Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä"

Transkriptio

1 1 Huumonen Tarja. Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokema suru ja avun tarve surutyössä. Oulu. Syksy 2003, 27 sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, diakonissa-sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. Opinnäytetyö tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistoa kerättiin kokeiltavina olevissa sururyhmissä ja lomakekyselynä kotipalvelun hoitajille elokuussa Sururyhmäkokeilu toteutettiin joulukuussa Kokeiluun osallistui SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ohjaajana ryhmässä toimi Rovaniemen seurakunnan sairaalapastori. Lomakekyselyyn osallistui Rovaniemen seudulla työskenteleviä kotipalvelun hoitajia. Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Hoitajat kokevat työkavereilta saamansa tuen tärkeimmäksi tukimuodoksi oman surun käsittelyssä. Seurakunnan ja kotipalvelun yhteistyön kehittämisessä tarvitaan hoitajille suunnattua sururyhmää. Avainsanat: suru, hoitohenkilökunta, tukeminen, laadullinen tutkimus ABSTRACT

2 2 Huumonen Tarja. Grief in nursing. A test of a grief group and a survey for nurses who work in home service. Oulu. Autum pages and 4 pages appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Training Unit, Church Community work oriented degree programme in social welfare, health care and education, deaconess-nurse. The intention of this study is to describe the grief of the nurses working in home service. This study also describes the support they obtain when coping with the grief caused by the end of a long.term nurse-patient relationship. They necessity of a grief group as a form of support for nurses also been taken into consideration. The aim of this study was to develop co-operation between home service and the parish. The data were collected by testing a grief group and doing a survey for nurses who work in home service. The test of the grief group was carried out in December 2002 and the survey carried out in August The test involved nurses who work in home service of Finnish Red Cross. A supervisor in the group was a hospital theologian from the parish of Rovaniemi, Finland. Nurses from the region of Rovaniemi were involved in the survey. A conclusion in this study was that nurses felt grief at the end of a long term nursepatient relationship. The most important support came from the colleagues. One possibility of developing co-operation between home service and the parish is a grief group for nurses. Keyword: grief, nurse, support, qualitative research Sisältö

3 3 TIIVISTELMÄ... ABSTRACT JOHDANTO SURU HOITOTYÖSSÄ Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Työnohjaus/sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Opinnäytetyön menetelmän valinta Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Aineiston analysointi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan saama tuki Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien sururyhmä TULOSTEN TARKASTELUA AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1. JOHDANTO Tänä päivänä maassamme on vähennetty huomattavasti vanhusten ja saattohoitovaiheessa olevien sairaiden laitoshoitopaikkoja. Yhä useampi

4 4 huonokuntoinen vanhus tai saattohoitovaiheessa oleva asiakas asuu kotonaan kotipalvelun turvin. Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja työskentelee itsenäisesti. Hänen on osattava huomioida asiakkaan voinnissa tapahtuneet muutokset ja tarvittaessa pitää yhteyttä johonkin muuhun terveydenhuollon yksikköön, kuten kotisairaanhoitoon. Hoitaja vastaa myös asiakkaan hengellisistä tarpeista ja tällöin yhteydenpito seurakunnan työntekijöiden kanssa on avuksi sekä asiakkaalle että hoitajalle. Työ on raskasta ja vaatii hoitajalta paljon sopeutumiskykyä. Vanhuksen kodissa työskennellään yksin, ilman työtovereilta saatavaa välitöntä tukea. Keskusteluihin, kokoontumisiin ja mahdollisuuden työnohjaukseenkin tarjoavat taukotuvat, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun toimipisteet Ne myös helpottavat työn yhteensovittamista ja tiedon välitystä.( Hervonen, Pohjolainen 1998, 287.) Jokainen asiakas on oma yksilö. Hoitajat työskentelevät asiakkaan omassa ympäristössä, heidän kotonaan, jossa asiakkaalla on itsemääräämisoikeus. Hoitajan on työskentelyssään huomioitava ja kunnioitettava asiakkaan yksilöllisyyttä. Hoitosuhteet ovat voineet kestää useita vuosia ja suhteet asiakkaan ja hoitajan välillä voivat olla hyvin läheiset. Asiakkaan omaiset voivat asua kaukana tai asiakkaalla omaisia ei ole laisinkaan, hoitaja voi olla silloin ainoa läheinen asiakkaalle. Hoitajan joutuessa luopumaan asiakkaastaan joko kuoleman tai laitoshoitoon siirtymisen kautta, puhutaan asiakkaan menettämisestä. Omaisella luopuminen on puolestaan oman lapsen, puolison, vanhemman tai muun läheisen menettämistä. Omaisella kuolee yleensä yksi läheinen, mutta hoitajalta voi kuolla useampia asiakkaita lyhyellä aikavälillä. Monet menetykset ovat hoitajan työssäjaksamisen kannalta raskaita. Koska uusia asiakkaita tulee kokoajan tilalle, hoitajalle ei jää tilaisuutta elää menetettyjen hoitosuhteiden luopumisen suruprosessia. Kuoleman yhteydessä suru yhdistetään omaisiin, mutta myös hoitajat tuntevat surua pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Suru ja luopuminen kuuluvat olennaisena osana hoitajien työnkuvaan. Hoitoalalla ammatillisuus käsitetään siten, että hoitaja

5 5 pystyy työskentelemään neutraalisti eri tilanteissa Tämä käsitys voi hämmentää nuoria hoitoalan opiskelijoita, joilta puuttuu hoitoalan työkokemus. Kuoleman aiheuttama suru koskettaa henkilökuntaa etenkin, jos potilas on ollut kauan samalla osastolla ja häneen on muodostunut läheinen suhde. Jokainen kuolema herättää meissä muistoja, jostakin aikaisemmista kuolemantapauksista. Hoitavina ihmisinä me kuljemme kappaleen matkaa kuolevan potilaan ja hänen perheensä kanssa. Tämä matka päättyy potilaan kuoltua. Potilaasta luopuminen ja ero voi olla myös hoitajalle kipeä. Matti Paloheimon aforisminomaisessa runossa on tähän liittyvä ajatus: Jokaisen luopumisen, jokaisen vaiheen jälkeen minä vanhenen vuoden, kaksi, kolme. Olen jo hyvin vanha. Ehkä tällaista vanhenemista välttääksemme meidän on joskus pakko piilottaa omat tunteemme, suojautua niiltä.( Aalto1984, 180). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 2. SURU HOITOTYÖSSÄ 2.1 Suru ja surutyö kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä Suru sanana on meille jokaiselle tuttu. Suru mielletään yleensä kuoleman yhteyteen, mutta surua tuottaa myös toisenlainen luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta. Tunnemme surua ja avuttomuutta silloinkin, kun läheinen ihminen kärsii vakavasta

6 6 sairaudesta, emmekä itse pysty häntä auttamaan. Suru ja surutyö kuuluvat olennaisena osana kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työhön. Ewalds on vuonna 1973 määritellyt surun seuraavasti: Suru on psyykkinen prosessi, jossa ihminen käy läpi surun aiheuttamia elämyksiä ja muokkaa niitä tarpeidensa ja kestokykynsä mukaisesti.(härkönen 1989, 153). Jo pieni lapsi tuntee surua joutuessaan luopumaan jostakin hänelle tärkeästä asiasta. Esimerkkinä mainittakoon päivähoidon aloittaminen, jolloin lapsi joutuu ensimmäistä kertaa eroon vanhemmistaan pidemmäksi aikaa kerrallaan. Kasvaessaan ja kehittyessään ihminen oppii elämään omien tunteidensa kanssa ja kehittelemään omat selviytymiskeinonsa. Suru on tunnetila, joka koostuu monenlaisista aineksista. Suru on yksilöllistä. Suhde poismenneeseen on aina henkilökohtainen asia. Näin surulla on aina myös yksilölliset ominaispiirteensä. Surun syvyys, sen merkittävyys ja kesto muodostuvat siten vaihteleviksi. Surussa koetaan eron kaipausta, mutta siihen sisältyy myös paljon muuta. Viesti kuolemasta kertoo jokaiselle oman elämän rajallisuudesta. Surussa kohdataan ihmisen syvä avuttomuus olemassaolon peruskysymyksissä. Siinä on outoutta ja epävarmuutta tuntemattoman edessä. (Viika1988, 63.) Käsitteen surutyö, Die Trauarbeit, loi saksalainen psykoanalyytikko Sigmund Freud. Hän huomasi, että menetyksen jälkeen ihminen joutui psyykkisesti ponnistelemaan eli tekemään surutyötä sopeutuakseen uuteen tilanteeseen ja saadakseen sisäisen maailmansa tasapainoon. Surutyöskentelyssä henkilön tuli siirtää poismenneeseen kohdistunut kiintymys uuteen kohteeseen. Surutyötä perusteltiin terveydelliseltä kannalta, omaiset nähtiin jopa terveydelliseksi riskiryhmäksi. Surutyössä tarvittiin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hengellisiä voimavaroja. Surutyö sopeutti surevan todellisuuteen: oli suostuttava kokemaan menetyksen aiheuttama tuska. Surutyö jäi epätäydelliseksi, jos sureva ei päässyt irti surustaan. Tällöin suru kroonistui, sureva

7 7 masentui ja eristäytyi. Suru saattoi etsiä fyysisiä purkautumiskanavia: selittämättömiä kipuja ja oireiluja. (Harmanen1997, 30.) Kotipalvelussa työskentelevät hoitajat joutuvat työstämään omaa suruaan. Heidän voi olla vaikea hahmottaa esimerkiksi omia fyysisiä oireita tai lisääntynyttä väsymystä surutyöstä johtuvaksi. Surutyö on moni-ilmeinen prosessi, jonka kukin käy läpi omaa tahtiaan, omalla tavallaan. Yksilölliset erot ovat suuria. Surutyö koostuu erilaisista fyysisistä tuntemuksista, ajatuksista, tunteista, havainnoista ja käyttäytymisreaktioista. (Härkönen1989,176.) Sekä Parkes (1972) että Worden (1986) ovat tutkineet surutyön tarkoitusta ja tulleet seuraavanlaiseen johtopäätökseen: Surutyön tarkoitus on ennen kaikkea saada ihminen hyväksymään menetyksen todellisuus. Toiseksi surevan täytyy surutyön aikana kokea ja elää surun tuska. Kolmanneksi surevan on surutyön avulla sopeuduttava elämään ilman läheistä. Neljäs ja viimeinen surevan tehtävä on irrottautua tunnetasolla läheisestä, jotta hän voisi näin vapautuvan tunne-energian kohdistaa muihin ihmissuhteisiin ja elämään.(härkönen1989, 187.) Läheisen kuoleman jälkeen ihminen on sokin kaltaisessa tilassa. Hän tietää mitä on tapahtunut, muttei voi uskoa sitä todeksi. Hän tuntee olevansa kuin huumattu, tyhjä ja sekaisin. Olo on lamaantunut. Joskus surun kohtaaminen purkautuu paniikkina, raivona tai katkerina itkukohtauksina. Sokkivaihe kestää yleensä noin kaksi viikkoa eikä sen läpikäymiseen ole oikotietä. (Härkönen1989, 187.) Kotipalvelussa työskentelevä hoitaja voi olla asiakkaan menettämisen jälkeen sokin kaltaisessa tilassa. Hoitaja voi löytää asiakkaan kuolleena mennessään kotikäynnille. Kuoleman yllättävä kohtaaminen järkyttää hoitajan mielen tasapainoa, vaikka kuolema olisi ollut odotettu asiakkaan kohdalla. Järkytys voi tuntua fyysisinä tuntemuksina, kuten heikotuksena, vapinana, kylmän tunteena ja hengenahdistuksena. Olo saattaa tuntua tukahduttavalta ja sydämen syke nousee. Fyysiset oireet voivat olla voimakkaita, jos tieto esimerkiksi kuolemasta on ollut äkillinen. Mielenjärkytys ilmenee usein turtumuksena ja lamaannuksena. Tunne voi olla pelottava, mutta kestää yleensä lyhen ajan.( Lahti, Anttalainen, Nousiainen, Pohjonen, Säntti 1991, 331.)

8 8 Menettämisen tuska seuraa järkytyksen vaihetta. Tätä vaihetta kuvataan vahvan psyykkisen ja fyysisen tuskan vaiheena. Terapeutit pitävät vaihetta välttämättömänä ja hyödyllisenä suremisessa. Tässä vaiheessa suru ilmenee voimakkaina itkun puuskina ja fysiologisina oireina, kuten levottomuutena, unettomuutena, ruokahaluttomuutena ja laihtumisena. Ikävöinti on epätoivoista ja sureva tuntee yksinäisyyttä, koska hänen saamansa henkinen tuki voi olla vähäistä. Surun toinen vaihe kestää muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin.( Lahti,ym. 1991, 330.) Kotipalvelussa työskentelevillä hoitajilla tämä vaihe voi olla menetetyn asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työtovereiden kanssa. Jos asiakassuhde on ollut läheinen, hoitaja voi tuntea fyysisiä oireita tai suru voi ilmetä masennuksena. Hoitaja voi olla väsynyt ja työmotivaatio laskee. Hoitaja voi nähdä unia asiakkaasta ja käydä alitajunnassaan läpi hoitosuhdetta asiakkaaseen. Surutyössään ihminen kokee syviä surun hetkiä. Hän keskittyy menetykseensä ja käy mielessään yhä uudelleen läpi kuolemaa edeltänyttä aikaa ja läheisensä kuolinhetkiä. Sureva etsii tiedostamattaan kuollutta niistä paikoista, missä tämä on viihtynyt. Hän saattaa jopa nähdä kuolleen, yleensä kotona tai väkijoukossa. Myös unet, joissa kuollut on elossa, saattavat olla hyvin todentuntuisia ja auttavat vielä heräämisen jälkeenkin. Lisäksi surevalla on usein vahva tunne siitä, että kuoleva on hänen lähellään tukemassa ja auttamassa häntä ja että hän voi puhella kuolleen kanssa. Hän saattaa omaksua kuolleen käyttämiä sanontatapoja ja toimintoja. (Härkönen 1989, 189.) Viha ja syyllisyys tulevat esille kolmannessa vaiheessa. Sureva voi suunnata vihansa vainajaan, joka hylkäsi hänet kuoleman kautta. Viha puretaan usein läheisiin tai hoitohenkilökuntaan. Uskonnolliset ihmiset tuntevat vihaa Jumalaa kohtaan, joka voi aiheuttaa surevassa syyllisyydentunteita ja häpeää. Koska vihan ja syyllisyydentunteita on vaikeaa tunnustaa, siitä voi seurata surevalle voimakasta masennusta ja hän voi sulkeutua itseensä. Vaiheen pituutta on vaikea ennustaa, sillä se riippuu siitä, millaisia selviytymiskeinoja surevalla on. Vaiheen pitkittyessä, sureva tarvitsee ammattiauttajan asiantuntevaa apua. (Lahti, ym. 1991, 331.)

9 9 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työssä tämä vaihe ilmenee usein syyllisyytenä. Hoitaja miettii omia työskentelytapojaan ja kritisoi niitä. Kaikki mitä hoitaja on jättänyt tekemättä, nousee hyökyaallon tavoin mieleen. Kaikki se, missä he ovat olleet ärtyneitä, kärsimättömiä, väsyneitä tai välinpitämättömiä, nousee syyttämään. Syyllisyys voi nousta vuosien takaa. Asiat, jotka luultiin unohdetuksi, ovat yhtäkkiä päivänpolttavia. ( Aalto1997, 20.) Surusta toipumisen vaihe voi olla surevalle kaikista vaikein. Surun syvin vaihe on ohi ja elämän on jatkuttava. Surevan on ammennettava henkistä energiaa päättyneestä ihmissuhteesta ja käytettävä se uusiin. Uusien ihmissuhteiden muodostaminen vaatii suurta rohkeutta. Surevasta saattaa tuntua, että kiintyminen uuteen ihmiseen merkitsee vainajan pettämistä. (Lahti, ym. 1991, 332.) Kotipalvelussa työskentelevällä hoitajalla tämä vaihe tulee usein liian nopeasti. Uusia asiakkaita otetaan menetettyjen tilalle jo ennen kuin entistä hoitosuhdetta on ennättetty elää loppuun saakka. Uusien hoitosuhteiden luominen vaatii hoitajalta paljon energiaa. Hoitaja voi tuntea pettävänsä menetetyn asiakkaan aloittaessaan uuden hoitosuhteen tilalle tulleen asiakkaan kanssa. Hoitajan on sopeuduttava nopeasti uusiin tilanteisiin ja haasteisiin. Surevan kokemukset aikaisemmista menetyksistä antavat viitteen siitä, kuinka hän selviytyy ja kuinka paljon hän tarvitsee ympäristön tukea ja huolenpitoa. Sillä miten sureva ilmaisee itseään ja käsittelee tunteitaan, on katsottu olevan merkitystä surusta toipumiseen. (Härkönen 1989, 191.) Vaihe päättyy surevan kehiteltyä itselleen identiteetin ja käyttäytymistavat, jotka ovat vainajasta riippumattomia. Läheisensä menettänyt kykenee lopulta muistelemaan vainajan kanssa viettämäänsä aikaa sekä nauttimaan päättyneen suhteen iloista ja onnellisista hetkistä. Menetyksen tunne saattaa silti palata, vaikka uusi ihmissuhde antaisi iloa ja tukea. Läheisen ihmisen kuolema on äärimmäinen menetys.( Lahti, ym. 1991, 332.) 2.2 Työnohjaus/ sururyhmä kotipalvelussa työskentelevän hoitajan tukena

10 10 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan työ on hyvin raskasta, sen itsenäisyydestä johtuen. Hoitaja kohtaa työssään monenlaisia ihmiskohtaloita, vakavia sairauksia ja kuolemaa. Hoitaja joutuu tukemaan asiakkaita heidän kriiseissään. Hoitajan työhön kuuluu olennaisena osana myös omaisten tukeminen sairauden ja kuoleman kohdatessa. Tänä päivänä asiakkaat ovat iäkkäitä ja monisairaita ihmisiä. Työn kuormittavuutta lisäävät myös säästöt joita on jouduttu tekemään sosiaali-ja terveysalalla. Koska työkaveri voi joskus olla liian läheinen tukija hoitajalle, työnantajat ovat alkaneet käyttää työyhteisön ulkopuolisia tukimuotoja esimerkiksi työnohjausta. Työssä jaksaminen merkitsee työntekijälle inhimillisten elämän keskeisten perusedellystysten toteuttamista. Työssä johtuvia paineita tulisi voida purkaa joko työyhteisössä tai sen ulkopuolella asiantuntijan johdolla. Jokaisen työntekijän yksilölliset tarpeet tulisi ottaa huomioon. Organisaation ulkopuolisen työnohjauksen järjestäminen olisi myös välttämätöntä, jotta hoitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus käsitellä ja purkaa niitä työssä jaksamiseen liittyviä asioita, joita ei voi organisaation sisällä käsitellä. (Kellberg1999; Karjalainen.1999.) Työnohjaus on saanut alkunsa kirkon piirissä. Jo Uudessa testamentissa kirkkoa pidettiin yhteisönä, jonka tehtävänä on huolehtia jäsenistään. Kirkon piirissä ryhmät on todettu hoitaviksi ja sosiaalisiksi ilmiöiksi. Ryhmätyöt ja ryhmäterapiat kehittyivät maailman sotien synnyttämästä henkisen tuen tarpeesta. Työnohjaus on syntynyt auttamisammateissa toimivien työntekijöiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Suomeen työnohjaus tuli terveyssisarten ja sosiaalihoitajien koulutuksessa. Nykyään työnohjaus on yleistynyt työyhteisöissä, myös terveydenhuollossa. Työnohjauksessa voidaan keskustella työtä kuormittavista tekijöistä tapauskohtaisesti. Hoitajan sielunhoito ja hengellisten tarpeiden huomioiminen voivat olla tärkeä aihe työnohjauskeskustelulle. Kuolemaan ja suruun liittyy usein myös hengellisyys. ( Harmanen 1997,31; Virtaniemi 1984, 11; Viika 1984, 64.) Työnohjauksen alkutaipaleella työnohjaus oli suunnattu yksittäisille henkilöille. Tapaamisissa kohtasivat ainoastaan ohjaaja ja ohjattava. Myöhemmin ryhmän käyttö yleistyi nopeasti, koska ryhmäläisten mielipiteet ja kokemukset takaavat, että kukin asia valottuu useammalta kannalta kuin työnohjaaja näkisi. Yhteinen vaikeiden

11 11 asioiden jakaminen ja avoimmuus neuvottomana olemisessa herättää keskinäistä lämpöä ja halua tukea toisiaan. Työnohjausprosessin näkökulmasta katsoen työnohjaus ja sielunhoito ovat rinnakkaistapahtumia. Työnohjausta ei pyritä tietoisesti ohjaamaan sielunhoidon suuntaan. Työnohjaus itsessään voi herättää sielunhoidollisia kysymyksiä tai työnohjaus voi vastata sielunhoidollisiin tarpeisiin.( Vuorinen 1984, 142.) Tänä päivänä työnohjauksen järjestäminen on siirtynyt enenevässä määrin muille yhteisöille. Näitä työnohjauksia järjestäviä yhteisöjä ovat esimerkiksi syöpäjärjestö ja SPR. Siitä syystä on hyvä pohtia, pystyvätkö nämä järjestöt vastaamaan työnohjaukseen tulevan henkilön tai ryhmän hengellisiin tarpeisiin vai pitäisikö seurakunnan järjestää hoitajille oma sururyhmä, jossa hoitajat voisivat pohtia omia hengellisiä tarpeitaan. Sekä Harmanen että Ryhänen ovat tutkineet sururyhmän toimintaa. Harmasen väitöskirja käsittelee sielunhoitoa sururyhmässä ohjaajan näkökulmasta. Ryhäsen Pro Gradu-tutkimus käsittelee Riihimäen seurakunnan sururyhmäläisten kokemuksia surusta luvulta lähtien seurakunnat ovat järjestäneet sururyhmiä läheisensä menettäneille henkilöille. Sururyhmiä on lähdetty kokoamaan ammatillisista ja henkilökohtaisista syistä. Tärkein päämotiivi oli kiinnostus surun olemukseen ja surutyöhön. Toiseksi päämotiiviksi nousi panostus sielunhoitotyöhön. Kolmanneksi ryhmätoiminta koettiin mielekkäänä ja neljänneksi halu kehittää uusia työtapoja. (Harmanen 1997,82; Ryhänen 2000, 2.) Ryhmäsielunhoidolla on katsottu olevan useita merkittäviä etuja verrattuna yksilöllisiin sielunhoidon menetelmiin. Ryhmäsielunhoito soveltuu moninaisempien elämän ongelmien käsittelyyn. Suuri osa sielunhoidosta olisi tuloksellisempaa pienissä ryhmissä. Ryhmä sielunhoito on keino ulottaa seurakunnan rakastava palvelu entistä useampien ihmisten luo. Ryhmäsielunhoidon menetelmiä voidaan käyttää edistämään sellaisten ihmisten persoonallisuuden kasvua, jotka eivät hakeudu muunlaiseen sielunhoitoon. Ryhmän jäsenet voivat auttaa toisiaan. Sielunhoitoryhmän jäsen on usein sekä auttaja että autettava saman ryhmäistunnon aikana. Hyvä ryhmä on kokonaisuudessaan

12 12 parantava ja kasvua edistävä yhteisö. Pieni ryhmä on lyhytaikaisen, tietoa antavan sielunhoidon luonnollinen ympäristö. Ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan enemmän ja saavat tunne-elämän ravintoa ryhmän me-hengestä kuin jos seurakunnan työntekijä olisi kohdannut heidät yksitellen. (Howard, Climbell 1980, ). 3 OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua sekä hoitajien saamaa tukea pitkäaikaisen hoitosuhteen päättyessä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä on saada vastaus kysymykseen, tuntevatko hoitajat seurakunnan sururyhmän tarpeelliseksi tukimuodoksi omassa surutyöskentelyssään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kotipalvelun ja seurakunnan yhteistyötä. 3.2 Opinnäytetyön menetelmän valinta Opinnäytetyössäni olen käyttänyt laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tällä tutkimusmenetelmällä haluan kuvailla sekä sururyhmässä olleiden että kyselyyn vastanneiden kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua, heidän saamaansa tukea sekä seurakunnan tarjoaman avun tarvetta hoitajien keskuudessa. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin. Niissä pyritään mm. kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jollekin ilmiölle. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkimukseen osallistuvat henkilöt, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tai että heillä on kokemusta asiasta. Tiedonantajien valinnan ei tule olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. ( Tuomi, Sarajärvi.2002, 87.)

13 13 Sururyhmäkokeilun valitsemiseen menetelmäksi vaikutti oma kiinnostukseni sururyhmätoimintaa kohtaan. Uskoin saavani paljon tietoa kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tuntemasta surusta ja niistä tukimuodoista joita heillä on käytettävissä omassa surutyössään. Aineisto jäi vähäiseksi, koska ryhmää ei muodostunut. Aineiston lisäämiseksi ja tutkittavan ilmiön paremmin ymmärtämiseksi, halusin lisätä tietämystäni kyseisistä ilmiöistä haastattelemalla hoitajia. Hoitajat eivät olleet halukkaita osallistumaan haastatteluun, joten ainoaksi menetelmävaihtoehdoksi jäi kyselyn suorittaminen. 3.3 Aineiston keruu ja analyysi Aineiston keruu Olen tehnyt opinnäytetyöni kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen toteutin sururyhmäkokeiluna joulukuussa Ryhmän ohjaajaksi pyysin Rovaniemen seurakunnan sairaalapastoria. Ryhmän jäseniksi pyysin SPR:n kotipalvelussa työskenteleviä hoitajia. Ryhmän tarkoituksena oli antaa hoitajille mahdollisuus puhumiseen ja surun läpi käymiseen. Hoitajat joutuivat luopumaan asiakkaistaan SPR:n kotihoidon lopettaessa toimintansa vuoden 2002 lopussa. Ryhmä kokoontui kolme kertaa hoitajien taukotuvalla. Aineiston keräsin osallistuvaan havainnointiin perustuvien muistiinpanojen avulla. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija toimii aktiivisesti tiedonantajien kanssa. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet muodostuvat tärkeäksi osaksi tiedonhankintaa. Osallistuva havainnointi kehitettiin tilanteessa, jossa tutkimuksen kohteena oleva yhteisö toimi tutkimuksen aikana aktiivisesti. Tilanteen korjaamiseksi syntyi osallistuva havainnointi, jonka tavoitteena oli yhdistää tutkimusprojektiin osallistuvat henkilöt siten, että toiminta jatkuisi myös ilman tutkijan tukea. (Tuomi, ym. 2002, 84.) Osallistuva havainnointi erottuu täydellisestä osallistumisesta siinä, että tutkija kertoo keräävänsä aineistoa omaa tutkimustaan varten. Sen jälkeen hän pyrkii osallistumaan ryhmän toimintaan, samalla kysymyksiä tehden. Osallistuvan

14 14 havainnoinnin avulla voidaan saada tietoa yksittäisestä kohteesta, tilanteesta tai tutkittavien kokonaisvaltaisesta elämästä. Vuorovaikutus tapahtuu tutkimuksen kohteiden ehdoilla ja osallistumisen tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista tilanteista. Ongelmaksi osallistuvassa havainnoinnissa voi muodostua liian läheinen suhde tutkittaviin, jolloin seurauksena tutkittavat voivat antaa juuri sellaista tietoa, jota tutkija haluaa tai ne haluavat peitellä joitakin tietoja.( Hirsijärvi, ym. 1996, 213; Krause & Kiikkala 1996, 106.) Toisessa vaiheessa keräsin tietoja lomakekyselyn avulla. Kyselyyn osallistui kuusi Rovaniemen seudulla työskentelevää kotipalvelun hoitajaa. Vastaajat valitsin minulle tutuista työyhteisöistä. Valintaan vaikutti hoitajien pitkäaikainen työkokemus kotipalvelussa. Uskoin hoitajilla olevan riittävästi tietoa tutkittavasta asiasta. Lomakkeen kysymykset on aseteltu siten, että kysymyksillä 6-9 saadaan tietoa hoitajan surusta. Kysymyksillä pyritään selvittämään tukimuotoja, joita hoitajalla on oman surun käsittelyssä sekä kysymyksillä hoitajien mielipiteitä sururyhmän tarpeellisuudesta ja siitä miten ryhmä tulisi toteuttaa. Toimitin kysymyslomakkeet hoitajien työpaikalle. Pyysin hoitajia vastaamaan muutamalla sanalla tai esimerkillä. Vastaajat saivat laittaa vastauksensa suljettuun kirjekuoreen Aineiston analysointi Luokitteluvaiheessa aineisto pyritään jakamaan luokkiin. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun sekä tutkijan omaan teoreettiseen tietoon tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston yhdistelyllä pyritään löytämään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia muodostettavien luokkien välille. Luonnollisesti yhdistelyvaiheessa aineistosta nousee esille toisistaan poikkeavia tapauksia sekä säännönmukaista vaihtelua. ( Hirsijärvi, ym. 2000, ) Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Laadullisen aineiston analysoinnin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen, koska hajanaisesta aineistosta

15 15 pyritään luomaan mielekästä, selkeää ja yhtenäistä informaatiota. ( Tuomi 2002, 110.) Opinnäytetyön aineiston analysoinnin aloitin kirjoittamalla saamani aineiston uudelleen. Sen jälkeen poimin aineistosta vastauksia, jotka liittyivät omalle opinnäytetyölleni asetettuihin tarkoituksiin ja tehtäviin. Seuraavaksi muutin vastaukset pelkistettyyn muotoon. Pelkistetyn aineiston ryhmittelin alaluokkiin, jotka jakautuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Näistä yläluokista muodostui yksi pääluokka, joka käsittelee kotipalvelussa työskentelevien hoitajien kokemaa surua ja hoitajien saamaa tukea. Tämän jälkeen muutin aineiston kirjalliseen muotoon. 3.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen eettiset vaatimukset edellyttävät tutkijalta eettistä vastuuta. Tutkijan tulee huomioida tutkimuksen kohteena olevat henkilöt, heidän omaisensa sekä työyhteisön jäsenet ja tutkimuksen mahdolliset vaikutukset heihin. Jos tutkimus kohdistuu yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin vastuullisuus korostuu entisestään. Vastuullisuus sisältää tutkimuksen tarkan ja rehellisen, kaikkien vaiheiden toteuttamisen sekä tutkimukseen sisältyvät aihevalinnat ja niihin liittyvät perustelut. Luottamuksellisuuden varmistaminen ja tutkimusjoukon suostumuksen saaminen on suunniteltava etukäteen. Myös mahdolliset haitat tutkimusjoukolle ja heidän läheisilleen tulee huomioida. (Krause & Kiikkala 1996, 64,65.) Sururyhmään osallistuneet hoitajat olivat tietoisia kokeilun tarkoituksesta ja he tulivat tapaamisiin omasta tahdostaan. Kyselyyn osallistuneiden hoitajien kanssa keskustelin tehtävän opinnäytetyön tarkoituksesta ja pyysin heitä osallistumaan kyselyyn. Kyselyn toteuttamisessa otin huomioon hoitajien toiveet, kyselyn suorittamisen suhteen. Olen kertonut opinnäytetyöhön osallistuneille hoitajille tietojen luottamuksellisesta käsittelystä. Käsittelin vastaukset siten, ettei kenenkään yksityisen osallistujan

16 16 henkilöllisyys paljastu. Sururyhmäkokeilun havainnoista tehdyt muistiinpanot sekä kyselystä saamat vastaukset ovat ainoastaan minun käytössäni. Opinnäytetyöhön osallistuneet hoitajat eivät ole nähneet saatuja tuloksia ja näin ollen he eivät ole pystyneet vaikuttamaan tekemääni johtopäätöksen. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee huomio kiinnittää koko tutkimusprosessiin ja sen tarkkaan kuvaamiseen. Oleellisia seikkoja tutkimusprosessin kuvaamisessa ovat tutkijan oma asema, tutkimuksessa mukana olleiden valinta ja perustelut, tutkimuksen aikana vallinneet olosuhteet, tutkimuksessa käytettyjen käsitteiden määritteleminen, aineiston keruu ja analysointivaihe. Näiden avulla lukijan on mahdollista arvioida tutkimuksen yleistettävyyttä, soveltuvuutta ja luotettavuutta. (Ahonen, Saari, Syrjälä, Syrjäläinen 1994, ) Tutkimusta arvioidaan kokonaisuutena, jolloin sen sisäinen johdonmukaisuus (koherenssi) painottuu. Tutkimustulokset tulevat selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, kun tekemiset kerrotaan yksityiskohtaisen tarkkaan. Raportin tarkoitus on olla selkeä kuvaus tutkitusta ilmiöstä, joten kannattaa kiinnittää huomiota myös ilmausten laveuteen. (Tuomi, ym. 2002,137,138.) Aineistonkeruun olen kuvannut sellaisena, kuin olen sen toteuttanut. Olen pysynyt opinnäytetyössäni niiden käsitteiden alla, jotka kuvaavat opinnäytetyön tavoitetta ja tehtävää. Lisäksi olen pyrkinyt arvioimaan niitä tekijöitä, joilla voisi olla merkitystä opinnäytetyön luotettavuuteen. Sururyhmään ja kyselyyn valitsin sellaiset henkilöt, jotka tunsin hyvin jo ennestään. Vastausten analysoinnissa käytin suoria lainauksia saadusta aineistosta. 4. SURUN KOKEMINEN KOTIPALVELUTYÖSSÄ Opinnäytetyön tulokset jakaantuivat neljään yläluokkaan: hoitajan suru, hoitajan saama tuki, seurakunnan tuki ja hoitajien sururyhmä. Sururyhmässä tehdyt muistiinpanot olen yhdistänyt kyselystä saamiini vastauksiin. Saadut tulokset olen kuvannut alla olevassa kaaviossa. Tulosten aukikirjoittamisessa on käytetty alkuperäisiä ilmauksia elävöittämässä opinnäytetyön sisältöä.

17 17 SURUN KOKEMINEN HOITOTYÖSSÄ KUVIO 1 surun kokeminen hoitotyössä

18 Kotipalvelussa työskentelevän hoitajan kokema suru Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat kokeneensa surua menettäessään asiakkaan joko kuolemaan tai laitoshoitoon. Vastaajat kertoivat tunteneensa surua. Näiden lisäksi surua tuotti esimerkiksi asiakkaan saama epäoikeudenmukainen kohtelu muissa terveydenhoitoyksiköissä. Hoitajat kuvasivat tuntemaansa surua erilaisilla ilmaisuilla, esimerkiksi haikeutena, avuttomuutena, voimattomuutena ja masennuksena. En osaa tarkalleen sanoa olenko tuntenut surua asiakkaan kuollessa tai joutuessa laitokseen. Katsoisin että omalta osaltani kyse olisi haikeudesta luopua asiakkaasta jonka tavat ja tottumukset on oppinut jotakuinkin hyvin tuntemaan. Jonkin verran vaikuttaa masennuksen muodossa. Oma voimattomuus, avuttomuus. Surua aiheuttaa myös, kun huomaa asiakkaan voimien hupenevan ja ei kykene auttamaan häntä esim. kivuissa. Surua tuo myös huomata kuinka asiakas ei saa asiantuntevaa apua esim. TK:sta, vaan pompotellaan edestakaisin paikasta toiseen. Kuolema voi olla myös helpottava asia, ehkä luopumisen tuska on voimakkaampi reaktio, kuin suru- tai sitten nämä kuuluvat yhteen. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmaisivat surunsa olevan yleensä lievää. Hoitajat katsoivat surun voimakkuuteen vaikuttavan hoitosuhteen pituuden ja sen millainen suhde hoitajalla ja asiakkaalla on ollut. Lisäksi asiakkaan valmiudet kuolemaan tai laitokseen siirtymisestä vaikuttavat hoitajien tuntemaan suruun. Jos asiakas pelkää kuolemaa tai häntä ahdistaa laitokseen siirtyminen, se lisää myös hoitajan tuntemaa surua. Enimmäkseen lievää, joidenki kohalla voimakasta. Asteikosta paljon/ vähän en tiedä, riippuu asiakkaasta. Toiset ovat läheisempiä kuin toiset. Asiakkaan menettäminen tavalla tai toisella kuuluu kiinteästi työnkuvaan. Tärkeää on myös se oliko asiakas valmis lähtemään tav. tai toisel. Erään vastaajan mielestä on tärkeää osata erottaa työ- ja vapaa-aika. Hänen mielestään kuoleman ja luopumisen hyväksymiseen sekä surun voimakkuuteen vaikuttaa, kun ymmärtää ihmisen elämänkaaren. Tässä työssä täytyy ymmärtää erottaa työ-ja vapaa-aika. Ymmärtää myöskin elämänkaari.

19 19 Vanhempien ihmisten ollessa kyseessä, elämänkaaren ymmärtäminen onkin helpompaa, mutta kotipalvelussa on hoidossa myös nuoria saattohoitovaiheessa eläviä asiakkaita. Vain yksi kyselyyn vastanneista hoitajista ilmaisi tunteneensa voimakasta surua. Olen tuntenut voimakasta surua. Johon liittyi esim. olin paikalla kun asiakas kuoli minun hoitotoimenpiteistä huolimatta. Tunsin oman riittämättömyyden. Asiaa pohdittiin yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Ajan myötä ymmärsin tilanteen, syy ei ollut minussa. 4.2 Kotipalvelussa työskentelevien hoitajien saama tuki Kyselyyn vastanneet hoitajat kuvasivat tarvitsevansa tukea surutyössään. Työyhteisön sisällä hoitajat saavat tukea työkaveriltaan, kotisairaanhoidon työntekijöiltä ja lähimmältä esimieheltään Työkaverin kanssa hoitajat voivat puhua menetetystä asiakkaasta ja muistella asiakkaan tapoja ja tottumuksia. Näin he käyvät läpi omaa surua ja se on helpompaa kun heillä kaikilla on omat muistonsa ja kokemuksensa asiakkaasta. Tämän mahdollistaa se, että heillä ei ole omia asiakkaita vaan kaikki asiakkaat ovat yhteisiä. Olen muistellut työkaverin kanssa ja sen myötä saanut apua menetyksen aiheuttamaan suruun. Aina jää ikävä, kun asiakas joutuu lähtemään tai muuttaa muualle. Surutyöni on ollut lähinnä asiakkaan tapojen ja tottumusten muistelua yhdessä työkavereiden kanssa. Olen tietysti käynyt läpi yhteistä aikaa ja siihen liittyviä sattumuksia, hetkiä, hoitoja jne. Asiakkaat kun ovat tässä työssä yhteisiä. Työnantaja oli antanut mahdollisuuden osallistua työyhteisön ulkopuoliseen työnohjaukseen. Tämä työnohjaus oli ollut syöpäyhdistyksen järjestämää ja siellä oli käsitelty mm. kuolemaa ja luopumisen surua.

20 20 Käsiteltiin luopumisen surua. Tämä asiakas oli mulle outo josta siellä puhuttiin. Mutta ei se haitannut. Tätä asiaa sivuten meillä on ollut viime talvena ryhmätyönohjausta, jossa olemme käsitelleet paljonkin surua ja asiakkaan kuolemaa. Kyselyyn osallistuneet hoitajat eivät ole tarvinneet seurakunnan työntekijän tukea omassa surussaan. Asiakkaan toivomuksesta seurakunnan työntekijään otetaan yhteyttä. En ole ottanut yhteyttä. Vain asiakastoiveita olen soittanut. Pyytänyt vierailua asiakkaan luona. 4.3 Seurakunnan sururyhmä kotipalvelussa työskentelevien hoitajien tukena Osan kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmää tarvitaan ja taas osan vastauksissa näkyi varauksellisuus. Osa vastaajista ei osaa sanoa. En osaa sanoa. Omalta kohdaltani työyhteisön/ esimiehen/ kotisairaanhoidon tuki on ollut riittävää. Myös työnohjaus hyvää. Osan vastaajista mielestä sururyhmän voitaisiin perustaa, kun keskustelu asiakkaan siirtymisestä laitoshoitoon tms. olisi paikallaan- >luopuminen. Kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä sururyhmän ohjaajana tulisi toimia diakoniatyöntekijä tai pappi. Osan vastaajien mielestä diakoniatyöntekijä tuntuisi läheisemmältä ja diakoniatyöntekijän kanssa keskustelu ei niin virallista. Kotipalvelussa työskenteleville hoitajille perustettavan sururyhmän tulisi kokoontua tarvittaessa. Kokoontumisen tulisi tapahtua muutaman kerran suhteellisen lyhyen ajan sisällä, koska hoitajien mielestä kauan kestävä asioiden pohtiminen pitkittää surun käsittelyä. Tarvittaissa ja vaikka yksinkin voisi jutella purkaa pahaa mieltään. Sillä kaikki työntek. eivät tunne samoin tarvetta.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj Miten eettisessä toimikunnassa mukana oleminen olisi jäsenelle mahdollisimman

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot