LINDSTRÖM Oy, PL 29, Helsinki, puh , fax ,
|
|
- Pekka Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteiskuntavastuuraportti 2006
2 TYÖRYHMÄ. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin laadintaan osallistunut työryhmä vuonna 2007 oli: toimitusjohtaja Jukka Roiha, varatoimitusjohtaja Juha Laurio, talousjohtaja Minna Kahri, investointijohtaja Harri Puputti, ympäristöpäällikkö Marjo Mäntylä, henkilöstöjohtaja Kirsti Leisio, viestintäpäällikkö Kati Lehtikari ja suunnittelupäällikkö Johanna Kärkkäinen. LINDSTRÖM Oy, PL 29, Helsinki, puh , fax ,
3 LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 SISÄLTÖ Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti Perustietoa Lindströmistä...5 Toimitusjohtajan katsaus...6 Yhtiön visio, missio ja arvot...8 Johtaminen Lindströmillä...10 Sidosryhmäyhteistyö...12 Taloudellinen vastuu...14 Ympäristövastuu...18 Sosiaalinen vastuu...28 GRI-taulukko YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
4 LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 Lindström raportoi yhteiskuntavastuustaan vuosittain. Raportointikausi on kalenterivuosi. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin edeltäjä, ympäristöraportti, on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna Sen jälkeen raportti on julkaistu vuosittain. Edellisen kerran yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu maaliskuussa Vuoden 2006 raportti kattaa Lindström-konser nin toiminnan kaikissa Lindströmin toimintamaissa ja tytäryhtiöissä alla esitettyjen raportointiperiaatteiden mukaisesti. Lindström-konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy ja tytäryhtiöt Comforta Oy, Vision Design Clothing Oy Suomessa sekä tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Ukrainassa, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa. Lisäksi Comfortalla on tytäryhtiöt Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja emoyhtiöllä edustusto Kiinassa. Raportointiperiaatteet Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti noudattaa pääpiirteittäin GRI raportointiohjeen henkeä. Vuoden 2006 raporttia ei ole kokonaisuudessaan varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Taloudellinen raportointi Tilinpäätöksen taloudellinen raportointi noudattaa suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaista konsernitilinpäätösmallia. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat on julkaistu taloudellisen raportoinnin osioissa. Talouden tunnusluvut ovat tilintarkastettuja. Ympäristöraportointi Tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua kehitystä koko konsernin tasolla. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden: pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusseurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien, kuljetuskilometrien ja päästöjen osalta ovat olleet mukana vuodesta Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Henkilöstöraportointi Vuoden 2006 henkilöstötilastointi kattaa koko Lindström-konsernin toiminnan. Keskimääräisen henkilömäärän laskutapaa on tarkennettu ja luvut ovat vertailukelpoisia takautuvasti kahdelta vuodelta. Lindströmin GRI-raportointi Lindström noudattaa yhteiskuntavastuuraportissaan Global Raporting Initiative eli GRI:n voimassa olevaa yhteiskuntavastuun raportointiviitekehystä, joka on julkaistu vuonna Lisäksi raportin loppuun olemme taulukoineet, mitä tietoja olemme raportoineet, ja miten ne heijastavat GRI 2002:n asettamia tavoitteita raportoinnille. Tekstissä on myös osoitettu, mitä tietoja tullaan tulevaisuudessa seuraamaan ja raportoimaan, ja miten raporttia tullaan siten kehittämään edelleen. Lindströmin raportissa julkaistut luvut ovat tilintarkastettuja taloudellisen raportoinnin tunnuslukujen osalta. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
5 PERUSTIETOA LINDSTRÖMISTÄ Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström-konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy ja tytäryhtiöt Comforta Oy, Vision Design Clothing Oy Suomessa sekä tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä, Virossa ja Ukrainassa. Lisäksi Comfortalla on tytäryhtiöt Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja emoyhtiöllä edustusto Kiinassa. Lindströmiläisiä oli vuodenvaihteessa 2006 lähes 2200 henkeä ja konsernin liikevaihto oli 202 miljoonaa euroa. Lindströmin palvelut Lindström Oy tarjoaa Suomessa työvaate-, matto-, hygienia-, teollisuuspyyhe-, ja ravintolatekstiili- ja henkilönsuojainpalveluja. Lindströmin ulkomaiset tytäryhtiöt tarjoavat työvaatepalveluita kaikissa maissa, joissa sillä on toimintaa. Lisäksi mattopalveluita tarjotaan Isossa Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä. Comforta tarjoaa hotelli- ja sairaalatekstiilipalvelua Suomessa, hotellitekstiilipalvelua Ruotsissa sekä Lindströmin Viron tytäryhtiön kautta hotellitekstiilipalvelua Virossa. Vision Design tarjoaa työvaatteita, PR- ja yritystekstiilejä sekä -tuotteita. Osaamiskeskukset Lindströmin osaamiskeskukset toimivat liiketoiminnan tukena kukin oman alueensa asiantuntijoina. Lindströmkonsernin organisaatiorakenne on esitetty organisaatiokaaviossa. LINDSTRÖM-KONSERNIN ORGANISAATIORAKENNE Vision Design Clothing Oy Petri Mannila Comforta Oy Maija-Liisa Kaijala Lindström Asia Juha Laurio Lindström Europe Mika Hartikainen Lindström Finland Jari Vihervuori Työvaatepalvelut Tatu Purme Mattopalvelut Sirpa Laine Hygienia- ja ravintolatekstiilipalvelut Sari Leskinen Henkilönsuojain- ja teollisuuspyyhepalvelut Markku Halme Konsernimyynti ja asiakkuuksien hallinta Sari Mannonen Konserniosto ja -logistiikka Ismo Nastamo OSAAMISKESKUKSET Talous ja raportointi Minna Kahri Investoinnit, menetelmät ja ympäristö Harri Puputti Henkilöstö ja laatu Kirsti Leisio IT Minna Alenius Viestintä Kati Lehtikari COO Juha Laurio CEO Jukka Roiha YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2006 Konsernin painopisteiksi vuodelle 2006 oli valittu kasvu, asiakaspysyvyys ja kilpailukyvyn turvaaminen panostamalla toiminnan tehokkuuteen läpi koko organisaation. Tavoitteina oli 18 prosentin liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden säilyttäminen hyvällä tasolla. Liikevaihdon kasvutavoite saavutettiin, mutta kannattavuus laski selvästi. Konsernin liikevaihto kasvoi 18,2 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 202 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Lindström Oy:n liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia ja oli 114 miljoonaa euroa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi lähes 38 prosenttia ja oli 31,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Konsernin voitto ennen veroja oli 15,8 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2005 oli 28,4 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta heikensivät pääosin Ruotsin Comforta AB:n toiminnan aloitukseen ja Laitospesula Oy:n liiketoiminnan ostoon liittyvät suuret kertaluonteiset kulut, jotka kohdistuivat lähinnä tekstiilihankintoihin ja henkilöstöön. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja laski vain hieman edellisvuoden hyvästä tasosta ja oli 18,3 miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnit olivat 20,2 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2005 olivat 21 miljoonaa euroa. Vuoden alussa ostettiin Tampereen Laitospesula Oy:n liiketoiminta ja vuoden lopulla ostettiin ahvenanmaalaisen Quickly Tvättcental AB:n koko osakekanta. Katsausvuonna aloitettiin työvaatepalvelu Romaniassa, Venäjän Kaliningradissa ja Nizhni Novgorodissa sekä perustettiin tytäryhtiöt ja aloitettiin työvaatepalvelu Kiinan Suzhoussa ja Ukrainassa. Ruotsin Vaggerydiin rakennettu hotellipesula valmistui tammikuussa ja palvelutoiminta aloitettiin maaliskuussa. Hämeenlinnan palvelukeskukseen valmistui puhdastilapesula, joka partikkelivapauden lisäksi täyttää muun muassa lääketehtaiden mikrobiologiselle puhtaudelle asettamat erittäin korkeat vaatimukset. Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko kertomusvuoden ajan. Vuoden lopulla hankittiin lähinnä Comfortan liiketoiminnan laajentumisen tukemiseen emoyhtiön kautta lainarahoitusta 4 miljoonaa euroa. Laina maksettiin kokonaisuudessaan pois helmikuussa Konsernin henkilömäärä oli katsausvuoden lopussa 2177 henkilöä, joista 41 prosenttia oli ulkomaisten tytäryhtiöiden palveluksessa. Henkilömäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 26 prosenttia. Lindström Oy on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja toteuttaa sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. Suomen toimintojen ympäristösertifikaatti ISO uusittiin helmikuussa uuden standardin mukaiseksi. Ulkomaan tytäryhtiöt noudattavat samaa laatu- ja ympäristöjärjestelmää ja emoyhtiö auditoi niitä säännöllisesti, mutta niitä ei ole vielä sertifioitu ulkopuolisen toimesta. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2007 hieman edellistä vuotta vähemmän. Kannattavuuden odotetaan paranevan selvästi, kun Comforta AB:n hotellipesulan aloituskustannukset ja Laitospesula Oy:n liiketoimintakaupan kertaluonteiset kustannukset jäävät pois ja toiminnan tehokkuuteen panostetaan läpi koko organisaation. Emoyhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Investointien arvioidaan olevan edellisvuotta alhaisemmat. Suurimmat investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Liettuan ja Venäjän tytäryhtiöissä. Suomessa suurin investointi tulee olemaan IT-järjestelmän uusiminen, joka valmistuu vuonna Turkkiin perustetaan tytäryhtiö ja siellä aloitetaan työvaatepalvelu. Tulorahoituksen arvioidaan riittävän suunniteltuihin investointeihin. Näköpiirissä ei ole liiketoimintaan, kannattavuuteen, rahoitukseen tai ympäristöön liittyviä riskejä, jotka vaarantaisivat yhtiön kyvyn huolehtia velvoitteistaan sidosryhmiään, kuten asiakkaita, henkilöstöä, yhteiskuntaa, omistajia ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Jukka Roiha toimitusjohtaja 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
7 Lindström Oy on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja toteuttaa sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
8 YHTIÖN MISSIO, VISIO, ARVOT JA BRÄNDI Missionsa mukaan Lindström on globaali B-to-B -partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Uusi visio vuoteen 2012 Lindström lanseerasi vuonna 2006 uuden, vuoteen 2012 ulottuvan vision. Visiota kuvattiin otsikolla Kasvun matka. Lindströmin visiona 2012 on: Liikevaihto 420 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuotto on 20 prosenttia Markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys Asiakassuhde perustuu luotettavuuteen, kumppanuuteen ja hyvään vastineeseen rahalle Globaali palvelun tarjoaja, jolla on omaa toimintaa Euroopassa ja Aasiassa Toimialan paras hankinta- ja toimitusprosessi, joka perustuu eettisesti kestävään toimintaan Huippuluokan johtamisjärjestelmä kansainväliseen konseptiohjattuun toimintaan Haluttu työnantaja: Lindström kuuluu henkilöstötutkimuksessa mitatun Company Image ja johtaminen osalta vertailuyrityksistä parhaaseen neljännekseen. Henkilöstöresursseja kehitetään ja hyödynnetään kansainvälisesti. Lindströmin arvot Lindströmin toimintaa ohjaavat sen arvot, jotka ovat: kannattava kasvu pitkäaikainen asiakassuhde vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvojen näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti: arvot ovat osa vuosittaisia kehityskeskusteluita. Lindström-brändin kulmakivet Lindström-brändin kulmakivet määritellään joka toinen vuosi toteutettavalla Brand Auditilla, jolla tutkitaan, mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka muodostavat Lindströmbrändin kilpailuedun. Lindström-brändin kulmakivet ovat: luottamus, kumppanuus ja hyvä vastine rahalle. 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
9 LINDSTRÖMIN VISIO 2012 Lindströmin uusi Visio 2012 ja sen mukainen strategia kiteytyy lauseessa: Kannattavaa kasvua kustannus tehokkaalla, konseptoidulla toiminnalla. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
10 JOHTAMINEN LINDSTRÖMILLÄ Lindström Oy:n hallitus vasemmalta: Heikki Ahdekivi, Jukka Roiha, Leena Lampén, Kim Hanslin, Mira Rimpinen, Anssi Soila ja Heikki Marttinen. Konsernin johtoryhmä vasemmalta: Jyrki Ylijoki, Kirsti Leisio, Juha Laurio, Harri Puputti, Minna Kahri, Mika Hartikainen ja Jukka Roiha. Hallitus Lindström Oy:n eli emoyhtiön hallituksessa toimii puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Leena Lampén, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Hallituksen riippumattomia jäseniä eli jäseniä, joilla ei ole työ- tai omistussuhdetta Lind strömiin ovat sen puheenjohtaja Heikki Marttinen ja jäsenet Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Leena Lampén ja Anssi Soila. Tilintarkastajat Vuonna 2006 tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy, jossa vastuullisena tilintarkastajana KHT Timo Tuokko ja varatilintarkastajana KHT Maria Rekola. Konsernin johto Toimitusjohtaja: Jukka Roiha Lindströmin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2006: Jukka Roiha (pj.) Juha Laurio; varatoimitusjohtaja Mika Hartikainen; Johtaja, Euroopan tytäryhtiöt Leena Lampén (08/2006 asti) ja Minna Kahri (09/2006 alkaen); Talousjohtaja Kirsti Leisio; Johtaja, henkilöstö- ja laatu Harri Puputti; Johtaja, investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Jyrki Ylijoki; Johtaja, Suomen maatoiminnot. 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
11 Tytäryhtiöiden johto Lindström-konsernin Comforta Oy:n johdossa toimii Maija-Liisa Kaijala. Comfortan ruotsalaisen tytäryhtiön Comforta AB:n toimitusjohtaja toimii Tauno Maksniemi. Vision Design Clothing Oy:n toimitusjohtaja toimii Petri Mannila. Lindström Oy:n ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajat maittain ovat: Iso-Britannia, Santtu Jokinen Kiina, Katariina Virkkala Latvia, Varis Smilga Liettua, Edvinas Gradauskas Puola, Bernard Michalczewski Romania, Dan Stere Ruotsi, Fredrik Håkansson Saksa, Melanie Tups Slovakia, Julius Kalisky Slovenia, Zvone Volk Tšekki, Ladislav Urban Unkari, Peter Pesthy Ukraina, Konstantin Dovzhenko Venäjä/Pietari, Andrey Zhavoronkov Venäjä/Moskova, Sergey Zakharov Viro, Inri Rästa Konsernin taloudellinen raportointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa kerran vuodessa laadittavalla konsernitilinpäätöksellä sekä kaksi kertaa vuodessa laadittavilla välitilinpäätöksillä. Tilinpäätöksen tunnusluvut sisältyvät yhteiskuntavastuuraportin osioon Taloudellinen vastuu. Työturvallisuutta koskevat ohjeet Lindströmin yleiset turvallisuusohjeet ovat osa toiminnanohjausta. Yhtiössä on nimetty työturvallisuudesta, tietoturvasta, ympäristöturvallisuudesta, raha- ja lukitusturvallisuudesta sekä omaisuuden merkinnän ja rahaliikenteen turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Lindströmin ohjeiden noudattamatta jättäminen on aina vakava ongelma, joka pyritään hoitamaan aikaisella puutumisella ja saattamalla ohjeiden noudattaminen ajan tasalle mahdollisimman nopeasti. Lindströmillä on viestitty selkeästi, että sen henkilöstö sitoutuu toimimaan vastuullisin periaattein ja toiminnan puitteissa ei sallita minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Lindströmillä on toimintaohjeet liikelahjoja ja matkustamista koskien. Raportointikaudella on kiinnitetty erityistä huomiota Lindströmin työpukeutumisen ja henkilönsuojaamisen laatuun. Lindströmin jakelupalvelu otti kaikissa maissa käyttöönsä uuden työvaatemalliston, joka huomioi sekä pimeä- että päivänäkyvyyden liikkuvassa työssä. Tekstiilihuoltajien työturvallisuuden kehittämiseksi on tehty työturvallisuuskartoitus, joka kartoittaa kriittisimmät työvaiheet pesuloissa ja määrittelee henkilöstölle tyypillisiin riskitilanteisiin oikeat ja sopivat henkilönsuojaimet. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
12 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Lindströmin yhteiskuntavastuu kattaa kaikki sidosryhmät: viranomaiset, asiakkaat, oman toimialan kehittämisen, omistajat, henkilöstön ja alihankkijat sekä median. Lindström noudattaa lakeja ja sääntöjä toimien paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaisesti kaikissa niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Lindström huolehtii veroistaan ja maksuistaan maksaakseen osuutensa yhteiskunnan yhteisistä palveluista ja infrastruktuurista. Lindström työllistää lähes 2200 henkeä ja se on sitoutunut maksamaan sopimusten mukaiset palkat ja työnantajamaksut sekä huolehtimaan henkilöstöstään. Sosiaalisesta vastuusta on raportoitu seuraavassa kappaleessa. Yhteistyössä henkilöstön kanssa Lindström on työhyvinvoinnista aidosti huolehtiva työnantaja, joka panostaa työn ilon tuottamiseen. Lindströmin henkilöstö osallistuu työn suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistoiminnan sekä yhteistyö- ja ohjausryh mien kautta. Työturvallisuuteen on panostettu lukuisten hankkeiden, kuten nollatapaturmafoorumin jäsenenä Suomessa. Henkilöstön osaamista kehitetään sisäisen tehtäväkierron ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Työstä poissaolojen luonnetta seurataan ja poikkeamiin reagoidaan. Työtyytyväisyystutkimus järjestetään kerran vuodessa. Lisäksi henkilöstö antaa palautetta sisäisen palvelun kyselyn kautta konsernin eri osaamiskeskuksille. Kyselyissä esiin tulleet kehityskohteet määritellään ja kehitystä seurataan tarkkaan. Kehityskeskustelut on ohjeistettu pidettäväksi vähintään kerran vuodessa ja sisäisen palvelun tyytyväisyystutkimus tehdään myös kerran vuodessa. Työn tavoitteiden selkiyttämiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi Lindströmin toimihenkilöille laaditaan vuosittain tuloskortti, jonka avulla ohjataan tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Hyvä suoriutuminen palkitaan. Lindström käynnisti Työn ilo -hankkeen vuonna 2005 kehittämään organisaation kykyä hallita paremmin muutostilanteita. Hankkeeseen myönnettiin Työministeriön TYKES-rahoitusta. Osana projektia Lindströmin Suomen tulosyksiköissä järjestettiin tiimivalmennusta vuonna 2006 asiakasrajapinnan eri tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Myös tekstiilihuollon uusien työtapojen omaksumiseksi on viety läpi valmennusta, jonka tavoitteena oli henkilöstön työ- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Vastuullista omistajuutta Perheyhtiönä Lindströmin omistajilla on keskeinen rooli ja pitkät perinteet yhtiön kehittämisessä. Yhtiön omistaa kolmannessa ja neljännessä polvessa Roihan suku. Osakkaat edellyttävät yhtiöltä sen arvojen mukaista toimintaa sekä taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja ympäristöriskien hyvää hallintaa. Lindström on ollut Perheyritysten liitto ry:n jäsen sen perustamisesta, vuodesta 1997 lähtien. Perheyritysten liitto edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista ja kasvollista omistajuutta. Yhteistyökumppanit Lindströmin yhteistyökumppaneita ovat lukuisat palvelun- ja tavarantoimittajat sekä materiaalien, laitteiden ja tuotteiden toimittajat. Lindström panostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön edellyttäen alihankkijoiltaan luotettavuutta, ammattitaitoa sekä hyvää henkilöstö-, talous- ja ympäristöasioiden hoitoa. Kumppanuudessa Lindström pyrkii myös kustannustehokkuuteen samalla kun se kehittää syvenevää yhteistyötä. 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
13 <<< Lindström toimii Suomen naisten tennik sen maajoukkueen, Fed Cupin, pääsponsorina. Kuvassa Emma Laine pelaa US Openissa. << Lindström jatkoi pitkä jänteistä työtä UNICEFin lukutaito-ohjelman tukemiseksi < Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailu järjestettiin kolmatta kertaa ja siihen kutsuttiin korkeakouluja viidestä eri maasta. Asiakkaat Lindström toimii B-to-B -markkinoilla tekstiilipalveluiden toimittajana. Asiakkaana sillä on noin yritysasiakasta Euroopassa ja Aasiassa. Lindströmin arvoihin on kirjattu pyrkimys pitkäaikaiseen, sitoutuneeseen asiakassuhteeseen. Osana laatua seurataan myös asiakastyytyväisyyttä. Työntekijäjärjestöt Pyrimme toiminnassamme vilpittömään avoimeen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Emme rajoita henkilöstömme mahdollisuutta järjestäytymiseen. Viestinnän etiikka Lindströmillä kiinnitetään huomiota viestinnän eettisiin periaatteisiin ja lainsäädäntöön sekä järjestöjen ohjeistukseen. Sisäisessä tiedotuksessa pyritään avoimuuteen. Lindström ylläpitää aktiivisesti suhteita mediaan ja yhtiön lehdistötiedotteet ja yhteiskuntavastuuraportti löytyvät suomeksi ja englanniksi internet-sivuilta. Toimialan kehittäminen Lindström on Yleisen Teollisuusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Lindströmistä on kasvanut alan merkittävä kehittäjä: vuonna 1995 toiminnan kansainvälistyessä Lindström oli mukana perustamassa European Textile Service Associationia, jonka hallituksen aktiivinen jäsen se edelleen on. Lindström käynnisti vuonna 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin, jonka tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Kilpailun tavoitteena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus työvaatesuunnittelua kohtaan ja pyrkiä lisäämään tietoisuutta työvaatteiden roolista yrityskuvan rakentamisessa. Lindström Award on kutsukilpailu, jossa opiskelijaryhmät työskentelevät ohjaajan tukemina. Vuoden 2006 kilpailun voitti Suomen Taideteollisen korkeakoulun tiimi October. Case-yrityksenä oli tällä kertaa Sodexho Oy, jolle opiskelijaryhmät suunnittelivat aulapalvelun, kokin, kiinteistöhuoltajan ja kuljettajan työasut. Sponsorointi ja lahjoitukset Lindström haluaa lahjoituksillaan ja sponsoroinnillaan tukea kasvua ja oppimisen iloa. Lindström on vuoden 2006 aikana jatkanut tukeaan UNICEFille tyttöjen lukutaidon kehittämiseksi. Lindström tukee myös Suomen naisten tenniksen maajoukkuetta sekä Team Finlandia eli huippujunioreiden ja nuorten maajoukkuepelaajien kansainvälistä kilpailuaktiviteettia Suomen tennisliiton kautta. Lindström ei lahjoita varoja poliittiseen tai uskonnolliseen toimintaan. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
14 TALOUDELLINEN VASTUU Yrityksen toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta yritys pystyy huolehtimaan henkilöstöstään, hoitamaan maksunsa yhteiskunnalle ja yhteistyökumppaneilleen sopimusten mukaisesti sekä kehittämään edelleen toimintaansa. Yrityksen tulee myös kantaa vastuunsa osakkeenomistajien sijoituksista maksamalla niistä korvausta osinkojen muodossa. Vuoden 2006 talouden tunnusluvut Lindström-konsernissa seurataan taloudellista tulosta neljän keskeisen osa-alueen suhteen: liikevaihto ja kasvu kannattavuus vakavaraisuus ja maksuvalmius. Ohessa kehitys kuvattuna näiden mittareiden osalta viimeiseltä viideltä vuodelta eli ajalta Taloudelliset tavoitteet Kasvulle asetetaan tavoite vuosittain sekä konsernin että eri osa-alueiden osalta. Kannattavuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 20 prosenttia mitattuna pääoman tuottoprosentilla (ROI). Lindströmin arvona on kannattava kasvu ja vaikka kasvu sinänsä on erittäin tärkeä yrityksen tulevaisuuden turvaajana, kannattavuus pyritään pitämään hyvällä, vakaalla tasolla. Tällä turvataan kyky investoida ja laajentaa tulorahoituksella riippumatta ulkoisista rahoittajista. Vakavaraisuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 60 prosentin omavaraisuus. Korkea omavaraisuusaste antaa yritykselle tietyn puskurin tulevaisuutta varten ja pitää päätösvallan yrityksen omissa hallintoelimissä. Pystyäkseen kaikissa oloissa turvaamaan maksukykynsä ja huolehtimaan palkkojen, laskujen ja muiden rahallisten velvoitteiden suorittamisesta on maksuvalmiutta mittaavan eli Quick Ration pitkän tähtäimen tavoitetaso 1,2. Yleisesti yli yhden olevaa lukua pidetään hyvänä. Vuosi 2006 oli Lindströmille voimakkaan kasvun aikaa. Sen lisäksi, että yhtiö perusti tytäryhtiöt Ukrainaan ja Kiinaan, tehtiin Suomessa erityisesti konserniin kuuluvan Comforta Oy:n osalta merkittäviä yritysostoja. Lisäksi Comforta Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö aloitti toimintansa. Comfortan osalta voimakas laajeneminen aiheutti kertaluontoisia kuluja niin tekstiilihankinnoissa kuin henkilöstöön liittyvissä erissä, mikä heikensi myös konsernin kannattavuutta. Tilikauden tulos oli kuitenkin selkeästi voitollinen. Myös konsernin omavaraisuusaste pysyi edelleen erinomaisella tasolla, vaikka toiminnan laajenemista rahoitettiinkin osin lainavaroin. Lindströmin markkina-alue Vuoden 2006 lopussa Lindströmin markkina-alue Euroopassa kattoi yhteensä 15 maata. Lisäksi Aasiassa aloitettiin liiketoiminta perustamalla tytäryhtiö Kiinaan. Liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa emoyhtiö Lindströmin sekä Vision Designin ja Comfortan toimesta sekä Suomen ulkopuolella paikallisten tytäryhtiöiden toimesta. Vuoden lopussa konserniin ostettiin myös ahvenanmaalaisen Quickly Tvättcentral Ab:n osakekanta. Lindströmin tytäryhtiöt tarjoavat B-to-B tekstiilipalveluja toimintamaihinsa sijoittuneille kansainvälisille konserneille sekä paikallisille yrityksille. Lindströmin palvelulle on leimallista luotettavuus: palvelu toimitetaan sovitun mukaisena, oikea-aikaisena ja siitä veloitetaan sovittujen taloudellisten ehtojen mukaisesti. Lindström kantaa vastuunsa toiminnastaan tavoitteena olla haluttu pitkäaikainen yhteistyökumppani yrityksille ja yhteisöille. 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
15 LIIKEVAIHTO M JA VUOTUINEN KASVUPROSENTTI NETTOVOITTO M ,0 21, ,3 18,0 20, ,2 149,2 157,4 171,2 15,0 12,0 14, , ,0 7,2 5,5 8,7 18,2 6,0 3,0 8,0 6,5 8, , SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI OMAVARAISUUSASTE ,0 30, ,6 73,0 75,1 79,0 76, ,2 17, , ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 QUICK RATIO 2,4 2,2 1,9 1,7 1, KÄYTETYT LASKENTAKAAVAT Tunnusluvut lasketaan lakisääteisestä, tarkastetusta tilinpäätösaineistosta seuraavien laskentakaavojen mukaan. Kasvu = Kannattavuus = pääoman tuotto % = liikevaihto kuluva vuosi % liikevaihto edellinen vuosi nettotulos + verot + rahoituskulut (+/-kurssierot) % oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kahden viimeisen tilikauden keskiarvo) Vakavaraisuus = Omavaraisuusaste = oma pääoma % taseen loppusumma Rahoitusomaisuus Maksuvalmius = Quick ratio = Lyhytaikainen vieras pääoma YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
16 Tavarantoimittajat, alihankkijat ja investoinnit Lindström ostaa tuotteita, palveluita ja energiaa tekstiilivuokrausliiketoimintaa ja -huoltoa varten sekä tuotannollisia alihankintapalveluita, kuten jakelu- ja pesupalvelua. Lisäksi Lindström hankkii hallinnon ja toiminnan ylläpitämiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita. Myös pitkäaikaiset investointihyödykkeet ovat merkittävä osa toimittajille suuntautuvaa rahavirtaa. Kaikkien toimittajien suhteen noudatetaan sopimusehtoja ja maksetaan laskut maksuehdon mukaisesti. Toimimalla vastuullisesti maksujen suhteen autetaan osaltaan yhteistyökumppaneita pitämään omat kassavirtansa kunnossa. Vuoden 2006 investoinnit ylsivät miltei samalle tasolle vuoden 2005 merkittävien investointien kanssa. Ennestään olemassa olevien pesuloiden muutostöiden lisäksi Suomeen rakennettiin lääke- ja elektroniikkateollisuuden vaatimukset täyttävä puhdastilapesula. Pietariin rakennettiin uusi pesulakokonaisuus, joka tarjoaa runsaasti lisäkapasiteettia liiketoiminnalle ja samalla modernit työskentelyolosuhteet yhtiön työntekijöille. Lindströmin Suomen konserniyritysten tuotantoon liittyvät hankinnat tehtiin 84-prosenttisesti EU-alueelta, pois lukien energia-ostot. Puolet hankinnoista tehtiin kotimaasta. Koko konsernissa omista toimintamaista tehdyt hankinnat käsittivät 45 prosenttia kokonaishankinnoista. Sen lisäksi EU-maiden välistä yhteisöhankintaa oli 38 prosenttia tuotannon tavaraostoista. Henkilöstölle kirjatut palkat ja edut Lindström työllistää ihmisiä useassa maassa kantaen vastuuta työpaikkojen säilymisestä pitkällä tähtäimellä. Tulorahoituksella on merkittävä rooli Lindströmin pitkän tähtäimen tavoitteena on kattaa tulorahoituksella toiminnan ylläpitäminen ja laajentuminen. Tästä johtuen yrityksen ulkopuolelta vieraan pääoman ehdoin hankittu rahoitus eli pankkilainat ovat pienentyneet viime vuosien aikana. Tämä heijastuu myös lainoista maksettujen korkokulujen alenemiseen. Omistajien pääomasijoituksille on maksettu vuosittain osinkoa. Maksut julkiselle sektorille Lindströmin arvoissa korostetaan vastuullisuutta: kaikissa maissa ja olosuhteissa noudatetaan lakeja ja maksetaan verot ja muut julkiset maksut olemassa olevien säädösten mukaisesti. Lindström-konserni on Suomessa maksanut vuonna 2006 arvonlisäveroa, tuloveroa ja palkkojen veronpidätyksiä yhteensä noin 28 miljoonaa euroa (29 M vuonna 2005). Vuonna 2005 eläke- ja pakollisia sosiaalikulumaksuja on vastaavasti maksettu valtiolle ja vakuutusyhtiöille 9,5 miljoonaa euroa (8,1 M vuonna 2005). Koko konsernin osalta arvonlisäveroa, tuloveroa, palkkojen ennakonpidätyksiä ja muita operatiivisia veroja maksettiin yhteensä 38 miljoonaa euroa (38 M vuonna 2005). Vastaavasti vuoden 2006 aikana pakollisia sosiaalikulu- ja eläkemaksuja maksettiin 13 miljoonaa euroa (10 M vuonna 2005). Lindströmin immateriaaliomaisuus Lindströmin moduulipesulakonsepti on keskeinen osa sen toimintaa ja menestystä. Moduulipesulakonsepti mahdollistaa asettumisen uuteen toimintamaahan askel kerrallaan, riskit minimoiden ja murto-osalla perinteisen tekstiilihuollon kustannuksista. Paitsi teknisen lähestymistavan, määrittelee moduuli myös toimintamallin: mittaaminen, vertailu sekä ongelmatilanteiden ratkaiseminen on tehokasta ja samanlaista kaikilla niillä alueilla, joissa Lindströmillä on toimintaa. Yhtenäinen konsepti takaa myös yhteneväisen laadun. Lindströmin moduulipesula on patentoitu useassa maassa. Moduulipesulan Eurooppa-patentti on ollut pitkään vireillä ja tulee voimaan vuoden 2007 aikana. Lindströmin tavaramerkeillä ja sloganilla Cares for your image on yhteensä 33 tavaramerkkirekisteröintiä. Lindström on rekisteröinyt liikemerkkinsä lisäksi Vipperi -teollisuuspyyhepalvelun ja on hakemassa ravintolatekstiilien Optima Pro -palvelulle rekisteröintiä. Tavaramerkkioikeuksien toteutumista seurataan globaalin valvonnan avulla. Lisäksi Lindströmillä on 31 voimassa olevaa Internetin domain-nimeä ja yksi vireillä oleva domain-rekisteröintihanke. 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
17 KONSERNIN LIIKEVAIHTOJAKAUMA, TEUR Suomi Muu EU-alue * Muut maat * Vuonna 2004 EU:iin liittyneiden maiden liikevaihto on esitetty EU-sarakkeessa koko seurantakaudelta. HENKILÖSTÖLLE KIRJATUT PALKAT, SOSIAALIKULUT JA MUUT EDUT, TEUR Palkat Sosiaalikulut Muut edut YHTEENSÄ PÄÄOMASIJOITUSKORVAUKSET, TEUR Korot ulkopuolisille lainoille Maksetut osingot HANKINNAT, TEUR HANKINNAT, % LIIKEVAIHDOSTA Investoinnit Muut tavarat ja palvelut Energia Alihankintapalvelut Tuoteostot YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
18 YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristöasioiden hoito ja jatkuva ympäristökuormituksen pienentäminen ovat osa Lindströmin kokonaisvaltaista kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Lindströmin ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoitamme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Tekstiilipalvelu on luonteeltaan ekotehokasta Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu tuotteen pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Tekstiilipalveluketjun ekotehokkuus muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat: tuotteiden valinta ja hankinta, huolto- ja palveluprosessi käytön aikana sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Pitkän käyttöiän lähtökohtana on mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä teolliseen huoltoprosessiin soveltuvat tuotteet. Käytön aikana pesun ja viimeistelyn kuluttava vaikutus pidetään hallittuna ja käytössä rikkoontuneet tuotteet korjataan. Jotta tuotteen koko elinkaari olisi hallinnassa, huolehditaan loppuun käytetyn tuotteen hävittämisestä jätelain ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vuokrapalvelun ekotehokkuus heijastuu myös asiakkaalla syntyvän jätteen määrään. Vuokrattava ja kierrätettävä tekstiilituote voi korvata kertakäyttöisen tuotteen ja vähentää sitä kautta syntyvää jätettä. Asiakkaan jätemääriin vaikutetaan myös välttämällä kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia, kuten suojamuovia ja muovipusseja. Tekstiilejä huolletaan kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi rullapyyhe, jota pestään yli 100 kertaa, vastaa noin kertakäyttöistä paperipyyhettä. Loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kaksi kiloa kiinteää jätettä; vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä jätettä tulee 80 kiloa. Vipperi -teollisuuspyyhe vastaa noin viittä kertakäyttöpyyhettä. Kertakäyttöisistä teollisuuspyyhkeistä syntyy siis moninkertainen määrä jätettä kangaspyyhkeeseen verrattuna. Vipperi -teollisuuspyyhkeen käyttöiän kaksinkertaistaa vielä sen jatkohyödyntäminen imeytysmattojen raaka-aineena. Valinnoilla voi vaikuttaa Tekstiilitoimittajien valinnassa Lindström suosii toimittajia, jotka kiinnittävät huomiota tuotantotoimintansa ympäristökuormitukseen ja pyrkivät täyttämään tekstiilejä 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
19 Tekstiilejä huolletaan kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
20 koskevien ympäristömerkkien ehdot. Valintaa helpottavat kansainväliset ympäristömerkit, joista yleisin on Öko-Tex Standard 100. Rullapyyhemateriaalilla samoin kuin yli 90 prosentilla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on Öko-Tex 100 -merkki. Lisäksi puolet työvaatekankaista täyttää myös vaativamman EUympäristömerkin vaatimukset. Lindströmin kangasrullapyyhejärjestelmälle on myönnetty Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki vuonna Vuonna 2006 Joutsenmerkki haettiin myös Ruotsissa toimiville Lindströmin työvaatepesulalle ja Comfortan hotelli- ja ravintolatekstiilien pesulalle. Huollon ympäristövaikutuksia seurataan aktiivisesti Hotellitekstiileille tehdyn elinkaarianalyysin perusteella tekstiilien valmistuksen ympäristövaikutukset ovat vain 10 prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Vastaavasti yli 80 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu käytön aikaisesta huollosta. Tuotteiden huollosta aiheutuvat merkittävimmät ympä - ristövaikutukset ovat: energian kulutus veden kulutus pesukemikaalien laatu ja kulutus jäteveden laatu kokonaisjätemäärä, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt toiminnan hiilidioksidipäästöt. Lindström kehittää jatkuvasti toimintaansa tavoitteenaan tekstiilien huollosta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteenlaskettua kehitystä koko konsernin tasolla, sillä palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat riippuen niiden pesemistä tekstiileistä ja tuoteryhmistä. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden, sillä toiminnan laajeneminen lisää raaka-aineiden ja hyödykkeiden kokonaiskulutusta. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusseurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien, kuljetuskilometrien ja päästöjen osalta ovat olleet mukana vuodesta Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Energiaa käytetään tehokkaasti Lindström-konsernin palvelukeskuksista seitsemän käyttää höyryn tuotantoon polttoöljyä, kuusi propaania, viisi ostettua sähköä ja kolme ostettua höyryä. Loput 19 palvelukeskusta tuottavat höyryn maakaasulla. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön kaikkialla, missä sitä on tarjolla. Maakaasun puuttuessa propaanin käyttöä on lisätty ja kahdessa Suomen palvelukeskuksessa osa öljyn kulutuksesta on korvattu propaanikaasulla. Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä pyykin kuivaamiseen ja viimeistelemiseen. Energiankäytön optimoinnin lisäksi höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä lämmön talteenotolla pienennetään polttoaineen kulutusta pesuloissa. Kulutukseen vaikuttavat oleellisesti myös kattilalaitosten ja tuotantokoneiden kunto ja tehokas käyttö, joka saavutetaan hyvällä tuotannonohjauksella. Palvelukeskusten sähkön kulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muiden sähkölaitteiden käyttöön. Kuukausitasolla seurattavissa kulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön ja lämmitysenergian kulutus sekä tuotantoprosessin kokonaisenergia. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin, eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Edellä mainituista seikoista johtuen tavoitteet ja päämäärät on asetettu energian kulutukselle, 20 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
21 johon lasketaan palvelukeskusten kokonaissähkön kulutus ja prosessienergian tuottamiseen käytetty polttoaine ilman lämmitysenergian osuutta. Energiatehokkuus parani Lindströmin energiatehokkuus (prosessienergian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden) on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 30 prosenttia. Syynä energiatehokkuuden jatkuvaan paranemiseen ovat mattopesuloissa asteittain toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet, sekä pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto ravintolatekstiili- ja työvaatepesuloissa näkyy sekä energian että veden kulutuksen pienenemisenä. Lisäksi uusia tuotantokoneita hankittaessa on suosittu energiatehokkaita kaasukuivureita ja - viimeistelytunneleita. Vuonna 2006 Lindströmin kokonaistuotanto pestyinä tekstiilikiloina nousi 25 prosenttia edellisvuodesta ja oli 102 miljoonaa kiloa. Pesumäärien kasvaessa myös prosessienergian kokonaiskulutus kasvoi ja oli MWh. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus saavutti kuitenkin tavoitellun tason 1,23 kwh/kg, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suotuisa kehitys saatiin aikaan tuotanto- ja pesuprosessien optimoinnilla Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi vanhojen kiinteistöjen ja tuotantokoneiden kunnossapitoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Ulkomaiden yksiköissä kulutus pieneni jopa 12 prosenttia, mitä edesauttoi mattopesun suhteellisen määrän kasvu. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Energian kulutuksen osalta tämä taso saavutettiin jo vuonna Uusi pesutekniikka vähentää veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvettä voidaan käyttää likaisempien tuotteiden pesussa. Talteenottoa voidaan hyödyntää myös saman prosessin ja tuoteryhmän sisällä. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen ja tekstiilien mikrobiologiseen laatuun. Vuonna 2006 veden kokonaiskulutus oli m 3 ja 9,4 l/kg. Vaikka pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus oli neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, se jäi hieman alle vuoden 2006 tavoitteen. Ulkomaiden yksiköissä parannus saavutettiin keskittymällä tuotanto- ja pesuprosessien optimoimiseen, mikä sisälsi pyykin oikeaoppisen lajittelun ja pesulajitelmien määrän karsimisen. Matalalämpöpesun käyttöönoton yhteydessä myös huuhteluiden määrää pystyttiin optimoimaan. Suomessa suurimmat säästöt saatiin aikaan työvaatepesuloiden tuotannollisilla järjestelyillä. Lisäksi mattopesun jatkuva suhteellisen määrän kasvu vaikutti suotuisasti konsernin kokonaisvedenkulutukseen, sillä matot kuluttavat puhdas ta vettä muita tuoteryhmiä vähemmän. Viime vuosien aikana toteutetuilla teknisillä parannuksilla mattopesuloiden vedenkierrätyksessä vaikutetaan pidemmällä aikajaksolla koko tuoteryhmän vedenkulutukseen. Vuonna 2006 Comfortan hotelli- ja ravintolatekstiilien pesumäärä kasvoi Ruotsin palvelukeskuksen ja yritysostojen myötä 58 prosenttia. Hotellitekstiilien suhteellisen määrän kasvu vaikuttaa mattopesun tavoin konsernin kokonaisvedenkulutukseen pienentävästi. Uusien jatkuvatoimisten pesukoneiden vedenkierrätystekniikka mahdollistaa entistä tehokkaamman veden hyödyntämisen ja sitä kautta vedenkulutuksen optimoinnin. Vuoden 2007 tavoitteeksi on asetettu neljän prosentin vedenkulutuksen pienentäminen konsernitasolla. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää vedenkulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Jätevettä tarkkaillaan Pesuvesien tehokkaasta kierrätyksestä johtuen puhdasta, hyvälaatuista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin ja mittaustulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja sekä veden kierrätystä. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne ja pestävä tuoteryhmä vaikuttavat jäteveden laatuun. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rulla- YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
22 pyyhkeiden pesussa, likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Lisääntyvän vedenkierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat. Pitoisuuksien rinnalla Lindström seuraa jäteveden kuormitusarvoja ja pyrkii pitämään vuosikuormituksen hallittuna. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetallit ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden pitoisuusarvot ovat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Myös työvaate- ja mattopesuloiden jätevedet ovat pysyneet jätevesisopimusten ja ympäristölupien puitteissa. Jos arvot ovat hetkellisesti ylittäneet asetetut rajaarvot, mittauksia on tihennetty ja tarvittavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä paikallisten viranomaisten tai puhdistamon edustajien kanssa. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä. Vuoden 2006 aikana on aloitettu mittava projekti flotaatiokäsittelyn kapasiteetin lisäämiseksi ja käsitellyn jäteveden laadun parantamiseksi. Tulevaisuudessa teollisuuspyyhkeiden jätevedestä saadaan eroteltua entistä paremmin öljyjen ja rasvojen lisäksi myös raskasmetallit. Käsittelyssä syntyvä liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Paikallisista jätevesimääräyksistä ja lainsäädännöstä riippuen jätevettä käsitellään ennen kunnalliseen viemäriin laskemista. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slova - ki assa vuonna 2002, Unkarissa vuonna 2005 ja Kiinassa vuonna Seuraavat jätevesimoduulit sijoitetaan Pietarin uuteen palvelukeskukseen vuoden 2007 alussa. Pesuainevalinnoilla voi säästää ympäristöä Pesukemikaalien valinnassa ratkaisevat pesuprosessin kokonaistehokkuus ja pesukemikaalien aiheuttama ympäristökuormitus. Pesukemikaalien valintaa ohjaavat: Pesuprosessin kokonaistehokkuus Pesukemikaalien helppo huuhtoutuvuus Ympäristömerkkien asettamat vaatimukset kemikaalien koostumukselle. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 2006 oli 1,7 miljoona kiloa eli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suhteellista kulutusta onnistuttiin kuitenkin pienentämään kuusi prosenttia edellisvuodesta sen ollessa 16,5 g/kg. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden asetetaan vuosittain pesulakohtainen tavoite. Tavoitteiden asettaminen tähtää pesuprosessin ja -laadun optimointiin, ei niinkään pesuohjelmakohtaisten annostusmäärien leikkaamiseen. Ulkomaiden työvaatepesuloissa hyvä kehitys on saatu aikaan järkeistämällä pyykin lajittelua likaisuusasteen mukaisiin pesuohjelmiin. Konsernitasolla kulutuksen suotuisaan kehittymiseen on vaikuttanut matto- ja hotellitekstiilien pesumäärän suhteellinen lisääntyminen, sillä molemmissa tuoteryhmissä pesuaineiden kulutus on huomattavasti pienempää kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Kuitenkin juuri matto-ohjelmien pesutehoa on nostettu pidentyneen mattojen vaihtovälin vuoksi. Joissakin pesuloissa on myös tarkoituksellisesti maksimoitu pesukapasiteettia lyhentämällä pesuaikaa ja nostamalla pesuaineannostusta. Natriumhypokloriittia käytetään pesuloissa rajoitetusti. Työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat käyttävät sitä edelleen erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Hotellitekstiilien pesussa se on tarpeellinen prosessin mikrobiologisen puhtauden varmistamiseksi. Tavoitteena jätteen vähentäminen Toistaiseksi jätteen kokonaismäärän laskentaan on otettu mukaan vain kotimaan palvelukeskukset. Vuonna 2006 aloitettiin tiedonkeruu myös ulkomaiden yksiköissä. Vuonna 2006 jätteen määrää ei onnistuttu vähentämään tavoitteiden mukaisesti. Päinvastoin jätteen kokonaismäärä, samoin kuin kaatopaikkajätteen määrä kasvoi lähes 12 prosenttia edellisvuodesta. Suomen palvelukeskusten kokonaisjätemäärä oli 2200 tonnia, josta kaatopaikka- ja ongelmajätteen osuus oli 48 prosenttia, eli noin 1000 tonnia. Osasyynä kasvuun oli tuotannon laajeneminen, sillä suurimmat jätemäärät syntyvät käytöstä poistetuista tekstiileistä ja mattopesuloiden hiekka- ja lietejätteestä. Mattotuoteryhmässä jatkui tarkoituksellinen vanhojen mattomallien poistaminen. Lisäksi tuotan- 22 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
23 ENERGIAN KULUTUS PESTYÄ TEKSTIILIKILOA KOHDEN kwh/kg VEDEN KULUTUS PESTYÄ TEKSTIILIKILOA KOHDEN l/kg 2, ,5 1,0 1,60 1,46 1,38 1,27 1,23 1,10 1, ,6 10,8 10,6 10,0 9,4 9,0 8,4 0, , Tavoite 2007 Päämäärä Tavoite 2007 Päämäärä 2008 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS MWh VEDEN KOKONAISKULUTUS 1000 m JÄTEJAKAUMA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Kaatopaikkajäte 15 % Työmatkat 8 % Sähkö 12 % Poistotuotteet 30 % Ongelmajäte 11 % Keräysmuovi 1 % Energiajäte 13 % Metalli 6 % Pahvi+paperi 3 % Hiekka+liete 22 % Kuljetus 24 % Kiinteistöjen lämmitys 7 % Prosessienergia 49 % Kokonaisjätemäärän jakautuminen vuonna 2006 Suomen palvelukeskuksissa. Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen vuonna 2006 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI
24 nonjärjestelyjen aiheuttamat kiinteistöjen saneeraukset ja syksyllä 2006 aloitettu teollisuuspyyhkeiden flotaatiojärjestelmän kunnostaminen kasvattivat jätemäärää kertaluontoisesti. Toisaalta hyötykäyttöön menevän jätteen osuutta pystyttiin lisäämään ohjaamalla osa sekajätteestä poltettavaksi ja osa muovijätteestä energiapolton sijaan uusiokäyttöön. Suomen palvelukeskusten yhteenlasketut jätehuollon kustannukset kasvoivat jätemäärien mukana 14 prosenttia edellisvuodesta ja olivat 0,26 prosenttia liikevaihdosta. Jätehuollon kustannukset sisältävät kaikki jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen sekä hävitykseen ja kuljetukseen liittyvät maksut. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Päämäärän saavuttamiseksi on keskityttävä mattopesuloiden hiekka- ja lietejätteen kuivaustekniikan kehittämiseen, entistä tehokkaampaan jätteiden lajitteluun ja jätepisteiden hoitoon sekä tekstiilijätteen uusiokäytön edistämiseen. Jäte päätyy kierrätykseen ja hyötykäyttöön Kaikki tekstiilijätteet päätyvät hyötykäyttöön. Käytöstä poistetut työvaatteet, matot ja teollisuuspyyhkeet poltetaan energiatuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Pieni osa työvaatteista päätyy uusiokäytön kautta kierrätysmateriaaleista valmistetuiksi vaatteiksi ja muiksi tekstiilituotteiksi. Rullapyyhkeet leikataan rasuiksi ja myydään teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Hotellitekstiilit toimitetaan alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Mattopesuloiden vesipitoinen hiekka- ja lietejäte päätyy kaatopaikkojen täyteaineeksi. Vesipesuloiden ongelmajätteet ovat lähinnä loisteputkia, paristoja ja jäteöljyjä, joiden määrät ovat pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen ja tekniikan kehittymisen ansiosta. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Vuonna 2006 lietteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 212 tonnia. Jätevesiprojektin valmistumisen myötä lietteen määrä tulee nousemaan, sillä parannetulla jätevedenkäsittelyllä erotellaan entistä tarkemmin öljyt ja raskasmetallit teollisuuspyyhkeiden jätevedestä lietteeseen. Kuljetukset ovat osa elinkaarta Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana ja kuljetuksissa sovelletaan Yksi auto -periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Sama jakeluauto huolehtii parhaimmassa tapauksessa kaikkien tuoteryhmien jakelusta yhdellä kertaa. Poikkeuksena ovat suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Ulkomailla palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on ulkomailla korkeampi kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. Vuonna 2006 ajetut kokonaiskilometrit kasvoivat 17 prosenttia, mutta pestyihin kiloihin suhteutetut kilometrit laskivat merkittävästi. Pestyä kiloa kohden ajettiin 0,20 km, mikä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suomessa runkoreittien ulkopuolisia toimituksia onnistuttiin karsimaan, mikä olikin asetettu vuoden 2006 tavoitteeksi. Kokonaiskilometrien lisääntyessä myös kuljetusten päästöt kasvoivat. Koska Lindström ostaa kuljetuspalvelut ulkopuolisilta palveluedustajilta, eivät ajoneuvojen polttoaineen kulutustiedot ole käytettävissä. Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet ja kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yksikköpäästöjen perusteella. 24 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006
Yhteiskuntavastuuraportti 2005. Sustainability Report 2004
Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Sustainability Report 2004 SISÄLTÖ 1. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti 2005... 3 2. Perustietoa Lindströmistä... 4 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Yhtiön visio,
LisätiedotLindströmin vastuuraportti 2007
VASTUURAPORTTI 27 Lindströmin vastuuraportti 27 SISÄLTÖ Lukijalle...3 Lindströmin vastuuraportti...4 Luotettavaa palvelua vuodesta 1848...4-5 Lindström-konsernin keskeiset tunnusluvut...5 Perustietoa Lindströmistä...6
LisätiedotVastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00
Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA
LisätiedotQ1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6
LisätiedotYhteiskuntavastuuraportti 2004
Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu...
LisätiedotL ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.6.2009
Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8
LisätiedotLÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos
LisätiedotFINNLINES OYJ 26.10.2005
FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT
OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
LisätiedotINLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013
1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa
LisätiedotAINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE
1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu
LisätiedotJakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen
Muistio 1 (5) Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen yhteenveto tilikaudelta 2018 Vuoden 2018 lopussa Suomessa harjoitti sähköverkkotoimintaa 77 jakeluverkonhaltijaa, 10
LisätiedotSisällys. Vastuuraportti 2010...4. Perustietoa Lindströmistä...6. Toimitusjohtajan katsaus...8. Missio, visio ja strategia...10
VASTUURAPORTTI 2010 2 Sisällys Vastuuraportti 2010...4 Perustietoa Lindströmistä...6 Toimitusjohtajan katsaus...8 Missio, visio ja strategia...10 Johtaminen Lindström-konsernissa...12 Sidosryhmäyhteistyö...16
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15
Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8
LisätiedotSSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ
SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -
Lisätiedot24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna
LisätiedotTikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.
Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.
LisätiedotTavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015
Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme
LisätiedotGlobal Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15
Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi
LisätiedotTyöyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön
Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00
Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2009 5.8.2009 Tammi kesäkuu 2009 Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 45,3 milj. euroa (69,4), jossa oli
Lisätiedothttp://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi
Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotTilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016
Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 31.3.2010
Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 6.5.2004 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2004 - Yleiselektroniikka Oyj:n toimitusjohtajaksi Jussi Aspiala - Liikevaihto 5,6 milj.
LisätiedotTikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotPörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä
Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 5.8.2004 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 - Liikevaihto 11,2 milj. euroa, laskua 2 % - Liiketappio 82 tuhatta euroa, (94 tuhatta
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)
LisätiedotVertailulukujen oikaisu vuodelle 2013
HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.
LisätiedotVahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015
Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
Lisätiedot- Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa (liikevoitto 813 tuhatta euroa) - Osakekohtainen tappio 0,16 euroa
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Osavuosikatsaus 06.11.2009 klo 9:15 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2009 - Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
LisätiedotKESKO OSTAA ONNISEN 1
KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,
Lisätiedot1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla
SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:45. Katsauskauden tulos kaksinkertaistui
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2015 PÖRSSITIEDOTE 7.8.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kaksinkertaistui - Liikevaihto 20,3 miljoonaa euroa (20,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,1 miljoonaa
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)
LisätiedotVuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.
3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi
Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi maaliskuu
Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36
Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity
Lisätiedot2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)
2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015
Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja
LisätiedotVaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)
Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten
LisätiedotAtria Oyj Tilinpäätös 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 21.2.2013 21.2.2013 1 Atria-konserni Katsaus 2012 Milj. Q4 2012 Q4 2011 Q1-Q4 2012 Q1-Q4 2011 Liikevaihto 360,6 338,7 1 343,6 1 301,9 Liikevoitto 7,8
LisätiedotYIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008
YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008
LisätiedotYritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015
Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen
LisätiedotVACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003
VACON OYJ PÖRSSITIEDOTE 29.4.2003 kello 10.00 Osavuosikatsaus tammikuu-maaliskuu 2003 VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 Tammikuu-maaliskuu yhteenveto
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotKONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani
Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä
LisätiedotSSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ
SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani
Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut
LisätiedotItellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj
Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa
LisätiedotMEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015
MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi
LisätiedotKonsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 13 tuhatta euroa (518 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 PÖRSSITIEDOTE 6.5.2014 KLO 8:45 - Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa) - Liikevoitto 223 tuhatta euroa (76 tuhatta euroa) - Osakekohtainen
LisätiedotJULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ
1/2005 07.02.2005 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n pörssitiedote JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 7.2.2005 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ Yhtiön hallitus
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus
Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus Toimitusjohtaja Juha Näkki 7.5.2015 Markkinakatsaus 1-3/2015 Vuosi 2015 käynnistyi joulun lomakauden jälkeen hitaasti. Suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin
LisätiedotOletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO
Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotYhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc
QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa
LisätiedotVuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja
Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02
LisätiedotYIT-konsernin tilinpäätös 2001
YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT
LisätiedotMetsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015
Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta
LisätiedotSCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003
SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotP-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)
P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).
LisätiedotPuolivuosikatsaus Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola
Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6. 2018 Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola Agenda 1 H1:n kohokohdat 2 Taloudellinen katsaus 3 5 Goforen strategiasta 4 Ohjeistus LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHDON
LisätiedotAspon Q1 11.5.2011. Toimitusjohtaja Aki Ojanen Talousjohtaja Arto Meitsalo Rahoitusjohtaja Harri Seppälä
Aspon Q1 11.5.2011 Toimitusjohtaja Aki Ojanen Talousjohtaja Arto Meitsalo Rahoitusjohtaja Harri Seppälä Konsernin liikevaihto kasvoi 120 Me 106,7 100 80 78,4 83,4 60 40 20 0 Q1/09 Q2/09 Q3/09 Q4/09 Q1/10
LisätiedotMARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /
MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-09 / 26.10. TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 91,7 milj. euroa (74,4), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 23,4 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti alkuvuonna
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008
Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3
LisätiedotTilinpäätös Tammi joulukuu
Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua
LisätiedotYIT:n tapahtumia. Hannu Leinonen Toimitusjohtaja. Ylimääräinen yhtiökokous
1 YIT:n tapahtumia Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 6.10.2008 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä Viro 2 Sisältö Osavuosikatsaus
LisätiedotQ3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén
Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali
LisätiedotCOMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja
COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30
ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7
LisätiedotTilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta
Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN
Lisätiedot