Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä"

Transkriptio

1 1 Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, diakonissa-sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. Opinnäytetyö tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistoa kerättiin kokeiltavina olevissa sururyhmissä ja lomakekyselynä kotipalvelun hoitajille elokuussa Sururyhmäkokeilu toteutettiin joulukuussa Kokeiluun osallistui SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ohjaajana ryhmässä toimi Rovaniemen seurakunnan sairaalapastori. Lomakekyselyyn osallistui Rovaniemen seudulla työskenteleviä kotipalvelun hoitajia. Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Hoitajat kokevat työkavereilta saamansa tuen tärkeimmäksi tukimuodoksi oman surun käsittelyssä. Seurakunnan ja kotipalvelun yhteistyön kehittämisessä tarvitaan hoitajille suunnattua sururyhmää. Avainsanat: suru, hoitohenkilökunta, tukeminen, laadullinen tutkimus ABSTRACT

2 2 Huumonen Tarja. Grief in nursing. A test of a grief group and a survey for nurses who work in home service. Oulu. Autum pages and 4 pages appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Training Unit, Church Community work oriented degree programme in social welfare, health care and education, deaconess-nurse. The intention of this study is to describe the grief of the nurses working in home service. This study also describes the support they obtain when coping with the grief caused by the end of a long.term nurse-patient relationship. They necessity of a grief group as a form of support for nurses also been taken into consideration. The aim of this study was to develop co-operation between home service and the parish. The data were collected by testing a grief group and doing a survey for nurses who work in home service. The test of the grief group was carried out in December 2002 and the survey carried out in August The test involved nurses who work in home service of Finnish Red Cross. A supervisor in the group was a hospital theologian from the parish of Rovaniemi, Finland. Nurses from the region of Rovaniemi were involved in the survey. A conclusion in this study was that nurses felt grief at the end of a long term nursepatient relationship. The most important support came from the colleagues. One possibility of developing co-operation between home service and the parish is a grief group for nurses. Keyword: grief, nurse, support, qualitative research Sisältö

3 3 TIIVISTELMÄ... ABSTRACT JOHDANTO SURU HOITOTYÖSSÄ Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Työnohjaus/sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Opinnäytetyön menetelmän valinta Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Aineiston analysointi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan saama tuki Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien sururyhmä TULOSTEN TARKASTELUA AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1. JOHDANTO Tänä päivänä maassamme on vähennetty huomattavasti vanhusten ja saattohoitovaiheessa olevien sairaiden laitoshoitopaikkoja. Yhä useampi

4 4 huonokuntoinen vanhus tai saattohoitovaiheessa oleva asiakas asuu kotonaan kotipalvelun turvin. Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja työskentelee itsenäisesti. Hänen on osattava huomioida asiakkaan voinnissa tapahtuneet muutokset ja tarvittaessa pitää yhteyttä johonkin muuhun terveydenhuollon yksikköön, kuten kotisairaanhoitoon. Hoitaja vastaa myös asiakkaan hengellisistä tarpeista ja tällöin yhteydenpito seurakunnan työntekijöiden kanssa on avuksi sekä asiakkaalle että hoitajalle. Työ on raskasta ja vaatii hoitajalta paljon sopeutumiskykyä. Vanhuksen kodissa työskennellään yksin, ilman työtovereilta saatavaa välitöntä tukea. Keskusteluihin, kokoontumisiin ja mahdollisuuden työnohjaukseenkin tarjoavat taukotuvat, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun toimipisteet Ne myös helpottavat työn yhteensovittamista ja tiedon välitystä.( Hervonen, Pohjolainen 1998, 287.) Jokainen asiakas on oma yksilö. Hoitajat työskentelevät asiakkaan omassa ympäristössä, heidän kotonaan, jossa asiakkaalla on itsemääräämisoikeus. Hoitajan on työskentelyssään huomioitava ja kunnioitettava asiakkaan yksilöllisyyttä. Hoitosuhteet ovat voineet kestää useita vuosia ja suhteet asiakkaan ja hoitajan välillä voivat olla hyvin läheiset. Asiakkaan omaiset voivat asua kaukana tai asiakkaalla omaisia ei ole laisinkaan, hoitaja voi olla silloin ainoa läheinen asiakkaalle. Hoitajan joutuessa luopumaan asiakkaastaan joko kuoleman tai laitoshoitoon siirtymisen kautta, puhutaan asiakkaan menettämisestä. Omaisella luopuminen on puolestaan oman lapsen, puolison, vanhemman tai muun läheisen menettämistä. Omaisella kuolee yleensä yksi läheinen, mutta hoitajalta voi kuolla useampia asiakkaita lyhyellä aikavälillä. Monet menetykset ovat hoitajan työssäjaksamisen kannalta raskaita. Koska uusia asiakkaita tulee kokoajan tilalle, hoitajalle ei jää tilaisuutta elää menetettyjen hoitosuhteiden luopumisen suruprosessia. Kuoleman yhteydessä suru yhdistetään omaisiin, mutta myös hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Suru ja luopuminen kuuluvat olennaisena osana hoitajien työnkuvaan. Hoitoalalla ammatillisuus käsitetään siten, että hoitaja

5 5 pystyy työskentelemään neutraalisti eri tilanteissa Tämä käsitys voi hämmentää nuoria hoitoalan opiskelijoita, joilta puuttuu hoitoalan työkokemus. Kuoleman aiheuttama suru koskettaa henkilökuntaa etenkin, jos potilas on ollut kauan samalla osastolla ja häneen on muodostunut läheinen suhde. Jokainen kuolema herättää meissä muistoja, jostakin aikaisemmista kuolemantapauksista. Hoitavina ihmisinä me kuljemme kappaleen matkaa kuolevan potilaan ja hänen perheensä kanssa. Tämä matka päättyy potilaan kuoltua. Potilaasta luopuminen ja ero voi olla myös hoitajalle kipeä. Matti Paloheimon aforisminomaisessa runossa on tähän liittyvä ajatus: Jokaisen luopumisen, jokaisen vaiheen jälkeen minä vanhenen vuoden, kaksi, kolme. Olen jo hyvin vanha. Ehkä tällaista vanhenemista välttääksemme meidän on joskus pakko piilottaa omat tunteemme, suojautua niiltä.( Aalto1984, 180). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 2. SURU HOITOTYÖSSÄ 2.1 Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Suru sanana on meille jokaiselle tuttu. Suru mielletään yleensä kuoleman yhteyteen, mutta surua tuottaa myös toisenlainen luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta. Tunnemme surua ja avuttomuutta silloinkin, kun läheinen ihminen kärsii vakavasta

6 6 sairaudesta, emmekä itse pysty häntä auttamaan. Suru ja surutyö kuuluvat olennaisena osana kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työhön. Ewalds on vuonna 1973 määritellyt surun seuraavasti: Suru on psyykkinen prosessi, jossa ihminen käy läpi surun aiheuttamia elämyksiä ja muokkaa niitä tarpeidensa ja kestokykynsä mukaisesti.(härkönen 1989, 153). Jo pieni lapsi tuntee surua joutuessaan luopumaan jostakin hänelle tärkeästä asiasta. Esimerkkinä mainittakoon päivähoidon aloittaminen, jolloin lapsi joutuu ensimmäistä kertaa eroon vanhemmistaan pidemmäksi aikaa kerrallaan. Kasvaessaan ja kehittyessään ihminen oppii elämään omien tunteidensa kanssa ja kehittelemään omat selviytymiskeinonsa. Suru on tunnetila, joka koostuu monenlaisista aineksista. Suru on yksilöllistä. Suhde poismenneeseen on aina henkilökohtainen asia. Näin surulla on aina myös yksilölliset ominaispiirteensä. Surun syvyys, sen merkittävyys ja kesto muodostuvat siten vaihteleviksi. Surussa koetaan eron kaipausta, mutta siihen sisältyy myös paljon muuta. Viesti kuolemasta kertoo jokaiselle oman elämän rajallisuudesta. Surussa kohdataan ihmisen syvä avuttomuus olemassaolon peruskysymyksissä. Siinä on outoutta ja epävarmuutta tuntemattoman edessä. (Viika1988, 63.) Käsitteen surutyö, Die Trauarbeit, loi saksalainen psykoanalyytikko Sigmund Freud. Hän huomasi, että menetyksen jälkeen ihminen joutui psyykkisesti ponnistelemaan eli tekemään surutyötä sopeutuakseen uuteen tilanteeseen ja saadakseen sisäisen maailmansa tasapainoon. Surutyöskentelyssä henkilön tuli siirtää poismenneeseen kohdistunut kiintymys uuteen kohteeseen. Surutyötä perusteltiin terveydelliseltä kannalta, omaiset nähtiin jopa terveydelliseksi riskiryhmäksi. Surutyössä tarvittiin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hengellisiä voimavaroja. Surutyö sopeutti surevan todellisuuteen: oli suostuttava kokemaan menetyksen aiheuttama tuska. Surutyö jäi epätäydelliseksi, jos sureva ei päässyt irti surustaan. Tällöin suru kroonistui, sureva

7 7 masentui ja eristäytyi. Suru saattoi etsiä fyysisiä purkautumiskanavia: selittämättömiä kipuja ja oireiluja. (Harmanen1997, 30.) Kotipalvelussa työskentelevät hoitajat joutuvat työstämään omaa suruaan. Heidän voi olla vaikea hahmottaa esimerkiksi omia fyysisiä oireita tai lisääntynyttä väsymystä surutyöstä johtuvaksi. Surutyö on moni-ilmeinen prosessi, jonka kukin käy läpi omaa tahtiaan, omalla tavallaan. Yksilölliset erot ovat suuria. Surutyö koostuu erilaisista fyysisistä tuntemuksista, ajatuksista, tunteista, havainnoista ja käyttäytymisreaktioista. (Härkönen1989,176.) Sekä Parkes (1972) että Worden (1986) ovat tutkineet surutyön tarkoitusta ja tulleet seuraavanlaiseen johtopäätökseen: Surutyön tarkoitus on ennen kaikkea saada ihminen hyväksymään menetyksen todellisuus. Toiseksi surevan täytyy surutyön aikana kokea ja elää surun tuska. Kolmanneksi surevan on surutyön avulla sopeuduttava elämään ilman läheistä. Neljäs ja viimeinen surevan tehtävä on irrottautua tunnetasolla läheisestä, jotta hän voisi näin vapautuvan tunne-energian kohdistaa muihin ihmissuhteisiin ja elämään.(härkönen1989, 187.) Läheisen kuoleman jälkeen ihminen on sokin kaltaisessa tilassa. Hän tietää mitä on tapahtunut, muttei voi uskoa sitä todeksi. Hän tuntee olevansa kuin huumattu, tyhjä ja sekaisin. Olo on lamaantunut. Joskus surun kohtaaminen purkautuu paniikkina, raivona tai katkerina itkukohtauksina. Sokkivaihe kestää yleensä noin kaksi viikkoa eikä sen läpikäymiseen ole oikotietä. (Härkönen1989, 187.) Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja voi olla asiakkaan menettämisen jälkeen sokin kaltaisessa tilassa. Hoitaja voi löytää asiakkaan kuolleena mennessään kotikäynnille. Kuoleman yllättävä kohtaaminen järkyttää hoitajan mielen tasapainoa, vaikka kuolema olisi ollut odotettu asiakkaan kohdalla. Järkytys voi tuntua fyysisinä tuntemuksina, kuten heikotuksena, vapinana, kylmän tunteena ja hengenahdistuksena. Olo saattaa tuntua tukahduttavalta ja sydämen syke nousee. Fyysiset oireet voivat olla voimakkaita, jos tieto esimerkiksi kuolemasta on ollut äkillinen. Mielenjärkytys ilmenee usein turtumuksena ja lamaannuksena. Tunne voi olla pelottava, mutta kestää yleensä lyhen ajan.( Lahti, Anttalainen, Nousiainen, Pohjonen, Säntti 1991, 331.)

8 8 Menettämisen tuska seuraa järkytyksen vaihetta. Tätä vaihetta kuvataan vahvan psyykkisen ja fyysisen tuskan vaiheena. Terapeutit pitävät vaihetta välttämättömänä ja hyödyllisenä suremisessa. Tässä vaiheessa suru ilmenee voimakkaina itkun puuskina ja fysiologisina oireina, kuten levottomuutena, unettomuutena, ruokahaluttomuutena ja laihtumisena. Ikävöinti on epätoivoista ja sureva tuntee yksinäisyyttä, koska hänen saamansa henkinen tuki voi olla vähäistä. Surun toinen vaihe kestää muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin.( Lahti,ym. 1991, 330.) Kotipalvelussa työskentelevillä hoitajilla tämä vaihe voi olla menetetyn asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työtovereiden kanssa. Jos asiakassuhde on ollut läheinen, hoitaja voi tuntea fyysisiä oireita tai suru voi ilmetä masennuksena. Hoitaja voi olla väsynyt ja työmotivaatio laskee. Hoitaja voi nähdä unia asiakkaasta ja käydä alitajunnassaan läpi hoitosuhdetta asiakkaaseen. Surutyössään ihminen kokee syviä surun hetkiä. Hän keskittyy menetykseensä ja käy mielessään yhä uudelleen läpi kuolemaa edeltänyttä aikaa ja läheisensä kuolinhetkiä. Sureva etsii tiedostamattaan kuollutta niistä paikoista, missä tämä on viihtynyt. Hän saattaa jopa nähdä kuolleen, yleensä kotona tai väkijoukossa. Myös unet, joissa kuollut on elossa, saattavat olla hyvin todentuntuisia ja auttavat vielä heräämisen jälkeenkin. Lisäksi surevalla on usein vahva tunne siitä, että kuoleva on hänen lähellään tukemassa ja auttamassa häntä ja että hän voi puhella kuolleen kanssa. Hän saattaa omaksua kuolleen käyttämiä sanontatapoja ja toimintoja. (Härkönen 1989, 189.) Viha ja syyllisyys tulevat esille kolmannessa vaiheessa. Sureva voi suunnata vihansa vainajaan, joka hylkäsi hänet kuoleman kautta. Viha puretaan usein läheisiin tai hoitohenkilökuntaan. Uskonnolliset ihmiset tuntevat vihaa Jumalaa kohtaan, joka voi aiheuttaa surevassa syyllisyydentunteita ja häpeää. Koska vihan ja syyllisyydentunteita on vaikeaa tunnustaa, siitä voi seurata surevalle voimakasta masennusta ja hän voi sulkeutua itseensä. Vaiheen pituutta on vaikea ennustaa, sillä se riippuu siitä, millaisia selviytymiskeinoja surevalla on. Vaiheen pitkittyessä, sureva tarvitsee ammattiauttajan asiantuntevaa apua. (Lahti, ym. 1991, 331.)

9 9 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä tämä vaihe ilmenee usein syyllisyytenä. Hoitaja miettii omia työskentelytapojaan ja kritisoi niitä. Kaikki mitä hoitaja on jättänyt tekemättä, nousee hyökyaallon tavoin mieleen. Kaikki se, missä he ovat olleet ärtyneitä, kärsimättömiä, väsyneitä tai välinpitämättömiä, nousee syyttämään. Syyllisyys voi nousta vuosien takaa. Asiat, jotka luultiin unohdetuksi, ovat yhtäkkiä päivänpolttavia. ( Aalto1997, 20.) Surusta toipumisen vaihe voi olla surevalle kaikista vaikein. Surun syvin vaihe on ohi ja elämän on jatkuttava. Surevan on ammennettava henkistä energiaa päättyneestä ihmissuhteesta ja käytettävä se uusiin. Uusien ihmissuhteiden muodostaminen vaatii suurta rohkeutta. Surevasta saattaa tuntua, että kiintyminen uuteen ihmiseen merkitsee vainajan pettämistä. (Lahti, ym. 1991, 332.) Kotipalvelussa työskentelevällä hoitajalla tämä vaihe tulee usein liian nopeasti. Uusia asiakkaita otetaan menetettyjen tilalle jo ennen kuin entistä hoitosuhdetta on ennättetty elää loppuun saakka. Uusien hoitosuhteiden luominen vaatii hoitajalta paljon energiaa. Hoitaja voi tuntea pettävänsä menetetyn asiakkaan aloittaessaan uuden hoitosuhteen tilalle tulleen asiakkaan kanssa. Hoitajan on sopeuduttava nopeasti uusiin tilanteisiin ja haasteisiin. Surevan kokemukset aikaisemmista menetyksistä antavat viitteen siitä, kuinka hän selviytyy ja kuinka paljon hän tarvitsee ympäristön tukea ja huolenpitoa. Sillä miten sureva ilmaisee itseään ja käsittelee tunteitaan, on katsottu olevan merkitystä surusta toipumiseen. (Härkönen 1989, 191.) Vaihe päättyy surevan kehiteltyä itselleen identiteetin ja käyttäytymistavat, jotka ovat vainajasta riippumattomia. Läheisensä menettänyt kykenee lopulta muistelemaan vainajan kanssa viettämäänsä aikaa sekä nauttimaan päättyneen suhteen iloista ja onnellisista hetkistä. Menetyksen tunne saattaa silti palata, vaikka uusi ihmissuhde antaisi iloa ja tukea. Läheisen ihmisen kuolema on äärimmäinen menetys.( Lahti, ym. 1991, 332.) 2.2 Työnohjaus/ sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena

10 10 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työ on hyvin raskasta, sen itsenäisyydestä johtuen. Hoitaja kohtaa työssään monenlaisia ihmiskohtaloita, vakavia sairauksia ja kuolemaa. Hoitaja joutuu tukemaan asiakkaita heidän kriiseissään. Hoitajan työhön kuuluu olennaisena osana myös omaisten tukeminen sairauden ja kuoleman kohdatessa. Tänä päivänä asiakkaat ovat iäkkäitä ja monisairaita ihmisiä. Työn kuormittavuutta lisäävät myös säästöt joita on jouduttu tekemään sosiaali-ja terveysalalla. Koska työkaveri voi joskus olla liian läheinen tukija hoitajalle, työnantajat ovat alkaneet käyttää työyhteisön ulkopuolisia tukimuotoja esimerkiksi työnohjausta. Työssä jaksaminen merkitsee työntekijälle inhimillisten elämän keskeisten perusedellystysten toteuttamista. Työssä johtuvia paineita tulisi voida purkaa joko työyhteisössä tai sen ulkopuolella asiantuntijan johdolla. Jokaisen työntekijän yksilölliset tarpeet tulisi ottaa huomioon. Organisaation ulkopuolisen työnohjauksen järjestäminen olisi myös välttämätöntä, jotta hoitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus käsitellä ja purkaa niitä työssä jaksamiseen liittyviä asioita, joita ei voi organisaation sisällä käsitellä. (Kellberg1999; Karjalainen.1999.) Työnohjaus on saanut alkunsa kirkon piirissä. Jo Uudessa testamentissa kirkkoa pidettiin yhteisönä, jonka tehtävänä on huolehtia jäsenistään. Kirkon piirissä ryhmät on todettu hoitaviksi ja sosiaalisiksi ilmiöiksi. Ryhmätyöt ja ryhmäterapiat kehittyivät maailman sotien synnyttämästä henkisen tuen tarpeesta. Työnohjaus on syntynyt auttamisammateissa toimivien työntekijöiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Suomeen työnohjaus tuli terveyssisarten ja sosiaalihoitajien koulutuksessa. Nykyään työnohjaus on yleistynyt työyhteisöissä, myös terveydenhuollossa. Työnohjauksessa voidaan keskustella työtä kuormittavista tekijöistä tapauskohtaisesti. Hoitajan sielunhoito ja hengellisten tarpeiden huomioiminen voivat olla tärkeä aihe työnohjauskeskustelulle. Kuolemaan ja suruun liittyy usein myös hengellisyys. ( Harmanen 1997,31; Virtaniemi 1984, 11; Viika 1984, 64.) Työnohjauksen alkutaipaleella työnohjaus oli suunnattu yksittäisille henkilöille. Tapaamisissa kohtasivat ainoastaan ohjaaja ja ohjattava. Myöhemmin ryhmän käyttö yleistyi nopeasti, koska ryhmäläisten mielipiteet ja kokemukset takaavat, että kukin asia valottuu useammalta kannalta kuin työnohjaaja näkisi. Yhteinen vaikeiden

11 11 asioiden jakaminen ja avoimmuus neuvottomana olemisessa herättää keskinäistä lämpöä ja halua tukea toisiaan. Työnohjausprosessin näkökulmasta katsoen työnohjaus ja sielunhoito ovat rinnakkaistapahtumia. Työnohjausta ei pyritä tietoisesti ohjaamaan sielunhoidon suuntaan. Työnohjaus itsessään voi herättää sielunhoidollisia kysymyksiä tai työnohjaus voi vastata sielunhoidollisiin tarpeisiin.( Vuorinen 1984, 142.) Tänä päivänä työnohjauksen järjestäminen on siirtynyt enenevässä määrin muille yhteisöille. Näitä työnohjauksia järjestäviä yhteisöjä ovat esimerkiksi syöpäjärjestö ja SPR. Siitä syystä on hyvä pohtia, pystyvätkö nämä järjestöt vastaamaan työnohjaukseen tulevan henkilön tai ryhmän hengellisiin tarpeisiin vai pitäisikö seurakunnan järjestää hoitajille oma sururyhmä, jossa hoitajat voisivat pohtia omia hengellisiä tarpeitaan. Sekä Harmanen että Ryhänen ovat tutkineet sururyhmän toimintaa. Harmasen väitöskirja käsittelee sielunhoitoa sururyhmässä ohjaajan näkökulmasta. Ryhäsen Pro Gradu-tutkimus käsittelee Riihimäen seurakunnan sururyhmäläisten kokemuksia surusta luvulta lähtien seurakunnat ovat järjestäneet sururyhmiä läheisensä menettäneille henkilöille. Sururyhmiä on lähdetty kokoamaan ammatillisista ja henkilökohtaisista syistä. Tärkein päämotiivi oli kiinnostus surun olemukseen ja surutyöhön. Toiseksi päämotiiviksi nousi panostus sielunhoitotyöhön. Kolmanneksi ryhmätoiminta koettiin mielekkäänä ja neljänneksi halu kehittää uusia työtapoja. (Harmanen 1997,82; Ryhänen 2000, 2.) Ryhmäsielunhoidolla on katsottu olevan useita merkittäviä etuja verrattuna yksilöllisiin sielunhoidon menetelmiin. Ryhmäsielunhoito soveltuu moninaisempien elämän ongelmien käsittelyyn. Suuri osa sielunhoidosta olisi tuloksellisempaa pienissä ryhmissä. Ryhmä sielunhoito on keino ulottaa seurakunnan rakastava palvelu entistä useampien ihmisten luo. Ryhmäsielunhoidon menetelmiä voidaan käyttää edistämään sellaisten ihmisten persoonallisuuden kasvua, jotka eivät hakeudu muunlaiseen sielunhoitoon. Ryhmän jäsenet voivat auttaa toisiaan. Sielunhoitoryhmän jäsen on usein sekä auttaja että autettava saman ryhmäistunnon aikana. Hyvä ryhmä on kokonaisuudessaan

12 12 parantava ja kasvua edistävä yhteisö. Pieni ryhmä on lyhytaikaisen, tietoa antavan sielunhoidon luonnollinen ympäristö. Ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan enemmän ja saavat tunne-elämän ravintoa ryhmän me-hengestä kuin jos seurakunnan työntekijä olisi kohdannut heidät yksitellen. (Howard, Climbell 1980, ). 3 OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 3.2 Opinnäytetyön menetelmän valinta Opinnäytetyössäni olen käyttänyt laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tällä tutkimusmenetelmällä haluan kuvailla sekä sururyhmässä olleiden että kyselyyn vastanneiden kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua, heidän saamaansa tukea sekä seurakunnan tarjoaman avun tarvetta hoitajien keskuudessa. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin. Niissä pyritään mm. kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jollekin ilmiölle. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkimukseen osallistuvat henkilöt, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tai että heillä on kokemusta asiasta. Tiedonantajien valinnan ei tule olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. ( Tuomi, Sarajärvi.2002, 87.)

13 13 Sururyhmäkokeilun valitsemiseen menetelmäksi vaikutti oma kiinnostukseni sururyhmätoimintaa kohtaan. Uskoin saavani paljon tietoa kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tuntemasta surusta ja niistä tukimuodoista joita heillä on käytettävissä omassa surutyössään. Aineisto jäi vähäiseksi, koska ryhmää ei muodostunut. Aineiston lisäämiseksi ja tutkittavan ilmiön paremmin ymmärtämiseksi, halusin lisätä tietämystäni kyseisistä ilmiöistä haastattelemalla hoitajia. Hoitajat eivät olleet halukkaita osallistumaan haastatteluun, joten ainoaksi menetelmävaihtoehdoksi jäi kyselyn suorittaminen. 3.3 Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Olen tehnyt opinnäytetyöni kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen toteutin sururyhmäkokeiluna joulukuussa Ryhmän ohjaajaksi pyysin Rovaniemen seurakunnan sairaalapastoria. Ryhmän jäseniksi pyysin SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ryhmän tarkoituksena oli antaa hoitajille mahdollisuus puhumiseen ja surun läpi käymiseen. Hoitajat joutuivat luopumaan asiakkaistaan SPR:n kotihoidon lopettaessa toimintansa vuoden 2002 lopussa. Ryhmä kokoontui kolme kertaa hoitajien taukotuvalla. Aineiston keräsin osallistuvaan havainnointiin perustuvien muistiinpanojen avulla. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija toimii aktiivisesti tiedonantajien kanssa. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet muodostuvat tärkeäksi osaksi tiedonhankintaa. Osallistuva havainnointi kehitettiin tilanteessa, jossa tutkimuksen kohteena oleva yhteisö toimi tutkimuksen aikana aktiivisesti. Tilanteen korjaamiseksi syntyi osallistuva havainnointi, jonka tavoitteena oli yhdistää tutkimusprojektiin osallistuvat henkilöt siten, että toiminta jatkuisi myös ilman tutkijan tukea. (Tuomi, ym. 2002, 84.) Osallistuva havainnointi erottuu täydellisestä osallistumisesta siinä, että tutkija kertoo keräävänsä aineistoa omaa tutkimustaan varten. Sen jälkeen hän pyrkii osallistumaan ryhmän toimintaan, samalla kysymyksiä tehden. Osallistuvan

14 14 havainnoinnin avulla voidaan saada tietoa yksittäisestä kohteesta, tilanteesta tai tutkittavien kokonaisvaltaisesta elämästä. Vuorovaikutus tapahtuu tutkimuksen kohteiden ehdoilla ja osallistumisen tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista tilanteista. Ongelmaksi osallistuvassa havainnoinnissa voi muodostua liian läheinen suhde tutkittaviin, jolloin seurauksena tutkittavat voivat antaa juuri sellaista tietoa, jota tutkija haluaa tai ne haluavat peitellä joitakin tietoja.( Hirsijärvi, ym. 1996, 213; Krause & Kiikkala 1996, 106.) Toisessa vaiheessa keräsin tietoja lomakekyselyn avulla. Kyselyyn osallistui kuusi Rovaniemen seudulla työskentelevää kotipalvelun hoitajaa. Vastaajat valitsin minulle tutuista työyhteisöistä. Valintaan vaikutti hoitajien pitkäaikainen työkokemus kotipalvelussa. Uskoin hoitajilla olevan riittävästi tietoa tutkittavasta asiasta. Lomakkeen kysymykset on aseteltu siten, että kysymyksillä 6-9 saadaan tietoa hoitajan surusta. Kysymyksillä pyritään selvittämään tukimuotoja, joita hoitajalla on oman surun käsittelyssä sekä kysymyksillä hoitajien mielipiteitä sururyhmän tarpeellisuudesta ja siitä miten ryhmä tulisi toteuttaa. Toimitin kysymyslomakkeet hoitajien työpaikalle. Pyysin hoitajia vastaamaan muutamalla sanalla tai esimerkillä. Vastaajat saivat laittaa vastauksensa suljettuun kirjekuoreen Aineiston analysointi Luokitteluvaiheessa aineisto pyritään jakamaan luokkiin. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun sekä tutkijan omaan teoreettiseen tietoon tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston yhdistelyllä pyritään löytämään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia muodostettavien luokkien välille. Luonnollisesti yhdistelyvaiheessa aineistosta nousee esille toisistaan poikkeavia tapauksia sekä säännönmukaista vaihtelua. ( Hirsijärvi, ym. 2000, ) Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Laadullisen aineiston analysoinnin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen, koska hajanaisesta aineistosta

15 15 pyritään luomaan mielekästä, selkeää ja yhtenäistä informaatiota. ( Tuomi 2002, 110.) Opinnäytetyön aineiston analysoinnin aloitin kirjoittamalla saamani aineiston uudelleen. Sen jälkeen poimin aineistosta vastauksia, jotka liittyivät omalle opinnäytetyölleni asetettuihin tarkoituksiin ja tehtäviin. Seuraavaksi muutin vastaukset pelkistettyyn muotoon. Pelkistetyn aineiston ryhmittelin alaluokkiin, jotka jakautuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Näistä yläluokista muodostui yksi pääluokka, joka käsittelee kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua ja hoitajien saamaa tukea. Tämän jälkeen muutin aineiston kirjalliseen muotoon. 3.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen eettiset vaatimukset edellyttävät tutkijalta eettistä vastuuta. Tutkijan tulee huomioida tutkimuksen kohteena olevat henkilöt, heidän omaisensa sekä työyhteisön jäsenet ja tutkimuksen mahdolliset vaikutukset heihin. Jos tutkimus kohdistuu yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin vastuullisuus korostuu entisestään. Vastuullisuus sisältää tutkimuksen tarkan ja rehellisen, kaikkien vaiheiden toteuttamisen sekä tutkimukseen sisältyvät aihevalinnat ja niihin liittyvät perustelut. Luottamuksellisuuden varmistaminen ja tutkimusjoukon suostumuksen saaminen on suunniteltava etukäteen. Myös mahdolliset haitat tutkimusjoukolle ja heidän läheisilleen tulee huomioida. (Krause & Kiikkala 1996, 64,65.) Sururyhmään osallistuneet hoitajat olivat tietoisia kokeilun tarkoituksesta ja he tulivat tapaamisiin omasta tahdostaan. Kyselyyn osallistuneiden hoitajien kanssa keskustelin tehtävän opinnäytetyön tarkoituksesta ja pyysin heitä osallistumaan kyselyyn. Kyselyn toteuttamisessa otin huomioon hoitajien toiveet, kyselyn suorittamisen suhteen. Olen kertonut opinnäytetyöhön osallistuneille hoitajille tietojen luottamuksellisesta käsittelystä. Käsittelin vastaukset siten, ettei kenenkään yksityisen osallistujan

16 16 henkilöllisyys paljastu. Sururyhmäkokeilun havainnoista tehdyt muistiinpanot sekä kyselystä saamat vastaukset ovat ainoastaan minun käytössäni. Opinnäytetyöhön osallistuneet hoitajat eivät ole nähneet saatuja tuloksia ja näin ollen he eivät ole pystyneet vaikuttamaan tekemääni johtopäätöksen. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee huomio kiinnittää koko tutkimusprosessiin ja sen tarkkaan kuvaamiseen. Oleellisia seikkoja tutkimusprosessin kuvaamisessa ovat tutkijan oma asema, tutkimuksessa mukana olleiden valinta ja perustelut, tutkimuksen aikana vallinneet olosuhteet, tutkimuksessa käytettyjen käsitteiden määritteleminen, aineiston keruu ja analysointivaihe. Näiden avulla lukijan on mahdollista arvioida tutkimuksen yleistettävyyttä, soveltuvuutta ja luotettavuutta. (Ahonen, Saari, Syrjälä, Syrjäläinen 1994, ) Tutkimusta arvioidaan kokonaisuutena, jolloin sen sisäinen johdonmukaisuus (koherenssi) painottuu. Tutkimustulokset tulevat selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, kun tekemiset kerrotaan yksityiskohtaisen tarkkaan. Raportin tarkoitus on olla selkeä kuvaus tutkitusta ilmiöstä, joten kannattaa kiinnittää huomiota myös ilmausten laveuteen. (Tuomi, ym. 2002,137,138.) Aineistonkeruun olen kuvannut sellaisena, kuin olen sen toteuttanut. Olen pysynyt opinnäytetyössäni niiden käsitteiden alla, jotka kuvaavat opinnäytetyön tavoitetta ja tehtävää. Lisäksi olen pyrkinyt arvioimaan niitä tekijöitä, joilla voisi olla merkitystä opinnäytetyön luotettavuuteen. Sururyhmään ja kyselyyn valitsin sellaiset henkilöt, jotka tunsin hyvin jo ennestään. Vastausten analysoinnissa käytin suoria lainauksia saadusta aineistosta. 4. SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Opinnäytetyön tulokset jakaantuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Sururyhmässä tehdyt muistiinpanot olen yhdistänyt kyselystä saamiini vastauksiin. Saadut tulokset olen kuvannut alla olevassa kaaviossa. Tulosten aukikirjoittamisessa on käytetty alkuperäisiä ilmauksia elävöittämässä opinnäytetyön sisältöä.

17 17 SURUN KOKEMINEN HOITOTYÖSSÄ KUVIO 1 surun kokeminen hoitotyössä

18 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat kokeneensa surua menettäessään asiakkaan joko kuolemaan tai laitoshoitoon. Vastaajat kertoivat tunteneensa surua. Näiden lisäksi surua tuotti esimerkiksi asiakkaan saama epäoikeudenmukainen kohtelu muissa terveydenhoitoyksiköissä. Hoitajat kuvasivat tuntemaansa surua erilaisilla ilmaisuilla, esimerkiksi haikeutena, avuttomuutena, voimattomuutena ja masennuksena. En osaa tarkalleen sanoa olenko tuntenut surua asiakkaan kuollessa tai joutuessa laitokseen. Katsoisin että omalta osaltani kyse olisi haikeudesta luopua asiakkaasta jonka tavat ja tottumukset on oppinut jotakuinkin hyvin tuntemaan. Jonkin verran vaikuttaa masennuksen muodossa. Oma voimattomuus, avuttomuus. Surua aiheuttaa myös, kun huomaa asiakkaan voimien hupenevan ja ei kykene auttamaan häntä esim. kivuissa. Surua tuo myös huomata kuinka asiakas ei saa asiantuntevaa apua esim. TK:sta, vaan pompotellaan edestakaisin paikasta toiseen. Kuolema voi olla myös helpottava asia, ehkä luopumisen tuska on voimakkaampi reaktio, kuin suru- tai sitten nämä kuuluvat yhteen. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat surunsa olevan yleensä lievää. Hoitajat katsoivat surun voimakkuuteen vaikuttavan hoitosuhteen pituuden ja sen millainen suhde hoitajalla ja asiakkaalla on ollut. Lisäksi asiakkaan valmiudet kuolemaan tai laitokseen siirtymisestä vaikuttavat hoitajien tuntemaan suruun. Jos asiakas pelkää kuolemaa tai häntä ahdistaa laitokseen siirtyminen, se lisää myös hoitajan tuntemaa surua. Enimmäkseen lievää, joidenki kohalla voimakasta. Asteikosta paljon/ vähän en tiedä, riippuu asiakkaasta. Toiset ovat läheisempiä kuin toiset. Asiakkaan menettäminen tavalla tai toisella kuuluu kiinteästi työnkuvaan. Tärkeää on myös se oliko asiakas valmis lähtemään tav. tai toisel. Erään vastaajan mielestä on tärkeää osata erottaa työ- ja vapaa-aika. Hänen mielestään kuoleman ja luopumisen hyväksymiseen sekä surun voimakkuuteen vaikuttaa, kun ymmärtää ihmisen elämänkaaren. Tässä työssä täytyy ymmärtää erottaa työ-ja vapaa-aika. Ymmärtää myöskin elämänkaari.

19 19 Vanhempien ihmisten ollessa kyseessä, elämänkaaren ymmärtäminen onkin helpompaa, mutta kotipalvelussa on hoidossa myös nuoria saattohoitovaiheessa eläviä asiakkaita. Vain yksi kyselyyn vastanneista hoitajista ilmaisi tunteneensa voimakasta surua. Olen tuntenut voimakasta surua. Johon liittyi esim. olin paikalla kun asiakas kuoli minun hoitotoimenpiteistä huolimatta. Tunsin oman riittämättömyyden. Asiaa pohdittiin yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Ajan myötä ymmärsin tilanteen, syy ei ollut minussa. 4.2 Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien saama tuki Kyselyyn vastanneet hoitajat kuvasivat tarvitsevansa tukea surutyössään. Työyhteisön sisällä hoitajat saavat tukea työkaveriltaan, kotisairaanhoidon työntekijöiltä ja lähimmältä esimieheltään Työkaverin kanssa hoitajat voivat puhua menetetystä asiakkaasta ja muistella asiakkaan tapoja ja tottumuksia. Näin he käyvät läpi omaa surua ja se on helpompaa kun heillä kaikilla on omat muistonsa ja kokemuksensa asiakkaasta. Tämän mahdollistaa se, että heillä ei ole omia asiakkaita vaan kaikki asiakkaat ovat yhteisiä. Olen muistellut työkaverin kanssa ja sen myötä saanut apua menetyksen aiheuttamaan suruun. Aina jää ikävä, kun asiakas joutuu lähtemään tai muuttaa muualle. Surutyöni on ollut lähinnä asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työkavereiden kanssa. Olen tietysti käynyt läpi yhteistä aikaa ja siihen liittyviä sattumuksia, hetkiä, hoitoja jne. Asiakkaat kun ovat tässä työssä yhteisiä. Työnantaja oli antanut mahdollisuuden osallistua työyhteisön ulkopuoliseen työnohjaukseen. Tämä työnohjaus oli ollut syöpäyhdistyksen järjestämää ja siellä oli käsitelty mm. kuolemaa ja luopumisen surua.

20 20 Käsiteltiin luopumisen surua. Tämä asiakas oli mulle outo josta siellä puhuttiin. Mutta ei se haitannut. Tätä asiaa sivuten meillä on ollut viime talvena ryhmätyönohjausta, jossa olemme käsitelleet paljonkin surua ja asiakkaan kuolemaa. Kyselyyn osallistuneet hoitajat eivät ole tarvinneet seurakunnan työntekijän tukea omassa surussaan. Asiakkaan toivomuksesta seurakunnan työntekijään otetaan yhteyttä. En ole ottanut yhteyttä. Vain asiakastoiveita olen soittanut. Pyytänyt vierailua asiakkaan luona. 4.3 Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tukena Osan kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmää tarvitaan ja taas osan vastauksissa näkyi varauksellisuus. Osa vastaajista ei osaa sanoa. En osaa sanoa. Omalta kohdaltani työyhteisön/ esimiehen/ kotisairaanhoidon tuki on ollut riittävää. Myös työnohjaus hyvää. Osan vastaajista mielestä sururyhmän voitaisiin perustaa, kun keskustelu asiakkaan siirtymisestä laitoshoitoon tms. olisi paikallaan- >luopuminen. Kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmän ohjaajana tulisi toimia diakoniatyöntekijä tai pappi. Osan vastaajien mielestä diakoniatyöntekijä tuntuisi läheisemmältä ja diakoniatyöntekijän kanssa keskustelu ei niin virallista. Kotipalvelussa työskenteleville hoitajille perustettavan sururyhmän tulisi kokoontua tarvittaessa. Kokoontumisen tulisi tapahtua muutaman kerran suhteellisen lyhyen ajan sisällä, koska hoitajien mielestä kauan kestävä asioiden pohtiminen pitkittää surun käsittelyä. Tarvittaissa ja vaikka yksinkin voisi jutella purkaa pahaa mieltään. Sillä kaikki työntek. eivät tunne samoin tarvetta.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähellä loppuun asti vapaaehtoinen vanhuksen tukena elämän loppuvaiheessa Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen aiheet Kuoleman kohtaaminen vanhuudessa Suru ja luopuminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot