Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Kh / 92 Kv / 30

2 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Kunnanhallitus Hallinto Elinkeinoelämän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Sivistyslautakunta Perusopetus Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen lautakunta Hallinto ja sisäiset palvelut Kiinteistö- ja yhdyskuntapalvelut Kaukolämpölaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 74

3 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET MAAKAASULAITOS Maakaasulaitos VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitos TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET LIITTEET

4 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talouden kannalta vuosi 2013 oli kaksijakoinen. Kunta varautui Suomen heikon talouskehityksen ja kunnan omien menopaineiden takia erittäin kireään taloustilanteeseen. Kunta korotti tuloveroprosenttia yhdellä yksiköllä vuodesta Kunnan saamat verotulot toteutuivatkin varsin lähelle ennakoituja, jopa hieman talousarviota suurempina. Verotulokasvua edelliseen vuoteen oli 1,4 miljoonaa euroa, josta tuloveroprosentin korotus kattoi noin puolet. Valtionosuudet taas toteutuivat ennakoitua hieman pienempinä. Kunnan menotalous pysyi kuitenkin hallinnassa ja vuosikate oli hyvä, selvästi edellistä vuotta parempi. Vuosikatteen tasoon vaikutti luonnollisesti veroprosentin korotus ja menokehityksen hallinta, ennakoimattomat tulot Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, verohallinnon tilitysten rytminmuutos vuo-delta 2014 vuodelle 2013 ja erittäin matala korkotaso. Vuosikate mahdollisti virastotalosta tehdyn mittavan kertapoiston. Ylijäämä mahdollisti myös varauksen tekemisen päiväkodin rakentamiseen. Ruokolahden taloudellinen tulos vuonna 2013 oli lievä positiivinen yllätys. Sama myönteisyys näkyi kyllä muidenkin Etelä-Karjalan ja jopa koko Suomen kuntien tuloksissa. Tulee kuitenkin huomata, että vuoteen 2013 oli useissa Suomen kunnissa varauduttu veroja ja maksuja korottamalla. Vuoden 2013 taloudellisesti merkittävimpiin ratkaisuihin lukeutui Eksoten ulkoisen arvioinnin tulosten myötävaikuttama päätös saattaa Eksoten tulot ja menot tasapainoon. Samalla päätettiin kattaa aiemmin kertyneet alijäämät seuraavan viiden vuoden aikana. Ruokolahdelle tämä merkitsi noin kahden veroprosentin tuoton (1,6 miljoonaa euroa) kasvua jäsenkuntaosuuteen vuonna 2014 verrattuna vuoden 2013 tasoon. Eksoten talouden hallinta ratkaisee keskeisellä tavalla myös Ruokolahden kunnan talouden, koska kunnan käyttömenoista yli puolet muodostuu Eksoten maksuosuudesta. Sivistystoimen suuri ratkaisu oli päätös uuden päiväkodin rakentamisesta Rasilaan. Rakennuksen suunnittelu tehtiin perusteellisesti, mm. tutustuen useisiin vasta rakennettuihin päiväkoteihin Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Lukukausi syksyllä 2013 käynnistyi supistuneella kouluverkolla, kun Puntalan koulun toiminta päättyi kevääseen Nuoriso-, kulttuuri- ja matkailutoimea organisoitiin uudelleen pitkäaikaisen viranhaltijan siirryttyä eläkkeelle. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, kansalaisopiston, kirjaston, liikuntatoimen ja ruokapalvelun tavoitteet toteutuivat odotetulla tavalla. Teknisessä toimessa erityistä huomioita kiinnitettiin kunnan vesihuollon turvaamiseen. Muutamat lyhytkestoiset vedenjakelun laatuhäiriöt kesällä 2013 lisäsivät toimenpiteiden painoarvoa. Akuuteimmat toimet kohdentuvat vesitornin kunnon selvittämiseen ja parantamiseen, Lampsiin vedenottamon kapasiteetin lisäämiseen ja verkostoon johdettavan veden hygieenisen laadun varmistamiseen. Maankäyttösopimukseen perustuen kunta valmisteli tasokkaaseen omakotiasumiseen suunnitellun kaava-alueen Pappilanlahden rannan tuntumaan. Suunnitelmia kunnan kaukolämpölaitoksen muuttamisesta uusiutuvaa energiaa käyttäväksi ei lähdetty toteuttamaan ennen kuin kunnan kaukolämpöverkoston kapasiteettitarve tarkentuu. Teknisen toimen erityishaaste on kunnan taseessa olevan ikääntyvän ja teknisesti vanhentuneen rakennuskannan ylläpito ja korjausvelan kasvun hallinta. Kunnan talouden reunaehdot eivät mahdollista nykyisen laajuista rakennuskantaa.

5 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vuosi 2013 oli selvitysten ja lausuntojen vuosi. Edellä mainitun Eksoten taloutta koskeneen selvityksen ja sitä seuranneiden lausuntojen ohella kunta lausui kuntarakenteita koskevista lakiluonnoksista, kuntarakennelaista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista ja valtionosuuslaista. Merkittävien kuntia koskevien lakimuutosten odottelu ja valmistelu häiritsi huomattavalla tavalla kunnan toimintojen pitkäjänteistä suunnittelua. Selvitysten vuosi huipentui vuoden 2013 lopulla käynnistyneeseen Etelä-Karjalan kuntarakenne-selvitykseen. Selvitys, riippumatta sen mahdollisista vaikutuksista kuntaliitoksiin tai palvelurakenteiden muutoksiin, luo erinomaisen pohjan laatia Ruoko-lahden kuntastrategia vuoden tulevaisuusperiodille. Antti Pätilä kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Savolainen Jouko KESK puheenjohtaja Kymäläinen Suna SDP I varapuheenjohtaja Launiainen Toivo KOK II varapuheenjohtaja Ahonen Harri PS Halonen Helli SDP Hanhisalo Jorma KD Heinänen Topi KESK Helminen Kristiina KESK Henttonen Mirja KESK Ijäs Esko SDP Jaatinen Matti KESK Kalpio Matti PS Kokkonen Vesa SDP Kyyrö Heidi SDP Kärki Timo KOK Liimatainen Irja KESK Luukkonen Mika KESK Paananen Taina KESK Ravattinen Osmo SDP Röyti Sinikka KOK Sikiö Jarmo PS Tella Anne KESK Tiilikainen Kimmo KESK Tonder Mika KOK Usvasuo Tea KESK Vertanen Jenna SDP Vesterinen Jarmo KESK Vuoden 2013 aikana kunnanvaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 107 pykälää.

6 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnanvaltuuston seminaareja pidettiin seitsemän pidetyssä seminaarissa valtuutetuille kerrottiin kunnan kokouskäytännöstä, selvitettiin kunnan taloustilannetta ja selostettiin kuntauudistukseen liittyvää lausuntopyyntöä pidetyssä seminaarissa valtuustolle esiteltiin kunnan tekninen toimiala, Imatran seudun ympäristötoimi sekä kuntarakennelain uudistusta pidetyssä seminaarissa esiteltiin sivistystoimea, varhaiskasvatusta ja koulutointa seminaarin aiheina olivat, Imatran Seudun Kehitysyhtiön esittely, kunnan energiaselvitys, katsaus talouteen ja keskustelu kunnan strategiavaihtoehdoista pidetyn seminaarin aiheina olivat Ruokolahden talous ja tulevaisuus, sivistystoimen ja teknisen toimen näkymät sekä Eksoten ulkoinen arviointi ja talous seminaari pidettiin Holiday Club Saimaalla. Seminaarin aiheita olivat Ruokolahden tulevaisuus ja Ruokolahden talousnäkymät Nämä aiheet käsiteltiin viestiseinäkyselyllä kerättyjen mielipiteiden avulla. Lisäksi käsiteltiin sivistystoimen ja teknisen toimen palvelustrategioiden pääpiirteet järjestetyssä seminaarissa valmisteltiin kunnan lausunto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakenteesta. Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet: Röyti Sinikka, pj. Hanhisalo Jorma, vpj. Ainoa Tea Kalpio Matti Liimatainen Irja Henkilökohtaiset varajäsenet: Tella Riitta Rantasola Matti Jäppinen Eila Paavilainen Seppo Väänänen Anni Toiminta ja yhteistyö Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus sekä antaa arviointi kunnanvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto.

7 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokolahden kunnan tarkastussäännön 4 :n mukaan lautakunnan tehtävänä on seurata tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista sekä tehdä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä ja tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajien ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on myös huolehdittava siitä, että tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat hyvän tilintarkastustavan mukaiseen suorittamiseen. Vuonna 2013 lautakunta on pitänyt 5 kokousta. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet BDO Audiator Oy:n järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin sekä kunnanvaltuuston seminaareihin. Lautakunnan työn painopistealueina olivat tekninen toimi; erityisesti sopimusten ja ostolaskujen oikeellisuus ja kilpailuttaminen ja toiminnan arviointi sekä teknisen toimen maakäyttösopimusten valvonta ja velvoitteet. Tarkastuslautakunnan toimintaan ja tilintarkastukseen käytettiin euroa vuonna Kunnanhallitus Varsinaiset jäsenet: Paananen Taina, pj. Ijäs Esko, I vpj. Ahonen Harri, II vpj. Halonen Helli Heinänen Topi Kärki Timo Tella Anne Henkilökohtaiset varajäsenet: Jaatinen Matti Kokkonen Vesa Sikiö Jarmo Vertanen Jenna Henttonen Mirja Kostiainen Ari Helminen Kristiina Kunnanhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 19 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 448 pykälää. Toimikunnat Henkilöstötoimikunta Jäsenet Pätilä Antti Ahonen Harri Ijäs Esko Tella Anne puheenjohtaja Henkilöstötoimikunnan valitsee kunnanhallitus toimikaudekseen. Henkilöstötoimikunta hoitaa kunnalle kuuluvat, viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöstöasiat, joita ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa.

8 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Muut toimikunnat Henkilöstötoimikunnan lisäksi kunnanhallituksen asettamina toimivat seuraavat toimikunnat: yhteistoimintatoimikunta vanhusneuvosto sisäilmastotyöryhmä ja hyvinvointitiimi. Kunnan jäsenyys eri yhteisöissä ja kuntayhtymissä on liitteenä. Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Pohjalainen Pauli, pj Liimatta Juhani, vpj Liutu Ari Repo-Laitinen Virpi Paakki Sirpa Varajäsenet (eivät henkilökohtaisia) 1. Lipponen Maiju 2. Luukkonen Kari 3. Hölsä Paavo 4. Pulkkinen Vesa 5. Rouhiainen Marjatta Keskusvaalilautakunta ei kokoontunut vuonna Sivistyslautakunta Varsinaiset jäsenet Henttonen Mirja, pj. Vertanen Jenna, vpj. Frosti Piia Ravattinen Osmo Rummukainen Reino Tonder Mika Vesterinen Jarmo Kärki Timo Henkilökohtaiset varajäsenet Kuisma Mira Kamunen Sanna Hämäläinen Sonja Tynninen Vesa Sikiö Jarmo Kontunen Eveliina Lehtinen Seppo kunnanhallituksen edustaja Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa ja käsitteli 81 pykälää. Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi ja sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen sekä vs. sivistystoimenjohtaja Eija Hämäläinen. Sihteerinä toimi toimistosihteeri Eija Hämäläinen ja määräaikainen palvelusihteeri Virpi Äijö. Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Usvasuo Tea, pj. Kokkonen Vesa, vpj. Kyyrö Heidi Narinen Anu Paavilainen Seppo Henkilökohtaiset varajäsenet Sikiö Niina Ahvonen Reijo Kuusitunturi Pirjo Kekäläinen Tuija Rummukainen Reino

9 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Sikiö Erkki Tella Juha Esko Ijäs Laitinen Markus Kattainen Kari kunnanhallituksen edustaja Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuonna yhdeksän kertaa ja käsitteli 94 pykälää. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimi tekninen johtaja Arja Villanen ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen. Lupa- ja toimitusjaosto Varsinaiset jäsenet Kokkonen Vesa, pj Paavilainen Seppo, vpj. Kyyrö Heidi Sikiö Niina Tella Juha Henkilökohtaiset varajäsenet Ahvonen Reijo Sikiö Erkki Kuusitunturi Pirjo Narinen Anu Kattainen Kari Lupa- ja toimitusjaoston kokoonpano alkaen: Kokkonen Vesa, pj. Sikiö Niina, vpj. Kyyrö Heidi Luukkonen Mika Tella Juha Ahvonen Reijo Kekäläinen Tuija Kuusitunturi Pirjo Vento Simo Kattainen Kari Lupa- ja toimitusjaosto vastaa teknisen toimen johtosäännössä tarkemmin määritetyssä laajuudessa rakentamiseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä yksityistielain mukaisista tiehallintoviranomaistehtävistä. Lupa- ja toimitusjaosto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 17 pykälää. Lupa- ja toimitusjaosto piti kolme toimitusta. Lupa- ja toimitusjaoston esittelijänä rakennusvalvontaan liittyen toimi rakennustarkastaja Timo Kapanen, yksityistieasioissa maanmittausinsinööri Mika Palovaara ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalous ja Suomi, yleinen poliittinen tilanne Maailmantaloudessa tapahtui orastavaa toipumista rahoituskriisistä, joka käynnistyi jo yli viisi vuotta sitten. Talouden ongelmat ovat iskeneet vakavimmin ns. perinteisiin talouksiin eli Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Kriisin aikana maailmantalouden kasvun moottoreina ovat toimineet nousevat taloudet, ensi sijassa Kiina. Vuonna 2013 talouden elpyminen eteni Yhdysvalloissa ja heijastui myös Eurooppaan. Euroalueen voimakkaampana taloutena jatkaa Saksa, jonka johdolla toteutettava tiukka talous- ja rahapolitiikka on kutistanut Etelä-Euroopan kriisitalousmaiden taloudellisen liikkumatilan ahtaaksi. Vuoden 2013 lopussa kuitenkin vaikutti sille, että euroalueen ongelmamaiden akuutein kriisi olisi voitettu.

10 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Maailmantalouden ja euroalueen toipumisen heijastukset Suomeen jäivät vuonna 2013 valitettavan vähäisiksi. Suomen kokonaistuotanto aleni vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin. Suomen vientivetoisen talouden huonoa menestystä on selitetty heikolla hintakilpailukyvyllämme, tuotteidemme innovatiivisilla ja laadullisilla puutteilla suhteessa kilpaileviin tuotteisiin, euron korkealla kurssilla suhteessa mm. Ruotsin kruunuun, ylisuureksi paisuneella julkisella sektorilla, julkisen sektorin uudistusten hitaudella ym. Edellä mainittujen ns. yleisten syiden ohella tai rinnalla Suomi ja Suomen tuotantoelämä on ankaran rakennemuutoksen kohteena. Vientipainotteisen metsäteollisuuden uudistaminen jatkuu edelleen, jonka seurauksena tuotantolinjoja suljetaan ja tuotantoa siirretään lähemmäksi markkinoita. Metsäteollisuuden suoritevolyymit Suomessa eivät välttämättä ole laskeneet vaan tehokkuutta on haettu lisää olemassa olevasta kapasiteetista. Vuonna 2013 päättyi merkittävä aikakausi Suomen elektroniikkateollisuudessa, kun Nokian matkapuhelintoiminnot myytiin. Lisäksi Suomen tärkeimpiin vientikohteisiin lukeutuvan Venäjän rupla heikkeni vuoden 2013 lopulla voimakkaasti. Tämä kehitys iski vientiyritysten ohella myös Etelä-Karjalan kotimarkkinoihin kun venäläisten ostosmatkailu ja muu palvelujen käyttö väheni, ainakin tilapäisesti. Talouden rakenteellisista ja suhdanneongelmista huolimatta Suomi on kyennyt edelleen säilyttämään korkeimman kolmen A:n luottoluokituksensa. Vuonna 2013 Suomen työttömyysaste oli 8,2 % ja kasvoi edelliseen vuoteen nähden lähes 0,5 %. Kuluttajahintojen nousu (inflaatio) tasaantui ja oli noin 1,5 % vuonna 2013 kun se vuonna 2012 oli 2,8 %. Sekä valtion velkaantuminen että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta olivat ja ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Valtion velkaantumiskehityksen ongelmat toivottiin voitavan ratkaista myönteisellä talouskehityksellä. Tämä toive ei toteutunut vuonna 2012, ei vuonna 2013 eikä näytä toteutuvan myöskään Valtion vuoden 2014 budjetin loppusummasta, joka on 54 miljardia euroa, katetaan lainanotolla 6,7 miljardia. Valtionvelan kokonaismäärän arvioidaan ylittävän 100 miljardia euroa (49 % BKT:sta) vuoden 2014 lopussa. Kuntien velkakanta oli vuoden 2013 lopussa arviolta 14 miljardia euroa ja lainakanta kasvoi vuoden aikana noin 1,6 miljardia. Lainakanta koostuu pääosin infraja toimitilarakentamisesta. Lisäksi investointeihin sisältyy korjausvelkaa, joksi arvioidaan 7,5 miljardia euroa. Kuntien tuleekin arvioida entistä kriittisemmin investointitarpeita huomioiden tulevaisuuden palvelutarpeet. Tämä pätee erityisesti kunnissa missä väestöennuste on voimakkaasti aleneva ja ikääntyvä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus on pyrkinyt torjumaan kuntatalouden (ja samalla valtiontalouden) ongelmia käynnistämällä mittavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heti hallituskautensa alussa. Vuonna 2013 julkistettiin uudistettu kuntarakennelaki, keskeisimmät ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä valtionosuuslainsäädännön ehdotetut uudistukset. Kuntarakennelain myötä käynnistettiin kuntarakenneselvityksiä, joista Etelä-Karjalaa koskeva selvitystyö aloitettiin loppusyksyllä 2013 ja se valmistuu syksyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnos sisälsi Ruokolahden ja koko Etelä-Karjalan kannalta useita erittäin ongelmallisia kohtia. Etelä-Karjalan

11 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus kunnat, Ruokolahti mukaan lukien, suhtautuivat sote-järjestämislain esityksiin kriittisesti. Syynä kriittisyyteen oli mm. se, että lakiesityksen toteutuminen johtaisi neljä vuotta toimineen Eksoten purkamiseen, useisiin (perustus)laillisiin ja organisatorisiin ongelmiin. Lakiesityksen mahdollisena tuloksena Etelä-Karjalassa olisi sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalisen ja vertikaalisen integraation heikkeneminen, siis täysin päinvastainen kehitys mihin lakiesityksellä pyrittiin. Kuntien valtionosuuslain esitys koettiin Etelä-Karjalan kunnissa tarpeelliseksi, joskin esitetyillä laskentakriteereillä kunnat, Ruokolahti mukaan lukien, ovat valtionosuuksien menettäjiä. Imatran seutukunnan kunnista Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi toteuttivat talvella 2013 kuntarakennekeskustelua palvelevan selvityshankkeen (Vahvistuva ja elinvoimainen Imatran seutu), jossa pohdittiin seutukunnan yhteisiä elinkeinopoliittisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan seutukunnan merkittävin kehittämispotentiaali löytyy Venäjään liittyvistä toiminnoista. Toimintojen kehittämisessä seutukunnan kuntien tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä, jopa yhtenä kuntana. Selvityksen päärahoittaja oli valtiovarainministeriö. Kuntatalous Suomessa Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Nämä tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * *Tilinpäätösarviot Suomen kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena.

12 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Euroopan talousongelmien pitkittyminen ja Yhdysvaltain heikko talouskehitys varjostivat maailmantalouden tilannetta edelleen vuonna Euroalueen kriisipesäkkeistä pahimman, Kreikan tilanne vakiintui vuoden lopulla. Italiassa ja Espanjassa julkisen talouden alijäämä uhkasi euron vakautta. Näistä kahdesta maasta Italia on poliittisen epävakautensa takia Espanjaa vakavampi uhka euroalueen taloustilanteelle. Toisaalta Euroopan keskuspankki ja markkinavoimat pitivät korkokehityksen edelleen erittäin maltillisena ja historiallisen alhaisena. Myös vuonna 2012 maailmantalouden kasvun moottoreina toimivat idän kasvavat taloudet, erityisesti Kiina. Suomi on kyennyt edelleen säilyttämään korkeimman kolmen A:n luottoluokituksensa huolimatta siitä, että kansantalous hieman supistui. Erityisen huolestuttavana ilmiönä oli viennin arvon väheneminen 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Viennin arvon laskua on selitetty Suomen heikentyneellä vientikilpailukyvyllä verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme ja yleisellä taloustilanteella tärkeimmissä vientimme kohdemaissa. Vuonna 2012 työttömyysaste pysyi edelliseen vuoteen nähden lähes ennallaan 7,8 prosentissa. Kuluttajahintojen nousu (inflaatio) hieman tasaantui vuoteen 2011 verrattuna ja oli 2,8 % vuonna Sekä valtion velkaantuminen että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta olivat ja ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Valtion velkaantumiskehityksen ongelmat toivottiin voitavan ratkaista myönteisen talouskehityksen kautta. Tämä toive ei toteutunut vuonna 2012 eikä näytä toteutuvan myöskään Syntynyt tilanne edellyttää julkistaloudelta voimakkaita säästötoimia. Valtion budjetin tuloista (ilman lainanottoa) kuntien valtionosuudet ovat lähes viidennes. On ilmeistä, että valtion säästöpaineet kohdistuvat täten voimakkaasti myös kuntatalouteen. Käynnissä oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistustyö tulee mahdollisesti kohdentamaan kuntien valtionosuudet nykyisestä poikkeavalla tavalla. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on kuntatalouden suurin haaste. Verotulokertymien aleneminen ja toisaalta ikääntyvän väestön palvelutarpeesta syntyvät kasvavat kustannukset muodostavat vaikeasti ratkaistavan yhtälön. Alkukesällä 2011 muodostetun uuden hallituksen käynnistämällä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella pyritään muodostamaan nykyistä vahvempia peruskuntia, joilla toivotaan olevan kykyä vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.

13 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Väestö Kunnan asukasmäärä oli henkilöä. Asukasluku väheni 70 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Imatran seutukunnan väestö väheni toimintavuoden aikana 339 henkilöllä. Väkiluku naisia miehiä ulkomaalaisia Ikärakenne henkilöä % henkilöä % henkilöä % 0 7-vuotiaat 362 6, , , vuotiaat , , , vuotiaat , , ,17 yli 65-vuotiaat , , ,50 yli 75-vuotiaat , , ,42 Yhteensä , , ,00 Kunnan asukastiheys on 5,74 henkilöä / maa-km 2. Tilastokeskuksen väestöennuste: Imatran seudun väestökehitys vuosina 2013 / 2012 oli seuraava: Väestö henkilöä muutos, hlöä muutos, % Imatra ,6-0,3 Parikkala ,3-1,5 Rautjärvi ,3-3,0 Ruokolahti ,3-1,3 Työpaikat / työllisyys Työvoima ja työttömyys Imatran seutukunnalla Työvoima Työttömät Työttömien %-osuus työvoimasta Työttömien muutos-% Työttömistä ed. vuoteen naisia -% Alle 25 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät kk:n uudet avoimet työpaikat Imatra ,6 % 0,30 % 41,9 % Rautjärvi ,3 % 12,40 % 34,1 % Ruokolahti ,9 % 6,40 % 41,3 % Parikkala ,7 % 13,60 % 38,6 % Yhteensä ,1 % 3,20 % 40,8 %

14 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Työssäkäyvät toimialoittain Imatran seutukunnalla vuonna 2011 Toimialat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Imatra Rautjärvi Ruokolahti Parikkala Yhteensä * Uustuotanto Kuntaan valmistui kertomusvuonna (suluissa edellisen vuoden lukemat): Kaava-alueelle haja-asutusalueelle yhteensä Omakotitaloja 4 (3) 4 (1) 8 (4) Rivitaloja 0 (0) 0 (0) 0 (0) Valtion tukitoimenpiteet Valtion korkotuen hakemuksia uudisomakotitaloihin tai omakotitalojen perusparannuksiin ei kunnassa toimintavuonna jätetty. Korjausavustusten käsittelyn hoiti vuoden alusta Imatran kaupunki. Valtion avustuksiin antamasta määrärahasta euroa ( ) myönnettiin avustuksia kahdelle (3) hakijalle vanhus-, veteraani- tai vammaisperheeseen euroa ( ). Pientalojen tulorajaperusteisia energia-avustuksia myönnettiin kaksi, euroa (1/3 400 ). Vuokra-asunnot Kunnan vuokra-asuntokanta toimintavuoden lopussa oli 340 asuntoa (367). Näistä Ruokolahden Vuokratalot Oy:n asuntokanta on 151 asuntoa ja Vanhustentaloyhdistyksen omistuksessa on 59 asuntoa. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä on käytännössä 85 asuntoa. Uusia asuntoja ei vuoden aikana valmistunut eikä hankittu. Vuokra-asuntojonossa on vuoden aikana asuntotoimessa ollut 203 (217) hakijaa, joista alle 25-vuotiaita 14 (23). Asuttamispäätöksiä tehtiin asuntotoimistossa 79 (99), joista 10 (11) vanhustentaloissa Koivurannassa ja Säästötiellä ja 16 (17) hoidollisin perustein. Vaihtuvuus asunnoissa oli 21,5 % (26,4 %). Vuokrataloyhtiön asuntojen käyttöaste oli 98,14 % (97,5 %). Ongelma-asuminen on hoidettu normaaliasumisen keinoin ja tukena on käytetty asumisneuvontaa. Asumisneuvonta tapauksia ei vuoden aikana ole ollut.

15 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kaavoitus / maankäyttö Ruokolahdella kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n määrittämänä kunnan kaavoittajana toimii tekninen johtaja, eriasteisten kaavojen laatimiseen liittyvät asiantuntijatehtävät hoidetaan ulkopuolisina konsulttipalveluina. Yleiskaavat ja pääosan asemakaavoista hyväksyy kunnanvaltuusto. Ainoastaan vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy johtosäännön nojalla kunnanhallitus. Kertomusvuonna kunnanvaltuusto hyväksyi keskustaajaman alueen asemakaavan muutoksen kortteleissa 21 ja 35. Muutoksella mahdollistetaan uuden päiväkodin rakentaminen ja Rasilan päiväkodin käyttötarkoituksen muuttaminen jatkossa. Yleiskaavoitus Ruokolahden rantayleiskaava Ruokolahden rantayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2002 ja kaavan tarkistus tehtiin Kunnanvaltuusto käsitteli maanomistajan aloitteesta rakennuspaikansiirtoa rantayleiskaavan muutoksena Lempiälän kylässä Oininki-järvellä. Samoin maanomistajan aloitteesta kunta otti käsittelyyn Valkinhovin alueen yleiskaavan muutoksen ja ranta-asemakaavan laatimisen, joilla varmistetaan matkailupalvelujen kehittäminen ja suojeluarvojen yhteensovittaminen. Keskustaajaman osayleiskaava Keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty Keskustan yleiskaavan tarkistus kasvitarhan alueella hyväksyttiin valtuustossa Kertomusvuonna ei tehty muutoksia taajaman osayleiskaavaan. Ruokolahden sisävesistöjen alueen rantayleiskaavan muutos Lempiälän kylässä Ruokolahden rantayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2002 ja kaavan tarkistus tehtiin Kunnanhallitus valmisteli maanomistajan aloitteesta Ruokolahden rantayleiskaavan muutosta sisävesistöjen alueella. Mietinsaaren alueen aineisto digitoitiin ja valmisteltiin kaavan tarkistusta varten. Asemakaavoitus Keskustaajaman asemakaava Keskustaajaman asemakaavan alueella muutettiin koulun ja päiväkodin alue. Kasvitarhan alueen asemakaava sai lainvoiman kertomusvuoden alussa. Freelandian asemakaavan tarkistaminen Maanomistaja teki kunnalle aloitteen Freelandian alueen Saimaan Lomaharju Oy:n asemakaavan tarkistamisesta. Kaavoituksen käynnistämissopimus solmittiin,

16 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus mutta kaavan laatimista ei päästy käynnistämään maanomistajasta johtuvista syistä. Omakotitalotuotannon edellytykset eri taajamissa Asuntokaava-alueiden tonttivaranto kpl kpl Keskustaajama - Kirkonseutu Kärinki Käringinranta Pikettivuori Ukonsalmi Vaittila Oritlammen taajama Huhtasenkylän taajama Yhteensä Lisäksi kunnan alueella on asuntotuotantoon varattuja tontteja asemakaava-alueen ulkopuolella Virmutjoella. Kertomusvuonna varattiin kuusi omakotitonttia, joista myytiin kolme. Teollisuustontteja ei myyty vuonna Joukkoliikenne Kunta on liittynyt joukkoliikenteen / linjaliikenteen osalta Etelä-Karjalan seutulippujärjestelmän piiriin Seutulipun hinta Ruokolahdella on 60 euroa ja niitä myytiin vuonna 2013 yhteensä 127 kappaletta. Kesäliikenteen sekä ilta- ja viikonloppulinjat hoitaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokonaisuudessaan. Talvikaudella linja-autoliikenne kunnassa on pääosiltaan koululaisliikennettä. Palveluliikenne Palveluliikenteen kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat euroa. Palveluliikenteenä hoidetaan esi- ja perusopetuksen koulumatkoja ja asiointiliikennettä kuntakeskukseen. Lisäksi hoidetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen ateriakuljetukset Kirkonkylän koulun ja terveysaseman keittiöistä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunta varautui vuonna 2013 kireään taloustilanteeseen korottamalla kunnan tuloveroprosenttia yhdellä yksiköllä. Veronkorotus ja verotulojen lievästi odotettua suurempi orgaaninen kasvu mahdollisti odotettua paremman vuosikatteen, ,13 euroa. Vielä talousarvion 2013 tarkistuksessa vuosikatteeksi oli arvioitu euroa.

17 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tulevat kunnan talouden kannalta kielteiset muutokset tuloveropohjassa ja valtionosuuksissa edellyttävät kunnan toimintojen voimakasta sopeuttamista. Vuonna 2013 talouden sopeuttamissuunnitelmat ovat sisältäneet muun muassa kunnan varsinaisen palvelutuotantoon kuulumattomista kiinteistöistä luopumisen. Vuoden 2013 aikana valtuusto päätti sekä Utulan kylätalon että Puntalan koulukiinteistön myynnistä. Merkittävänä investointina hyväksyttiin Ruokolahden päiväkodin rakentamispäätös, jolla varmistetaan varhaiskasvatuksen palvelutason ohella henkilöstön entistä rationaalisempi käyttö. Suunnitelman mukaisia poistoja tilinpäätöksessä oli ,77 euroa. Poistoihin sisältyy Virastotalon kertapoisto ,50 euroa. Virastotalon poisto tarkoitti myös sitä, että kunnan keskushallinto keskitetään yhteen rakennukseen, ns. Toimitaloon. Tilikauden tulos ennen varausten tekemistä oli ,36 euroa. Päiväkodin rakentaminen alkaa keväällä 2014, joten oli perustelua muodostaa investointivaraus euroa. Kunnan lainamäärä vuoden 2013 lopussa oli ,33 euroa (vuoden 2012 lopussa ,88 euroa). Uutta lainaa ei nostettu. Vapaa oma pääoma taseessa on ,59 euroa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan talouskehitys vuonna 2013 oli siis hieman odotettua myönteisempi. Uhkakuvan tulevalle talouskehitykselle muodostaa pitkittyvä taloustaantuma, paikalliset suurteollisuuden irtisanomiset ja eläköityvä väestö, jotka kaikki murentavat kunnan tuloveropohjaa. Mahdollinen valtionosuusuudistus tulee vähentämään kunnan vuotuista valtionosuussummaa arviolta 1-2 milj, euroa, joskin asteittain vuodesta 2015 alkaen. Kunnan investointitarpeista akuutein liittyy vanhusten tehostetun palveluasumisen järjestämiseen. Päiväkoti-investoinnin ohella palveluasumisen toteuttaminen alustavasti suunnitellun laajuisena johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun, tasolle noin 15 milj. euroa Kunnan henkilöstö Ruokolahden kunnan palveluksessa oli yhteensä 186 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 1,1 %. Vuoden 2012 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 188 henkilöä. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

18 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 148 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 6,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 79,6 % koko henkilöstöstä (84 % vuonna 2012). Vakinaisen henkilöstön määrään sisältyvät myös virka-/työvapaalla olevat ja määräaikaiseen myös lyhyet sijaisuudet, joissa palvelussuhde oli voimassa Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kunnan palveluksessa vuoden 2013 lopussa 38 henkilöä, joista palkkatuella työllistettyjä yhteensä kolme henkilöä; oppisopimussuhteisia ei ollut. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 20,4 % (16 % vuonna 2012). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista palkkatuella palkattuja oli 1,6 % koko henkilöstöstä (3,2 % vuonna 2012). Koko maassa kuntaalan henkilöstöstä määräaikaisia oli lokakuussa 2012 yhteensä 21,4 % ja palkkatukihenkilöstöä 1,4 % (Tilasto-keskus lokakuun tilasto 2012). Vuoden 2013 suoriteperusteinen palkkasumma oli ,07 euroa ( ,32 euroa vuonna 2012). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ja vuosina ,15 50,10 50,05 50,00 49,95 49,90 49,85 49,80 49,75 49,70 49, Naiset Miehet Keski-ikä Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50,05 vuotta ja vastaavasti kunnissa keskimäärin 47,7 vuotta (Tilastokeskus, lokakuun tilasto 2012). Keski-ikä on lähes pysynyt ennallaan vuoden 2012 lopusta, jolloin se oli 49,96 vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,04 vuotta ja miesten 50,08 vuotta. Toimialoittain tarkasteltuna ikääntyneintä henkilöstö oli keskushallinnossa, jossa keski-ikä oli 55,2 vuotta ja alhaisin keski-ikä oli sivistystoimessa 49,3 vuotta. Henkilöstöä koskeva henkilöstökertomus laaditaan erillisenä asiakirjana vuodelta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Raportti kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä laaditaan ensimmäisen kerran vuodelta Hyvinvointistrategian painopistealueita valittiin neljä: - lapsiperheet

19 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus nuoret - työttömyys ja - syrjäytyminen. Painopistealueet ovat alueen kuntien ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin yhteiset. Lapsiperheiden kohdalla tavoitteiksi asetettiin varhaiskasvatuksen avopalvelujen kehittäminen, liikkuva lapsi-teema ja lasten kotihoidon tukeminen. Tavoitteita on toteutettu perustamalla avoin päiväkoti yhdessä Jaakkiman opiston kanssa, hakeutumalla Liikkuva lapsi valtakunnalliseen projektiin ja jatkamalla kunnallista lasten kotihoidon tuen maksamista. Nuorien kohdalla tavoitteina on itsenäisen nuoren tukeminen mm. järjestämällä nuorille vuokra-asuntoja. Kesätyöpaikkoja nuorille on tarjolle Kehyn kesätyöllistämisprojektin ja 4H-yhdistyksen kautta. Kunta palkkaa vuosittain 18 nuorta neljän viikon mittaisiin työsuhteisiin kesäkaudeksi ja maksaa tukea yrityksille, jotta ne palkkaisivat nuoria kahden viikon työsuhteisiin. Kunnassa toimii aktiivinen nuorisoneuvosto (RUNNE). Työttömyyden hoitoon panostetaan tukemalla Työn Vuoksi ry:n ja vapaaehtoista työttömien toimipisteen toimintaa. Lisäksi kunta on mukana Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa. Kokeilu kestää vuoteen Syrjäytymisen ehkäisyyn osallistutaan Etsivä Nuorisotyö-toiminnan avulla. Kunnassa toimii myös kunnan ja Eksoten yhteinen moniammatillinen yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on tukea nuoria niin, että jokainen nuori pystyy suorittamaan peruskoulun ja saa päättötodistuksen. Kuntien yhteinen sähköinen hyvinvointikertomus otetaan käyttöön vuonna Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toiminnan suunnittelun suurimmat epävarmuustekijät ovat taloudelliset ja lainsäädännölliset muutokset. Talouskehityksen kannalta verotulokertymän kasvu on välttämätön, jotta kunta pystyy itsenäisenä ylläpitämään nykyisen palvelutason. Lainsäädännön muutokset tullevat vähentämään kunnan saamia valtionosuuksia, mikä osaltaan lisää paineita verotukseen. Tuleva sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaki taas määrittää sitä, kuinka kustannustehokkaasti terveys- ja sosiaalipalvelut, jotka muodostavat lähes 60 % Ruokolahden käyttömenoista, tuotetaan Ympäristötekijät Kunta hankkii ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden palvelut Imatran seudun ympäristötoimen yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueen henkilöstön määrä ja osaaminen ovat osaltaan takaamassa, että ympäristötoimen operatiivinen toiminta on laadukasta ja ehkäisee ympäristöriskien toteutumista. Kunnan oman toiminnan kannalta merkittäviä potentiaalisia riskejä sisältyy vesihuollon toimivuuteen, johon vuoden 2013 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota. Vesihuoltojärjestelmät edellyttävät jatkossakin investointeja, joiden kautta ennakoimattomat häiriöt voidaan minimoida.

20 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnan talouden kannalta merkittävä riski liittyy Soinilansalmen pengertien pitkittyneeseen oikeuskäsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu kesältä 2013 johtaisi voimaan astuessaan yli 1,6 miljoonan euron siltainvestointiin, jonka myönteisistä ympäristövaikutuksista ei kuitenkaan ole varmuutta. Kunta valitti mainitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, jonka ratkaisua odotetaan vuoden 2014 aikana. 1.2 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen ja taloutta koskevat määräykset Kuntalain muutoksen johdosta kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet /8. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen sekä lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukainen toiminta. Kunnan hallintotoimintaa on ohjeistettu hallintosäännössä ja taloudellisten tavoitteiden sekä niiden saavuttamisen seuraamista talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielin päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitus on /403 antanut ohjeen, jonka mukaan talous- ja toimintaraportit käsitellään valtuustotasoittain/lautakunnittain kahden kuukauden välein kunnanhallituksessa. Varojen käyttöä valvotaan systemaattisesti. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on määritelty. Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Tuloksellisuuden arviointia varten ei kunnassa ole ohjaus- ja mittausjärjestelmää. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnassa ei ole ajantasaista yleisesti koko kuntaa koskevaa systemaattista riskikartoitusta, jossa olennaiset riskit olisi tunnistettu ja kartoitettu. Toimialakohtainen riskien tunnistus ja kartoitus on tehty. Omaisuusriskit on kartoitettu vuonna 2013 ja vahinkoriskiä on pienennetty päivittämällä vakuutusturva vastaamaan kartoitusta. Rahoitusriskin hallintaan on päätetty varautua korkosuojauksella. Koko kuntaa koskevaa varautumissuunnitelman yleistä osaa on päivitetty vuonna Toimialakohtaisten varautumissuunnitelmien päivittäminen on meneillään. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita.

21 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Sopimustoiminta Sopimusten järjestelmällisestä tarkastuksesta ei ole annettu erillistä ohjetta. Sopimusten noudattamisen valvonnasta huolehtii kukin hallintokunta. Sopimuksia tallennetaan vuodesta 2013 alkaen sähköiseen järjestelmään valvonnan tehostamiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Sisäiseen tarkastukseen ei ole palkattu erikseen henkilöstöä eikä ostettu palveluja. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 20 7 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -7-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,60 16,52 Vuosikate/Poistot, % 146,24 50,75 Vuosikate, euroa/asukas 510,40 132,41 Asukasmäärä Maksurahoituksen eli palvelujen käyttäjien osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatuottojen osuudella toimintakuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot /(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku kertoo maksurahoituksen osuuden toimintakuluista.

22 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Laskentakaava euromääräiselle vuosikatteelle = yhteenlaskettuna verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot - vähennettynä toimintakatteella, korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla = vuosikate. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. (Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosikate euroa / asukas Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattavat olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä.

23 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnan rahoitus euroa 1000 euroa TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 0 Virastotalo, siirto kunnalle -506 Virastotalo, osakkeiden poisto kunnan taseesta 373 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) 90 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) Oman pääoman muutokset ( + / - ) -69 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0 69 Koulukeskuksen valtionosuus 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 197,30 123,93 Lainanhoitokate 4,08 1,28 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan

24 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan tilikauden seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

25 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 51 8 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 51 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet 167 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 1 Valtion toimeksiannot 0 1 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

26 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/-alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 700 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 5 Lahjoitusrahastojen pääomat 7 7 Muut toimeksiantojen pääomat 6 7 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Saadut ennakot 0 0 Muut velat/liittymismaksut Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot 0 1 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 68,04 71,66 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 29,47 32,96 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma - Saadut ennakot.

27 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Jos Omavaraisuus on 50 prosenttia tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuloista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja.

28 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Lainat euroa / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja menoissa valmistus omaan käyttöön, pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. Kokonaistulot ja menot laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja menojen erotus on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman muut maksuvalmiuden muutokset ja rahavarojen muutos erien itseisarvojen summa silloin, kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset.

29 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 5,85 Toimintakulut 33,21 Verotulot 19,10 - Valm. omaan käyttöön Valtionosuudet 11,10 Korkokulut 0,10 Korkotuotot 0,02 Muut rahoituskulut 0,01 Muut rahoitustuotot 0,07 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korj.erät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), hyödykkeiden luovutusvoitot -0,18 väh. (-) - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -0,02 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0,07 Investoinnit Käyttöom. myyntitulot 0,23 Investointimenot 1,49 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset 0,08 Lyhyaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,53 Oman pääoman lisäys Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 36,25 Kokonaismenot yhteensä 35, Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tilinpäätökseen on kuntalain 68a :n mukaan sisällytettävä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toiminnan ohjauksen perusteena on voimaan tullut konserniohje. Kunnanvaltuuston / hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sisältävät määräykset konserniyhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuusta ja konserniyhtiöiden raportointivelvollisuudesta. Konserniyhtiöitä on ohjattu valitsemalla kunnanhallituksen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiökokouksiin.

30 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnanvaltuusto on kokouksessaan / 61 hyväksynyt taloussuunnitelman yhteydessä konsernitavoitteet vuosille Ruokolahden Vuokratalot Oy on konserniraportin mukaan kiinnittänyt huomiota seuraaviin asioihin: 1. Yhtiön taseasema pidetään vakaana hoitamalla suunnitellut lainanlyhennykset. Yhtiön lainapääoma on lainasuunnitelman mukainen eli euroa. Yhtiö teki poismyydyn kiinteistön, Rinnetie 6, osalta ylimääräisen lainalyhennyksen, ,48 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä. 2. Vuotuinen tulostavoite on poistojen jälkeen vähintään lainan lyhennysten suuruinen perusparannustarpeiden lisääntymisestä huolimatta. Vuokratalot Oy:n tulos vuodelta 2013 on ,50 euroa ja lainan lyhennykset euroa, joten tulos on tavoitteen mukainen. 3. Kiinteistöille ei lasketa syntymään harkitsematonta korjausvelkaa. Kaikilla kiinteistöillä on voimassa kokonaishuoltosopimukset. Talokierrot tehdään 1 2 kertaa vuodessa. 4. Asuntojen aktiivikäyttöastetavoite on 95 % ja laskennallinen vuokratappio (tyhjät asunnot, aikaviive vuokrauksessa, remonttijaksot ja muut vuokratappiot) on enintään 5 % maksimaalisesta vuokratulosta. Toimintavuoden käyttöaste on 98,14 % nousten hieman edellisestä vuodesta (97,54 %). Tyhjäpäivät vähenivät hieman ollen pv (1 587 vuonna 2012). Tilikauden päättyessä vuokrarästit olivat 5,7 %, mikä on edellisvuoden tasoa (5,1 %). Luottotappiot yhtiöllä olivat 2 711,19 euroa ja ne ovat siirtyneet jälkiperintään. Jälkiperintätuotot olivat 2 191,85 euroa. 5. Pyritään huollollisen palvelutason parantamiseen, kuitenkin kohtuullisin taloudellisin panoksin. Huoneistojen hoidossa yritetään aktivoida myös asukkaiden omaa panosta. Jos kulumaa pystytään ehkäisemään sisätiloissa, on sillä vääjäämättä myös merkitystä lopulliseen vuokratasoon.

31 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokolahden kunta tutkii mahdollisuutta selkeyttää kunnan roolia kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajana sekä suoran omistuksen että Ruokolahden Vuokratalot Oy:n kautta. Haja-asutusalueen vuokra-asuntoihin on vaikeuksia saada asukkaita. Yhtiö on sopeuttamisen osalta sidoksissa muuhun kunnan kiinteistöstrategiaan. 7. Kohdekohtaiset erityistavoitteet: Rinnetie 6:ssa pyritään tekemään toimintavuosien aikana omistajapoliittisia ratkaisuja. Yhtiö onnistui löytämään 25-asuntoiselle Rinnetie 6 -kiinteistölle jatkokehittäjän ja omistusoikeus siirtyi uudelle omistajalle kauppahinnalla euroa. Kiinteistön myynti paransi yhtiön kokonaistulosta huomattavasti. Myyntivoiton veroa yhtiö maksaa euroa. Yhtiön asuntokanta on 151 asuntoa. Konserniin kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden on talousarvion mukaan edellytetty toimivan kannattavasti ja huolehtivan riittävästi kiinteistöjensä kunnossapidosta ja talouden tasapainosta. Tavoitteena on ollut realisoida ensisijaisesti kunnan omistamia huoneistoja asunto-osakeyhtiöissä. Vuoden 2013 aikana on myyty yhden asunto-osakeyhtiön osakkeet Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Ruokolahden kuntakonserniin kuuluvat liitetiedoissa luetellut konserniyhteisöt. Ruokolahden Vuokratalot Oy:lle kuuluu 15 kiinteistöä ja kaksi osakehuoneistoa, joissa on yhteensä 151 asuntoa. Vuokratalot Oy:n taseen loppusumma oli ,61 euroa. Taseessa on lainaa ,52 euroa. Kaikissa lainoissa on Ruokolahden kunnan omavelkainen takaus. Yhtiön velkaantumisaste on aleneva. Korko- ja rahoituskulut olivat ,35 euroa ja lainaehtojen mukaiset lainojen lyhennykset euroa on saatu hyvän maksuvalmiuden turvin maksettua. Vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri 2013 yhteensä ,09 euroa, muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli +1,1 prosenttia. Asuntojen käyttöaste oli tavoitteen mukainen, 98,14 %. Käyttökate on 39,9 prosenttia (43,6 prosenttia vuonna 2012). Kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden on katsottu toimineen kannattavasti ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja talouden tasapainosta on huolehdittu. As Oy Ruokolahden Elvinkulmassa on 4 huoneistoa, joista kaksi on asuinkäytössä ja kaksi huoneisto on Eksoten avopsykiatrian päivätoimintayksikkönä (Mattila). Taseen loppusumma oli ,00 euroa. Lainaa yhtiöllä ei ole. Vuonna 2013 vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri ,06 euroa.

32 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Asunto Oy Ruokolahden Veikkojenpolku on asuinrivitalo, jossa on 12 asuntoa. Kunta omistaa niistä seitsemän asuntoa. Tuottoja yhtiö peri ,10 euroa. Taseen loppusumma on ,17 euroa. Yhtiö on velaton Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Toimivallan ja vastuunjako on määritelty uudistetuissa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteissa, jotka tulevat voimaan alkaen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeen ja kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus antaa kuntaa, eri yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden toimielimissä edustaville henkilöille ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhtiöiden valvonnan järjestämisestä. Konserniohjaus on pääasiassa perustunut tapauskohtaiseen harkintaan ja sen perusteella annettuun ohjeistukseen yhtiökokousedustajille ja yhtiöiden hallintoelimissä toimiville edustajille. Tytäryhteisöt ovat lisäksi velvollisia neuvottelemaan konsernijohdon kanssa ennen erityisen merkittävien päätöksien tekemistä konsernijohdon ohjeiden antamista varten. Ohjeita annetaan mm. seuraavissa asioissa: - hallituksen jäsenten valinta - toimitusjohtajan valinta sekä tämän työsuhteen ehdoista päättäminen - tilintarkastajien valinta - toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttaminen -yhtiön toimialan kannalta poikkeuksellisen merkittävä investointi tai omaisuuden luovutus -poikkeuksellisen huomattava lainanotto, lainananto ja takauksen tai vakuuden antaminen - taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävien sopimusten tekeminen - yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus - muu yhteisön toimintaedellytyksiin tai palvelukykyyn olennaisesti vaikuttava asia -yhtiön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan tai saneerausmenettelyyn hakeutuminen. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden asettaminen tytäryhtiöiden toiminnalle toteutuu taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä.

33 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta Tytäryhtiöt ovat raportoineet kunnanhallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytär- ja osakkuusyhteisöissä Omaisuusriskiä on pienennetty vakuutuksin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteiden mukaisesti konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 25-3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkukulut Muut rahoituskulut -7-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 4 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 46,88 45,95 Vuosikate/Poistot, % 129,14 48,93 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

34 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät 4 0 Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) 0-3 Antolainasaamisten vähennykset ( + ) 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) Oman pääoman muutokset ( + / - ) 0 41 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 vuodelta, , ,84 Investointien tulorahoitus, % 176,12 72,12 Lainanhoitokate 3,11 1,15 Kassan riittävyys 35 25

35 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 1 5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Muut arvopaperit 13 0 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

36 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymän oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusarahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 8 14 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 7 7 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Liittymismaksut Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 13 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 53,12 58,17 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 83,91 87,44 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

37 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,36 tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan poistoeroa ,28 euroa. 2. Tehdään euron investointivaraus Ruokolahden päiväkodin rakentamiseen. 3. tilikauden 2013 ylijäämä ,64 euroa siirretään taseen edellisten vuosien ylijäämään 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 10 Kunnanhallitus 100 Hallinto Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Luottamushenkilöille järjestettiin Imatran seutukunnan yhteisenä koulutus Imatralla. Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön Dynasty-asiakirjanhallintaohjelma, jota käytetään kokouspöytäkirjojen ja viranhaltijapäätösten laatimiseen sekä luottamuselinten kokouspöytäkirjojen julkaisuun. Myös sopimushallinnan osio hankittiin vuoden 2013 aikana. Kunnanviraston henkilökunnan lomat keskitettiin ja virasto oli suljettuna sekä juhlapyhien välipäivinä. Yhteensä näitä sulkupäiviä oli 21 kappaletta. Kunnan erillisinä taseyksikköinä (kohderahoitteiset yksiköt) toimivien maakaasu- ja vesilaitoksen yhtiöittämiseen tähtäävä lainsäädäntömuutos on vireillä. Kunnan kaukolämpölaitos on myös kohderahoitteinen yksikkö, ja sen toiminnasta esitetään erillinen laskelma. Tietotekniikka Kirkonkylän koulun ATK-luokan työasemat uusittiin 21:llä Windows 7-koneella. Kunnanhallituksen jäsenille uusittiin kannettavia tietokoneita neljä ja viidelle jäsenelle hankittiin käyttöön ipadit. Samalla kaikille kunnanvaltuuston sekä lautakuntien jäsenille avattiin ruokolahti.fi-loppuinen sähköpostiosoite viestinnän varmistamiseksi. Kopiointi- ja tulostuslaitteita uusittiin tarpeen mukaan X-Partnerin sopimukseen kuuluvana.

38 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Palvelinlaitteita päivitettiin Windows server 2012-käyttöjärjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Entisen vikasietoisen clusterin rinnalle asennettiin toinen vikasietoinen cluster kuormantasausta antamaan sekä lisäämään toimintavarmuutta. Kaikki tuotanto pyritään ajamaan virtuaalipalvelimilla. Varmistusohjelmisto päivitettiin vastaamaan uutta cluster-alustaa. Kirkonkylän koululle, kirjastolle sekä liikuntahallille hankittiin laitehuoneeseen UPS-laitteet sähkökatkojen varalle varmistamaan tietoliikenneyhteyden toiminta sähkön häiriötilanteissa. Samalla myös kirjaston kytkin uusittiin. Dynasty-ohjelmiston tuotantokäyttö aloitettiin vuoden 2013 alusta. Kaikki pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset kirjataan keskitetysti samaan järjestelmään. Pöytäkirjat sekä esityslistat julkaistaan www-sivuille saman järjestelmän kautta. Kunnan www-sivujen uusintaa jatkettiin kevään aikana ja kunnan uuden brändin mukaiset kotisivut julkistettiin Samalla kaikkien koulujen sekä kirjaston sivut uudistettiin ja ne saivat saman yhtenäisen uudistetun ilmeen. Syksyllä aloitettiin siirtyminen sähköiseen laskutukseen, koska tammikuussa 2014 suoraveloitus poistui. Kaikki laskutusohjelmat, pois lukien Pro Consona päivähoito, päivitettiin e-laskuvalmiiksi. Pankkiohjelmistoon hankittiin e-laskuvalmius. Pankkisopimusta päivitettiin niin, että sähköisten laskujen lähettävä operaattori on OP-Pohjola. Samalla myös paperilaskujen tulostuspalvelu otettiin käyttöön OP- Pohjolan kautta. Kunnan palvelinhuone oli poissa käytöstä kolme päivää jäähdytyksen katkeamisen vuoksi, jonka johdosta laitetilan lämpö nousi liian korkeaksi. Laitteet saatiin uudelleen toimintaan ja lukuun ottamatta katkoa siitä ei aiheutunut haittaa toiminnalle eikä tietoja hävinnyt. Kirkonkylän koulun oppilailla jatkettiin Google Apps for Education käyttöä. Koulun info-tv-järjestelmä päivitettiin Fiscalin pro-versioon, joka mahdollistaa laajemman käytettävyyden ja paremman toimintavarmuuden. Puntalan koulun lakkautuksen myötä koulun tietotekniikka- sekä AV-laitteet siirrettiin Huhtasenkylän koululle. Salosaaren päiväkodin internet-yhteys muutettiin toimimaan langattomasti joulukuussa ja kulkemaan oman kunnan palomuurin kautta. Valmiussuunnittelu Varautumista ja valmiusasioita kehitettiin edelleen. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä nostamaan työntekijöiden tietoisuutta ja toimintatapoja häiriötilanteissa. Koulutus katsottiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Ulkoistetuissa palveluissa huomioitiin entistä tarkemmin myös normaaliolojen häiriötilanteet sekä toiminta poikkeusoloissa. Tarjouspyynnöissä ja uusissa sopimuksissa valmiustilanteessa toimiminen piti kuulua aina sopimuksessa huomioitaviin asioihin. Tietoliikenneyhteyksiä varmistettiin uusilla UPS-laitteilla. Kirjastolle, liikuntahallille sekä Kirkonkylän koululle asennettiin laitetiloihin UPS-laitteet, jotka varmistavat tietoliikennelaitteiden sähkönsaannin sähkökatkojen aikana noin 15 minuutiksi.

39 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Virastotalon ja Toimitalon pelastussuunnitelmat päivitettiin. Myös muiden kiinteistöjen pelastussuunnitelmat sekä valmiussuunnitelmat ajantasaistettiin. Uusien toimipisteiden valmiussuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat tehtiin jo olemassa olevien suunnitelmien pohjalle ottaen huomioon omat erityispiirteet. Loppuvuodesta viikonloppumyrskyt ja siitä aiheutuvat sähkökatkot haittasivat toimintaa. Ongelmia aiheutui niin vedenjakeluun, kaukolämpöön kuin kunnan tietotekniikkaan. Yhteistyö Etelä-Karjalan pelastusviranomaisten sekä muiden kuntien valmius-vastaavien kanssa jatkui edelleen. Säännöllisesti pidettiin kokouksia ja pää-huomio oli yleensä Saimaan pinnan korkeudessa ja varautumisessa mahdollisiin pinnankorkeuden nousun johdosta tuleviin ongelmiin. Loppuvuodesta Vasu-vastaavien (valmiussuunnittelusta vastaavien) ryhmän nimeksi muutettiin KuntaTURVA alueen nimeämispolitiikan yhtenäisyyden vuoksi. Helena Kososen jäätyä pois työelämästä tekninen johtaja Arja Villanen nimettiin toiseksi kunnan edustajaksi Matti Backmanin lisäksi vastaamaan valmiusasioista. Erityisesti sähkönjakeluun kiinnitettiin huomiota ja kartoitettiin toiminnan kannalta kriittisten kohteiden niin varavoima, sen tarve kuin muutkin kriittiset pisteet. Hallinnon tavoitteiden toteutuminen Kunnan taloustavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Käyttötalouden menokehys sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen. Vuosi 2013 on valtuustokauden ensimmäinen vuosi ja ensimmäinen osatavoite toteutui ylijäämäisenä tilikauden tuloksena kertaluontoisten tulojen vuoksi. 2. Ylläpidettävät ja kehitettävät palvelut on selvästi priorisoitu Palveluiden priorisointia aloitettiin kunnanvaltuustolle järjestetyissä seminaareissa. Priorisointityötä jatketaan vuonna Tämä tavoite on vuoden 2010 jälkeen toteutunut. 3. Käyttötalouden tasapainotus/sopeutus tehdään vuosien aikana. Valtuustoseminaareissa keskusteltiin eri hallintokuntien toimintojen rakenteista ja niiden muutosvaihtoehdoista vuosien aikana. 4. Tasapainotuksen/sopeutuksen toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2013 alusta. Kunnanvaltuustolle esiteltiin kunnan taloustilannetta seminaarissa ja vuosia koskeva käyttötalouden sopeutus alkoi jo vuoden 2012 syksystä, kun kunnanvaltuusto päätti yhdistää Huhtasenkylän ja Puntalan koulut. Rakenteellinen muutos on tulossa myös varhaiskasvatukseen, koska toiminnot yhdistetään yhteen päiväkotiin, joka valmistuu vuonna Välttämättömät korvausinvestoinnit toteutetaan. Tärkeimmät vuodelle 2013 suunnitellut korvausinvestoinnit on toteutettu.

40 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Muilla kuin korvausinvestoinneilla on oltava osoitettavissa oleva positiivinen tulosvaikutus. Vuonna 2013 päätetty päiväkodin rakentaminen vaikuttaa tulevina vuosina käyttömenoja vähentävästi. 7. Kunnan henkilöstökustannukset eivät kasva. Vuoden 2013 henkilöstökulut kasvoivat vain 1,03 %, vaikka palkkaratkaisun kustannusvaikutus oli noin 2 %. Ta-toteutuma 100 / Hallinto Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tuotot Netto Suunnitelmapoistot Elinkeinoelämän kehittäminen Ruokolahti ostaa elinkeinopalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä. Osakassopimusta, jossa suurimpina sopijaosapuolina ovat Imatran kaupunki ja Rautjärven ja Ruokolahden kunnat, jatkettiin vuosille Sopimuksella on sovittu yhteisen seudullisen elinkeinostrategian toteutuksesta ja päivittämisestä, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteuttamisvastuusta ja rahoituksesta ja elinkeinoasioiden hoidosta sekä elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta. Kunnan osuus Kehy:n kustannuksista vuonna 2013 oli 45 euroa/asukas. Vuosille solmittu uusi osakassopimus sisältää saman, 45 /asukas, maksuosuuden. Seuraavan sivun taulukossa on kuvattu joitakin Imatran seutukunnan ja Ruokolahden elinkeinotoiminnan tunnuslukuja vuosilta 2013 ja 2012.

41 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Matkailun tunnuslukuja 1-12/ /2013 Muutos Tax free (Global Blue) % Rajanylitys, Imatra % Yritysneuvonnan tunnuslukuja 1-12/ /2013 ed. vuosi Aloittaneet yritykset alueella * joista Kehyn kautta perustettuja Lopettaneet yritykset alueella * joista Kehyn kautta perustettuja Neuvonta-asiakkaat * joista uusia asiakkaita * joista kv-asiakkaita n. 15 % Asiakastapaamiset yhteensä * joista aloittavien asiakastapaamiset * joista toimivien asiakastapaamiset Koulutukset ja seminaarit kpl * osallistujat, Startti yrittäjyyteen * osallistujat, teemat, valmennukset ym * osallistujat, muut seminaarit Sijoittumispalvelut Palveluprosessissa olevat toimijat kpl 8 * joiden tilantarve kerros-m Omistajanvaihdokset Omistajanvaihdosprosessissa olevat yritykset kpl 9 * joissa työpaikkoja kpl 24 Vapaat toimitilat Vapaita toimitiloja etsivät yritykset kpl 3 'joiden tilantarve kerros-m gosaimaan sivujen kävijämäärä keskimäärin kpl/ kk Matkailutoimiston asiakkaat 6420 * joista suomalaisia 3047 * joista venäläisiä 2961 * joista kv muut 412 Imatran seutukunnan ja koko Etelä-Karjalan työpaikkakehitys oli entistä voimakkaammin palveluliiketoiminnan varassa, jossa Venäjältä tulevan kysynnän merkitys oli erittäin vahva koko 2013 vuoden. Näiltä osin Kehitysyhtiön panostukset tällä sektorilla näyttävät perustelluille. Työllisyystilanne Imatran seutukunnalla ja Ruokolahdella on korkeintaan tyydyttävä huolimatta palvelualan myönteisistä investointipäätöksistä.

42 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kehitysyhtiön yritystoiminnan asiantuntija haastatteli noin 50 ruokolahtelaista yritystä tavoitteena hahmotella näiden yritysten kehittämispolkuja. Käytännön toimenpiteitä tarkennetaan ja toteutetaan yritysten kanssa vuoden 2014 aikana. Haasteena Ruokolahdella on se, että erityisesti matkailupalvelusektorilla vahvojen tai kasvuhakuisten yritysten määrä on vähäinen. Kunnan omat toimet yrittäjyyden ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämisessä ovat rajalliset. Oman kunnan elinkeinojen edistäminen on keskittynyt teollisuustonttien ja toimitilojen vuokraukseen ja uusien toimitilojen järjestelyyn. Ruokolahden kunta on pyrkinyt varautumaan yritystoiminnan tarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Kunnan teollisuustontit ovat keskittyneet keskustaajaman ympäristöön sekä Oritlammen ja Puntalan alueille. Tuotantotilojen kysyntää kunnan alueelta on enemmän kuin tarjontaa. Yritystilojen rakentamista kunnan taseeseen ei kuitenkaan nähty mahdolliseksi. Ruokolahden luoteiselle alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Valituksista ongelmallisin liittyy puolustusvoimien tutkavalvontaan. Hallinto-oikeus ei kyennyt antamaan ratkaisua asiassa vuoden 2013 aikana. Elinkeinopoliittinen yhteistyö Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyö Ruokolahti on mukana Lappeenranta-Imatra-seudun yhteistyöorganisaatiossa. Kaupunkiseudun yhteistyöelimenä on kaupunkien ja kuntien johtajista koostuva työvaliokunta ja valmisteleva sihteeristö. Sihteeristön tehtävistä vastaa Etelä-Karjalan liitto. Yhteistyöorganisaation jäseninä ovat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Yhteistyön keskeinen tarkoitus on Etelä-Karjalan / Lappeenranta-Imatra seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen uusilla innovatiivisilla toimintamalleilla sekä uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden vahvistaminen alueen toimivia yhteistyöverkostoja kehittämällä. Vuodelle 2013 Etelä-Karjalan kunnat varasivat kaupunkiseutuyhteistyöhön 2 euroa/asukas. Rahoitusta käytettiin mm. Eksote:n ulkoiseen arviointiin, valtakunnallisten yrittäjäpäivien ja vaihekaavan liikenneselvityksen kuluihin sekä maakunnallisten strategioiden valmistelun edellyttämään lähtöaineiston tuottamiseen. Seutuyhteistyö Ruokolahden, Imatran, Rautjärven ja Parikkalan kunnat jatkoivat monipuolista ja aktiivista seutuyhteistyötä. Parikkala toimi seututyövaliokunnan puheenjohtajana vuonna Seututyövaliokunnan kokouksia oli seitsemän ja niissä valmisteltiin yhteisiä seutukunnallisia esityksiä ja näkemyksiä maakunnalliseen päätöksentekoon. Seututyövaliokunnan keskusteluja värittivät näkemystenvaihto kuntarakenneuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä muista kuntakenttään vaikuttavista valtiovallan uudistushankkeista. Kunnan kannalta työvaliokunnan piirissä tapahtuva seutuyhteistyö on erittäin hyödyllistä yhteisten strategioiden ja kannanottojen muodostamisessa.

43 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Leader-hankkeet Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry toimii Imatran kaupungin maaseutualueilla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa. Kärki-Leaderin hallitus antaa lausuntonsa hankkeiden rahoituskelpoisuudesta, joskin ELY-keskus arvioi hankkeita vielä erikseen. Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry toteuttaa omaa kehittämissuunnitelmaansa rahoittamalla yleishyödyllisiä hankkeita sekä myöntämällä yritystukia. Vuosina Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry myönsi julkista tukea 114 yhteisölliselle hankkeelle ja 18 yrityshankkeelle yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Leader-rahoitus on yksi EU:n rahoitusmuodoista. Se koostuu EU:n maaseuturahaston (45%), Suomen valtion (35%) ja alueen kuntien (20%) rahasta. Ohjelmakauden hankkeet on listattu osoitteessa: /. Maaseutu- ja kylätoiminta Kunnan alueella toimii 20 kylätoimikuntaa/asukasyhdistystä. Kunta avusti kylätoimikuntien / asukasyhdistysten hankkeita yhteensä noin eurolla. Kunta avusti maaseutuyrittäjiä tukemalla hyötyeläinten eläinlääkäripalkkioita ja metsätaloussuunnitelmien laatimista. Matkailun kehittäminen Ruokolahden kunnan matkailuneuvonnasta on vastannut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, jolla on matkailutoimisto Imatralla. Ruokolahden oma matkailutoimisto sijaitsee kirjastossa. Kunnan pitkäaikainen matkailusihteeri Eija Auvinen jäi eläkkeelle kesällä Matkailuasioiden koordinointi siirtyi kunnanjohtajan vastuulle vuoden loppuun saakka. Kesäkaudella matkailuinfoa antoivat aiempaan tapaan koululaistyöntekijät Ruokolahden kotiseutumuseossa, Ruokolahti-talolla, Käsityötuvalla ja Taitotalossa. Ruokolahden kunta hoiti itse asiakaspalvelun, oman esitemateriaalin tuottamisen ja jakelun, infopisteiden ylläpidon, eräiden matkailukohteiden, opaskarttojen ja oli mukana kunnan matkailuyrittäjien kanssa matkailun kehittämishankkeissa. Kesätoritoiminnan käytännön järjestely ulkoistettiin Katariinan Kahvituvalle. Matkailun markkinointikulut sisältyivät Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:lle maksettuun elinkeinoelämän kehittämiseen tarkoitettuun maksuosuuteen. Maataloustoimi Etelä-Karjalan kuntien maaseututoimet yhdistettiin kertomusvuoden alusta alkaen maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetun lain (210/2010) määräysten mukaisesti. Etelä-Karjalan kunnat muodostavat yhteisen maaseututoimen, jota hallinnoi Lappeenrannan kaupunki. Lakisääteisen maaseutuhallinnon uudistuksen

44 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus tavoitteena on mm. turvata palvelujen saavutettavuus ja EY-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen sekä kehittää maaseutuhallinnon työympäristöä. Etelä-Karjalan kunnat ovat hyväksyneet maaseututoimen muodostamista koskevan sopimuksen. Sopimuksen käytännön toteutusta seuraa mukana olevien kuntien kuntajohtajaryhmä, jolle asiat esittelee maaseututoimen johtaja. Ruokolahden maatilojen lukumäärän kehitys kpl: Peltoa oli viljelyssä yhteensä ha. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli seitsemän hehtaaria. Maatilojen keskipeltoala oli 27,5 hehtaaria. Satokasveista voidaan mainita, että vilja- ja öljykasveja korjattiin 912 hehtaarin alalta ja nurmikasveja hehtaarin alalta. Kertomusvuoden lopussa Ruokolahdella oli 19 (-2) lypsykarjatilaa. Kunnan kautta Ruokolahdelle maksettujen tukien kehitys EU-aikana miljoonaa euroa: ,08 1,54 1,80 2,06 2,01 1,96 1,85 Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehtiin kahdella maatilalla. Myönteisiä maatalouden rakennetukilain mukaisia tukipäätöksiä ELY-keskus antoi yhdelle tilalle. Kertomusvuonna Ruokolahdella jätettiin yksi petoeläinvahinkojen korvaushakemus. Lomatoimi Parikkalan kunta on Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti huolehtinut paikallisyksikölle kuuluvista hallintotehtävistä myös Ruokolahden kunnan alueella. Imatra Ruokolahti Rautjärvi -alueella oli 21 kuukausipalkkaista lomittajaa, joista töissä oli 17. Tuntipalkkaisten lomittajien puute aiheuttaa välillä vaikeuksia saada sijaisavut hoidettua. Lomituspalveluihin oikeutettuja yrittäjiä vuonna 2013 oli Ruokolahdella 36 henkilöä. Lomitettuja vuosilomapäiviä oli 857, sijaisapua 460 päivää ja maksullisten lomituspäivien määrä oli 250 päivää.

45 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 200 / elinkeinoelämän kehittäminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset menot Sisäiset tulot Netto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) aloitti toimintansa Toimintaa Ruokolahdella valvoo ja ohjaa kunnanhallitus. Kuntajohtajien ja palvelujohtajien kokouksiin osallistuvat kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Vuosittaisiin palvelusopimusneuvotteluihin yhdessä Eksoten johdon kanssa on osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtajisto. Kuntakohtainen palvelusopimus perustuu palvelukuvaukseen ja kunnan maksuosuus piirille muodostuu kahdesta erillisestä osasta: 1. järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut, joiden maksuosuus vuonna 2013 Ruokolahdella oli euroa, 2. lisäpalvelut, joita kunta ei piiriltä ostanut vuonna Lisäksi Eksoten kanssa on tehty sopimukset ruokapalvelujen myynnistä ja toimitilojen vuokrauksesta. Eksoten Ruokolahden kunnalta vuokraamien toimitilojen vuokra vuonna oli vuonna 2013 noin euroa. Imatra-Lappeenranta kaupunkiseudun työvaliokunta tilasi Eksoten toiminnan ja talouden ulkoisen arvioinnin Nordic Healthcare Oy:ltä. Arviointityö valmistui keväällä Arviointi käynnisti syvällisen keskustelun ja toimenpiteet Eksoten alijäämäisen talouden oikaisemiseksi. Eksoten jäsenkuntien kesken sovittiin, että Eksoten tulojen ja menojen välinen kuilu katetaan vuonna 2014 nostamalla kuntakohtaiset maksuosuudet vastaamaan Eksoten todellista menokehystä ja samalla aloitetaan jo kertyneiden alijäämien kattaminen. Ruokolahdelle korotus vuonna 2014 tarkoittaa noin 1,6 miljoonan euro maksuosuuden lisäystä vuoden 2013 tasosta. Eksote puolestaan sitoutui tiukkaan menokehykseen, jota tehostamaan laadittiin vaihtoehtoiset, toimintoja keskittämällä rationalisoivat palveluverkkokuvaukset. Palveluverkkosuunnitelma kohtasi osassa kuntia ankaraa kritiikkiä ja osaa suunnitelmista muutettiin kuntien vaatimusten mukaisesti. Eksoten kustannustehokkuutta tavoittelevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti Ruokolahdelle esitettiin perustettavaksi hyvinvointiasema. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella Eksote onnistui talouden sopeuttamisessa. Vuodelle 2013 budjetoitu 16,7 miljoonan euron alijäämä supistui noin 10,1 miljoonaan euroon. Eksoten menokuria osaltaan tuki työehtosopimusten maltillinen palkkaratkaisu. Samalla kun Eksoten organisaation integraatio on vielä kesken, on voimakkaasti uudistettu ja kehitetty sosiaalitoimen ja erityisesti terveydenhuollon ydinproses-

46 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus seja. Uudistamisella ja kehittämisellä on kiire, koska erityisesti ikääntyneiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti samalla kun kuntien kyky vastata kasvaviin kustannuksiin heikkenee. Maan hallituksen käynnistämä SOTE -uudistus johti vuonna 2013 epävarmuuteen myös Eksoten tulevaisuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista annetut esitykset olisivat toteutuessaan ainakin osin tehneet tyhjiksi Eksoten kehittämistyön. Ta-toteutuma 250 / Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Sivistyslautakunta 450 Perusopetus Ruokolahden kouluissa on järjestetty perusopetuslain ja -asetuksen mukaista laadukasta opetussuunnitelman ja oppilaan kykyjen mukaista perusopetusta. Kunta on ollut mukana OKM:n rahoittamassa erityisopetuksen kehittämishankkeessa ja Perusopetuksen laatukriteerit -hankkeessa Kunta on myös mukana Imatran seudun Osaava -hankkeessa, jonka avulla on ollut mahdollista järjestää seudullista henkilöstökoulutusta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Yhteiset koulutukset ovat olleet merkittävässä asemassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen kehittämisessä kunnan sisällä ja seudullisesti. Kunnan kaikki koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa. Suurin osa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstöstä osallistui vuoden 2013 aikana ratkaisukeskeisen ajattelun kaksipäiväiseen koulutukseen. Tavoitteena perusopetuksen suorittamisessa ollut koko ikäluokan peruskoulun päättötodistuksen saaminen toteutui. Kaikki keväällä 2013 peruskoulun päättäneet sijoittuivat joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Huhtasenkylän koulu Koulu on luokkien 1-6 koulu, jossa kevätlukukaudella toimittiin kahden perusopetusryhmän ratkaisuna, ryhmät 1-3 ja 4-6, kahden vakinaisen opettajan opetuksessa. Lisäksi erityisopettaja oli yhtenä päivänä viikossa työskentelemässä koululla. Syyslukukaudella opetusryhmiä on ollut kolme, , ja luokat. Lisäksi esiopetusryhmään kuuluvat lapset ovat työskennelleet luokan kanssa. Koulun oppilasmäärä syyslukukauden alkaessa oli 34 oppilasta ja 5 esiopetuksen oppilasta. Koulussa oli kaksi vakinaista luokanopettajaa ja kolmas määräaikainen. Laaja-alainen erityisopettaja työskenteli koululla kahtena päivänä viikossa.

47 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Lisäksi koulussa työskenteli kaksi koulunkäyntiavustajaa, esiopetuksen avustaja, ruokapalvelutyöntekijä ja osa-aikainen siivooja. Koko kouluvuoden ajan koulunkäynnin valmentaja työskenteli koululla yhden päivän kahdessa viikossa kuten myös kouluterveydenhoitaja. Koululla on toiminut myös iltapäivätoiminnan ryhmä, jossa koulunkäyntiavustajat toimivat ohjaajina. Kevätlukukaudella 2013 ryhdyttiin valmistelemaan Puntalan ja Huhtasenkylän koulun yhdistymistä henkilökunnan yhteisillä tapaamisilla, tulevan lukuvuoden suunnittelulla ja järjestämällä oppilaille mahdollisuus tutustumispäivänä tavata tulevia luokkakavereitaan ja tutustua koulutiloihin. Lukuvuoden tavoitteena on kehittää uudet yhteiset toimintamallit Huhtasenkylän koululle. Näitä toimintatapoja on kehitetty yhdessä oppilaiden kanssa syyslukukaudella 2013 ja myös vanhempien kanssa vanhempainilloissa ja arviointikeskusteluissa. Koulun tiloissa toimi myös päivähoidon ryhmis. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulussa lukuvuonna opiskelee 1-6 luokilla 201 oppilasta, 7-9 luokilla 163 oppilasta ja Vaittilan koulussa 41 oppilasta. Lukuvuoden tavoitteet ovat oppilaiden osalta osallisuuden lisääminen, hyvinvoiva oppilas, vastuu omasta opiskelusta ja oppilaat mukaan suunnitteluun. Tavoitteet toteutuivat koulun suorittaman OPH:n hyvinvointikyselyn perusteella hyvin. Henkilöstön tavoitteena lukuvuonna ollut kiireettömyys toteutui myös työntekijöille suunnatun OPH:n hyvinvointiprofiilikyselyn mukaan hyvin. Vaittilan koululla aloitti elokuussa vakinainen erityisluokanopettaja luokanopettajana tuoden erityisen osaamisensa yleisten tukitoimien kautta kaikkien ulottuville. Hänen työhönsä liittyy yksi päivä Kirkonkylän koululla pääsääntöisesti 1 2 luokkien tukena. Näin saadaan varhaista ammatillista apua paremmin. Puntalan koulu Lukuvuoden tavoitteena oli luoda oppilasta tukeva, turvallinen ja monipuolinen oppimisympäristö. Koulunkäyntiä pyrittiin tukemaan opiskelun joustavin järjestelyin. Opetuksessa pyrittiin hyödyntämään ja ottamaan käyttöön erilaisia toimintatapoja ja tukitoimenpiteitä, saaden näin paremmat edellytykset kaikkien oppilaiden oppimiselle. Vuoden 2013 kevätlukukausi oli Puntalan koulun viimeinen, mikä osaltaan vaikutti koulussa työskentelyyn siten, että oppilaiden kanssa asiasta keskusteltiin aina silloin kun heitä se askarrutti sekä järjestettiin tutustumismahdollisuus uuteen kouluun. Koulussa annettiin opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opetusryhmät oli jaettu kolmeen perusopetusryhmään: , ja luokkiin. Kevätlukukaudella 2013 koulun henkilökuntaan kuului yhden vakinaisen luokanopettajan lisäksi kaksi määräaikaisesti työskentelevää luokanopettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa, keittäjä sekä osa-aikainen siivooja. Koululla ei enää ollut iltapäivätoimintaa, vaan sitä tarvitsevat oppilaat kuljetettiin Huhtasenkylän koululle. Lisäksi koululla kävi kevätlukukaudella 2013 erityisopettaja kahtena päivänä viikossa.

48 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Virmutjoen koulu Virmutjoen koululla opetusta annettiin 56 oppilaalle vuosiluokilla 1-6. Opetus oli opetussuunnitelman mukaista. Kevätlukukaudella 2013 perusopetusryhmiä oli kolme: , ja luokat. Koulun henkilökuntaan kuului kolme luokanopettajaa, kolme koulunkäyntiavustajaa, keittäjä/siistijä sekä erityisopettaja kolmena päivänä viikossa ja englannin tuntiopettaja. Syyslukukaudella 2013 opetusryhmiä oli neljä: 1., 2., ja luokat. Tällöin henkilökuntaan kuului neljä luokanopettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa, keittäjä/siistijä sekä erityisopettaja kolmena päivänä viikossa ja englannin tuntiopettaja. Toiminta toteutui pääsääntöisesti kyseisen ajanjakson toimintasuunnitelman mukaisesti. Iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa tarjottiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille luokkien oppilaille. Toimintaa järjestettiin vuonna 2013 Kirkonkylän koulun molemmissa yksiköissä ja Virmutjoen koululla sekä Huhtasenkylän koululla. Pääsääntöisesti iltapäivätoimintaa järjestettiin koulupäivän päättymisestä kello 17:ään asti. Toimintaa, josta perittiin maksua korkeintaan 60 euroa / kk / oppilas, tarjottiin yhteensä noin 760 tuntia/oppilas koulun toimintavuoden aikana. Vuoden 2013 aikana toimintaan osallistui keskimäärin 63 lasta. Toimintaa tarvitsevien perheiden määrä on ollut useamman vuoden ajan perheen välillä. Iltapäivätoiminta on Ruokolahdella vakiintunut olennaiseksi osaksi opetuspalvelua. Ohjaajina iltapäivätoiminnassa työskentelevät koulunkäyntiavustajat. Iltapäivätoiminnan lasten kysely toteutettiin marraskuussa Tulokset julkaistiin koulujen kotisivuilla: koulu.ruokolahti.fi. Vuoden 2013 aikana laadittiin kunnan omat Laatukriteerit aamu-ja iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnan eettisenä lähtökohtana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Eettisen kasvun tukemisessa tärkeitä ovat aikuisen antama käyttäytymisen malli, keskinäiset vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Helmikuussa 2013 osallistuttiin seurakunnan järjestämään Ystävänpäivä-tapahtumaan kirkonmäellä. Tavoitteena iltapäivätoiminnassa on tarjota lapsille suunnitelmallinen, laadukas ja turvallinen ympäristö, tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä, vähentää yksinäisiä iltapäiviä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Tavoitteena on lisäksi yhteisöllinen ilmapiiri, joka heijastaa eettisen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon arvoja. Ristiriitatilanteissa ohjataan sellaisiin menettelytapoihin, joilla on mahdollista käsitellä tilanteet myönteisesti ja rakentavasti. Yhtenä tavoitteena huomioidaan myös yrittäjyys.

49 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 450 / Perusopetus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot, ulk Toimintatulot, ulk Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Netto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tulosalue sisälsi päivähoidon ja esiopetuksen toiminnat tuloineen ja menoineen, esioppilaiden kuljetukset sekä lastenhoidon tuen kustannukset. Henkilökunta piti työkokouksia säännöllisesti sekä päiväkodeissa, esiopetuksessa että perhepäivähoidossa. Kunta on ostanut päivähoitopalvelua Rautjärveltä, Taipalsaarelta ja Imatralta, josta ostimme myös vuorohoitoa muutamalle lapselle. Kunta on myynyt palvelua Rautjärvelle ja Imatralle. Lastenhoidon tuen piirissä oli joulukuun lopussa 2013 yhteensä 79 lasta, (97 vuonna 2012). Yksityisen hoidon tukea käytti yksi perhe, edellisenä vuonna kolme. Kotihoidon tuen kuntalisän (150 euroa/kk/alle 2v lapsi) saajia oli joulukuussa 67 (38 vuonna 2012). Päivähoito Ruokolahden päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa toteutettiin päivähoitolain ja - asetuksen mukaista, seutukunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvaa varhaiskasvatusta. Lasten yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia laadittiin ja päivitettiin yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuteen perustuvan suunnitelmallisen yhteistyön kautta on kehitetty lapsille ja perheille annettavaa

50 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus päivähoitopalvelua. Päivähoitolain takaama, subjektiivinen oikeus päivähoitoon pystyttiin toteuttamaan. Kaikissa yksiköissä on huolehdittu laillisesta aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta koko hoitopäivän osalta. Perhepäivähoitopaikat vähenivät eläkkeelle siirtymisien vuoksi, joten Käringille perustettiin 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti. Huhtasenkylän ryhmäperhepäiväkoti jatkoi toimintaansa. Salosaaren päiväkoti toimi edelleen väistötiloissa ja Rasiahon kerhotiloissa. Muut yksiköt toimivat entisellä tavalla. Avoin varhaiskasvatus Avoin varhaiskasvatuskerho jatkoi toimintaa Jaakkiman kristillisellä opistolla. Se kokoontui kaksi kertaa viikossa (4h/pv). Toiminnasta vastasi kunnan perhepäivähoidon ohjaaja yhdessä päivähoitajan kanssa. Kerho toimii lastenohjaajaopiskelijoiden harjoittelupaikkana. Kerholaisia oli keväällä15 ja syksyllä 12. Erityisvarhaiskasvatus Erityispedagoginen tuki jakautuu kolmiportaiseen malliin, jotka ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen piirissä oli kaikkiaan 12 lasta. Yleisen tuen antamista kaikille lapsille on tehostettu esimerkiksi oppimisympäristöjä muokkaamalla ja pienryhmätoiminnalla. Varhaiskasvatuksen moniammatillinen työryhmä kokoontui kolme kertaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelua kunta on myynyt Rautjärvelle (1pv/vko) ja Parikkalaan (2pv/vko) kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Esiopetus Lakisääteiseen, maksuttomaan esiopetukseen osallistui koko ikäluokka, oppilaita oli kevätlukukaudella 53 ja syyslukukaudella 41. Esiopetusta järjestettiin Vaittilan, Virmutjoen ja Huhtasenkylän kouluilla sekä Rasilan esiopetusryhmässä Kerrostiellä. Esiopetuksessa toteutettiin esiopetuslain mukaista opetussuunnitelmaa. Ta-toteutuma 420 / Varhaiskasvatus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot, ulk Toimintatulot, ulk Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Netto

51 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Muu sivistystoimi Kansalaisopisto Kansalaisopisto on tarjonnut monipuolista, yleissivistävää opetusta ja harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille eri aineryhmissä. Vuonna 2013 kokonaisopiskelijamäärä oli 987 ja alle 16-vuotiaita opiskelijoina oli 161. Opiskelijoita on ollut ruokolahtelaisten lisäksi lähikunnista ja kaupungeista. Päätoimisia opettajia oli yksi ja tuntiopettajia 33. Vuonna 2013 kansalaisopiston valtionosuuden perusteena oleva tuntimäärä oli tuntia ja toteutunut opetustuntimäärä tuntia. Suosituimpia kursseja olivat kitaransoitto-, Minä laulan-, sekä senioritanssi-, zumba-, kuntosalicircuit-, jumppaa ja pumppaa ja joogakurssit sekä kuntoryhmät ja kuvataideryhmät. Opetusta järjestettiin 16 toimipaikassa. Kansalaisopisto on pyrkinyt järjestämään laajalti kylillä opetusta ja opiskelu- sekä harrastusmahdollisuuksia kysynnän mukaan. Opetusta tarjotaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Vanhat kurssit sisällytetään ohjelmaan, mikäli opiskelijoita on riittävästi. Uusia kursseja kansalaisopisto tarjosi vuonna 2013 noin 16 % kurssitarjonnasta. Kurssiarvioinnit on tehty lähes kaikista kursseista. Kurssiarvioinnissa tavoitteena oli keskiarvo 3,8 asteikolla 1 5. Kokonaisarvosanat olivat noin 4,6. Kirjasto Kirjasto on kaikille avoin ja sen käyttö on ilmaista. Kirjaston perustehtävät ovat - kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien lainaus - omaehtoisen oppimisen ja tiedonhaun tukeminen - kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen lisääminen - kulttuuritila, jossa järjestetään näyttelyitä, teemapäiviä ja vierailuja - sosiaalinen tila eli kuntalaisten yhteinen seurustelupaikka, jossa oleskellaan - tavataan tuttuja ja luetaan lehtiä. Kirjastopalveluja tarjoaa pääkirjasto Suovilla. Vuonna 2013 kirjastosta tehtiin lainausta eli 11 lainaa / asukas. Käyntejä kirjattiin eli 8,5 käyntiä / asukas. Priima-verkkokirjaston käyttö (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Joutseno) pysyi ennallaan. Kyläkouluille ja esikouluille koottiin toiveiden mukaisesti kirjapaketteja, joita vaihdettiin useamman kerran. HEILI -Etelä-Karjalan yhteinen atk-järjestelmä otettiin käyttöön joulukuun alussa. Kirjastoilla on yhteinen aineistorekisteri, kirjastokortti, yhteiset säännöt ja aineiston kuljetuspalvelut. Kirjaston kirjat ja lehdet ostettiin yhteishankinnalla muiden Etelä-Karjalan kirjastojen kanssa.

52 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kirjastossa järjestettiin kahdeksan erityyppistä näyttelyä. Poliisin lupapalvelut oli saatavissa torstaisin kello ajanvarauksella saakka. Kelan virkailija oli tavattavissa maanantaisin ja perjantaisin. Etelä-Karjalan energianeuvontaa järjestettiin tiistaisin kello Kirjasto myi kuntosalin avainkortteja. Kirjastossa toimi matkailuinfo. Erillinen kirjaston toimintakertomus vuodelta 2013 on saatavana sivistystoimistosta. Kulttuuritoimi Kunnan kulttuuritoimen palvelut järjestettiin kunnan omana toimintana yhteistyössä järjestöjen kanssa. Musiikin perusopetuksen opetuspalvelut ostettiin Ruokolahden Musiikkikoululta. Kulttuuritoimi järjesti Kaatuneiden muistopäivän tilaisuuden ja kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin juhla Jaakkiman kristillisellä opistolla. Itsenäisyyspäivänä Kulttuuripalvelu Kaiku järjesti 96-vuotisen Suomen itsenäisyysjuhlan. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku koordinoi laajalla yhteistyöllä tuotettua maakunnallista METKAT -lastenkulttuuriviikkoa. Ruokolahden MET-KAT-viikolla järjestettiin lastentapahtumia päivähoito- ja kouluikäisille lapsille. Kesän aikana järjestettiin ohjelmaa kesätoreille yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimesta ja eri tapahtumista tiedotettiin tapahtumakalenterin avulla. Lisäksi pidettiin järjestöpalaveri ja päivitettiin tapahtumakalenteria tapahtuma-järjestäjiltä saatujen ilmoitusten perusteella. Avustuksia kulttuuritoimen talousarviosta myönnettiin yhdeksälle (9) yhdistykselle, yhteensä euroa. Liikuntatoimi Kunnan tulee luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen erityisesti huomioon erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä sekä fyysistä aktiivisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. Kunto ja terveysliikuntaa aikuisille järjestettiin Kunnossa Kaiken Ikää toiminnalla. KKI toimintoja ovat:

53 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kylien välinen kävelykilpailu, osallistui 15 kylää, kävelysuorituksia yhteensä Pyöräilyviikko, yhdeksältä suorituspaikalta kirjattiin 161 pyöräilysuoritusta - Ohjattuja sauvakävelyryhmiä oli kaksi, kävelykausi touko-elokuu, sauva-kävelijöitä yhteensä Kuukausivaelluksia järjestettiin kuusi kertaa eripuolille kuntaa, osallistujia yhteensä Jalkapalloa kesällä, osallistujia Futsal talvella, osallistujia Melonta, Raju järjesti kolme melonnan ohjausta, osallistujia yhteensä 24 - Tenniksen opastusta annettiin yhdelletoista tenniksen harrastajalle - Kahvakuulaopastusta annettiin kaksi kertaa, osallistujia 16 - Vesijuoksusta annettiin ohjausta kaksi kertaa, osallistujia 14 - Kuntoilumaratoniin osallistui 46 - Salibandyryhmään kuului 9 aktiivia - Miesten metrikerhoon osallistuu 12 miestä - Äijäpalloiluun osallistuu 12 miestä - Haapaveden Kuutamohiihtoon 22.3 osallistui 31 hiihtäjää - Ohjattuja erityisliikuntaryhmiä oli seitsemän - Kevyt kuntoliikunta Pohjalankila, osallistujia 15 - Seniorikuntosali, osallistujia 24 - Seniorikuntosali, kevyt, +75 v, osallistujia 15 - Miesten kuntosali-circuit, osallistujia 25 - Ikäihmisten voima- ja tasapaino +70 v, osallistujia 27 - Ikäihmisten voima- ja tasapaino, kevyt, +75 v, osallistujia 17 - Liikkuvuutta arkeen, osallistujia 35. Erityisliikunnan ohjauspalvelut ostetaan ulkopuoliselta yrittäjältä. Yhdistysten järjestämää eritysryhmien liikuntaa tuettiin euron ohjaus-toiminta-avustuksella. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa järjestettiin neljä kertaa, osallistujia oli yhteensä 23. Uimakouluja järjestettiin seitsemällä rannalla, uimakoululaisia oli 41. Ruokolahden kunta on mukana valtakunnallisessa Voimaa Vanhuuteen hankkeessa. Hankkeessa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa turvallisessa seurassa. Ulkoiluystäväksi on koulutettu 15 henkilöä ja kuntosaliystäväksi 16 henkilöä. Kunta tukee urheiluseurojen toimintaa myöntämällä avustusta seuroille. Viidelle urheiluseuralle myönnettiin vuonna 2013 toiminta-avustusta euroa. Erityisliikuntatoiminta-avustusta jaettiin euroa. Haja-asutusalueiden liikuntapaikkojen kunnossapito hoidetaan ostopalveluina järjestöiltä. Keskustaajaman ulkopuolella hoitopalvelukorvauksia maksettiin 7 kaukalon, 7 valaistun ladun ja 14 kansanhiihtoladun kunnossapidosta. Retkeily- ja melontareittien huollon ja kunnostuksen on hoitanut SK Vuoksi. Retkeilyreitin rakenteita on kunnostettu Retkeilyreitti hanketuen avulla. Liikuntahalli on vilkastuttanut liikunnan harrastamista. Kuntosalille on myyty noin henkilölle avainkortti. Kuntosali on auki 86 tuntia viikossa ja kuntosalissa on

54 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus varattuja vuoroja 17 tuntia. Liikuntahallin salissa on varattuja vuoroja 83 tuntia viikossa ja koulun liikuntasalissa on varattuja vuoroja 23 tuntia viikossa. Lisäksi koulu käyttää liikuntahallia 250 tuntia lukukaudessa. Kunnan liikuntatoimen hoidossa ovat seuraavat liikuntapaikat: Liikuntakeskuksessa yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, tenniskenttä, hiekkakenttä, luistelukentät, kuntorata/hiihtolatu 5 km, vanha kenttä, hiihtolatuja noin 40 km, uimarantoja 5. Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Ruokolahden nuorisotoimella on hallinnassaan keskustaajamassa sijaitseva nuoriso- ja järjestötila Putka, joka toimii avoimena nuorisotilana sekä järjestöjen käytössä. Kunnan nuorisotoimintana järjestetään avoimien ovien toimintaa nuorille kahtena arki-iltana viikossa. Toiminnan pääpainona on tarjota nuorille mahdollisuus opetella sosiaalisen kanssakäymisen taitoja sekä ohjata turvalliseen, terveelliseen, päihteettömään ja väkivallattomaan elämäntapaan. Nuorisotiloissa työskenteli nuorisosihteeri, kerho-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisoneuvosto Runne toimii aktiivisesti nuorten äänikanavana kunnassa. Runne järjesti lasketteluretken Tahkolle ja piti toukokuussa Vaikuta, älä valita päivän Kirkonkylän koululla. Nuorisotoimi teki säännöllistä yhteistyötä monialaisessa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä. Ruokolahden kunnan etsivän nuorisotyön palvelut ostettiin Laptuote-säätiöltä. Nuorisotoiminta-avustus myönnettiin kahdelle nuorisoyhdistykselle, yhteensä euroa. Avustettavat nuorisoyhdistykset järjestivät vuoden 2013 aikana 221 kerhoa. Ruokolahden nuorisotoimi on mukana yhdessä 15 muun kunnan kanssa Nupit Kaakkoon! Osaava Kaakonkulma hankkeessa, jonka tavoitteena on tarjota laadukkaat nuorisopalvelut koko Kaakonkulman nuorille asuinpaikasta riippumatta. Nuorisotoimen vuoden 2013 toimintakertomus sekä sen liitteenä oleva nuorisoneuvosto Runnen toimintakertomus on saatavana sivistystoimistosta tai nuorisotoimistosta. Ruokapalveluyksikkö Ruokapalveluyksikkö vastaa koko kunnan ruokapalvelujen tuottamisesta ja myy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Ruokolahden yksiköille ruokapalveluja. Myyntituloina Eksotelta on saatu ,10 euroa.

55 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokapalveluyksikkö suunnittelee eri asiakasryhmilleen omat ruokalistansa. Ruokalistat kiertävät kuuden viikon välein. Juhlapyhät ja erilaiset teemat antavat lisävaihtelua ruokalistoille. Erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Ruokapalvelu toteuttaa asiakaslähtöistä palvelua tarjoamalla terveyttä edistävää ja monipuolista ruokaa. Ruokaa valmistaa ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta. Ruokapalvelussa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia: - kouluruokasuositus vuodelta ravitsemushoitosuositus vuodelta ravitsemussuositukset ikääntyville vuodelta Ruokapalvelun valmistuskeittiöinä toimivat terveysasemankeittiö sekä Huhtasenkylän ja Kirkonkylän koulujen keittiöt. Puntalan koulukeittiöllä valmistettiin aterioita kevätlukukauden 2013 loppuun saakka. Palvelukeittiöinä toimivat Vaittilan ja Virmutjoen koulukeittiöt, sekä päivähoidon toimipisteet: Salosaaren päiväkoti- ja Rasilan päiväkotikeittiö, Rasiahon kerhohuone ja Rasilan esiopetuksen keittiö. Käringin ryhmäperhepäiväkodin palvelukeittiö aloitti toiminnan Päiväkotiruokailu Päiväkotiruokailu on osa lapsen hoitoa, kasvatusta ja kehitystä. Ruokailun tavoitteena on turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat sekä ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon. Lisäksi lasta opetetaan mm. uusiin makuihin ja ruokakulttuureihin. Alle kouluikäisen lapsen ruokavalio koostuu suomalaisesta perusruoasta. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavalioilla. Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Vuorohoidossa oleville lapsille tarjotaan lisäksi päivällinen ja iltapala. Kouluruokailu Kouluruokailu on olennainen osa koulun virallista opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokailun ravitsemuksellinen merkitys oppilaan terveyden ja työvireyden ylläpitäjänä on merkittävä. Ateriat ovat terveellistä, täysipainoista ja vaihtelevaa suomalaista perusruokaa. Ruokalistalla on pyritty huomioimaan asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista tulleita toiveita. Oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavaliolla. Kouluateria kattaa noin 1/3 oppilaan energian ja suojaravinteiden tarpeesta. Aterian täysipainoisuus riippuu annoksen oikeasta koostamisesta, sillä oppilaat annostelevat ruokansa omatoimisesti itsepalvelulinjastolta. Annostelun avuksi oppilaille on tehty lautasmalli ravitsemussuositusten mukaisesti. Välipalojen perustan muodostavat kasvikset, hedelmät, marjat ja kuitupitoiset viljavalmisteet. Kirkonkylän koulukeittiö valmistaa ateriat myös Virmutjoen ja Vaittilan kouluille sekä Rasiahon kerhohuoneelle ja Rasikunnan esiopetusryhmälle.

56 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Hoitolaitosruokailu Hoitolaitosten ateriat ovat terveellistä, täysipainoista ja vaihtelevaa suomalaista perusruokaa. Jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan eritys-ruokavaliolla. Hoitolaitoksissa tarjottu ruoka kattaa kokopäivän energian ja suojaravinteiden tarpeen. Hoitolaitoksessa olevalle asiakkaalle tarjotaan aamupala, lounas, iltapäiväkahvi ja päivällinen ja iltapala. Kotiateriapalvelun ruokalista noudattaa terveysaseman lounasruokalistaa. Ateriaan kuuluu pää-ruoka lisäkkeineen, salaatti ja jälkiruoka. Terveysaseman keittiö valmistaa ateriat hoitolaitoksille, päiväkodeille, henkilöstöruokailuun ja kotiateriapalveluun. Keittiö toimii seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Valmistus- ja jakelukeittiöiden omavalvontaohjelmat liitteineen on päivitetty vuoden 2013 aikana. Elintarvikehygienianäytteitä on otettu säännöllisesti eri työpisteissä. Kaikille ruokapalvelun keittäjille järjestettiin erityisruokavaliokoulutusta yhteensä 12 tuntia Aktivan Imatran toimipisteessä. Ruokapalveluhenkilöstön yhteisen koulutuspäivän aiheena oli vanhusten ravitsemus ja ravitsemushoito suositusten valossa. Ruokapalveluyksiön palavereja pidetään säännöllisesti ja tilaisuudesta tehdään muistio. Ta-toteutuma 400 / Muu sivistystoimi Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot, ulk Toimintatulot, ulk Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Netto