PROOSAKIRJALLISUUS (Teivas Oksala)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROOSAKIRJALLISUUS (Teivas Oksala)"

Transkriptio

1 PROOSAKIRJALLISUUS (Teivas Oksala) Antiikin aikana verrattiin runoilijaa leikillisesti ratsumieheen, prosaistia jalkamieheen. Latinan sana prosa (oratio) merkitseekin 'suoraan etenevaa' eli suorasanaista puhetta. Proosakirjallisuus leensa a varsinkin taideproosa ovat tavallisesti myohainen vaihe kulttuurien kehi ksessa, silla primitiivisissa oloissa - ilm~jlkir:joitustaid_qn...tl.!kea - rytmiin sidottu puhe tarttui paremmin mieleen a oli helj2qidj2i_p_itm,_ muistissa. Kreikkalainen proosakirjallisuus syntyi Jooniassa 5-

2 luvulla ekr. Filosofit omaksuivat sen ilmaisuvalineekseen, elleivat turvautuneet runomuotoon Ksenofaneen tavoin, ja ns. logografit eli 'proosankirjoittajat' tallensivat sen avulla sukujen ja kaupunkien esivaiheita. Kuten aiemmin tode ii,_klassisen_~ iskuvasta puuttui romaani, jota me pidamme kertomakirjallisuuden paalajina. Se kehittyi vasta myohemmin omaksi lajikseen (s. 17). Taideproosan paaalueet olivat historia, filosofia ja puhetaito, jotka kaikki kayttivat h akseen taiteellisia tehokeinoja, vaikka palvelivatkin olennaisesti tiedonvalitysta. Historiankirjoitus. - Historiankirjoitus kehittyi Jooniassa logografiperinteen jatkona. Herodotos (n ) ei tyytynyt kertomaan paikallishistoriaa, vaan otti kuvattavakseen laaja-alaisemman aiheen, Euroopan ja Aasian persialaissotiin huipentuvan kamppailun. Paaaiheeseen liittyy taustatutkielmia ja ekskursseja, joissa kirjoittaja esittaa laajoilla matkoilla keraamaansa geo- ja etnografista aineistoa. Nain syntyi monia mestarillisesti kerrottuja episodeja, kuten tarina Lyydian kuninkaasta, taman puolisosta ja uskotusta henkivartijasta (Historiateos 1, 8-12), jota Eino Leino kaytti pohjana naytelmassaan Lydian. kuningas. Herodotoksen kieli on joonianmurretta; hanen kerrontan-, sa on referoivaa, kuvailevaa ja eeppisen laveaa. Traagisuuden ja koomisuuden taju lisaa nautittavuutta. Herodotoksen 'epakriittisyytta' on arvioitava hanen oman aikansa mittapuulla. Thukydides (n ) Iaski perustan attikalaiselle proosatraditiolle. Harren historiateoksensa tunnetaan nimella c;i'eloponn~ ~ ja sita pidetaan tieteellisen historiankirjoituksen alkun~ Kuvauksen kohteena on maailmansota pienoiskoossa nayttamonaan kreikkalaismaailma. Vastakkain on kaksi erilaista yhteiskuntajarjestelmaa, Ateenan demokratia ja Spartan harvainvaltainen diktatuuri; ' jannitys kiristyy valtapoliittisesta vastakohtaisuudesta. Thukydides ' osoittaa miltei kyynista ennakkoluulottomuutta analysoidessaan tapahtumien takana vaikuttavia voimia ja pyrkiessaan ymmartamaan kummankin osapuolen motiiveja. l:fan oli itse toiminut sodassa stra- 1 tegina, mutta on kuvauksessaan taysin puolueeton. Kirjoittaja valaisee johtavien yksiloiden luonteita ja vaikuttimia liittamalla esitykseen

3 tilanteen ja todennaki::iisyyden nojalla sepittamiaan puheita. Niista tunnetuin on Perikleen puhe sodan ensimmaisille sankarivainajille, jossa tama Ateenan johtaja hahmottelee vaikuttavalla tavalla kotikaupunkinsa yksili::illisen demokraattisen sivistysihanteen (Peloponnesolaissota 2, 41): Yhteenvetona vaitan, etta kaupunkivaltiomme on Hellaan henkinen keskus. Jokainen kansalaisemme voi kasitykseni mukaan monin muodoin kehittaa itsestaan viehattavalla tavalla ja taiten henkisesti riippumattoman yksilon. Kaupunkimme mahtiasema, jonka olemme luonteenominaisuuksillamme saavuttaneet, osoittaa, ettei puheeni ole sanojen hetkellista kuohua, vaan tekojen vahvistamaa totuutta. Meidan kaupunkimme on talla hetkella ainoa, joka yksityiskohtaisessakin tarkastelussa jaa sentaan mainettaan suuremmaksi (... ) (suom. Teivas Oksala) Thukydideen tyyli on raskasta, keskitettya, usein liian abstraktia, mutta usein myos dynaamisuudellaan tehoavaa. Esitys sisaltaa dramaattisen latauksen, jota traagisuuden taju kohottaa. Tama ilmenee varsinkin Sisilian sotaretken kuvauksessa, joka sisaltyy teoksen kuudenteen ja seitsemanteen kirjaan. Poliittisen historian tutkijat ovat utta vuosisato'en itaneet Peloponnesolaissgtaa yhtena viisauden lahteenaan. Ateenalainen Ksenofon (n ) rikastutti merkittavasti Thuk dideen alulle anemaa roosa erinnetta Kyyroksen sotaret t (Anabasis) kuvaa kreikkalaisen palkkasoturiosaston vaivalloista mutta onnellisesti paattynytta paluumatkaa Persian valtataisteluista. Kirjoittaja oli itse osallistunut yritykseen, mutta kayttaa sita kuvatessaan itsestaan kolmatta persoonaa (kuten myi::ihemmin Caesar). Kerronnan huippuna on kohtaus, jossa kreikkalaiset saavat nakyviinsa meren (Mustan meren) ja tietavat paasevansa kotimaahan (Kyyroksen sotaretki 4, 7): Viidentena paivana he saapuivat vuorelle, jon ka nimi oli Thekhes. Kun ensimmaiset olivat nousseet vuoren harjanteelle, syntyi kova huuto. Sen kuullessaan Ksenofon ja jalkijoukko luulivat, etta uusia vihollisia kavi kimppuun edesta pain. (... ) Mutta huuto vain ylty i ja laheni, yha uusia miehia juoksi huutavien luo ja aani kavi sita kovemmaksi, mita useampia miehia ennatti paikalle. Otaksuen, etta jotain vakavaa oli tekeilla, Ksenofon hyppasi ratsaille ja ottaen mukaansa Lykioksen ja ratsumiehia kiiruhti apuun. Sa massa he kuulivat sotilaiden huutavan: "1halatta! 7halattal (Meri! Meri!)" ja toistavan sita kuin tunnussa naa. Silloin kaikki jalkijoukkoa mybten kiirebtivat kulkuaan, kuormajubtia ja hevosia hoputettiin. Kun kaikki olivilt paasseet vuoren huipulle, he puhkesivat kyyneliin, syleilivat to isiaan, ylempia ja alempia paallikoitaan. Ja yhtakkia, ties kenen kaskysta, sotilaat kokosivat ki via ja kasasivat niista korkean kummun. (suo m. Paivb Oksala) Gyrupaide}i;Kyyroksen kasvatus), eraanlainen historiallis-pedagoginen romaani, on myi::ihemmin versovan romaanikirjallisuuden tarkeimpia juuria (s. 17). Omana aikanaan se oli yksinainen tapaus, joka ei edustanut mitaan lajia. Ksenofonin Sokrates-aiheiset kirjoitelmat, jotka Pentti Saarikoski on toimittanut suomeksi, taydentavat realistisina dokumentteina Platoniin pohjautuvaa Sokrates-kuvaa. Jalkimaailma naki Ksenofonissa attikalaisen proosan tyypillisen, esikuvaksi kelpaavan edustajan. Platon ja :tilosofinen kirjallisuus.- Jotkut filosofit esittivat aatteitaan opetusrunoissa, kuten Parmenides, Empedokles ja Ksenofanes (s. 39 ja 18). Joonialaisista filosofiprosaisteista lienee Herakleitos (n ) kirjallisesti antoisin aforistisen tyylinsa vuoksi ("Kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan"). Platon ( ) on antiikin suurin j_g_; ksi ka'kkien aik ens rimmista filosofeista, mutta han on mybs antiikin maailman suurimpia proosataiteilijoita. Filosofisia aatteitaan han esittelee dialogeissa, joiden paahenkili::i on Sokrates. Platon kayttaa mielikuvituksekkaasti. kaikkia aikansa proosatyyleja ja vaihtelee tyylivaritysta tehokkaasti. mutta luontevasti lyhyenkin jakson aikana. Taiteilijana han on homo< ludens, jonka pelinappuloina ovat kuvatut henkili::it, ajatuskokeet, tyyli- ja tunnelmalajit huumorista paatokseen. Platonin tuotanto jaetaan perinteisesti kolmeen kauteen: nuoruuteen, keski-ikaan ja vanhuuteen. Nuoruuden teoksina pidetyille dialogeille, joiden ajoitus on rosin kiistanalainen, on ominaista naytelmanomainen suora ke 1 uste.lu.m.uill.q (esime!!!!ton, Euth~a i ~..... Keskikautenaan Platon snrtyy romaajjjm3.1seeo kerrontaan stten, etta han antaa kehysdialogissa esiintyvan henkili::in referoida kump-

4 panilleen jotakin ongelmaa kasittelevan keskustelun. Nain tulee milj66- ja henkilokuvaus rikkaammaksi. Dialogiss~kuvaa nimihenkilo ystavalleen Ekhekrateelle sielun kuolemattomuutta koskevan keskustelun, jonka Sokrates vahan ennen kuolemaansa kay oppilaittensa kanssa. Paahenkilon huumori halventaa traagisen paatoksen (Faidon ): Myrkynsekoittaja ojensi nyt maljan Sokrateelle. Tama oni sen ja taysin iloisena, Ekhekrates, vahaakaan vapisemana, muunamatta variaan tai ilmenaan tuijotti miesta jaykkaan tapaansa ja kysyi: "Luuletko, etta tasta juomasta sopisi vuodattaa uhri jumalal!e? Onko se luvallista vai ei?" "Sokrates", han vastasi, "me valmistamme juomaa fuuri tarpeellisen maaran. " "Ymmarran", sanoi Sokrates, "mutta on kai lupa ja velvollisuuskin mkoilla jumalilta, etta muutto taalta tuonne muodostuisi onnelliseksi. Nain minakin rukoilen, ja niin tapahtukoon. " Sitten han kohotti maljan ja tyhjensi sen rauhallisesti ja hilpeasti. Useimmat meista olivat siihen saakka vain vaivoin pitaneet kyyneleensa kurissa, mutta kun naimme, kuinka han joi ja oli hetkessa juonut maljan tyhjaksi, emme enaa siihen pystyneet. En minakaan itseani hillinnyt, vaan kyyneleeni valuivat virtana, niin etta peitin kasvoni ja surkuttelin itseani - en hanta, vaan omaa kohtaloani, kun minulta oli riistetty sellainen ystava. Kriton oli noussut ennen minua, koska ei kyennyt pidattamaan kyyneliaan. Apollodoros oli jo aikaisemmin itkenyt lakkaamatta, mutta nyt han nyyhkytti ja voihki niin sydantasarkevasti, etta han jarkytti kaikkia muita lasnaolevia paitsi Sokratesta. Tama sanoi: "Mita teette, hyvat ihmiset? Siksihan mina lahetin naiset pois, etteivat he jarjestaisi tallaista naytelmaa. Olen kuullut, etta ihmisen on kuoltava hiljaisuuden vallitessa. Rauhoittukaa ja karaiskaa mielenne." Kuultuamme hanen sanansa me hapesimme ja kuivasimme kyyneleemme. Sokrates kaveli edestakaisin ja todettuaan jalkojensa puutuvan paneutui selalleen, kuten mies oli kaskenyt. Myrkyn antanut mies alkoi nyt tunnustella hanta ja koetteli vahan valia hanen jalkojaan ja saariaan. Sitten han painoi voimakkaasti jalasta ja kysyi, tunsiko han. Sokrates vastasi kieltavasti. Han koetteli edelleen pohkeita ja siirtyen aina ylemmaksi naytti, kuinka Sokrateen ruumis kylmeni ja kangistu i. Han jatkoi koettelemista ja sanoi, etta kuolema seuraisi, kun myrkky tunkeutuisi sydameen. Ruumis oli kylmennyt jo vatsaan saakka, kun Sokrates siirsi peitteen kasvoiltaan - han oli naet peittanyt itsensa - ja lausui sanat, jotka jaivat hanen viimeisikseen: "Kriton, olemme kukon velkaa Asklepiokselle. Uhratkaa alkaaka unohtako!" "Me teemme sen", sanoi Kriton, "mutta katsohan, olisiko sinulla viela jotain sydamellasi. " Tiihan kysymykseen ei Sokrates enaa vastannut. Hetken perasta ruumis alkoi vavahdella, ja kun mies veti peitteen hanen paaltaan, silmat olivat sammuneet. Sen nahdessaan Kriton painoi kiinni hiinen suunsa ja silmansa. Tallaisen lopun, Ekhekrates, sai ystavamme, tama mies, joka- kuten voimrne sanoa- oli tuntemistamme paras seka yleensa viisain ja oikeamielisin. (suom. Teivas Oksala) ja paatyy luentomaiseen esitykseen, joka monin paikoin ylenee pro- ' feetalliseksi julistukseksi. Taman vaiheen tunnetuimpia saavutuksia ovat({ijf)nomoi) maios)piaton oli myos antiikin merkittavin taideteoreetikko (s ). Platonin OQQilas ja tyon jatkaja Aristoteles ( ) kuuluu enemman tieteen kuin kaunokirjallisuuden historiaan. Meita han kiinnostaa eniten kirjallisuuden teoreetikkona, koska hanen Runous- ' oppinsa on jatkuvasti kir'allisuustieteen p_emsl.eoksia_ja yjinpistolli= ~ nen kurssikirja (s. 183 ja 242). Retoriikka ja puhetaito. - Puhuttu sana korvasi suurimmaksi osaksi kreikkalaisessa 12olis-yhteiskunnassa aikamme joukkoviestimet. Poliitikon aanenkannattajana ei toiminut puoluelehdisto tai televisioruutu, vaan hanen oma aanensa ja henkilokohtainen esiintymisensa. ~ Ateenalainen poliitikko puolusti tehokkaimmin kantaansa in propria persona paattavan tahon, kansan edessa. Hyvaa puhetaitoa tarvittiin : kansankokouksessa, oikeudenkaynneissa seka monissa muissa yh-: teiskuntaelaman tilanteissa; myos juhlapuheita pidettiin. Puhetaito ~ tavoittikin epailematta kaikista proosakirjallisuuden lajeista laajimman yleison. Sofistiikan valistusaalto, joka huuhteli Ateenan henkisen elaman -...! 4-luvun loppupuolella asettaen perinnaiset instituutiot kritiikin ;: kohteiksi, muodostui sangen merkitykselliseksi nimenomaan proo- ~ sakirjallisuudelle. Kaikki inhimillinen, niin myos ajatus ja kieli tulivat1 mielenkiinnon kohteiksi. Sisilian Leontinoista kotoisin oleva sofisti <: Gorgias (n ) toi vuonna 427 sisilialaisen puhetaidon Atee- ""

5 naan. N;;un syntyi retoriikka, puhetaidon keinovarojen tieteellis- :> taiteellinen viljely, joka tahtasi ilmaisukeinojen kaikinpuoliseen hallintaan, sanavalmiuteen ja mahdollisimman vakuuttavaan suostuttelutekniikkaan. Retoriikka kuuluu taman jalkeen erottamattomasti antiikin kirjallisuuden historiaan, koska se vaikuttaa kitjallisuuteen ~~~_Q~vi;_m 6ten(~lo7) Attikismi, myohaisantiikissa vaikuttanut tyylivirtaus, kokosi kymmenen attikalaisen mallipuhujan kaanonin. Tassa heista rajoitutaan kolmeen. J.ysias Cn ) toimi ammattimaisena uheenlaati"ana se it!_aen tilauksesta oikeuspuheita, jotka han koki sovittaa tilaa ien luon ~en ~kaisi!g;i (kreik. ethopoiia) niin, etta nama saattoivat esittaa ne oikeudessa omissa nimissaan. Naytteeksi tarjotaan ote eraan aviomiehen suuhun sepitetysta oikeuspuheesta, han kun oli tappanut vaimonsa rakastajan tavattuaan parin itse teosta (Puolustuspuhe Eratostheneen murhasta 1, 7-14): Aivan alkuaikoina, hyvat ateenalaiset, han oli naisista parhain: han o li nappara ja saastavainen taloudenhoitaja ja piti kaiken tarkassa jarjestyksessa. Sitten minulta kuoli aiti, ja hanen kuolemastaan kaikki murheeni saivat alkunsa. Juuri hanen hautajaisissaan vaimooni iski silmansa tuo mies, joka ajan myota hanet vietteli. Han vahti nimittain torille lahtevaa palvelijatarta ja toimitti hanen kauttaan viesteja, jotka turmelivat vaimoni. Ensiksi minun taytyy selittaa teille, hyvat kuulijat, etta minulla on kaksikerroksinen tala, jossa yla- ja alakerta ovat samankokoisia; ylakerta on naisten kaytossa, alakerta taas miesten. Sitten meille syntyi lapsi, ja aiti imetti hanta. ]otta vaimoni ei joutuisi kapuamaan vaarallisia portaita joka kerta, kun lapsi oli pestava, mina asuin ylakerrassa, naiset alakerrassa. Silloin oli jo tullut tavaksi, etta vaimoni meni usein alakertaan nukkumaan lapsen takia voidakseen imettaa ja estaa lasta itkemasta. Tata jatkui pitkan aikaa, ja mina olin niin polkkypainen, etten osannut mitaan epailla, vaan arvelin, etta minulla oli koko kaupungin uskollisin vaimo. Aikaa kului, hyvat kuuiijat, ja kerran kun saavuin yllattaen kotiin maalta, Ia psi itki ja kitisi paivallisen jalkeen, koska palvelijatar arsytti sita tahallaan. Tu o mies oli silloin talossa, myohemmin sain tietaa kaiken. Mina kaskin vaimoani menemaan alas ja antamaan lapselle rintaa, etta se lakkaisi itkemasta. Eosin han ei halunnut menna koska oli muka iloinen nahdessaan minut pitkasta aikaa. Kun mina rupesin j ~ suuttumaan ja kaskin hanta menemaan, han sa noi: "Niin etta sina paasisit kokeilemaan onneasi tuon palvelijattaren kanssa: kerran aikaisemmin humalassa jo hakkailit hanta." Mina nauroin, ja han nousi, Iahti huoneesta ja sulki oven perassaan, oli laskevinaan leikkia ja kaansi avaimen lukossa. Enka mina ajatellut sita sen kummemmin enka epaillyt mitaan, vaan menin nukkumaan tyytyvaisena matkani jalkeen. Sitten paiva n va ljetessa vaimo tuli avaamaan oven. Kysyin hanelta miksi ulko-ovi oli narissut yolla, ja han sanoi, etta lapsen lyhty o il sa mmu~ut, ja han oli kaynyt naapurin luana sytyttamassa sen uudelleen. Mina va ikeni n ja luulin, etta niin todellakin oli kaynyt. Minusta naytti, etta han o li p uuteroinut kasvonsa, vaikka hanen veljensa kuolemasta ei ollut kolmeakymmentakaan paiviia. En kuitenkaan huomauttanut tasta seikasta, vaan lahdin kotoa sanomatta mitaan. (suom. Nicola Nykopp) Nain ateenalainen "aisankannattaja" luo Lysiaan kerrontatekniikalla itsestaan yksinkertaisen, rehellisen ja kunnon miehen kuvan todistaakseen oikeudessa, etta oli itse toiminut hyvassa uskossa. Isokrates ( ) toimi Ateenassa yleissivistavan reetorikou-, lun paamiehena kilpaillen Platonin Akatemian kanssa. Aarimmilleen hiotuissa kirjallisissa puheissaan han asettui kannattamaan panhelle- " nismia, kreikkalaisen kulttuurin ekspansiota; han. naki. ~akedonian l kuninkaassa painvastoin kuin Demosthenes - enpura1s1a helleeneja yhdistavan voiman. Demosthenes ( ) kaytti pitkalle hiottua puhetekniikkaansa, jonka oli suurin ponnistuksin hankkinut hallintaansa, ajaakseen kaytannon politiikassa Ateenan itsenaisyyden asiaa Makedonian valtapyyteita vastaan. Hanen puhetaiteelleen on ominaista ytimekkyys, selkeys, vakeva elaytyminen, vakaumuksellinen paatos, pidattyvan intohimoinen esitys. Hanta verrattiin joskus salamaan, koska "han, voimassaan, vauhdissaan, mahdissaan ja pelottavuudessaan sytytti ja tempasi mukaansa kaiken" (Peri hypsus 12). Demostheneella oli kyky laskea punainen lanka naennaisesti kasistaan ja iskea sitten paaasiaan odottamattomasta nakokulmasta. Hanen tunnetuin puhe- r sikermansa tunnetaan nimella (filippolaispuhee{) koska han niissa esiintyi Makedonian kuningasta Filipposta vastaan. Seuraavat naytteet on poimittu Demostheneen kuuluisimmasta puheesta, jossa han joutui vuonna 33 puolustamaan koko po- : liittista toimintaansa makedonialaismielisia vihamiehiaan vastaan ((j!uhe Puhuja palautti kuulijoiden mie-. liin eraan tapahtuman, joka merkitsi valitonta vaaraa Ateenan itse-, naisyydelle:

6 Oli ilta. Sanansaattaja tuli ilmoittamaan prytaneille, etta Elateia oli valloitettu. Nama nousivat heti kesken ateriaa, karkoittivat kauppiaat torilta kojuistaan ja sytyttivat niiden pajupunokset tuleen. Toiset lahtivat noutamaan strategeja paikalle ja kutsuivat merkkitorven puhaltajan. Kaupunki oli taynna melua. Seuraavana aamuna prytanit kutsuivat neuvoston koolle. Te kansalaiset taas lahditte kansankokoukseen, ja ennen kuin neuvosto oli kasite llyt asian ja aanestanyt siita, koko kansa istui jo paikoillaan tuolla ylhaalla. (suom. Paivo Oksala) Kayttaen asteittaista nousua eli kliimaksia puhuja todistaa dokumentteihin nojaten, etta oli toiminut kaikin tavoin valtion parhaaksi, ja leimaa sitten vastustajiensa vaitteet jalkiviisaaksi panetteluksi tavalla, joka saa yleispatevan, periaatteellisen merkityksen: Kun kaikki hyvaksyivat ehdotukseni eika kenellakaan ollut esittaa mitaan vastavaitetta, mina en ainoastaan puhunut, vaan laadin myos paatosehdotuksen, enka ainoastaan laatinut sita, vaan toimin mybs Iahettilaana, enka ainoastaan toiminut lahettilaana, vaan myos taivutin teebalaiset: mina olen hoitanut asian alusta loppuun ja olen kokonaan uhrautunut teidan hyvaksenne vaarojen uhatessa valtiota. Nouda minulle silloin tehry paatos. (Kun kirjuri lahtee noutamaan asiakirjaa, Demosthenes hyokkaa rajusti paavastustajansa Aiskhineen kimppuun ivaillen taman epaonnistunutta nayttelijan uraa. Kun paatos on tuotu ja luettu, puhuja jatkaa.) Niin luotiin ja jarjestettiin ensi kertaa ystavalliset suhteet Teebaan, kun sita ennen sina kannattajinesi olit kylvanyt vain vihaa, kateutta ja epaluuloa naiden kaupunkien valille. Tuo silloinen paatos haihdutti kaupunkia uhkaavan vaaran kuin pilven. Oikeamielisen kansalaisen o lisi silloin pitanyt ilmoittaa kaikille, jos han tiesi jonkin tata paremman vaihtoehdon, eika nyt ryhrya sita moittimaan. Silla neuvonantaja ja panettelija, jotka eivat mitenkaan o le toisiinsa verrattavissa, eroavat toisistaan varsinkin seuraavalla tavalla. Neuvonantaja ilmaisee kantansa ennen ratkaisevia tapahtumia ja on valmis vastaamaan niille, jotka han on taivuttanut puolelleen: kohtalolle, ajankohdalle ja jokaiselle, joka hanta vaatii tilille. Panettelija taas vaikenee silloin, kun pitaisi puhua, mutta jos jotakin epaedullista tapahtuu, silloin han alkaa panetella. (suom. Paivo Oksala) Demostheneen elamantyohon, josta naytteessamme on kyse, sisaltyy suuri henkilokohtainen tragiikka, koska han puolusti kuolemaansa saakka vaistyvaa, havioon tuomittua poliittista aatetta, jolla oli kuitenkin eettinen oikeutuksensa.

7 ROOMAN KIRJALLISUUS \MAN KJRJALLJ SU US CICERO Tasavallan loppuaika 8-3 ekr. Tas..avalla_n _loppuaja_n }\ooman sivi~ty...j2.yrkimykset henkiloi jj: Ciceron hahmossa ja hl!ipentuvat ha}).en rikkg s _a_qroosatuotannos- 2._aan. Caesar sanoi kerran Cicerosta - poliittisesta vastustajastaan - etta tama ali tuottanut Roomalle enemman kunniaa sanankaytollaan kuin kaikki triumfaattorit aseillaan. Tama sinansa liioiteltu kohteliaisuus ei ole vailla katetta, ja se ali jopa ennustus, jos ajatellaan Rooman suurimman puhujan ja humanistin myohempaa vaikutusta. Marcus Tullius Cicero (16-43) ali maalaisaatelia, kotoisin eraasta Latiumin pikkukaupungista. Tultuaan Roomaan opiskelemaan han tutustui roomalaisen valtioaatteen ja humanismin perinteeseen Scaevolan juristiperheessa, jossa vaalittiin Scipion piirin muistoja. Cicerosta tulikin tasavalta-aatteen ikuistaja ja humanitas-idean tarkein edustaja kirjallisuudessa. Ciceron tuotanto jaetaan tavallisesti neljaan osaan: puheisiin, kirjeisiin, retorisiin teoksiin, filosofisiin tutkielmiin. Laajan kirjeenvaihtonsa ansiosta, jota on sailynyt noin 9 kappaletta, Cicero on antiikin parhaiten tunnettuja henkiloita. Hanen luomistyonsa vaiheita voi nain a llen lahestya aitojen elamakertalahteiden pohjalta kehapaatelmiin turvautumatta (tasta annetaan seuraavassa pari esimerkkia). Cicero eli poliittisten jannitysten keskella. Alyllisesti liikkuvana yksilona han ei voinut sitoutua mihinkaan poliittiseen suuntaukseen, vaan pyrki tasoittamaan karjistyneita vastakohtia, mutta sortui itse voimayksiloiden jalkoihin. Menetettyaan asemansa, johon han ali tyolla ja vaivalla paassyt hallitsevien sukujen ulkopuolelta, han koki taman epaonnistumisen kirvelevana henkilokohtaisena tappiona, mutta pystyi kirjailijana kayttamaan sita hyvakseen. Nain alkaneen luomiskauden tuloksena syntyi vuosina kolme dialogia, eraanlainen trilogia, johon on ikuistettu Rooman tasavaltainen valtiomuo- to ja yhteiskuntaelama, nama arvot, joiden parista Cicero juuri itse a li joutunut vaistymaan. Trilogian re publica):valtiosta), joka on sailynyt runsaina fragmentteina, on roomalainen vastine Platonin Valtiolle. Siina referoitu keskustelu sijoittuu Scipion piiriin (s. 123), ja se kaydaan Scipio nuoremman maatilalla vuonna vuotta ennen taman vakivaltaista kuolemaa. Aluksi keskustellaan parhaasta valtiomuo- / dosta ja paadytaan kasitykseen, etta paras on monarkian, oligarkian ja demokratian yhdistelma ja etta tallainen ihannevaltio on toteutu- '\ nut Rooman tasavallassa. Teoksen loppuhuipennuksena on Scipion ~ kertoma unennako- Platonin ns. myyttien vastine - josta selviaa, etta valtiomiehen palkintona on kuolemattomuus. teellisuus kirkastuu kosmisessa nayssa: Maailmanvallan suh- Kun katselin tahtitaivasta silta paikalta, kaikki naytti minusta haikaisevan kirk- --. kaalta ja ihmeelliselta. Oli tahtia, jollaisia emme ole milloinkaan nahneet maan paalta, ja ne kaikki olivat niin suuria, etta emme ole ecles uneksineet sellaisia olevan olemassa. N ii st~i ali pienin se, joka oli etaisin taivaasta, mutta lahin maasta katsoen ja heijasti lainavaloa. Tahtien kehrat voittivat helposti maan suuruuclen. Maa itse naytti silmissani niin vaivaiselta, etta minua alkoi suorastaan nolottaa meiclan imperiumimme, joka oli aivan kuin pelkka piste sen pinnalla. (suom. Teivas Oksala) Kaksi muuta dialogia valottaa tasavaltaista valtioelamaa muilta olennaisilta nakokannoilta. Teoksessa (15 " orato?ej:puhujasta) esiintyvat keskustelijoina Ciceron nuoruuden puhujatahdet Marcus Antonius ja Licinius Crassus; he paatyvat kasitykseen, etta puhujalta eli yhteiskunnalliselta vaikuttajalta vaaditaan syvallista filosofista sivistysta.clje': ~(Laeista) kasittaa keskustelun, johon osallistuvat Cicero itse, hanen veljensa Quintus ja ystavansa Atticus. Puhujana Cicero ali 'kohtuullinen modernisti', silla han kulki keskitieta vastakkaisten tyylisuuntausten, paisuttelevan asianismin ja pelkistavan attikismin, valilla. Han tahtoi hallita puheilmaisun koko asteikon ja omaksui ihanteekseen Demostheneen (s. 97). Suhdettaan attikismiin Cicero selvittaa retorisessa (Puhuja). Brutus, roomalaisen puhetaidon historia, osoittaa Ciceron

8 o). ) kyenneen tarkastelemaan erityisalansa ilmibita mybs historiallisessa perspektiivissa Senaatissa, kansankokouksessa ja oikeudessa pitamansa puheet Cicero muokkasi mybhemmin julkaisukuntoono Puhesikermista ovat tunnetuimpia Wel:fa puhetta Catiltnaan vastaa ja Demostheneen mukaan nimetyt Filip_ olais uheet so 97), joissa ikaantynyt Cicero vuonna 43 kokoaa voimansa tasavallan puolustukseen Antoniusta vastaan; nama puheet tuottivat hanelle kuoleman kansalaissodan proskriptioissao Ciceron ensimmainen Catilinaa vastaan pidetty puhe alkaa hallitusti seuraavalla kysymysten rybpylla: Quo usque tandem abutere, Catilina, patientia nostra? Quam diu etiam juror iste tuus nos eludet? Quem ad finem sese e.!jrenata iactabit audacia? Nihilne te nocturnum praesidium Palatii (..) Mihin saakka oikein, Catilina, aiot koetella karsivallisyywimme? Kuinka kauan viela vimmasi vaistelee meita? Mihin rajaan asti hillitbn julkeus riehuu? Eiko Palatiumin yollinen turvajoukko, eivatko kaupungin yovartiot, eiko kunnon kansalaisten kokoontuminen, eiko tama vahvasti varustettu senaatin istuntosali eivatko naiden ihmisten kasvot ja ilmeet ole yhtaan jarkyttaneet sim1a? Etko t~jua, etta hankkeesi tunnetaan? Etko nae, etta kaikkien naiden tietoisuus kuristaa salaliittoasi? Mita puuhasit viirrie ybna, mita edellisena?. missa olit? keita kutsuit kokoon? minka paatoksen teit? - kenen meista luulet olevan ti etamato~ naista kysymyksista? (suomo Teivas Oksala) Puhujan muista esiintymisista mainittakoon ( Verres-puhi?9 joissa Cicero syytti tamannimista Sisilian maaherraa siita, etta tama oli harjoittanut toimipaikassaan laajamittaista taideaarteiden ryostba, seka ~runoilija Arkhiaan _p_uolustu ise )jossa Cicero ei puolusta vain runoilijaystavaansa vaan yleisemminkin humanistisia elamanarvoja mmo seuraavin sanoin: "Kirjalliset harrastukset ravitsevat nuoruutta, ilahduttavat vanhuutta, juhlistavat mybtakaymisia, tarjoavat turvan ja lohtua vastoinkaymisissa, ne ovat iloksi kotona eivatka haitaksi myoskaan ulkona, ne valvovat kanssamme lapi yon, lahtevat mukanamme ulkomaille ja seuraavat meita maaseudun rauhaano" Ciceron eettis-metafyysinen tuotanto kumpusi samoin kuin valtiofilosofinenkin henkilokohtaisesta lahteestao Ciceron tytar Tullia kuoli vuonna 45; tama isku pani isan etsimaan lohtua filosofiasta o Nain alkanut luomiskausi tuotti sarjan filosofisia dialogeja, joissa erilaisten katsantokantojen edustajat vaittelevat keskenaan Platonilta lainatun dialogimuodon kehyksissao Mikaan luova ajattelija Cicero ei ollut, vaan monipuolinen filosofian tuntija, joka valikoi eri jarjestelmista ~ oikeiksi katsomiaan aineksiao Han oli eklektikko, mutta sitakin ete- ~ vampi filosofinen kirjailija, jolla oli kyky helposti luettavassa muo- ~ dossa elavbittaa kreikkalaisen filosofian ajatuskulkujao Teoksessa -~ Gilsculanae disp~tusculumin keskusteluja) va~te l~~an etiio~ ~ kasta ja metafysiikasta Ciceron sittemmin sananparreks1 kay~eessa ~ maakartanossao~natura deoru}id<jumalien olemuksesta) esmelee filosofian tarkeimmat teologiset jarjestelmat; keskustelijoina ovat epi- ~ kurolainen, stoalainen ja Platonin Akatemian o.ffici'i!:) (Velvollisuuksista) kasittelee havaintoesimerkkeja viljellen mo-, raalisen hyvan ja henkilokohtaisen edun valisia ristiriitatilanteitao ~ Paakeskustelijoiden mukaan nimetyt<cato maior de se~vanhuudesta) ja~ius de amicttt Ysravyydesta) keskittyvatyettyyn elamanlaheiseen kysymy seen: edellinen vanhuuden ongelmaan, jalkimmainen ystavyyden etiikkaano Ihmiskasityksestaan ja sivistysihanteestaan Cicero kayttaa mmltysta humanitas (ihmisyys)o Laajimmin hanen ihmiskuvansa on kehi- ---! telty teoksessa tvelvollisuuksista (1, 11-14) Ihminen on "jarjesta ~sallinen olento" (animal rationis particeps). Siksi filosofia, pyrklmys viisauteen, vastasi aidoimmin ihmisen olemusta, ja sen tuli kuvastua ~ kaikissa hanen toimissaano Seuraavassa taman ihmiskuvan ainekset on poimittu teoksesta De legibus (1, 22; 26; 58): Taman varovaisen, tarkkavainuisen, mo nitahoisen, alykkaan, hyvamuistisen, jarkevan ja neuvokkaan olennon, jota kutsumme ihmiseksi, on korkem JUmala synnyttanyt erikoisasemaan Iuomakunnassao Silla kaikista elollisen luonnoon lajeista yksin ihmine n on jarjesta ja ajattelui<yvysta osallinen, kun taas ka1kki muut ovat niit ~i vailla. Mutta mita on - ei vam Ih m1sessa vaan koko ta1vaassa Ja maan paalla- jarkea jumalallisempaa? C. Luonto antoi ihmiselle mybs ruumiinmuodon, joka joustavasti vastasi hanen luo n nettaan. Silla kun se oli Iaskenut muut elolliset laitumelle, se asetti yksin ihmisen hera.. tti hanessa halun tarkkailla taivasta kuin ainakin entista pystyasen t oon Ja.. _. _.. k r kkaansa seka muovasi ihmisen kasvonpurteet sellajsiksi, etta synnym- 1a o 1pa1 ne ilmaisivat hane n sisimpia tunteitaan C.

9 Tasta johtuu, etta viisaus on kaikkien hyvien asioiden aiti, ja sen rakkaudesta onkin filosofia saanut kreikkalaisen nimensa. Mitaan sita rikkaampaa, kukoistavampaa, merkittavampaa eivat kuolemattomat jumalat ole ihmisten elamaan antaneet. Ainoastaan tama ala on muiden asioiden ohella opettanut meille sen vaikeimman paamaaran, etta oppisimme tuntemaan itsemme. (suom. Teivas Oksala) Jalkimaailma tuntee Ciceron ennen kaikkea klassisen -laajakaarisen mutta tarvittaessa myos lakonisesti sivaltavan -latinan esikuvallisena kayttajana ja ~ urooppalaisen humanismin aatteellisena isana. Renessanssihumanistit loysivat hanessa tyyli- ja sivistysihanteensa.

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE.

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Hinta Smk. 1; 50. ALKULAUSE. Teille hyvät tytöt omistetaan tämä pieni käsikirja rakkauden tulkitsemisessa. Olkoon teissä monessa kätketty välinpitämättömyys sille ihmeelliselle

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Nimeni oli Sofronios.

Nimeni oli Sofronios. I Nimeni oli Sofronios. Se aika, jolloin minua kutsuttiin sillä nimellä, kuuluu toiseen elämääni, jota ei enää ole. Minun ei ollut vaikea luopua nimestäni, vaikka en silloin tiennyt, miksi sekin otettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Edellisestä kertomuksesta on kulunut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa

PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa 1/6 Ryttylä 27.12.2008 Matti Väisänen PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa 28.12.2008 Kristuksessa rakas veljemme Esko Tapio Murto ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä Sananlaskujen

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

DAAVID JA SAUL SAMASSA LUOLASSA

DAAVID JA SAUL SAMASSA LUOLASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) DAAVID JA SAUL SAMASSA LUOLASSA Katso itse, isäni, katso tätä viittasi liepeen kappaletta, joka on minun kädessäni. 1. Kertomuksen taustatietoja Saul vainosi

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot