Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon"

Transkriptio

1 Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon Petri Lähde, Suvi Karirinne, Saku Rantamäki ja Antti Teräsvirta Satakunnan ammattikorkeakoulu

2 2 SISÄLLYS: 1. Esipuhe Aurinkoenergia, tekniikat ja rakennusintegraatio Rakennusintegraation mahdollisuudet Energiantuotto Keräinten sijoituskohteita Keräinten suuntaaminen Kallistus Suuntaus Asennuksessa huomioitavaa Aurinkolämpö Tasokeräin Tyhjiöputkikeräin Yksinkertaiset tyhjiöputket Kaksinkertaiset tyhjiöputket Aurinkoilmakeräimet Aurinkosähkö Kiteiset piikennot Yksikiteinen piikenno (c-si) Monikiteinen piikenno (p-si) Ohutkalvokennot Amorfinen pii (a-si) CIS/CIGS kupari-indium-gallium-seleeni (CuInGaSe2) Kadmium-telluuri(CdTe) Tandempiikenno a-si/µc-si Varjostus Ulkonäkö Kiinteistöautomaation perusteet Kiinteistöautomaation rakentamisen ongelmat Hajauttaminen vai keskittäminen Automaation rakennuspalikat Hajautettu toiminnallisuus globaali tietoisuus Rakennusautomaation standardit ja protokollat Toimilaiteverkot ja IEEE JDDAC Lähteet:...33

3 3 1. Esipuhe Aurinkoenergiajärjestelmien markkinat ovat voimakkaassa kasvussa maailmalla Saksan toimessa veturina. Suomalaisetkin markkinat ovat heräämässä ja rakennusmääräysten kiristyessä ja 0-energiatalokonseptien tulon myötä. Kiinteistöjen aurinkojärjestelmät ovat ohjauksen kannalta hieman haasteellisia sillä aurinkoenergia on jaksottaista. Se johtaa siihen, että aurinkojärjestelmät ovat osajärjestelmiä ja että energiaa on osattava käyttää ja varastoida järkevästi. Kaiken tämän pitäisi tapahtua käyttäjälle sähkölämmityksestä opitulla vaivattomuudella ja kohtuullisella investointikustannuksella. Lisäksi kuluttajan tulisi saada reaaliaikaista tietoa säästyneestä energiasta/tuotetusta aurinkoenergiasta. Talopakettitoimittajien, rakennusliikkeiden ja satakuntalaisten aurinkoenergiayritysten välillä on käynnistymässä hankekokonaisuus, jossa tähdätään siihen että aurinkojärjestelmät olisivat osa talotoimitusten optiojärjestelmää. Satakuntalaisella SolarForum -aurinkoenergiayritysryhmällä on pitkäaikainen kokemus teollisuusautomaatiosta ja osa yrityksistä on pyrkimässä aurinkojärjestelmätoimittajiksi. Tavoitteenamme on valmistella laajempaa yritysvetoista kehityshanketta, jossa kehitetään tuotteita talo- ja rakennusteollisuuteen suunnattuihin aurinkoenergiajärjestelmiin. Tuotetaan sopivaa tietoa yrityksille, jotta nämä voisivat hyödyntää teollisuusautomaatio-osaamistaan tuotteistaessaan aurinkojärjestelmiin liittyvää kiinteistöautomaatiota, sekä synnyttää alan osaamista ja tietämystä Satakunnan Ammattikorkeakouluun.

4 4 2. Aurinkoenergia, tekniikat ja rakennusintegraatio Integraation lähtökohtana on, että keräinmoduuli täyttää energiankeruun ohella myös toisen tehtävän. Sitä voidaan käyttää korvaamaan katemateriaali, seinä tai ikkuna, sitä voidaan käyttää ääniesteenä tai koristeelementtinä. Jos keräin poistetaan rakenne jää vajaaksi tai sen toiminnallisuus on puutteellinen. Rakennusautomaatiolla tarkoitetaan yleisesti rakennuksen toimintaa ohjaavia järjestelmiä, ottamatta niinkään kantaa järjestelmien tekniseen toteutukseen. Se lasketaan erääksi automaation osa-alueeksi, vaikka erityispiirteidensä vuoksi rakennusautomaation toteutukset ovat monesti hyvinkin poikkitieteellisiä Rakennusintegraation mahdollisuudet - Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Rakennuksen käyttämän sähkö ja lämpöenergian tuottaminen. Lämpökuorman pienentäminen varjostamalla ja keräämällä lämpö hyötykäyttöön. - Toiminnallisuuden parantaminen. Vähennetään ulkoisen energian tarvetta ja lisätään omavaraisuutta. Säästöjä sähkö ja lämmitysmaksuissa. Säästöjä rakennuskustannuksissa verrattuna perinteisiin jälkiasennettuihin aurinkoenergiankeruujärjestelmiin. Saadaan aikaiseksi esteettisesti miellyttäviä keräin ratkaisuja. - Uusien visuaalisten ilmeiden luonti. Näyttäviä ulkoverhous ratkaisuja, yksityiskohtia ja tunnuksenomaisia piirteitä. Vaihtoehtoja perinteisten ratkaisujen tilalle kuten aurinkolipat ja ikkunoiden varjostus. Julkisivujen koristelu. - Positiivisen julkisuuskuvan luonti. Panostukset energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen Energiantuotto Aurinkosähköpaneeleilla saatava energia optimaalisella asennuskulmalla (Suomessa 45 ) vaihtelee paneelityypistä riippuen kwh neliömetriltä. Aurinkolämpökeräimellä saatava energia on noin kwh/m² vuodessa. Euroopan komission Joint Reasearch Centre on julkaissut karttoja joissa on alueittaisia maksimituotanto-mahdollisuuksia. Karttojen tietojen perusteella voi laskea suuntaa antavan vuosituoton käyttämällä keräimen hyötysuhdetta apuna. Kuva 1 esittää yleisessä käytössä olevaa karttaa Euroopan alueen tuottomahdollisuuksista.

