Tehyn vaalien tulokset. pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia. kysyminen voi pelastaa hengen. unohdettu rabies. suorittaja, höllää välillä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehyn vaalien tulokset. pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia. kysyminen voi pelastaa hengen. unohdettu rabies. suorittaja, höllää välillä!"

Transkriptio

1 No pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia kysyminen voi pelastaa hengen läheisväkivalta s. 24 unohdettu rabies sairaus s. 30 suorittaja, höllää välillä! hyvinvointi s. 32 Tehyn vaalien tulokset

2 tekee päivästäsi mukavan - Miellyttävä stretch Navy-sininen Turkoosi Liila Valitse vapaasti kaksi yläosaa yhteishintaan 69 g Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% 2-way stretch - Sporttinen ja käytännöllinen Sporttiset, joustavat ja käytännölliset housut urheiluun, hoitoalalle sekä vapaa-aikaan Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Musta Turkoosi Vaalea lime 2 kpl 35 g Kirsikka Valkoinen Liila Malli Naisten elastiset housut. XXS/34-4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli Naisten elastiset knikkers housut. XXS/34-4XL/50 46,90 sis. Alv 24% 2 kpl 79 g Malli Naisten T-paita. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH7 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KAnnen KuVA: AnnIKA RAuHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Mari Kangasniemi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Samat taidot kaikille 14 kansi Hyvää ja ravitsevaa, kiitos! 20 Ammatissa: Luurangot kaapista 23 Kolumni 24 kansi Lyönnin jäljillä 29 Terveys 30 kansi Sairaus: Söpösti vaaralliset 32 kansi Hyvinvointi: Pakko tehdä 37 Helpotusta peppupesuun 39 Hoitoa yli rajojen 40 Jaksotyötä uudella mallilla 46 kansi Valtuustoon 25 uutta 50 Kirjat 70 Tieni tähän: Aina jaloilleen 72 Ristikko 73 Ihana arki: Hyvästi harmaa arki 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi: Periaatteen serkukset 56 Homma hoidossa 58 Tehy-uutiset 60 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 20 ehdotus Osteoporoosi hoitaja mittaisi pituutta myös aikuisiällä. kolme uutta ajatusta 37 KeKsintö Lastenhoitaja keksi pesutelineen vaippa ikäiselle. 64 Tarkastaja Lapsen ensimmäinen ikävuosi on hedelmällinen aika ottaa kuritusväkivalta puheeksi. Terveydenhoitaja Kaarina Jokinen sivulla KoKeilu Oulun kaupungin hoivakodissa tehdään jaksotyötä uudella mallilla. TEHY t

4 Räätälöidyt koulutukset, ota yhteyttä! Susanna Kiuru, koulutuspäällikkö, , Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tulkaa yhdessä! Ryhmähinnat: Susanna Kiuru koulutuspäällikkö Koulutuskalenteri Infektioiden torjunta hoitotyössä Tampere Lapsikeskeinen hoitotyö Helsinki Terveydenhuollon esimiesten ja johtajien seminaari Hämeenlinna Tiimiesimiestaidot III moduuli Helsinki Kivun hoitotyö Helsinki Neurologinen hoitotyö Helsinki Asiakaslähtöiset palveluprosessit Helsinki Lapsen saattohoito Tampere Mielenterveys- ja päihdehoitotyö Helsinki Työhyvinvointi terveydenhuollossa Helsinki Kliininen osaaja -seminaari Tampere-talo Syöpäpotilaan hoitotyö Helsinki Kotisairaanhoito Helsinki Koulutuskalenteri Diabetesosaaja -seminaari Tampere-talo Sairaanhoitajapäivät Helsingin Messukeskus Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen osoitteessa: Fioca Oy on Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö. Taustallamme on yli 10 vuoden aikana syntynyt asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. Työskentelemme hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi potilaan parhaaksi. Sairaanhoitajaliiton jäsenet saavat koulutukset ja kirjat jäsenhintaan.

5 Pääkirjoitus Eriväriset puukynät Toimittaja riitta Hankonen Värikkäät puukynät, leveät, viivoitetut paperiarkit ja niiden ääreen kumartunut sairaanhoitajaäitini, jota ei saanut häiritä, olivat lapsuuttani 70-luvulla. Eriväriset kynät kiehtoivat minua, koska ne olivat hienompia kuin omani. Sain lainata äidin kyniä leikkeihini, joissa olin tekevinäni samaa kuin hän: laadin työvuorolistoja kolmessa vuorossa ja viikon jokaisena päivänä työskentelevälle henkilökunnalle. En lapsena ymmärtänyt, miten monimutkaisen kuvion äärellä jaksotyöajassa työskentelevä henkilökunta ja työvuoroja (vapaa-ajallaan) suunnitellut äitini olivat. Tilanne ei ole muuttunut miksikään yli neljässäkymmenessä vuodessa. Työntekijät ovat kokeneet epäoikeudenmukaisiksi muun muassa ennalta tiedetyn keskeytyksen määräykset. Ylitöiden maksamisen ongelmia on ratkottu työtuomioistuinta myöten. Kokeilu on ensimmäinen vakava yritys uudistaa jaksotyötä. JaksotyöaJan yksinkertaistaminen on välttämätöntä, koska työntekijöillä pitää olla todellinen mahdollisuus ymmärtää työaikamuotonsa perusteet ja tunnistaa mahdolliset virheet palkkalaskelmasta. Viime marraskuussa muutamalla kuntatyöpaikalla alkoi kokeilu, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa jaksotyöaikamääräyksiä (juttu s. 40). Kokeilu ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Työntekijät ovat olleet kovilla, koska vapaata ei ole saanut yhtä paljon kuin aiemmin. Listan laskennalliset ylitykset ja alitukset ovat tuottaneet ongelmia, kun työntekijä on sairastunut yövuorossa tai varallaolossa. Myös hyviä kokemuksia on kertynyt: ylityöraja on aikaisempaa alempi ja ylityöstä saa korvauksen rahana. neljä Viidestä kuntasektorilla työskentelevästä tehyläisestä tekee jaksotyötä, joten tehyläiset ja heidän kokemuksensa sekä hyvät että huonot ovat kokeilussa tärkeässä asemassa. Käynnissä oleva kokeilu on ensimmäinen vakava yritys uudistaa jaksotyötä kokonaisuutena, vaikka uudistamisen tarpeesta on puhuttu jo kolmekymmentä vuotta. Jaksotyötä säätelevien työehtosopimuksen määräysten pitää tulevaisuudessa kohdella työntekijöitä oikeudenmukaisesti, turvata jaksaminen ja olla ymmärrettäviä. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. 30 Me taistelemme nyt vuotta sitten tvk-v:n valtuuskunta päätti hylätä kuntapuolen neuvottelutuloksen. Noin Tehyn, Apuhoitajaliiton ja Kunnallisvirkamiesliiton terveyden ja sosiaalihuollon tehtävissä toimivaa jäsentä aloitti lakon torstaina klo Lakko on jatkunut tätä kirjoitettaessa viikon. Lakkolaisten mielialat ovat hyvät, potilaat ja suuri yleisö ovat osoittaneet oikeutetulle työtaistelullemme ymmärtämystä ja antaneet sille tukensa. Lakko on yhteinen asia. Osallistu tempauksiin, tilaisuuksiin, marsseihin, työhön komentopaikoille! Muista että lakkovahdin työ on luottamustehtävä tee oma osuutesi lakkovartioinnissa! Älä matkusta ole tavoitettavissa lakon aikana ja anna apusi paikallisjohdolle! TEhy 12/1983 TEHY t

6 Itse asiassa Etiikan etsijä Terveyden kaupallistuminen johtaa terveiden hoitamiseen, sanoo tutkija Mari Kangasniemi. teksti Riitta Hankonen kuva Ari-Pekka Keränen 1 Kenelle etiikka työpaikalla kuuluu? Kuulumisen sijaan pitäisi puhua etiikan läsnäolemisesta. Työpaikalla etiikka on läsnä kaikille eli esimiehille, hoitohenkilöstölle, lääkäreille ja potilaille. Etiikka näkyy kaikessa toiminnassa alkaen tervehtimisestä. Etiikka mielletään yleensä ongelmien pohtimiseksi, mutta etiikka on myös arkinen asia. Oikea ja väärä ovat esillä kaikessa toiminnassa. Hoitotyö on eettisesti vaativaa, koska siinä on aina kyse eettisestä kohtaamisesta. 2 Mikä on potilaan vastuu terveydenhuollossa? Potilaalla on oma vastuunsa omasta hoidostaan sen myötä, että kaikilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. On tärkeää, että potilas osallistuu hoitoon ja kantaa vastuunsa esimerkiksi noudattamalla saamiaan ohjeita. 3 Millainen on eettisesti vahva johtaja? Eettisesti herkkä johtaja perustaa toimintansa oikeudenmukaisuuteen, kunnioittamiseen ja tasa-arvoon. Työpaikan eettinen toiminta ei ole vain esimiehen tehtävä. Työntekijöiden on toimittava eettisesti keskinäisessä kanssakäymisessään sekä oltava vastuussa omasta toiminnastaan. 4 Miten työpaikan eettistä keskustelua voi tukea? Jokaisen työyhteisön pitää itse miettiä, millainen on eettisesti hyvä työpaikka mitä siellä tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Eettisesti hyvä työpaikka tuottaa myös hyvää hoitoa. Etiikan näkökulmasta kaikki lähtee keskinäisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta. 5 Miten pitäisi toimia, jos kohtaa työssään arvojensa vastaisia tilanteita? Omat arvot ovat ihmiselle niin tärkeitä, että niiden jatkuva kyseenalaistaminen johtaa ihmisen murenemiseen. Toisaalta potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi. Jos joutuu työssään jatkuvasti toimimaan omien arvojensa vastaisesti, on hyvä miettiä, pystyykö hoitamaan tehtäviään ja tarvittaessa etsittävä työ, joka ei sodi omia arvoja vastaan. 6 Sairaat ja köyhät saavat tyytyä siihen, mitä jää yli. Millaisia riskejä liittyy terveyden kaupallistamiseen? Ihmiset arvostavat terveyttä, joten uusia tarpeita pystytään luomaan loputtomiin. Vaarana on, että luodaan mielikuva absoluuttisesta terveydestä ja siitä, että jokin ammattiryhmä pystyisi sitä tuottamaan. Riskinä on myös terveyden eriarvoistuminen: kaupallistumisen myötä aletaan hoitaa käytännössä terveitä, mutta varakkaita ihmisiä. Sairaat ja köyhät saavat tyytyä siihen, mitä jää yli. 7 Mitä muutoksia olet havainnut terveydenhuollon eettisessä ilmastossa? Samat kysymykset oikeasta ja väärästä ovat ikuisia, mutta jokainen aika ja paikka etsivät niihin omia vastauksiaan luvulla säädetty potilaslaki on ollut Suomessa merkittävä ihmisten tasaarvoisen kohtelun kannalta. 8 Mihin pitäisi vetää raja sikiötutkimuksissa ja lapsettomuushoidoissa? Etiikan näkökulmasta on vaikea vetää rajaa yksittäiseen kohtaan. Monimutkaiset asiat vaativat tietoon ja oikeustieteeseen perustuvaa pohdintaa. Rajan vetäminen lainsäädännössä ei ole koskaan yhden ihmisen tehtävä, vaan se vaatii aikakauden näkemyksen oikeasta ja väärästä. Äärimmäisissä kysymyksissä saavutetaan harvoin täyttä yksimielisyyttä, vaan kaikki joutuvat joustamaan. Tuloksena on kompromissi, mikä voi joskus aiheuttaa raskaita tilanteita yksittäisille ihmisille. 6 TEHY t

7 Mari Kangasniemi, 37 Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksessa. Terveystieteen tohtori, sairaanhoitaja. Tehyn eettisen toimikunnan puheenjohtaja. Asuu perheineen Kuopiossa. Harrastaa lukemista ja lenkkeilyä. EEttinEn työpaikka. Mari Kangasniemi kehottaa ihmisiä kohtelemaan toisiaan arvostavasti. TEHY t

8 * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta korotettu alennus alkaen! lisäetuja alkaen! ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta***

9 Puheenjohtajalta Ryhmiä riittää Puheenjohtaja Jaana Laitinen-PesoLa Viime aikoina työmarkkinoita ovat leimanneet lähinnä ikävät uutiset. YTneuvottelut, irtisanomiset ja lomautukset ovat asioita, joista saamme kuulla päivittäin. Suomen tämänhetkiset talouspoliittiset haasteet heijastuvat suoraan työmarkkinoille ja työntekijöihin. Suomen talouden kasvua hidastavat sekä ulkomaiset että kotimaiset tekijät. Ikävä kyllä on myös todettava, että maan hallituksen kehysriihen ratkaisut syövät palkansaajien ostovoimaa. Tämä ei voi olla aiheuttamatta paineita tuleviin neuvotteluihin. Olemmeko viisaampia toukokuun puolivälin jälkeen? kehysriihestä odotettiin linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen, mutta valmista ei tullut vieläkään. Sote-uudistus on nyt todella mielenkiintoisessa vaiheessa. On ministeriön jättityöryhmä, jonka toimikausi on vuoden loppuun ja jonka tavoitteena on aikaansaada esitys sosiaali- terveydenhuollon järjestämislaiksi. Tämän ryhmän lisäksi pääministeri Katainen perusti koordinaatioryhmän, joka koostuu poliitikoista. Sen tehtävänä on sovittaa yhteen kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 15. toukokuuta mennessä. Eikä tässä vielä kaikki! Myös Helsingin Sanomat perusti oman asiantuntijatyöryhmänsä sote-uudistusta varten. Epäselvyys tuntuu aivan käsittämättömältä, sillä uudistuksen tarpeellisuudesta ja lähtökohdista on ollut olemassa syvä konsensus. Olemmekohan viisaampia toukokuun puolivälin jälkeen? tehyn liittokokous- ja valtuustovaalit on käyty ja tulokset selvillä. Pientä huolta mielessäni aiheuttaa se, että tehyläisten äänestysaktiivisuus hiipui jonkin verran edellisistä vaaleista. Jäsenistö on nyt sanansa sanonut. Omasta puolestani haluan esittää lämpimät onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille. Olette saaneet jäsenistön luottamuksen viedä eteenpäin järjestöämme. Kiitos myös kaikille, jotka rohkeasti asetuitte ehdolle vaaleihin ja teille, jotka äänestämällä halusitte vaikuttaa järjestömme päätöksentekoon. Tehyn ja tehyläisten tulevaisuus tehdään nyt. Me kaikki yhdessä olemme Tehy voittava joukkue jatkossakin! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, Uusi Global Clinic turkuun on avattu paperittomille maahanmuuttajille suunnattu klinikka. Vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka tarjoaa maksutonta terveydenhoitopalvelua ihmisille, jotka eivät ole oikeutettuja julkisiin terveyspalveluihin. Mahdollisten avuntarvitsijoiden määrä on noin 300. Oulussa viime kesänä avatulle klinikalla ei ole ilmaantunut potilaita. Heitä ei joko ole alueella tai he eivät uskalla hakeutua hoitoon, koska Oulussa on levitetty klinikan vastaista viestiä. Asiasta kertoi Lääkärilehti. Tehyn ja Suomen Lääkäriliiton mukaan välttämättömät terveyspalvelut tulee turvata julkisin varoin kaikille Suomessa oleskeleville. rh Lääkevaihto säästänyt puoli miljardia ApteekeissA tehdyt lääkkeiden vaihdot ovat säästäneet kymmenessä vuodessa potilaiden ja yhteiskunnan lääkerahoja noin 550 miljoonaa euroa. Lääkevaihto aloitettiin Suomessa vuonna Vt Hiv-tartunnoista puolet saadaan matkoilla suomessa todettiin viime vuonna 157 uutta hiv-infektiota. Tartuntatautirekisterin mukaan tartunnastaan tietoisia hiv-positiivisia on yhteensä noin kaksi tuhatta. Heidän lisäkseen on arviolta tuhat henkilöä, jotka eivät tiedä tartunnastaan. Puolet suomalaisten hiv-tartunnoista saadaan nykyään maan rajojen ulkopuolelta. Monissa suomalaisten turistien suosimissa maissa, kuten Virossa ja Thaimaassa, hiv on huomattavan yleinen. Vt yhteinen ongelma. Puolet terveydenhuollon työntekijöistä kokee, että melusta on haittaa myös potilaille. Verhon verran äänisuojaa työympäristön melu on terveyshaitta erityisesti terveydenhuollossa ja opetuksessa. Terveydenhuollon työntekijöistä kolmannes kokee kuormittuvansa häiritsevän melun takia vähintään kerran päivässä. Puolet työntekijöistä kokee, että myös potilaat häiriintyvät: he ärsyyntyvät, eivät pysty lepäämään kunnolla tai vaivaantuvat yksityisyyden puutteesta. Tulokset käyvät ilmi Ecophonin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 721 opetusja terveydenhoitoalalla sekä jaetuissa työtiloissa työskentelevää. Päiväkodissa ja peruskoulussa työskentelevistä puolet kuormittuu melusta useita kertoja päivässä. Lähes kolmannes joutuu korottamaan ääntään päivän mittaan monta kertaa. Neljä vastaajaa viidestä piti työviihtyvyyden kannalta tärkeänä, että keskittyminen on mahdollista silloin, kun työtehtävät sitä vaativat. Vt Melu terveydenhuollossa 1 33 prosenttia tutkimukseen vastaajista kertoi, että työkavereiden puhe tai puhelinkeskustelut häiritsevät kansliassa työskennellessä prosenttia ilmoitti melun aiheuttavan stressiä prosenttia toivoo, että työ tilojen ääniympäristöä parannettaisiin. annika rauhala 10 TEHY t

11 > VIHREÄMPI POLITIIKKA > VIHREÄMPI VAPPU Nro ajankohtaista Lapset voivat hyvin suomi sijoittuu neljänneksi teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vertailevassa Unicef-tutkimuksessa. Edellä ovat Hollanti, Norja ja Islanti. Teollisuusmaiden lasten hyvinvointi nousi tasaisesti koko 2000-luvun ajan, todetaan Child well-being in rich countries -raportissa. Se tarkastelee lasten hyvinvointia viidestä näkökulmasta. Nämä ovat terveys, koulutus, riskikäyttäytyminen, elinympäristö ja materiaalinen hyvinvointi. Suomi pärjää erityisen hyvin materiaalisessa hyvinvoinnissa, terveydessä ja koulutuksessa. Hieman heikompi sijoitus AlAkoululAiset liikkuvat kuusituntisen päivän aikana keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaiset 17 minuuttia. Tieto perustuu Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raporttiin, joka on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Liikkuva koulu -ohjelma selvitti myös koulun henkilökunnan mielipiteitä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että liikunta edistää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa. Uusimman tutkimustiedon mukaan fyysinen aktiivisuus edistää oppimista. Liikkuminen myös vähentää ahdistusta ja masennusoireita, kehittää motorisia taitoja ja toimintakykyä sekä vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Liikuntasuosituksen mukaan nuorten pitäisi liikkua vähintään puolitoista tuntia päivässä ja puolet siitä reippaasti. Liikunnallista aktiivisuutta voi lisätä monin keinoin: kulkemalla koulumatkat kävellen tai pyörällä, on näissä riskikäyttäytymistä kuvaavissa mittareissa: ylipaino, tupakointi, alkoholinkäyttö ja koulukiusaaminen. Suomen koululaiset pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa loistavasti. Osaksi tämä selittyy laadukkaalla varhaiskasvatuksella. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään ja siihen panostetaan, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. RH Liikunta edistää koulun työrauhaa tupakka 203 Savuttomien kuntien määrä vuoden 2013 alussa. savuton kunta -projekti menemällä välitunnilla ulos, vähentämällä koulussa yhtäjaksoista istumista ja kotona vietettävää ruutuaikaa. RH annika rauhala Mediatähystys Sairaanhoidon ammattilaiset kuuntelevat vittua ja perkelettä työkseen ja ainoastaan sen vuoksi, että he yrittävät paikkailla kansalaisia uuteen möykkäyskuntoon. kirjailija jari tervo, Yle.fi Hyvä esimies tietää, että yrityksen tuottavuutta voidaan nopeasti parantaa kehumalla armottomasti alaisia. kauppalehti Lama-aikoina makeisten myynti kasvaa. Makeispussi näyttää olevan yksi halpa tapa hakea lohtua tai palkita itsensä. halvan toimitusjohtaja jean karavokyros, prima 2/2013 Hoidon saamiselle on rakennettu mitä mielikuvituksellisempia esteitä, joilla ei ole lääketieteellisiä perusteita. Potilas pompotellaan hakemaan lähetettä, koska sellainen pitää olla ; hoitoon otetaan vasta, kun alkometri osoittaa nollaa; katkaisuhoitoon pääsee vain arkiaamuisin tai maksusitoumuksella. psykiatrian dosentti, kehitys johtaja kristian wahlbeck, duodecim 8/2013 Oli myös työpaikkoja, joissa kiireen piti näkyä: istua ei saanut. hoitoalan jättänyt perushoitaja päivi hujakka, vihreä lanka 7/2013 omg, mikä sotesoppa, mgr! TEHY t

12 ajankohtaista Nuorisotakuu käytäntöön kunnissa kunnat vastaavat nuorisotakuuseen etsivällä nuorisotyöllä sekä kesätyöpaikoilla. Reilut 90 prosenttia kunnista on perustanut monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Asia käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi 117 kuntaa. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoaa lähes 84 prosenttia vastaajista, työkokeiluja ja -pajoja 80 prosenttia sekä palkkatuettua työtä lähes 70 prosenttia vastaajista. Osa kunnista tarjoaa opintojen nivelvaiheen ohjausta ja oppisopimustyöpaikkoja. Lisäksi vastaajat mainitsivat starttivalmennuksen, nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ja koulutuskokeilut. Rh Työnantajien koulutushalut vähentyneet Eläkerahastojen tuotot käyttöön YksitYiset työeläkevakuuttajat ovat uutisoineet, että maksettujen eläkkeiden yhteissumma on tänä vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin eläkemaksuina kertyneet varat. Puuttuva osuus rahoitetaan tästä eteenpäin eläkerahastojen tuotoista. Kunnallisen eläkevakuuttajan Kevan mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus on vielä kerryttämisvaiheessa. Nykyisten laskelmien mukaan eläketuottojen ja -menojen taitekohta ajoittuu vuoden 2017 paikkeille. Sen jälkeen kuntaeläkkeistäkin osa maksetaan sijoitustuotoilla. Kaikki eläkevakuuttajat korostavat, ettei maksusuhteen muutoksella ole vaikutusta eläkkeiden maksamiseen eikä se vaaranna työeläkejärjestelmän i Terveydenhuollon menot tulevaisuutta. Muuttunut tilanne kuitenkin kasvattaa eläkemaksujen korotuspainetta. Esimerkiksi Keva ennakoi eläkemaksujen nousevan noin 0,3 prosenttiyksikköä lähivuosina. Työeläkkeisiin tarvittavat rahat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuodeksi kerrallaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan. ss eläkkeet 60 Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vuonna ilmarinen työnantajien panostus osaavaan henkilöstöön on henkilöstön edustajien mukaan vähentynyt. Heikkenemistä on tapahtunut kaikilla toimialasektoreilla, eniten valtion työpaikoilla. Tämä ilmenee STTK:n tuoreesta Henkilöstön edustaja -barometrista. Vaikuttaa siltä, että heikentynyt talouskehitys on vähentänyt työnantajien halukkuutta henkilöstön kehittämiseen, sanoo STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen. STTK:n mukaan työnantajat saivat tänä keväänä kunnon veroedun henkilöstön koulutukseen koulutuskiistan ratkaisun yhteydessä. Sitä pitää nyt käyttää ja lisätä henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta Vuoden 2013 kyselyyn vastasi 974 henkilöä. vt kolme tonnia asukasta kohti. Vuonna 2011 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 17,1 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna menot kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia. Asukasta kohden menot olivat euroa. Miljoonaa euroa (vuoden 2011 hinnoin) Muu terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairaus vakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutus tavarat Perusterveydenhuolto Erikois sairaanhoito TErvEydENhuolloN menot ja rahoitus TilAsTorAporTTi 6/2013. Thl. 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Samat taidot kaikille Sairaanhoitajakoulutus uudistuu ja yhdenmukaistuu. teksti Sinikka Sajama Sairaanhoitajien tutkintovaatimukset uudistuvat. Tavoitteena on, että jo vuoden 2014 syksyllä kaikissa sairaanhoitajakoulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa. Uutta koulutusta kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeita ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksia. Samalla koulutuksen rakenne ja sisällöt muokataan EU:n uudistuvan ammattipätevyysdirektiivin mukaisiksi. Uudistuksen keskeisin tavoite on kehittää sairaanhoitajien osaamista valtakunnallisesti tasalaatuiseksi ja vertailtavaksi ja tuottaa parempia palveluja terveydenhuollon asiakkaille. Tämä tapahtuu yhdenmukaistamalla ammattikorkeakoulujen varsin vaihteleviksi kehittyneitä opetussuunnitelmia. Uudistuksessa otetaan huomioon myös työpaikoilta tullut kriittinen palaute vastavalmistuneiden sairaanhoitajien osaamisesta. Jatkossa työnantajat tietävät, mitä vastavalmistuneet tai harjoitteluun tulevat opiskelijat osaavat. Kaikilla on sama ydinosaaminen riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa he ovat opiskelleet, kuvailee Tehyn tutkimuspäällikkö Marja- Kaarina Koskinen. KoSKa Suomi on osa Euroopan yhteisöä, joudutaan tutkinnon sisällössä ja rakenteessa huomioimaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset, joita parhaillaan uudistetaan. Tästä TEHY t Jatkossa työnantajat tietävät, mitä vastavalmistuneet osaavat. Tehyn tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen syystä suomalainen 210 opintopisteen laajuinen sairaanhoitajatutkinto jaetaan EU-direktiivin mukaiseen 180 opintopisteen yleissairaanhoitajatutkintoon ja 30 opintopisteen suuntaaviin tai syventäviin opintoihin. Uudistustyön suurimpia haasteita on ollut tunnistaa, mitä sairaanhoitajan ydinosaamiseen kuuluu. Mistä työelämän osa-alueista tarjotaan opetusta peruskoulutuksessa ja mitä jätetään perehdytyksen, täydennyskoulutuksen ja työssäoppimisen varaan? Ydinosaamista etsittiin seulomalla tutkimustietoa, koulutus- ja terveyspoliittisia asiakirjoja ja haastattelemalla alan ammattilaisia. Kun sairaanhoitajan ydinosaamisalueet ja vähimmäisosaaminen onnistuttiin määrittelemään, pääsivät ammattikorkeakoulut työstämään eri osaamisalueille konkreettisia sisältöjä ja tavoitteita. Uudistus etenee uskottavasti jo senkin puolesta, että lähes kaikki sairaanhoitajakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat lähteneet mukaan kehittämistyöhön, Koskinen arvioi. VaiKKa uudistus yhtenäistää tutkintoja, sen tarkoitus ei ole rajoittaa ammattikorkeakoulujen autonomiaa. Jokainen ammattikorkeakoulu päättää jatkossakin itse, miten osaaminen koulutuksen aikana rakentuu. Ne valitsevat myös opetusmenetelmät ja -ympäristöt oman harkintansa mukaan. Ammattikorkeat pääsevät profiloitumaan myös tarjoamiensa suuntaavien tai syventävien opintojen kautta. Yliopistosairaalan vieressä toimivan koulun valikoima voi olla hyvin erilainen kuin maakunta-ammattikorkeassa. Koskinen pitää erinomaisena, että opetussuunnitelmaa on lähdetty uusimaan kokonaisuutena eikä paikkaamaan kuin tilkkutäkkiä. Hän on ylpeä myös työtavasta, joka rakentuu tutkitulle tiedolle, perusteellisille selvityksille ja alan toimijoiden kuulemiselle. Vastaava tutkinnonuudistustyötä tehdään myös kätilötyön ja terveydenhoitotyön koulutusten osalta. Koskinen suosittelee samaa mallia myös muiden terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintojen uudistajille. i Laajalla rintamalla Uudistuksen ovat käynnistäneet Suomen sairaanhoitajaliitto ja Metropolia-ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Terveysalan kouluttajien verkosto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Terveysalan akateemiset johtajat, Hoitotyön tutkimussäätiö, Tehy, Sjukskö terskeföreningen i Finland sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin kaupunki. 13

14 AAmupuurollA. Koti sairaanhoitaja Pirjo Kinnunen kehuu Brita Tallstenin ruokavalionterveellisyyttä. Kaurahiutaleista syntyy tuhtipuuro, jonka voi nauttiamehukeiton ja maidonkanssa. 14 TEHY t

15 Kotihoito Hyvää ja ravitsevaa, kiitos! Vanhukset saavat ravinnosta usein liian vähän energiaa. Ruokailusta huolehtiminen on osaa hyvää hoitoa. teksti Sinikka Sajama Kuvat Annika Rauhala Husmanskost, vastaa Brita Tallsten, 93, epäröimättä kotisairaanhoitaja Pirjo Kinnuselle, joka tiedustelee hänen mieliruokiaan. Suomeksi sanottuna porvoolaisrouvalle maistuu konstailematon kotiruoka, kuten janssoninkiusaus, maksalaatikko ja kalakeitto. Vielä pari vuotta sitten ruoat syntyivät emännän omien reseptien mukaan kotikeittiössä. Kunnes koitti päivä, jolloin voimat eivät enää riittäneet aterian valmistukseen. Nyt ateriat tulevat valmiina Johannisbergin vanhainkodista. Ruoka on hyvää ja ruokahalukin on säilynyt hyvänä, kiitos kysymästä. Vaikka eiväthän hekään joka kerta onnistu, arvioi Tallsten ymmärtäväisesti suurkeittiön tuotoksia. Hän ei tarvitse apua ruokailuun tai välipalojen laittoon. Kotisairaanhoitaja TEHY t käy useimmiten Marevan-kokeen takia, mutta tällä kertaa on varattu aikaa myös ruokailusta puhumiseen ja ruokapäiväkirjan tutkimiseen. Kotona asuvien vanhusten ravitsemus on usein varsin huonolla tolalla. Tätä on uumoiltu pitkään, ja Suomen muistiasiantuntijat ry:n tekemä tutkimus vahvistaa epäilyt. Erityisesti naisten ravitsemuksessa on suuria puutteita. Puolet kotona asuvista muistisairaista naisista ja neljännes miehistä saa ravinnosta liian vähän energiaa. Usein ruokavalio on yksipuolinen ja syödyn ruoan määrä pieni, jolloin myös proteiinin ja suojaravinteiden saanti jää vähäiseksi. Joskus sairaudet ja lääkitys heikentävät ruoan imeytymistä eikä vanhus saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita tavallisesta ruoasta Noin puolet tutkittavista sai liian vähän C- ja E-vitamiinia. Foolihapon saanti jäi alle suositusten lähes yhdeksällä kymmenestä, elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen luettelee. Hän nostaa kuitenkin yhden ravitsemusriskin yli muiden: liian vähäisen 15

16 Kotihoito HerkkuPala. Viipale Maalahden limppua, päälle voita ja viipale sylttyrullaa. Näistä syntyy Brita Tallstenille maistuva välipala. ruokasyyni. Kotisairaanhoitaja Pirjo Kinnunen ja Brita Tallsten pohtivat yhdessä, onko ruoassa riittävästi proteiinia ja suojaravinteita. proteiinin saannin, joka on tyypillistä naisille. Tutkimukseen osallistuneista naisista useampi kuin neljä kymmenestä saa suosituksia vähemmän proteiinia päivässä. Proteiinia tarvitaan solujen uusiutumiseen, lihasten rakennusaineeksi ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Sen puute aiheuttaa lihaskatoa, hidastaa haavojen paranemista, lisää infektioherkkyyttä ja heikkouden tunnetta. Ikääntynyt tarvitsee enemmän proteiinia kuin nuori. Sairaana, toipilaana ja liikunnan määrän lisääntyessä, esimerkiksi kuntoutuksen aikana, proteiinin saantia on aina lisättävä, Suominen muistuttaa. Suomisen johtama tutkimus ei keskittynyt pelkästään ravitsemusriskien kartoittamiseen. Tärkeämpää oli osoittaa, että vanhusten ravitsemusta voidaan kohentaa merkittävästi räätälöidyllä ravitsemusohjauksella. Sen keinoja ovat muun muassa kotikäynnit, puhelinkeskustelut, ravitsemusopas ja ruokapäiväkirja, yksilöllinen ravitsemushoitosuunnitelma ja tarvittaessa täydennysravintovalmisteet. Ohjauksen pitää olla yksilöllistä, jokaisen ikäihmisen tarpeet ja mieltymykset huomioivaa. Usein ravinnonsaanti ja elämänlaatu paranevat jo pienillä ruokavalion muutoksilla tai lisäyksillä, Suominen neuvoo. Porvoossa Merja Suomisen opit ovat monin osin jo käytössä. Ravitsemusasioita Ikääntynyt tarvitsee enemmän proteiinia kuin nuori. kehittää kotihoidon, palveluasumisen ja terveyskeskuksen osastojen yhteinen ravitsemustyöryhmä, jonka työstämä ravitsemusopas on viime silausta vaille valmis. Asiantuntijatukea hoitajat saavat terveyskeskuksen ravitsemussuunnittelijalta ja Porvoon sairaalan ravitsemusterapeutilta. Henkilöstöä on koulutettu paitsi ravitsemustilan arviointiin ja ravitsemusneuvontaan myös vanhusten suunhoitoon. Tärkeintä on kuitenkin myönteinen, vanhusta kunnioittava asenne. Ruoan pitää olla mieluista ja maistuvaa, sillä vain syöty ruoka ravitsee. Jo ensimmäisellä käynnillä selvitetään, miten ateriointi hoituu. 16 TEHY t

17 i Esimerkki: Hilkan uusi ruokavalio Kuka ruoan laittaa, onko ruokahalu hyvä ja ruokarytmi säännöllinen, maistuvatko kala ja kasvikset? kertoo kotisairaanhoitaja Arja Tarvonen, joka toimii oman alueensa ravitsemusvastaavana. Virallisempaan arvioon käytetään Mini Nutritional Assesment mittaria (MNA). Vanhuksen painoindeksi lasketaan ja häneltä kysytään muun muassa puremis tai nielemisvaikeuksista, liikunta aktiivisuudesta, mielialasta. Laajassa MNA kyselyssä perehdytään tarkemmin päivittäiseen ruokavalioon, kartoitetaan käytössä olevien lääkkeiden määrää ja mitataan niin olkavarren kuin pohkeen ympärys. Kysely löytää hyvin vanhukset, joilla on virhe tai aliravitsemusriski ja tuottaa hyödyllistä tietoa räätälöityyn ravitsemusohjaukseen. MNA kysely uusitaan vähintään kaksi kertaa vuodessa toimintakyvyn arvioinnin yhteydessä, tarvittaessa useamminkin. Painon kehitystä seurataan punnitsemalla vanhukset kerran kuussa samalla, kun heidän pulssinsa ja verenpaineensa mitataan. Joskus VAnhuksen ravitsemustilaa voidaan kohentaa helposti, esimerkiksi tilaamalla valmiit ateriat ruokapalvelusta. Toisinaan tilanteeseen pitää paneutua perusteellisemmin, ja silloin tartutaan yleensä ruokapäiväkirjaan. Porvoossa ruokapäiväkirjana on Ikääntyneen ravitsemus oppaan ruoankäyttölomake, johon kirjataan kaikki kolmen päivän ruoat ja juomat. Päiväkirjaa täytetään yhdessä vanhuksen kanssa, minkä jälkeen hoitaja laskee yhteen annosten energia ja proteiinipitoisuudet. Lomakkeesta voidaan arvioida myös kalsiumin ja C vitamiinin riittävää saantia. Päiväkirjan pitäminen ei ole niin työlästä kuin kuulostaa. Energian ja ravintoaineiden määrätkin voi katsoa valmiista taulukosta, Pirjo Kinnunen kertoo. TEHY t Muna Kirjolohikiusaus Omena 80-vuotiaan naisen yksipuolistunutta ruokavaliota kohennettiin hänen omien mieltymystensä mukaan. Aterioita on päivässä vain neljä, sillä päivällinen ei ole kuulunut hänen tapoihinsa. Kaksi täysjyväleipää, flooraa, kalkkunaleikkelettä, kurkkua ja tomaattia Tuoremehu Grahamsämpylä, flooraa ja kinkkua Juuresraaste Marjarahka Energiaa 1364 kcal (ennen 800 kcal), proteiinia 66 g (ennen 31 g), kuitua 17 g (ennen 10 g), kalsiumia 500 mg (ennen 340 mg), C-vitamiinia 114 mg (ennen 3 mg) Pähkinöitä LÄHTEENÄ KÄYTETTY: IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS -OPAS. SUOMEN MUISTIASIANTUNTIJAT AAmupAlA. Aamulla Hilkka söi aiemminkin kunnolla. Aamiaiseen lisättiin kanan muna proteiinin ja tuoremehu C-vitamiinin lähteeksi. lounas. Aiemmin Hilkan muistisairas puoliso hoiti ruokaostokset. Ruokavalio oli kaventunut ja lounaana saattoi olla lihapiirakka ja hillomunkki. Vastedes Hilkan lähellä asuva poika auttaa kaupassakäynneissä. VälipAlA. Ennen Hilkka nautti välipalaksi kaksi pikkuleipää ja jääteetä. Ne vaihdettiin runsaasti proteiinia sisältävään rahkaan sekä marjoihin ja omenaan, joista saa vitamiineja ja kivennäisiä. iltapala. Koska päivärytmiin ei kuulu päiväl listä, iltapalan tulee olla monipuolinen. Iltapala sisältää kuitua, hyviä rasvoja, proteiinia sekä vitamiineja ja kivennäisiä. Aiemmin ilta palana oli kahvia ja pala kuivakakkua. 17

18 Kotihoito kustannuskysymys. Tarja Tarvonen (oik.) ja Pirjo Kinnunen kertovat, että kaikilla vanhuksilla ei ole varaa täydennysravintovalmisteisiin. Heidän mielestään ne pitäisikin saada Kela korvausten piiriin. Opiskelija Vilma Lehesmaa kuuntelee. i Ikääntyneen proteiinin tarve Suositus 1 1,2 g/painokilo Sairauden aikana tai lihaskuntoharjoittelun yhteydessä 1,4 2,0 g/painokilo Keskimäärin g/vrk ruoan määrä oli aivan liian vähäinen. Rouva söi päivän aikana vain aamiaisen ja myöhäisen lounaan. Hän ei pitänyt lihasta, kanasta eikä kalasta, joten niitä hän valmisti hyvin harvoin. Tällä kattauksella monisairaan ja säärihaavoja potevan ikäihmisen energian ja proteiinin saanti jäi noin puoleen suosituksista. Puutteellinen ravitsemus ei antanut elimistölle mahdollisuuksia toipua sairauksista tai parantaa haavoja. Rouvan ruokarytmiin lisättiin päiväkahvi ja päivällinen. Häntä kannustettiin lisäämään lihan, kanan ja kalan käyttöä. Menyytä rikastettiin tuoremehulla, vihanneksilla, hedelmärahkalla ja kahvileivällä. Ravintolisien käyttöä jatkettiin. Muutokset olivat melko pieniä ja asiakkaan mieltymysten mukaisia, mutta ne lähes kaksinkertaistivat energian ja proteiinin saannin. Vanhan rouvan kunto koheni ja säärihaavat paranivat. Hänen mielestään ruokapäiväkirja antaa hoitajille selkeän kuvan vanhuksen ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta. Sen pohjalta keskustelu syömisistä ja juomisista on konkreettista. Neuvonnasta tulee yksilöllisestä, ei vain terveellisen ruokavalion yleisten totuuksien toistelua. ArjA TArvonen kertoo esimerkin 83-vuotiaasta vanhasta rouvasta, joka huolehti ruokailustaan itsenäisesti ja kertoi syövänsä varsin terveellisesti. Hän jopa joi kaksi pulloa täydennysravintovalmistetta päivittäin. Silti kaikki ei tuntunut olevan kohdallaan. Ruokapäiväkirja paljasti, että syödyn Läheskään kaikki kotona asuvat asiakkaat eivät tarvitse ruokapäiväkirjan kaltaista yksityiskohtaista seurantaa. Toisaalta kaikille se ei riitä. Yli puolella on muistisairausdiagnoosi, ja osalla sairaus on edennyt pitkälle. Silloin hyvät neuvot eivät tahdo mennä perille, eikä valmiiksi katettu ateria tule syödyksi. Porvoossa ongelma on ratkaistu laittamalla kiireet tärkeysjärjestykseen. Me menemme ruoka-aikana vanhuksen kotiin. Laitamme aamu- ja iltapalan. Jos lounas tulee ateriapalvelusta, olemme paikalla varmistamassa, että se tulee syödyksi, Pirjo Kinnunen kertoo. 18 TEHY t

19 Hänen asiakkaistaan jopa puolet vaatii vähintään kolme kotikäyntiä pelkästään ruokailun vuoksi. Tilanne on likipitäen sama muillakin alueilla. Geriatriassa ei enää hyväksytä, että raihnastuminen on vääjäämätöntä. proteiini on noussut Porvoossakin erityiseksi mielenkiinnon kohteeksi lääkäri Mikko Björkmanin käynnistämän lihaskato- ja ravitsemustutkimuksen myötä. Ikääntymiseen liittyvä lihaskato eli sarkopenia ei ole uusi asia, mutta nykyisin ilmiöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Geriatriassa ei enää hyväksytä ajatusta, että vanhuksen haurastuminen ja raihnastuminen on vääjäämätöntä ja normaaliin vanhenemiseen kuuluvaa. Björkmanin aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt selkeitä viitteitä siitä, että varsinkin vajaaravitsemusriskissä olevat vanhainkotipotilaat hyötyvät proteiinipitoisesta täydennysravintovalmisteesta. Sen avulla voidaan ehkäistä painon laskua, tukea lihaskuntoa ja toimintakykyä, vaikuttaa ihon terveyteen ja infektioherkkyyteen sekä mahdollisesti vähentää kipuilua. Porvoossa tutkimme, miten kotona asuvien vanhusten lihaskatoa voidaan estää tai edes hidastaa. Jos tässä onnistutaan, moni vanhus säilyttää toimintakykynsä ja parhaimmillaan laitoshoito voi lykkääntyä jopa vuosilla. Kotihoidon haaste on houkutella vanhukset hyväksymään tohtori Björkmanin täsmälääkkeet: kotijumpan ja proteiinijuoman. Ei tästä ole vanhalle mitään hyötyä -perusteet eivät mene enää Porvoossa läpi. Myönteinen asenne tarttuu ja saa ikäihmisetkin uskomaan muutokseen. porvoon kotihoidon työntekijät ovat oppineet arvostamaan vanhusten ravitsemuksen ja liikunnan eteen tehtävää työtä. Heille ruokapäiväkirjan pitäminen, aterioinnin seurantakäynnit tai liikuntaan kannustaminen eivät ole rasite vaan väline entistä parempaan hoitoon. Meillä on paljon hyviä kokemuksia siitä, miten vanhuksen kunto on noussut, kun ruokapuoli on saatu kuntoon. Suurin osa ikäihmisistä ymmärtää itsekin ravinnon ja liikunnan merkityksen, Pirjo Kinnunen sanoo. Kuin vakuudeksi Brita Tallsten nousee aamiaispöydästä, hörppää proteiinijuomaa ja lähtee lenkille. Päättäväisesti rollaattoriin nojaten keittiöstä eteisen kautta olohuoneeseen ja takaisin. Ja vähintään kerran päivässä parvekkeelle ulkoilemaan satoi, paistoi tai pakasti. Periksi ei anneta. t Lihaskatoa myös ylipainoisilla TEHY t Sarkopenialla eli lihaskadolla tarkoitetaan vanhuusiässä ilmenevää lihasmassan surkastumista ja lihasten toiminnan heikkenemistä. Sen taustalla on useita syitä, kuten geneettiset, hermostolliset ja hormonaaliset tekijät, ravinto, sairaudet ja lääkitys sekä lihasten vähäinen käyttö. Edetessään sarkopenia heikentää liikuntakykyä, tasapainoa ja tätä kautta toimintakykyä. Se nakertaa vastustuskykyä, altistaa sairauksille ja kasvattaa hauraus-raihnaus-oireyhtymän, pitkäaikaisen laitoshoidon sekä kuoleman riskiä. Sarkopenian mahdollisuus tulisi muistaa varsinkin, jos vanhuksen maksimaalinen puristusvoima on heikentynyt (miehet < 30 kg, naiset < 20 kg) tai tavanomainen kävelynopeus hidastunut (4 metriin kuluu yli 5 sekuntia). Sarkopeniaa esiintyy myös normaali- ja ylipainoisilla vanhuksilla. Varsinkin huomattavan ylipainoisilla lihaksen määrä voi olla riittämätön kantamaan kehon painoa. Painon pudottaminen ruoan määrää vähentämällä saattaa kuitenkin vaikeuttaa lihaskatoa entisestään, ellei samanaikaisesti turvata riittävää proteiinin saantia ja liikuntaa. Seurantatutkimusten mukaan ihmisen lihasmassa vähenee keskimäärin yhden prosentin vuodessa noin 50 ikävuoden jälkeen. Arviot sarkopenian yleisyydestä vaihtelevat suuresti ikäryhmästä ja yleisestä terveydentilasta riippuen. Sarkopeniaa arvioidaan esiintyvän joka kymmenennellä kotonaan itsenäisesti asuvalla vanhuksella, mutta avuntarpeen lisääntyessä sarkopeniankin yleisyys kasvaa voimakkaasti. Sarkopenian ehkäisy ja hoitokeinot ovat liikunta ja riittävä, monipuolinen ravinto. Liikuntamuodoista tehokkaimmat ovat nousujohteinen voima- ja tasapainoharjoittelu. Ravinnossa on tärkeintä riittävä proteiinin ja D-vitamiinin saanti. LÄHDE: MIKKO BJÖRKMAN 19

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: OSTEOPOROOSIHOITAJA Kun nikamat luhistuvat. Jos ihminen lyhenee 3 5 senttiä, pitäisi hälytyskellojen soida lujaa, sanoo Mirja Venäläinen. Luurangot kaapista Osteoporoosihoitaja Mirja Venäläinen tekisi pituuden ja D-vitamiinitason mittaamisesta rutiinia. teksti Irene Pakkanen Kuvat Petri Blomqvist Pituuden kutistuminen varoittaa luuston haurastumisesta jo ennen ensimmäistä pienienergistä murtumaa. Osteoporoosi alkaa kipuilla vasta, kun murtumat ovat jo luun mikrorakenteissa. Sitä ennen olisi ollut paljon tehtävissä. Luustoterveyden merkitystä ei tunneta. Osteoporoottista kipua saatetaan hoitaa pitkään pelkillä kipulääkkeillä, Mirja Venäläinen sanoo. 20 TEHY t

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemushoito kotikäynneillä Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus ALKUMITTAUKSET Ruokapäiväkirjat RANDOMOINTI INTERVENTIORYHMÄ 50 pariskuntaa

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI Osteoporoosin hoitoketju -koulutus 22.3.2017 Keski-Suomen keskussairaala Omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto ry SISÄLTÖ Luustoliitto Osteoporoosi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Videoneuvottelu sopii hyvin ikääntyneiden ravitsemuskuntoutukseen

Videoneuvottelu sopii hyvin ikääntyneiden ravitsemuskuntoutukseen Videoneuvottelu sopii hyvin ikääntyneiden ravitsemuskuntoutukseen Taija Puranen Ravitsemustieteilijä, ETM Gerontologinen ravitsemus Gery ry IITA- palvelu Interaktiivisuudesta Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja toimintakyky

Ikäihmisten ravitsemus ja toimintakyky Ikäihmisten ravitsemus ja toimintakyky ETT Merja Suominen Gerontologisen ravitsemuksen yhdistys Kun ravitsemustila heikkenee Heikentynyt ravinnonsaanti kiihdyttää lihaskatoa ja lihasvoiman heikkenemistä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Ateria 2014 Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen Ravitsemushoito on keskeistä terveyden edistämisessä, hoidossa ja kuntoutuksessa "Ruoka on lääkettä." Hippokrates

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Riittävä ravinnonsaanti on ikääntyneen hyvinvoinnin edellytys

Riittävä ravinnonsaanti on ikääntyneen hyvinvoinnin edellytys Riittävä ravinnonsaanti on ikääntyneen hyvinvoinnin edellytys ETT Merja Suominen Gerontologisen ravitsemuksen yhdistys 15.5.2013 Helsingin yliopisto Ravitsemus ja ikääntyminen Väestötutkimusten mukaan

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot