenä sivulla kansainvälistä /liittymiskaavake Tavoitteena edistää kuntoliikuntaa ja ylläpitää kävelyharrastusta Suomessa sekä järjestää kävelyyn liittyviä tempauksia ja kävelytapahtumia. Jäsentapaamisia, kuntokävelyitä ja toimintaa ympäri vuoden. Edustaa Suomea kansainvälisessä kävelytapahtumien renkaassa nimeltä IML Walking Association. 9

10 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Messualueen energiaverkosto on vaasalainen vientituote maailmalle Mauri Lieskoski Suvilahden Schäfervikin merenpohjasta voisi näin talviaikaan tulla ensimmäisenä mieleen kylmä, kuollut ja pimeä paikka. Kuka olisikaan vielä muutama vuosi sitten osannut arvata, että vuonna 2008 merenpohjan maakerrostumaan on porattu 8 kilometriä putkistoa, joka kerää keskitetysti lämpöä messutaloihin. Merenpohjan kylmät syöverit eivät siis olekaan niin kylmiä, vaan lämmittävät tällä hetkellä jo yli 10 pientaloa asuntomessualueella, ja jatkossa määrä kasvaa yli 40 pientaloon. Vielä kun talojen lämpöpumput saavat energiansa kaatopaikan metaanikaasusta, Vaasan ekologisuusmessuteeman voi todellakin sanoa lunastavan kaikki lupaukset. Eräänä talvisena päivänä Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen pyysi Mateve Oy:n Mauri Lieskosken mukaansa Suvilahteen tutkimaan metaanikaasun muodostumista. Miehillä oli meren jäällä mukanaan Technobotnian lämpötilamittarit, joilla he tekivät yllättävän lämpölöydön merenpohjan sedimentistä. Geologinen tutkimuskeskus vahvisti löydön, joka oli uutta ja yllättävää heillekin. Sedimenttilämmön koepumppauksissa merenpohjan keskilämpötilaksi on saatu jopa +8 9 ºC. Tämä on tuplasti verrattuna tavalliseen kuivan maan maalämpöön, Lieskoski mainitsee. Lieskoski kehitti erityisen lämmönkeräysputken yhdessä KWH- Pipen kanssa. Koaksiaaliputkesta tekee erikoisen sen laaja keräyspinta-ala, jonka ansiosta lämpöä voidaan kerätä tavallista tehokkaammin. Ketunkadun pään rannasta on porattu 14 kappaletta 300 metrin putkilinjoja. Liito-oravankadun omakotialueelta merenpohjaan on porattu linjoja puolestaan 12. Lämpöenergiaa kerännyt neste kulkee putken keskellä ja palautuu Energiakaavio. Kuva erikoisputkesta. kennorakennetta pitkin lämpöpumpulle. Tampereen teknillinen yliopisto on tutkinut putkea, ja se on saanut erittäin hyvät arvostelut, Lieskoski kertoo. Lämmön keräystä varten kehitettiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen matalalämpöverkosto, josta vastaa Vaasan kaupungin perustama Ekolämpö Oy. Yhtiö myy energiaa alueen asukkaille hintaan 2,5 euroa lämmitettävältä neliöltä. Energiaa saa tällä hinnalla käyttää rajoittamattomasti. Kesäaikaan matalalämpöverkko toimii puolestaan talojen viilentäjänä. Keksintö voitti alueellisen Innosuomi-palkinnon vuonna Kaatopaikkakaasusta lämpöä ja sähköä Asuntomessualue käyttää hyväkseen myös Suvilahden maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa metaanikaasua. Metaanikaasu kuljetetaan alueelle ja siitä tuotetaan polttokennolla ja mikroturbiineilla sähköä kiinteistöihin. Tuosta sähköstä kunkin talon lämpöpumppu saa energiansa. Mikroturbiinit, polttokenno ja maalämpöpumppu muodostavat myös lämpöä kaukolämpöverkkoon. Vaasan asuntomessualueesta tulee siis energiaomavarainen. Wärtsilä rakentaa messualueelle esittelytalon, jossa energiaratkaisuja esitellään tarkemmin. Tämä on energiahankkeelle todella mahtava näyteikkuna, Lieskoski sanoo. Vaasalainen vientituote maailmalle Lämpö on vuosien myötä varastoitunut meren pohjan sedimenttiin auringosta. Mahdollisuutta kerätä lämpöenergiaa vesistön pohjasta ei ole aiemmin huomattu. Keksintöä voidaan soveltaa muissakin kohteissa, sillä Lieskosken mukaan sedimenttipohjia on paljon Suomen järvissä ja meren lahdissa. Hän uskookin, että nyt Vaasassa pilottihankkeena toteutettu matalalämpöverkko tulee laajasti käyttöön koko Suomessa ja mahdollisesti jopa Euroopassa. Kiinnostusta on jo nyt herännyt ympäri maailmaa, ja Asuntomessutoimistoon on oltu yhteydessä aina Meksikosta asti. Anni Kiviniemi Asuntomessutoimisto 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 Ajattelin, että nyt on naisnäkökulman vuoro. Vaimoni Kirsi kertoo lyhesti tämänhetkiset vaiheet: Kentalan talo etenee Tällä kertaa messurakentamisen kuvaus tuleekin naisnäkökulmasta, Jukan pyynnöstä kerron naisen avuin ja tiedoin nykyhetken tilanteesta talossamme. Talo on edelleen enemmän rakennustyömaan kuin kodin näköinen. Ulkopuolella on aloitettu ulkovaraston teko ja ison yläterassin pystyttely. Talon sisäpuolella siporexseinät ovat täynnä pakkeliläikkiä Jukka täyttelee illat pitkät sähkö- ja viemäripiuhoille tehtyjä uria ja muitakin kivien lommoja. Itse koetin pari kertaa olla apuna, mutta tasoitteen pölyäminen oli liikaa hengitysteilleni. Koko ajan eteen tulee kysymyksiä, joita pitää ratkoa. Vaikka kuinka olisi luullut, että tehdään suunnitelma, ja sitten toteutetaan se, niin se ei näköjään päde rakennusmaailmassa. Aikataulut ovat todellakin suuntaa-antavia, ns. toiveajatuksia täydellisessä maailmassa. Oman mausteensa soppaan meidän tapauksessamme antaa taloyhtiömme kun 6 taloa rakennetaan yhtä aikaa ja joudumme tekemään jonkin verran myös yhteisiä päätöksiä mm. hankinnoissa ja aikataulutuksissa, on onneksi elämänkokemuksesta apua. Me vanhat (Jukka & minä) joskus hymyilemme ja nyökyttelemme, kun nuoret (= muut taloyhtiön rakentajat) kiihkoilevat pikkuasioista. Toisaalta on hauska nähdä sitä nuoruuden intoa ja toivoa, minkä itse on jo kadottanut me muumiot teemme vaan itsellemme asuntoa ja kotia, emme mitään maailman suurinta unelmaa... Talomme sisustamisesta olemme tehneet sopimuksen tamperelaisen Livia Oy:n kanssa, yhteydenpito sähköpostilla on ollut tiivistä, ja käyntinsä Vaasassa tulevat tihenemään, luonnollisesti, kun pääsemme varsinaiseen sisustusvaiheeseen (se ainakin minun mielestäni on AINUT mielenkiintoinen pointti rakentamisessa). Tavoitteenamme olisi luoda sisustus, joka on oikeasti meidän kotimme ja meidän makuumme, ei mitään näyttelyasuntoa. Ongelmana on ajoittain minun ja Jukan hieman erilainen maku... Suurissa linjoissa olemme kyllä yhtä mieltä, mutta yksityiskohdissa esim. keittiökaapiston ovivalinnassa olemme a ja toinen ö. Toivon mukaan sisustussuunnittelijamme osaa vetää toiveemme yhteen ja toteutus tyydyttää kaikkia. Onneksi meillä on todella hyvät ja asiantuntevat yhteistyökumppanit, arkkitehti Juha on edelleen ollut apunamme monessa ratkaisussa, ja Starkin kautta saamme paljon informaatiota ja uusia yhteistyökumppaneita kaiken aikaa, pihasuunnittelua myöten. Kyllä meillä lasketaan jo melkein aamukammalla päiviä maagiseen hetkeen : päivään, kun taloon saa alkaa muuttaa sisään! t. Kirsi ja Jukka Kentala Kirsi ja Greyhoundnarttumme Solo odottavat jo innolla talon valmistumista. HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI YKKÖSTEEMAKSI Yhteistyöryhmä on nimennyt kuluvan vuoden työhyvinvoinnin teemavuodeksi Työhyvinvointi ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Syksyllä johdolle, esimiehille ja yhteistoimintahenkilöstölle järjestettiin koulutustilaisuuksia työhyvinvoinnin merkityksen sisäistämiseksi. Asian tärkeyttä on korostettu myös Merituulen numeroissa useaan otteeseen. Tutkimuksissa on osoitettu mm. työnhallinnan, ammatillisen osaamisen, työympäristötekijöiden ja erityisesti johtamisen vaikuttavan henkilöstön aikaansaannoskykyyn ja palvelujen laatuun. Työssä selviytyminen ja työkyky heijastuvat myös sairaspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Työhyvinvoinnin tukeminen on strategian mukaista tuloksellista henkilöstöjohtamista. Alustavissa suunnitelmissa on ajatuksena kyselyn avulla selvittää henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia siitä, miten työhyvinvointia heidän mielestään voitaisiin kehittää. Näiden tietojen avulla on tarkoitus koota elementtejä toteuttamissuunnitelman pohjaksi. Tarkoitusta varten asetetaan ohjaus-, kehittämis- ja seurantaryhmä yhteistyössä henkilöstöryhmien kanssa. Tarvitaan toimenpiteiden verkko haluttuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä edellyttää koko organisaation läpäisevää toimintasuunnitelmaa, koulutusta ja vuositason tavoitteita. Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry Vasa stads kommunalanställda JHL rf Yhdistyksen toimihenkilöt/ Funktionärer i föreningen Puheenjohtaja / Ordförande: Seija Suomela Varapuheenjohtaja / Vice ordförande: Raija Tuomaala Sihteeri / Sekretare: Liisa Siren Taloudenhoitaja /Kassör: Esa Karhunmaa Jäsenasiat / Medlemsärende: Päivi Rantamarkkula Hallituksen jäsenet / Styrelsemedlemmar Eija Backman Alf Nyroos Pirjo Haikonen Tuula Sandberg Maria Hautaluoma Liisa Siren Annikki Holma Anne Ståhl Margit Isomäki Tarja Toikkanen Esa Karhunmaa Irma Tuomaala Karita Konttas-Kuusisto Raija Tuomaala Aila Mäkipää 11

12 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: TIINA OJALA-PALOPOSKI Vaasan siivoustoimi on nyt Vaasan Siivouspalvelut KUVA: SALLI HIETIKKO palvelukoteja. Työ on pääasiassa päiväsiivousta klo välillä. Siivoojan toimenkuvaan kuuluu puhtaanapidon lisäksi muitakin tehtäviä, erityisesti oppilaitoksissa siivoojat toimivat myös oheiskasvattajina. Puhtaanapidolla ei tarkoiteta pelkästään esteettisiä arvoja, vaan on paljon tiloja, joissa hygienialla on tärkeä osuus. Tehokkaiden siivousvälineiden ja aineiden valinta on erityisen tärkeä esim. liikunta- ja vapaa-ajan tilojen siivouksessa. Uimahallissa erityisen vaativaksi siivouksen tekee kosteus ja lämpö, jotka vaativat korkeaa hygieniaa. Myös saniteettitilojen siivouksessa aseptinen siivousjärjestys takaa sen, että pöpöjä ei levitetä takaisin tilaan. Siivouspäällikkö Tiina Ojala-Paloposken ympärille kerääntyneenä vasemmalta lukien: Lasse Sparf, Ulla Niemelä, Marita Eriksson, Sanni Rönkkö ja Eila Jussila. KUVA: SIIVOUSTOIMISTO Oppilaitoksissa siivoojat toimivat myös oheiskasvattajina. Kuvassa Seija Fors Keskuskoulun oppilaiden joukossa. Vaasan Siivoustoimi siirtyi nettoyksikkönä Liikelaitosten lautakunnan alaisuuteen. Siivouspalvelujen tehtävänä on tuottaa siivous- ja oheispalveluja omana työnä sekä ostopalveluina kaupungin hallintokunnille sekä vähäisissä määrin myös yksityisille. Vaasan Siivouspalveluja johtaa siivouspäällikkö Tiina Ojala-Paloposki, palveluesimiehinä toimivat Lars Sparf, Sanni Rönkkö ja Ulla Niemelä. Siivoustyönohjaajana toimii Eila Jussila ja toimistotehtäviä hoitaa osastosihteeri Marita Eriksson. Vaasan Siivouspalveluihin kuuluu 100 vakinaista ja 10 määräaikaista siivoojaa. Siivottava pinta-ala on noin m², asiakkaita on 114 ja erilaisia siivouskohteita yhteensä 261. Siivouskohteina on mm. kouluja, virastoja, liikuntatiloja ja Siivouskoneiden myötä siivoustyö on muuttunut kevyemmäksi ja käsintehtävä työ on vähentynyt. Taloustutkimuksen mukaan siivousalan arvostuskin on noussut tutkimuksen mukaan jopa 69 sijaa ylöspäin ammatin arvostusta mittaavassa tutkimuksessa. Ammatteja oli tutkimuksessa kaikkiaan 381 ja siivooja sijoittui sijalle 135 (Suomen Kuvalehti 45/07). Vaasan Siivouspalvelut toimii yhteistyössä lähikuntien siivousorganisaatioiden kanssa, jolloin myös palveluiden ja osaamisen myynti sekä erilaiset projektit ovat kuntayhteistyön puitteissa mahdollisia. Myös ympäristömyönteinen toiminta kuuluu Siivouspalvelujen toiminnan arkeen ja ympäristöä huomioivaa toimintaa kehitetään säännöllisesti. Puhdistuspalveluilla vaikutetaan kaupunkiympäristön luomiseen ja vaalimiseen rakennusten huolenpidon avulla, Siivouspalvelujen tavoitteina ovatkin tyytyväiset asukkaat sekä työntekijöille siisti ympäristö. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 KUVAT: SIIVOUSTOIMISTO Puhelinvaihde uudistuu kuntalaisten palvelu paranee Martina Kivinen puhdistaa WC-tiloja kirjastossa. Kaupungin puhelinvälitystoiminnassa otetaan aimo harppaus asiakkaiden palvelun parantamisessa, kun kaupungin hankkima informaatiojärjestelmä otetaan käyttöön maaliskuun alusta. Vaikka uusi järjestelmä on lähinnä välittäjien työkalu, tuo se selkeää etua ensisijaisesti kuntalaisille eli meidän asiakkaillemme. Informaatiojärjestelmään liitetään kaupungin käyttämä Flexim-ajantarkkailujärjestelmä sekä sähköinen kalenteri ja näihin tallentuvat tiedot ovat siten myös välittäjän käytettävissä. Uuden järjestelmän avulla Aila Mäkipää moppimopon ohjaksissa puhdistamassa Isolahden urheiluhallin lattiaa. välittäjä välittää puhelut nopeammin ja tehokkaammin oikeaan paikkaan näkee henkilökunnan reaaliaikaiset tavoitettavuustiedot omalla näytöllään voi toimittaa soittopyynnöt tavoitellulle henkilölle esim. sähköpostitse. järjestelmä tuottaa myös puhelinluettelotiedot koko hallinnon käyttöön ja vanha TEL-luettelo poistuu käytöstä. Järjestelmän käyttöönoton myötä henkilöstöä informoidaan tarkemmin tarpeellisista muutoksista, mutta jo nyt voidaan sanoa, että sekä Fleximin että sähköisen kalenterin käytön tehostaminen on perusteltua hallintokunnissa. Kaupunki jatkaa myös viime vuonna aloitettua linjaa siirtyä lankaliikenteessä ns. voip-puheluihin eli puhelinliikenne siirtyy dataverkkoihin. Mittavin projekti tällä hetkellä on Vöyrinkatu 46:ssa siirryttäessä voip-puhelinten käyttöön uusittujen tilojen myötä.. Merituulen seuraavissa numeroissa asiaa käsitellään laajemmin. Anna-Maija Iitola Jaquelina Bavovadio-Lukombo ja Eija Nakkila toimivat siivoojina Vaasan uimahallissa, jossa erityisen vaativaksi siivouksen tekee kosteus ja lämpö, jotka vaativat korkeaa hygieniaa. 13

14 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Johtajat ja esimiehet strategisen johtamistaidon opissa TEKSTI: MAARIT BROMS KUVA: VILLE RINTAMÄKI Viime lokakuussa käynnistyi Johtamistaidon opiston vetämänä laaja Vaasan kaupungin johdolle ja esimiehille suunnattu, tämän vuoden loppuun kestävä johtamisvalmennushanke. Hankkeen aikana tullaan kouluttamaan 96 johtajaa ja esimiestä eri hallinnonaloilta. Osallistujien antama nimi hankkeelle on Tulevaisuuden Vaasa. Puolet osallistujista on aloittanut ohjelman; ensimmäisten ryhmien käynnistys tapahtui lokakuussa, jolloin 4 kuuden hengen ryhmää aloitti ohjelman kahden lähipäivän mittaisella käynnistyksellä. Marraskuun lopussa aloittivat kakkosryhmät ( 4 x 6 ), eli yhteensä 48 johtajaa ja esimiestä on jo kehittämisohjelmassa aktiivisesti mukana. Aloittaneet johtajat ja esimiehet ovat sosiaali- ja terveystoimesta, kasvatus- ja opetustoimesta, teknisestä toimesta, toisen asteen koulutuksesta sekä keskushallinnosta. Huhtikuussa käynnistyvät kolmannet ryhmät sekä kesäkuussa neljännet ja tällä erää viimeiset ryhmät. Kaikenkaikkiaan 96 osallistujaa jakautuu eri hallinnonalojen kesken seuraavasti: sosiaali- ja terveys 36, kasvatus- ja opetus 24, tekninen toimi 12, keskushallinto 6, toinen aste 6, muut hallintokunnat 12 esimiestä. Tykes-hanke Tulevaisuuden Vaasa on Tykeshanke, mikä tarkoittaa sitä, että sille on myönnetty rahoitusta työministeriön Työelämän Kehittämisrahastosta ja hanke esitellään julkisesti internetissä Tykesin sivuilla. Hanketta seurataan työministeriön taholta ja siitä tehdään kaksi raportointia ohjelman kestäessä ja sen jälkeen. Johtamistaidon opisto hankkeen vetäjänä Ykkösryhmäläiset esittelemässä kehittämisprojektejaan. Kehittämisohjelman sisällöstä ja toteutuksesta vastaa Johtamistaidon opisto JTO. Lähipäivien osuus on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisenä ja niitä on yhteensä 4 pv koko puolivuotisen ohjelman aikana ( ). Pääosin kehittämisohjelma toteutetaan verkko-oppimisympäristössä, jossa julkaistaan pääosa ohjelman materiaalista sekä toimialakohtaiset strategiset kehittämisprojektit, jonka 6 hengen ryhmä yhdessä ohjelman aikana tuottaa. Henkilöstö mukana kehittämisessä Strategisia kehittämisprojekteja käsitellään ja niitä suunnitellaan yhdessä oman henkilöstön kanssa keskustellen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimies tiedottaa aluksi henkilöstölleen mukana olostaan kehittämisohjelmassa sekä myöhemmin myös toimialakohtaisen kehittämisprojektin käynnistämisestä. Tässä vaiheessa avoin keskustelu henkilöstön kanssa on esimiehellekin arvokasta ja tärkeää, jotta kehittämisprojekti voidaan onnistuneesti toteuttaa. Hankkeen kokonaistavoitteena onkin johdon strategisten johtamistaitojen kehittämisen lisäksi 16 strategisen kehittämisprojektin onnistunut toteuttaminen yhdessä henkilöstön kanssa ja tätä kautta työhyvinvoinnin lisääminen koko organisaatiossa. Kaupungin johto mukana hankkeessa Kaupungin johtoryhmä on sitoutunut ja kiinnostunut valmennusprosessista. He käyttivätkin yhden päivän ennen varsinaisen hankkeen käynnistämistä ja työstivät nettikyselyn avulla saatua strategiamateriaalia valmennuksen perustaksi. Heistä osa toimii ryhmien kummeina valmennushankkeen ajan. Kaupunginjohtajat sekä henkilöstöryhmien edustajat kokoontuvat säännöllisesti hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmässä, jossa aktiivisesti seurataan koko hankkeen etenemistä sekä tehdään tarvittaessa myös sisällöllisiä linjauksia. Vastaamme mielellämme kehittämisohjelmaa koskeviin kysymyksiin: koulutussuunnittelija Maarit Broms, puh tai henkilöstöjohtaja Ville Rintamäki, puh

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 Esimiestaidot vuoden työkyvyn ylläpitäjän vahvuuksia KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Vuoden 2007 työkyvyn ylläpitäjäksi on valittu Keskuskoulun rehtori Merja Krook. Perustelut valinnalle: Esimiehiltä edellytetään monenlaisia taitoja ja kykyjä työpaikkansa toiminnanohjaamisessa ja johtamisessa. Erityisesti silloin, kun työpaikalla tulee ongelmia, korostuvat nämä seikat. Merja Krook on keskuskoulun sisäilmaongelmia käsitellessään edennyt systemaattisesti ja harkitusti, kaupungin ohjeistusta noudattaen, ottaen huomioon niin henkilökunnan, oppilaat, vanhemmat, viraston kuin kaikki muutkin yhteistyötahot. Toiminnassa korostuvat neuvottelutaito ja yhteistyökyky toimintaa johdettaessa. Tässä hän on onnistunut luomaan ja ylläpitämään ilmapiiriä, jossa työtä on pystytty tekemään ongelmien ratkaisemiseksi. Tuliko valinta yllätyksenä? Tuli ja ei tullut. Sikäli valinta ei ollut yllätys, että minulla on pitkä työkokemus. Olen toiminut opettajana 30 vuotta, siitä ajasta rehtorina Tampereella ja Vaasassa yhteensä 23 vuotta. Vaasaan olen tullut 16 vuotta sitten ja toiminut rehtorina koko sen ajan. Siinä mielessä valinta oli yllätys, että en ole mielestäni tehnyt mitään erityistä. Olen vain tehnyt sen työn, mikä minulle kuuluu. Tietenkin tuntuu hyvältä, että se on katsottu huomion arvoiseksi. Nykypäivänä rehtorin työ muistuttaa toimitusjohtajan työtä. Välillä minusta tuntuu kuin johtaisin 500 henkilön tehdasta. Koulussamme on n. 400 oppilasta ja aikuista. Lisäksi jokaisella oppilaalla on vanhemmat. Erityisesti ongelmatilanteissa odotukset ja paineet henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien taholta kohdistuvat minuun. Minulla on oltava selkeä näkemys ja ohjat käsissäni siitä, miten homma etenee ja että se etenee. Tällaiset asiat vaativat hirvittävästi energiaa ja aikaa normaalien töiden lisäksi. Johtajuutta tarvitaan Johtamisessa on ollut vuosien varrella monenlaisia ismejä. Välillä kadotettiin johtajuus; oli vain tiimityötä ja demokratiaa. Onneksi nyt on palattu siihen, että johtajaa tarvitaan. Tietyissä tilanteissa johtajan on oltava jämäkkä. Se ei tarkoita kovuutta tai mielivaltaa. Se tarkoittaa asioiden näkemistä siitä näkökulmasta, mikä meidän perustehtävämme hoitamisen kannalta on tärkeintä. Ratkaisu tehdään sen perusteella vaikka se ei kaikkia miellyttäisikään. Ongelmatilanteissa se on se pohja, jolle voidaan rakentaa ja jonka kautta päästään yhdessä eteenpäin. Pidän tärkeinä kehityskeskusteluja ja työyhteisökyselyjä. Niistä näkee, miten meillä menee ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Millainen prosessi sisäilmaongelmien hoitaminen on ollut? Johtokunta teki aloitteen koulun peruskorjaamisesta vuonna Tilanne kärjistyi vuoden 2006 lopulla, kun koulun vesikatto ei pitänytkään vettä. Henkilökunnan sairastumisten ja vanhempien yhteydenottojen myötä tilanne tuli sellaiseksi, että sen hoitamista ei enää voinut siirtää eteenpäin. Olemme tehneet kaksi terveyskyselyä. Ensimmäinen oli viime talvena. Se osoitti selvästi, että talossa on sisäilmaongelma. Tänä syksynä tehdyn toisen kyselyn tulokset osoittivat, että tilanne on nyt huomattavasti parempi. Koulukiinteistössä on tehty paljon korjauksia ja asiat ovat edenneet toivotulla tavalla. Tarkkana pitää olla jatkuvasti ja kuunnella edelleenkin henkilökuntaa. Kaikki itsellä oleva tieto pitää jakaa totuudenmukaisesti ja asiallisesti. Tärkeintä on, että asioita ei vähätellä. Sisäilmaongelmat eivät ole helppoja asioita. Vaasan kaupungissa on luotu systeemit, joiden mukaan edetään, mutta kuitenkin vaatii sitkeyttä pitää asia pinnalla ja saada se etenemään. Työterveyden, työsuojelun ja talotoimen asiantuntijajoukko on tehnyt meille useampia työpaikkakäyntejä. On järjestetty informaatiotilaisuuksia henkilökunnalle, keskustelutilaisuus vanhemmille ja informaatiota vanhemmille myös kirjallisesti useaan otteeseen. Koulun johtokunta on ollut tiiviisti kaikessa mukana. Koko ajan on pitänyt muistaa kaikki eri osapuolet ja miettiä, miten tieto heille viedään ja pitää kiinni siitä, mitä on sovittu. Peruskorjausta odotetaan edelleen. Kouluterveydenhoidossa ja siivouksessa saatu aikaan parannuksia Sisäilmaongelmien kanssa painiessamme olen törmännyt ongelmiin oppilaiden terveydenhoidossa. Henkilökunta voi mennä työterveyteen tutkimuksiin, mutta työterveys ei hoida oppilaita. Kouluterveydenhoitaja on ollut siinä aika yksin. Nyt Vaasassa on tullut tilanteeseen sen verran parannusta, että koululääkäri aloitti työnsä viime syksynä. Toinen parannus on se, että koulujen siivoustasoa ja siivousmäärärahaa on nostettu. Siivouksesta on ollut niin helppo säästää. Entä oma jaksamisesi ja kiinnostuksen kohteesi? Olen mukana esimiesten ASLAKkuntoutuksessa. Kuntoutusjaksoilla käymme Ikaalisen kylpylässä. Meitä on siellä oikein hyvä porukka. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota ajanhallintaan, työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen, lisännyt liikuntaa ja karsinut menoja. Aikaisemmin olin mukana Mustasaaren kunnallispolitiikassa. Nyt olen jättänyt sen. Olen toiminut esimiesvalmentajana henkilöstöpalveluiden esimieskoulutuksessa ja edelleenkin olen hepakkeen pankissa käytettävissä. Esimiestyö on lähellä sydäntäni. Pidän tärkeänä sen tukemista. Minut on valittu vuosiksi Suomen rehtoreiden (SURE) Etelä-Pohjanmaan rehtoriyhdistyksen puheenjohtajaksi. Varsinkin maaseudulla rehtorit ovat työssään aika yksin. Yhdistys hoitaa mm. rehtoreiden edunvalvontaan, työnkuvaan ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Miten aiot käyttää palkintoshekkisi? Hemmottelen itseäni ostamalla kauniin korun. 15

16 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Osaamiskartoitus mitä se on ja kuinka se toteutettiin Pohjanmaan pelastuslaitoksella Osaamiskartoituksesta kirjoitetaan paljon ja erilaisia kartoituksia on käynnissä yksityisissä organisaatioissa ja kunnilla. Myös Vaasan kaupungilla on toteutettu osaamiskartoituksia eri hallintokuntien tulosalueilla. Pohjanmaan pelastuslaitoksella käynnistettiin osaamiskartoitusprojekti keväällä Koska osaamiskartoitus on ehkä ajankohtaista myös muissa yksiköissä, kerron tässä hieman kuinka projekti toteutettiin Pohjanmaan pelastuslaitoksella Mitä on osaamiskartoitus? Osaamiskartoituksen avulla yhdistetään tulevaisuuden organisaation tarpeet tämänhetkiseen sisäiseen osaamiseen ja tehdään määrittelyt tulevalle osaamiselle. Osaamiskartoitusprojekti lähteekin näin ollen liikkeelle siitä, mitkä ovat organisaation visio ja strategiat, mikä on oman yksikön rooli strategioiden toteuttamisesta, mikä on yksikön perustehtävä ja mitä osaamista strategioiden toteuttaminen vaatii tietyltä henkilöltä. Osaamiskartoituksen avulla strategiat tehdään näkyviksi henkilöstölle osaamisten muodossa. Osaamisen kehittämistä voi kuvata puuna, missä latvustossa on visio ja suunta toiminnalle, runko muodostuu strategioista, juuriston muodostavat organisaation arvot ja kulttuuri, kun taas oksisto ja lehdet muodostavat osaamisalueet ja osaamiset. Mitä monialaisempi toiminta, sitä tuuheampi oksisto ja sitä tuuheammat osaamislehdet tarvitaan. Uusien oksistojen ja vanhojen oksien katkaisu kuuluu myös osaamisen kehittämiseen. On ammatteja, joita ei enää tarvita ja näiden tilalle syntyy uusia ammatteja ja uusia osaamisia. Osaamisen merkityksen hahmottaminen Projektin alussa mietittiin mitä osaaminen merkitsee Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Henkilöstön näkökulmasta osaamisen kehittäminen tarkoittaa mm. kykyä työskennellä itsenäisesti sekä motivaation ja työhyvinvoinnin lisäystä. Asiakkaalle osaaminen merkitsee luottamusta siihen, että homma toimii. Työnantajan näkökulmasta osaamisen kehittäminen tukee toimintaa, kehittymistä ja lisää luottamusta henkilöstöä kohtaan. Työnantaja voi olla ylpeä ammattitaitoisesta ja osaavasta henkilöstöstä. Osaamistarpeiden ennakointi ja osaamistyöryhmät Seuraavassa vaiheessa perustettiin osaamistyöryhmät kullekin ammattiryhmälle. Ammattiryhmiä pelastuslaitoksella on 7 (päällikkö, alipäällystö, palomiehet, sairaankuljettajat (hoito- ja perustaso), lääkintäesimiehet, toimisto ja materiaalitoimi). Kukin ryhmä mietti oman ryhmänsä osaamisalueita ja konkreettisia osaamisia. Osaamisia mietittiin osaamistarpeiden ja tavoitteiden avulla Osaamistarpeita syntyy vision ja strategioiden lisäksi mm. ammatillisista vaatimuksista, asiakkaiden tarpeista, ympäristön muutoksista, johtamistaidoista, sosiaalista taidoista ja erilaisista palveluista. Metsämuuronen (2000) on kuvannut osaamistarpeiden muuttumista toimintaympäristön ja ihmisten muuttumisten avulla seuraavasti. Toimintaympäristö muuttuu ja ihmiset muuttuvat (asiakkaat, henkilöstö) Työ muuttuu Osaamistarpeet muuttuvat Osaamisten synty, lomakkeiden teko ja koulutus Ennakointivaiheen jälkeen muodostettiin kullekin ammattiryhmälle omat osaamisalueet ja osaamiset. Osaamisalueet olivat kaikilla ryhmillä samat ja ne johdettiin suoraan tavoitteista. Osaamisalueet jakaantuivat neljään ryhmään: Osaava ja motivoitunut henkilöstö Riskit ja ennaltaehkäisy Taloudellisuus Asiakaslähtöisyys, ATK ja muu osaaminen Esimerkiksi osaava ja motivoitunut henkilöstö osaamisalueen alle tuli sellaisia osaamisia kuten ammatillinen osaaminen, johtaminen, lait ja säädökset. Nämä jakaantuivat vielä alaosaamisiin. Kun osaamiset oli mietitty kullekin ryhmälle, koottiin ne lomakkeiksi ja aloitettiin koulutukset. Kehityskeskusteluilla on tärkeä merkitys osaamisen kehittämisessä. Tämän takia projektissa uudistettiin myös kehityskeskustelulomake ja pidettiin tärkeänä, että henkilöstö koulutetaan käymään osaamiskehityskeskusteluita. Ensin koulutettiin esimiehet ja tämän jälkeen pidettiin koulutustilaisuuksia henkilöstölle. Osaamiskehityskeskustelut ja kehittämissuunnitelmat Koulutusten jälkeen alkavat osaamiskehityskeskustelut. Mukana kehityskeskusteluissa on uudistettu kehityskeskustelulomake sekä osaamiskartoituslomake. Työntekijä arvioi ennen keskustelua tietyn osaamisen tärkeyden työssään, osaamisen tason ja sen jälkeen yhdessä esimiehen kanssa määritellään tavoitetaso. Tilaa lomakkeesta varattiin myös organisaation määritelmille siitä, miten tärkeää tietty osaaminen on organisaatiolle. Kun kaikki kehityskeskustelut on käyty, koostaa esimies yksikkönsä kehittämissuunnitelman ja näistä kootaan kehittämissuunnitelma koko Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Seuranta ja arviointi Tärkeätä osaamisen kehittämisessä on huolehtia suunnitelmien seurannasta ja arvioinnista. On hyvä sopia kehittämissuunnitelmien aikatauluista, vastuuhenkilöistä ja seurantamittareista. Hyviä mittareita ovat mm. kehittämissuunnitelmien toteutuminen, koulutukseen käytetty aika, tutkinnot ja reklamaatiot. Lopuksi Osaamiskartoitusprojektin kulkua voi kuvata seuraavanlaisena prosessina, missä päätetään seuraavista asioista: - mihin ollaan menossa ja miksi (ennakointi) - mitä osaamista tavoitteeseen pääseminen edellyttää (osaamistarve) - mitä osaamisia on käytettävissä (osaamiskartoitus) -mitä osaamista puuttuu (osaamisvaje) -miten osaamista hankintaan ja kehitetään (osaamisen kehittäminen, rekrytointi) -miten osaamisen kehittämistä seurataan ja arvioidaan Kirjoittaja: Tuula Seppo, suunnittelija, sosiaali- ja terveystoimi. Lähteet: Efeko Oy (2005). Osaamisen johtaminen kuntasektorilla. Kuntaosaaja työkirja. ICC-Canon. Kuntatalo. Helsinki. Metsämuuronen, Jari (2000). Maailma muuttuu miten muuttuu sosiaali- ja terveysala. Seppo, Tuula (2007). Osaava Pohjanmaan pelastuslaitos Osaamisen johtamisen opas esimiehille ja ryhmänvetäjille. Vaasan kaupunki. Seppo, Tuula (2007). Projektisuunnitelma Osaamisen ja osaamiskartoituksen kehittäminen Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Vaasan kaupunki. 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 Ammatillinen osaaminen Toimintakykytestaus Ajoneuvokalusto huolto/ korjaus Palokalusto huolto/ korjaus Asemavastaava Palotarkastusten opastus ja neuvonta Valistus ja neuvonta maallikoille Sisäinen koulutus, oma hlökunta Sisäinen koulutus VPK, sopimushenkilöstö Työpaikan prosessien tunt. Työturvallisuusrisk. tunnist. Palotarkastukset omakotitalot Palotarkastukset erityiskohteet Palotarkastukset käyttöönotto ja lopputarkastukset Sairaankuljetus Savu- ja kemikaalisukellus Pintapelastus Pelastussukellus Lentoavustus Hälytysajoneuvon käyttö Öljyntorjunta Vahingontorjunta Lämpökamera, savusukellus Lämpökamera, helikopteri yms. Esimerkki Palomiesten osaamiskartan alueista (kuvassa ei ole kaikkia osaamisia) Atk ja viestilaitteet Vuorovaikutustaito ja stressin sieto OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ ASIAKAS- LÄHTÖISYYS, ATK JA MUU OSAAMINEN TURVALLINEN HYVÄN ELÄMÄN ARKI Kielitaito RISKIT JA ENNALTA- EHKÄISY TALOUDELLISUUS Taloudellinen ajattelutapa Onnettomuuksien ehkäisy, valistus, neuvonta Erityisosaamiset: konttikoulutus, Virve päätelaite, korkealla työskentely, puomitikas, toimintakykytestaaja yms. Muut koulutukset esim. SPEK Päivittäiset hankinnat ja toiminnot, vioista ilmoittaminen, lomakkeiden hallinta Välineiden, kaluston ja tilojen huolellinen käyttö Layout Jaana Paavola HENKILÖSTÖKOULUTUS PERSONALUTBILDNING RUOTSIN KIELEN KOULUTUS Haluatko parantaa kielitaitoasi uudella ja jännittävällä tavalla? Mikset kokeilisi FINTANDEMIA Vaasan arbiksella? Paranna ruotsin kielen taitoasi keskustelemalla opettelemaasi kieltä äidinkielenään puhuvan ihmisen kanssa, ja auta häntä vuorostaan oppimaan sinun äidinkieltäsi. Voitte itse päättää, missä, milloin ja kuinka usein tapaatte sekä mistä keskustelette. Ilmoita kiinnostuksestasi niin yritämme etsiä sinulle sopivan FinTandem-parin. Voit ilmoittautua FinTandemiin koko lukuvuoden ajan. Ilmoittaudu Ilmoita äidinkielesi, kieli, jota haluat oppia, syntymävuosi, ammatti ja harrastukset. Lisätietoja antaa Marika Boström puhelimitse (06) tai s-postilla marika.bostrom@vaasa.fi. Kurssi on ilmainen Vaasan kaupungin työntekijöille. LÄRA DIG FINSKA Vill du förbättra dina språkkunskaper på ett nytt och spännande sätt? Varför inte pröva på FINTANDEM vid Vasa arbis? Bli bättre på finska genom att diskutera med någon som har det som modersmål och som i sin tur vill lära sig ditt modersmål bättre. Ni bestämmer själva var, när och hur ofta ni träffas och vad ni samtalar om. Anmäl ditt intresse så försöker vi hitta en lämplig samtalspartner åt dig. Till FinTandem kan du anmäla dig under hela läsåret. Anmäl dig på Ange dina kontaktuppgifter, ditt modersmål, det språk du vill lära dig, födelseår, yrke och intressen. Vill du veta mera kontakta Marika Boström per telefon eller per e-post: marika.bostrom@vaasa.fi. Kursen är avgiftsfri för Vasa stads anställda. ATK-KOULUTUS TYÖPAIKKAKOHTAISET ATK-KOULUTUKSET Alkaen klo keskiviikkoisin koko kevään, yhteensä 14 kpl keiltapäiviä tarjolla. Hallintokunnat / työpaikat voivat varata iltapäivän tarvitsemaansa koulutukseen seuraavista ohjelmista: Windows perusteet, Word, Internet / intranet, sähköposti, Excel, Powerpoint sekä kokeneemmille käyttäjille FrontPage, Access, AdobeInDesign, AdobeElements, PaintshopPro. Ryhmän suuruus on enintään 10 henkilöä. Varaukset Raija Teppo, puh Kannattaa toimia nopeasti! Voit tiedustella myös yksittäisiä vapaita paikkoja työpaikkojen varauksiin Raija Tepolta. Kouluttaja Klaus Salonen. ATK-PERUSKOULUTUKSIA aloitteleville tulemme järjestämään kevään aikana. Katso seuraava Merituuli-lehti. Tulevia koulutuksia: Tänä vuonna tulemme järjestämään henkilöstölle koulutusta mm. projektinhallinnassa ja prosessien hallinnassa sekä järjestämme koulutusta valmistelijoille ja esittelijöille. Työhyvinvoinnin teemavuoteen liittyen järjestämme aiheeseen liittyviä koulutuksia. Kesäyliopiston kanssa on alustavasti sovittu useista yhteistyössä toteutettavista henkilöstökoulutuksista, jotka ovat meidän henkilöstöllemme ilmaisia. Strategisen johtamisen valmennushanke jatkuu edelleen tämän vuoden. Esimiehille tulemme järjestämään lisäksi esimies-infoja sekä esimiesseminaarin. Seuraa koulutustarjontaa Merituulesta ja intranetista etusivulta ja Koulutus-kohdasta. 17

18 1/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN tiedottaa - informerar VUODEN 2008 ASLAK-KUNTOUTUSKURSSIT Vaasan kaupungin palveluksessa oleville Aslak kuntoutukseen voit hakeutua ottamalla yhteyttä työterveyteen ao. kurssin kohdalla mainittuihin henkilöihin. Ruokapalveluhenkilöstön kurssi Kuntoutuslaitos: Härmän Kuntoutus Oy Kuntoutusjaksot ovat , , Haku kuntoutukseen mennessä. Yhteyshenkilö: Ulla-May Sjöblom, puh , ma-pe Kotihoidon työntekijöiden kurssi Kuntoutuslaitos: Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kuntoutusjaksot ovat: , , Haku kuntoutukseen mennessä. Yhteyshenkilö: Catarina Andrèn puh ti-pe Vaasan Veden/ Teknisen henkilöstön kurssi Kuntoutuslaitos: Ikaalisten Kylpylän Kuntoutumiskeskus Kuntoutusjaksot ovat: , , kolmas jakso -09 Yhteyshenkilö: Maria Haglund, puh , ma-pe Vaasan ammattiopiston/ aikuiskoulutuskeskuksen opettajien kurssi Kuntoutuslaitos: Ikaalisten Kylpylän Kuntoutumiskeskus Haku kuntoutukseen mennessä. Kuntoutusjaksot ovat: , , kolmas jakso-09 Yhteyshenkilö: Terhi Katajamäki-Tuira, puh , ma-pe STRESSINHALLINTARYHMÄ KOHDERYHMÄ Stressistä kärsivät, joiden oireita ovat mm. uupumus univaikeudet keskittymisvaikeudet stressivatsa sairasloman tarve lisääntymässä TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tietoa kohonneen stressin vaikutuksesta sekä rentouden vaikutuksesta elimistöön. Käydään läpi yleisimmät rentoutustekniikat sekä mielen tekniikoista visualisointi ja kohteeseen keskittyminen. TOTEUTTAJA Työfysioterapeutti TOTEUTTAMISPAIKKA Hietalahden terveysaseman liikuntasali (omat alustat mukaan) KESTO JA AIKATAULU Ryhmä kokoontuu kevään 2008 aikana seuraavasti: tiistai klo tiistai klo tiistai klo tiistai klo tiistai klo ILMOITTAUTUMINEN Kevään ryhmään ilmoittautuminen mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen puh osallistujaa valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja: iiris.nuuja@vaasa.fi PAINONHALLINTARYHMÄ (suomenkielinen) KOHDERYHMÄ Kriteerit ryhmään osallistumiselle ovat: BMI e BMI terveydelliset riskit (DM, korkea RR, TULE-sairaudet) TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen, joka tukee aluksi painonpudotusta ja jatkossa pysyvää painonhallintaa. Ryhmässä annetaan valmiuksia oman henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen sekä ruokavaliosta että liikunnasta. Tietoa annetaan ravinnosta, liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja painonhallinnan tueksi. Ryhmä sisältää runsaasti käytännön harjoituksia sekä tutustumista turvallisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Yksilökäynti työterveyshoitajan vastaanotolla kuuluu ryhmän sisältöön. Ryhmäläisille annetaan myös vapaaehtoinen mahdollisuus henkilökohtaiseen fyysisen suorituskyvyn kartoitukseen työfysioterapeutin vastaanotolla ryhmän keston aikana. TOTEUTTAJAT Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Psykologi Lääkäri TOTEUTTAMISPAIKKA Vaasan Aluetyöterveys; iso kokoushuone; 3. kerros Erikseen sovittava liikuntatila kaupungin alueella KESTO JA AIKATAULU Ryhmän kokoontuminen 10 kertaa / 1,5 h keväällä -08 aina tiistaisin klo seuraavasti: kokoontuminen: Seurantakokoontuminen syksyllä Tarkempi ajankohta sovitaan ryhmän kesken. Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin mm. kokoontumiskertojen ja toteuttajien osalta. ILMOITTAUTUMINEN Kevään ryhmään ilmoittautuminen 13.2 klo 12 mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen ensisijaisesti s-postitse: satu.kyntaja@vaasa.fi tai puh Valitsemme ryhmään 10 osallistujaa. YHDYSHENKILÖT Satu Kyntäjä puh Liisa Fagerroos, puh (klo ) satu.kyntaja@vaasa.fi liisa.fagerroos@vaasa.fi Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2008 Henkilöstöpalvelut tiedottaa Ikäohjelman kylpyläviikonloput! Vaasan kaupungin ikäohjelmaan liittyvät kylpylälomat ovat jälleen haettavana. Hakuaika on Kylpyläviikonloput on tarkoitettu vakinaisessa työsuhteessa oleville, 60 vuotta tänä vuonna täyttäville sekä sitä vanhemmille kaupungin työntekijöille. Kylpyläviikonloput arvotaan hakijoiden kesken. Hakulomake löytyy välisenä aikana intranetin Tiedotteet kohdasta tai henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. Valituille henkilöille ilmoitetaan henkilökohtaisesti valinnasta maaliskuun loppuun mennessä. Kylpyläviikonloppu sisältää kahden yön yöpymisen hakijan toiveen mukaisesti joko Härmän Kuntokeskuksessa tai Kylpylähotelli Summasaaressa. Kylpyläviikonlopun arvo/hinta on veronalaiseksi katsottavaa etua. Etuutta eivät voi saada samat henkilöt kuin vuonna Lisätietoja asiasta antaa: Kirsi Ikäheimonen, henkilöstösuunnittelija, puh: KIITOKSET Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua lahjoin ja kukkasin lähtiessäni eläkkeelle. Tiedotuksia Seija Kuusela Kiitos! Kiitos kaikille minua lahjoin ja kukkasin muistaneille jäädessäni eläkkeelle Kesäksi 2007 valmistunut uusi Vaasan kaupungin yleisesite Marjatta Kotanen Vaasan kaupungin KESÄTYÖPAIKAT HAKU hakuaika on klo asti avoimet paikat ja hakulomakkeet hakuajan alettua osoitteessa KUKA VOI HAKEA PAIKKOJA? vuoden ikä (synt. v ) kotikunta Vaasa ennen työsuhteen alkua TIEDUSTELUT nuoret: hakuajan alettua Kansalaisinfo puh ma-pe ja Työnhakukeskus puh ma-pe hallintokunnat: työvoimasuunnittelija Sari Räsänen puh on päivitetty ja tullut painosta. Ruotsin- ja englanninkieliset valmistuvat viikolla 7. Asuntomessuaiheista muovipussia on myös saatu lisää. Sekä esitettä että muovipussia voi tilata kaupunginkansliasta tarja.autio@vaasa.fi. KESÄDUUNISETELIT Vaasan kaupunki sitoutuu maksamaan nuoren työllistävälle yritykselle tai yhteisölle 400 euroa /kesäduunisetelin saanut nuori. HAKU klo 16 asti vuotiaille nuorille (synt ) - Kesäduuniseteleiden (50 kpl) jako suoritetaan arvonnalla. Arvontalipukkeita saa Kansalaisinfosta, Pääkirjastosta ja Työnhakukeskuksesta, Palosaaren virastotalo 1 krs. - arvonta suoritetaan Lisätietoa: työvoimasuunnittelija Sari Räsänen p Henkilöstöpalvelut on julkaissut esitteen Kiva painaa duunia Vaasassa Esite kertoo monipuolisesti Vaasan kaupungin erilaisista työskentely-, harrastus- ja asumismahdollisuuksista. Esitteen tavoitteena on herättää lukijan mielenkiinto Vaasan kaupungin työmahdollisuuksia kohtaan. Kiva painaa duunia Vaasassa - esitettä voi tiedustella henkilöstöpalveluista. 19

20