JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013"

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013 Kustannuspaikka 1272 Kehittämishankkeet Tilanne perustuen kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, suunnittelu /liiketoimintajohtajan ja tilaajajohtajan päätöksiin

2 2 YLEISTÄ TOTEUTUNUT RAHOITUS Vuonna 2013 kaupungin kehittämishankkeisiin (kustannuspaikka 1272) käytettiin yhteensä euroa. Suurin osa rahasta kanavoitui Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josekin ja Joensuun tiedepuiston kautta erilaisiin suurehkoihin kehittämishankkeisiin ( ). Josekille suuntautuva rahoitus on kokonaissumma, jonka kohdentumisesta eri hankkeisiin päätetään Josekissa. Näiden lisäksi kehittämishankemäärärahoista rahoitettiin kolmea palvelukeskusten hanketta ( ), yhtä yliopiston hanketta (7 500 ) sekä kahta muuta hanketta ( ). Euroopan Union ohjelmakauden hankkeista suuri osa on päättynyt vuoden 2012 ja 2013 aikana, joten kaupungin rahoittamien hankkeiden lukumäärä vähentyi vuonna 2013 edellisvuosista. HANKKEIDEN SISÄLLÖSTÄ Kehittämishankkeet tukevat Joensuun kaupungin strategian toteuttamista. Erityisesti hankkeilla tuetaan osaamiseen, elinkeinoelämään ja viihtyisään kaupunkirakenteeseen liittyviä tavoitteita sekä kaupungin kansainvälisen strategian toteuttamista. Rahoittamisella pyritään lisäämään työpaikkoja ja hyödyntämään EU:n rakennerahasto ohjelmia, yhteisöaloitteita ja erillisohjelmia. EU:n rahoitus on aina osarahoitusta ja vaatii omarahoitusosuuden. Joissakin ohjelmissa hankkeilta edellytetään kuntarahoitusta. Pohjois-Karjalassa Joensuun rooli kuntarahoittajana on oleellinen hankkeiden saamiseksi liikkeelle. VASTUUT JA TARKASTUKSET Kunkin hankkeen hallinnoijalla on juridinen vastuu hankkeen toteuttamisesta. Hankkeilla on oma ohjausryhmänsä, joka seuraa hankkeen toimintaa ja ohjaa sitä. Ohjausryhmä ei kuitenkaan ole juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Jos kaupunki on hankkeessa osarahoittajana, kaupungilla ei myöskään ole toteuttajan laajuista vastuuta. Osarahoittajan/partnerin vastuu vaihtelee EU:n rahoitusohjelmasta riippuen. Kaupungin osallistuminen ja edustus ohjausryhmissä on ratkaistu tapauskohtaisesti. Ohjausryhmätyöhön osallistumisen kautta sekä ohjataan hanketta että varmistetaan tiedon ja kehitettyjen mallien siirtyminen kaupungin operatiivisen organisaation käyttöön. Kaikista hankkeista, joissa kaupunki on osallisena kehittämishankemäärärahojen kautta, raportoidaan vuoden lopussa. Josekin ja Tiedepuiston osalta raportointi on listauksenomaista. KOORDINAATIO JA OHJEISTUS Joensuun kaupungin hankeohjeet uusittiin lukien ja niitä päivitettiin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun osalta Näiden lisäksi kaupungin Intranet sivuilla on linkit muihin hanketoimintaa koskeviin säännöstöihin sekä lukuisa määrä täydentäviä liitteitä ja käytännön informaatiota. Hankepäätösten valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi tilausten valmistelutyöryhmä. Hankeohjeet uudistetaan vuoden 2014 aikana vastaamaan EU:n uuden rahoituskauden käytäntöjä. OHJELMAKAUSI Euroopan unionin rakennerahasto ohjelmat Itä Suomessa käynnistyivät vuoden 2007 loppupuolella. Ohjelmakaudella Suomi sai EU:lta tukea neljästä rakennerahastosta: 1) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), 2) Euroopan sosiaalirahasto (ESR), 3) Maaseuturahasto ja 4) Kalatalousrahasto (EKTR). EU:lla on näiden edellä mainittujen rahoitusohjelmien lisäksi lukuisia kansainvälisiä erillisohjelmia, joista erityisesti venäläisten kumppanien kanssa toteutettavan naapuruusohjelman rahoitusta (ENPI) on käytetty Joensuussa. Vuonna 2013 kaupunki hallinnoi kahta ENPI CBC hanketta ja on partnerina kolmessa ENPI hankkeessa.

3 3 JOSEK OY:N HANKKEET Päätös: osakassopimus Rahoitus: Joensuun kaupunki vuonna 2013 ( ) Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:llä on operatiivinen vastuu seudun elinkeinopolitiikan määrittämisestä, yritysneuvonnasta, yritysten kehittämistyöstä sekä seudun markkinoinnista. JOSEK Oy:n kautta seudun kunnat tekevät yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. JOSEK Oy on vuonna 2013 hallinnoinut / ollut osatoteuttajana seuraavissa hankkeissa: HYMY Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt ( ) Hanke jatkaa hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Päätavoitteena on edistää julkisen ja yksityisen sektorin monitoimijaista yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi. Osatoteuttajina jatkavat aiemman HYRRÄ hankkeen tapaan maakunnan muut seudulliset kehittämisyhtiöt eli KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 50 hyvinvointialan yritystä ja järjestöä, vuoden 2013 lopussa niitä oli mukana 41 yritystä / järjestöä. Uusia työpaikkoja oli samaan aikaan syntynyt 55 (tavoite 50) ja uusia yrityksiä 6 (tavoite 5). Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Lisää potkua Venäjän kauppaan ( ) Tavoitteena on kohottaa Venäjälle suuntautuvan neuvonnan ja liiketoiminnan osaamistasoa Pohjois Karjalassa. Hankkeessa tuotetaan yritysneuvojien ja yrittäjien käyttöön osaamissalkut. Osatoteuttajana hankkeessa on Pohjois Karjalan kauppakamari. Tavoitteena on ollut saada mukaan yhteensä 30 Venäjän markkinoille haluavaa yritystä sekä 10 yritysneuvojaa. Vuoden 2013 lopulla mukana oli yhteensä 45 yritystä ja 11 yritysneuvojaa, mikä kertoo palvelun tarpeesta ja kysynnästä. Hanke on ELY keskuksen osarahoittama (ESR-rahoitus). Cities by the water new opportunities for business development ( ) Tavoitteena on ollut hyödyntää Joensuun, Kiteen, Sortavalan ja Petroskoin sijaintia veden äärellä alueiden yritystoiminnan kehittämisessä, sekä parantaa kohdekaupunkien kilpailukykyä yhdistämällä yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Jokivarsialueiden toiminnallinen kehittäminen tähtäsi kohdealueiden vetovoimaisuuden lisäämisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Joensuun kaupungin osalta aktiivisena toimijana oli erityisesti kaavoitus, toimena laadittiin keskustan jokea ympäröivälle alueelle kehittämissuunnitelma jota on hyödynnetty mm. kasvusopimuksen symmetrinen kaupunki -idean luonnostelussa. Lisäksi hankkeessa keskityttiin venäläisten ja suomalaisten yritysneuvojien ja yrittäjien yhteisten työkalujen kehittämiseen ja käyttöönottoon rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Hankkeen osatoteuttajina olivat Joensuun kaupungin lisäksi KETI Oy, Petroskoin kaupunki sekä useita muita partnereita Venäjän puolelta. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen mm. Petroskoissa sijaitsevan Karjalan tasavallan yrityshautomon kanssa, jonka kanssa JOSEK Oy solmi yhteistyösopimuksen vuonna Hanke oli Karelia ENPI CBC ohjelman osarahoittama. Joensuun seudun kilpailukykyohjelma ( ) Hanke jatkoi maaliskuussa 2012 päättyneen työ ja elinkeinoministeriön osarahoittaman ja koordinoiman Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) mukaista toimintaa. Hankkeessa edistettiin ja valmisteltiin Joensuun seudun kilpailukykyä edistäviä täsmäkehittämishankkeita, joihin haettiin erillisrahoitus etupäässä EUohjelman lump sum määrärahoista (kertakorvaushankkeet). Vuoden 2013 aikana saatiin valmisteltua yhteensä kahdeksan erillishanketta, joihin JOSEK myönsi yhteensä euroa omarahoitusta. Tällä saatiin aikaan yli euron kokonaishankevolyymi. Täsmähankkeiden rahoituksen toimintamalli on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Toiminta mallia on päätetty jatkaa niin, että vuodelle 2014 JOSEK Oy on varannut euroa kuntarahoituksesta käytettäväksi uuden seudun elinkeino-ohjelman mukaisiin, kilpailukykyä edistäviin täsmähankkeisiin. Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (maakunnan kehittämisraha). KAUPAKS Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen Joensuun seudulla ( )

4 Hankkeen tavoitteena on venäläismatkailijoille suunnattujen kysyntälähtöisten palvelutuotteiden ja palvelukonseptien luominen Joensuun seudulla. Tätä päätavoitetta tukevia osatavoitteita ovat yritysten / yhteisöjen palveluosaamisen tason nousu, vetovoimaisten elämyskohteiden syntyminen, kaupan ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvu sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön syventyminen. Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu kaupan ja palveluiden liikevaihdon kasvu +20 % ja tax free kaupan kasvu +60 % hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Vuoden 2013 aikana toteutettiin muutamia elämystuotteita (mm. Ilosaaren talvitapahtuma) sekä venäläisille asiakkaille suunnattu Joensuu Region kanta asiakaskortti, joka lanseerattiin vuoden 2013 alussa. Kortti sai myös valtakunnallista huomiota ja julkisuutta. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana 53 yritystä (kauppakeskukset mukaan lukien yli 200), tavoitteena on ollut 50 yritystä koko hankkeen aikana. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (EAKR rahoitus). Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivointi Pohjois Karjalassa ( ) Hankkeen tavoitteena on edesauttaa Pohjois Karjalan kaivannaisstrategian käytännön toteutusta sekä strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Konkreettisina tavoitteina on mm. kaivannaisalan yritysten ja muiden toimijoiden verkostojen kehittäminen, uusien yritys /kehittämishankkeiden valmistelu, yleisen tietämyksen lisääminen ja sitä kautta kaivannaisalan imagon kasvu, Pohjois Karjalan kaivannaistoiminnan osaamisen ja koulutuksen viennin lisääminen sekä kaivannaisalan kokonaisvaltaisen kehittämisen maakunnallisen palvelukokonaisuuden selvittäminen ja mallintaminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeella on mm. edesautettu useiden uusien yrityshankkeiden käynnistymistä, lisätty toimialan osaamista ja tuntemusta JOSEKin yritysneuvonnassa sekä oltu aktiivisesti vaikuttamassa valmisteilla olevan Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan toimintasuunnitelman sisältöön. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (ESRrahoitus). Ampumahiihdon MM kilpailujen 2015 kisajärjestelyjen valmisteluhanke ( ) Hankkeen tavoitteena oli ampumahiihdon Kontiolahdella vuonna 2015 järjestettävien maailmanmestaruuskisojen (MM-kisat) valmistelujen näkyvä ja tehokas käynnistäminen sekä järjestelyorganisaation ja rahoituksen kokoaminen. Lisäksi tavoitteena on ollut sellaisen toimintamallin luominen, jolla mahdollistetaan ja edesautetaan jatkossa muidenkin kansainvälisten suurtapahtumien (MM-kisat, maailmancupit) organisointi ja toteuttaminen Pohjois Karjalassa. JOSEKin lisäksi hankkeen toteuttajina olivat Kontiolahden Urheilijat ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Hankkeella edesautettiin merkittävästi MM2015 -kisojen seudullista organisointia ja valmistelua. Lisäksi hankkeessa laadittiin yksityiskohtainen suurkilpailujen hakemisen ja järjestämisen manuaali. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Ilomantsin CHP laitoksen ja pellettitehtaan uusi aikakausi ( ) Hankkeen tavoitteena oli selvittää uuden biojalostuskonseptin kannattavuus ja toteutusmahdollisuudet hyödyntämällä CHP-laitoksen lämpötehoa torrefioidun pelletin valmistukseen. Hankkeessa selvitettiin Suomessa uuden biopolttoainetuotannon kannattavuuden edellytykset. Selvityksen mukaan tehdas sopii rakenteiltaan hyvin mustan pelletin teknologian hyödyntämiseen. Tuloksena syntyi aineisto, jonka avulla haetaan toimijoita investoimaan uuteen teknologiaan. Hankkeen aikana käynnistettiin neuvottelut lähes kaikkien energiayhtiöiden kanssa. Neuvottelut näiden ja muiden potentiaalisten investoijien kanssa jatkuvat edelleen. Kilpailutuksen tuloksena selvitys tilattiin Pöyry Management Consulting Oy:ltä. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). WES2013 tapahtuman osallistava valmistelu ja järjestäminen hanke ( ) Hankkeen tavoitteena oli Kolilla helmikuussa 2013 pidetyn kansainvälisen, uusiutuvaan energian käyttöön keskittyvä tapahtuman osallistava suunnittelu ja markkinointi sekä valmistelu. Hankkeen toteutuksessa oli JOSE- Kin lisäksi mukana Karelia ammattikorkeakoulu. Osallistavan valmistelun ja yhteismarkkinoinnin ansiosta tapahtuma saatiin varsin tasokkaaksi, se kokosi 148 metsäenergia-alan asiantuntijaa, vaikuttajaa, yritysten edustajaa ja opiskelijaa. Osanottajista 33 oli ulkomailta: Kanadasta, Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Virosta, Saksasta, Ranskasta, Irlannista, Italiasta, Unkarista ja Romaniasta. Mukana olleet toimijat ja yritykset kertoivat saaneensa näkyvyyttä ja uutta tietoa alan markkinoista ja mahdollisuuksista etenkin Kanadassa ja Venäjällä sekä luoneensa uusia kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin tai kumppaneihin ja myös Wenet-verkostossa mukana oleviin tahoihin. Tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät tai ylittyivät muilta osin, paitsi ulkomaalaisten ja 4

5 5 hanketoimijoiden osanotto jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan ELY keskus (ESR rahoitus). Pohjois Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma Hankkeen tavoitteena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen. JOSEK vastasi hankkeessa investointien houkutteluosion toteuttamisesta. Muita osatoteuttajia vetovoimaohjelmassa olivat Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeessa oli mukana yhteensä 200 yritystä, joiden investointimahdollisuuksia selvitettiin (tavoite 120). Uusia työpaikkoja syntyi hankkeen tuloksena 157 (tavoite 150). Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Pohjois Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma ( ) Hankkeen hallinnoijana on Joensuun Tiedepuisto Oy. JOSEK on vastannut osatoteuttajana toimenpiteiden toteuttamisesta Joensuun seudulla. Uusiutumisohjelman kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pohjoiskarjalaiset teknologiateollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), mutta myös esimerkiksi puutuote, kivi ja elintarvikealojen pk yritykset. Edelleen kohderyhmään kuuluvat myös näille aloille erilaisia suunnittelu, konsultointi, tietotekniikka, yms. palveluja tuottavat yritykset. Yrityksiä avustetaan ja tuetaan esimerkiksi hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laatimisessa, yrityksen pitkäjänteisessä ja strategisessa kehittämisessä, tuoteideoiden arvioinnissa, tuote ja menetelmäkehityksessä sekä kontaktien ja verkostojen luomisessa. Muita osatoteuttajia hankkeessa ovat KETI Oy ja PIKES Oy. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana yhteensä 265 yritystä (kokonaistavoite 120). Yrityksille oli haettu rahoitusta yhteensä 65,3 milj., josta investointeja 51 milj.. Hankkeen määrälliset tavoitteet tulevat siten ylittymään selkeästi. Lupaavia uusia tuotteita ja kansainvälisiä kehittämishankkeita on saatu aikaan. Pk-yritysten palveluliiketoimintahankkeita ei kuitenkaan ole syntynyt odotetulla tavalla. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen ( ) Hankkeen hallinnoijana oli Kainuun Etu Oy. Hankkeen päätavoitteena oli piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen, joka pilotoitiin ViihtyisäPiha konseptina. ViihtyisäPiha yritysverkosto kasvatettiin valtakunnallisesti tunnetuksi piha ja ympäristörakentamisen toimijaksi ja kansainvälistä liiketoimintaa kehitettiin muutamilla, tarkkaan valituilla tuotesegmenteillä. Hanke toteutettiin Kainuun ja Pohjois Karjalan yhteishankkeena. Hankkeessa oli mukana 17 yritystä (tavoite 20). Vuoden 2013 aikana hankkeessa keskityttiin erityisesti Viihtyisä Piha brändin yhtiöittämiseen sekä mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteisiin. Hanke oli maakuntaliittojen osarahoittama (EAKR rahoitus). MASON (Mainstream SocioCultural Dynamics to enhance NLLLS (National Life Long Learning Strategies)) ( ) Hankkeen hallinnoijana oli kreikkalainen Foundation for Research and Technology Hellas. Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen, yhteisten keskustelujen, tiedonvaihdon ja tutkimusten pohjalta muodostettu kokonaisuus (viitekehys) eri tekijöistä, jotka edistävät tai estävät tehokkaan elinikäisen oppimisen toteutuksen. Lisäksi hankkeessa pyrittiin löytämään syitä elinikäisen oppimisen kehittymisen ja toteutuksen erilaisuuksiin eri puolilla Eurooppaa. Josekin roolina oli tarkastella teemaa elinkeinoelämän, lähinnä pk yritysten näkökulmasta, sekä kertoa kehittämisyhtiön näkökulmasta pk yrityksille toteutetuista koulutuksista ja kehittämisestä. Hankkeen muut osatoteuttajat tulivat Bulgariasta, Espanjasta, Puolasta, Saksasta ja Slovakiasta. Hankkeen tuloksena saatiin laaja ja kokonaisvaltainen näkemys mukana olevien maiden elinikäisen oppimisen erilaisista tulkinnoista ja käytänteistä Euroopan Unionin tasolla. JOSEK oli aktiivisimpia toteuttajia hankkeessa tuoden keskusteluun skandinaavista, elinkeinoelämän ja pk-yritysten konkreettista näkökulmaa. Hankkeen yhtenä tuloksena allekirjoitettiin eri osapuolten kesken aiesopimus elinikäisen oppimisen edistämisestä, joka on toimitettu myös Euroopan Komissiolle. Hanke oli Elinikäisen oppimisen ohjelman osarahoittama (EU:n erillisohjelma).

6 Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi seudullista kehittämisyhtiötä (2013) Hankkeen tavoitteena oli testata ja integroida Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi JOSEKin toimintaa, selvittää peli- ja musiikkialan tuotantojen liittämistä EFFC:n toimintaan, hyödyntää JOSEKin yrittäjälähtöistä asiakasverkostoa ja kontakteja elokuvatuotantopalveluverkoston laajentamisessa, rajan yli tapahtuvien elokuvatuotantojen käynnistäminen sekä rahoituksen varmistaminen EFFC:n toiminnan jatkumiselle 2013 jälkeen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tuloksena elokuvatoiminta aktivoitui uudelleen maakunnassa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kesällä 2014 Joensuuhun on tulossa kolmen elokuvan kuvaukset. JOSEKin laajaa yritysverkostoa ja asiantuntemusta pystyttiin hyödyntämään EFFC:n palvelun kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa laadittiin opas Venäjän Karjalan kuvauksiin kannustamisesta. Opas on suunnattu kansallisille elokuva- ja TV- alan tuotantoyhtiöille. EFFC on neuvonut tuotantoyhtiöitä ja vastaavia Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aloittaman audiovisuaalisten tuotantojen rahaston toimintaan liittyen. Hankkeen aikana ei saatu lopullista selvyyttä EFFC:n toiminnan jatkumisesta. Toiminnan todettiin kuitenkin sopivan varsin hyvin osaksi Josek-kokonaisuutta, jossa se edelleen hankerahoitettuna toimii. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma ( ) Hankkeen tavoitteena on tuottaa Pohjois-Karjalan lentoliikenteen strateginen suunnitelma konkreettisine toimenpidepaketteineen, jolla turvataan Joensuun lentoaseman tulevaisuus. Selvityksen toteuttaa kilpailutuksen perusteella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Place for Growth Joensuu Region ( ) Hanke on jatkumoa Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelmassa toteutettuun investointien houkutteluun. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen Finpron kanssa, Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön konkretisointi ja tiivistäminen investointien lisäämiseksi molempiin suuntiin, osaamislähtöisten investointien yhteistyömallin konkretisointi yhdessä Joensuun Tiedepuiston kanssa sekä Joensuun seudun elinkeinoelämää ja kilpailukykyä tukevien uusien investointien saaminen alueelle. Määrällisinä tavoitteina on 50 uutta kontaktoitua potentiaalista investoria tai yritystä sekä 30 uutta työpaikkaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). FinChi GEP Green Economy Platform ( ) Hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima. JOSEKin vastuulla hankkeessa on erityisesti yritysten aktivointi. Hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja Kiinan Heilongjianin maakuntien välistä yhteistyötä erityisesti biotaloussektorilla. Yhteistyö sisältää yritystoimintaa sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Karelia Geopark ( ) Hanke on Itä-Suomen yliopiston hallinnoima. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja valmistella Pohjois-Karjalan hakeutumista Euroopan Geopark -verkoston jäseneksi. Hankkeen osatoteuttajina ovat JOSEK Oy ja PIKES Oy. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). 6

7 7 POHJOIS KARJALAN OSAAMISKESKUSOHJELMA, TIEDEPUISTO OY Ensimmäinen osaamiskeskusohjelma (OSKE) aloitti Suomessa vuonna Tuolloin Kuuden ministeriön yhteishankkeen tarkoituksena oli luoda ja toteuttaa innovaatiopolitiikkaa. Joensuun tiedepuistossa osaamiskeskustoimintaa käynnisteltiin vuonna Toiselle ohjelmakaudelle Pohjois-Karjalan osaamiskeskukseen saatiin kaksi osaamisalaa; puuteknologia ja metsäosaaminen sekä muovi - ja metallialat. Ohjelmakaudella Pohjois-Karjala on oli mukana neljässä eri osaamiskeskusohjelmassa, jotka ovat Uusiutuva metsäteollisuus, Asuminen, Energiateknologia sekä Nanoteknologia. Ohjelmassa on toiminut oske-johtaja (0,8 htv) ja neljä oske-koordinaattoria omissa teemaklustereissaan. Muuta henkilöstöä olivat osa-aikaiset energia- ja metsäteollisuuden kehittämisasiantuntija, kansainvälistymisassistentti sekä markkinointi- ja viestintäkoordinaattori. Toimintaa on ohjannut keskeisistä alueellisista toimijoista koottu ohjausryhmä sekä laaja-alainen maakuntaliiton nimeämä neuvottelukunta. Näiden foorumien lisäksi osaamiskeskuksen toimintamallia, tehtyjä toimenpiteitä ja käynnistyneitä hankkeita on esitelty monissa maakunnallisissa sekä kansallisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Pelkästään "Metsäbiotalouden Road Show 2013" -seminaareihin (8 paikkakuntaa) osallistui lähes 700 henkilöä. Pohjois-Karjalan oske oli Road Show:n keskeinen järjestäjätaho. Osaamiskeskustoiminta ja toimijat ovat olleet vuoden aikana merkittävässä osassa mm. Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa, uuden elinkeino-ohjelman ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman sekä monen muun strategian ja ohjelman valmistelussa. Erityinen panos oli Joensuun seudun kasvustrategian pohjalta laadittu Vihreän kasvun INKA hakemus (innovatiiviset kaupungit) ja Joensuun seudun kasvusopimushakemus. Kasvustrategiatyön arvioimiseen ja siinä tehtyihin valintoihin haettiin ulkopuolista näkemystä osken erillisrahoittamalla InnoPromo-hankeella. Hankkeessa laadittiin Joensuun seudun Innovaatioympäristön nykytilaanalyysi sekä siitä johdettiin kehittämissuunnitelma mm. osaamislähtöisen investointien houkuttelun käynnistämiseksi. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin teemaan liittyvä viestintästrategia. Osken yksittäisenä laajempana kokonaisuutena toteutettiin Joensuun seudun monialaisen metsäbiotalouden keskuksen valmistelutyö. Metsäbiotalouden keskuksen toiminnassa yhdistyvät seudun painopistealueiden osaamiset (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit, luovatalous). Keskuksen tärkein tehtävä on jalkauttaa alueen osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa yrityksille uusia yhteistyön muotoja toisten yritysten ja asiantuntijatahojen kanssa sekä markkinoida osaamista maailmalle. Vuoden 2013 aikana jatkettiin valmistelua systemaattisen osaamislähtöisen investointien houkuttelun toimintamallin rakentamisesta Joensuun seudulle. Alustavia tuloksia on saatu aikaan fotoniikan ja metsäbiotalouden alueella. Lisäksi oske -toiminnoissa on pystytty luomaan teemojen välisiä yhteisiä käytäntöjä ja työvälineitä (mm. Business Cafe konsepti, Miniklusteritoimintamalli, Road Show, Invest in), joilla on mm. tehostettu osaamisen siirtoa asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysten välillä, selvitetty ja kartoitettu uusien teknologioiden ja markkina-alueiden mahdollisuuksia sekä koottu vientiverkostoja. Kansainvälistyminen on ollut keskeinen teema kaikissa neljässä oskessa, kohdealueina vuonna 2013 oli erityisesti Venäjä, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Oske-toiminta oli vuoden 2013 aikana näkyvissä kymmeniä kertoja eri medioissa, joista merkittävä osa oli valtakunnallisia. Lisäksi sosiaalisesta mediasta tuli merkittävä osa P-K:n osken viestintää. Yrityshautomotoiminta on keskeinen yhteistyötaho uusyritystoiminnan aktivoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hautomokonseptin uudistaminen yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa eteni vahvasti vuoden 2013 aikana. Merkittävimmät tulokset INKA haussa onnistuttiin yli odotusten. Joensuu valittiin yhdeksi viidestä valtakunnallisesta INKAvetovastuukaupungista teemana biotalous, ja Joensuu pääsi myös mukaan valtion kanssa tehtyyn kasvusopimusmenettelyyn. Merkittäviä poikkeamia tavoitteista ei vuoden 2013 aikana ollut.

8 8 KAUPUNGIN PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary Old City: Enhancing cultural tourism across the border ( ) Kulttuurimatkailun kehittämishanke (Karelia ENPI CBC ohjelma) Hankkeen internet-sivut: Päätös: Kulttuuri- ja nuorisolautakunta , Kaupunkisuunnittelulautakunta Aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti EU Venäjä Suomi Venäläiset partnerit Suomalaiset partnerit , josta Joensuun kaupunki Hankkeen toteuttaja: Joensuun kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen vastuuhenkilö: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, projektipäällikkö Erja Lehikoinen Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuurimatkailua ja tiedonvaihtoa Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä, tuottaa uutta tietoa matkailijoiden käyttöön sekä parantaa matkailijoille suunnattua ohjelma- ja sisältötarjontaa. Tiedon saatavuutta parannetaan mm. sisällyttämällä alueen kulttuuri- ja historiamatkailukohteet yhteiseen visitkarelia -portaaliin ja julkaisemalla vuosittainen tapahtumakalenteri sekä kulttuurimatkailuesitteitä niin suomeksi, venäjäksi kuin englanniksi. Lisäksi kartoitetaan kulttuurihistoriallisten matkailukohteita ja selvitetään millaista tarjontaa ja tuotteita alalla tarvitaan. Myös mobiilipalvelujen tarjonta on kehittämiskohteiden listalla. Petroskoissa hanke edistää matkailualan kehittämisstrategian laatimista ja osallistuu myös konkreettisten kohteiden, esim. matkailupalvelujen ja vanhan kaupungin kulttuuripalvelujen kehittämiseen. Hankkeen pääpartnerina toimii Joensuun kaupunki, ja hankkeessa on mukana kolme suomalaista ja viisi venäläistä partneriorganisaatiota. Liitännäisjäseniä on yhteensä viisi. Hankkeen toteutuminen: Projektisuunnitelmassa on määritelty kaksitoista konkreettista toimenpidettä, joista vuoden 2013 aikana käynnissä olivat lähes kaikki. Esimerkiksi, kulttuuri- ja historiakohteiden inventaario viimeisteltiin sekä Pohjois- Karjalassa että Karjalan tasavallassa. Pohjois-Karjalan museon kanssa yhteistyössä tehty inventaario tuotti noin 500 kulttuuri- ja historiakohdetta, jotka sijaitsevat ympäri maakuntaamme. Inventaarioon pohjautuen valmisteltiin VisitKarelia -alustaan Kulttuuri ja historia osio, joka julkaistiin kolmikielisenä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Lisäksi Joensuun keskustan historiaa ja kulttuurikohteita esittelevän mobiilisovelluksen tekninen toteutus ja sisällön tuotanto etenivät suunnitellusti. Myös merkittävimpien pohjoiskarjalaisten kulttuuritapahtumien vuosikalenteri viimeisteltiin julkaistavaksi kolmikielisenä. Projektitapaamisia järjestettiin kaksi: helmikuussa Joensuussa ja lokakuussa Petroskoissa. Vuoden aikana järjestettiin useita seminaareja, tapaamisia ja työkokouksia partnereiden ja sidosryhmien välillä. Projektin raportointi sekä projektipartnereiden aktiivisuus viestinnässä ja näkyvyydessä saivat rahoittajalta erityiskiitosta. Muutenkin vuoden 2013 aikana projekti ja sen toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja laaditun projektiaikataulun mukaisesti. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektipäällikön ja projektisihteerin ( Joensuun kaupunki)

9 9 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus Hankkeen internetsivu: Päätös: liiketoimintajohtaja Hankkeen aikataulu: Rahoitus Kokonaisbudjetti EU+valtio Kuntarahoitus yht , josta Joensuun kaupunki yht (vapaa-aikakeskus, kehittämishankemäärärahat) Islo Josek Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Hankkeen vastuuhenkilö: projektipäällikkö Jukka Keskisalo (Islo) Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda Mehtimäelle toimiva ja vetovoimainen, seudun imagoa parantava valmennuskeskus. Tavoitteena on tukea paikallista menestystä siten, että tämä helposti lähestyttävyys parantaa huippuurheilijoiden ja valmentajien toimintaedellytyksiä ja lisää paikkakunnalle muuttoa. Keskuksen rakentamiseen liittyy myös urheiluakatemian tason nosto, mikä osaltaan lisää oppilaitosten vetovoimaisuutta ja imagoa liikkuvana ja menestyvänä opiskelijakaupunkina. Hankkeessa räätälöidään valmennuskeskuksen urheilijoilla testatuista palveluista myös yrityksille myytäviä tuotteita. Urheilijoita hyödynnetään valmennuskeskuksen markkinoinnissa. Paikallisesti uskottavan ja kansallisesti tunnustetun valmennuskeskuksen myötä rakennetaan toimintaedellytyksiä myös osaamiskeskukselle. Hankkeen toteutuminen/toiminta: Hankkeen keskeiset toiminnot olivat psyykkisen valmennuksen ryhmätapaamisten pilotointi ja oppilaitosyhteistyön käynnistäminen (gradutöitä liittyen urheilupsykologiaan). yritysjohtajien kuntokoulun pilotointi ja tuotteistus. videovalmennuksen sovelluksen (Dartfish) käyttöönotto ja kehittäminen. akatemian ja Islon yhteistyön tiivistäminen (yhteisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto), kärkiurheilijakortin kehittäminen. verkostoituminen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen (akatemia-lajiliitto-ok-okm). Hanke työllistänyt vuonna 2013: Projektipäällikön ja osa-aikainen suunnittelijan

10 10 Starttiverstas Hankkeen internetsivu: Päätös: kaupunginsihteeri Hankkeen aikataulu: Rahoitus Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU Muut rahoittajat Hankkeen toteuttaja: Joensuun Nuorisoverstas ry. ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hankkeen vastuuhenkilö: Toiminnanjohtaja Ulla Mänttäri-Tikka, Nuorisoverstas ry. Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Starttiverstas -hankkeen tavoitteena on tuottaa starttivalmennusta 240 nuorelle Joensuun seudulla ja mallintaa starttivalmennuksen toimintatapaa nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Hankkeen aikana muodostetaan joustava toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi ja valmentamiseksi. Hankkeessa tuotetaan starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa (Joensuussa 40). Tavoitteina on löytää uusia tapoja kohdata marginaaliasemaan jääneitä nuoria ja valmentaa ja tukea heitä niin arjenhallinnassa kuin työelämään ja koulutukseenkin. Starttiverstas on Nuorten tuki -hankkeen osahanke, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Hankkeen toteutuminen: Vuonna 2013 kehitettiin käytänteitä ja sisältöjä yhteistyössä alueen nuorten asioissa toimivien sidosryhmien ja verkoston kanssa. Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin saakka, sen jälkeen starttivalmennus siirtyy osaksi seudullista nuorten työpajatoimintaa. Vuonna 2013 starttivalmennusta tarjottiin yhteensä 59:lle uudelle nuorelle (Joensuu 40, Outokumpu ja Liperi 15, sekä Polvijärvi 4). Vuonna 2011 ja vuonna 2012 valmennukseen tulleista nuorista 34 jatkoi starttiverstaalla myös vuonna Toimintavuoden 2013 aikana Starttiverstaalla kohdattiin 93 nuorta, joilla oli yksilövalmennussopimus hankkeeseen. Vuonna 2013 aloittaneista nuorista 29 oli naisia ja 30 miehiä. Nuoret olivat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 21 vuotta. Starttivalmennusta on toteutettu yksilövalmennuksena ja ryhmävalmennuksena. Yksilövalmennuksessa nuorta on tavattu 1-2 kertaa viikossa. Ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa yhdeksän kuukauden ajan vuonna Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui 14 eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 13. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa (4h/päivä), ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Nuoret ohjautuivat Starttiverstaalle TE-toimistosta, sosiaalitoimistosta, Työvoiman palvelukeskuksesta, Nuorisoverstaalta, asumispalveluista, Ohjaamosta, mielenterveyspalveluista, seudun etsivältä nuorisotyöntekijältä, Nuorisoasemalta, lastensuojelusta, kuraattorilta, nuorisopsykiatriselta poliklinikalta ja sukulaisen tai kaverin ehdottamana. Vuonna 2013 valmennuksen päättäneillä nuorilla on ollut jatkopolkuina esimerkiksi Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto, työkokeilu työpajalla, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, NYThanke, Työvoiman palveluskeskus, armeija ja ammatilliset opinnot. Nuoren siirtyessä jatkopolulle valmentaja on jatkanut yhteydenpitoa siirtymävaiheen tukemiseksi. Hanke työllistänyt vuonna 2013: 4 yksilövalmentajaa

11 11 YLIOPISTON HANKE Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät, Mopis-hanke Päätös: kaupunginhallitus Hankkeen aikataulu: Hankkeen kokonaisbudjetti Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos Hankkeen tavoitteena on luoda tekniset puitteet sellaisten mobiilisovelluksien rakentamiseksi, joissa hyödynnetään käyttäjän sijaintitietoa ja profiilia. Konkreettiset sovellusratkaisut toteutetaan automaattiseen reitin seurantaan, etähallintatyövälineiden käsittelyyn kuten (kadotetun) kohteen löytämiseen, bussiaikataulujen helppoon hyödyntämiseen ja palveluhakemistojen rakentamiseen, pilotteina Joensuun ja Kouvolan kaupungit. Hankkeen avulla voidaan kehittää myös kotihoidon palvelujen mobiiliratkaisuja. Kotihoidon mobiiliratkaisujen avulla voidaan tehdä asiakastietojen ja hoitosuunnitelmien tarkistamista (yhteys mediatriin), kirjausta, työn tilastointia sekä työnjakoa, muutoksia työnjakoon ja myös muuta toiminnanohjausta. Kaikki nämä vähentävät työntekijöiden hallinnollista työtä ja lisäävät aikaa asiakkaan parissa. MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot Joensuun perheentalossa Hankkeen internetsivu: Päätös: suunnittelulautakunta Hankkeen aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU ja valtio Yksityinen Hankkeen toteuttaja: Pelastakaa Lapset ry ja osatoteutus Pohjois-Karjalan Martat ry Hankkeen vastuuhenkilöt: Tiina Tammi, Petri Tammisto ja projektipäällikkö Anne-Maria Saaristo Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektin tavoitteena on tukea ja osin mahdollistaa Joensuun Perheentalon käynnistyminen sekä kehittää talon omavaraisuutta, edistää lapsiperhepalveluja tuottavien tahojen yrittäjyyttä ja kehittää uusia toimintamuotoja kunta-yhdistys-yrittäjä -yhteistyöhön. Projektissa kokeillaan perheentalotyyppiseen toimintaan soveltuvia toimintamuotoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja huoltajien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjenhallinnan ja kohtaamisen taitoja. Projekti kohdistuu Perheentalon kävijöihin ja toimijoihin sekä syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, heidän vanhempiinsa ja huoltajiin. Lisäksi projektin kohderyhmää ovat tukiperhevanhemmat ja tukihenkilöt sekä muut ehkäisevän lastensuojelun vapaaehtoistoimijat ja lastensuojelullista työtä tekevät ammattilaiset. Projektin toimenpiteet kohdentuvat myös lapsiperhepalveluja tuottaviin yrityksiin ja yhdistyksiin. Hankkeen toteutuminen: Projekti on toiminut suunnitelmien mukaisesti ja toimintoja on kehitetty suunnitellusti. Perheentalo matalan kynnyksen toimintana ja avoimena kohtaamispaikkana on löytänyt kohderyhmänsä. Perheentalon avoin toiminta on laskettu kävijäkertaa, muihin toimintoihin on osallistunut 3347 henkilöä. Yhteensä kävijäkertoja on

12 Toiminnot vuonna 2013 Kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret: Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattiin arjen hallintaan liittyvää infoa. Nuorten Potkua arkeen! - ruokakurssisarja toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Hyvis-hankkeeseen osallistui 32 nuorta. Järjestettiin MAHIS-koulutus nuorille, jossa osallistujat koulutettiin kohtaamaan ja tukemaan toisia nuoria eli heistä tuli MAHIS -ohjaajia. Varhaisen tuen toimintoja kohderyhmänä vanhemmat, huoltajat: 1.Yökylätoiminta: Joensuun Perheentalolla käynnistynyt lasten yökylä on osoittautunut tarpeelliseksi perheitten arkea tukevaksi toiminnaksi.toiminnassa oli yhteensä 82 lasta. 2.Leikkipaikkatoiminta: Lasten leikkipaikkatoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, joilla on tarve lyhytaikaiseen hoitoon. Toiminnassa mukana yhteensä 16 lasta 3.Leikkiverstastoiminta: Leikkiverstastoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, jotka voivat jäädä Perheentalon leikkiverstaalle ilman vanhempia kerran viikossa, toiminnassa oli yhteensä 26 lasta. 4.Aamukahvit ja asiaa infoissa kahvin ja teen lisäksi tarjolla on ajankohtaista tietoa ja keskustelua arjen askarruttavista asioista. Aamujen alustajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Syksyn 2013 aikana toiminnassa on ollut mukana 9 eri organisaatiota, tilaisuuksia järjestettiin 13, joissa oli yhteensä osallistujia 204, joista naisia 174 (30 miestä). 5.Yrittäjyystaitojen ja kehittämiskoulutukset Sisäisestä yrittäjyydestä pidettiin yrittäjyysilta 22.4,johon osallistui 14 henkilöä. Sisäinen yrittäjyys-koulutus kesti 4 x 2,5h ja osallistujia oli 13 henkilöä. Yksi yrittäjä on kehittänyt Perheentalolle äiti-vauva vuorovaikutuksen tukeminen -ryhmän. Paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen: Yhteistyötä on tehty ja vahvistettu erityisesti Sanaratas ry:n (Yökylätoiminta), Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n (MAHIS -koulutus), Joensuun Nuorisoverstas ry:n (Leikkiverstas) ja MLL:n Järvi-Suomen piirin (Leikkipaikkatoiminta) sekä Pohjois-Karjalan mielenterveysseura/joensuun kriisikeskus, Joensuun kaupunki/päivähoito/mielenterveyskeskus/ Kasvatus- ja perheneuvola/kuntoutuspalvelut, Karelia AMK, Honkalampisäätiö/FONDO, MLL Joensuun yhdistys (Aamukahvit ja asiaa oivalluksia arkeen) kanssa. Lasten ja ikääntyvien kohtaamismahdollisuuksien kehittäminen: Kylämummit ja vaarit kävivät Joensuun Perheentalolla elokuusta 2013 lähtien joulukuuhun saakka joka toinen perjantai klo yhteensä 8 kertaa. Joka kerran paikalla oli kaksi kylämummoa, jotka kohtasivat aamupäivän aikana lapsiperheitä. Yhteensä Perheentalolla kävi kyseisinä päivinä 906 kävijää, joista suurin osa aamupäivällä, jolloin kylämummit olivat tavattavissa. Koivupihan ikääntyvien Ilon pisaroita -ryhmä on vieraillut Perheentalossa 1 x kk. Arjenhallintataitoja tukevat toiminnot: Lapsiperheille järjestettiin ruokakurssisarja Tukiperhevanhemmille ja tukiperheille toteutettiin Mainio arki työpajapäivä ja järjestettiin Neuvokas perhe ohjausta. Perheentalon kävijöille on pidetty myös ravitsemusterapeutin luentoja. Nalleneuvola: Perheentalon Hoivahuoneesssa,Nalleneuvolassa, terveyden- ja sairaanhoitajaopiskelijat ottivat vastaan perheitä projektityöntekijän ohjauksessa. Itsehoitopisteessä vanhemmilla on ollut mahdollisuus oman terveydentilan ja elämäntapojen arviointiin ja seurantaan. Leipojaisia (lapset ja vanhemmat yhdessä) toteutettiin Perheentalolla vuoden 2013 aikana 19 kertaa Perheentalo työ- ja oppimisympäristönä: Perheentalossa on ollut ohjattavina yksilöopiskelijoita sekä ryhmäopiskelijoita (80). Hankkeen työntekijöiden ohjauksessa on ollut yhteensä 38 opiskelijaa, joista 36 on toiminut nalleneuvolassa. Tiedonkulun kehittäminen: Sähköistä ilmoitustaulua on käytetty erityisesti Perheentalon kävijöille suuntautuvassa viestinnässä. Sähköistä tilanvarausta ei ole vielä aktiivisesti markkinoitu sidosryhmille, mutta monet ovat tilavarauksia tehdessään jo käyttäneet järjestelmää. 12

13 Talousmalli: Hankkeen tavoitteena on tuottaa Perheentalon oman varainhankinnan malli, jonka työstäminen on aloitettu kesällä Hanke työllistänyt vuonna 2013: osa-aikaisen projektipäällikön, kehittäjä-koordinaattorin, projektityöntekijän ja Pohjois-Karjalan Martat ry projektityöntekijän yhteensä 1,5 htv. Joensuun Perheentalolla on lisäksi työskennellyt yliopisto-harjoittelijoita ja työkokeilussa olleita nuoria sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. 13 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä hanke Päätös: tilaajajohtaja (sivistys) Hankkeen aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU Yksityinen Muut rahoittajat Hankkeen toteuttaja: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Hankkeen vastuuhenkilöt: Markku Litja ja Anna Jetsu Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektilla vahvistetaan Joensuun, Kontiolahden ja koko Pohjois-Karjalan vetovoimaa sekä tunnettavuutta ja tuetaan samalla maakunnallista VisitKarelia -brändityötä. Hankkeen avulla haetaan ratkaisua seuraaviin asioihin: * Ampumahiihdon MC ja MM-kilpailujen markkinoinnin koordinointi ja kehittäminen * Maakunnan tapahtumaimagon rakentaminen * Matkailu- ja tapahtuma-alan vahvistaminen * Kansainvälistyminen Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet: 1) Kisailme vuoden 2015 MM-kilpailuihin (mm. graafinen ohjeistus) 2) Markkinointi- ja mainosmateriaalien valmisteleminen 3) Kilpailujen markkinointi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. lehti ja nettimainonta) Projektissa myös mallinnetaan MM-kilpailuihin liittyvä markkinointiprosessi ja prosessista saadut tulokset. Kontiolahdella järjestettyihin ampumahiihdon maailman cup kilpailuihin ) odotettiin median edustajaa eri puolilta maailmaa ja yleisöä paikan päälle kolmen päivän aikana noin tavoitteet toteutuivat. Ampumahiihdon MM-kilpailuihin (2015) odotetaan noin 750 median edustajaa ja yleisöä 8 päivän aikana aikana Hankkeen toteutuminen: välisenä aikana on mm. toteutettu laajasti markkinointi ja esittelymateriaalien suunnittelua sekä hoidettu tapahtumien viestintää. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektikoordinaattorin (50 % työaika).

14 14 KP 1272 Kehittämishankkeet, kaupungin rahoitusosuus Selvitys kehittämishankkeiden rahoituksesta vuosi 2013 JOSEK HANKE Päätös Kaupunki 2013 Hankerahoitus talousarvio ,18 Yhteensä ,18 TIEDEPUISTO JA OSAAMISKESK.HANKKEET P-K:n osaamiskeskusten perusrahoitus 2013 talousarvio ,00 Yhteensä ,00 Hankkeen kok.budj. PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary old city ks , ,00 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus ltj , ,00 Nuorten tuki-hanke, Starttiverstas ks , ,00 Yhteensä ,03 YLIOPISTON HANKKEET Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät kh , ,00 Yhteensä 7 500,00 MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot ks , ,00 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä-hanke tj , ,00 Yhteensä ,00 KEHITTÄMISHANKKEIDEN OMARAHOITUKSET YHTEENSÄ ,21 Mm. Jaksotuskirjaukset, alv-oikaisut, tulojäämien oikaisut ,25 KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHAT KP 1272 YHTEENSÄ ,96

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot