Tehyn vaalien tulokset. pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia. kysyminen voi pelastaa hengen. unohdettu rabies. suorittaja, höllää välillä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehyn vaalien tulokset. pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia. kysyminen voi pelastaa hengen. unohdettu rabies. suorittaja, höllää välillä!"

Transkriptio

1 No pirjo kinnunen Vanhus tarvitsee proteiinia kysyminen voi pelastaa hengen läheisväkivalta s. 24 unohdettu rabies sairaus s. 30 suorittaja, höllää välillä! hyvinvointi s. 32 Tehyn vaalien tulokset

2 tekee päivästäsi mukavan - Miellyttävä stretch Navy-sininen Turkoosi Liila Valitse vapaasti kaksi yläosaa yhteishintaan 69 g Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% 2-way stretch - Sporttinen ja käytännöllinen Sporttiset, joustavat ja käytännölliset housut urheiluun, hoitoalalle sekä vapaa-aikaan Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Musta Turkoosi Vaalea lime 2 kpl 35 g Kirsikka Valkoinen Liila Malli Naisten elastiset housut. XXS/34-4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli Naisten elastiset knikkers housut. XXS/34-4XL/50 46,90 sis. Alv 24% 2 kpl 79 g Malli Naisten T-paita. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH7 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KAnnen KuVA: AnnIKA RAuHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Mari Kangasniemi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Samat taidot kaikille 14 kansi Hyvää ja ravitsevaa, kiitos! 20 Ammatissa: Luurangot kaapista 23 Kolumni 24 kansi Lyönnin jäljillä 29 Terveys 30 kansi Sairaus: Söpösti vaaralliset 32 kansi Hyvinvointi: Pakko tehdä 37 Helpotusta peppupesuun 39 Hoitoa yli rajojen 40 Jaksotyötä uudella mallilla 46 kansi Valtuustoon 25 uutta 50 Kirjat 70 Tieni tähän: Aina jaloilleen 72 Ristikko 73 Ihana arki: Hyvästi harmaa arki 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi: Periaatteen serkukset 56 Homma hoidossa 58 Tehy-uutiset 60 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 20 ehdotus Osteoporoosi hoitaja mittaisi pituutta myös aikuisiällä. kolme uutta ajatusta 37 KeKsintö Lastenhoitaja keksi pesutelineen vaippa ikäiselle. 64 Tarkastaja Lapsen ensimmäinen ikävuosi on hedelmällinen aika ottaa kuritusväkivalta puheeksi. Terveydenhoitaja Kaarina Jokinen sivulla KoKeilu Oulun kaupungin hoivakodissa tehdään jaksotyötä uudella mallilla. TEHY t

4 Räätälöidyt koulutukset, ota yhteyttä! Susanna Kiuru, koulutuspäällikkö, , Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tulkaa yhdessä! Ryhmähinnat: Susanna Kiuru koulutuspäällikkö Koulutuskalenteri Infektioiden torjunta hoitotyössä Tampere Lapsikeskeinen hoitotyö Helsinki Terveydenhuollon esimiesten ja johtajien seminaari Hämeenlinna Tiimiesimiestaidot III moduuli Helsinki Kivun hoitotyö Helsinki Neurologinen hoitotyö Helsinki Asiakaslähtöiset palveluprosessit Helsinki Lapsen saattohoito Tampere Mielenterveys- ja päihdehoitotyö Helsinki Työhyvinvointi terveydenhuollossa Helsinki Kliininen osaaja -seminaari Tampere-talo Syöpäpotilaan hoitotyö Helsinki Kotisairaanhoito Helsinki Koulutuskalenteri Diabetesosaaja -seminaari Tampere-talo Sairaanhoitajapäivät Helsingin Messukeskus Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen osoitteessa: Fioca Oy on Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö. Taustallamme on yli 10 vuoden aikana syntynyt asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. Työskentelemme hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi potilaan parhaaksi. Sairaanhoitajaliiton jäsenet saavat koulutukset ja kirjat jäsenhintaan.

5 Pääkirjoitus Eriväriset puukynät Toimittaja riitta Hankonen Värikkäät puukynät, leveät, viivoitetut paperiarkit ja niiden ääreen kumartunut sairaanhoitajaäitini, jota ei saanut häiritä, olivat lapsuuttani 70-luvulla. Eriväriset kynät kiehtoivat minua, koska ne olivat hienompia kuin omani. Sain lainata äidin kyniä leikkeihini, joissa olin tekevinäni samaa kuin hän: laadin työvuorolistoja kolmessa vuorossa ja viikon jokaisena päivänä työskentelevälle henkilökunnalle. En lapsena ymmärtänyt, miten monimutkaisen kuvion äärellä jaksotyöajassa työskentelevä henkilökunta ja työvuoroja (vapaa-ajallaan) suunnitellut äitini olivat. Tilanne ei ole muuttunut miksikään yli neljässäkymmenessä vuodessa. Työntekijät ovat kokeneet epäoikeudenmukaisiksi muun muassa ennalta tiedetyn keskeytyksen määräykset. Ylitöiden maksamisen ongelmia on ratkottu työtuomioistuinta myöten. Kokeilu on ensimmäinen vakava yritys uudistaa jaksotyötä. JaksotyöaJan yksinkertaistaminen on välttämätöntä, koska työntekijöillä pitää olla todellinen mahdollisuus ymmärtää työaikamuotonsa perusteet ja tunnistaa mahdolliset virheet palkkalaskelmasta. Viime marraskuussa muutamalla kuntatyöpaikalla alkoi kokeilu, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa jaksotyöaikamääräyksiä (juttu s. 40). Kokeilu ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Työntekijät ovat olleet kovilla, koska vapaata ei ole saanut yhtä paljon kuin aiemmin. Listan laskennalliset ylitykset ja alitukset ovat tuottaneet ongelmia, kun työntekijä on sairastunut yövuorossa tai varallaolossa. Myös hyviä kokemuksia on kertynyt: ylityöraja on aikaisempaa alempi ja ylityöstä saa korvauksen rahana. neljä Viidestä kuntasektorilla työskentelevästä tehyläisestä tekee jaksotyötä, joten tehyläiset ja heidän kokemuksensa sekä hyvät että huonot ovat kokeilussa tärkeässä asemassa. Käynnissä oleva kokeilu on ensimmäinen vakava yritys uudistaa jaksotyötä kokonaisuutena, vaikka uudistamisen tarpeesta on puhuttu jo kolmekymmentä vuotta. Jaksotyötä säätelevien työehtosopimuksen määräysten pitää tulevaisuudessa kohdella työntekijöitä oikeudenmukaisesti, turvata jaksaminen ja olla ymmärrettäviä. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. 30 Me taistelemme nyt vuotta sitten tvk-v:n valtuuskunta päätti hylätä kuntapuolen neuvottelutuloksen. Noin Tehyn, Apuhoitajaliiton ja Kunnallisvirkamiesliiton terveyden ja sosiaalihuollon tehtävissä toimivaa jäsentä aloitti lakon torstaina klo Lakko on jatkunut tätä kirjoitettaessa viikon. Lakkolaisten mielialat ovat hyvät, potilaat ja suuri yleisö ovat osoittaneet oikeutetulle työtaistelullemme ymmärtämystä ja antaneet sille tukensa. Lakko on yhteinen asia. Osallistu tempauksiin, tilaisuuksiin, marsseihin, työhön komentopaikoille! Muista että lakkovahdin työ on luottamustehtävä tee oma osuutesi lakkovartioinnissa! Älä matkusta ole tavoitettavissa lakon aikana ja anna apusi paikallisjohdolle! TEhy 12/1983 TEHY t

6 Itse asiassa Etiikan etsijä Terveyden kaupallistuminen johtaa terveiden hoitamiseen, sanoo tutkija Mari Kangasniemi. teksti Riitta Hankonen kuva Ari-Pekka Keränen 1 Kenelle etiikka työpaikalla kuuluu? Kuulumisen sijaan pitäisi puhua etiikan läsnäolemisesta. Työpaikalla etiikka on läsnä kaikille eli esimiehille, hoitohenkilöstölle, lääkäreille ja potilaille. Etiikka näkyy kaikessa toiminnassa alkaen tervehtimisestä. Etiikka mielletään yleensä ongelmien pohtimiseksi, mutta etiikka on myös arkinen asia. Oikea ja väärä ovat esillä kaikessa toiminnassa. Hoitotyö on eettisesti vaativaa, koska siinä on aina kyse eettisestä kohtaamisesta. 2 Mikä on potilaan vastuu terveydenhuollossa? Potilaalla on oma vastuunsa omasta hoidostaan sen myötä, että kaikilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. On tärkeää, että potilas osallistuu hoitoon ja kantaa vastuunsa esimerkiksi noudattamalla saamiaan ohjeita. 3 Millainen on eettisesti vahva johtaja? Eettisesti herkkä johtaja perustaa toimintansa oikeudenmukaisuuteen, kunnioittamiseen ja tasa-arvoon. Työpaikan eettinen toiminta ei ole vain esimiehen tehtävä. Työntekijöiden on toimittava eettisesti keskinäisessä kanssakäymisessään sekä oltava vastuussa omasta toiminnastaan. 4 Miten työpaikan eettistä keskustelua voi tukea? Jokaisen työyhteisön pitää itse miettiä, millainen on eettisesti hyvä työpaikka mitä siellä tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Eettisesti hyvä työpaikka tuottaa myös hyvää hoitoa. Etiikan näkökulmasta kaikki lähtee keskinäisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta. 5 Miten pitäisi toimia, jos kohtaa työssään arvojensa vastaisia tilanteita? Omat arvot ovat ihmiselle niin tärkeitä, että niiden jatkuva kyseenalaistaminen johtaa ihmisen murenemiseen. Toisaalta potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi. Jos joutuu työssään jatkuvasti toimimaan omien arvojensa vastaisesti, on hyvä miettiä, pystyykö hoitamaan tehtäviään ja tarvittaessa etsittävä työ, joka ei sodi omia arvoja vastaan. 6 Sairaat ja köyhät saavat tyytyä siihen, mitä jää yli. Millaisia riskejä liittyy terveyden kaupallistamiseen? Ihmiset arvostavat terveyttä, joten uusia tarpeita pystytään luomaan loputtomiin. Vaarana on, että luodaan mielikuva absoluuttisesta terveydestä ja siitä, että jokin ammattiryhmä pystyisi sitä tuottamaan. Riskinä on myös terveyden eriarvoistuminen: kaupallistumisen myötä aletaan hoitaa käytännössä terveitä, mutta varakkaita ihmisiä. Sairaat ja köyhät saavat tyytyä siihen, mitä jää yli. 7 Mitä muutoksia olet havainnut terveydenhuollon eettisessä ilmastossa? Samat kysymykset oikeasta ja väärästä ovat ikuisia, mutta jokainen aika ja paikka etsivät niihin omia vastauksiaan luvulla säädetty potilaslaki on ollut Suomessa merkittävä ihmisten tasaarvoisen kohtelun kannalta. 8 Mihin pitäisi vetää raja sikiötutkimuksissa ja lapsettomuushoidoissa? Etiikan näkökulmasta on vaikea vetää rajaa yksittäiseen kohtaan. Monimutkaiset asiat vaativat tietoon ja oikeustieteeseen perustuvaa pohdintaa. Rajan vetäminen lainsäädännössä ei ole koskaan yhden ihmisen tehtävä, vaan se vaatii aikakauden näkemyksen oikeasta ja väärästä. Äärimmäisissä kysymyksissä saavutetaan harvoin täyttä yksimielisyyttä, vaan kaikki joutuvat joustamaan. Tuloksena on kompromissi, mikä voi joskus aiheuttaa raskaita tilanteita yksittäisille ihmisille. 6 TEHY t

7 Mari Kangasniemi, 37 Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksessa. Terveystieteen tohtori, sairaanhoitaja. Tehyn eettisen toimikunnan puheenjohtaja. Asuu perheineen Kuopiossa. Harrastaa lukemista ja lenkkeilyä. EEttinEn työpaikka. Mari Kangasniemi kehottaa ihmisiä kohtelemaan toisiaan arvostavasti. TEHY t

8 * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta korotettu alennus alkaen! lisäetuja alkaen! ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta***

9 Puheenjohtajalta Ryhmiä riittää Puheenjohtaja Jaana Laitinen-PesoLa Viime aikoina työmarkkinoita ovat leimanneet lähinnä ikävät uutiset. YTneuvottelut, irtisanomiset ja lomautukset ovat asioita, joista saamme kuulla päivittäin. Suomen tämänhetkiset talouspoliittiset haasteet heijastuvat suoraan työmarkkinoille ja työntekijöihin. Suomen talouden kasvua hidastavat sekä ulkomaiset että kotimaiset tekijät. Ikävä kyllä on myös todettava, että maan hallituksen kehysriihen ratkaisut syövät palkansaajien ostovoimaa. Tämä ei voi olla aiheuttamatta paineita tuleviin neuvotteluihin. Olemmeko viisaampia toukokuun puolivälin jälkeen? kehysriihestä odotettiin linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen, mutta valmista ei tullut vieläkään. Sote-uudistus on nyt todella mielenkiintoisessa vaiheessa. On ministeriön jättityöryhmä, jonka toimikausi on vuoden loppuun ja jonka tavoitteena on aikaansaada esitys sosiaali- terveydenhuollon järjestämislaiksi. Tämän ryhmän lisäksi pääministeri Katainen perusti koordinaatioryhmän, joka koostuu poliitikoista. Sen tehtävänä on sovittaa yhteen kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 15. toukokuuta mennessä. Eikä tässä vielä kaikki! Myös Helsingin Sanomat perusti oman asiantuntijatyöryhmänsä sote-uudistusta varten. Epäselvyys tuntuu aivan käsittämättömältä, sillä uudistuksen tarpeellisuudesta ja lähtökohdista on ollut olemassa syvä konsensus. Olemmekohan viisaampia toukokuun puolivälin jälkeen? tehyn liittokokous- ja valtuustovaalit on käyty ja tulokset selvillä. Pientä huolta mielessäni aiheuttaa se, että tehyläisten äänestysaktiivisuus hiipui jonkin verran edellisistä vaaleista. Jäsenistö on nyt sanansa sanonut. Omasta puolestani haluan esittää lämpimät onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille. Olette saaneet jäsenistön luottamuksen viedä eteenpäin järjestöämme. Kiitos myös kaikille, jotka rohkeasti asetuitte ehdolle vaaleihin ja teille, jotka äänestämällä halusitte vaikuttaa järjestömme päätöksentekoon. Tehyn ja tehyläisten tulevaisuus tehdään nyt. Me kaikki yhdessä olemme Tehy voittava joukkue jatkossakin! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, Uusi Global Clinic turkuun on avattu paperittomille maahanmuuttajille suunnattu klinikka. Vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka tarjoaa maksutonta terveydenhoitopalvelua ihmisille, jotka eivät ole oikeutettuja julkisiin terveyspalveluihin. Mahdollisten avuntarvitsijoiden määrä on noin 300. Oulussa viime kesänä avatulle klinikalla ei ole ilmaantunut potilaita. Heitä ei joko ole alueella tai he eivät uskalla hakeutua hoitoon, koska Oulussa on levitetty klinikan vastaista viestiä. Asiasta kertoi Lääkärilehti. Tehyn ja Suomen Lääkäriliiton mukaan välttämättömät terveyspalvelut tulee turvata julkisin varoin kaikille Suomessa oleskeleville. rh Lääkevaihto säästänyt puoli miljardia ApteekeissA tehdyt lääkkeiden vaihdot ovat säästäneet kymmenessä vuodessa potilaiden ja yhteiskunnan lääkerahoja noin 550 miljoonaa euroa. Lääkevaihto aloitettiin Suomessa vuonna Vt Hiv-tartunnoista puolet saadaan matkoilla suomessa todettiin viime vuonna 157 uutta hiv-infektiota. Tartuntatautirekisterin mukaan tartunnastaan tietoisia hiv-positiivisia on yhteensä noin kaksi tuhatta. Heidän lisäkseen on arviolta tuhat henkilöä, jotka eivät tiedä tartunnastaan. Puolet suomalaisten hiv-tartunnoista saadaan nykyään maan rajojen ulkopuolelta. Monissa suomalaisten turistien suosimissa maissa, kuten Virossa ja Thaimaassa, hiv on huomattavan yleinen. Vt yhteinen ongelma. Puolet terveydenhuollon työntekijöistä kokee, että melusta on haittaa myös potilaille. Verhon verran äänisuojaa työympäristön melu on terveyshaitta erityisesti terveydenhuollossa ja opetuksessa. Terveydenhuollon työntekijöistä kolmannes kokee kuormittuvansa häiritsevän melun takia vähintään kerran päivässä. Puolet työntekijöistä kokee, että myös potilaat häiriintyvät: he ärsyyntyvät, eivät pysty lepäämään kunnolla tai vaivaantuvat yksityisyyden puutteesta. Tulokset käyvät ilmi Ecophonin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 721 opetusja terveydenhoitoalalla sekä jaetuissa työtiloissa työskentelevää. Päiväkodissa ja peruskoulussa työskentelevistä puolet kuormittuu melusta useita kertoja päivässä. Lähes kolmannes joutuu korottamaan ääntään päivän mittaan monta kertaa. Neljä vastaajaa viidestä piti työviihtyvyyden kannalta tärkeänä, että keskittyminen on mahdollista silloin, kun työtehtävät sitä vaativat. Vt Melu terveydenhuollossa 1 33 prosenttia tutkimukseen vastaajista kertoi, että työkavereiden puhe tai puhelinkeskustelut häiritsevät kansliassa työskennellessä prosenttia ilmoitti melun aiheuttavan stressiä prosenttia toivoo, että työ tilojen ääniympäristöä parannettaisiin. annika rauhala 10 TEHY t

11 > VIHREÄMPI POLITIIKKA > VIHREÄMPI VAPPU Nro ajankohtaista Lapset voivat hyvin suomi sijoittuu neljänneksi teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vertailevassa Unicef-tutkimuksessa. Edellä ovat Hollanti, Norja ja Islanti. Teollisuusmaiden lasten hyvinvointi nousi tasaisesti koko 2000-luvun ajan, todetaan Child well-being in rich countries -raportissa. Se tarkastelee lasten hyvinvointia viidestä näkökulmasta. Nämä ovat terveys, koulutus, riskikäyttäytyminen, elinympäristö ja materiaalinen hyvinvointi. Suomi pärjää erityisen hyvin materiaalisessa hyvinvoinnissa, terveydessä ja koulutuksessa. Hieman heikompi sijoitus AlAkoululAiset liikkuvat kuusituntisen päivän aikana keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaiset 17 minuuttia. Tieto perustuu Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raporttiin, joka on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Liikkuva koulu -ohjelma selvitti myös koulun henkilökunnan mielipiteitä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että liikunta edistää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa. Uusimman tutkimustiedon mukaan fyysinen aktiivisuus edistää oppimista. Liikkuminen myös vähentää ahdistusta ja masennusoireita, kehittää motorisia taitoja ja toimintakykyä sekä vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Liikuntasuosituksen mukaan nuorten pitäisi liikkua vähintään puolitoista tuntia päivässä ja puolet siitä reippaasti. Liikunnallista aktiivisuutta voi lisätä monin keinoin: kulkemalla koulumatkat kävellen tai pyörällä, on näissä riskikäyttäytymistä kuvaavissa mittareissa: ylipaino, tupakointi, alkoholinkäyttö ja koulukiusaaminen. Suomen koululaiset pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa loistavasti. Osaksi tämä selittyy laadukkaalla varhaiskasvatuksella. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään ja siihen panostetaan, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. RH Liikunta edistää koulun työrauhaa tupakka 203 Savuttomien kuntien määrä vuoden 2013 alussa. savuton kunta -projekti menemällä välitunnilla ulos, vähentämällä koulussa yhtäjaksoista istumista ja kotona vietettävää ruutuaikaa. RH annika rauhala Mediatähystys Sairaanhoidon ammattilaiset kuuntelevat vittua ja perkelettä työkseen ja ainoastaan sen vuoksi, että he yrittävät paikkailla kansalaisia uuteen möykkäyskuntoon. kirjailija jari tervo, Yle.fi Hyvä esimies tietää, että yrityksen tuottavuutta voidaan nopeasti parantaa kehumalla armottomasti alaisia. kauppalehti Lama-aikoina makeisten myynti kasvaa. Makeispussi näyttää olevan yksi halpa tapa hakea lohtua tai palkita itsensä. halvan toimitusjohtaja jean karavokyros, prima 2/2013 Hoidon saamiselle on rakennettu mitä mielikuvituksellisempia esteitä, joilla ei ole lääketieteellisiä perusteita. Potilas pompotellaan hakemaan lähetettä, koska sellainen pitää olla ; hoitoon otetaan vasta, kun alkometri osoittaa nollaa; katkaisuhoitoon pääsee vain arkiaamuisin tai maksusitoumuksella. psykiatrian dosentti, kehitys johtaja kristian wahlbeck, duodecim 8/2013 Oli myös työpaikkoja, joissa kiireen piti näkyä: istua ei saanut. hoitoalan jättänyt perushoitaja päivi hujakka, vihreä lanka 7/2013 omg, mikä sotesoppa, mgr! TEHY t

