NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI Keski-Suomen liiton rahoittamat hankkeet

2 Arvioinnin laatija: Arja Harmainen Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: B (sähköinen) ISSN: Taitto: Anu Huotari Valokuvat Stock.XCHNG, Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ARVIOINNIN TAUSTA HANKKEET Jyväskylän Katulähetys ry: Saharanta Karstulan kunta: Taitava Karstula Toivakan kunta: Neppari- Nuori eteenpäin omin voimin Keski-Suomen 4H-piiri: Nuoret itsensä työllistäjinä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: Yrittäjyyden ruutulippu Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen kunta: Nuorten uusi kanava Keuruun kaupunki: Koppi, kokemuksellinen oppiminen Jyväskylän kaupunki: Pajatoiminnan puuttuvat palat Petäjäveden kunta: Varikolta verkostoon YHTEENVETO KEHITTÄMISEHDOTUKSIA...17 LIITE 1. Hankkeiden kohdentuminen työttömän nuoren palvelutarpeisiin...20 LIITE 2. Hankkeiden toimintamallit...20 LIITE 3. Arviointisuunnitelma...25

4 1. ARVIOINNIN TAUSTA Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen, alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon ja valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista kehittämistavoitteista. Aluekehittämisen toimenpiteitä rahoitetaan EU-rahalla, maakunnan kehittämisrahalla ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoilla. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on sovittu tavoitteiksi vetovoimainen ympäristö, menestyvä yritystoiminta, osaamisella menestykseen ja hyvinvoiva kansalainen. Osaamisen vahvistamisen toimenpiteet on konkretisoitu Toimivat työmarkkinat kehittämisohjelmassa, jossa mm nuorten kouluttautuminen, työllistyminen ja yrittäjyys ovat keskeisesti esillä. Keski-Suomessa nuorisotyöttömyys on maan korkeinta eikä nuorten yhteiskuntatakuu ole ainakaan toistaiseksi onnistunut kääntämään tilannetta parempaan. Keski-Suomen liitto on tukenut maakunnan kehittämisrahalla nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä kehittämishankkeita n eurolla Hankkeiden rahoituspäätöksissä painoarvoa oli seuraavilla kriteereillä: hankkeen innovatiivisuus, konkreettisuus, kehitettyjen toimintamallien jatkuvuus hankkeen jälkeen, moniammatillisuus, työelämäyhteydet ja kuntien välinen yhteistyö. Rahoittaja on kiinnostunut hankkeiden kehittämistyön tuloksista, niiden jatkuvuudesta ja esille nousseista kehittämishaasteista. Tässä raportissa esitellään Keski-Suomen Liiton rahoittamat 9 nuorten työllisyyshanketta arviointeineen sekä kehittämisehdotuksia hyödynnettäviksi tulevia hankkeita suunniteltaessa. Liitteessä on kuvallinen esitys kustakin hankkeesta. Arviointi perustuu hankeasiakirjoihin, hankkeiden vastuuhenkilöiden haastatteluihin, ELY:n asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja arviointiraportin laatijan työhallinnon työkokemukseen. 4

5 2. HANKKEET 2.1 Jyväskylän Katulähetys ry: SAHARANTA Nuoret kunnostivat työpajan hallitilat työvalmentajan kanssa. Palvelutuotteita olivat piha-aitaelementit, jätekatokset ja ulkovajat, joita tilaavat pääasiassa yksityishenkilöt ja kotitaloudet, jossain määrin taloyhtiöt. Nuoret ovat osallistuneet tuotteiden markkinointiin, tilausten vastaanottoon, suunnitteluun, valmistukseen ja toimitukseen eli koko prosessiin. Tuote-elementtien kokoaminen asiakkaiden luona olisi vaatinut työpajalta enemmän ohjausresurssia, johon ei ollut mahdollisuutta. Suunniteltu yritysyhteistyö ei ole toteutunut taantuman takia yritysten tilanteiden muututtua. Jyväskylän Katulähetys ry:n Saharanta-hanke toteutui Hankkeen tavoitteena oli muuttaa Saharannan teollisuushalli Ristontie 12:ssa nuorten työpajaksi, jossa työ- ja yksilövalmennuksen keinoin tuetaan nuoria koulutukseen ja työelämään. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli vakiinnuttaa työpaja ainakin 3 henkilön vakituiseksi työpaikaksi ja n nuoren harjoittelu- ja työtoiminnan paikaksi. Työtoiminnan sisällöksi oli suunniteltu pienkoneiden ja veneiden korjaus/huolto, venepaikkojen vuokraus, veneiden talvisäilytys, laitureiden valmistus/korjaus ja ruuvien pussitus. Työtoiminnan yhteistyökumppaneiksi oli kaavailtu mm. BB Sarate, Autosynergia ja Pameto Oy. Hankkeen toimintaan osallistuneet nuoret ovat suorittaneet korttikoulutuksia. Osatutkintojen mahdollisuus työpajalla on olemassa, mutta monipuolisempia työssäoppimismahdollisuuksia tulisi saada myös yrityksistä suoritettavasta tutkinnosta riippuen. Tulokset Työpajatoiminnassa on ollut toistakymmentä nuorta, joista 4 on aloittanut opiskelun, 4 päässyt palkkatyöhön rakennus- ja palvelualalle, 2 jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa pajalla ja 1 on siirtynyt yhdistyksen sisällä rakennuspuolen tehtäviin, 1 suorittaa yhdyskuntapalvelua pajalla. Jyväskylän Katulähestys ry sai käynnistettyä hankkeen avulla pajatoiminnan Vaajakoskella. Paja tarjoaa nuorille sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta/tukea työn ohessa. Ohjausresurssina on 2 työvalmentajaa, joista toinen on hankerahoituksella. Nuoret ovat ohjautuneet työpajalle pääosin TE- toimiston/ TYP:n kautta, mutta myös Katulähetyksen oman etsivän työn sekä RiSe:n kautta. 5

6 Arviointia Hanketta arvioitaessa yhdistyksen toiminnan johtaminen, perustehtävän selkeys ja yhteiset toimintaa ohjaavista arvot nähtiin ratkaisevan tärkeiksi hanketyössä. Yhdistyksessä on kiinnitetty huomiota niin henkilöstön kuin työllistettävienkin työhyvinvointiin ja hyvän ilmapiirin luomiseen. Katulähetyksen arvot kristillisyys, yhteisöllisyys, sitoutuminen, vastuullisuus, luotettavuus, ammatillisuus ja huolehtiminen ovat olleet hankkeen perustana. Arvot pyrittiin välittämään nuorille ohjaajien toiminnan kautta eikä heidän kanssaan tarvinnut käyttää aikaa pelisäännöistä sopimiseen ja kontrollointiin. Kasvattava, kannustava ja virheet salliva työote toteutui luontevana osana nuorten työskentelyn ohjaamista. Hankkeessa tuettiin nuorten arjen taitoja ja ammatillista kehittymistä toiminnan kautta oikeita töitä tekemällä. Asiakaspalvelu- ja työprosessin hahmottaminen kokonaisuutena teki työstä mielekästä ja motivoivaa. Työpajatoimintaan ohjautuneet nuoret tarvitsivat ehdottomasti yksilöllistä palvelua ja ohjausta oman elämänsä suuntaamiseksi myönteisiin ratkaisuihin. Hanke mahdollisti sen työvalmentajan työpanoksella. Keski-Suomen liiton rahoitus oli välttämätön työpajatoiminnan käynnistämiseksi. Toiminnan vakiinnuttamiseen kolmaskin vuosi olisi ollut tarpeen yritysyhteistyön lisäämiseksi, sillä työmarkkinoiden muutokset hidastivat sen kehittämistä ja myytävien tuotteiden monipuolistamista. Katulähetyksen mukaan hankerahoitukset mahdollistavat työllistämisen volyymin kasvattamisen. Yhdistyksen rahoituspohjan pysyvyys on haaste ja uusia tulolähteitä on löydettävä. Yhdistysten mahdollisuus vakinaistaa työllistävää toimintaa riippuu paljon verottajan ratkaisusta, mikä katsotaan liiketoiminnaksi ja mikä yleishyödylliseksi toiminnaksi. Hanke ei ole vaikuttanut kuntien väliseen yhteistyöhön. Verkostopalavereissa eri toimijoilla on ollut mahdollisuus saada toisiltaan ideoita ja tietotaitoa oman toimintansa kehittämiseen, mutta toteutus on jäänyt kunkin aktiivisuuden varaan. Kunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla arvioitiin olevan erilainen näkökulma työllistämishankkeisiin. Katulähetys voi toimia kuntarajojen yli. Kunnat keskittyvät toimimaan omalla alueellaan Karstulan kunta: TAITAVA KARSTULA Karstulan kunnan hanke Taitava Karstula sai rahoituksen ajalle Hankkeen tavoitteena oli laajentaa rakennusalalle aiemmin metallialan koulutuksessa luotu paikallisen elinkeinoelämän ja nuorten kouluttamisen toimintamalli. Koulutuspaikkana oli kunnan osaamiskeskus Ropotti, kohderyhmänä ammattia vailla olevat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Opiskelijoiden tueksi palkattiin työpaikkaohjaaja ohjaamaan työelämätaitoja ja työn laatua. Tulokset Karstulan rakennusalan ammatillinen koulutus oli POKE:n normaalissa koulutustarjonnassa haettavana. Koulutuksen on aloittanut 27 opiskelijaa hieman eri aikataululla, joten valmistumisetkin porrastuvat. Kaksi on jo valmistunut ja saanut työpaikan alueen yrityksistä. Keskeytyksiä on 2. Yksi opiskelija tekee kaksoistutkintoa. Yhteistyöyrityksiä on 7. Arviointia Taitava Karstula-koulutusmalli on toteutunut erinomaisesti. Pohjan sille loi aiemmin pilottina työstetty metallialan koulutusprojekti. Kunnan johdon huoli alueensa nuorten syrjäytymisestä ja toisaalta yritysten työvoiman saannista käynnisti koulutushankkeen suunnittelun. Kunnan johdon sitoutuminen koulutuksen järjestelyihin on ollut ratkaiseva onnistumisen kannalta. Kunnan työntekijät ovat osaamisellaan ja kehittämispanoksellaan vieneet hanketta johdonmukaisesti eteenpäin. Kunta tuki taloudellisesti rakennusalan ammatillisenkoulutuksen puitteita monin tavoin. Lukion yleissivistävät opinnot järjestettiin lukion tiloissa omana ryhmänä ja ammatilliset aineet kunnan omistamassa Ropotti- yritysverstaassa. Kunnan rakennustyömaat tarjosivat alueen yritysten lisäksi työssäoppimispaikkoja monipuolisesti. Oppilaat rakentavat mm. omakotitalon myyntiin, josta saatavat tulot voidaan käyttää uuden koulutusprojektin rahoittamiseen. 6

7 Yhteistyöyritykset harjaantuivat jo metallialan koulutushankkeessa toimimaan työssäoppimisympäristöinä, mistä oli hyötyä rakennusalan koulutuksessa. Koulutuksen onnistumista tuki myös hankkeen yksinkertaiset rakenteet ja joustavat toimintatavat. Esteisiin ei juututtu. Liiton hankerahoitus mahdollisti työpaikkaohjaajan/työvalmentajan palkkaamisen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen, mitä pidettiin ratkaisevan tärkeänä oppilaiden lähtötilanteet huomioiden. Osa opiskelijoista tuli suoraan peruskoulusta, osa oli ammatilliset opinnot keskeyttäneitä ja alan vaihtajia. Mm. peruskouluajalta nuorilla tiedettiin olevan suuri henkilökohtaisen tuen tarve, johon ammattioppilaitoksen opettajalla tai opinto-ohjaajalla ei olisi ollut aikaa paneutua. Koulutusmalli on vastannut hyvin nuorten kouluttautumisen ja työllistämisen haasteeseen ja toteuttanut osaltaan nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutusmallia voi pitää myös syrjäytymistä ja työttömyyttä ennaltaehkäisevänä. Koulutukseen ohjautuneet nuoret eivät mitä todennäköisimmin olisi menestyneet kotiseudun ulkopuolella opinnoissaan. Kaikilla nuorilla ei ole valmiuksia lähteä kauas kotoa pois tutusta ympäristöstä, jolloin todennäköinen vaihtoehto on passiivityöttömyys. Siksi lähikoulutusmallia pidetään tarpeellisena ja sitä voitaisiin toteuttaa useilla eri ammattialoilla. Se on myös monistettavissa muille maaseutualueille. Jatkossa on tarkoitus kehittää ammatillisiin tutkintoihin vahvempaa yrittäjyysopintojen osuutta, sillä Pohjoisen Keski-Suomen alueella on paljon yrittäjiä eläköitymässä ja vailla jatkajaa. Kunta käynnistää lokakuussa pilottihankkeen luovien alojen työpajatoiminnan aloittamiseksi. 2.3 Toivakan kunta: NEPPARI- NUORI ETEENPÄIN OMIN VOIMIN Toivakan kunnalle myönnettiin rahoitus Nepparihankkeeseen ajalle Hankkeen tavoitteena oli hakea ratkaisua alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyteen etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Työpajan kautta nuorille oli tarkoitus järjestää konkreettista työtä kunnan erilaissa työkohteissa esim. nuorten omien harrastus- ja oleskelutilojen kunnostamisessa ja kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamisessa. Tavoitteena oli saada toiminnan piiriin 20 nuorta. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli tukea nuoria kouluttautumiseen ja innostaa myös pienyrittäjyyteen yhtenä työllistymisen vaihtoehtona. Hankkeen tulokset Hankkeen avulla Toivakan kuntaan saatiin käynnistettyä työpajatoiminta. Toimitilat remontoitiin teollisuushalliin ja hankittiin pajatoiminnan edellyttämät työkoneet ja laitteet. Työpajassa tehdään pääasiassa erilaisia puutöitä ja tuotteita, jotka menevät kunnan omaan käyttöön, kotitalouksiin, yksityishenkilöille, taloyhtiöille. Hankkeen aikana nuoret kunnostivat omia harrastustilojaan ja -paikkojaan saaden hyvää konkreettista työkokemusta. Yksityishenkilöt ovat ostaneet pajalta myös pihojen ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä palveluja. Hankkeen alussa kunnan omat viranhaltijat ohjasivat nuoria hankkeen toiminnan piiriin. Kuluvana vuonna tilanne on muuttunut TE-toimisto-uudistuksen myötä siten, että työttömien nuorten palvelutarve arvioidaan kokonaan TE-toimistossa ja heitä on ohjattu hyvin vähän työpajan palveluihin. Kaikkiaan nuoria on ollut pajatoiminnan piirissä 11, kun tavoite oli 20. Arviointia Nuoret saivat pajatoiminnan kautta sekä sosiaalista että kasvatuksellista ohjausta ja tukea oman elämän ja arjen hallinnan taitoihin. Toivakan, Sysmän, Hartolan ja Joutsan etsivän nuorisotyöntekijät verkostoituivat hankkeen aikana ja tukivat toisiaan ammatillisissa haasteissa. Pajaohjaajat toteuttivat yhteistyössä nuorten arjenhallinnan kurssin, erilaisia toiminta- ja vierailupäiviä. Nuoret tutustuivat myös Petäjäveden, Jyväskylän ja Laukaan työpajoihin ja ohjaajat saivat ideoita toisiltaan. 7

8 Hanke edisti nuorten työelämä- ja yrityskokemuksia, sillä nuoret valmistivat asiakkaille tuotteita ja tarjosivat erilaisia palveluita. Nuoret tutustuivat pajaohjaajan kanssa myös eri alojen yrityksiin. Yrittäjiä, myös ulkopaikkakuntalaisia, kävi tutustumassa vastaavasti Toivakan työpajaan mahdollisten alihankintatöiden tarjoamiseksi. Taantuma verotti kuitenkin alihankintatyön saamista ja nuorten sijoittumista yrityksiin. Kolme nuorta sai hankkeen aikana työpaikan ja kolme lähti ammatillisiin opintoihin. TE-toimistosta ohjattiin pajalle myös niin huonokuntoisia nuoria, ettei opiskelu- tai työllistymisedellytyksiä ollut, mutta he hyötyivät ainakin jossain määrin pajaohjaajan ohjauksesta. Lyhyet pajajaksot tukivat myös erityistä tukea tarvitsevien peruskoululaisten koulun käyntiä. Ilman Keski-Suomen liiton rahoitusta työpajatoimintaa ei olisi saatu käyntiin. Tällä hetkellä haasteena on työttömien vähäinen ohjautuminen pajatoimintaa, mutta kunnassa on halua toiminnan jatkokehittämiseen ja siihen on saatu OKM:n rahoitus vuosille Asiakkaiden valmennusprosessia ja työtoiminnan sisältöä halutaan kehittää laajemmin verkostoyhteistyönä. Pienessä kunnassa pajatoiminnan rajaaminen pelkästään nuoriin ei takaa jatkuvaa riittävää asiakasvolyymiä vaan valmennusta ja työmahdollisuuksia voitaisiin tarjota kaikenikäisille ja palvelutarpeiltaankin erilaisille työelämän ulkopuolella oleville. Hankkeet mahdollistavat ohjaus- ja valmennusresurssin palkkaamisen työllistämistoimiin ja toimintamallien kehittämiseen. Hankkeiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja ovat rajalliset. Työmarkkinoiden kysyntä ja toisaalta työttömien henkilökohtaiset resurssit (työ- ja toimintakyky) vaikuttavat hankkeiden mahdollisuuksiin vähentää työttömyyttä. 2.4 Keski-Suomen 4H-piiri: NUORET ITSENSÄ TYÖLLISTÄJINÄ Keski-Suomen 4H-piirin ry:n hanke Nuoret itsensä työllistäjinä toteutui Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Duunirinki-toiminta 19:ta 4H-yhdistyksen alueella kohderyhmänä vuotiaat ja saada mukaan 180 nuorta, 10/yhdistys. Nuorten työelämävalmiuksien tukemiseen oli suunniteltu järjestettäväksi Ajokortti-työelämään koulutus. Paikallisyhdistysten toiminnanohjaajia oli tarkoitus kouluttaa duunirinkivalmentajiksi. Yhteistyötahoina olivat Nuorten Keski-Suomi ry ja paikallistasolla nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö. Hankkeen kautta nuorille tarjoutuisi erimittaisia työtilaisuuksia ja he oppisivat itse aktiivisesti markkinoimaan työpanostaan. Hankkeen tulokset Duunirinki-malli on käytössä 16 paikallisyhdistyksessä Keski-Suomen alueella. Tavoitteena oli saada kaikki 19 yhdistystä mukaan, mutta toiminnanjohtajien opintojen tms. syyn takia pari kolme jäi pois. Keski-Suomen 4H-piiri koulutti 16 toiminnanjohtajaa duunirinkivalmentajiksi. Paikallisyhdistyksiin on muodostunut 2-3 Duunirinkiä/yhdistys, jotka kokoontuvat valmentajansa kanssa kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Nuoria on saatu runsaasti Duunirinkeihin. Arviointia Duunirinki-mallin taustalla oli Nuorten Keski-Suomi ry:n Muuramen Nuorten YrittäjyysTalo Innola -hankkeessa v kehitetty nuorten työllistämismalli, jota on hankkeiden myötä levitetty myös muille paikkakunnille. Mm. Uuraisilla toiminta käynnistyi v ja Keuruulla v nuorisotoimen ja paikallisen 4H-yhdistyksen yhteistyönä. Aloite duunirinkimallin levittämisestä tuli Nuorten Keski-Suomi ry:stä, joka ehdotti toiminnan jalkauttamista kaikkiin Keski-Suomen 4H-yhdistyksiin. Duunirinki-työllistämismalli on pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää työtä. 8

9 Hanke on lisännyt nuorten työelämäkokemuksia kaikilla hankkeeseen osallistuneilla alueilla. Joissakin kunnissa yritykset ovat alkaneet tarjota aktiivisemmin töitä duunirinkien nuorille, kun toiminta on tullut tutuksi. Nuorilla on ollut mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen 4H:n tuella perustettujen harjoitusyritysten ja 4H-yrityskurssin kautta ja se varmasti madaltaa yrittäjyyden kynnystä myöhemmässä ikävaiheessa. Duunirinkien nuoret ovat osoittaneet kekseliäisyyttä ja aktiivisuutta omien työllistymismahdollisuuksiensa ja tuotteidensa löytämiseksi. Hanke ei sanottavasti lisännyt moniammatillista yhteistyötä. Valtaenemmistö Duunirinkien nuorista on muita kuin syrjäytymisvaarassa olevia, joten moniammatillisen palvelun tarpeitakaan ei sen vuoksi ole merkittävästi. He ovat aktiivisempia ja motivoituneempia saamaan työkokemusta ja omaa rahaa ja heillä on ideoita ja rohkeutta löytää itselleen työmahdollisuuksia. Keski-Suomen 4Hpiiri paikallisyhdistyksineen tekee yläasteiden opinto-ohjaajien kanssa yhteistyötä esittelemällä toimintaansa kouluissa, jolloin Duunirinki-tietoutta saavat kaikki nuoret. Syrjäytyneet tai monien ongelmien kanssa painivat nuoret eivät hakeudu toiminnan piiriin, ainakaan ilman vahvaa ohjausta. Kuntien työpajat ja etsivä nuorisotyö ovat harvoissa kunnissa paikallisyhdistysten yhteistyötahoina ohjaamassa nuoria mukaan toimintaan. Hanke ei ole lisännyt yhteistyötä kuntien välillä työllisyyden hoidossa. Maakuntaliiton rahoitus on ollut tarpeen toimintamallin levittämiseen, mutta toiminta jatkuu paikallisyhdistysten omilla resursseilla. Toimintamalli on selkeä ja 4H-duunivalmentaja-koulutus tukee paikallisia toimijoita. Osa paikallisyhdistyksistä on käynnistämässä lisää Duunirinkejä. Yhdistysten perusrahoitus tulee valtion ja kuntien avustuksina. Epäselvää on, miten kuntauudistus tulee vaikuttamaan rahoitukseen. Tuloja saadaan enenevässä määrin kuntien ostamista palveluista (esim. nuorten kesätyöt) ja erilaisista kampanjoista. 4H:n työllistämistoiminta on verollista toimintaa. Siihen liittyvät rutiinit on opeteltu ja opittu vuosien varrella. Hankkeiden arvioitiin tuovan uusia ideoita ja toimintamuotoja ja niitä tarvitaan jatkossakin, mutta hyvien käytäntöjen levittämisestä on huolehdittava. Suomen 4H-liitto on pyytänyt Keski-Suomen 4H-piiriä tuottamaan Duuniringistä valtakunnallisen toimintamallin. Parhaillaan valmistellaan valtakunnallista tuotekuvausta, jolla päästään yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin kautta maan. 2.5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: YRITTÄJYYDEN RUUTULIPPU Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hanke Yrittäjyyden ruutulippu sai rahoituksen ajalle Jatkorahoitus on myönnetty Hankkeen tavoitteena on saada aikaan uutta yritystoimintaa, erityisesti luoville aloille. Kohderyhmänä olivat opintonsa päättäneet alle 25-vuotiaat nuoret. Hanke tarjoaa tukea osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan käynnistämiseen, valmennusta yrittäjyyteen yhteistyökumppaneiden kanssa ja edistää eri alojen ja ammattilaisten verkostoitumista. Määrällisinä tavoitteina on 5 uutta yritystä, jotka työllistävät 10 henkilöä, 10 yritysverkostoa, joihin sijoittuu 20 vastavalmistunutta työhön. Lisäksi tavoitteena on kehittää oppilaitokseen toimintamalli, jolla nuorten yrittäjyysosaaminen ja kokemukset kehittyvät yritystoiminnaksi tai työpaikoiksi jo toimiviin yrityksiin. Hankkeen tulokset Pilottiryhmässä aloitti 16 opiskelijaa (hius- ja kauneusala, artesaani), joista suurin osa oli keväällä 2013 valmistuneita ja muutama aiemmin valmistunut. Hankkeessa on mukana valmentajina 4 JAO:n opettajaa ja projektipäällikkö, joka toimii myös yrityspajan valmentajana/kouluttajana. Opiskelijoiden verkostoitumisen paikkana on Sepän yrityspaja. Oppilaitosten tiloja välineineen on muokattu opiskelijoiden käyttöön yrittäjyyttä tukevaksi. Seuraavaan valmennusryhmään pyritään saamaan AV-viestinnän ja musiikin opiskelijoita. 9

10 Arviointia Yrittäjyyden ruutulippu-hanke liittyy jatkumona maakunnallisen yrittäjyyskoulu-konseptin kehittämiseen. Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste koostuu neljästä eri vaiheesta (varikko, lämmittelyajot, ajot ja ruutulippu). Opiskelija voi edetä vaiheesta toiseen oman yksilöllisen opinpolun, omien valintojen ja yrittäjyyskiinnostuksensa mukaisesti. Ruutulippu-vaiheessa opiskelija käynnistää oman yritystoiminnan tai osuuskuntayrittäjyyden. Ruutulippu-hanke tukee nuorten työllistymistä, yrittäjyyttä ja uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä. Hanke toteuttaa osaltaan myös nuorten yhteiskuntatakuuta. Hanke toimii työttömyyttä ennaltaehkäisevänä. Koulutuskuntayhtymä mallintaa hankkeessa uutta yrittäjyysopintojen toimintaprosessia ja kehittää yrittäjyyttä tukevaa oppimisympäristöä. Mallia voivat jatkossa hyödyntää eri ammattialojen opiskelijat. Hankkeeseen osallistuu useita opettajia, jolloin heidän yrittäjyys- ja valmennusosaamisensa lisääntyy ja uudet toimintatavat leviävät oppilaitoksen sisällä vertaisoppimisen kautta. Kehittämistyötä tehtäisiin ilman hankerahoitustakin, mutta hitaammin. Keski-Suomen Liiton rahoitus mahdollistaa Ruutulippu-hankkeen nopeamman ja tehokkaamman etenemisen. Koulutuskuntayhtymän hankkeet liittyvät oleellisesti organisaation strategiaan ja vastaavat yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin haasteisiin. Tällöin kehittämistyöhön sitoudutaan ja saadaan tuloksia. Hankkeiden hallinnollisen työn osuus tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta resurssit voidaan käyttää maksimaalisesti itse kehittämistyöhön. Liiton rahoitus on koettu tältä osin helpoksi ja toimivaksi. Opiskelijoiden rekrytoimiseksi tulee jatkossa tunnistaa hyvissä ajoin ennen valmistumista ne nuoret, jotka voisivat lähteä jatkamaan viimeisenä opiskeluvuonna yrittäjävalmennukseen ja olisivat potentiaalisia yrittäjiä. Heillä olisi jo yrittäjyysopintojen aikana mahdollisuus luoda tuotteita, kehittää brändiä, hankkia asiakkaita, verkostoitua ja harjoitella markkinointia. Kehitteillä oleva malli mahdollistaa opiskelijoiden jäämisen oppilaitoksen tiloihin valmistumisen jälkeen tarjoamalla toimintaympäristön yritystoiminnan käynnistämiseen. Oppilaitos kantaa näin yhteiskuntavastuuta kouluttamistaan eri alojen nuorista ja osoittaa että yrittäjyys on hyvä palkkatyön vaihtoehto. Yrittäjyyskasvatukseen olisi hyvä panostaa jo peruskouluissa ja perinteisten TET-päivien rinnalla voisi olla myös YritysTET Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen kunta: NUORTEN UUSI KANAVA Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen yhteinen hanke Nuorten uusi kanava toteutui Äänekosken kaupunki toimi hallinnoivana tahona. Kohderyhmänä olivat vuotiaat elämänhallinnan tukea tarvitsevat ja ammattia valitsevat nuoret. Hankkeen tavoitteena oli jakaa ja kehittää edelleen kuntien työllistämismalleja/hyviä käytäntöjä (starttivalmennus, yrityksiin sijoittaminen, nuorten yrittäjyys-malli) ja jakaa työntekijöiden keskinäistä osaamista. Toisen tavoitteena oli edistää nuorten liikkuvuutta talousalueella kuntien yhteistyöllä. Määrällisinä tavoitteina oli saada toimenpiteisiin n 80 nuorta ja syntymään 4-5 uutta yritystä. Hankkeen tulokset Laukaassa ja Äänekoskella toteutettiin starttivalmennusryhmiä toiminnallisin menetelmin yksilö- ja ryhmäohjauksena, valmennettavien määrät ovat kasvaneet. Muuramessa käynnistellään vastaavaa toimintaa kuntakokeilun puitteissa. Työhönvalmennus yrityksiin eteni erityisen hyvin Laukaassa, mutta myös Äänekoskella, joskin taantuma vähensi täällä työllistymismahdollisuuksia. Muuramen Innola ry esitteli muille hanketoimijoille nuorten yrittäjyyden toimintamallia ja sen opein nuoret suunnittelivat ja toteuttivat 2 yrittäjyyspäivää Laukaassa ja Muuramessa. Arviointia Laukaan kunnalla on pitkät perinteet kunnan työllistämispalveluiden kehittämisessä ja päättynyt hanke oli sen jatkumoa. Työpajan työhönvalmennus onnistui erittäin hyvin edistäen nuorten sijoittumista yrityksiin. Valmentajan osaaminen, hyvä yrityskentän ja muun yhteistyöverkoston ja TE-toimiston palvelujen tuntemus ja sujuva yhteistyö paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa olivat avainasemassa. 10

11 Hanketta arvioitaessa nousi esille toive työhönvalmennuksen yhteisestä keskisuomalaisesta brändistä (Sovatekin Töihin-palvelu), joka olisi käytössä kaikissa kunnissa ja selkeä tuote yrityksille ja työnantajille. Työllistämispalveluihin sisältyvää terminologiaa pitäisi yksinkertaistaa. Avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on tuloksellisinta työllistämistä ja sitä tulee edistää kaikin tavoin. Laukaan työpaja järjesti Äänekoskelta saatujen ideoiden pohjalta erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille starttivalmennusta yksilö-/ryhmävalmennuksena. Monen kohdalla 6 kk jakso osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kuntoutua riittävästi kouluun tai työhön. Etsivän nuorisotyön rooli työpajan palveluihin ohjaamisessa oli tärkeä, samoin starttivalmennuksen ja työhönvalmennuksen lisäresurssina. Työpajassa paneudutaan jatkossa työttömien asiakasarviointeihin (mm eläkehakemuksiin) ja osaamisen tunnistamiseen. JAO ja POKE ovat kouluttaneet maakunnan työpajaohjaajia osaamisen tunnistamiseen ja näyttöjen vastaanottamiseen (Paikko-hanke). Työpaja toimii ammatillisten opintojen oppimisympäristönä ja siellä on mahdollista antaa tutkintoihin liittyviä näyttöjä. Äänekosken kaupunki perusti työllisyysyksikön keväällä 2011 kehittääkseen työllisyyspalveluitaan. Ne muodostavat ison toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluvat kaupungin oma työllistäminen, työpajan palvelut, työvoiman palvelukeskus, osa sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta sekä tiivis yhteistyö alueen kolmannen sektorin kanssa. Hankkeessa jatkettiin työllisyysyksikön palveluiden kehittämistä. Työpajalla on kehitetty erityistä tukea tarvitseville toiminnallisin menetelmin toteutettavaa starttivalmennusta, joka on luonteeltaan sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta. Valmennus jatkuu hankkeen jälkeen osana työpajan toimintaa non stop-periaatteella kahtena erityyppisenä valmennusohjelmana. TYP:stä ohjautuneet asiakkaat ovat tarpeiltaan erilaisia kuin etsivän työn kautta tulleet. Valmennettavien määrä on kasvanut hankkeen aikana. Etsivä nuorisotyöntekijä osallistui starttivalmennukseen pajaohjaajan kanssa. Starttivalmennusta alettiin kokeilla myös mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnassa oleville, mikä on uutta. POKE:n ammattistarttilaiset tutustuivat Äänekosken työpajan toimintaan ja työpajalaiset ammattistarttiin. Hankkeen kunnissa on laajennettu perinteistä metalli- ja puuverstas-mallia ns. seinättömään pajatoimintaan, jossa töitä tehdään kunnan eri toimipisteissä työpajan yksilövalmentajan ja ohjaajien huolehtiessa työttömien valmennuksesta. Taloustaantuma heikensi yrityksiin sijoittumista erityisesti Äänekoskella, mutta siitä huolimatta nuorten kanssa käytiin eri alojen yrityksissä tutustumassa ja haistelemassa työmahdollisuuksia. Yritykset saivat vastalahjaksi tietoa työpajojen uusista työmuodoista. Äänekosken työpaja toimintoineen on tunnistettu oppimisympäristö. Kaikki työpajatoimintaan osallistuneet nuoret saavat Paikko -hankkeen kehittämän osaamistodistuksen työpajajaksostaan. Laukaan kunnan työpaja on jo muutaman vuoden tehnyt yhteistyötä Konneveden kunnan pajan kanssa. Konneveden nuoret ovat käyneet Laukaan pajalla ryhmävalmennuksissa ja teemapäivillä. Hankkeen aikana haettiin vaikutteita ristiin mm Muuramesta nuorten yrittäjyys-mallista ja ideoita hyödynnettiin nuorten itse suunnittelemilla yrittäjyyspäivillä. Muuramessa vastaavasti käynnistellään nuorille starttivalmennusta. Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innolassa yrittäjyys-mallia on toteutettu jo vuosia 4H-mallin pohjalta. Yhdistyksen perustajaorganisaatioita ovat mm Muuramen kunta, Muuramen yrittäjät, Nuorten Keski-Suomi, 4H-paikallisyhdistyksiä ja muuramelaisia yrityksiä. Toiminta rahoitetaan pääosin hankerahalla (80 %). Innola tarjoaa kaikille vuotiaille nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa itseään kiinnostaviin asioihin, käynnistää projekteja, järjestää tapahtumia tai työllistyä Duunirinkiin. Innola järjestää nuorille projektityö- ja yrittäjyysaiheisia koulutuksia mm. markkinoinnista, johtamisesta, kesätyö- ja hygieniapassikoulutusta jne. Innola tukee nuorten käynnistämiä yrityksiä ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä vapaaaikatoimen ja nuorisotyön kanssa. 11

12 Nuorten Yrittäjyys-malli on selkeästi työttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää ja vahvasti työelämään suuntautuvaa. Paikalliset yritykset ovat aktiivisesti yhteistyökumppaneina. Keski-Suomen Liiton rahoitus mahdollisti neljän kunnan yhteisen kehittämishankkeen valmentajaresurssit. Hallinto ja menettelyt koettiin joustaviksi ja kevyiksi. Osaamisen ja kokemusten vaihto nähtiin ehdottoman hyvänä keinona saada uusia oivalluksia ja työtapoja nuorten työllisyyspalveluihin. Hyvien käytäntöjen levittämistä pidettiin tärkeänä ja siitä tulisi jonkin tahon huolehtia koko maakunnan alueella. Kuntien työpajatoiminnan rahoituksen tulisi olla pysyvää pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Kuntakokeilun ja laajemmin kunta- ja sote-uudistusten vaikutuksia työllisyyspalvelujen kehittämiseen, organisointiin ja eri toimijoiden, mm TYP:n, rooleihin oli jo pohdittu. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että organisaatiouudistuksissa huomioitaisiin maaseudun asiakkaiden palvelutarpeet ja mahdollisuudet. TE-toimiston ja muun yhteistyöverkoston tulisi tuntea hyvin toinen toistensa työllisyyttä tukevat palvelut ja osaaminen sekä asiakkaiden elinympäristö. Työttömien moniammatillisen palvelun haasteena nähtiin edelleen yli organisaatiorajojen menevien palveluprosessien hallinta, kuka vastaa mistäkin prosessin osasta ja palveluista, missä roolissa, miten asiakastiedot siirtyvät ja miten asiakas saa tarvitsemansa joutumatta ristiriitaisten viestien ja toimintatapojen kohteeksi. Verkostona toimiminen on haasteellista organisaatioiden erilaisten intressien, lainsäädännön, toimintakulttuurien ja osaamisen vuoksi. Yhteistyön pullonkaulojen poistamiseksi verkostotyön johtamista ja mallintamista tulee kehittää Keuruun kaupunki: KOPPI-KOKE- MUKSELLINEN OPPIMINEN Keuruun kaupungin Koppi-hanke toteutui Vastuutahona olivat kaupungin työllisyyspalvelut. Hankkeen tavoitteena oli kehittää paikallisia ammatillisten tutkintojen vaatimukset täyttäviä oppimisympäristöjä, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret voivat saada yksilöllistä ohjausta työllistymiseen, työelämäkokemusta ja joissa he voivat suorittaa ammatillisten tutkintojen osia. Määrällisenä tavoitteena oli valmentaa 25 nuorta uuteen koulutus- tai työmarkkina-asemaan, kehittää 6 yrityksen rekrytointia ja verkottaa oppilaitokset työllisyyden hoitoon. Lisäksi tavoitteena oli kehittää 3 oppimisympäristö-osa-aluetta. Tulokset KOPPI-hankkeeseen ohjautui 45 nuorta, joista miehiä 37. Vailla ammatillista koulutusta oli 25, näistä ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä 13. Hankkeen päättyessä 36 oli osallistunut palveluihin, näistä 6 lähti opiskelemaan, 8 pääsi työhön ja loput jatkoivat kuntouttavassa työtoiminnassa oltuaan välillä jossain muussa toimenpiteessä. Hankkeessa kehitettiin Toimintakeskus Navikkaan tutkinnon/-osien suorittamiseksi oppimisympäristöt käsiteollisen, palvelutuotannon ja luovien toimintojen osa-alueisiin. Kehittelyn pohjaksi koottiin TOP-Navikka- työtoiminta- ja oppimispaikan Toimintakäsikirja ja TOPEX-kehittämismalli. Oppimisympäristöjä ei päästy kartoittamaan yrityksiin lomautusten/irtisanomisten takia. Oppimisympäristöt Navikka- toimintakeskukseen on saatu valmiiksi kuntakokeilu hankkeessa. Arviointia KOPPI- hankkeella haettiin ratkaisua ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tilanteeseen uudella lähestymistavalla. Kohderyhmän nuoret olivat paljon tukea tarvitsevia työttömiä tai opinnot keskeyttäneitä. Oppimisympäristöjen kehittämisellä pyrittiin mahdollistamaan ammatillisten opintojen loppuun saattaminen tai tutkinnon osien suorittaminen Keuruun Toimintakeskuksen työtoiminnoissa. Tämä tehtiin yhteistyössä ammattioppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen dokumentoitiin ja osaamisesta annettiin todistus, jota oli mahdollista hyödyntää työ-tai opiskelupaikan haussa. Työssäoppimisen ohjauksen tehostamiseksi 16 työllisyyspalvelujen työntekijää osallistui JAO:n työpaikkaohjaaja-koulutukseen. Kirjallisen TOPEX- kehittämismallin tarkoitus on opastaa työyksiköitä ja yrityksiä itse kokoamaan työtehtäväkokonaisuuksia ammatillisen koulutuksen tutkintovaatimuksia vastaaviksi työssäop- 12

13 pimispaikoiksi. Tämä ei hankkeen aikana edennyt ilmeisestikin liian uutena asiana ja yritysten työtilanteiden heikennyttyä. Hankkeen kehittämistyön keskeisin tavoite oli tehostaa maaseudun nuorten ammatillisten taitojen oppimista tutkintojen vaatimukset täyttävissä työtehtäväkokonaisuuksissa, joita olisi voitu rakentaa lukuisiin yrityksiin ja kuntaorganisaation omiin yksiköihin. Malli mahdollistaisi ainakin osittain useamman ammatillisen koulutuksen kotipaikkakunnalla. Hanke auttoi kehittämään ensisijaisesti Navikka- Toimintakeskuksen omaa toimintaa työssäoppimisen ympäristönä, mikä on kunnan työllisyyspalvelujen laadun kannalta hyvä asia. Hankkeen kehittämishaaste oli uudenlainen ja varsin kunnianhimoinen. Kehitetyt työkalut olivat jossain määrin raskaat, ehkä enemmän oppilaitoskäyttöön soveltuvia. KOPPI-hankkeen kehittämistyö jatkuu Keuruun kuntakokeiluhankkeessa. Yhteistyötä viritellään ympäristökuntien kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa suoritettavien tutkintojen/-osien valikoimaa. Ilman hankerahoitusta ja asian osaavaa kehittäjää KOPPI-hanketta ei olisi saatu toteutumaan. Hankkeet rahoituksineen ovat jatkossakin tarpeellisia työttömyyden hoidossa, mutta niiden tulee olla konkreettisia ja riittävän pitkäkestoisia, jotta saadaan muutosta aikaan palvelurakenteissa, toimintatavoissa, osaamisessa ja asenteissa. Organisaation johdon ja ohjausryhmän tuki on erittäin tärkeä. Kunnan työllisyyspalvelujen, TE-toimiston, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja työnantajien välinen saumaton yhteistyö on avainasioita työttömien palveluprosessien tuloksellisuudelle. Yhteistyöprosessien toimivuudessa on vielä haasteita Jyväskylän kaupunki: PAJATOIMIN- NAN PUUTTUVAT PALAT Jyväskylän kaupungin hanke Pajatoiminnan puuttuvat palat ajoittui Hankkeelle on haettu jatkorahoitus ajalle Hankkeen tavoitteena oli laajentaa Nuorten Taidetyöpajan toiminta koko Jyväskylän alueelle vahvistamalla ja tehostamalla työpajan muiden hankkeiden toimintaa ja kehittämällä uusia toimintamuotoja. Tällaisia olivat mm työhönvalmennus nuorten yrityksiin työllistämiseksi, pajakoulun kehittäminen ja toiminnallisten ryhmien kehittäminen etsivän nuorisotyön tueksi. Määrällisiä tavoitteita olivat harjoittelupaikat yrityksiin nuorelle/v, yhteistyöyrityksiä , pajakoulun käynnistyminen vähintään 2 uudessa yläkoulussa. Tulokset Nuorten Taidetyöpajalla on aloitettu hankkeen aikana työhönvalmennus, jota tehdään kuntakokeilun puitteissa yhteistyössä Sovatekin kanssa. Hankkeen toinen kehittämistavoite oli käynnistää vähintään 2 uutta pajakoulua, mikä on toteutunut Huhtasuon ja Kuokkalan yläkoulujen kanssa. Oppipajalla on aloittanut 6 oppilasta. Pajakoulun toiminnalliset menetelmät ovat levinneet myös sairaalakouluun. Kolmas kehittämiskohde oli etsivän nuorisotyön toiminnallisten ryhmien kehittäminen Taidetyöpajalla. Ryhmätoiminta on nyt tarjolla nuorille, jotka ovat keskeyttämässä tai keskeyttäneet opinnot tai jonkin palvelun eikä elämän suunta ole selkiintynyt. Ryhmätoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa, kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Arviointia Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut koostuvat useista toimintakokonaisuuksista. Vuonna 2010 käynnistynyt Voimalaitos-hanke on laajentanut Nuorten Taidetyöpajatoimintaa sisältäen nyt 12 erilaista taitopajaa. Toiminnassa on mukana n 300 nuorta/ v, määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta Taidetyöpajan hankkeita ovat Etsivä pajatyö, Työpajatoiminnan kehittäminen, Kuntouttava työtoiminta- paja sekä Puuttuvat palat- hanke, joka on Keski- Suomen Liiton rahoittama ja tässä arvioinnissa mukana. Nuoret ohjautuvat Taidetyöpajalle TE-toimiston/ TYP:n ja eri hankkeiden kautta sekä oma-aloitteisesti. Liiton rahoitus on mahdollistanut uutena toimintana Nuorten Taidetyöpajan työhönvalmennuksen. Työhönvalmentaja toimii yhteistyössä Sovetekin Töihin- palvelun kanssa. Sovatekilla on laaja yrityskoordinaattorin luoma yritysverkosto ja toimiva työhönvalmennus- malli, joten on tarpeetonta tehdä päällekkäistä työtä. Työhönvalmentaja on tärkeä linkki yritysten ja nuorten välillä työhönsijoittumisessa. Töihin-palvelun avulla on pystytty luomaan yrityksiin uusia ma- 13

14 talan osaamisen työpaikkoja, joita ei aiemmin ole ollut. Taidetyöpajan työhönvalmentaja vastaa mm nuorten työelämätaitojen valmentamisesta tehden pohjatyötä työkokeiluun ja työllistymiseen. Nuoret oppivat pajatoiminnoissa monia ammatillisia taitoja ja valmiuksia, joita voi hyväksi lukea ammatillisissa opinnoissa ja markkinoida työnantajille esim. työkokeilun aikana. Pajaohjaajat ja valmentajat ovat kouluttautuneet osaamisen tunnistamiseen Paikko-hankkeen kautta, mikä on edistänyt työpajojen kehittymistä merkittäviksi oppimisympäristöiksi mahdollisten näytöt ja osaamistodistukset. Taidetyöpajan nuorista suurin osa (60 %) lähtee erilaisten pajajaksojen jälkeen opiskelemaan, sillä monilla ei ole ammatillista koulutusta tai hankitun tutkinnon ala ei kiinnosta. Nuorten tilannetta seurataan puhelinkontakteilla ½ vuoden välein. Pajakoulun tavoitteena on tukea kelkasta pudonnutta nuorta saamaan peruskoulun päättötodistus. Pajakoulua, Oppipajaa pidetään Nuorten Taidetyöpajan tiloissa. Opettajat/erityisopettajat ja opinto-ohjaajat ovat ohjanneet koulusta poisjääneitä oppilaita pajakouluun. Oppilaat haastateltiin keväällä ja syksyllä 6 yhdeksäsluokkalaista jatkoi koulunkäyntiä Oppipajassa. Opetusmenetelmät ovat toiminnallisia, ei-koulumaisia. Erityisopettajan rinnalla työskentelee opinto-ohjaaja (0,5 htv), joka rahoitetaan liiton myöntämällä hankerahalla. Oppipajan opetusmetodit otettiin käyttöön myös sairaalakoulussa. Pajakoulu-mallin kehittymistä seurataan tiiviisti. Etsivän työn tueksi on käynnistetty toiminnallisia ryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Nuoret ohjautuvat ryhmistä pikku hiljaa eri taitopajoille. Taidetyöpajojen ohjaajien kokemuksen mukaan nuoret ovat aktiivisia ja kaikki pääsevät elämäntilanteessaan eteenpäin. He ovat nähneet nuorissa taitopajojen aikana hyvää kasvua ja suuria kehitysharppauksia, joten toiminnalliset menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi lähestymistavaksi. Arviointikeskustelussa tärkeiksi asioiksi nousivat työpajojen opinnollisuus ja perinteisestä työpajaa laajempi ns. seinätön työpajamalli. Tulevaisuuden visiona on viedä opinnollinen työpajatoiminta työpaikoille ja yrityksiin, jolloin työtön nuori/aikuinen opettelee ammatillisia taitoja oikean työelämän ympäristöissä palveluohjaajan tai työvalmentajan tukiessa häntä siellä tarpeen mukaan. Oppisopimuskoulutuksen käytännöt ovat melko jäykkiä. Suomessa oppisopimuskoulutus tapahtuu työsuhteessa, mikä voi olla kynnyskysymys työnantajille koulutettavan ottamiseksi. Suhdanteiden vaihtuessa, irtisanomis- ja lomautustilanteissa monet oppisopimusopinnot ovatkin keskeytyneet. Pohdittiin vaihtoehtoa, jossa oppisopimusopiskelijan toimeentulo turvattaisiin ilman työsuhdetta muilla tavoin esim palkan ja työttömyysturvan yhdistelmällä. Moniammatillisen yhteistyön haasteellisuus nousi myös esille; työttömän palveluprosessin hahmottamisen hankaluus, toimijoiden runsaslukuisuus ja roolien epäselvyys, työllisyyspalveluiden tilkkutäkkimäinen kehittämistyö, palvelujen tuotteistamisen vaikeus, asiakkaan selviytyminen palveluverkostossa, hajallaan olevat palvelut, käsitteiden runsaslukuisuus jne tulevat yhä vastaan arjen työssä. Jyväskylän Taidetyöpajan luovat työmenetelmät ja niiden avulla saadut tulokset muuttavat ja uudistavat työllisyyspalveluita. Toiminnallisin menetelmin on autettu lukuisia vahvan tuen tarpeessa olevia nuoria löytämään omat voimavarat, kehittymispotentiaali ja elämänsuunta. Ilman hankerahoituksia tällaista toimintaa ei olisi ollut mahdollista kehittää eikä jatkaa Petäjäveden kunta: VARIKOLTA VERKOSTOON Petäjäveden kunnan hanke toteutuu Hankkeen tavoitteena oli luoda pienen kunnan nuorten työllistämismalli, jolla varmistetaan kaikille nuorille peruskoulun päättötodistus, mahdollisuus ammatillisiin opintoihin ja valmistumisen jälkeen 1.työpaikka. Varikko-verkostopaja tukee ja ohjaa nuoria opintojen keskeytymisuhassa, koulutushalukkuuden, opiskelu- tai työpaikan puuttuessa. Nuoret osallistetaan palvelujensa suunnitteluun. Määrällisiä tavoitteita olivat yhteistyöyrityksiä 10, uusia työpaikkoja 6 ja uusia yrityksiä 2. Alle 25-vuotiaita työttömiä olisi v lopussa 0. 14

15 Tulokset Hankkeen aikana nuorille on kehitetty 4 palvelutuotetta, joiden toteutusta koordinoidaan Varikko-ympäristössä:1. Hyvinvointiohjaajan palvelut nuorisotalo Feenixissä kaikille nuorille, jotka kokevat tarvetta keskustella luottamuksellisesti asioistaan. 2. Valmennusjakso Varikko lukion tai ammattiopiston nuorille, joilla koulunkäynti ei suju. 3. Tuettu Oppisopimusohjelma 2013 (työkasvatusmalli) alle 25-vuotialle työnhakijoille ja ammatillista koulutusta vailla oleville. 4.Vastavalmistuneen räätälöidyt palvelut jo valmistuneille. Kehittämistyön lopputuloksena tulee olemaan Petäjäveden nuorten palvelukäsikirja. Arviointia Petäjäveden työllisyyspalvelut toimivat suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu työpaja, työvoiman palvelukeskus, työkeskus, etsivä nuorisotyö ja nuorten kesätyöllistäminen. Nuorten palvelujen keskuksena toimii koulujen läheisyydessä toimiva Nuorisotalo Feenix, jossa on mm vapaa-ajan toimintaa, hyvinvointiohjaajan palvelut, etsivä nuorisotyö, duunipiste ja jopo-luokka. Periaatteena ovat matalankynnyksen palvelut, ennaltaehkäisevä, luottamuksellinen ja nuorta leimaamaton lähestymistapa. Moniammatillinen yhteistyö liittyy tarpeen mukaan nuorten palveluvaiheisiin. Hankkeen asiakkaista pääosa tarvitsee vahvaa tukea tilanteeseensa, osa ohjautuu suoraan valmennukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Työhön sijoittumista edistävät valmennukset ja koulutukset toteutetaan hankkeen duunipisteessä. Työkokeilut ja työllistäminen suuntautuu ensisijaisesti yrityksiin. Työllisyyspalveluiden yritysverkostoon kuuluu reilu 30 yritystä, jotka ovat tarjonneet työmahdollisuuksia nuorille. Yrityksiin työllistämisessä ei ole koettu ongelmia. Ratkaisevaa on ollut työtapa, jolla työhönvalmentaja on lähestynyt yrittäjää nuorten asioissa ja nuorten tukeminen työjakson aikana työpaikalla. Hankerahoituksella kunta sai tarpeellisen lisäresurssin, joka mahdollisti lyhyessä ajassa kattavan nuorten palvelupaletin kehittämisen. Tuloksena on joustava ennaltaehkäisevä koulutuksen ja työllistymisen malli, jossa nuoria tuetaan tarpeen mukaan perusopetuksesta ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Perusopetuksen kanssa tehdään yhteistyötä jopo-luokalla, jossa on tällä hetkellä 10 nuorta. Nuoret saavat työelämävalmennusta ja heitä autetaan etsimään työssäoppimispaikat (12 vkoa/lukuvuoden aikana) peruskoulun loppuun saattamiseksi. Tuettu oppisopimusohjelma, jota edeltää muutaman kuukauden työkokeilu valmiuksien varmentamiseksi, on uutta. Vastavalmistuneiden työhönvalmennus on käynnistynyt. Nuoret tekevät yrityksiin työnäytteitä osaamisestaan ja voivat siten edistää omaa työllistymistään. Ammatillisiin opintoihin pääsevä nuori voi hyödyntää tekemiään työnäytteitä myös opintoihinsa. Kehitetty malli toteuttaa hyvin nuorten yhteiskuntatakuuta, toimii myös syrjäytymistä ja työttömyyttä ennaltaehkäisevänä ja nuorten työelämäyhteyksiä lisäävänä. Hankkeen onnistumiseen on vaikuttanut oleellisesti kunnan johdon vahva sitoutuminen nuorten palvelujen kehittämiseen. Nuorten lisääntynyt päihdeongelma, opintojen keskeytymiset ja korkea nuorten työttömyysaste nähtiin toimenpiteitä vaativina asioina. Petäjävedellä pidettiin tärkeänä kehittää ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja, missä hanke on onnistunut erinomaisesti. Yhtenä johtoajatuksena kehittämistyössä oli nuorten ottaminen mukaan palvelujen muotoiluun, mikä varmisti palvelujen tarpeellisuuden ja toimivuuden. Tärkeäksi koettiin että hanke oli oman kunnan hanke ja rahoitus helppokäyttöinen. ESR-hankerahoitusta pidetään liian raskaana. Kehittämistyö vie aikaa, joten hankkeiden ja rahoitusten kestot voisivat olla pidempiä. Petäjävedellä luotu toimintamalli jatkuu hankkeen jälkeen ja siihen pyritään varaamaan resurssit. Eri kuntien työllisyyspalveluista olisi tarpeen saada tietoa, kun nuoret muuttavat toiselle paikkakunnalle ja prosessit ovat kesken. Työllisyyspalvelujen kehittämiseksi eri toimijoiden yhteiset workshopit voisivat olla toimivampia kuin työkokoukset tai seminaarit. Hyvien toimintamallien ja työtapojen levittämistä pidetään tarpeellisena, ettei turhaan käynnistetä hankkeita samoihin teemoihin. 15

16 3. YHTEENVETO Hankkeet olivat hyvin rajattuja ja tavoitteet konkreettisia, joten tavoitteisiin päästiin varsin hyvin. Työelämäyhteydet toteutuivat kaikissa hankkeissa, mutta hieman eri tavoin. Työmarkkinoiden tilanteen heikkeneminen vaikutti erityisesti työpajojen työhövalmennuksen tuloksiin eli työllistyneiden määriin. TE-toimiston organisaatiouudistuksen keskeneräisyys näkyi mm asiakkaiden vähäisenä ohjautumisena hanketoimijoiden palveluihin, mikä aiheutti jossain määrin resurssien vajaakäyttöä. Positiivista olivat työttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevät näkökulmat ja toimintatavat. Keski-Suomen 4H-piirin Duunirinki-hanke, Taitava Karstula-koulutusmalli ja yrittäjyyden Ruutulippu olivat vahvasti nuorisotyöttömyyttä ennaltaehkäiseviä. Suomen 4H-Liitto on pyytänyt tuotteistamaan Duunirinki-mallin valtakunnallista levitystä varten. Petäjäveden Varikolta Verkostoon-hankkeen koordinoimassa nuorten palvelukokonaisuudessa on myös vahvasti varhaisen puuttumisen periaate. Hankkeiden kehittämät toimintamallit ovat selkeitä ja sovellettavissa laajemminkin. Neljän kunnan yhteisessä Nuorten uusi kanavahankkeessa Muuramen Innola ry:n nuorten yrittäjyysmalli on myös ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka kaltaista kannattaisi käynnistää muillakin alueilla. Keuruun KOPPI-hankkeessa kehitettiin työssäoppimisympäristöjä uutena lähestymistapana nuorisotyöttömyyteen. Kiinnostavaa hankkeissa oli myös toiminnalliset valmennusmenetelmät, joilla onnistuttiin esim. Jyväskylän taidetyöpajoilla, Saharanta- ja Neppari-hankkeissa aktivoimaan ja tukemaan nuorissa suuria kehitysaskeleita ja kasvutarinoita. Valmentajat kuvasivat työtapaansa tekemällä oppimiseksi, jossa vähemmän painoarvoa tuntui olevan nuorten taustoilla ja enemmän luovalla tekemisellä, työprojekteilla ja onnistumisen kokemuksilla. Työprojektit ovat olleet motivoivampia ja opettavaisempia, mutta myös vaativampia kuin yksittäiset työtehtävät. 16

17 Kuntien välinen ja moniammatillinen yhteistyö eivät merkittävästi lisääntyneet hankkeiden vaikutuksesta. Nuorten uusi kanava oli ainoa useamman kunnan yhteinen hanke ja osapuolille kokemuksena myönteinen. Hanketyöntekijät saivat uusia virikkeitä palvelujen kehittämiseen ja tukea haastavaan työhön. Duunirinki-hankkeessa työntekijätason yhteistyötä tehtiin jonkin verran opinto-ohjaajien kanssa. Etsivä työ oli merkittävä palveluihin ohjaava taho. Yrittäjyyttä työllistymisen muotona tuki hankkeista vahvimmin Yrittäjyyden Ruutulippu, joka tavoittelee uusia yrityksiä ja osuuskuntayrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatustyötä tehtiin Duuniringeissä ja Nuorten uusi kanava hankkeessa Muuramen Innola ry:ssä. Molemmissa järjestetään yrittäjyyteen liittyvää koulutusta ja tuetaan harjoitusyritysten perustamista. Hankkeiden onnistumista tukevia tekijöitä olivat konkreettiset suunnitelmat ja tavoitteet, organisaation vahva taustatuki, työntekijöiden osaaminen, vastuu kehittämisestä emo-organisaation työntekijöillä ja tarvelähtöinen kehittäminen. Hankerahoitus oli kaikkien hanketoimijoiden mukaan tarpeen kehittämisresurssien saamiseksi. Hankkeilla voidaan lisätä työllistämisen volyymiä, kehittää uusia toimintapoja ja malleja, edistää asiakkaiden hyvinvointia, palkata lisää työntekijöitä ja hillitä työttömyyttä lieveilmiöineen. Hankerahoituksilla pyöritetään mittavasti pysyväisluoteista toimintaa. Hankkeiden lyhytkestoisuus, rahoituspohjan epävarmuus ja projektihenkilöstön vaihtuvuus ovat ongelmallisia. Hankkeiden hallinnointi on usein liian raskasta (ESR). On vaikea arvioida, miten suuria vaikutuksia hankkeilla oli tai tulee olemaan kunkin taustaorganisaation työllisyyden hoidon kokonaisuuteen, mutta toimijoiden oman arvion mukaan kehittämishankkeet ovat tukeneet heidän työtään. Kun hankkeita suhteutetaan koko maakunnan nuorisotyöttömyyden ongelmaan, kokonaisvaikutuksia on vielä vaikeampi nähdä. Ennaltaehkäisevän työn tulokset ilmenevät pidemmän ajan kuluessa, mutta sen osuutta tulisi lisätä. Työttömyyskehityksen, myös nuorisotyöttömyyden, kääntämiseksi tarvitaan laaja-alaisempaa kehittämistyötä, johon pienimuotoiset hankkeet eivät riitä. 17

18 4. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Seuraavassa on kehittämisehdotuksia, jotka syntyivät projektien vastuuhenkiöiden ja ELY:n asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja omista työhallinnon työkokemuksista. Työllisyyspalveluihin liittyviä ehdotuksia Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Verkostotyö vaatii johtamista ja vastuutusta. Verkostona toimiminen edellyttää yhteistä näkemystä kohderyhmän palvelutarpeista, palveluista, järjestämisvastuista ja eri toimijoiden rooleista verkostossa. Verkostotyön mallintaminen selkiyttäisi toimijoiden vastuita ja asiakkaan prosesseja. Asiakaspalvelun laatuun vaikuttavia seikkoja ovat mm. asiakasohjaus, palveluprosessien selkeys ja sujuvuus, oikea-aikainen tietojen välittyminen palveluntuottajien ja työvoimapalvelujen vastuuorganisaation (TE-toimisto) välillä. Asiakaslähtöinen palvelujen muotoilu voisi tuoda uusia näkökulmia työllisyyspalveluiden sisältöihin, menetelmiin ja toteuttamistapoihin. Asiakkaat käyttävät palveluita, joista kokevat saavansa hyötyä ja jotka ovat helposti saatavia/käytettäviä. Yliopiston eri tieteenaloja (käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet, terveystieteet, taloustieteet) tulisi hyödyntää enemmän palveluiden muotoilussa sekä erilaisten valmennus- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä. Palvelujen tuotteistaminen selkiyttäisi työttömille tarjolla olevia palveluja. Eri toimijoiden osaaminen tulisi tunnistaa ja tuotteistaa palveluiksi, jolloin TE-toimisto/moniammatillinen verkosto voisi hyödyntää palveluja tehokkaammin. Yhtenäiset palvelutuotteet/brändit tulisi ottaa käyttöön kaikissa kunnissa, työpajoilla, työllisyysprojekteissa ja 3.sektorilla (esimerkkinä Töihin-palvelu). Se selkiyttää palveluvalikoimaa niin työllistettäville kuin työnantajillekin, luo linjakkuutta ja laatua palveluihin, kertoo mitä lisäarvoa palveluntuottaja tuo työttömän palveluprosessiin ja asiakaskin ymmärtää, mitä saa. 18

19 Kuntien työllisyyspalvelut tulisi olla selkeät ja helposti löydettävissä kuntien kotisivuilla: palvelut, saatavuus, järjestämistavat, vastuuhenkilöt. Paikkakuntaa vaihtavien palveluprosessit jatkuvat usein uudella kotipaikkakunnalla ja tietoja tarvitsevat niin työtön kuin häntä palveleva verkosto. Kuntayhteistyön lisääminen työllisyyden hoidossa. Pienet kunnat voisivat organisoida yhdessä työllisyyspalvelut ja yhdistää voimavaransa. Malli voisi laajentaa palveluverkostoa, edistää työttömien liikkuvuutta, parantaa toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Työllisyyspalvelun kuntakohtainen järjestäminen ja kehittäminen sitoo väheneviä resursseja ja rajaa työttömien työllistämistä liian pienelle alueelle. Työpajojen kehittäminen työelämätaitojen ja ammatillisen osaamisen oppimisympäristöiksi. Työpajat ovat merkittävä oppimisympäristö paljon tukea tarvitseville työttömille. Työttömän osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi tulisi tehdä kaikissa työpajoissa yhtenäisin menetelmin laaduin varmistamiseksi. Siitä hyötyvät niin työtön kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Työpajatoiminnan ja työvalmentajien lisääntyvä jalkauttaminen työpaikoille normaalin työelämän sisään lisäisi työttömien työelämään sijoittumista. Se laajentaisi työpajojen työssäoppimisen ammatillista kirjoa. Kolmannen sektorin toimijat voisivat yhdistää voimavaransa työllisyyspalvelujen tuottajina. Työllisyyspoliittiset hankkeet voisivat olla pienten toimijoiden yhteisiä. Resurssit kohdentuisivat tehokkaammin palveluiden järjestämiseen hallinnoinnin jäädessä vähemmälle. Hankkeisiin liittyviä ehdotuksia Hankerahoituksen vähetessä on hyödynnettävä jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Ne tulisi nostaa näkyviin, testata ja tarpeen tullen levittää laajempaan käyttöön. Asian eteenpäin viemiseksi tulisi sopia vastuutahot ja menettelyt. Hankkeissa tuotettujen ideoiden mallintaminen, palvelutuotteiden ja prosessien kuvaaminen puuttuu nykyisellään lähes kokonaan. Niitä on vaikea hyödyntää ja levittää, ellei niitä osata kuvata. Jatkossa hankkeissa tulisi olla tällaista osaamista ja kuvaukset tulisi olla vähintäänkin loppuraporteissa. Tarvitaan sekä kehittämishankkeita että toimeenpanevia hankkeita. Kehittämishankkeet voivat olla lyhytkestoisia uusia ideoita, käytäntöjä tms. tuottavia. Pidempikestoisilla toimeenpanohankkeilla uudet tuotokset voida testata, arvioida, kehittää edelleen ja levittää. Tulevaisuuden hankkeissa visioimiskyky, johtaminen, kehittämisosaaminen ja toimeenpanokyky korostuvat. Kehittämishankkeiden painopistettä tulee siirtää työttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisevien toimintamallien ja keinojen kehittämiseen. Jatkossakin tarvitaan työttömyyden seurauksia korjaavia toimenpiteitä, mutta pelkästään niihin keskittyminen ei riitä. Maakunnalliseen yhteistyöhön liittyviä ehdotuksia Tarvitaan kokonaisvaltaista ja laajaa kehittämisotetta, laajempia hankkeita, joilla kehitetään työllisyydenhoidon kokonaisuutta systemaattisesti koko maakunnassa. Keski-Suomen Liitto ja ELY-keskus voivat ottaa aluekehittämisen ja työllisyyspolitiikan vastuutahoina ja rahoittajina vahvemman roolin kehittämishankkeiden kohdentamisessa maakunnan tarpeista lähtien (MYR). Yhdessä määriteltyihin strategisesti oleellisiin kehittämiskohteisiin ja konkreettisiin tavoitteisiin parhaiten vastaavat kehittämishankkeet rahoitettaisiin. Yksittäiset toimijalähtöiset hankkeet ovat vastanneet hyvin ko. organisaatioiden kehittämistarpeisiin ja olleet sellaisenaan hyödyllisiä. Hankkeet ovat toimineet myös puskurina estäen työttömyysongelman hallitsematonta pahenemista. Tilkkutäkkimäisellä kehittämisellä ei voida kuitenkaan saada merkittäviä muutoksia maakunnan (nuoriso)työttömyyteen. 19

20 LIITTEET LIITE 1. Hankkeiden kohdentuminen työttömän nuoren palvelutarpeisiin LIITE 2. Hankkeiden toimintamallit 20

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Nivelet notkeiksi 12.12.2012

Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Asiakkaan etu ensimmäisenä Avoin ammattiopisto -hankkeen kehittämistyön haasteet ja hanketyön vaikuttavuus 1.4.2011-30.6.2013 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot