KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päivitetty: 04/2016

2 KILPIÄISTEN PÄIVÄKOTI... 3 TOIMINTA-AJATUKSEMME... 4 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ... 5 Psyykkinen ympäristö... 5 Sosiaalinen ympäristö... 5 Fyysinen ympäristö... 6 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 KIELI JA VUOROVAIKUTUS... 8 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO USKONNOLLIS - KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAINEN LAPSI YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA JA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3 KILPIÄISTEN PÄIVÄKOTI Kilpiäisten päiväkoti on perustettu vuonna 1971 ja toimii nykyään vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa Kilpiäisten palvelukeskuksen yhteydessä. Päiväkotimme sijaitsee lapsiperheiden suosimalla Mukkulan alueella osoitteessa Huvikatu 2A, Lahti. Päiväkotimme on avara, monipuolinen ja pienryhmätoiminnan mahdollistava. Päiväkotimme on avoinna arkisin Lisäksi olemme avoinna arkisin vuorohoidossa olevien lasten vanhempien tarpeen mukaan. Päiväkotimme on osa Kilpiäisten palvelukeskusta. Palvelukeskuksen tilat mahdollistavat luonnollisen ja monipuolisen kanssakäymisen palvelukeskuksen vanhuksien kanssa. Vierailemme toistemme luona ja kokoonnumme yhteisille lauluhetkille säännöllisesti. Päiväkodillamme on yhteinen jakelukeittiö palvelukeskuksen kanssa. Ateriat meille valmistaa Lahden Ateria. Mukkulan ympäristö tarjoaa hienot puitteet monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen myös päiväkodin seinien ulkopuolella. Lähistöltä löytyvät mm. Merrasjärven luontopolut, Ritamäen luonnonsuojelualue, Mukkulan ja Kilpiäisten puistot ja metsät sekä Mukkulan kartanon puistoalue Vesijärven rannassa. Lisäksi Mukkulan hyvät liikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden retkiin eri puolille kaupunkia. Hyödynnämme myös Mukkulan lähipalveluita monipuolisesti. Päiväkodissamme on viisi lapsiryhmää, joista kaksi on vuororyhmiä. Vuorohoitoa tarvitsevat esikoululaiset ovat esikouluryhmässä. Lapsiryhmät aloittavat toimintansa syksyisin, mutta tarvittaessa voimme muuttaa ryhmärakennetta myös kesken toimintakauden. Ryhmämme ovat: - Satukissat 0-3-vuotiaat 12 lasta Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa - Laululeijonat 3-5-vuotiaat lasta Ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja - Tarinatiikerit 5-6-vuotiaat, esikouluryhmä lasta Ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja - Lorukoirat 3-5-vuotiaat, vuororyhmä lasta Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kolme lastenhoitajaa - Runoratsut 0-3-vuotiaat, vuororyhmä lasta Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, kolme lastenhoitajaa 3

4 TOIMINTA-AJATUKSEMME Toimintamme perustalla on vahva arvopohja, jonka laatimisessa olemme huomioineet lasten vanhempien näkemykset. Päiväkotimme arvoista tärkeimmät ovat turvallisen hoitoympäristön luominen, aito ja empaattinen vuorovaikutus, hyvät käytöstavat ja lapsen terveen itsetunnon kehittäminen. Panostamme päiväkodissamme pienryhmätyöskentelyyn. Päiväkotimme monipuoliset pienryhmätilat on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Pienryhmätoiminta mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen eri-ikäisille lapsille. Vuorohoidossa tavoitteenamme on luoda lapsille mahdollisimman pysyvä ja turvallinen ympäristö. Vuorohoitoa tarvitsevat lapset muodostavat omat ryhmänsä. Vuororyhmien henkilökunta tarjoaa lapselle yksilöllistä ja kodinomaista hoitoa myös arki-iltaisin. Ryhmien toimintaa ohjaavat päiväkodin yhteinen sekä lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat. 4

5 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Psyykkinen ympäristö Pidämme erityisen tärkeänä, että jokainen lapsi kokee olonsa päiväkodissamme turvalliseksi. Tavoitteenamme on luoda aikuisten ja lasten välinen ilmapiiri rohkaisevaksi ja turvalliseksi, jotta lapsella olisi hyvä arki. Lapsella on halutessaan mahdollisuus päästä syliin. Olemme aidosti läsnä ja lapsen saatavilla. Lapsi pystyy luottamaan siihen, että olemme oikeasti kiinnostuneita hänestä. Kohtaamme jokaisen lapsen yksilönä. Hänellä on oikeus ilmaista kaikenlaiset tunteensa ja mielipiteensä. Tuemme lasta hänen tarvitessaan rohkaisua. Kannustamme lasta omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen ikä- ja taitotasonsa mukaan. Ryhmässä toimiessaan lapsi oppii myös sietämään pettymyksiä. Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa omaan ryhmäänsä päiväkodissamme. Yhteenkuuluvaisuuden tunne lisää lapsen itsetuntemusta ja tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lisäksi se kehittää lapsen tietoisuutta itsestään ryhmän jäsenenä. Huomioimme jokaisen lapsen päivittäin aamuisin tervehtimällä ja lähtiessä kättelemällä. Olemme lapsen saatavilla koko päivähoitopäivän ajan, jolloin lapsella on mahdollisuus myös kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen kanssamme. Sosiaalinen ympäristö Päiväkotimme lapsiryhmät on jaettu ikäryhmittäin. Kun ryhmässä on paljon samanikäisiä lapsia, lapsi saa seuraa vertaisistaan. Vertaisseura mahdollistaa esimerkiksi mallioppimisen. Ryhmässä lapsi oppii toimimaan yhdessä toisten lasten kanssa. Lapsi kokee yhteisössä iloa ja toimimisen vapautta. Ryhmässä lapsi opettelee vuorovaikutustaitoja, hyviä tapoja ja toisten huomioimista. Lapsi saa kokemuksia ryhmässä olemisesta ja ryhmän jäsenenä toimimisesta sekä mahdollisuuden oppia yhteiselämän pelisääntöjä. Päivittäin harjoittelemme vuoron odottamista, valintojen tekemistä ja jakamista. Päiväkodissamme on yhteisesti sopimamme säännöt, joita noudattaen toimimme niin ryhmissä kuin koko päiväkodin alueella. Pienryhmätyöskentely on yksi tärkeistä toimintamuodoistamme. Pienryhmissä meillä on isoa ryhmää enemmän mahdollisuuksia lapsen henkilökohtaiseen ohjaamiseen sekä yksilölliseen huomioimiseen. Pienryhmät rauhoittavat lapsen oppimisympäristöä ja antavat näin lapselle rauhan keskittyä oppimiseen. Meille on tärkeää, että lapsi tuntee olevansa arvostettu ja hyväksytty omana itsenään, sekä kokee olevansa tasa-arvoinen muiden kanssa, jolloin hänen itsetuntonsa vahvistuu. Opetamme lasta ymmärtämään, että ihmiset ovat tasavertaisia ja näin hän oppii hyväksymään myös erilaisuutta. Lasten keskinäisten suhteiden toimiessa hyvin niistä muodostuu tärkeä kasvatuksen ja opetuksen voimavara. 5

6 Fyysinen ympäristö Päiväkotimme uusissa ja avarissa tiloissa toimii viisi lapsiryhmää. Jokainen ryhmätila on sisustettu omalla värillään. Jokaisella ryhmällä on käytössään ryhmähuone, nukkumahuone, eteinen ja varasto. Annamme eri-ikäisille lapsille mahdollisuuden leikkiä, liikkua, rakennella, harjoittaa kädentaitoja ja tutkia ympäristöään. Toimimme aktiivisesti päiväkotimme erilaisissa pienryhmätiloissa, joita ovat monitoimisali, aulan ruokailutila, kotikeittiö, ateljee, vesileikkihuone sekä pienryhmähuone. Sen lisäksi järjestelemme tiloja esimerkiksi rauhallista rakentelua tai kotileikkiä varten. Päiväkotimme lelut ja välineet ovat lasten monipuolisessa käytössä. Teemme säännöllistä yhteistyötä päiväkodin yhteydessä toimivan palvelukeskuksen kanssa, jossa vierailemme tapaamassa vanhuksia yhdessä laulaen, leikkien ja pelaillen. Vanhukset vierailevat myös päiväkodissamme. Käytämme piha-aluettamme tehokkaasti liikkumiseen ja ulkoiluun. Päiväkotimme pihalla on monipuolisesti leikki- ja liikuntavälineitä. Pienten ja isojen pihat on jaettu aidalla omiksi alueikseen. Käytämme huomioliivejä erottamaan eri ryhmiin kuuluvat lapset toisistaan. Autamme lasta saamaan kokemuksia, elämyksiä, tietoa ja taitoa monipuolisesti elämän eri alueilta, johon lähiympäristö ja luonto tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Käytämme lähialueen maastoja muun muassa hiihtämiseen, luistelemiseen, metsäretkiin, mäenlaskuun ja leikkipuistoretkiin. 6

7 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Stakes 2005) mukaan lapsi oppii koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapsi käsittelee ja jäsentää tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja on aktiivinen oppija. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat henkilökunnan tapaa toimia lasten kanssa. Lapsen varhaiskasvatuksen sisältö rakentuu eri orientaatioiden varaan. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu, vaan sellaisten valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä tai oppiaineita eikä lapsille aseteta suoriutumisvaatimuksia. Orientaatiot muodostavat päiväkodin henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisten tulee etsiä, muokata ja tarjota lapselle. Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen orientaatio, luonnontieteellinen orientaatio, historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio, esteettinen orientaatio, eettinen orientaatio, uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös avataan uusia käsitteitä lapsille. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, Stakes) 7

8 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Lapsen äidinkieli on keskeisessä asemassa kaikessa oppimisessa. Kieli on ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline. Lapsi oppii ilmaisemaan itseään aluksi ilmein ja elein. Lapsen kielelliset taidot kehittyvät leikin, toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta. Lapsen kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana myöhemmille oppimisvalmiuksille. Kielen avulla lapsi oppii jäsentämään ympäröivää maailmaa sekä selittämään ja kuvailemaan kokemiaan tapahtumia. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005.) Kieli- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu luo pohjaa lapsen myöhemmälle luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Tuemme lapsen kielellistä kehitystä erityisesti rohkaisemalla häntä harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja. Tuemme ja rohkaisemme lapsen kaikkea ilmaisua, vastaamme lapsen kontaktialoitteisiin ja olemme aidosti läsnä. Harjoittelemme lapsen kanssa yhdessä kielellä leikittelyä, loruttelua ja riimittelyä. Vahvistamme lapsen suun alueen motoriikkaa suujumpalla. Lapsi tutustuu kirjoittamisen ja lukemisen alkeisiin oman nimen kautta. Väritys- ja kynätehtävät toimivat pohjana kirjoitustaidon kehittymiselle. Tutustumme kirjaimiin leikin ja pelien avulla. Päivittäiset lukuhetket ovat tärkeä osa toimintaamme. Päiväkodissamme kirjat kuuluvat alusta asti pienen lapsen maailmaan. Tutustutamme lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan ja kielen rikkauksiin muun muassa kirjojen avulla. Satuhetkillä harjoittelemme lisäksi kuuntelun taitoja. Käytämme aktiivisesti hyödyksemme lähikirjastoamme, joka sijaitsee Mukkulan koulun yhteydessä. 8

9 TAVOITTEET: PUHE - Lapsi harjoittelee kertomaan omista ajatuksistaan ja tarpeistaan myös ryhmätilanteissa MENETELMÄT: - Asioiden nimeäminen - Kannustus puhumiseen - Keskustelu ryhmässä ja kahden kesken - Pienryhmätoiminta - Oma kerronta, sadutus, haastattelu, kyseleminen - Ilmeet ja eleet - Aikuisten selkeä ja monipuolinen kielenkäyttö - Suujumppa - Lorut, riimit, laulut KUUNTELU - Lapsi harjoittelee kuuntelemaan ja ymmärtämään kuulemansa - Lorut, laulut, riimit ja sadut - Keskittyminen - Ohjeiden kuuntelu - Hiljaisuuden kokeminen - Pienryhmätoiminta ILMAISU - Lapsi harjoittelee ilmaisemaan itseään eri tavoin - Sadutus, omat tarinat - Leikki, roolileikit - Soittaminen ja laulaminen - Teatteri ja draama LUKEMINEN - Lapsi alkaa rakentaa pohjaa lukutaidon oppimiselle - Sanaleikit - Äänne tavu - sana - Kirjaimiin tutustuminen - Kuvat kommunikaation tukena - Sadut - Lukusuunta KIRJOITTAMINEN - Lapsi alkaa rakentaa pohjaa kirjoitustaidon oppimiselle - Hienomotoristen taitojen harjoittelu, väritys- ja kynätehtävät - Leikkikirjoittaminen = riimustelu - Kirjaimiin tutustuminen - Oma nimi 9

10 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Matemaattisella orientaatiolla päiväkotimme varhaiskasvatuksessa tarkoitamme käsitteiden ja aikakäsitteiden ymmärtämistä, vertailua, lukujonojen hahmottamista sekä muotojen hahmottamista ja luokittelua. Ympäristön tutkiminen (havainnointi, vertaaminen, mittaaminen ja laskeminen) on pohjana matemaattiselle ajattelulle ja laskutaidon kehittymiselle. Arkipäivän matematiikka on lapselle elämänläheistä ongelmanratkaisua. Matematiikkaa on kaikkialla lapsen toimintaympäristössä: leikeissä, peleissä, musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja perushoitotilanteissa. Pienen lapsen matematiikka lähtee oman kehon ja lähiympäristön tutkimisesta. Lapsen kasvaessa myös matemaattiset orientaatiot tulevat tietoisemmiksi ja tutustumme niihin lapsen kanssa enemmän unohtamatta leikinomaisuutta. 10

11 TAVOITTEET: LUOKITTELU JA VERTAAMINEN - Lapsi harjoittelee esineiden ja asioiden jakamista erilaisiin ryhmiin - Lapsi harjoittelee ylä- ja alakäsitteitä MENETELMÄT: - Muotojen tutkiminen - Esineiden ja asioiden hahmottaminen - Luokittelu, vertailu ja lajittelu ominaisuuksien perusteella - Arjen tilanteet - Pelit LUKUKÄSITE - Lapsi harjoittelee oman kehonsa ja ikänsä hahmottamista - Oma keho, nimeäminen ja laskeminen - Arjen lukumäärät - Numerolaulut ja lorut - Numeroiden tunnistaminen ja luetteleminen LASKEMINEN - Lapsi harjoittelee lisäämistä ja vähentämistä - Lapsi harjoittelee asioiden ja tavaroiden jakamista - Yksi, monta, ei yhtään - Enemmän vähemmän - Tavaroiden jakaminen - Kokonainen puolikas osa - Rakentelu - Pelit AIKA - Lapsi harjoittelee aikakäsitteitä - Päiväjärjestys - Kalenteri - Kello, käsitys ajan kestosta - Oma ikä - Uusi/vanha - Mennyt/tuleva AVARUUDELLINEN HAHMOTTA- MINEN - Lapsi harjoittelee hahmottamaan ympäristöään muotojen ja kolmiulotteisuuden kautta - Pelit - Rakentelu - Arjen tilanteissa mallin mukaan toimiminen 11

12 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Luonnontieteellisen orientaation tavoite päiväkodissamme on antaa lapselle tietoa lähiympäristöstä ja luonnosta ja opettaa siten lapselle, että ihminen on osa luontoa. Retkillämme ympäristöön lapsi voi kokea luonnon monimuotoisuuden. Näin lapsi saa tietoa ja oppii arvostamaan ja suojelemaan elollista ja elotonta ympäristöä. Tavoitteenamme on, että lapsi oppii kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa ja ympäristöään. Lapsi oppii liikkumaan luonnossa ja havainnoimaan sitä eri aistein. Lisäksi lapsi oppii tutkimaan ja pohtimaan erilaisia luonnonilmiöitä, kuten vuodenaikojenvaihtelua ja sen vaikutusta eläimiin ja kasveihin. Lapsi harjoittelee luonnossa liikkumisen sääntöjä sekä opettelee käyttämään luonnonmateriaaleja ja muita luonnon tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi liikunnassa ja askarteluissa. Lisäksi toimimme päivittäin kestävän kehityksen mukaisesti kierrättämällä ja lajittelemalla. Palvelutalon puolella sijaitseva jätekatos mahdollistaa lapsen mukaan ottamisen roskien lajitteluprosessiin. Ohjaamme lasta vastuulliseen kuluttamiseen ja luonnonvarojen säästämiseen esim. paperin ja veden kulutuksessa. Hyödynnämme metsää ja metsän materiaaleja monipuolisesti toiminnassamme. 12

13 TAVOITTEET: IHMINEN - Lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja sen osiin sekä leikin, ravinnon ja levon merkitykseen arjessa - Lapsi rakentaa käsitystä itsestään eri yhteisöjen jäsenenä - Lapsi tutustuu ihmisen elämänkaareen YMPÄRISTÖ - Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä ja kotiseutuunsa - Lapsi harjoittelee liikkumista liikenteessä - Lapsi saa kokemuksia rakennetusta ja rakentamattomasta ympäristöstä - Lapsi tutustuu ympäristöön ja luontoon kaikilla aisteillaan ELÄIMET JA LUONTO - Lapsi tutustuu luontoon - Lapsi tutustuu vuodenaikoihin - Lapsi tutustuu eläinlajeihin ja niiden elintapoihin - Lapsi harjoittelee kunnioittamaan luontoa ja eläimiä - Lapsi tutustuu luonnon kiertokulkuun - Lapsi tutustuu kasvien kasvattamiseen KESTÄVÄ KEHITYS - Lapsi harjoittelee kierrättämään ja lajittelemaan jätteet ja muodostaa käsitystä sen merkityksestä - Lapsi rakentaa pohjaa luonnon arvostamiselle, kunnioittamiselle ja suojelulle MENETELMÄT: - Arjen tilanteet - Päivärytmi - Lorut, leikit, laulut - Keskustelu - Sadut - Liikuntaleikit - Pienryhmätoiminta - Yhteistyö vanhusten kanssa - Keskustelut perheen ja lapsen kanssa - Retket lapsen lähiympäristöön - Tutustuminen liikenteeseen - Lasten tietokirjat - Karttoihin tutustuminen - Retket lähimetsiin - Luonnon havainnointi ja elämyksien kokeminen - Aineiden ominaisuuksien tutkiminen eri aistein - Luonnonmateriaalien keräily ja tutkiminen sekä tunnistaminen ja nimeäminen - Eläin- ja luontokirjoihin tutustuminen - Kasvimaan viljely ja hoito - Keväiset kukkaistutukset - Elämykset ja kokemukset luonnosta retkillä - Luonnon seuraaminen ja tutkiminen - Sadut ja tietokirjat - Keskustelut elintapojen merkityksestä luontoon - Jätteiden kierrätys ja lajittelu osana arkea sekä kierrätysmateriaalien uusiokäyttö - Säästäväisyyteen ohjaaminen mm. veden ja materiaalien käytössä - Kierrätys- ja luonnonmateriaalien käyttö askarteluissa 13

14 HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa tavoitteenamme on muodostaa kuvaa elämästä ennen ja nyt. Lähdemme liikkeelle lapselle tutuista asioista ja painotamme lapsen oman perheen merkitystä. Tutustumme lapsen elämän vaiheisiin keskustellen lapsen ja vanhempien kanssa. Lapsi muodostaa kuvaa itsestään lahtelaisena ja suomalaisena. Samalla lapsi opettelee huomaamaan eri kulttuurien olemassaolon ja monikulttuurisuuden. Kokoamme lapsen tekemiä töitä sekä valokuvia lapsesta hänen omaan kasvunkansioonsa. Tätä kansiota tutkimme yhdessä lapsen kanssa ja seuraamme sen avulla lapsen kehitystä ja kasvua. Kasvunkansio seuraa lapsen mukana ryhmästä toiseen aina kouluun siirtymiseen asti. Rakennamme lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden, kuvien ja tarinoiden avulla. Kerromme tapahtumia ja tapoja omasta lapsuudestamme ja vertailemme näitä lapsen kanssa nykypäivään. Lapsi tutustuu historiaan myös kansansatujen sekä suomalaisten laulu- ja leikkiperinteiden avulla. Ohjaamme lasta kunnioittamaan vanhuksia ja arvostamaan vanhuksilta välittyvää tietoa. Vierailemme samassa rakennuksessa olevassa palvelutalossa tapaamassa vanhuksia säännöllisesti. Lisäksi vanhukset osallistuvat kuukausittaisille laulutuokioillemme sekä vierailevat päiväkodillamme. Ryhmissämme juhlitaan lapsen syntymäpäiviä. Kansallisten juhlapäivien yhteydessä keskustelemme juhlien merkityksestä ja niihin liittyvistä tapahtumista. Juhlimme vuosittain myös perinteistä joulu- ja kevätjuhlaa. 14

15 TAVOITTEET: OMA PERHE - Lapsi tietää kuka hän on ja keitä hänen perheeseensä kuuluu - Lapsi tutustuu omaan historiaansa LAHTELAISUUS - Lapsi tutustuu päiväkodin lähiympäristöön - Lapsi tutustuu Lahteen ja Lahden historiaan, tapahtumiin ja nähtävyyksiin SUOMALAISUUS JA SUOMALAI- NEN KULTTUURI - Lapsi tutustuu ja osallistuu perinteisiin suomalaisiin juhliin, lauluihin ja perinneleikkeihin - Lapsi tutustuu Suomen historiaan MONIKULTTUURISUUS - Lapsi alkaa hahmottaa, että on erilaisia kulttuureja, kieliä ja tapoja - Lapsi alkaa muodostaa käsitystä omasta kansallisuudestaan MENETELMÄT - Haastattelut - Sadutus - Piirtäminen - Keskustelut lapsen ja vanhempien kanssa - Sadut ja tietokirjat - Sukupuu - Syntymäpäivät - Retket lähiympäristöön - Retket Lahden nähtävyyksiin - Osallistuminen lahtelaisiin tapahtumiin - Perinneleikit - Kansalliset juhlapäivät (itsenäisyyspäivä, vappu, juhannus ym.) - Tietokirjat, sadut ja kansansadut - Retket - Sadut, tietokirjat - Keskustelut - Arjen tilanteet 15

16 ESTEETTINEN ORIENTAATIO Esteettisen orientaation tavoitteena päiväkodissamme on rohkaista lasta luovuuteen, omien ideoiden ja ajatusten toteuttamiseen sekä näkemään kauneus ympäristössä. Tuemme lasta itsensä ilmaisemisessa hänen omalla tasollaan ja hänen omaa persoonallisuuttaan kunnioittaen. Käytämme monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja ja materiaaleja huomioiden lapsen kehitystaso. Pyrimme tarjoamaan lapselle mahdollisimman monipuolisesti erilaisia elämyksiä ja kokemuksia myös päiväkodin ulkopuolella järjestettävien kulttuuritapahtumien parissa. Palvelukeskuksen iso sali esiintymislavoineen mahdollistaa vierailevien esiintyjien kutsumisen päiväkodillemme. Keskustelemme lapsen kanssa kuullusta, nähdystä ja koetusta sekä tapahtumien herättämistä tunteista. Näin lapsi saa kanavia ajatteluun ja tunteiden käsittelyyn. Lapsi opettelee arvostamaan omia ja muiden töitä. 16

17 TAVOITTEET KOKEMINEN - Lapsi saa kokemuksia monipuolisesti erilaisista ilmaisutavoista ja kulttuurielämyksistä - Lapsi opettelee arvostamaan omia sekä muiden tekemiä töitä - Lapsi opettelee huomaamaan esteettisyyden ympärillään MENETELMÄT - Lasten taidenäyttelyt ja lasten töistä keskusteleminen - Lasten konsertit, teatterit, nukketeatterit - Opiskelijoiden järjestämät tapahtumat - Satuhetket - Musiikkituokiot, unimusiikki ILMAISEMINEN - Lapsi saa mahdollisuuden kokeilla monipuolisesti erilaisia ilmaisutapoja - Lapsi opettelee ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan taiteen keinoin - Sadutus - Draama, roolileikit - Piirtäminen ja maalaaminen - Kädentyöt - Soittaminen, laulaminen ja tanssiminen - Liikunta 17

18 EETTINEN ORIENTAATIO Eettisen orientaation tavoitteena päiväkodissamme on tukea lasta eettisten kysymysten pohdinnassa ja oman toiminnan arvioinnissa. Lapsen jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voimme yhdessä pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan sekä totuuden ja valheen näkökulmasta. Kunnioitamme lasta yksilönä antaen lapselle tilaa muodostaa oma käsityksensä ja näkemyksensä asioista. Ohjaamme lasta ilmaisemaan kaikenlaiset tunteensa ja käsittelemään niitä käyttäen hyväksyttäviä ja rakentavia keinoja. Lapsi harjoittelee omia velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan. Lapsi opettelee huomaamaan oman toimintansa seuraukset. Arki päiväkotiryhmässä antaa hyvät mahdollisuudet opetella myös hyviä tapoja, erilaisuuden hyväksymistä sekä toisten huomioon ottamista. Myös saduilla on tärkeä merkitys lapsen eettisessä kasvatuksessa. 18

19 TAVOITTEET TUNTEIDEN KÄSITTELY - Lapsi harjoittelee ilmaisemaan kaikenlaisia tunteitaan - Lapsi harjoittelee hyväksyttäviä ja rakentavia keinoja erilaisten tunteiden purkamiseen HYVÄT TAVAT - Lapsi opettelee hyviä tapoja - Lapsi opettelee pyytämään ja antamaan anteeksi - Lapsi opettelee pyytämään ja antamaan apua OIKEA JA VÄÄRÄ - Lapsi opettelee erottamaan oikeaa ja väärää - Lapsi opettelee huomaamaan omien tekojen seuraukset MENETELMÄT - Psyykkisesti turvallisen kasvuja oppimisympäristön luominen - Aikuiset tukevat lasta pettymysten ja erehtymisten kanssa - Aikuisten läsnäolo - Kannustus - Tunnetaitomateriaalit - Sadut - Aikuisten antama malli - Kehuminen - Sadut - Omien tekojen seurausten huomioiminen ja niistä keskusteleminen - Kehuminen ja kannustus - Sadut - Draama TASAVERTAISUUS - Lapsi harjoittelee toisen huomioonottamista - Lapsi harjoittelee odottamaan vuoroaan - Lapsi totuttelee erilaisuuteen ja sen arvostamiseen sekä opettelee tasa-arvoisuutta - Lapsi opettelee vastaanottamaan ja antamaan palautetta - Lapsi perehtyy suvaitsevaisuuteen - Arjen tilanteet - Erilaisuuden tutuksi tekeminen - Aikuisen malli - Vuorovaikutusleikit - Sadut 19

20 USKONNOLLIS - KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation tavoitteena päiväkodissamme on lapsen elämänkatsomuksen vahvistaminen ja lapsen tukeminen elämän isoissa muutoksissa. Tutustumme kristillisten juhlapyhien viettoon. Teemme yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa esimerkiksi osallistumalla lasten kirkkohetkiin jouluna ja pääsiäisenä. Tavoitteemme on yhteistyössä kodin kanssa tukea ja antaa tilaa lapsessa tapahtuvalle henkiselle kasvulle ja kehitykselle kodin vakaumusta kunnioittaen. Vastaamme lapsen kysymyksiin ja pohdintoihin mahdollisimman totuudenmukaisesti lapsen kehitystaso ja perheen elämänkatsomus huomioiden. Lapsi osallistuu uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon perheensä toiveiden mukaisesti. Vanhempien kanssa keskustellaan perheen uskonnosta ja elämänkatsomuksesta sekä näihin liittyvistä toiveista lapsen varhaiskasvatuskeskustelussa. 20

21 TAVOITTEET: ELÄMÄNKATSOMUS - Lapsi alkaa tiedostaa ja kunnioittaa omaa ja perheensä uskonnollista taustaa - Lapsi alkaa tiedostaa, että on muita uskontoja ja elämänkatsomuksia MENETELMÄT: - Kunnioitetaan perheen näkemystä uskontokasvatuksesta - Keskustelut perheen kanssa - Sadut ja tietokirjat KRISTILLINEN JUHLAPERINNE - Lapsi alkaa ymmärtää kirkollisten juhlapyhien, esim. adventin, joulun ja pääsiäisen, vieton merkitystä - Kirkossa käynnit, mm. jouluja pääsiäiskirkot - Sadut ja tietokirjat - Musiikki: lasten virret - Tunnelma, värit ja valaistus - Perhejuhlat ELÄMÄN MUUTOKSET - Lapsi opettelee käsittelemään elämässään tapahtuvia muutoksia, esim. ero, kuolema ja suru, ja niiden aiheuttamia tunteita - Turvallisen ilmapiirin luominen - Lasten kysymyksiin ja pohdintoihin vastaaminen - Sadut 21

22 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005.) Kullekin lapselle sopivista tukimuodoista ja erityisjärjestelyistä sovimme yhdessä lapsen vanhempien, alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisesti päivähoidon psykologin kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoidon järjestämme tavallisissa lapsiryhmissämme luonnollisena osana muuta toimintaamme. Ryhmän toimintaympäristöä ja toimintatapoja muokataan kaikille lapsille soveltuvaksi. Haluamme lapsen kokevan itsensä ryhmän tasavertaiseksi jäseneksi omana arvokkaana persoonanaan. Laadimme lapselle varhaiskasvatus- ja kuntoutussuunnitelman, josta ilmenee lapsen mahdollinen diagnoosi ja lääkitys- tai hoitotarve, yksilölliset tavoitteet, asiantuntijatahot ja erityisjärjestelyt. Käyttämiämme tukimuotoja ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen tai ryhmäavustaja. 22

23 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAINEN LAPSI Järjestämme eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatuksen samassa ryhmässä suomenkielisten lasten kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tarkoitetaan sekä romaneja, saamelaisia, viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen sopeutumista lapsiryhmään edistetään turvallisilla aikuissuhteilla sekä rauhallisella oppimista edistävällä ympäristöllä. Toimintaa suunnitellessamme ja toteuttaessamme otamme huomioon lapsen kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Tuemme lapsen suomen kielen oppimista rohkaisemalla häntä vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa ja kannustamme häntä käyttämään suomen kieltä. Lisäksi kannustamme perhettä ylläpitämään ja kehittämään lapsen omaa äidinkieltä. Yhteistyössä vanhempien kanssa edistämme mahdollisuuksiemme mukaan lapsen oman kulttuuriperinteen jatkumista. Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatuksessa koemme tärkeäksi tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa käytämme tulkkipalvelua varmistaaksemme kielellisen tasa-arvon. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan liitteeksi lapsen suomen kielen taitoa arvioiva Suomi toisena kielenä (S2) -lomake. Tarvittaessa käytämme asiantuntijana Lahden kaupungin Suomi toisena kielenä (S2) - lastentarhanopettajaa. 23

24 YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA JA LAPSEN VARHAISKASVA- TUSSUUNNITELMA Yhteistyö perheiden ja päiväkotimme välillä perustuu kasvatuskumppanuuteen. Kasvatuskumppanuus on kuulemista, kunnioitusta, luottamusta sekä dialogisuutta ja sen tarkoituksena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteistyö perheiden kanssa alkaa jo ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa. Lapsen saatua päivähoitopaikan, otamme yhteyttä perheeseen ja sovimme ajan, jolloin perhe voi tulla tutustumaan päiväkotiimme. Tutustumiskäynnillä perheellä on mahdollisuus keskustella henkilökuntamme kanssa lapsen päivästä niin kotona kuin päiväkodissakin. Jo tutustumiskäynnillä pyrimme löytämään yhteisiä toimintamalleja, jotta lapsen päivähoidon aloitus sujuisi mahdollisimman helposti. Lapsen aloittaessa päivähoidon teemme palvelusopimuksen yhdessä vanhempien kanssa. Palvelusopimukseen kirjaamme perheen ja päiväkodin väliset sopimukset päivähoidon toteuttamisesta. Jokaisen lapsen vanhempien kanssa käymme varhaiskasvatuskeskustelut aina uuden toimintakauden alkaessa. Keskustelujen pohjalta laadimme lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman, johon kirjaamme lapsen elämässä tärkeitä ja ajankohtaisia kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteita. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen arviointia varten käymme varhaiskasvatuskeskustelut uudelleen toimintakauden loppupuolella. Mikäli meillä herää huoli lapsen kehityksestä, otamme asian puheeksi avoimesti vanhempien kanssa mahdollisimman varhain. Pidämme huolta tiedonkulusta perheiden ja päiväkodin välillä vaihtamalla päivittäisiä kuulumisia lapsen tuomis- ja hakutilanteissa. Tiedotukset päiväkodilta perheille kulkevat pääsääntöisesti internetissä toimivan Muksunetti-palvelun kautta. Ajankohtaiset ilmoitukset löytyvät jokaisen ryhmän eteistiloista. 24

25 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Monipuolisen ja laadukkaan päivähoidon turvaamiseksi päiväkotimme tekee yhteistyötä monien eri yhteistyötahojen kanssa. Samassa rakennuksessa oleva Kilpiäisten palvelutalo on toiminnassamme mukana säännöllisesti. Vierailemme lasten kanssa vanhusten luona. Myös vanhukset vierailevat päiväkodillamme puuhastelemassa lasten kanssa. Lasten toiminnassa hyödynnämme etenkin lähialueiden palveluita. Vierailemme Mukkulan kirjastossa, osallistumme Mukkulan kirkon lasten kirkkohetkiin vähintään joulun ja pääsiäisen aikaan, ja osallistumme erilaisiin Lahdessa järjestettäviin lasten tapahtumiin (esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritapahtumat). Lisäksi teemme yhteistyötä muiden lähialueen päiväkotien kanssa. Käytämme toiminnassamme hyödyksi myös erilaisten yritysten ja yhteisöjen lapsille tarjoamia palveluita ja materiaaleja, esimerkiksi Nuoren Suomen liikuntakampanjoita toteutamme aktiivisesti. Teemme yhteistyötä mm. neuvoloiden, kiertävän erityislastentarhanopettajan, päivähoidon psykologin, kieliavustajien sekä tulkkien kanssa. Näiltä eri alojen ammattilaisilta saamme lisätietoa lasten kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Tarpeen vaatiessa teemme yhteistyötä myös Lahden kaupungin terveydenhuollon sekä Päijät- Hämeen keskussairaalan kanssa. Tarjoamme alan opiskelijoille mahdollisuuden harjoitteluiden suorittamiseen päiväkodissamme. Myös peruskoululaisille tarjoamme mahdollisuuden tutustua päiväkodin työelämään koulujen järjestämillä tutustumisjaksoilla. 25

26 OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Teemme aktiivisesti työtä sen eteen, että toimintamme pysyy laadukkaana ja kehittyy. Toimintamme arviointi perustuu ensisijaisesti perheiltä saatuun palautteeseen. Palautetta saamme perheiltä päivittäisten keskustelujen lisäksi Lahden kaupungin päivähoidon laatutyöryhmän tekemällä laatukyselyllä joka toinen vuosi. Omaa toimintaamme arvioimme ja kehitämme joka viikko pidettävissä tiimipalavereissa. Teemme jokaiselle ryhmälle erilliset tiimisopimukset, joissa sovimme ryhmän pelisäännöistä. Arvioimme tiimisopimusta säännöllisin väliajoin. Koko päiväkodin toimintaa arvioimme ja kehitämme viikoittain pidettävissä koko päiväkodin yhteisissä palavereissa. Lisäksi kokoonnumme säännöllisesti muutaman kerran vuodessa erityisiin laatuiltoihin, joissa käsittelemme ajankohtaisia kasvatukseen liittyviä asioita. Oman toiminnan arviointia tehdään myös päiväkodin johtajan henkilökunnalle vuosittain pitämissä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Lahden kaupungin päivähoidon laatutyöryhmä tekee päivähoidon henkilöstölle laatukysellyn vuorovuosin perheiden kyselyn kanssa. Lisäksi päiväkotimme henkilökunta osallistuu kaupungin henkilöstölle tehtävään työhyvinvointikyselyyn. Henkilökuntamme osallistuu kaupungin henkilöstön terveystarkastuksiin. Henkilökuntamme osallistuu aktiivisesti mm. Lahden kaupungin järjestämiin täydennyskoulutuksiin ja muihin ammattitaitoa lisääviin koulutuksiin. 26