12 ajankohtaista Nuorisotakuu käytäntöön kunnissa kunnat vastaavat nuorisotakuuseen etsivällä nuorisotyöllä sekä kesätyöpaikoilla. Reilut 90 prosenttia kunnista on perustanut monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Asia käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi 117 kuntaa. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoaa lähes 84 prosenttia vastaajista, työkokeiluja ja -pajoja 80 prosenttia sekä palkkatuettua työtä lähes 70 prosenttia vastaajista. Osa kunnista tarjoaa opintojen nivelvaiheen ohjausta ja oppisopimustyöpaikkoja. Lisäksi vastaajat mainitsivat starttivalmennuksen, nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ja koulutuskokeilut. Rh Työnantajien koulutushalut vähentyneet Eläkerahastojen tuotot käyttöön YksitYiset työeläkevakuuttajat ovat uutisoineet, että maksettujen eläkkeiden yhteissumma on tänä vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin eläkemaksuina kertyneet varat. Puuttuva osuus rahoitetaan tästä eteenpäin eläkerahastojen tuotoista. Kunnallisen eläkevakuuttajan Kevan mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus on vielä kerryttämisvaiheessa. Nykyisten laskelmien mukaan eläketuottojen ja -menojen taitekohta ajoittuu vuoden 2017 paikkeille. Sen jälkeen kuntaeläkkeistäkin osa maksetaan sijoitustuotoilla. Kaikki eläkevakuuttajat korostavat, ettei maksusuhteen muutoksella ole vaikutusta eläkkeiden maksamiseen eikä se vaaranna työeläkejärjestelmän i Terveydenhuollon menot tulevaisuutta. Muuttunut tilanne kuitenkin kasvattaa eläkemaksujen korotuspainetta. Esimerkiksi Keva ennakoi eläkemaksujen nousevan noin 0,3 prosenttiyksikköä lähivuosina. Työeläkkeisiin tarvittavat rahat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuodeksi kerrallaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan. ss eläkkeet 60 Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vuonna ilmarinen työnantajien panostus osaavaan henkilöstöön on henkilöstön edustajien mukaan vähentynyt. Heikkenemistä on tapahtunut kaikilla toimialasektoreilla, eniten valtion työpaikoilla. Tämä ilmenee STTK:n tuoreesta Henkilöstön edustaja -barometrista. Vaikuttaa siltä, että heikentynyt talouskehitys on vähentänyt työnantajien halukkuutta henkilöstön kehittämiseen, sanoo STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen. STTK:n mukaan työnantajat saivat tänä keväänä kunnon veroedun henkilöstön koulutukseen koulutuskiistan ratkaisun yhteydessä. Sitä pitää nyt käyttää ja lisätä henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta Vuoden 2013 kyselyyn vastasi 974 henkilöä. vt kolme tonnia asukasta kohti. Vuonna 2011 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 17,1 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna menot kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia. Asukasta kohden menot olivat euroa. Miljoonaa euroa (vuoden 2011 hinnoin) Muu terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairaus vakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutus tavarat Perusterveydenhuolto Erikois sairaanhoito TErvEydENhuolloN menot ja rahoitus TilAsTorAporTTi 6/2013. Thl. 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Samat taidot kaikille Sairaanhoitajakoulutus uudistuu ja yhdenmukaistuu. teksti Sinikka Sajama Sairaanhoitajien tutkintovaatimukset uudistuvat. Tavoitteena on, että jo vuoden 2014 syksyllä kaikissa sairaanhoitajakoulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa. Uutta koulutusta kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeita ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksia. Samalla koulutuksen rakenne ja sisällöt muokataan EU:n uudistuvan ammattipätevyysdirektiivin mukaisiksi. Uudistuksen keskeisin tavoite on kehittää sairaanhoitajien osaamista valtakunnallisesti tasalaatuiseksi ja vertailtavaksi ja tuottaa parempia palveluja terveydenhuollon asiakkaille. Tämä tapahtuu yhdenmukaistamalla ammattikorkeakoulujen varsin vaihteleviksi kehittyneitä opetussuunnitelmia. Uudistuksessa otetaan huomioon myös työpaikoilta tullut kriittinen palaute vastavalmistuneiden sairaanhoitajien osaamisesta. Jatkossa työnantajat tietävät, mitä vastavalmistuneet tai harjoitteluun tulevat opiskelijat osaavat. Kaikilla on sama ydinosaaminen riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa he ovat opiskelleet, kuvailee Tehyn tutkimuspäällikkö Marja- Kaarina Koskinen. KoSKa Suomi on osa Euroopan yhteisöä, joudutaan tutkinnon sisällössä ja rakenteessa huomioimaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset, joita parhaillaan uudistetaan. Tästä TEHY t Jatkossa työnantajat tietävät, mitä vastavalmistuneet osaavat. Tehyn tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen syystä suomalainen 210 opintopisteen laajuinen sairaanhoitajatutkinto jaetaan EU-direktiivin mukaiseen 180 opintopisteen yleissairaanhoitajatutkintoon ja 30 opintopisteen suuntaaviin tai syventäviin opintoihin. Uudistustyön suurimpia haasteita on ollut tunnistaa, mitä sairaanhoitajan ydinosaamiseen kuuluu. Mistä työelämän osa-alueista tarjotaan opetusta peruskoulutuksessa ja mitä jätetään perehdytyksen, täydennyskoulutuksen ja työssäoppimisen varaan? Ydinosaamista etsittiin seulomalla tutkimustietoa, koulutus- ja terveyspoliittisia asiakirjoja ja haastattelemalla alan ammattilaisia. Kun sairaanhoitajan ydinosaamisalueet ja vähimmäisosaaminen onnistuttiin määrittelemään, pääsivät ammattikorkeakoulut työstämään eri osaamisalueille konkreettisia sisältöjä ja tavoitteita. Uudistus etenee uskottavasti jo senkin puolesta, että lähes kaikki sairaanhoitajakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat lähteneet mukaan kehittämistyöhön, Koskinen arvioi. VaiKKa uudistus yhtenäistää tutkintoja, sen tarkoitus ei ole rajoittaa ammattikorkeakoulujen autonomiaa. Jokainen ammattikorkeakoulu päättää jatkossakin itse, miten osaaminen koulutuksen aikana rakentuu. Ne valitsevat myös opetusmenetelmät ja -ympäristöt oman harkintansa mukaan. Ammattikorkeat pääsevät profiloitumaan myös tarjoamiensa suuntaavien tai syventävien opintojen kautta. Yliopistosairaalan vieressä toimivan koulun valikoima voi olla hyvin erilainen kuin maakunta-ammattikorkeassa. Koskinen pitää erinomaisena, että opetussuunnitelmaa on lähdetty uusimaan kokonaisuutena eikä paikkaamaan kuin tilkkutäkkiä. Hän on ylpeä myös työtavasta, joka rakentuu tutkitulle tiedolle, perusteellisille selvityksille ja alan toimijoiden kuulemiselle. Vastaava tutkinnonuudistustyötä tehdään myös kätilötyön ja terveydenhoitotyön koulutusten osalta. Koskinen suosittelee samaa mallia myös muiden terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintojen uudistajille. i Laajalla rintamalla Uudistuksen ovat käynnistäneet Suomen sairaanhoitajaliitto ja Metropolia-ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Terveysalan kouluttajien verkosto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Terveysalan akateemiset johtajat, Hoitotyön tutkimussäätiö, Tehy, Sjukskö terskeföreningen i Finland sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin kaupunki. 13

14 AAmupuurollA. Koti sairaanhoitaja Pirjo Kinnunen kehuu Brita Tallstenin ruokavalionterveellisyyttä. Kaurahiutaleista syntyy tuhtipuuro, jonka voi nauttiamehukeiton ja maidonkanssa. 14 TEHY t

15 Kotihoito Hyvää ja ravitsevaa, kiitos! Vanhukset saavat ravinnosta usein liian vähän energiaa. Ruokailusta huolehtiminen on osaa hyvää hoitoa. teksti Sinikka Sajama Kuvat Annika Rauhala Husmanskost, vastaa Brita Tallsten, 93, epäröimättä kotisairaanhoitaja Pirjo Kinnuselle, joka tiedustelee hänen mieliruokiaan. Suomeksi sanottuna porvoolaisrouvalle maistuu konstailematon kotiruoka, kuten janssoninkiusaus, maksalaatikko ja kalakeitto. Vielä pari vuotta sitten ruoat syntyivät emännän omien reseptien mukaan kotikeittiössä. Kunnes koitti päivä, jolloin voimat eivät enää riittäneet aterian valmistukseen. Nyt ateriat tulevat valmiina Johannisbergin vanhainkodista. Ruoka on hyvää ja ruokahalukin on säilynyt hyvänä, kiitos kysymästä. Vaikka eiväthän hekään joka kerta onnistu, arvioi Tallsten ymmärtäväisesti suurkeittiön tuotoksia. Hän ei tarvitse apua ruokailuun tai välipalojen laittoon. Kotisairaanhoitaja TEHY t käy useimmiten Marevan-kokeen takia, mutta tällä kertaa on varattu aikaa myös ruokailusta puhumiseen ja ruokapäiväkirjan tutkimiseen. Kotona asuvien vanhusten ravitsemus on usein varsin huonolla tolalla. Tätä on uumoiltu pitkään, ja Suomen muistiasiantuntijat ry:n tekemä tutkimus vahvistaa epäilyt. Erityisesti naisten ravitsemuksessa on suuria puutteita. Puolet kotona asuvista muistisairaista naisista ja neljännes miehistä saa ravinnosta liian vähän energiaa. Usein ruokavalio on yksipuolinen ja syödyn ruoan määrä pieni, jolloin myös proteiinin ja suojaravinteiden saanti jää vähäiseksi. Joskus sairaudet ja lääkitys heikentävät ruoan imeytymistä eikä vanhus saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita tavallisesta ruoasta Noin puolet tutkittavista sai liian vähän C- ja E-vitamiinia. Foolihapon saanti jäi alle suositusten lähes yhdeksällä kymmenestä, elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen luettelee. Hän nostaa kuitenkin yhden ravitsemusriskin yli muiden: liian vähäisen 15

16 Kotihoito HerkkuPala. Viipale Maalahden limppua, päälle voita ja viipale sylttyrullaa. Näistä syntyy Brita Tallstenille maistuva välipala. ruokasyyni. Kotisairaanhoitaja Pirjo Kinnunen ja Brita Tallsten pohtivat yhdessä, onko ruoassa riittävästi proteiinia ja suojaravinteita. proteiinin saannin, joka on tyypillistä naisille. Tutkimukseen osallistuneista naisista useampi kuin neljä kymmenestä saa suosituksia vähemmän proteiinia päivässä. Proteiinia tarvitaan solujen uusiutumiseen, lihasten rakennusaineeksi ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Sen puute aiheuttaa lihaskatoa, hidastaa haavojen paranemista, lisää infektioherkkyyttä ja heikkouden tunnetta. Ikääntynyt tarvitsee enemmän proteiinia kuin nuori. Sairaana, toipilaana ja liikunnan määrän lisääntyessä, esimerkiksi kuntoutuksen aikana, proteiinin saantia on aina lisättävä, Suominen muistuttaa. Suomisen johtama tutkimus ei keskittynyt pelkästään ravitsemusriskien kartoittamiseen. Tärkeämpää oli osoittaa, että vanhusten ravitsemusta voidaan kohentaa merkittävästi räätälöidyllä ravitsemusohjauksella. Sen keinoja ovat muun muassa kotikäynnit, puhelinkeskustelut, ravitsemusopas ja ruokapäiväkirja, yksilöllinen ravitsemushoitosuunnitelma ja tarvittaessa täydennysravintovalmisteet. Ohjauksen pitää olla yksilöllistä, jokaisen ikäihmisen tarpeet ja mieltymykset huomioivaa. Usein ravinnonsaanti ja elämänlaatu paranevat jo pienillä ruokavalion muutoksilla tai lisäyksillä, Suominen neuvoo. Porvoossa Merja Suomisen opit ovat monin osin jo käytössä. Ravitsemusasioita Ikääntynyt tarvitsee enemmän proteiinia kuin nuori. kehittää kotihoidon, palveluasumisen ja terveyskeskuksen osastojen yhteinen ravitsemustyöryhmä, jonka työstämä ravitsemusopas on viime silausta vaille valmis. Asiantuntijatukea hoitajat saavat terveyskeskuksen ravitsemussuunnittelijalta ja Porvoon sairaalan ravitsemusterapeutilta. Henkilöstöä on koulutettu paitsi ravitsemustilan arviointiin ja ravitsemusneuvontaan myös vanhusten suunhoitoon. Tärkeintä on kuitenkin myönteinen, vanhusta kunnioittava asenne. Ruoan pitää olla mieluista ja maistuvaa, sillä vain syöty ruoka ravitsee. Jo ensimmäisellä käynnillä selvitetään, miten ateriointi hoituu. 16 TEHY t

17 i Esimerkki: Hilkan uusi ruokavalio Kuka ruoan laittaa, onko ruokahalu hyvä ja ruokarytmi säännöllinen, maistuvatko kala ja kasvikset? kertoo kotisairaanhoitaja Arja Tarvonen, joka toimii oman alueensa ravitsemusvastaavana. Virallisempaan arvioon käytetään Mini Nutritional Assesment mittaria (MNA). Vanhuksen painoindeksi lasketaan ja häneltä kysytään muun muassa puremis tai nielemisvaikeuksista, liikunta aktiivisuudesta, mielialasta. Laajassa MNA kyselyssä perehdytään tarkemmin päivittäiseen ruokavalioon, kartoitetaan käytössä olevien lääkkeiden määrää ja mitataan niin olkavarren kuin pohkeen ympärys. Kysely löytää hyvin vanhukset, joilla on virhe tai aliravitsemusriski ja tuottaa hyödyllistä tietoa räätälöityyn ravitsemusohjaukseen. MNA kysely uusitaan vähintään kaksi kertaa vuodessa toimintakyvyn arvioinnin yhteydessä, tarvittaessa useamminkin. Painon kehitystä seurataan punnitsemalla vanhukset kerran kuussa samalla, kun heidän pulssinsa ja verenpaineensa mitataan. Joskus VAnhuksen ravitsemustilaa voidaan kohentaa helposti, esimerkiksi tilaamalla valmiit ateriat ruokapalvelusta. Toisinaan tilanteeseen pitää paneutua perusteellisemmin, ja silloin tartutaan yleensä ruokapäiväkirjaan. Porvoossa ruokapäiväkirjana on Ikääntyneen ravitsemus oppaan ruoankäyttölomake, johon kirjataan kaikki kolmen päivän ruoat ja juomat. Päiväkirjaa täytetään yhdessä vanhuksen kanssa, minkä jälkeen hoitaja laskee yhteen annosten energia ja proteiinipitoisuudet. Lomakkeesta voidaan arvioida myös kalsiumin ja C vitamiinin riittävää saantia. Päiväkirjan pitäminen ei ole niin työlästä kuin kuulostaa. Energian ja ravintoaineiden määrätkin voi katsoa valmiista taulukosta, Pirjo Kinnunen kertoo. TEHY t Muna Kirjolohikiusaus Omena 80-vuotiaan naisen yksipuolistunutta ruokavaliota kohennettiin hänen omien mieltymystensä mukaan. Aterioita on päivässä vain neljä, sillä päivällinen ei ole kuulunut hänen tapoihinsa. Kaksi täysjyväleipää, flooraa, kalkkunaleikkelettä, kurkkua ja tomaattia Tuoremehu Grahamsämpylä, flooraa ja kinkkua Juuresraaste Marjarahka Energiaa 1364 kcal (ennen 800 kcal), proteiinia 66 g (ennen 31 g), kuitua 17 g (ennen 10 g), kalsiumia 500 mg (ennen 340 mg), C-vitamiinia 114 mg (ennen 3 mg) Pähkinöitä LÄHTEENÄ KÄYTETTY: IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS -OPAS. SUOMEN MUISTIASIANTUNTIJAT AAmupAlA. Aamulla Hilkka söi aiemminkin kunnolla. Aamiaiseen lisättiin kanan muna proteiinin ja tuoremehu C-vitamiinin lähteeksi. lounas. Aiemmin Hilkan muistisairas puoliso hoiti ruokaostokset. Ruokavalio oli kaventunut ja lounaana saattoi olla lihapiirakka ja hillomunkki. Vastedes Hilkan lähellä asuva poika auttaa kaupassakäynneissä. VälipAlA. Ennen Hilkka nautti välipalaksi kaksi pikkuleipää ja jääteetä. Ne vaihdettiin runsaasti proteiinia sisältävään rahkaan sekä marjoihin ja omenaan, joista saa vitamiineja ja kivennäisiä. iltapala. Koska päivärytmiin ei kuulu päiväl listä, iltapalan tulee olla monipuolinen. Iltapala sisältää kuitua, hyviä rasvoja, proteiinia sekä vitamiineja ja kivennäisiä. Aiemmin ilta palana oli kahvia ja pala kuivakakkua. 17

18 Kotihoito kustannuskysymys. Tarja Tarvonen (oik.) ja Pirjo Kinnunen kertovat, että kaikilla vanhuksilla ei ole varaa täydennysravintovalmisteisiin. Heidän mielestään ne pitäisikin saada Kela korvausten piiriin. Opiskelija Vilma Lehesmaa kuuntelee. i Ikääntyneen proteiinin tarve Suositus 1 1,2 g/painokilo Sairauden aikana tai lihaskuntoharjoittelun yhteydessä 1,4 2,0 g/painokilo Keskimäärin g/vrk ruoan määrä oli aivan liian vähäinen. Rouva söi päivän aikana vain aamiaisen ja myöhäisen lounaan. Hän ei pitänyt lihasta, kanasta eikä kalasta, joten niitä hän valmisti hyvin harvoin. Tällä kattauksella monisairaan ja säärihaavoja potevan ikäihmisen energian ja proteiinin saanti jäi noin puoleen suosituksista. Puutteellinen ravitsemus ei antanut elimistölle mahdollisuuksia toipua sairauksista tai parantaa haavoja. Rouvan ruokarytmiin lisättiin päiväkahvi ja päivällinen. Häntä kannustettiin lisäämään lihan, kanan ja kalan käyttöä. Menyytä rikastettiin tuoremehulla, vihanneksilla, hedelmärahkalla ja kahvileivällä. Ravintolisien käyttöä jatkettiin. Muutokset olivat melko pieniä ja asiakkaan mieltymysten mukaisia, mutta ne lähes kaksinkertaistivat energian ja proteiinin saannin. Vanhan rouvan kunto koheni ja säärihaavat paranivat. Hänen mielestään ruokapäiväkirja antaa hoitajille selkeän kuvan vanhuksen ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta. Sen pohjalta keskustelu syömisistä ja juomisista on konkreettista. Neuvonnasta tulee yksilöllisestä, ei vain terveellisen ruokavalion yleisten totuuksien toistelua. ArjA TArvonen kertoo esimerkin 83-vuotiaasta vanhasta rouvasta, joka huolehti ruokailustaan itsenäisesti ja kertoi syövänsä varsin terveellisesti. Hän jopa joi kaksi pulloa täydennysravintovalmistetta päivittäin. Silti kaikki ei tuntunut olevan kohdallaan. Ruokapäiväkirja paljasti, että syödyn Läheskään kaikki kotona asuvat asiakkaat eivät tarvitse ruokapäiväkirjan kaltaista yksityiskohtaista seurantaa. Toisaalta kaikille se ei riitä. Yli puolella on muistisairausdiagnoosi, ja osalla sairaus on edennyt pitkälle. Silloin hyvät neuvot eivät tahdo mennä perille, eikä valmiiksi katettu ateria tule syödyksi. Porvoossa ongelma on ratkaistu laittamalla kiireet tärkeysjärjestykseen. Me menemme ruoka-aikana vanhuksen kotiin. Laitamme aamu- ja iltapalan. Jos lounas tulee ateriapalvelusta, olemme paikalla varmistamassa, että se tulee syödyksi, Pirjo Kinnunen kertoo. 18 TEHY t

19 Hänen asiakkaistaan jopa puolet vaatii vähintään kolme kotikäyntiä pelkästään ruokailun vuoksi. Tilanne on likipitäen sama muillakin alueilla. Geriatriassa ei enää hyväksytä, että raihnastuminen on vääjäämätöntä. proteiini on noussut Porvoossakin erityiseksi mielenkiinnon kohteeksi lääkäri Mikko Björkmanin käynnistämän lihaskato- ja ravitsemustutkimuksen myötä. Ikääntymiseen liittyvä lihaskato eli sarkopenia ei ole uusi asia, mutta nykyisin ilmiöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Geriatriassa ei enää hyväksytä ajatusta, että vanhuksen haurastuminen ja raihnastuminen on vääjäämätöntä ja normaaliin vanhenemiseen kuuluvaa. Björkmanin aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt selkeitä viitteitä siitä, että varsinkin vajaaravitsemusriskissä olevat vanhainkotipotilaat hyötyvät proteiinipitoisesta täydennysravintovalmisteesta. Sen avulla voidaan ehkäistä painon laskua, tukea lihaskuntoa ja toimintakykyä, vaikuttaa ihon terveyteen ja infektioherkkyyteen sekä mahdollisesti vähentää kipuilua. Porvoossa tutkimme, miten kotona asuvien vanhusten lihaskatoa voidaan estää tai edes hidastaa. Jos tässä onnistutaan, moni vanhus säilyttää toimintakykynsä ja parhaimmillaan laitoshoito voi lykkääntyä jopa vuosilla. Kotihoidon haaste on houkutella vanhukset hyväksymään tohtori Björkmanin täsmälääkkeet: kotijumpan ja proteiinijuoman. Ei tästä ole vanhalle mitään hyötyä -perusteet eivät mene enää Porvoossa läpi. Myönteinen asenne tarttuu ja saa ikäihmisetkin uskomaan muutokseen. porvoon kotihoidon työntekijät ovat oppineet arvostamaan vanhusten ravitsemuksen ja liikunnan eteen tehtävää työtä. Heille ruokapäiväkirjan pitäminen, aterioinnin seurantakäynnit tai liikuntaan kannustaminen eivät ole rasite vaan väline entistä parempaan hoitoon. Meillä on paljon hyviä kokemuksia siitä, miten vanhuksen kunto on noussut, kun ruokapuoli on saatu kuntoon. Suurin osa ikäihmisistä ymmärtää itsekin ravinnon ja liikunnan merkityksen, Pirjo Kinnunen sanoo. Kuin vakuudeksi Brita Tallsten nousee aamiaispöydästä, hörppää proteiinijuomaa ja lähtee lenkille. Päättäväisesti rollaattoriin nojaten keittiöstä eteisen kautta olohuoneeseen ja takaisin. Ja vähintään kerran päivässä parvekkeelle ulkoilemaan satoi, paistoi tai pakasti. Periksi ei anneta. t Lihaskatoa myös ylipainoisilla TEHY t Sarkopenialla eli lihaskadolla tarkoitetaan vanhuusiässä ilmenevää lihasmassan surkastumista ja lihasten toiminnan heikkenemistä. Sen taustalla on useita syitä, kuten geneettiset, hermostolliset ja hormonaaliset tekijät, ravinto, sairaudet ja lääkitys sekä lihasten vähäinen käyttö. Edetessään sarkopenia heikentää liikuntakykyä, tasapainoa ja tätä kautta toimintakykyä. Se nakertaa vastustuskykyä, altistaa sairauksille ja kasvattaa hauraus-raihnaus-oireyhtymän, pitkäaikaisen laitoshoidon sekä kuoleman riskiä. Sarkopenian mahdollisuus tulisi muistaa varsinkin, jos vanhuksen maksimaalinen puristusvoima on heikentynyt (miehet < 30 kg, naiset < 20 kg) tai tavanomainen kävelynopeus hidastunut (4 metriin kuluu yli 5 sekuntia). Sarkopeniaa esiintyy myös normaali- ja ylipainoisilla vanhuksilla. Varsinkin huomattavan ylipainoisilla lihaksen määrä voi olla riittämätön kantamaan kehon painoa. Painon pudottaminen ruoan määrää vähentämällä saattaa kuitenkin vaikeuttaa lihaskatoa entisestään, ellei samanaikaisesti turvata riittävää proteiinin saantia ja liikuntaa. Seurantatutkimusten mukaan ihmisen lihasmassa vähenee keskimäärin yhden prosentin vuodessa noin 50 ikävuoden jälkeen. Arviot sarkopenian yleisyydestä vaihtelevat suuresti ikäryhmästä ja yleisestä terveydentilasta riippuen. Sarkopeniaa arvioidaan esiintyvän joka kymmenennellä kotonaan itsenäisesti asuvalla vanhuksella, mutta avuntarpeen lisääntyessä sarkopeniankin yleisyys kasvaa voimakkaasti. Sarkopenian ehkäisy ja hoitokeinot ovat liikunta ja riittävä, monipuolinen ravinto. Liikuntamuodoista tehokkaimmat ovat nousujohteinen voima- ja tasapainoharjoittelu. Ravinnossa on tärkeintä riittävä proteiinin ja D-vitamiinin saanti. LÄHDE: MIKKO BJÖRKMAN 19

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: OSTEOPOROOSIHOITAJA Kun nikamat luhistuvat. Jos ihminen lyhenee 3 5 senttiä, pitäisi hälytyskellojen soida lujaa, sanoo Mirja Venäläinen. Luurangot kaapista Osteoporoosihoitaja Mirja Venäläinen tekisi pituuden ja D-vitamiinitason mittaamisesta rutiinia. teksti Irene Pakkanen Kuvat Petri Blomqvist Pituuden kutistuminen varoittaa luuston haurastumisesta jo ennen ensimmäistä pienienergistä murtumaa. Osteoporoosi alkaa kipuilla vasta, kun murtumat ovat jo luun mikrorakenteissa. Sitä ennen olisi ollut paljon tehtävissä. Luustoterveyden merkitystä ei tunneta. Osteoporoottista kipua saatetaan hoitaa pitkään pelkillä kipulääkkeillä, Mirja Venäläinen sanoo. 20 TEHY t

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 7 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ 1039/30/2015 SOTEL 06.09.2016 95 Valmistelu: vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen, puh. 040 585 3357

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot