NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 NUORISOTYÖTTÖMYYSHANKKEIDEN ARVIOINTI Keski-Suomen liiton rahoittamat hankkeet

2 Arvioinnin laatija: Arja Harmainen Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: B (sähköinen) ISSN: Taitto: Anu Huotari Valokuvat Stock.XCHNG, Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ARVIOINNIN TAUSTA HANKKEET Jyväskylän Katulähetys ry: Saharanta Karstulan kunta: Taitava Karstula Toivakan kunta: Neppari- Nuori eteenpäin omin voimin Keski-Suomen 4H-piiri: Nuoret itsensä työllistäjinä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: Yrittäjyyden ruutulippu Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen kunta: Nuorten uusi kanava Keuruun kaupunki: Koppi, kokemuksellinen oppiminen Jyväskylän kaupunki: Pajatoiminnan puuttuvat palat Petäjäveden kunta: Varikolta verkostoon YHTEENVETO KEHITTÄMISEHDOTUKSIA...17 LIITE 1. Hankkeiden kohdentuminen työttömän nuoren palvelutarpeisiin...20 LIITE 2. Hankkeiden toimintamallit...20 LIITE 3. Arviointisuunnitelma...25

4 1. ARVIOINNIN TAUSTA Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen, alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon ja valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista kehittämistavoitteista. Aluekehittämisen toimenpiteitä rahoitetaan EU-rahalla, maakunnan kehittämisrahalla ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoilla. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on sovittu tavoitteiksi vetovoimainen ympäristö, menestyvä yritystoiminta, osaamisella menestykseen ja hyvinvoiva kansalainen. Osaamisen vahvistamisen toimenpiteet on konkretisoitu Toimivat työmarkkinat kehittämisohjelmassa, jossa mm nuorten kouluttautuminen, työllistyminen ja yrittäjyys ovat keskeisesti esillä. Keski-Suomessa nuorisotyöttömyys on maan korkeinta eikä nuorten yhteiskuntatakuu ole ainakaan toistaiseksi onnistunut kääntämään tilannetta parempaan. Keski-Suomen liitto on tukenut maakunnan kehittämisrahalla nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä kehittämishankkeita n eurolla Hankkeiden rahoituspäätöksissä painoarvoa oli seuraavilla kriteereillä: hankkeen innovatiivisuus, konkreettisuus, kehitettyjen toimintamallien jatkuvuus hankkeen jälkeen, moniammatillisuus, työelämäyhteydet ja kuntien välinen yhteistyö. Rahoittaja on kiinnostunut hankkeiden kehittämistyön tuloksista, niiden jatkuvuudesta ja esille nousseista kehittämishaasteista. Tässä raportissa esitellään Keski-Suomen Liiton rahoittamat 9 nuorten työllisyyshanketta arviointeineen sekä kehittämisehdotuksia hyödynnettäviksi tulevia hankkeita suunniteltaessa. Liitteessä on kuvallinen esitys kustakin hankkeesta. Arviointi perustuu hankeasiakirjoihin, hankkeiden vastuuhenkilöiden haastatteluihin, ELY:n asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja arviointiraportin laatijan työhallinnon työkokemukseen. 4

5 2. HANKKEET 2.1 Jyväskylän Katulähetys ry: SAHARANTA Nuoret kunnostivat työpajan hallitilat työvalmentajan kanssa. Palvelutuotteita olivat piha-aitaelementit, jätekatokset ja ulkovajat, joita tilaavat pääasiassa yksityishenkilöt ja kotitaloudet, jossain määrin taloyhtiöt. Nuoret ovat osallistuneet tuotteiden markkinointiin, tilausten vastaanottoon, suunnitteluun, valmistukseen ja toimitukseen eli koko prosessiin. Tuote-elementtien kokoaminen asiakkaiden luona olisi vaatinut työpajalta enemmän ohjausresurssia, johon ei ollut mahdollisuutta. Suunniteltu yritysyhteistyö ei ole toteutunut taantuman takia yritysten tilanteiden muututtua. Jyväskylän Katulähetys ry:n Saharanta-hanke toteutui Hankkeen tavoitteena oli muuttaa Saharannan teollisuushalli Ristontie 12:ssa nuorten työpajaksi, jossa työ- ja yksilövalmennuksen keinoin tuetaan nuoria koulutukseen ja työelämään. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli vakiinnuttaa työpaja ainakin 3 henkilön vakituiseksi työpaikaksi ja n nuoren harjoittelu- ja työtoiminnan paikaksi. Työtoiminnan sisällöksi oli suunniteltu pienkoneiden ja veneiden korjaus/huolto, venepaikkojen vuokraus, veneiden talvisäilytys, laitureiden valmistus/korjaus ja ruuvien pussitus. Työtoiminnan yhteistyökumppaneiksi oli kaavailtu mm. BB Sarate, Autosynergia ja Pameto Oy. Hankkeen toimintaan osallistuneet nuoret ovat suorittaneet korttikoulutuksia. Osatutkintojen mahdollisuus työpajalla on olemassa, mutta monipuolisempia työssäoppimismahdollisuuksia tulisi saada myös yrityksistä suoritettavasta tutkinnosta riippuen. Tulokset Työpajatoiminnassa on ollut toistakymmentä nuorta, joista 4 on aloittanut opiskelun, 4 päässyt palkkatyöhön rakennus- ja palvelualalle, 2 jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa pajalla ja 1 on siirtynyt yhdistyksen sisällä rakennuspuolen tehtäviin, 1 suorittaa yhdyskuntapalvelua pajalla. Jyväskylän Katulähestys ry sai käynnistettyä hankkeen avulla pajatoiminnan Vaajakoskella. Paja tarjoaa nuorille sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta/tukea työn ohessa. Ohjausresurssina on 2 työvalmentajaa, joista toinen on hankerahoituksella. Nuoret ovat ohjautuneet työpajalle pääosin TE- toimiston/ TYP:n kautta, mutta myös Katulähetyksen oman etsivän työn sekä RiSe:n kautta. 5

6 Arviointia Hanketta arvioitaessa yhdistyksen toiminnan johtaminen, perustehtävän selkeys ja yhteiset toimintaa ohjaavista arvot nähtiin ratkaisevan tärkeiksi hanketyössä. Yhdistyksessä on kiinnitetty huomiota niin henkilöstön kuin työllistettävienkin työhyvinvointiin ja hyvän ilmapiirin luomiseen. Katulähetyksen arvot kristillisyys, yhteisöllisyys, sitoutuminen, vastuullisuus, luotettavuus, ammatillisuus ja huolehtiminen ovat olleet hankkeen perustana. Arvot pyrittiin välittämään nuorille ohjaajien toiminnan kautta eikä heidän kanssaan tarvinnut käyttää aikaa pelisäännöistä sopimiseen ja kontrollointiin. Kasvattava, kannustava ja virheet salliva työote toteutui luontevana osana nuorten työskentelyn ohjaamista. Hankkeessa tuettiin nuorten arjen taitoja ja ammatillista kehittymistä toiminnan kautta oikeita töitä tekemällä. Asiakaspalvelu- ja työprosessin hahmottaminen kokonaisuutena teki työstä mielekästä ja motivoivaa. Työpajatoimintaan ohjautuneet nuoret tarvitsivat ehdottomasti yksilöllistä palvelua ja ohjausta oman elämänsä suuntaamiseksi myönteisiin ratkaisuihin. Hanke mahdollisti sen työvalmentajan työpanoksella. Keski-Suomen liiton rahoitus oli välttämätön työpajatoiminnan käynnistämiseksi. Toiminnan vakiinnuttamiseen kolmaskin vuosi olisi ollut tarpeen yritysyhteistyön lisäämiseksi, sillä työmarkkinoiden muutokset hidastivat sen kehittämistä ja myytävien tuotteiden monipuolistamista. Katulähetyksen mukaan hankerahoitukset mahdollistavat työllistämisen volyymin kasvattamisen. Yhdistyksen rahoituspohjan pysyvyys on haaste ja uusia tulolähteitä on löydettävä. Yhdistysten mahdollisuus vakinaistaa työllistävää toimintaa riippuu paljon verottajan ratkaisusta, mikä katsotaan liiketoiminnaksi ja mikä yleishyödylliseksi toiminnaksi. Hanke ei ole vaikuttanut kuntien väliseen yhteistyöhön. Verkostopalavereissa eri toimijoilla on ollut mahdollisuus saada toisiltaan ideoita ja tietotaitoa oman toimintansa kehittämiseen, mutta toteutus on jäänyt kunkin aktiivisuuden varaan. Kunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla arvioitiin olevan erilainen näkökulma työllistämishankkeisiin. Katulähetys voi toimia kuntarajojen yli. Kunnat keskittyvät toimimaan omalla alueellaan Karstulan kunta: TAITAVA KARSTULA Karstulan kunnan hanke Taitava Karstula sai rahoituksen ajalle Hankkeen tavoitteena oli laajentaa rakennusalalle aiemmin metallialan koulutuksessa luotu paikallisen elinkeinoelämän ja nuorten kouluttamisen toimintamalli. Koulutuspaikkana oli kunnan osaamiskeskus Ropotti, kohderyhmänä ammattia vailla olevat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Opiskelijoiden tueksi palkattiin työpaikkaohjaaja ohjaamaan työelämätaitoja ja työn laatua. Tulokset Karstulan rakennusalan ammatillinen koulutus oli POKE:n normaalissa koulutustarjonnassa haettavana. Koulutuksen on aloittanut 27 opiskelijaa hieman eri aikataululla, joten valmistumisetkin porrastuvat. Kaksi on jo valmistunut ja saanut työpaikan alueen yrityksistä. Keskeytyksiä on 2. Yksi opiskelija tekee kaksoistutkintoa. Yhteistyöyrityksiä on 7. Arviointia Taitava Karstula-koulutusmalli on toteutunut erinomaisesti. Pohjan sille loi aiemmin pilottina työstetty metallialan koulutusprojekti. Kunnan johdon huoli alueensa nuorten syrjäytymisestä ja toisaalta yritysten työvoiman saannista käynnisti koulutushankkeen suunnittelun. Kunnan johdon sitoutuminen koulutuksen järjestelyihin on ollut ratkaiseva onnistumisen kannalta. Kunnan työntekijät ovat osaamisellaan ja kehittämispanoksellaan vieneet hanketta johdonmukaisesti eteenpäin. Kunta tuki taloudellisesti rakennusalan ammatillisenkoulutuksen puitteita monin tavoin. Lukion yleissivistävät opinnot järjestettiin lukion tiloissa omana ryhmänä ja ammatilliset aineet kunnan omistamassa Ropotti- yritysverstaassa. Kunnan rakennustyömaat tarjosivat alueen yritysten lisäksi työssäoppimispaikkoja monipuolisesti. Oppilaat rakentavat mm. omakotitalon myyntiin, josta saatavat tulot voidaan käyttää uuden koulutusprojektin rahoittamiseen. 6

7 Yhteistyöyritykset harjaantuivat jo metallialan koulutushankkeessa toimimaan työssäoppimisympäristöinä, mistä oli hyötyä rakennusalan koulutuksessa. Koulutuksen onnistumista tuki myös hankkeen yksinkertaiset rakenteet ja joustavat toimintatavat. Esteisiin ei juututtu. Liiton hankerahoitus mahdollisti työpaikkaohjaajan/työvalmentajan palkkaamisen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen, mitä pidettiin ratkaisevan tärkeänä oppilaiden lähtötilanteet huomioiden. Osa opiskelijoista tuli suoraan peruskoulusta, osa oli ammatilliset opinnot keskeyttäneitä ja alan vaihtajia. Mm. peruskouluajalta nuorilla tiedettiin olevan suuri henkilökohtaisen tuen tarve, johon ammattioppilaitoksen opettajalla tai opinto-ohjaajalla ei olisi ollut aikaa paneutua. Koulutusmalli on vastannut hyvin nuorten kouluttautumisen ja työllistämisen haasteeseen ja toteuttanut osaltaan nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutusmallia voi pitää myös syrjäytymistä ja työttömyyttä ennaltaehkäisevänä. Koulutukseen ohjautuneet nuoret eivät mitä todennäköisimmin olisi menestyneet kotiseudun ulkopuolella opinnoissaan. Kaikilla nuorilla ei ole valmiuksia lähteä kauas kotoa pois tutusta ympäristöstä, jolloin todennäköinen vaihtoehto on passiivityöttömyys. Siksi lähikoulutusmallia pidetään tarpeellisena ja sitä voitaisiin toteuttaa useilla eri ammattialoilla. Se on myös monistettavissa muille maaseutualueille. Jatkossa on tarkoitus kehittää ammatillisiin tutkintoihin vahvempaa yrittäjyysopintojen osuutta, sillä Pohjoisen Keski-Suomen alueella on paljon yrittäjiä eläköitymässä ja vailla jatkajaa. Kunta käynnistää lokakuussa pilottihankkeen luovien alojen työpajatoiminnan aloittamiseksi. 2.3 Toivakan kunta: NEPPARI- NUORI ETEENPÄIN OMIN VOIMIN Toivakan kunnalle myönnettiin rahoitus Nepparihankkeeseen ajalle Hankkeen tavoitteena oli hakea ratkaisua alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyteen etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Työpajan kautta nuorille oli tarkoitus järjestää konkreettista työtä kunnan erilaissa työkohteissa esim. nuorten omien harrastus- ja oleskelutilojen kunnostamisessa ja kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamisessa. Tavoitteena oli saada toiminnan piiriin 20 nuorta. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli tukea nuoria kouluttautumiseen ja innostaa myös pienyrittäjyyteen yhtenä työllistymisen vaihtoehtona. Hankkeen tulokset Hankkeen avulla Toivakan kuntaan saatiin käynnistettyä työpajatoiminta. Toimitilat remontoitiin teollisuushalliin ja hankittiin pajatoiminnan edellyttämät työkoneet ja laitteet. Työpajassa tehdään pääasiassa erilaisia puutöitä ja tuotteita, jotka menevät kunnan omaan käyttöön, kotitalouksiin, yksityishenkilöille, taloyhtiöille. Hankkeen aikana nuoret kunnostivat omia harrastustilojaan ja -paikkojaan saaden hyvää konkreettista työkokemusta. Yksityishenkilöt ovat ostaneet pajalta myös pihojen ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä palveluja. Hankkeen alussa kunnan omat viranhaltijat ohjasivat nuoria hankkeen toiminnan piiriin. Kuluvana vuonna tilanne on muuttunut TE-toimisto-uudistuksen myötä siten, että työttömien nuorten palvelutarve arvioidaan kokonaan TE-toimistossa ja heitä on ohjattu hyvin vähän työpajan palveluihin. Kaikkiaan nuoria on ollut pajatoiminnan piirissä 11, kun tavoite oli 20. Arviointia Nuoret saivat pajatoiminnan kautta sekä sosiaalista että kasvatuksellista ohjausta ja tukea oman elämän ja arjen hallinnan taitoihin. Toivakan, Sysmän, Hartolan ja Joutsan etsivän nuorisotyöntekijät verkostoituivat hankkeen aikana ja tukivat toisiaan ammatillisissa haasteissa. Pajaohjaajat toteuttivat yhteistyössä nuorten arjenhallinnan kurssin, erilaisia toiminta- ja vierailupäiviä. Nuoret tutustuivat myös Petäjäveden, Jyväskylän ja Laukaan työpajoihin ja ohjaajat saivat ideoita toisiltaan. 7

8 Hanke edisti nuorten työelämä- ja yrityskokemuksia, sillä nuoret valmistivat asiakkaille tuotteita ja tarjosivat erilaisia palveluita. Nuoret tutustuivat pajaohjaajan kanssa myös eri alojen yrityksiin. Yrittäjiä, myös ulkopaikkakuntalaisia, kävi tutustumassa vastaavasti Toivakan työpajaan mahdollisten alihankintatöiden tarjoamiseksi. Taantuma verotti kuitenkin alihankintatyön saamista ja nuorten sijoittumista yrityksiin. Kolme nuorta sai hankkeen aikana työpaikan ja kolme lähti ammatillisiin opintoihin. TE-toimistosta ohjattiin pajalle myös niin huonokuntoisia nuoria, ettei opiskelu- tai työllistymisedellytyksiä ollut, mutta he hyötyivät ainakin jossain määrin pajaohjaajan ohjauksesta. Lyhyet pajajaksot tukivat myös erityistä tukea tarvitsevien peruskoululaisten koulun käyntiä. Ilman Keski-Suomen liiton rahoitusta työpajatoimintaa ei olisi saatu käyntiin. Tällä hetkellä haasteena on työttömien vähäinen ohjautuminen pajatoimintaa, mutta kunnassa on halua toiminnan jatkokehittämiseen ja siihen on saatu OKM:n rahoitus vuosille Asiakkaiden valmennusprosessia ja työtoiminnan sisältöä halutaan kehittää laajemmin verkostoyhteistyönä. Pienessä kunnassa pajatoiminnan rajaaminen pelkästään nuoriin ei takaa jatkuvaa riittävää asiakasvolyymiä vaan valmennusta ja työmahdollisuuksia voitaisiin tarjota kaikenikäisille ja palvelutarpeiltaankin erilaisille työelämän ulkopuolella oleville. Hankkeet mahdollistavat ohjaus- ja valmennusresurssin palkkaamisen työllistämistoimiin ja toimintamallien kehittämiseen. Hankkeiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja ovat rajalliset. Työmarkkinoiden kysyntä ja toisaalta työttömien henkilökohtaiset resurssit (työ- ja toimintakyky) vaikuttavat hankkeiden mahdollisuuksiin vähentää työttömyyttä. 2.4 Keski-Suomen 4H-piiri: NUORET ITSENSÄ TYÖLLISTÄJINÄ Keski-Suomen 4H-piirin ry:n hanke Nuoret itsensä työllistäjinä toteutui Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Duunirinki-toiminta 19:ta 4H-yhdistyksen alueella kohderyhmänä vuotiaat ja saada mukaan 180 nuorta, 10/yhdistys. Nuorten työelämävalmiuksien tukemiseen oli suunniteltu järjestettäväksi Ajokortti-työelämään koulutus. Paikallisyhdistysten toiminnanohjaajia oli tarkoitus kouluttaa duunirinkivalmentajiksi. Yhteistyötahoina olivat Nuorten Keski-Suomi ry ja paikallistasolla nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö. Hankkeen kautta nuorille tarjoutuisi erimittaisia työtilaisuuksia ja he oppisivat itse aktiivisesti markkinoimaan työpanostaan. Hankkeen tulokset Duunirinki-malli on käytössä 16 paikallisyhdistyksessä Keski-Suomen alueella. Tavoitteena oli saada kaikki 19 yhdistystä mukaan, mutta toiminnanjohtajien opintojen tms. syyn takia pari kolme jäi pois. Keski-Suomen 4H-piiri koulutti 16 toiminnanjohtajaa duunirinkivalmentajiksi. Paikallisyhdistyksiin on muodostunut 2-3 Duunirinkiä/yhdistys, jotka kokoontuvat valmentajansa kanssa kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Nuoria on saatu runsaasti Duunirinkeihin. Arviointia Duunirinki-mallin taustalla oli Nuorten Keski-Suomi ry:n Muuramen Nuorten YrittäjyysTalo Innola -hankkeessa v kehitetty nuorten työllistämismalli, jota on hankkeiden myötä levitetty myös muille paikkakunnille. Mm. Uuraisilla toiminta käynnistyi v ja Keuruulla v nuorisotoimen ja paikallisen 4H-yhdistyksen yhteistyönä. Aloite duunirinkimallin levittämisestä tuli Nuorten Keski-Suomi ry:stä, joka ehdotti toiminnan jalkauttamista kaikkiin Keski-Suomen 4H-yhdistyksiin. Duunirinki-työllistämismalli on pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää työtä. 8

9 Hanke on lisännyt nuorten työelämäkokemuksia kaikilla hankkeeseen osallistuneilla alueilla. Joissakin kunnissa yritykset ovat alkaneet tarjota aktiivisemmin töitä duunirinkien nuorille, kun toiminta on tullut tutuksi. Nuorilla on ollut mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen 4H:n tuella perustettujen harjoitusyritysten ja 4H-yrityskurssin kautta ja se varmasti madaltaa yrittäjyyden kynnystä myöhemmässä ikävaiheessa. Duunirinkien nuoret ovat osoittaneet kekseliäisyyttä ja aktiivisuutta omien työllistymismahdollisuuksiensa ja tuotteidensa löytämiseksi. Hanke ei sanottavasti lisännyt moniammatillista yhteistyötä. Valtaenemmistö Duunirinkien nuorista on muita kuin syrjäytymisvaarassa olevia, joten moniammatillisen palvelun tarpeitakaan ei sen vuoksi ole merkittävästi. He ovat aktiivisempia ja motivoituneempia saamaan työkokemusta ja omaa rahaa ja heillä on ideoita ja rohkeutta löytää itselleen työmahdollisuuksia. Keski-Suomen 4Hpiiri paikallisyhdistyksineen tekee yläasteiden opinto-ohjaajien kanssa yhteistyötä esittelemällä toimintaansa kouluissa, jolloin Duunirinki-tietoutta saavat kaikki nuoret. Syrjäytyneet tai monien ongelmien kanssa painivat nuoret eivät hakeudu toiminnan piiriin, ainakaan ilman vahvaa ohjausta. Kuntien työpajat ja etsivä nuorisotyö ovat harvoissa kunnissa paikallisyhdistysten yhteistyötahoina ohjaamassa nuoria mukaan toimintaan. Hanke ei ole lisännyt yhteistyötä kuntien välillä työllisyyden hoidossa. Maakuntaliiton rahoitus on ollut tarpeen toimintamallin levittämiseen, mutta toiminta jatkuu paikallisyhdistysten omilla resursseilla. Toimintamalli on selkeä ja 4H-duunivalmentaja-koulutus tukee paikallisia toimijoita. Osa paikallisyhdistyksistä on käynnistämässä lisää Duunirinkejä. Yhdistysten perusrahoitus tulee valtion ja kuntien avustuksina. Epäselvää on, miten kuntauudistus tulee vaikuttamaan rahoitukseen. Tuloja saadaan enenevässä määrin kuntien ostamista palveluista (esim. nuorten kesätyöt) ja erilaisista kampanjoista. 4H:n työllistämistoiminta on verollista toimintaa. Siihen liittyvät rutiinit on opeteltu ja opittu vuosien varrella. Hankkeiden arvioitiin tuovan uusia ideoita ja toimintamuotoja ja niitä tarvitaan jatkossakin, mutta hyvien käytäntöjen levittämisestä on huolehdittava. Suomen 4H-liitto on pyytänyt Keski-Suomen 4H-piiriä tuottamaan Duuniringistä valtakunnallisen toimintamallin. Parhaillaan valmistellaan valtakunnallista tuotekuvausta, jolla päästään yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin kautta maan. 2.5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: YRITTÄJYYDEN RUUTULIPPU Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hanke Yrittäjyyden ruutulippu sai rahoituksen ajalle Jatkorahoitus on myönnetty Hankkeen tavoitteena on saada aikaan uutta yritystoimintaa, erityisesti luoville aloille. Kohderyhmänä olivat opintonsa päättäneet alle 25-vuotiaat nuoret. Hanke tarjoaa tukea osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan käynnistämiseen, valmennusta yrittäjyyteen yhteistyökumppaneiden kanssa ja edistää eri alojen ja ammattilaisten verkostoitumista. Määrällisinä tavoitteina on 5 uutta yritystä, jotka työllistävät 10 henkilöä, 10 yritysverkostoa, joihin sijoittuu 20 vastavalmistunutta työhön. Lisäksi tavoitteena on kehittää oppilaitokseen toimintamalli, jolla nuorten yrittäjyysosaaminen ja kokemukset kehittyvät yritystoiminnaksi tai työpaikoiksi jo toimiviin yrityksiin. Hankkeen tulokset Pilottiryhmässä aloitti 16 opiskelijaa (hius- ja kauneusala, artesaani), joista suurin osa oli keväällä 2013 valmistuneita ja muutama aiemmin valmistunut. Hankkeessa on mukana valmentajina 4 JAO:n opettajaa ja projektipäällikkö, joka toimii myös yrityspajan valmentajana/kouluttajana. Opiskelijoiden verkostoitumisen paikkana on Sepän yrityspaja. Oppilaitosten tiloja välineineen on muokattu opiskelijoiden käyttöön yrittäjyyttä tukevaksi. Seuraavaan valmennusryhmään pyritään saamaan AV-viestinnän ja musiikin opiskelijoita. 9

10 Arviointia Yrittäjyyden ruutulippu-hanke liittyy jatkumona maakunnallisen yrittäjyyskoulu-konseptin kehittämiseen. Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste koostuu neljästä eri vaiheesta (varikko, lämmittelyajot, ajot ja ruutulippu). Opiskelija voi edetä vaiheesta toiseen oman yksilöllisen opinpolun, omien valintojen ja yrittäjyyskiinnostuksensa mukaisesti. Ruutulippu-vaiheessa opiskelija käynnistää oman yritystoiminnan tai osuuskuntayrittäjyyden. Ruutulippu-hanke tukee nuorten työllistymistä, yrittäjyyttä ja uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä. Hanke toteuttaa osaltaan myös nuorten yhteiskuntatakuuta. Hanke toimii työttömyyttä ennaltaehkäisevänä. Koulutuskuntayhtymä mallintaa hankkeessa uutta yrittäjyysopintojen toimintaprosessia ja kehittää yrittäjyyttä tukevaa oppimisympäristöä. Mallia voivat jatkossa hyödyntää eri ammattialojen opiskelijat. Hankkeeseen osallistuu useita opettajia, jolloin heidän yrittäjyys- ja valmennusosaamisensa lisääntyy ja uudet toimintatavat leviävät oppilaitoksen sisällä vertaisoppimisen kautta. Kehittämistyötä tehtäisiin ilman hankerahoitustakin, mutta hitaammin. Keski-Suomen Liiton rahoitus mahdollistaa Ruutulippu-hankkeen nopeamman ja tehokkaamman etenemisen. Koulutuskuntayhtymän hankkeet liittyvät oleellisesti organisaation strategiaan ja vastaavat yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin haasteisiin. Tällöin kehittämistyöhön sitoudutaan ja saadaan tuloksia. Hankkeiden hallinnollisen työn osuus tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta resurssit voidaan käyttää maksimaalisesti itse kehittämistyöhön. Liiton rahoitus on koettu tältä osin helpoksi ja toimivaksi. Opiskelijoiden rekrytoimiseksi tulee jatkossa tunnistaa hyvissä ajoin ennen valmistumista ne nuoret, jotka voisivat lähteä jatkamaan viimeisenä opiskeluvuonna yrittäjävalmennukseen ja olisivat potentiaalisia yrittäjiä. Heillä olisi jo yrittäjyysopintojen aikana mahdollisuus luoda tuotteita, kehittää brändiä, hankkia asiakkaita, verkostoitua ja harjoitella markkinointia. Kehitteillä oleva malli mahdollistaa opiskelijoiden jäämisen oppilaitoksen tiloihin valmistumisen jälkeen tarjoamalla toimintaympäristön yritystoiminnan käynnistämiseen. Oppilaitos kantaa näin yhteiskuntavastuuta kouluttamistaan eri alojen nuorista ja osoittaa että yrittäjyys on hyvä palkkatyön vaihtoehto. Yrittäjyyskasvatukseen olisi hyvä panostaa jo peruskouluissa ja perinteisten TET-päivien rinnalla voisi olla myös YritysTET Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen kunta: NUORTEN UUSI KANAVA Äänekosken, Laukaan, Konneveden ja Muuramen yhteinen hanke Nuorten uusi kanava toteutui Äänekosken kaupunki toimi hallinnoivana tahona. Kohderyhmänä olivat vuotiaat elämänhallinnan tukea tarvitsevat ja ammattia valitsevat nuoret. Hankkeen tavoitteena oli jakaa ja kehittää edelleen kuntien työllistämismalleja/hyviä käytäntöjä (starttivalmennus, yrityksiin sijoittaminen, nuorten yrittäjyys-malli) ja jakaa työntekijöiden keskinäistä osaamista. Toisen tavoitteena oli edistää nuorten liikkuvuutta talousalueella kuntien yhteistyöllä. Määrällisinä tavoitteina oli saada toimenpiteisiin n 80 nuorta ja syntymään 4-5 uutta yritystä. Hankkeen tulokset Laukaassa ja Äänekoskella toteutettiin starttivalmennusryhmiä toiminnallisin menetelmin yksilö- ja ryhmäohjauksena, valmennettavien määrät ovat kasvaneet. Muuramessa käynnistellään vastaavaa toimintaa kuntakokeilun puitteissa. Työhönvalmennus yrityksiin eteni erityisen hyvin Laukaassa, mutta myös Äänekoskella, joskin taantuma vähensi täällä työllistymismahdollisuuksia. Muuramen Innola ry esitteli muille hanketoimijoille nuorten yrittäjyyden toimintamallia ja sen opein nuoret suunnittelivat ja toteuttivat 2 yrittäjyyspäivää Laukaassa ja Muuramessa. Arviointia Laukaan kunnalla on pitkät perinteet kunnan työllistämispalveluiden kehittämisessä ja päättynyt hanke oli sen jatkumoa. Työpajan työhönvalmennus onnistui erittäin hyvin edistäen nuorten sijoittumista yrityksiin. Valmentajan osaaminen, hyvä yrityskentän ja muun yhteistyöverkoston ja TE-toimiston palvelujen tuntemus ja sujuva yhteistyö paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa olivat avainasemassa. 10

11 Hanketta arvioitaessa nousi esille toive työhönvalmennuksen yhteisestä keskisuomalaisesta brändistä (Sovatekin Töihin-palvelu), joka olisi käytössä kaikissa kunnissa ja selkeä tuote yrityksille ja työnantajille. Työllistämispalveluihin sisältyvää terminologiaa pitäisi yksinkertaistaa. Avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on tuloksellisinta työllistämistä ja sitä tulee edistää kaikin tavoin. Laukaan työpaja järjesti Äänekoskelta saatujen ideoiden pohjalta erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille starttivalmennusta yksilö-/ryhmävalmennuksena. Monen kohdalla 6 kk jakso osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kuntoutua riittävästi kouluun tai työhön. Etsivän nuorisotyön rooli työpajan palveluihin ohjaamisessa oli tärkeä, samoin starttivalmennuksen ja työhönvalmennuksen lisäresurssina. Työpajassa paneudutaan jatkossa työttömien asiakasarviointeihin (mm eläkehakemuksiin) ja osaamisen tunnistamiseen. JAO ja POKE ovat kouluttaneet maakunnan työpajaohjaajia osaamisen tunnistamiseen ja näyttöjen vastaanottamiseen (Paikko-hanke). Työpaja toimii ammatillisten opintojen oppimisympäristönä ja siellä on mahdollista antaa tutkintoihin liittyviä näyttöjä. Äänekosken kaupunki perusti työllisyysyksikön keväällä 2011 kehittääkseen työllisyyspalveluitaan. Ne muodostavat ison toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluvat kaupungin oma työllistäminen, työpajan palvelut, työvoiman palvelukeskus, osa sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta sekä tiivis yhteistyö alueen kolmannen sektorin kanssa. Hankkeessa jatkettiin työllisyysyksikön palveluiden kehittämistä. Työpajalla on kehitetty erityistä tukea tarvitseville toiminnallisin menetelmin toteutettavaa starttivalmennusta, joka on luonteeltaan sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta. Valmennus jatkuu hankkeen jälkeen osana työpajan toimintaa non stop-periaatteella kahtena erityyppisenä valmennusohjelmana. TYP:stä ohjautuneet asiakkaat ovat tarpeiltaan erilaisia kuin etsivän työn kautta tulleet. Valmennettavien määrä on kasvanut hankkeen aikana. Etsivä nuorisotyöntekijä osallistui starttivalmennukseen pajaohjaajan kanssa. Starttivalmennusta alettiin kokeilla myös mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnassa oleville, mikä on uutta. POKE:n ammattistarttilaiset tutustuivat Äänekosken työpajan toimintaan ja työpajalaiset ammattistarttiin. Hankkeen kunnissa on laajennettu perinteistä metalli- ja puuverstas-mallia ns. seinättömään pajatoimintaan, jossa töitä tehdään kunnan eri toimipisteissä työpajan yksilövalmentajan ja ohjaajien huolehtiessa työttömien valmennuksesta. Taloustaantuma heikensi yrityksiin sijoittumista erityisesti Äänekoskella, mutta siitä huolimatta nuorten kanssa käytiin eri alojen yrityksissä tutustumassa ja haistelemassa työmahdollisuuksia. Yritykset saivat vastalahjaksi tietoa työpajojen uusista työmuodoista. Äänekosken työpaja toimintoineen on tunnistettu oppimisympäristö. Kaikki työpajatoimintaan osallistuneet nuoret saavat Paikko -hankkeen kehittämän osaamistodistuksen työpajajaksostaan. Laukaan kunnan työpaja on jo muutaman vuoden tehnyt yhteistyötä Konneveden kunnan pajan kanssa. Konneveden nuoret ovat käyneet Laukaan pajalla ryhmävalmennuksissa ja teemapäivillä. Hankkeen aikana haettiin vaikutteita ristiin mm Muuramesta nuorten yrittäjyys-mallista ja ideoita hyödynnettiin nuorten itse suunnittelemilla yrittäjyyspäivillä. Muuramessa vastaavasti käynnistellään nuorille starttivalmennusta. Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innolassa yrittäjyys-mallia on toteutettu jo vuosia 4H-mallin pohjalta. Yhdistyksen perustajaorganisaatioita ovat mm Muuramen kunta, Muuramen yrittäjät, Nuorten Keski-Suomi, 4H-paikallisyhdistyksiä ja muuramelaisia yrityksiä. Toiminta rahoitetaan pääosin hankerahalla (80 %). Innola tarjoaa kaikille vuotiaille nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa itseään kiinnostaviin asioihin, käynnistää projekteja, järjestää tapahtumia tai työllistyä Duunirinkiin. Innola järjestää nuorille projektityö- ja yrittäjyysaiheisia koulutuksia mm. markkinoinnista, johtamisesta, kesätyö- ja hygieniapassikoulutusta jne. Innola tukee nuorten käynnistämiä yrityksiä ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä vapaaaikatoimen ja nuorisotyön kanssa. 11

12 Nuorten Yrittäjyys-malli on selkeästi työttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää ja vahvasti työelämään suuntautuvaa. Paikalliset yritykset ovat aktiivisesti yhteistyökumppaneina. Keski-Suomen Liiton rahoitus mahdollisti neljän kunnan yhteisen kehittämishankkeen valmentajaresurssit. Hallinto ja menettelyt koettiin joustaviksi ja kevyiksi. Osaamisen ja kokemusten vaihto nähtiin ehdottoman hyvänä keinona saada uusia oivalluksia ja työtapoja nuorten työllisyyspalveluihin. Hyvien käytäntöjen levittämistä pidettiin tärkeänä ja siitä tulisi jonkin tahon huolehtia koko maakunnan alueella. Kuntien työpajatoiminnan rahoituksen tulisi olla pysyvää pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Kuntakokeilun ja laajemmin kunta- ja sote-uudistusten vaikutuksia työllisyyspalvelujen kehittämiseen, organisointiin ja eri toimijoiden, mm TYP:n, rooleihin oli jo pohdittu. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että organisaatiouudistuksissa huomioitaisiin maaseudun asiakkaiden palvelutarpeet ja mahdollisuudet. TE-toimiston ja muun yhteistyöverkoston tulisi tuntea hyvin toinen toistensa työllisyyttä tukevat palvelut ja osaaminen sekä asiakkaiden elinympäristö. Työttömien moniammatillisen palvelun haasteena nähtiin edelleen yli organisaatiorajojen menevien palveluprosessien hallinta, kuka vastaa mistäkin prosessin osasta ja palveluista, missä roolissa, miten asiakastiedot siirtyvät ja miten asiakas saa tarvitsemansa joutumatta ristiriitaisten viestien ja toimintatapojen kohteeksi. Verkostona toimiminen on haasteellista organisaatioiden erilaisten intressien, lainsäädännön, toimintakulttuurien ja osaamisen vuoksi. Yhteistyön pullonkaulojen poistamiseksi verkostotyön johtamista ja mallintamista tulee kehittää Keuruun kaupunki: KOPPI-KOKE- MUKSELLINEN OPPIMINEN Keuruun kaupungin Koppi-hanke toteutui Vastuutahona olivat kaupungin työllisyyspalvelut. Hankkeen tavoitteena oli kehittää paikallisia ammatillisten tutkintojen vaatimukset täyttäviä oppimisympäristöjä, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret voivat saada yksilöllistä ohjausta työllistymiseen, työelämäkokemusta ja joissa he voivat suorittaa ammatillisten tutkintojen osia. Määrällisenä tavoitteena oli valmentaa 25 nuorta uuteen koulutus- tai työmarkkina-asemaan, kehittää 6 yrityksen rekrytointia ja verkottaa oppilaitokset työllisyyden hoitoon. Lisäksi tavoitteena oli kehittää 3 oppimisympäristö-osa-aluetta. Tulokset KOPPI-hankkeeseen ohjautui 45 nuorta, joista miehiä 37. Vailla ammatillista koulutusta oli 25, näistä ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä 13. Hankkeen päättyessä 36 oli osallistunut palveluihin, näistä 6 lähti opiskelemaan, 8 pääsi työhön ja loput jatkoivat kuntouttavassa työtoiminnassa oltuaan välillä jossain muussa toimenpiteessä. Hankkeessa kehitettiin Toimintakeskus Navikkaan tutkinnon/-osien suorittamiseksi oppimisympäristöt käsiteollisen, palvelutuotannon ja luovien toimintojen osa-alueisiin. Kehittelyn pohjaksi koottiin TOP-Navikka- työtoiminta- ja oppimispaikan Toimintakäsikirja ja TOPEX-kehittämismalli. Oppimisympäristöjä ei päästy kartoittamaan yrityksiin lomautusten/irtisanomisten takia. Oppimisympäristöt Navikka- toimintakeskukseen on saatu valmiiksi kuntakokeilu hankkeessa. Arviointia KOPPI- hankkeella haettiin ratkaisua ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tilanteeseen uudella lähestymistavalla. Kohderyhmän nuoret olivat paljon tukea tarvitsevia työttömiä tai opinnot keskeyttäneitä. Oppimisympäristöjen kehittämisellä pyrittiin mahdollistamaan ammatillisten opintojen loppuun saattaminen tai tutkinnon osien suorittaminen Keuruun Toimintakeskuksen työtoiminnoissa. Tämä tehtiin yhteistyössä ammattioppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen dokumentoitiin ja osaamisesta annettiin todistus, jota oli mahdollista hyödyntää työ-tai opiskelupaikan haussa. Työssäoppimisen ohjauksen tehostamiseksi 16 työllisyyspalvelujen työntekijää osallistui JAO:n työpaikkaohjaaja-koulutukseen. Kirjallisen TOPEX- kehittämismallin tarkoitus on opastaa työyksiköitä ja yrityksiä itse kokoamaan työtehtäväkokonaisuuksia ammatillisen koulutuksen tutkintovaatimuksia vastaaviksi työssäop- 12

13 pimispaikoiksi. Tämä ei hankkeen aikana edennyt ilmeisestikin liian uutena asiana ja yritysten työtilanteiden heikennyttyä. Hankkeen kehittämistyön keskeisin tavoite oli tehostaa maaseudun nuorten ammatillisten taitojen oppimista tutkintojen vaatimukset täyttävissä työtehtäväkokonaisuuksissa, joita olisi voitu rakentaa lukuisiin yrityksiin ja kuntaorganisaation omiin yksiköihin. Malli mahdollistaisi ainakin osittain useamman ammatillisen koulutuksen kotipaikkakunnalla. Hanke auttoi kehittämään ensisijaisesti Navikka- Toimintakeskuksen omaa toimintaa työssäoppimisen ympäristönä, mikä on kunnan työllisyyspalvelujen laadun kannalta hyvä asia. Hankkeen kehittämishaaste oli uudenlainen ja varsin kunnianhimoinen. Kehitetyt työkalut olivat jossain määrin raskaat, ehkä enemmän oppilaitoskäyttöön soveltuvia. KOPPI-hankkeen kehittämistyö jatkuu Keuruun kuntakokeiluhankkeessa. Yhteistyötä viritellään ympäristökuntien kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa suoritettavien tutkintojen/-osien valikoimaa. Ilman hankerahoitusta ja asian osaavaa kehittäjää KOPPI-hanketta ei olisi saatu toteutumaan. Hankkeet rahoituksineen ovat jatkossakin tarpeellisia työttömyyden hoidossa, mutta niiden tulee olla konkreettisia ja riittävän pitkäkestoisia, jotta saadaan muutosta aikaan palvelurakenteissa, toimintatavoissa, osaamisessa ja asenteissa. Organisaation johdon ja ohjausryhmän tuki on erittäin tärkeä. Kunnan työllisyyspalvelujen, TE-toimiston, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja työnantajien välinen saumaton yhteistyö on avainasioita työttömien palveluprosessien tuloksellisuudelle. Yhteistyöprosessien toimivuudessa on vielä haasteita Jyväskylän kaupunki: PAJATOIMIN- NAN PUUTTUVAT PALAT Jyväskylän kaupungin hanke Pajatoiminnan puuttuvat palat ajoittui Hankkeelle on haettu jatkorahoitus ajalle Hankkeen tavoitteena oli laajentaa Nuorten Taidetyöpajan toiminta koko Jyväskylän alueelle vahvistamalla ja tehostamalla työpajan muiden hankkeiden toimintaa ja kehittämällä uusia toimintamuotoja. Tällaisia olivat mm työhönvalmennus nuorten yrityksiin työllistämiseksi, pajakoulun kehittäminen ja toiminnallisten ryhmien kehittäminen etsivän nuorisotyön tueksi. Määrällisiä tavoitteita olivat harjoittelupaikat yrityksiin nuorelle/v, yhteistyöyrityksiä , pajakoulun käynnistyminen vähintään 2 uudessa yläkoulussa. Tulokset Nuorten Taidetyöpajalla on aloitettu hankkeen aikana työhönvalmennus, jota tehdään kuntakokeilun puitteissa yhteistyössä Sovatekin kanssa. Hankkeen toinen kehittämistavoite oli käynnistää vähintään 2 uutta pajakoulua, mikä on toteutunut Huhtasuon ja Kuokkalan yläkoulujen kanssa. Oppipajalla on aloittanut 6 oppilasta. Pajakoulun toiminnalliset menetelmät ovat levinneet myös sairaalakouluun. Kolmas kehittämiskohde oli etsivän nuorisotyön toiminnallisten ryhmien kehittäminen Taidetyöpajalla. Ryhmätoiminta on nyt tarjolla nuorille, jotka ovat keskeyttämässä tai keskeyttäneet opinnot tai jonkin palvelun eikä elämän suunta ole selkiintynyt. Ryhmätoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa, kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Arviointia Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut koostuvat useista toimintakokonaisuuksista. Vuonna 2010 käynnistynyt Voimalaitos-hanke on laajentanut Nuorten Taidetyöpajatoimintaa sisältäen nyt 12 erilaista taitopajaa. Toiminnassa on mukana n 300 nuorta/ v, määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta Taidetyöpajan hankkeita ovat Etsivä pajatyö, Työpajatoiminnan kehittäminen, Kuntouttava työtoiminta- paja sekä Puuttuvat palat- hanke, joka on Keski- Suomen Liiton rahoittama ja tässä arvioinnissa mukana. Nuoret ohjautuvat Taidetyöpajalle TE-toimiston/ TYP:n ja eri hankkeiden kautta sekä oma-aloitteisesti. Liiton rahoitus on mahdollistanut uutena toimintana Nuorten Taidetyöpajan työhönvalmennuksen. Työhönvalmentaja toimii yhteistyössä Sovetekin Töihin- palvelun kanssa. Sovatekilla on laaja yrityskoordinaattorin luoma yritysverkosto ja toimiva työhönvalmennus- malli, joten on tarpeetonta tehdä päällekkäistä työtä. Työhönvalmentaja on tärkeä linkki yritysten ja nuorten välillä työhönsijoittumisessa. Töihin-palvelun avulla on pystytty luomaan yrityksiin uusia ma- 13

14 talan osaamisen työpaikkoja, joita ei aiemmin ole ollut. Taidetyöpajan työhönvalmentaja vastaa mm nuorten työelämätaitojen valmentamisesta tehden pohjatyötä työkokeiluun ja työllistymiseen. Nuoret oppivat pajatoiminnoissa monia ammatillisia taitoja ja valmiuksia, joita voi hyväksi lukea ammatillisissa opinnoissa ja markkinoida työnantajille esim. työkokeilun aikana. Pajaohjaajat ja valmentajat ovat kouluttautuneet osaamisen tunnistamiseen Paikko-hankkeen kautta, mikä on edistänyt työpajojen kehittymistä merkittäviksi oppimisympäristöiksi mahdollisten näytöt ja osaamistodistukset. Taidetyöpajan nuorista suurin osa (60 %) lähtee erilaisten pajajaksojen jälkeen opiskelemaan, sillä monilla ei ole ammatillista koulutusta tai hankitun tutkinnon ala ei kiinnosta. Nuorten tilannetta seurataan puhelinkontakteilla ½ vuoden välein. Pajakoulun tavoitteena on tukea kelkasta pudonnutta nuorta saamaan peruskoulun päättötodistus. Pajakoulua, Oppipajaa pidetään Nuorten Taidetyöpajan tiloissa. Opettajat/erityisopettajat ja opinto-ohjaajat ovat ohjanneet koulusta poisjääneitä oppilaita pajakouluun. Oppilaat haastateltiin keväällä ja syksyllä 6 yhdeksäsluokkalaista jatkoi koulunkäyntiä Oppipajassa. Opetusmenetelmät ovat toiminnallisia, ei-koulumaisia. Erityisopettajan rinnalla työskentelee opinto-ohjaaja (0,5 htv), joka rahoitetaan liiton myöntämällä hankerahalla. Oppipajan opetusmetodit otettiin käyttöön myös sairaalakoulussa. Pajakoulu-mallin kehittymistä seurataan tiiviisti. Etsivän työn tueksi on käynnistetty toiminnallisia ryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Nuoret ohjautuvat ryhmistä pikku hiljaa eri taitopajoille. Taidetyöpajojen ohjaajien kokemuksen mukaan nuoret ovat aktiivisia ja kaikki pääsevät elämäntilanteessaan eteenpäin. He ovat nähneet nuorissa taitopajojen aikana hyvää kasvua ja suuria kehitysharppauksia, joten toiminnalliset menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi lähestymistavaksi. Arviointikeskustelussa tärkeiksi asioiksi nousivat työpajojen opinnollisuus ja perinteisestä työpajaa laajempi ns. seinätön työpajamalli. Tulevaisuuden visiona on viedä opinnollinen työpajatoiminta työpaikoille ja yrityksiin, jolloin työtön nuori/aikuinen opettelee ammatillisia taitoja oikean työelämän ympäristöissä palveluohjaajan tai työvalmentajan tukiessa häntä siellä tarpeen mukaan. Oppisopimuskoulutuksen käytännöt ovat melko jäykkiä. Suomessa oppisopimuskoulutus tapahtuu työsuhteessa, mikä voi olla kynnyskysymys työnantajille koulutettavan ottamiseksi. Suhdanteiden vaihtuessa, irtisanomis- ja lomautustilanteissa monet oppisopimusopinnot ovatkin keskeytyneet. Pohdittiin vaihtoehtoa, jossa oppisopimusopiskelijan toimeentulo turvattaisiin ilman työsuhdetta muilla tavoin esim palkan ja työttömyysturvan yhdistelmällä. Moniammatillisen yhteistyön haasteellisuus nousi myös esille; työttömän palveluprosessin hahmottamisen hankaluus, toimijoiden runsaslukuisuus ja roolien epäselvyys, työllisyyspalveluiden tilkkutäkkimäinen kehittämistyö, palvelujen tuotteistamisen vaikeus, asiakkaan selviytyminen palveluverkostossa, hajallaan olevat palvelut, käsitteiden runsaslukuisuus jne tulevat yhä vastaan arjen työssä. Jyväskylän Taidetyöpajan luovat työmenetelmät ja niiden avulla saadut tulokset muuttavat ja uudistavat työllisyyspalveluita. Toiminnallisin menetelmin on autettu lukuisia vahvan tuen tarpeessa olevia nuoria löytämään omat voimavarat, kehittymispotentiaali ja elämänsuunta. Ilman hankerahoituksia tällaista toimintaa ei olisi ollut mahdollista kehittää eikä jatkaa Petäjäveden kunta: VARIKOLTA VERKOSTOON Petäjäveden kunnan hanke toteutuu Hankkeen tavoitteena oli luoda pienen kunnan nuorten työllistämismalli, jolla varmistetaan kaikille nuorille peruskoulun päättötodistus, mahdollisuus ammatillisiin opintoihin ja valmistumisen jälkeen 1.työpaikka. Varikko-verkostopaja tukee ja ohjaa nuoria opintojen keskeytymisuhassa, koulutushalukkuuden, opiskelu- tai työpaikan puuttuessa. Nuoret osallistetaan palvelujensa suunnitteluun. Määrällisiä tavoitteita olivat yhteistyöyrityksiä 10, uusia työpaikkoja 6 ja uusia yrityksiä 2. Alle 25-vuotiaita työttömiä olisi v lopussa 0. 14

15 Tulokset Hankkeen aikana nuorille on kehitetty 4 palvelutuotetta, joiden toteutusta koordinoidaan Varikko-ympäristössä:1. Hyvinvointiohjaajan palvelut nuorisotalo Feenixissä kaikille nuorille, jotka kokevat tarvetta keskustella luottamuksellisesti asioistaan. 2. Valmennusjakso Varikko lukion tai ammattiopiston nuorille, joilla koulunkäynti ei suju. 3. Tuettu Oppisopimusohjelma 2013 (työkasvatusmalli) alle 25-vuotialle työnhakijoille ja ammatillista koulutusta vailla oleville. 4.Vastavalmistuneen räätälöidyt palvelut jo valmistuneille. Kehittämistyön lopputuloksena tulee olemaan Petäjäveden nuorten palvelukäsikirja. Arviointia Petäjäveden työllisyyspalvelut toimivat suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu työpaja, työvoiman palvelukeskus, työkeskus, etsivä nuorisotyö ja nuorten kesätyöllistäminen. Nuorten palvelujen keskuksena toimii koulujen läheisyydessä toimiva Nuorisotalo Feenix, jossa on mm vapaa-ajan toimintaa, hyvinvointiohjaajan palvelut, etsivä nuorisotyö, duunipiste ja jopo-luokka. Periaatteena ovat matalankynnyksen palvelut, ennaltaehkäisevä, luottamuksellinen ja nuorta leimaamaton lähestymistapa. Moniammatillinen yhteistyö liittyy tarpeen mukaan nuorten palveluvaiheisiin. Hankkeen asiakkaista pääosa tarvitsee vahvaa tukea tilanteeseensa, osa ohjautuu suoraan valmennukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Työhön sijoittumista edistävät valmennukset ja koulutukset toteutetaan hankkeen duunipisteessä. Työkokeilut ja työllistäminen suuntautuu ensisijaisesti yrityksiin. Työllisyyspalveluiden yritysverkostoon kuuluu reilu 30 yritystä, jotka ovat tarjonneet työmahdollisuuksia nuorille. Yrityksiin työllistämisessä ei ole koettu ongelmia. Ratkaisevaa on ollut työtapa, jolla työhönvalmentaja on lähestynyt yrittäjää nuorten asioissa ja nuorten tukeminen työjakson aikana työpaikalla. Hankerahoituksella kunta sai tarpeellisen lisäresurssin, joka mahdollisti lyhyessä ajassa kattavan nuorten palvelupaletin kehittämisen. Tuloksena on joustava ennaltaehkäisevä koulutuksen ja työllistymisen malli, jossa nuoria tuetaan tarpeen mukaan perusopetuksesta ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Perusopetuksen kanssa tehdään yhteistyötä jopo-luokalla, jossa on tällä hetkellä 10 nuorta. Nuoret saavat työelämävalmennusta ja heitä autetaan etsimään työssäoppimispaikat (12 vkoa/lukuvuoden aikana) peruskoulun loppuun saattamiseksi. Tuettu oppisopimusohjelma, jota edeltää muutaman kuukauden työkokeilu valmiuksien varmentamiseksi, on uutta. Vastavalmistuneiden työhönvalmennus on käynnistynyt. Nuoret tekevät yrityksiin työnäytteitä osaamisestaan ja voivat siten edistää omaa työllistymistään. Ammatillisiin opintoihin pääsevä nuori voi hyödyntää tekemiään työnäytteitä myös opintoihinsa. Kehitetty malli toteuttaa hyvin nuorten yhteiskuntatakuuta, toimii myös syrjäytymistä ja työttömyyttä ennaltaehkäisevänä ja nuorten työelämäyhteyksiä lisäävänä. Hankkeen onnistumiseen on vaikuttanut oleellisesti kunnan johdon vahva sitoutuminen nuorten palvelujen kehittämiseen. Nuorten lisääntynyt päihdeongelma, opintojen keskeytymiset ja korkea nuorten työttömyysaste nähtiin toimenpiteitä vaativina asioina. Petäjävedellä pidettiin tärkeänä kehittää ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja, missä hanke on onnistunut erinomaisesti. Yhtenä johtoajatuksena kehittämistyössä oli nuorten ottaminen mukaan palvelujen muotoiluun, mikä varmisti palvelujen tarpeellisuuden ja toimivuuden. Tärkeäksi koettiin että hanke oli oman kunnan hanke ja rahoitus helppokäyttöinen. ESR-hankerahoitusta pidetään liian raskaana. Kehittämistyö vie aikaa, joten hankkeiden ja rahoitusten kestot voisivat olla pidempiä. Petäjävedellä luotu toimintamalli jatkuu hankkeen jälkeen ja siihen pyritään varaamaan resurssit. Eri kuntien työllisyyspalveluista olisi tarpeen saada tietoa, kun nuoret muuttavat toiselle paikkakunnalle ja prosessit ovat kesken. Työllisyyspalvelujen kehittämiseksi eri toimijoiden yhteiset workshopit voisivat olla toimivampia kuin työkokoukset tai seminaarit. Hyvien toimintamallien ja työtapojen levittämistä pidetään tarpeellisena, ettei turhaan käynnistetä hankkeita samoihin teemoihin. 15

16 3. YHTEENVETO Hankkeet olivat hyvin rajattuja ja tavoitteet konkreettisia, joten tavoitteisiin päästiin varsin hyvin. Työelämäyhteydet toteutuivat kaikissa hankkeissa, mutta hieman eri tavoin. Työmarkkinoiden tilanteen heikkeneminen vaikutti erityisesti työpajojen työhövalmennuksen tuloksiin eli työllistyneiden määriin. TE-toimiston organisaatiouudistuksen keskeneräisyys näkyi mm asiakkaiden vähäisenä ohjautumisena hanketoimijoiden palveluihin, mikä aiheutti jossain määrin resurssien vajaakäyttöä. Positiivista olivat työttömyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevät näkökulmat ja toimintatavat. Keski-Suomen 4H-piirin Duunirinki-hanke, Taitava Karstula-koulutusmalli ja yrittäjyyden Ruutulippu olivat vahvasti nuorisotyöttömyyttä ennaltaehkäiseviä. Suomen 4H-Liitto on pyytänyt tuotteistamaan Duunirinki-mallin valtakunnallista levitystä varten. Petäjäveden Varikolta Verkostoon-hankkeen koordinoimassa nuorten palvelukokonaisuudessa on myös vahvasti varhaisen puuttumisen periaate. Hankkeiden kehittämät toimintamallit ovat selkeitä ja sovellettavissa laajemminkin. Neljän kunnan yhteisessä Nuorten uusi kanavahankkeessa Muuramen Innola ry:n nuorten yrittäjyysmalli on myös ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka kaltaista kannattaisi käynnistää muillakin alueilla. Keuruun KOPPI-hankkeessa kehitettiin työssäoppimisympäristöjä uutena lähestymistapana nuorisotyöttömyyteen. Kiinnostavaa hankkeissa oli myös toiminnalliset valmennusmenetelmät, joilla onnistuttiin esim. Jyväskylän taidetyöpajoilla, Saharanta- ja Neppari-hankkeissa aktivoimaan ja tukemaan nuorissa suuria kehitysaskeleita ja kasvutarinoita. Valmentajat kuvasivat työtapaansa tekemällä oppimiseksi, jossa vähemmän painoarvoa tuntui olevan nuorten taustoilla ja enemmän luovalla tekemisellä, työprojekteilla ja onnistumisen kokemuksilla. Työprojektit ovat olleet motivoivampia ja opettavaisempia, mutta myös vaativampia kuin yksittäiset työtehtävät. 16

17 Kuntien välinen ja moniammatillinen yhteistyö eivät merkittävästi lisääntyneet hankkeiden vaikutuksesta. Nuorten uusi kanava oli ainoa useamman kunnan yhteinen hanke ja osapuolille kokemuksena myönteinen. Hanketyöntekijät saivat uusia virikkeitä palvelujen kehittämiseen ja tukea haastavaan työhön. Duunirinki-hankkeessa työntekijätason yhteistyötä tehtiin jonkin verran opinto-ohjaajien kanssa. Etsivä työ oli merkittävä palveluihin ohjaava taho. Yrittäjyyttä työllistymisen muotona tuki hankkeista vahvimmin Yrittäjyyden Ruutulippu, joka tavoittelee uusia yrityksiä ja osuuskuntayrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatustyötä tehtiin Duuniringeissä ja Nuorten uusi kanava hankkeessa Muuramen Innola ry:ssä. Molemmissa järjestetään yrittäjyyteen liittyvää koulutusta ja tuetaan harjoitusyritysten perustamista. Hankkeiden onnistumista tukevia tekijöitä olivat konkreettiset suunnitelmat ja tavoitteet, organisaation vahva taustatuki, työntekijöiden osaaminen, vastuu kehittämisestä emo-organisaation työntekijöillä ja tarvelähtöinen kehittäminen. Hankerahoitus oli kaikkien hanketoimijoiden mukaan tarpeen kehittämisresurssien saamiseksi. Hankkeilla voidaan lisätä työllistämisen volyymiä, kehittää uusia toimintapoja ja malleja, edistää asiakkaiden hyvinvointia, palkata lisää työntekijöitä ja hillitä työttömyyttä lieveilmiöineen. Hankerahoituksilla pyöritetään mittavasti pysyväisluoteista toimintaa. Hankkeiden lyhytkestoisuus, rahoituspohjan epävarmuus ja projektihenkilöstön vaihtuvuus ovat ongelmallisia. Hankkeiden hallinnointi on usein liian raskasta (ESR). On vaikea arvioida, miten suuria vaikutuksia hankkeilla oli tai tulee olemaan kunkin taustaorganisaation työllisyyden hoidon kokonaisuuteen, mutta toimijoiden oman arvion mukaan kehittämishankkeet ovat tukeneet heidän työtään. Kun hankkeita suhteutetaan koko maakunnan nuorisotyöttömyyden ongelmaan, kokonaisvaikutuksia on vielä vaikeampi nähdä. Ennaltaehkäisevän työn tulokset ilmenevät pidemmän ajan kuluessa, mutta sen osuutta tulisi lisätä. Työttömyyskehityksen, myös nuorisotyöttömyyden, kääntämiseksi tarvitaan laaja-alaisempaa kehittämistyötä, johon pienimuotoiset hankkeet eivät riitä. 17

18 4. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Seuraavassa on kehittämisehdotuksia, jotka syntyivät projektien vastuuhenkiöiden ja ELY:n asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja omista työhallinnon työkokemuksista. Työllisyyspalveluihin liittyviä ehdotuksia Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Verkostotyö vaatii johtamista ja vastuutusta. Verkostona toimiminen edellyttää yhteistä näkemystä kohderyhmän palvelutarpeista, palveluista, järjestämisvastuista ja eri toimijoiden rooleista verkostossa. Verkostotyön mallintaminen selkiyttäisi toimijoiden vastuita ja asiakkaan prosesseja. Asiakaspalvelun laatuun vaikuttavia seikkoja ovat mm. asiakasohjaus, palveluprosessien selkeys ja sujuvuus, oikea-aikainen tietojen välittyminen palveluntuottajien ja työvoimapalvelujen vastuuorganisaation (TE-toimisto) välillä. Asiakaslähtöinen palvelujen muotoilu voisi tuoda uusia näkökulmia työllisyyspalveluiden sisältöihin, menetelmiin ja toteuttamistapoihin. Asiakkaat käyttävät palveluita, joista kokevat saavansa hyötyä ja jotka ovat helposti saatavia/käytettäviä. Yliopiston eri tieteenaloja (käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet, terveystieteet, taloustieteet) tulisi hyödyntää enemmän palveluiden muotoilussa sekä erilaisten valmennus- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä. Palvelujen tuotteistaminen selkiyttäisi työttömille tarjolla olevia palveluja. Eri toimijoiden osaaminen tulisi tunnistaa ja tuotteistaa palveluiksi, jolloin TE-toimisto/moniammatillinen verkosto voisi hyödyntää palveluja tehokkaammin. Yhtenäiset palvelutuotteet/brändit tulisi ottaa käyttöön kaikissa kunnissa, työpajoilla, työllisyysprojekteissa ja 3.sektorilla (esimerkkinä Töihin-palvelu). Se selkiyttää palveluvalikoimaa niin työllistettäville kuin työnantajillekin, luo linjakkuutta ja laatua palveluihin, kertoo mitä lisäarvoa palveluntuottaja tuo työttömän palveluprosessiin ja asiakaskin ymmärtää, mitä saa. 18

19 Kuntien työllisyyspalvelut tulisi olla selkeät ja helposti löydettävissä kuntien kotisivuilla: palvelut, saatavuus, järjestämistavat, vastuuhenkilöt. Paikkakuntaa vaihtavien palveluprosessit jatkuvat usein uudella kotipaikkakunnalla ja tietoja tarvitsevat niin työtön kuin häntä palveleva verkosto. Kuntayhteistyön lisääminen työllisyyden hoidossa. Pienet kunnat voisivat organisoida yhdessä työllisyyspalvelut ja yhdistää voimavaransa. Malli voisi laajentaa palveluverkostoa, edistää työttömien liikkuvuutta, parantaa toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Työllisyyspalvelun kuntakohtainen järjestäminen ja kehittäminen sitoo väheneviä resursseja ja rajaa työttömien työllistämistä liian pienelle alueelle. Työpajojen kehittäminen työelämätaitojen ja ammatillisen osaamisen oppimisympäristöiksi. Työpajat ovat merkittävä oppimisympäristö paljon tukea tarvitseville työttömille. Työttömän osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi tulisi tehdä kaikissa työpajoissa yhtenäisin menetelmin laaduin varmistamiseksi. Siitä hyötyvät niin työtön kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Työpajatoiminnan ja työvalmentajien lisääntyvä jalkauttaminen työpaikoille normaalin työelämän sisään lisäisi työttömien työelämään sijoittumista. Se laajentaisi työpajojen työssäoppimisen ammatillista kirjoa. Kolmannen sektorin toimijat voisivat yhdistää voimavaransa työllisyyspalvelujen tuottajina. Työllisyyspoliittiset hankkeet voisivat olla pienten toimijoiden yhteisiä. Resurssit kohdentuisivat tehokkaammin palveluiden järjestämiseen hallinnoinnin jäädessä vähemmälle. Hankkeisiin liittyviä ehdotuksia Hankerahoituksen vähetessä on hyödynnettävä jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Ne tulisi nostaa näkyviin, testata ja tarpeen tullen levittää laajempaan käyttöön. Asian eteenpäin viemiseksi tulisi sopia vastuutahot ja menettelyt. Hankkeissa tuotettujen ideoiden mallintaminen, palvelutuotteiden ja prosessien kuvaaminen puuttuu nykyisellään lähes kokonaan. Niitä on vaikea hyödyntää ja levittää, ellei niitä osata kuvata. Jatkossa hankkeissa tulisi olla tällaista osaamista ja kuvaukset tulisi olla vähintäänkin loppuraporteissa. Tarvitaan sekä kehittämishankkeita että toimeenpanevia hankkeita. Kehittämishankkeet voivat olla lyhytkestoisia uusia ideoita, käytäntöjä tms. tuottavia. Pidempikestoisilla toimeenpanohankkeilla uudet tuotokset voida testata, arvioida, kehittää edelleen ja levittää. Tulevaisuuden hankkeissa visioimiskyky, johtaminen, kehittämisosaaminen ja toimeenpanokyky korostuvat. Kehittämishankkeiden painopistettä tulee siirtää työttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisevien toimintamallien ja keinojen kehittämiseen. Jatkossakin tarvitaan työttömyyden seurauksia korjaavia toimenpiteitä, mutta pelkästään niihin keskittyminen ei riitä. Maakunnalliseen yhteistyöhön liittyviä ehdotuksia Tarvitaan kokonaisvaltaista ja laajaa kehittämisotetta, laajempia hankkeita, joilla kehitetään työllisyydenhoidon kokonaisuutta systemaattisesti koko maakunnassa. Keski-Suomen Liitto ja ELY-keskus voivat ottaa aluekehittämisen ja työllisyyspolitiikan vastuutahoina ja rahoittajina vahvemman roolin kehittämishankkeiden kohdentamisessa maakunnan tarpeista lähtien (MYR). Yhdessä määriteltyihin strategisesti oleellisiin kehittämiskohteisiin ja konkreettisiin tavoitteisiin parhaiten vastaavat kehittämishankkeet rahoitettaisiin. Yksittäiset toimijalähtöiset hankkeet ovat vastanneet hyvin ko. organisaatioiden kehittämistarpeisiin ja olleet sellaisenaan hyödyllisiä. Hankkeet ovat toimineet myös puskurina estäen työttömyysongelman hallitsematonta pahenemista. Tilkkutäkkimäisellä kehittämisellä ei voida kuitenkaan saada merkittäviä muutoksia maakunnan (nuoriso)työttömyyteen. 19

20 LIITTEET LIITE 1. Hankkeiden kohdentuminen työttömän nuoren palvelutarpeisiin LIITE 2. Hankkeiden toimintamallit 20

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

NUORISOFOORUMIN TEEMARYHMIEN TYÖ NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESSA

NUORISOFOORUMIN TEEMARYHMIEN TYÖ NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESSA NUORISOFOORUMIN TEEMARYHMIEN TYÖ NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESSA 28.5.2013 Nuorisofoorumin taustaa Vuonna 2010 näkyi merkkejä nuorisotyöttömyyden uudesta kasvusta. Työmarkkinoille sijoittuminen hidastui.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot