Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä
|
|
- Hannele Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, diakonissa-sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. Opinnäytetyö tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistoa kerättiin kokeiltavina olevissa sururyhmissä ja lomakekyselynä kotipalvelun hoitajille elokuussa Sururyhmäkokeilu toteutettiin joulukuussa Kokeiluun osallistui SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ohjaajana ryhmässä toimi Rovaniemen seurakunnan sairaalapastori. Lomakekyselyyn osallistui Rovaniemen seudulla työskenteleviä kotipalvelun hoitajia. Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Hoitajat kokevat työkavereilta saamansa tuen tärkeimmäksi tukimuodoksi oman surun käsittelyssä. Seurakunnan ja kotipalvelun yhteistyön kehittämisessä tarvitaan hoitajille suunnattua sururyhmää. Avainsanat: suru, hoitohenkilökunta, tukeminen, laadullinen tutkimus ABSTRACT
2 2 Huumonen Tarja. Grief in nursing. A test of a grief group and a survey for nurses who work in home service. Oulu. Autum pages and 4 pages appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Training Unit, Church Community work oriented degree programme in social welfare, health care and education, deaconess-nurse. The intention of this study is to describe the grief of the nurses working in home service. This study also describes the support they obtain when coping with the grief caused by the end of a long.term nurse-patient relationship. They necessity of a grief group as a form of support for nurses also been taken into consideration. The aim of this study was to develop co-operation between home service and the parish. The data were collected by testing a grief group and doing a survey for nurses who work in home service. The test of the grief group was carried out in December 2002 and the survey carried out in August The test involved nurses who work in home service of Finnish Red Cross. A supervisor in the group was a hospital theologian from the parish of Rovaniemi, Finland. Nurses from the region of Rovaniemi were involved in the survey. A conclusion in this study was that nurses felt grief at the end of a long term nursepatient relationship. The most important support came from the colleagues. One possibility of developing co-operation between home service and the parish is a grief group for nurses. Keyword: grief, nurse, support, qualitative research Sisältö
3 3 TIIVISTELMÄ... ABSTRACT JOHDANTO SURU HOITOTYÖSSÄ Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Työnohjaus/sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Opinnäytetyön menetelmän valinta Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Aineiston analysointi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan saama tuki Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien sururyhmä TULOSTEN TARKASTELUA AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1. JOHDANTO Tänä päivänä maassamme on vähennetty huomattavasti vanhusten ja saattohoitovaiheessa olevien sairaiden laitoshoitopaikkoja. Yhä useampi
4 4 huonokuntoinen vanhus tai saattohoitovaiheessa oleva asiakas asuu kotonaan kotipalvelun turvin. Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja työskentelee itsenäisesti. Hänen on osattava huomioida asiakkaan voinnissa tapahtuneet muutokset ja tarvittaessa pitää yhteyttä johonkin muuhun terveydenhuollon yksikköön, kuten kotisairaanhoitoon. Hoitaja vastaa myös asiakkaan hengellisistä tarpeista ja tällöin yhteydenpito seurakunnan työntekijöiden kanssa on avuksi sekä asiakkaalle että hoitajalle. Työ on raskasta ja vaatii hoitajalta paljon sopeutumiskykyä. Vanhuksen kodissa työskennellään yksin, ilman työtovereilta saatavaa välitöntä tukea. Keskusteluihin, kokoontumisiin ja mahdollisuuden työnohjaukseenkin tarjoavat taukotuvat, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun toimipisteet Ne myös helpottavat työn yhteensovittamista ja tiedon välitystä.( Hervonen, Pohjolainen 1998, 287.) Jokainen asiakas on oma yksilö. Hoitajat työskentelevät asiakkaan omassa ympäristössä, heidän kotonaan, jossa asiakkaalla on itsemääräämisoikeus. Hoitajan on työskentelyssään huomioitava ja kunnioitettava asiakkaan yksilöllisyyttä. Hoitosuhteet ovat voineet kestää useita vuosia ja suhteet asiakkaan ja hoitajan välillä voivat olla hyvin läheiset. Asiakkaan omaiset voivat asua kaukana tai asiakkaalla omaisia ei ole laisinkaan, hoitaja voi olla silloin ainoa läheinen asiakkaalle. Hoitajan joutuessa luopumaan asiakkaastaan joko kuoleman tai laitoshoitoon siirtymisen kautta, puhutaan asiakkaan menettämisestä. Omaisella luopuminen on puolestaan oman lapsen, puolison, vanhemman tai muun läheisen menettämistä. Omaisella kuolee yleensä yksi läheinen, mutta hoitajalta voi kuolla useampia asiakkaita lyhyellä aikavälillä. Monet menetykset ovat hoitajan työssäjaksamisen kannalta raskaita. Koska uusia asiakkaita tulee kokoajan tilalle, hoitajalle ei jää tilaisuutta elää menetettyjen hoitosuhteiden luopumisen suruprosessia. Kuoleman yhteydessä suru yhdistetään omaisiin, mutta myös hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Suru ja luopuminen kuuluvat olennaisena osana hoitajien työnkuvaan. Hoitoalalla ammatillisuus käsitetään siten, että hoitaja
5 5 pystyy työskentelemään neutraalisti eri tilanteissa Tämä käsitys voi hämmentää nuoria hoitoalan opiskelijoita, joilta puuttuu hoitoalan työkokemus. Kuoleman aiheuttama suru koskettaa henkilökuntaa etenkin, jos potilas on ollut kauan samalla osastolla ja häneen on muodostunut läheinen suhde. Jokainen kuolema herättää meissä muistoja, jostakin aikaisemmista kuolemantapauksista. Hoitavina ihmisinä me kuljemme kappaleen matkaa kuolevan potilaan ja hänen perheensä kanssa. Tämä matka päättyy potilaan kuoltua. Potilaasta luopuminen ja ero voi olla myös hoitajalle kipeä. Matti Paloheimon aforisminomaisessa runossa on tähän liittyvä ajatus: Jokaisen luopumisen, jokaisen vaiheen jälkeen minä vanhenen vuoden, kaksi, kolme. Olen jo hyvin vanha. Ehkä tällaista vanhenemista välttääksemme meidän on joskus pakko piilottaa omat tunteemme, suojautua niiltä.( Aalto1984, 180). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 2. SURU HOITOTYÖSSÄ 2.1 Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Suru sanana on meille jokaiselle tuttu. Suru mielletään yleensä kuoleman yhteyteen, mutta surua tuottaa myös toisenlainen luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta. Tunnemme surua ja avuttomuutta silloinkin, kun läheinen ihminen kärsii vakavasta
6 6 sairaudesta, emmekä itse pysty häntä auttamaan. Suru ja surutyö kuuluvat olennaisena osana kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työhön. Ewalds on vuonna 1973 määritellyt surun seuraavasti: Suru on psyykkinen prosessi, jossa ihminen käy läpi surun aiheuttamia elämyksiä ja muokkaa niitä tarpeidensa ja kestokykynsä mukaisesti.(härkönen 1989, 153). Jo pieni lapsi tuntee surua joutuessaan luopumaan jostakin hänelle tärkeästä asiasta. Esimerkkinä mainittakoon päivähoidon aloittaminen, jolloin lapsi joutuu ensimmäistä kertaa eroon vanhemmistaan pidemmäksi aikaa kerrallaan. Kasvaessaan ja kehittyessään ihminen oppii elämään omien tunteidensa kanssa ja kehittelemään omat selviytymiskeinonsa. Suru on tunnetila, joka koostuu monenlaisista aineksista. Suru on yksilöllistä. Suhde poismenneeseen on aina henkilökohtainen asia. Näin surulla on aina myös yksilölliset ominaispiirteensä. Surun syvyys, sen merkittävyys ja kesto muodostuvat siten vaihteleviksi. Surussa koetaan eron kaipausta, mutta siihen sisältyy myös paljon muuta. Viesti kuolemasta kertoo jokaiselle oman elämän rajallisuudesta. Surussa kohdataan ihmisen syvä avuttomuus olemassaolon peruskysymyksissä. Siinä on outoutta ja epävarmuutta tuntemattoman edessä. (Viika1988, 63.) Käsitteen surutyö, Die Trauarbeit, loi saksalainen psykoanalyytikko Sigmund Freud. Hän huomasi, että menetyksen jälkeen ihminen joutui psyykkisesti ponnistelemaan eli tekemään surutyötä sopeutuakseen uuteen tilanteeseen ja saadakseen sisäisen maailmansa tasapainoon. Surutyöskentelyssä henkilön tuli siirtää poismenneeseen kohdistunut kiintymys uuteen kohteeseen. Surutyötä perusteltiin terveydelliseltä kannalta, omaiset nähtiin jopa terveydelliseksi riskiryhmäksi. Surutyössä tarvittiin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hengellisiä voimavaroja. Surutyö sopeutti surevan todellisuuteen: oli suostuttava kokemaan menetyksen aiheuttama tuska. Surutyö jäi epätäydelliseksi, jos sureva ei päässyt irti surustaan. Tällöin suru kroonistui, sureva
7 7 masentui ja eristäytyi. Suru saattoi etsiä fyysisiä purkautumiskanavia: selittämättömiä kipuja ja oireiluja. (Harmanen1997, 30.) Kotipalvelussa työskentelevät hoitajat joutuvat työstämään omaa suruaan. Heidän voi olla vaikea hahmottaa esimerkiksi omia fyysisiä oireita tai lisääntynyttä väsymystä surutyöstä johtuvaksi. Surutyö on moni-ilmeinen prosessi, jonka kukin käy läpi omaa tahtiaan, omalla tavallaan. Yksilölliset erot ovat suuria. Surutyö koostuu erilaisista fyysisistä tuntemuksista, ajatuksista, tunteista, havainnoista ja käyttäytymisreaktioista. (Härkönen1989,176.) Sekä Parkes (1972) että Worden (1986) ovat tutkineet surutyön tarkoitusta ja tulleet seuraavanlaiseen johtopäätökseen: Surutyön tarkoitus on ennen kaikkea saada ihminen hyväksymään menetyksen todellisuus. Toiseksi surevan täytyy surutyön aikana kokea ja elää surun tuska. Kolmanneksi surevan on surutyön avulla sopeuduttava elämään ilman läheistä. Neljäs ja viimeinen surevan tehtävä on irrottautua tunnetasolla läheisestä, jotta hän voisi näin vapautuvan tunne-energian kohdistaa muihin ihmissuhteisiin ja elämään.(härkönen1989, 187.) Läheisen kuoleman jälkeen ihminen on sokin kaltaisessa tilassa. Hän tietää mitä on tapahtunut, muttei voi uskoa sitä todeksi. Hän tuntee olevansa kuin huumattu, tyhjä ja sekaisin. Olo on lamaantunut. Joskus surun kohtaaminen purkautuu paniikkina, raivona tai katkerina itkukohtauksina. Sokkivaihe kestää yleensä noin kaksi viikkoa eikä sen läpikäymiseen ole oikotietä. (Härkönen1989, 187.) Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja voi olla asiakkaan menettämisen jälkeen sokin kaltaisessa tilassa. Hoitaja voi löytää asiakkaan kuolleena mennessään kotikäynnille. Kuoleman yllättävä kohtaaminen järkyttää hoitajan mielen tasapainoa, vaikka kuolema olisi ollut odotettu asiakkaan kohdalla. Järkytys voi tuntua fyysisinä tuntemuksina, kuten heikotuksena, vapinana, kylmän tunteena ja hengenahdistuksena. Olo saattaa tuntua tukahduttavalta ja sydämen syke nousee. Fyysiset oireet voivat olla voimakkaita, jos tieto esimerkiksi kuolemasta on ollut äkillinen. Mielenjärkytys ilmenee usein turtumuksena ja lamaannuksena. Tunne voi olla pelottava, mutta kestää yleensä lyhen ajan.( Lahti, Anttalainen, Nousiainen, Pohjonen, Säntti 1991, 331.)
8 8 Menettämisen tuska seuraa järkytyksen vaihetta. Tätä vaihetta kuvataan vahvan psyykkisen ja fyysisen tuskan vaiheena. Terapeutit pitävät vaihetta välttämättömänä ja hyödyllisenä suremisessa. Tässä vaiheessa suru ilmenee voimakkaina itkun puuskina ja fysiologisina oireina, kuten levottomuutena, unettomuutena, ruokahaluttomuutena ja laihtumisena. Ikävöinti on epätoivoista ja sureva tuntee yksinäisyyttä, koska hänen saamansa henkinen tuki voi olla vähäistä. Surun toinen vaihe kestää muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin.( Lahti,ym. 1991, 330.) Kotipalvelussa työskentelevillä hoitajilla tämä vaihe voi olla menetetyn asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työtovereiden kanssa. Jos asiakassuhde on ollut läheinen, hoitaja voi tuntea fyysisiä oireita tai suru voi ilmetä masennuksena. Hoitaja voi olla väsynyt ja työmotivaatio laskee. Hoitaja voi nähdä unia asiakkaasta ja käydä alitajunnassaan läpi hoitosuhdetta asiakkaaseen. Surutyössään ihminen kokee syviä surun hetkiä. Hän keskittyy menetykseensä ja käy mielessään yhä uudelleen läpi kuolemaa edeltänyttä aikaa ja läheisensä kuolinhetkiä. Sureva etsii tiedostamattaan kuollutta niistä paikoista, missä tämä on viihtynyt. Hän saattaa jopa nähdä kuolleen, yleensä kotona tai väkijoukossa. Myös unet, joissa kuollut on elossa, saattavat olla hyvin todentuntuisia ja auttavat vielä heräämisen jälkeenkin. Lisäksi surevalla on usein vahva tunne siitä, että kuoleva on hänen lähellään tukemassa ja auttamassa häntä ja että hän voi puhella kuolleen kanssa. Hän saattaa omaksua kuolleen käyttämiä sanontatapoja ja toimintoja. (Härkönen 1989, 189.) Viha ja syyllisyys tulevat esille kolmannessa vaiheessa. Sureva voi suunnata vihansa vainajaan, joka hylkäsi hänet kuoleman kautta. Viha puretaan usein läheisiin tai hoitohenkilökuntaan. Uskonnolliset ihmiset tuntevat vihaa Jumalaa kohtaan, joka voi aiheuttaa surevassa syyllisyydentunteita ja häpeää. Koska vihan ja syyllisyydentunteita on vaikeaa tunnustaa, siitä voi seurata surevalle voimakasta masennusta ja hän voi sulkeutua itseensä. Vaiheen pituutta on vaikea ennustaa, sillä se riippuu siitä, millaisia selviytymiskeinoja surevalla on. Vaiheen pitkittyessä, sureva tarvitsee ammattiauttajan asiantuntevaa apua. (Lahti, ym. 1991, 331.)
9 9 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä tämä vaihe ilmenee usein syyllisyytenä. Hoitaja miettii omia työskentelytapojaan ja kritisoi niitä. Kaikki mitä hoitaja on jättänyt tekemättä, nousee hyökyaallon tavoin mieleen. Kaikki se, missä he ovat olleet ärtyneitä, kärsimättömiä, väsyneitä tai välinpitämättömiä, nousee syyttämään. Syyllisyys voi nousta vuosien takaa. Asiat, jotka luultiin unohdetuksi, ovat yhtäkkiä päivänpolttavia. ( Aalto1997, 20.) Surusta toipumisen vaihe voi olla surevalle kaikista vaikein. Surun syvin vaihe on ohi ja elämän on jatkuttava. Surevan on ammennettava henkistä energiaa päättyneestä ihmissuhteesta ja käytettävä se uusiin. Uusien ihmissuhteiden muodostaminen vaatii suurta rohkeutta. Surevasta saattaa tuntua, että kiintyminen uuteen ihmiseen merkitsee vainajan pettämistä. (Lahti, ym. 1991, 332.) Kotipalvelussa työskentelevällä hoitajalla tämä vaihe tulee usein liian nopeasti. Uusia asiakkaita otetaan menetettyjen tilalle jo ennen kuin entistä hoitosuhdetta on ennättetty elää loppuun saakka. Uusien hoitosuhteiden luominen vaatii hoitajalta paljon energiaa. Hoitaja voi tuntea pettävänsä menetetyn asiakkaan aloittaessaan uuden hoitosuhteen tilalle tulleen asiakkaan kanssa. Hoitajan on sopeuduttava nopeasti uusiin tilanteisiin ja haasteisiin. Surevan kokemukset aikaisemmista menetyksistä antavat viitteen siitä, kuinka hän selviytyy ja kuinka paljon hän tarvitsee ympäristön tukea ja huolenpitoa. Sillä miten sureva ilmaisee itseään ja käsittelee tunteitaan, on katsottu olevan merkitystä surusta toipumiseen. (Härkönen 1989, 191.) Vaihe päättyy surevan kehiteltyä itselleen identiteetin ja käyttäytymistavat, jotka ovat vainajasta riippumattomia. Läheisensä menettänyt kykenee lopulta muistelemaan vainajan kanssa viettämäänsä aikaa sekä nauttimaan päättyneen suhteen iloista ja onnellisista hetkistä. Menetyksen tunne saattaa silti palata, vaikka uusi ihmissuhde antaisi iloa ja tukea. Läheisen ihmisen kuolema on äärimmäinen menetys.( Lahti, ym. 1991, 332.) 2.2 Työnohjaus/ sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena
10 10 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työ on hyvin raskasta, sen itsenäisyydestä johtuen. Hoitaja kohtaa työssään monenlaisia ihmiskohtaloita, vakavia sairauksia ja kuolemaa. Hoitaja joutuu tukemaan asiakkaita heidän kriiseissään. Hoitajan työhön kuuluu olennaisena osana myös omaisten tukeminen sairauden ja kuoleman kohdatessa. Tänä päivänä asiakkaat ovat iäkkäitä ja monisairaita ihmisiä. Työn kuormittavuutta lisäävät myös säästöt joita on jouduttu tekemään sosiaali-ja terveysalalla. Koska työkaveri voi joskus olla liian läheinen tukija hoitajalle, työnantajat ovat alkaneet käyttää työyhteisön ulkopuolisia tukimuotoja esimerkiksi työnohjausta. Työssä jaksaminen merkitsee työntekijälle inhimillisten elämän keskeisten perusedellystysten toteuttamista. Työssä johtuvia paineita tulisi voida purkaa joko työyhteisössä tai sen ulkopuolella asiantuntijan johdolla. Jokaisen työntekijän yksilölliset tarpeet tulisi ottaa huomioon. Organisaation ulkopuolisen työnohjauksen järjestäminen olisi myös välttämätöntä, jotta hoitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus käsitellä ja purkaa niitä työssä jaksamiseen liittyviä asioita, joita ei voi organisaation sisällä käsitellä. (Kellberg1999; Karjalainen.1999.) Työnohjaus on saanut alkunsa kirkon piirissä. Jo Uudessa testamentissa kirkkoa pidettiin yhteisönä, jonka tehtävänä on huolehtia jäsenistään. Kirkon piirissä ryhmät on todettu hoitaviksi ja sosiaalisiksi ilmiöiksi. Ryhmätyöt ja ryhmäterapiat kehittyivät maailman sotien synnyttämästä henkisen tuen tarpeesta. Työnohjaus on syntynyt auttamisammateissa toimivien työntekijöiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Suomeen työnohjaus tuli terveyssisarten ja sosiaalihoitajien koulutuksessa. Nykyään työnohjaus on yleistynyt työyhteisöissä, myös terveydenhuollossa. Työnohjauksessa voidaan keskustella työtä kuormittavista tekijöistä tapauskohtaisesti. Hoitajan sielunhoito ja hengellisten tarpeiden huomioiminen voivat olla tärkeä aihe työnohjauskeskustelulle. Kuolemaan ja suruun liittyy usein myös hengellisyys. ( Harmanen 1997,31; Virtaniemi 1984, 11; Viika 1984, 64.) Työnohjauksen alkutaipaleella työnohjaus oli suunnattu yksittäisille henkilöille. Tapaamisissa kohtasivat ainoastaan ohjaaja ja ohjattava. Myöhemmin ryhmän käyttö yleistyi nopeasti, koska ryhmäläisten mielipiteet ja kokemukset takaavat, että kukin asia valottuu useammalta kannalta kuin työnohjaaja näkisi. Yhteinen vaikeiden
11 11 asioiden jakaminen ja avoimmuus neuvottomana olemisessa herättää keskinäistä lämpöä ja halua tukea toisiaan. Työnohjausprosessin näkökulmasta katsoen työnohjaus ja sielunhoito ovat rinnakkaistapahtumia. Työnohjausta ei pyritä tietoisesti ohjaamaan sielunhoidon suuntaan. Työnohjaus itsessään voi herättää sielunhoidollisia kysymyksiä tai työnohjaus voi vastata sielunhoidollisiin tarpeisiin.( Vuorinen 1984, 142.) Tänä päivänä työnohjauksen järjestäminen on siirtynyt enenevässä määrin muille yhteisöille. Näitä työnohjauksia järjestäviä yhteisöjä ovat esimerkiksi syöpäjärjestö ja SPR. Siitä syystä on hyvä pohtia, pystyvätkö nämä järjestöt vastaamaan työnohjaukseen tulevan henkilön tai ryhmän hengellisiin tarpeisiin vai pitäisikö seurakunnan järjestää hoitajille oma sururyhmä, jossa hoitajat voisivat pohtia omia hengellisiä tarpeitaan. Sekä Harmanen että Ryhänen ovat tutkineet sururyhmän toimintaa. Harmasen väitöskirja käsittelee sielunhoitoa sururyhmässä ohjaajan näkökulmasta. Ryhäsen Pro Gradu-tutkimus käsittelee Riihimäen seurakunnan sururyhmäläisten kokemuksia surusta luvulta lähtien seurakunnat ovat järjestäneet sururyhmiä läheisensä menettäneille henkilöille. Sururyhmiä on lähdetty kokoamaan ammatillisista ja henkilökohtaisista syistä. Tärkein päämotiivi oli kiinnostus surun olemukseen ja surutyöhön. Toiseksi päämotiiviksi nousi panostus sielunhoitotyöhön. Kolmanneksi ryhmätoiminta koettiin mielekkäänä ja neljänneksi halu kehittää uusia työtapoja. (Harmanen 1997,82; Ryhänen 2000, 2.) Ryhmäsielunhoidolla on katsottu olevan useita merkittäviä etuja verrattuna yksilöllisiin sielunhoidon menetelmiin. Ryhmäsielunhoito soveltuu moninaisempien elämän ongelmien käsittelyyn. Suuri osa sielunhoidosta olisi tuloksellisempaa pienissä ryhmissä. Ryhmä sielunhoito on keino ulottaa seurakunnan rakastava palvelu entistä useampien ihmisten luo. Ryhmäsielunhoidon menetelmiä voidaan käyttää edistämään sellaisten ihmisten persoonallisuuden kasvua, jotka eivät hakeudu muunlaiseen sielunhoitoon. Ryhmän jäsenet voivat auttaa toisiaan. Sielunhoitoryhmän jäsen on usein sekä auttaja että autettava saman ryhmäistunnon aikana. Hyvä ryhmä on kokonaisuudessaan
12 12 parantava ja kasvua edistävä yhteisö. Pieni ryhmä on lyhytaikaisen, tietoa antavan sielunhoidon luonnollinen ympäristö. Ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan enemmän ja saavat tunne-elämän ravintoa ryhmän me-hengestä kuin jos seurakunnan työntekijä olisi kohdannut heidät yksitellen. (Howard, Climbell 1980, ). 3 OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 3.2 Opinnäytetyön menetelmän valinta Opinnäytetyössäni olen käyttänyt laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tällä tutkimusmenetelmällä haluan kuvailla sekä sururyhmässä olleiden että kyselyyn vastanneiden kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua, heidän saamaansa tukea sekä seurakunnan tarjoaman avun tarvetta hoitajien keskuudessa. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin. Niissä pyritään mm. kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jollekin ilmiölle. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkimukseen osallistuvat henkilöt, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tai että heillä on kokemusta asiasta. Tiedonantajien valinnan ei tule olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. ( Tuomi, Sarajärvi.2002, 87.)
13 13 Sururyhmäkokeilun valitsemiseen menetelmäksi vaikutti oma kiinnostukseni sururyhmätoimintaa kohtaan. Uskoin saavani paljon tietoa kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tuntemasta surusta ja niistä tukimuodoista joita heillä on käytettävissä omassa surutyössään. Aineisto jäi vähäiseksi, koska ryhmää ei muodostunut. Aineiston lisäämiseksi ja tutkittavan ilmiön paremmin ymmärtämiseksi, halusin lisätä tietämystäni kyseisistä ilmiöistä haastattelemalla hoitajia. Hoitajat eivät olleet halukkaita osallistumaan haastatteluun, joten ainoaksi menetelmävaihtoehdoksi jäi kyselyn suorittaminen. 3.3 Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Olen tehnyt opinnäytetyöni kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen toteutin sururyhmäkokeiluna joulukuussa Ryhmän ohjaajaksi pyysin Rovaniemen seurakunnan sairaalapastoria. Ryhmän jäseniksi pyysin SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ryhmän tarkoituksena oli antaa hoitajille mahdollisuus puhumiseen ja surun läpi käymiseen. Hoitajat joutuivat luopumaan asiakkaistaan SPR:n kotihoidon lopettaessa toimintansa vuoden 2002 lopussa. Ryhmä kokoontui kolme kertaa hoitajien taukotuvalla. Aineiston keräsin osallistuvaan havainnointiin perustuvien muistiinpanojen avulla. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija toimii aktiivisesti tiedonantajien kanssa. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet muodostuvat tärkeäksi osaksi tiedonhankintaa. Osallistuva havainnointi kehitettiin tilanteessa, jossa tutkimuksen kohteena oleva yhteisö toimi tutkimuksen aikana aktiivisesti. Tilanteen korjaamiseksi syntyi osallistuva havainnointi, jonka tavoitteena oli yhdistää tutkimusprojektiin osallistuvat henkilöt siten, että toiminta jatkuisi myös ilman tutkijan tukea. (Tuomi, ym. 2002, 84.) Osallistuva havainnointi erottuu täydellisestä osallistumisesta siinä, että tutkija kertoo keräävänsä aineistoa omaa tutkimustaan varten. Sen jälkeen hän pyrkii osallistumaan ryhmän toimintaan, samalla kysymyksiä tehden. Osallistuvan
14 14 havainnoinnin avulla voidaan saada tietoa yksittäisestä kohteesta, tilanteesta tai tutkittavien kokonaisvaltaisesta elämästä. Vuorovaikutus tapahtuu tutkimuksen kohteiden ehdoilla ja osallistumisen tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista tilanteista. Ongelmaksi osallistuvassa havainnoinnissa voi muodostua liian läheinen suhde tutkittaviin, jolloin seurauksena tutkittavat voivat antaa juuri sellaista tietoa, jota tutkija haluaa tai ne haluavat peitellä joitakin tietoja.( Hirsijärvi, ym. 1996, 213; Krause & Kiikkala 1996, 106.) Toisessa vaiheessa keräsin tietoja lomakekyselyn avulla. Kyselyyn osallistui kuusi Rovaniemen seudulla työskentelevää kotipalvelun hoitajaa. Vastaajat valitsin minulle tutuista työyhteisöistä. Valintaan vaikutti hoitajien pitkäaikainen työkokemus kotipalvelussa. Uskoin hoitajilla olevan riittävästi tietoa tutkittavasta asiasta. Lomakkeen kysymykset on aseteltu siten, että kysymyksillä 6-9 saadaan tietoa hoitajan surusta. Kysymyksillä pyritään selvittämään tukimuotoja, joita hoitajalla on oman surun käsittelyssä sekä kysymyksillä hoitajien mielipiteitä sururyhmän tarpeellisuudesta ja siitä miten ryhmä tulisi toteuttaa. Toimitin kysymyslomakkeet hoitajien työpaikalle. Pyysin hoitajia vastaamaan muutamalla sanalla tai esimerkillä. Vastaajat saivat laittaa vastauksensa suljettuun kirjekuoreen Aineiston analysointi Luokitteluvaiheessa aineisto pyritään jakamaan luokkiin. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun sekä tutkijan omaan teoreettiseen tietoon tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston yhdistelyllä pyritään löytämään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia muodostettavien luokkien välille. Luonnollisesti yhdistelyvaiheessa aineistosta nousee esille toisistaan poikkeavia tapauksia sekä säännönmukaista vaihtelua. ( Hirsijärvi, ym. 2000, ) Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Laadullisen aineiston analysoinnin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen, koska hajanaisesta aineistosta
15 15 pyritään luomaan mielekästä, selkeää ja yhtenäistä informaatiota. ( Tuomi 2002, 110.) Opinnäytetyön aineiston analysoinnin aloitin kirjoittamalla saamani aineiston uudelleen. Sen jälkeen poimin aineistosta vastauksia, jotka liittyivät omalle opinnäytetyölleni asetettuihin tarkoituksiin ja tehtäviin. Seuraavaksi muutin vastaukset pelkistettyyn muotoon. Pelkistetyn aineiston ryhmittelin alaluokkiin, jotka jakautuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Näistä yläluokista muodostui yksi pääluokka, joka käsittelee kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua ja hoitajien saamaa tukea. Tämän jälkeen muutin aineiston kirjalliseen muotoon. 3.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen eettiset vaatimukset edellyttävät tutkijalta eettistä vastuuta. Tutkijan tulee huomioida tutkimuksen kohteena olevat henkilöt, heidän omaisensa sekä työyhteisön jäsenet ja tutkimuksen mahdolliset vaikutukset heihin. Jos tutkimus kohdistuu yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin vastuullisuus korostuu entisestään. Vastuullisuus sisältää tutkimuksen tarkan ja rehellisen, kaikkien vaiheiden toteuttamisen sekä tutkimukseen sisältyvät aihevalinnat ja niihin liittyvät perustelut. Luottamuksellisuuden varmistaminen ja tutkimusjoukon suostumuksen saaminen on suunniteltava etukäteen. Myös mahdolliset haitat tutkimusjoukolle ja heidän läheisilleen tulee huomioida. (Krause & Kiikkala 1996, 64,65.) Sururyhmään osallistuneet hoitajat olivat tietoisia kokeilun tarkoituksesta ja he tulivat tapaamisiin omasta tahdostaan. Kyselyyn osallistuneiden hoitajien kanssa keskustelin tehtävän opinnäytetyön tarkoituksesta ja pyysin heitä osallistumaan kyselyyn. Kyselyn toteuttamisessa otin huomioon hoitajien toiveet, kyselyn suorittamisen suhteen. Olen kertonut opinnäytetyöhön osallistuneille hoitajille tietojen luottamuksellisesta käsittelystä. Käsittelin vastaukset siten, ettei kenenkään yksityisen osallistujan
16 16 henkilöllisyys paljastu. Sururyhmäkokeilun havainnoista tehdyt muistiinpanot sekä kyselystä saamat vastaukset ovat ainoastaan minun käytössäni. Opinnäytetyöhön osallistuneet hoitajat eivät ole nähneet saatuja tuloksia ja näin ollen he eivät ole pystyneet vaikuttamaan tekemääni johtopäätöksen. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee huomio kiinnittää koko tutkimusprosessiin ja sen tarkkaan kuvaamiseen. Oleellisia seikkoja tutkimusprosessin kuvaamisessa ovat tutkijan oma asema, tutkimuksessa mukana olleiden valinta ja perustelut, tutkimuksen aikana vallinneet olosuhteet, tutkimuksessa käytettyjen käsitteiden määritteleminen, aineiston keruu ja analysointivaihe. Näiden avulla lukijan on mahdollista arvioida tutkimuksen yleistettävyyttä, soveltuvuutta ja luotettavuutta. (Ahonen, Saari, Syrjälä, Syrjäläinen 1994, ) Tutkimusta arvioidaan kokonaisuutena, jolloin sen sisäinen johdonmukaisuus (koherenssi) painottuu. Tutkimustulokset tulevat selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, kun tekemiset kerrotaan yksityiskohtaisen tarkkaan. Raportin tarkoitus on olla selkeä kuvaus tutkitusta ilmiöstä, joten kannattaa kiinnittää huomiota myös ilmausten laveuteen. (Tuomi, ym. 2002,137,138.) Aineistonkeruun olen kuvannut sellaisena, kuin olen sen toteuttanut. Olen pysynyt opinnäytetyössäni niiden käsitteiden alla, jotka kuvaavat opinnäytetyön tavoitetta ja tehtävää. Lisäksi olen pyrkinyt arvioimaan niitä tekijöitä, joilla voisi olla merkitystä opinnäytetyön luotettavuuteen. Sururyhmään ja kyselyyn valitsin sellaiset henkilöt, jotka tunsin hyvin jo ennestään. Vastausten analysoinnissa käytin suoria lainauksia saadusta aineistosta. 4. SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Opinnäytetyön tulokset jakaantuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Sururyhmässä tehdyt muistiinpanot olen yhdistänyt kyselystä saamiini vastauksiin. Saadut tulokset olen kuvannut alla olevassa kaaviossa. Tulosten aukikirjoittamisessa on käytetty alkuperäisiä ilmauksia elävöittämässä opinnäytetyön sisältöä.
17 17 SURUN KOKEMINEN HOITOTYÖSSÄ KUVIO 1 surun kokeminen hoitotyössä
18 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat kokeneensa surua menettäessään asiakkaan joko kuolemaan tai laitoshoitoon. Vastaajat kertoivat tunteneensa surua. Näiden lisäksi surua tuotti esimerkiksi asiakkaan saama epäoikeudenmukainen kohtelu muissa terveydenhoitoyksiköissä. Hoitajat kuvasivat tuntemaansa surua erilaisilla ilmaisuilla, esimerkiksi haikeutena, avuttomuutena, voimattomuutena ja masennuksena. En osaa tarkalleen sanoa olenko tuntenut surua asiakkaan kuollessa tai joutuessa laitokseen. Katsoisin että omalta osaltani kyse olisi haikeudesta luopua asiakkaasta jonka tavat ja tottumukset on oppinut jotakuinkin hyvin tuntemaan. Jonkin verran vaikuttaa masennuksen muodossa. Oma voimattomuus, avuttomuus. Surua aiheuttaa myös, kun huomaa asiakkaan voimien hupenevan ja ei kykene auttamaan häntä esim. kivuissa. Surua tuo myös huomata kuinka asiakas ei saa asiantuntevaa apua esim. TK:sta, vaan pompotellaan edestakaisin paikasta toiseen. Kuolema voi olla myös helpottava asia, ehkä luopumisen tuska on voimakkaampi reaktio, kuin suru- tai sitten nämä kuuluvat yhteen. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat surunsa olevan yleensä lievää. Hoitajat katsoivat surun voimakkuuteen vaikuttavan hoitosuhteen pituuden ja sen millainen suhde hoitajalla ja asiakkaalla on ollut. Lisäksi asiakkaan valmiudet kuolemaan tai laitokseen siirtymisestä vaikuttavat hoitajien tuntemaan suruun. Jos asiakas pelkää kuolemaa tai häntä ahdistaa laitokseen siirtyminen, se lisää myös hoitajan tuntemaa surua. Enimmäkseen lievää, joidenki kohalla voimakasta. Asteikosta paljon/ vähän en tiedä, riippuu asiakkaasta. Toiset ovat läheisempiä kuin toiset. Asiakkaan menettäminen tavalla tai toisella kuuluu kiinteästi työnkuvaan. Tärkeää on myös se oliko asiakas valmis lähtemään tav. tai toisel. Erään vastaajan mielestä on tärkeää osata erottaa työ- ja vapaa-aika. Hänen mielestään kuoleman ja luopumisen hyväksymiseen sekä surun voimakkuuteen vaikuttaa, kun ymmärtää ihmisen elämänkaaren. Tässä työssä täytyy ymmärtää erottaa työ-ja vapaa-aika. Ymmärtää myöskin elämänkaari.
19 19 Vanhempien ihmisten ollessa kyseessä, elämänkaaren ymmärtäminen onkin helpompaa, mutta kotipalvelussa on hoidossa myös nuoria saattohoitovaiheessa eläviä asiakkaita. Vain yksi kyselyyn vastanneista hoitajista ilmaisi tunteneensa voimakasta surua. Olen tuntenut voimakasta surua. Johon liittyi esim. olin paikalla kun asiakas kuoli minun hoitotoimenpiteistä huolimatta. Tunsin oman riittämättömyyden. Asiaa pohdittiin yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Ajan myötä ymmärsin tilanteen, syy ei ollut minussa. 4.2 Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien saama tuki Kyselyyn vastanneet hoitajat kuvasivat tarvitsevansa tukea surutyössään. Työyhteisön sisällä hoitajat saavat tukea työkaveriltaan, kotisairaanhoidon työntekijöiltä ja lähimmältä esimieheltään Työkaverin kanssa hoitajat voivat puhua menetetystä asiakkaasta ja muistella asiakkaan tapoja ja tottumuksia. Näin he käyvät läpi omaa surua ja se on helpompaa kun heillä kaikilla on omat muistonsa ja kokemuksensa asiakkaasta. Tämän mahdollistaa se, että heillä ei ole omia asiakkaita vaan kaikki asiakkaat ovat yhteisiä. Olen muistellut työkaverin kanssa ja sen myötä saanut apua menetyksen aiheuttamaan suruun. Aina jää ikävä, kun asiakas joutuu lähtemään tai muuttaa muualle. Surutyöni on ollut lähinnä asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työkavereiden kanssa. Olen tietysti käynyt läpi yhteistä aikaa ja siihen liittyviä sattumuksia, hetkiä, hoitoja jne. Asiakkaat kun ovat tässä työssä yhteisiä. Työnantaja oli antanut mahdollisuuden osallistua työyhteisön ulkopuoliseen työnohjaukseen. Tämä työnohjaus oli ollut syöpäyhdistyksen järjestämää ja siellä oli käsitelty mm. kuolemaa ja luopumisen surua.
20 20 Käsiteltiin luopumisen surua. Tämä asiakas oli mulle outo josta siellä puhuttiin. Mutta ei se haitannut. Tätä asiaa sivuten meillä on ollut viime talvena ryhmätyönohjausta, jossa olemme käsitelleet paljonkin surua ja asiakkaan kuolemaa. Kyselyyn osallistuneet hoitajat eivät ole tarvinneet seurakunnan työntekijän tukea omassa surussaan. Asiakkaan toivomuksesta seurakunnan työntekijään otetaan yhteyttä. En ole ottanut yhteyttä. Vain asiakastoiveita olen soittanut. Pyytänyt vierailua asiakkaan luona. 4.3 Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tukena Osan kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmää tarvitaan ja taas osan vastauksissa näkyi varauksellisuus. Osa vastaajista ei osaa sanoa. En osaa sanoa. Omalta kohdaltani työyhteisön/ esimiehen/ kotisairaanhoidon tuki on ollut riittävää. Myös työnohjaus hyvää. Osan vastaajista mielestä sururyhmän voitaisiin perustaa, kun keskustelu asiakkaan siirtymisestä laitoshoitoon tms. olisi paikallaan- >luopuminen. Kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmän ohjaajana tulisi toimia diakoniatyöntekijä tai pappi. Osan vastaajien mielestä diakoniatyöntekijä tuntuisi läheisemmältä ja diakoniatyöntekijän kanssa keskustelu ei niin virallista. Kotipalvelussa työskenteleville hoitajille perustettavan sururyhmän tulisi kokoontua tarvittaessa. Kokoontumisen tulisi tapahtua muutaman kerran suhteellisen lyhyen ajan sisällä, koska hoitajien mielestä kauan kestävä asioiden pohtiminen pitkittää surun käsittelyä. Tarvittaissa ja vaikka yksinkin voisi jutella purkaa pahaa mieltään. Sillä kaikki työntek. eivät tunne samoin tarvetta.
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOMAINEN PALVELUPROSESSISSA
OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotVanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla
POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotLiite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA
Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotTÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua.
TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. Sinulla on oikeus arvokkaaseen elämään. Sosiaalipalvelulaissa on kansallinen arvopohja, joka kattaa vanhustenhuollon koko Ruotsissa.
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotSairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti
Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotAuttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa
Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa Teologinen tiedekunta / Aura Nortomaa 13.10.2017 1 Kohtaamisen taidot teologin ydinosaamisena Kohtaamisen
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
Lisätiedot...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotKollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla
Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Erilaiset kriisitilanteet kuuluvat elämään ja koskettavat myös työelämää. On tärkeää sopia työpaikalla, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Kriisitilanteita
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotKONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE
KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotYhteenveto saattohoidon arvioinneista
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotHaasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta
Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!
KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
Lisätiedot