5 Kuva 1. Auringon säteilymäärät alueittain. /1/ 5

6 Keräinten sijoituskohteita Periteisiä keräinten sijoituskohteita ovat katot ja seinät. Kattoikkunoihin upotetut keräimet, varjostavat rakenteet kuten säleiköt ja lipat kuvissa 2 ja 3 sekä ulkoväylien katteet ja terassikatteet kuvissa 4 ja 5. Kuva 2. Espoon Otaniemessä sijaitseva Valotalo jossa säleikköön asennettuja aurinkopaneeleja. /2/ Kuva 3. Markiisit korvattuna aurinkopaneeleilla. /3/

7 7 Kuva 4. Aurinkopaneeleista tehty katos. /4/ Kuva 5. Pergolan katoksi asennettuja aurinkopaneeleja Ekoviikissä. /5/

8 Keräinten suuntaaminen Kallistus Parhaan tuoton keräimistä saa suuntaamalla ne Etelään tai kaakko-lounas välille. Optimi asennuskulma on pohjoisella pallonpuoliskolla leveysaste miinus 9 astetta. Esim. Porissa 61-9 =52. Tätä suuremmalla kulmalla painotetaan järjestelmän syksy ja kevättuottoa, vastaavasti pienemmällä kulmalla saadaan keskikesällä suurempi tuotto. Optimaalinen tuotto saadaan paikasta riippuen asteen välissä. Kallistus ilmoitetaan useimmiten vaakasuorasta pinnasta kuten kuvassa 6, mutta joskus puhutaan myös pystysuorasta pinnasta mitatulla kulmalla. Väärinymmärrysten välttämiseksi tulee sopia, kumminpäin kulmasta puhutaan. Kuva 6. Paneelin kallistus. /6/ Suuntaus Keräimet sopivat kaikille pinnoille ja rakenteisiin joihin aurinko pääsee paistamaan. Yleisesti etelän suuntaa olevat ja hieman kallistetut pinnat ovat parhaita. Kallistuskulma vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan. Suuntakulmasta käytetään nimitystä atsimuuttikulma, jonka nollakulma on suoraan etelässä. Itään eli vastapäivään mentäessä kulma on negatiivinen ja länteen eli myötäpäivään mentäessä kulma on positiivinen. Keräimen atsimuuttikulman pitäisi osua välille astetta, jotta säteilyä olisi riittävästi saatavilla. Kuvassa 7 esitetään saatavaa energiamäärää suhteessa optimaaliseen kulmaan, josta saadaan 100%:n energiamäärä. Kuva 7. Suuntauksen vaikutus tuottoon. /7/

9 Asennuksessa huomioitavaa Aurinkosähkökeräimien asennuksessa tulee huomioida riittävä ilmanvaihto keräimen takana. Paneelin tumma pinta voi lämmetä suorassa auringonpaisteessa jopa yli 60 asteiseksi jos ilmankierto ei ole riittävä. Paneelin lämpötilan noustessa sen hyötysuhde huononee eli energiantuotto pienenee. Perinteisessä yksikiteisessä piikennossa hyötysuhde huononee 0,4-0,5 % astetta kohden. Amorfisesta piistä tehdyillä ohutkalvokennoilla hyötysuhteen lasku on 0,1 0,2 % astetta kohden ja CIS ja CdTe tekniikoilla 0,2 0,5 % astetta kohden. Riittävä ilmankierto voidaan varmistaa asentamalla paneelit kiskoilla irti pinnasta kuten kuvat 8 ja 9 esittävät. Kuva 8. Havainnekuva ilmankierron järjestämisestä. /8/

10 10 Kuva 9. Käytännön toteutus, jossa ilman vaihtuminen on huomioitu hyvin. /9/ 3. Aurinkolämpö Auringon lämpösäteily voidaan hyödyntää käyttöveden- tai rakennuksen lämmitykseen ja näin vähentää ostettavan energian määrää. Lämpöä voidaan kerätä talteen varta vasten tehdyillä keräimillä kuten taso- ja tyhjiöputkikeräimillä tai seinämateriaaliin integroiduilla keräinputkistoilla ja kanavilla Tasokeräin Keräimessä on useimmiten kupariputkia joihin on kiinnitetty ohut absorptiopinnoitteella päällystetty kuparilevy kuten kuvassa 10. Osat on koteloitu lämpöeristettyyn lasikannelliseen koteloon, jonka kulmissa on yhteet putkistolle. Tasokeräimiä tehdään myös mittatilaustyönä suurille pinnoille, jolloin pinnasta saadaan yhtenäinen vedenpitävä ja tyylikkään näköinen. Kuvassa 11 on rakenteilla tasokeräimen integrointia tiilikatteeseen. Keräimiä saatavissa eri sävyisinä, yleisimmin sininen harmaa ja musta. Pinta lasi voi myös olla kirkas, sumea tai viistosta katsottuna läpinäkymätön.

11 11 Kuva 10. Läpileikkaus tasokeräimestä. /10/ Kuva 11. Tx keräimen upotettu asennus. /11/ Tasokeräimiä on jo kymmeniä vuosia käytetty pientalojen lisälämmönlähteenä. Keräinpaneelit on perinteisesti asennettu jälkiasennuksena katolle päälliskatteen päälle. Uusien materiaalien ja kehittyneiden valmistustekniikoiden ansiosta keräimistä saadaan nykyään ohuempia ja tämä helpottaa niiden upottamista kattorakenteeseen.

12 12 Keräimet voivat olla myös osa rakennetta kuten alla olevassa kuvassa 12. Yläterassin kaide on tehty keräimistä ja näin keräimet on saatu parhaiten tuottavaan asennuskulmaan. Paneelit on myös erittäin helppo puhdistaa lumesta, jolloin saadaan hyödynnettyä jo kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät. Kuva 12. Keräinten asennus kaiteeseen. /12/

13 Tyhjiöputkikeräin Tyhjiöputkikeräin koostuu rivistä lasisia putkia joissa lämpöeristeenä toimii tyhjiö. Auringon lämpösäteily läpäisee tyhjiön ja lämmittää putken sisällä olevan keräinelementin kuvassa 13. Keräinelementistä lämpö siirtyy putken toisessa päässä oleva tukkiin josta se otetaan talteen. Kuva 13. Tyhjiöputken rakenne. /13/ Yksinkertaiset tyhjiöputket Yksinkertaisissa tyhjiöputkissa koko putken sisusta on tyhjiötä, jossa lämpöä kerätään absorptiolevyllä. Levyyn on kiinnitetty suora Heat-pipe tekniikalla toimiva lämmönsiirtoputki tai U-muotoinen putki jossa lämmönsiirtoneste virtaa Kaksinkertaiset tyhjiöputket Kaksinkertaisissa tyhjiöputkissa on termopullomainen rakenne, eli tyhjiö on kahden lasiputken välissä. Sisemmän lasiputken pinnassa on absorptiopinnoite, joka siirtää lämmön sisällä olevaan putkeen kuvassa 14 näkyvää alumiinista valmistettua putken pidikettä myöden. Kuva 14. Kaksinkertaisia tyhjiöputkia. /14/ Tyhjiöputkilla ei varsinaisesti pysty korvaamaan mitään seinä tai ikkunaelementtiä, joten niitä voidaan käyttää koriste-elementtinä tai ne voidaan yrittää piilottaa suorilta katseilta. Kuvissa 15 ja 16 on Mälmössa sijaitsevan Salt & Brygga ravintolan seinällä oleva keräinkenttä joka on samalla koriste-elementti.

14 14 Kuva 15. Salt & Brygga building, jossa tyhjiöputkikeräimiä koriste-elementtinä. /15/ Kuva 16. Salt & Brygga building, Putket asennettu vaakaan. /16/

15 15 Tyhjiöputkikeräin ei ole yhtä herkkä suuntaukselle kuin tasokeräin, koske pyöreät putket keräävät valoa hyvin myös sivusuunnalta. Keräimistä on tarjolla niin pysty kuin vaakamallisena joten rakennukseen sijoittelu ei tuota ongelmia Aurinkoilmakeräimet Tummien seinä- ja kattopintojen keräämää lämpöä voidaan hyödyntää imemällä ilmaa niiden alapuolelta kuten kuvassa 17. Ilmanvaihdon esilämmitys voidaan näin n hoitaa todella edullisesti. Kesäaikaan kuumasta ilmasta voidaan tehdä lämmintä käyttövettä ilma-vesi-lämpöpumpulla, jolloin päästään korkeisiin COP arvoihin. Kuva 17. Solar Wall toimintaperiaate pätee lähes kaikkiin ilmalämpökeräimiin. /17/ Euroopan suurin aurinkoilmakeräin valmistui vuonna 2007 Puolaan. Kuvassa 18 Krause-Werk:in tuotantohallin seinään on asennettu 2000 m 2 mustaa keräinseinää, jossa lämmennyt ilma puhalletaan halliin. Seinällä säästetään 300MWh energiaa vuodessa ja sen takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta

16 16 Kuva 18. Aurinkoseinä. Krause-Werk GmbH Co. /18/ Aurinkoilmakeräin käy myös pienempiin kohteisiin kuten kuvassa 19 olevaan Kentucky Fried Chicken ravintolaan Northampton, Massachusetts, USA:ssa. Tumma seinä tuottaa a vuodessa noin 29MWh lämpöenergiaa. Kuva 19. Solar Wall aurinkoseinä KFC ravintolassa Northamptonissa. /19/

17 17 4. Aurinkosähkö Sähkökennojen käyttöikä yltää usein pitkälle yli 20 vuotta. Käyttöiäksi ilmoitetaan usein vertailuaika vuotta, jonka aikana tuotto saa tippua 80% alkuperäisestä. Ensimmäinen Eurooppalainen verkkoon kytketty keräinlaitos asennettiin vuonna 1982 ja se on menettänyt vain 15% alkuperäisestä tehostaan. Paneeleiden tuottama sähkö on helppo johtaa rakennuksen sähköjärjestelmään invertterin kautta. Suuremmissa kiinteistöissä, joissa on jatkuvaa kulutusta, ei akustoja välttämättä tarvitse käyttää. Asennuksessa tulee huomioida riittävä ilmankierto myös paneelin taustapuolella. Paneelien lämmetessä niiden hyötysuhde heikkenee hivenen ja korkeissa lämpötiloissa (yli 50 C) myös paneeleiden käyttöikä lyhenee. Aurinkopaneelien paino vaihtelee perinteisillä piikristallikennoilla 9-18 kg/m², ja ohutkalvokennoilla 3-13 kg/m². Paneelien suhteellisen kevyt paino ei juuri rajoita sijoittelua, rajoittavaksi tekijäksi lähinnä kattoasennuksissa tulee tuulikuormien huomiointi Kiteiset piikennot Suurin osa aurinkopaneeleista valmistetaan kiteisestä piistä luvulla alkanut elektroniikkateollisuuden nopea kehittyminen edellytti suuria satsauksia piin sähköisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimiseen. Kun piin ominaisuudet tunnettiin hyvin ja sitä oli hyvin saatavilla tuli siitä ensimmäinen ja yleisin aurinkokennon raaka-aine. Kiteisillä kennoilla on edelleen kennoteknologioista suurin noin 75%:in markkinaosuus. Tähän pääasiallisena syynä on muita kennotyyppejä korkeampi hyötysuhde ja hintojen nopea lasku viimevuosina tehostuneiden valmistustekniikoiden ja kasvaneen kysynnän vuoksi. Piikennojen raaka-ainetta on lähes loputtomasti saatavilla ja edullista elektroniikkateollisuuden jätepiitä on voitu hyödyntää kennojen tekemisessä. Kiteisten kennojen kohtaloksi voi muodostua niiden suuri materiaalikulutus raakapiin hinnan noustessa kasvavan kysynnän myötä, sekä useita työvaiheita sisältävä runsaasti automaatiota vaativa tuotanto Yksikiteinen piikenno (c-si) Yksikiteiset piikennot leikataan suuresta sylinterimäisestä piikiteestä. Jotta kennot saadaan ladottua paneelin mahdollisimman monta ja suuren alan peittävästi, leikataan niistä suorakulmiota muistuttavia. Näin paneeleista saadaan kustannustehokkaita ja esteettisesti paremman näköisiä. Kuvassa 20 on erivärisiä piikennoja leikattuna. Paneeleiden teho on Wp/m² ja hyötysuhteet liikkuva 15% ja 22% välillä.

18 18 Kuva 20. Yksikiteisiä piikennoja eri väreissä. /20/ Monikiteinen piikenno (p-si) Monikiteisiä piikennoja valmistetaan leikkaamalla suorakulmaisesta kappaleesta, johon on puristettu yhteen useita piikiteitä. Kiderakenne näkyy selvästi kennon pinnalla. Suorakulmaisen muotonsa vuoksi kennot saadaan asennettua paneeliin tiiviimmin ja näin neliömetriltä saatava tuotto on lähes sama kuin yksikiteisestä piistä valmistetuilla paneeleilla, vaikka hyötysuhde onkin pienempi. Kuvassa 21 on eri väreissä saatavia monikiteisiä piikennoja. Teho on Wp/m² ja hyötysuhteet liikkuva 10% ja 15% välillä.

19 19 Kuva 21. Monikiteisiä piikennoja eri väreissä. /21/ 4.2. Ohutkalvokennot Ohutkalvokennoja on useita eri materiaaleista valmistettuja vaihtoehtoja: Amorphous Silicon, amorfinen pii (a-si) CIS/CIGS Cadmium Telluride (CdTe) Gallium Arsenide (GaAs) Toiminta perustuu aineen mikroskooppisen pieniin kiderakenteen ominaisuuksiin, joka mahdollistaa hyvin ohuen kennomateriaalin valmistuksen. Vain muutaman mikrometrin paksuinen puolijohdekomponentti vähentää materiaalikustannuksia ja kennon hintaa. Kennoissa käytetään monia eri aineyhdisteitä ja kennojen hyötysuhteet vaihtelevat 5-20% välillä, suurimmalla osalla myynnissä olevista kennoista hyötysuhde jää kuitenkin alle 10%. Teho liikkuu välillä 40-65Wp/m². Perinteisiä aurinkokennoja yksinkertaisempi valmistusprosessi on mahdollista automatisoida hyvin pitkälle. Ohutkalvotekniikassa yleensä ohuen ja taipuisan kalvon päälle kerrostetaan puolijohdemateriaalia atomikasvatusperiaatteella. Ohutkalvoaurinkokennoa voidaan tehdä rullalta-rullalle menetelmällä edullisesti suuria määriä. [3]

20 20 Ohutkalvokennojen käyttö rakennusintegraatiossa on lisääntymässä suurin harppauksin. Käyttöä edesauttaa kiteisiä kennoja edullisempi hinta ja laajemmat käyttömahdollisuudet taipuisan kalvon vuoksi. Uutuutena on tarjolla integrointi erilaisiin markiiseihin ja varjostuskankaisiin (kuva22). Kuva 22. Markiisiin integroitu ohutkalvokeräin. /22/ Amorfinen pii (a-si) Ohutkalvokennoista suurin osa perustuu amorfiseen piihin. Se on ensimmäinen ohutkalvoteknologia ja eniten tutkittu sekä kehitetty. Amorfinen pii kattaakin ohutkalvomarkkinoista 60% ja koko aurinkokennomarkkinoistakin 7%. Amorfisella piillä on sovelluskohteita aurinkokennoteollisuuden ulkopuolellakin, mistä johtuen sen ominaisuudet tunnetaan hyvin. Amorfisesta piistä valmistetut kennot ovat hyvin kevyitä, joustavia, säteilyä kestäviä sekä myös ympäristöystävällisiä. Kennojen suurin etu muihin tekniikoihin verrattuna on, että niiden hyötysuhde ei laske kennon kuumentuessa. Nykyisin kennon hyötysuhde on noin 6-8% CIS/CIGS kupari-indium-gallium-seleeni (CuInGaSe2) Hyvän rakenteensa ja melko yksinkertaisten aineosiensa takia CIGSa pidetään ehkä lupaavimpana kennomateriaalina. CIGS-kennoja voidaan painaa metallia sisältävän pohjan päälle, jolloin alusta toimii toisena elektrodina. Niiden alustamateriaalina voidaan käyttää myös lasia kun käytetään pohjalla johtavaa lisäkerrosta. Sinkkioksidi toimii toisena elektrodina. Kuvissa 23, 24 ja 25 esimerkit CIS ja CIGS kennoista sekä kuvassa 26 CIGS kennon rakenne. Yksi CIGS-kennojen kilpailuetu muihin aurinkokennoihin verrattuna on niiden edulliset valmistuskustannukset. [3]

21 21 Kuva 23. Odersun CIS keräimiä joita saa myös läpikuultavina. /23/ Kuva 24. CIGS taipuva keräin. /24/

22 22 Kuva 25. Unisolar CIGS kalvon asennus katolle. /25/ Kuva 26. CIGS kennon rakenne. /26/

23 Kadmium-telluuri(CdTe) Kadmium-telluuri (CdTe) kennot ovat nousseet haastamaan amorfiseen piihin perustuvat kennot. CdTe kennojen valmistus ei vaadi niin suuria alkuinvestointeja kuin piikennojen tuotanto. Kuva 27 esittää CdTekennon rakennetta. Kenno toimii kohtalaisen tehokkaasti myös pilvisellä säällä, eikä ole herkkä lämpötilanmuutoksille joten sitä käytetään usein keskittävissä PV-sovelluksissa. Moduulit ovat usein 1m 2 kokoisia hyötysuhteen ollessa hieman yli 10% ja huipputeho n 90W. Kuva 27. CdTe kennon rakenne /27/ Tandempiikenno a-si/µc-si Yhdistelmäkenno, jossa on amorfista ja kiteistä piitä. Amorfinen pii absorboi auringon säteilyä 40 kertaa tehokkaammin kuin kiteinen pii. Yhdistelmällä pystytään hyödyntämään molempien parhaita puolia ja laajennettua spektriä jolta kerätään energiaa. Hyötysuhde 8-12%. Valmistajia mm. NorSun ja SunFilm. Kuva 28. Tandempiikenno /28/ 4.3. Varjostus Aurinkosähköpaneelien sijoitus pitää suunnitella siten ettei paneeleihin tule varjostuksia. Paneelien kennot ovat kuin sarjaan kytkettyjä paristoja, jolloin yksi rikkinäinen paristo eli tässä tapauksessa varjostettu kenno- pudottaa tehoa radikaalisti. Kuva 29 esittää mahdollisia varjostuksen aiheuttajia.

24 24 Kuva 29. Esimerkkejä osittaisesta varjostuksesta /29/ 4.4. Ulkonäkö Aurinkosähkökennoissa on satoja erinäköisiä vaihtoehtoja toteuttaa keräinjärjestelmä. Paneeleissa voidaan muuttaa kennojen, taustan ja kehysten väriä sekä pinnan heijastavuutta. On mahdollista saada osittain läpinäkyviä paneeleita, sekä lähes huomaamattomia ohutkalvopaneeleita esimerkiksi ikkunoiksi. Myös erilaisia kuviointeja ja muotoon taipuvia paneeleita on markkinoilla. Useimmiten värjätyillä kennoilla tai läpinäkyvyydellä on negatiivinen vaikutus paneelin tuottoon, mutta huomaamattomia paneeleita voidaan usein myös asentaa rakennukseen enemmän. Taulukko 1. Saatava tuotto erivärisillä kennoilla verrattuna tavanomaiseen siniseen kennoon [4]. Väri Monikiteinen piikenno Yksikiteinen piikenno Sininen 100% 100% Harmaa 73-80% 84% Punainen 77-80% - Ruskea 81-90% 87% Keltainen 83-93% 81% Vihreä 89-98% - Magenta - 78% Ohutkalvokennoille ei ole vastaavaa taulukkoa, koska valmistajat tarjoavat vain yhtä väriä. Eri valmistajilla on eri värit ja kennojen valmistustapa vaihtelee, joten niitä ei voi vertailla. Paneelien ulkonäköön saadaan vaihtelua myös kennojen muodolla ja asettelulla. Erinäköisiä kennoja ja niiden mahdollisia asetteluita esitellään taulukossa 2.

25 25 Taulukko 2. Erinäköisiä kennoja ja niiden mahdollisia asetteluita [5]. Lasiin upotetuilla kennoilla voidaan vähentää liika säteilyä sisätiloihin ja samalla saada sähköä esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän käyttöön. Läpinäkyvyyttä voidaan lisätä asentamalla kennot harvempaan tai käyttämällä ohutkalvokennoja (Kuva 30). Kuva 30. Esimerkkejä muutamista osittain läpinäkyvistä asennuksista. /30/ 5. Kiinteistöautomaation perusteet

26 26 Siinä, missä rakennus- tai kiinteistöautomaatio liitetään usein kaupallisten rakennusten sisäiseen toimintaan, keskittyvät sen alahaarat, koti- ja huoneautomaatio enemmän käyttömukavuuden parantamiseen. Mitkä ovat rakennusautomaation tärkeimmät tehtävät on hyvinkin subjektiivinen kysymys, jonka vastaukseen vaikuttaa suuresti kohde, jossa sitä käytetään. Tästä johtuen lienee hyvä käydä läpi hieman perusasioita rakennusautomaation eri osa-alueista. Vaikka virallisia viitteitä ei löydykään, on LVI-tekniikan nopea kehitys viimeisinä vuosikymmeninä ja energian jatkuvasti kallistuva hinta olleet varmasti suurimpia ajureita rakennusautomaation kehittymiselle. LVI-tekniikan automatisoinnilla saavutetaan parantuneen käyttömukavuuden lisäksi myös merkittäviä taloudellisia säästöjä. Säästöt voivat olla joko suoria, tai epäsuoria. Suoraa säästöä saavutetaan esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenoton optimoinnilla ja epäsuorasta säästöstä esimerkiksi otettakoon hyvän työilman vaikutus työntekijöiden tulokseen. LVI-järjestelmien automatisointi tuo anturointien kautta mahdollisuuden mitata ja käyttää järjestelmän ohjauksessa apuna parametreja, joiden käyttö ei ole ollut järkevällä tavalla mahdollista aikaisemmin. Tällaisia asioita ovat mm. ilman happi-, hiilidioksidi-, hiilimonoksidipitoisuuksien ja kosteuden reaaliaikainen valvonta ja järjestelmän toiminnan ohjaus mitattujen parametrien avulla. Rakennusautomaatiolla pystytään luomaan myös turvallisuutta. Kulunvalvontajärjestelmien, sähkölukkojen ja hälytysjärjestelmien avulla pyritään pitämään ei-toivotut henkilöt pois paikoista joihin heillä ei ole asiaa. Näin voidaan suojata tietoja, materiaa ja henkilöitä niin itseltään (esim. vaaralliset laboratoriotilat) kuin ulkopuolisiltakin. Kulunvalvontajärjestelmään voidaan helposti liittää paitsi työajanseuranta, mutta myös muita rakennusautomaation järjestelmiä. Tilatietoinen kulunvalvonta auttaa pelastushenkilökuntaa suuren kiinteistön tulipalossa. Toisaalta sähkölukoilla varustettu omakotitalo voi siirtyä automaattisesti poissaolotilaan katkaisemalla sähköt tarpeettomilta laitteilta ja pudottaen huoneiston lämpötilaa kun perhe lähtee kahdeksi viikoksi tuntureille laskettelemaan. Samalla järjestelmä tietysti kytkee murtohälytyksen päälle ja lähettää tekstiviestillä naapurille satunnaisen tunnusluvun, jolla tämä pääsee kastelemaan kukat tämä siis, jos automaatiojärjestelmä ei itse osaa kukkia kastella. Koti- ja huoneautomaatio ovat rakennusautomaation alahaaroja. Kotiautomaation ja suurempien kiinteistöjen automaation ideologia on samankaltainen, mutta niiden tavoitteet ja toteutustavat poikkeavat toisistaan. Suuremmissa kiinteistöissä toimintavarmuus on yksi tärkeä suunnittelukriteeri ja kotiautomaatiossa painotetaan enemmän käytettävyyteen ja laajennettavuuteen. Laajennettavuuden ja hinnan vuoksi tietokoneet ovat muodostuneet kotiautomaation tärkeimmäksi rakennuspalikaksi. Toimielinlaitteet (mm. anturit) valitaan kodeissa yleensä hinnan ja käytettävän liitännän mukaan. Suuremmissa kiinteistöissä luotetaan enemmän prosessiautomaatioissa ja tehtaissa käytettyihin laitteisiin. Huoneautomaation tarkoitus on miltei aina tuoda käytettävyyttä ja kohottaa omistavan yrityksen imagoa. Huoneautomaatiota käytetään niin AV-, kokous-, kuin luentotilojenkin laitteistojen ohjaukseen, tuomaan tilaan interaktiivisuutta. Näin esimerkiksi valaistus saadaan säätymään automaattisesti diaesitykseen sopivaksi ilman, että esittäjän täytyy koittaa yksitellen läpi kaikki kokoustilan kahdeksan valokatkaisijaa. Yhteenvetona voitaneen todeta, että rakennusautomaatiolla käsitetään monta asiaa ja jos jokin valmistaja myy rakennusautomaatiojärjestelmää, on kyseessä paketti joka sisältää vain tietyt toiminnallisuudet, rajapinnat muihin saman valmistajan laitteisiin ja mahdollisesti, mutta liian harvoin rajapinnan ulkopuolisiin järjestelmiin. Rakennusautomaatiojärjestelmien kehittämistä ohjaa etenkin kaupallisella puolella tarve tai mahdollisuus taloudelliseen säästöön. Säästöä tavoitellaan esimerkiksi energian säästöllä, työilman parantamisella tai työturvallisuuden parantamisella.

27 Kiinteistöautomaation rakentamisen ongelmat Jos unohdetaan kotinikkareiden internetiin kytkemät kahvinkeittimet ja keskitytään kaupallisten järjestelmien rakentamiseen ja käyttöönottoon. Ei siksi, että kotinikkareiden tuotokset olisivat toteutukseltaan huonompia vaan päinvastoin niiden huonontaminen kaupallisiksi tuotteiksi vaatii vielä paljon työtä ja resursseja. Rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelu alkaa tarvekartoituksella, jonka jälkeen valitaan järjestelmän toteutustapa. Jos jollakin valmistajalla on myydä juuri oikeanlainen, todennettu tuote tai konsepti, se pystyy todennäköisesti tekemään tarjouskilpailussa parhaimman tarjouksen. Lisäksi kyseinen valmistaja pystyy tarjoamaan edullisesti myös muita omia tuotteitaan yhteensopivina tarjotun järjestelmän kanssa. Miten käy, jos järjestelmää halutaan myöhemmin laajentaa toisen valmistajan tuotteilla? Esimerkiksi, miten käy jos rakennuksen lämmityksestä vastaava hakepoltin saa kaverikseen aurinkoenergiajärjestelmän? Parhaimmassa tapauksessa alkuperäinen järjestelmätoimittaja haluaa laajentaa tuoteperhettään ja lisää tuen aurinkokeräimille. Pahimmassa tapauksessa koko vanha järjestelmä joudutaan viemään kierrätyskeskukseen kierrätysmaksua vastaan. Todennäköisimmässä tapauksessa valmistaja suostuu perehtymään tilanteeseen, mutta samassa toteaa että järjestelmän räätälöinnistä veloitetaan viiden tuotekehitystiimiläisen palkka ennalta määräämättömältä ajalta, koska sen tyyppinen tuotekehitys ei kuulu heidän yrityksensä strategiaan. Tällainen tilanne syntyy helposti, jos järjestelmän laajennettavuutta ei oteta huomioon suunnitteluvaiheessa. Monet tiettyä tarkoitusta varten rakennetut järjestelmät käyttävät myös kyseistä tarkoitusta varten suunniteltua elektroniikkaa geneerisen logiikan tai yleiskäyttöisen tietokoneen sijasta. Jos kyseessä on erikoisempi automaatiosovellus, pitää se todennäköisesti räätälöidä jonkin asiantuntijatiimin ja toteuttavan osapuolen kanssa yhteistyössä. Tällöin järjestelmän suunnittelemiseen, toimintaperiaatteen idean siirtämiseen asiantuntijoilta tekijöille, järjestelmän rakentamiseen ilman rutiinia ja hioutuneita toimintatapoja sekä mahdolliseen hienosäätöön menee paljon työtunteja ja sitä kautta pääomaa. Tällaisissa ratkaisuissa itse toteutus on usein skaalautuvampi, koska käytännössä räätälöity ratkaisu kannattaa yleensä toteuttaa toimivaksi todetulla geneerisellä logiikalla. Tietysti järjestelmän laajentaminen tai muuttaminen vaatii olemassa olevan järjestelmän tuntemusta ja kuten ohjelmistotekniikan parissakin monesti käy, jossain välissä tulee vastaan piste, jolloin vanhan järjestelmän muokkaaminen tulee työläämmäksi mitä uuden rakentaminen. Eräs tapa saada tällaisen järjestelmän kustannuksia pienemmäksi olisi uudelleenkäytettävyyden parantaminen niin suunnittelun kuin toteutuksenkin osalta. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että ongelmat jotka tulevat vastaan näissä molemmissa on jo ennalta ratkaistu tai on tiedossa, että samojen ongelmien kanssa joudutaan tekemisiin myöhemminkin. Koska intellektuellilla omaisuudella on oma markkina-arvonsa, tieto ja valmiit ratkaisut maksavat ja mikäli niistä ei halua maksaa, voi pyörän keksiä aina uudelleen ja uudelleen. Helposti skaalautuvat rakennusautomaatiojärjestelmät vaativat uudenlaista kehitysmallia. Nykyiset mallit ovat keskittyneet tyydyttämään tietyn hetkellisen tarpeen. Ne kyllä toimivat hyvin tarkoituksessa, johon ne on suunniteltu. Rakennusautomaation suurimpana haasteena onkin erilaisten järjestelmien yhdistäminen ja kokonaisuuden optimointi, jossa toimivien rajapintojen merkitys korostuu. Pelkkien rajapintojen olemassaolo ei kuitenkaan merkitse mitään ilman niitä käyttäviä sovelluksia.

28 Hajauttaminen vai keskittäminen Rakennusautomaatiojärjestelmiä rakennetaan hajautettuina tai keskitettyinä. Hajautetussa mallissa suuri järjestelmä koostuu pienistä osajärjestelmistä, joiden vastuulla on tietyn toiminnallisuuden tarjoaminen. Kulunvalvonta, hälytysjärjestelmä sekä ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen ohjaus voidaan kaikki toteuttaa omina erillisinä järjestelminään, jotka vaihtavat keskenään tietoa määrätyillä protokollilla. Edellä mainituista mm. hälytysjärjestelmän ja kulunvalvonnan keskinäinen tiedonvaihto tuo mielekkyyttä valvotussa tilassa liikkumiseen. Hajautetun järjestelmän haasteet piileskelevätkin juuri osajärjestelmien yhdistämisessä ja ongelmat kasvavat järjestelmän koon myötä. Toinen tapa yksinkertaisen rakennusautomaation toteuttamiseen on käyttää vain yhtä järjestelmää. Geneeristen logiikoiden suorituskyky mahdollistaa nykyään monimutkaistenkin kokonaisuuksien toteuttamisen yhdellä ohjaimella, mikä helpottaa kokonaisuuden hallintaa ja rajapintojen rakentamiselta vältytään kokonaan. Tällöin kuitenkin menetetään hajautetun järjestelmän vikasietoisuus ja huollettavuus vaikeutuu. Kuvassa 31 on yksinkertainen keskitetyllä ohjauksella toimiva aurinkoenergiajärjestelmä, jossa lisäenergiaa antaa generaattori. Kuva 31. Yksinkertainen aurinkoenergiajärjestelmä. /31/ Varsinkin kotiautomaatiossa käytetään järjestelmän ohjaimena usein tavallista PC-rautaa. Sen hankintahinta on edullinen, laajennettavuus ja päivitettävyys hyvät ja valmiita ohjelmia kotiautomaation rakentamiseen on paljon. Väyläratkaisut kotiautomaatiossa ovat hieman erilaisia mitä ohjelmoitavan logiikan maailmassa. Usein käytetään Ethernet-, UDP/IP- tai TCP/IP-protokollia niiden joustavuuden vuoksi tai edullisia kaupallisia väyläratkaisuita kuten Maximin 1-Wire väylää. Kotiautomaation ratkaisut ovat usein joustavia korkeamman tason ohjelmointitekniikoiden (esim. olio-ohjelmointi) vuoksi, mutta järjestelmien vakaus ei riitä samaan mitä prosessiautomaatioon suunnitellulla logiikalla saavutetaan. Ohjelmoitavilla logiikoilla (PLC) on selvästi paremmat ominaisuudet, mitä yleiskäyttöön tarkoitetuilla tietokoneilla. Vastaavasti ohjelmoitavien logiikoiden laajennettavuus on mitätön verrattuna tietokoneisiin.

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

aurinkoenergia- uimahalli

aurinkoenergia- uimahalli aurinkoenergia- Suomen ensimmäinen uimahalli 1 Aurinkoinen länsirannikko P orin kaupunki teki rohkean avauksen ja vahvisti imagoaan kestävän kehityksen kaupunkina rakentamalla Suomen ensimmäisen aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi,

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, asemakaava nro 8255 ID 533716 Tekijät: Jari Jokinen Tampereen kaupunki, ECO 2, Projektiasiantuntija Rodrigo Coloma Tampereen kaupunki,

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a ARKKITEHTUURI, ENERGIA JA KESTÄVÄ KEHITYS Arkkitehtuurillisesti korkeatasoinen ratkaisu Toiminnallisesti ja visuaalisesti täysin integroitu julkisivupintaan

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin TkT Petri Konttinen petri.konttinen@gmail.com p. 0408298550 fi.linkedin.com/in/petrikonttinen Tontin valinta, Tuulikylä Tämä olisi ollut paras

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä 05/10/2011 Aurinkokennon virta-jännite-käyrä Aurinkokennon tärkeimmät toimintapisteet: ISC Oikosulkuvirta VOC Tyhjäkäyntijännite MPP Maksimitehopiste IMPP Maksimitehopisteen virta VMPP Maksimitehopisteen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 09.00 Aamukahvit ja Sundial Esittäytyy 09.15 Aurinkolämpöjärjestelmät 10.00 Vesitakka osana aurinkolämpöjärjestelmää, Linnatuli Oy 10.45 Sundial Mökkikeräin, Jarno

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmät

Aurinkoenergiajärjestelmät Jodat Ympäristöenergia Oy 1 o Säteilytiedot ja tuottokausi o Aurinkolämmön toimintaperiaate o Pääkomponentit ja rakenne o Mitoitus, kustannukset ja takaisinmaksuaika o Aurinkosähkön toimintaperiaate o

Lisätiedot

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Kiinteistöautomaatio on rakennuksen aivot Lähde: Siemens 29.4.2015 TALOTEKNIIKKA/VPi

Lisätiedot

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI?

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? RUUKKI AURINKOENERGIARATKAISUT Helppoa ja edullista lisäenergiaa. Mahdollisimman pienet käyttökulut ja kestävän kehityksen ehdoilla toimiminen edellyttää,

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut Vakioratkaisut kiinteistöjen toimintojen ohjaukseen Tehokas energianhallinta Schneider KNX -vakioratkaisujen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY

CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY PUHDASTA ENERGIAA LUONNOLLISESTI AURINGOSTA CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY Uuden sukupolven teknologiaa Oy on edistämässä uuden sukupolven myrkytöntä ja kustannustehokasta ohutkalvoista

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ 30.10.2014 Yleistä: Olemme keräämässä yhteistilausta johon osallistuu yksityisiä omakotitalon omistajia ja yrityksiä Iistä ja sen ympäristökunnista, sekä myös

Lisätiedot

Entwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje.

Entwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje. Tyhjiöputkikeräimet Valmistettu Saksassa Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä Solar Keymark Heat Pipe asennusohje 1000 2000 3000 02 Asennusohjeet malleille: Vaaditut

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona.

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Olitpa itse kotona tai poissa, Ensto Intro -kodinohjain tuo huolettomuutta asumiseen. 2 Ensto Intro -kodinohjausjärjestelmä tarjoaa yksinkertaisen ja helpon kotona/poissa

Lisätiedot

EWA Solar aurinkokeräin

EWA Solar aurinkokeräin EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen aurinkoenergiaalan

Kokonaisvaltainen aurinkoenergiaalan Kokonaisvaltainen aurinkoenergiaalan TKI- ja koulutustoimintaympäristön kehittäminen Suvi Karirinne (TkT), projektipäällikkö (aurinkoenergia) Petri Lähde (insinööri AMK), projekti-insinööri (aurinkoenergia)

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Kuva: Motiva, verkkosivut Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus: 15-25 % vanhoissa kiinteistöissä 25-35 % nykyrakennuksissa Yli 50 % nollaenergiarakennuksissa

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet 2.10.2014 - Matti Kantonen, Finnwind Oy matti.kantonen@finnwind.fi, GSM 045 650 2156 lyhyt yritysesittely taustaa esimerkille aurinkosähkön toimitusprosessi

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu

Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaarityö, syksy 2007 Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Nikkilä, Jarkko. 182341. jarkko.nikkila@tut.fi Paavola,

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Kari Ollila Oy www.cimsolar.com 1 Oy Perustettu 1.1.2008 Pohjana Cimcorp Oy:n 2006-2007 tekemä kehitystyö ohutkalvotekniikalla valmistettavien aurinkosähköpaneelien

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot