JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013"

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013 Kustannuspaikka 1272 Kehittämishankkeet Tilanne perustuen kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, suunnittelu /liiketoimintajohtajan ja tilaajajohtajan päätöksiin

2 2 YLEISTÄ TOTEUTUNUT RAHOITUS Vuonna 2013 kaupungin kehittämishankkeisiin (kustannuspaikka 1272) käytettiin yhteensä euroa. Suurin osa rahasta kanavoitui Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josekin ja Joensuun tiedepuiston kautta erilaisiin suurehkoihin kehittämishankkeisiin ( ). Josekille suuntautuva rahoitus on kokonaissumma, jonka kohdentumisesta eri hankkeisiin päätetään Josekissa. Näiden lisäksi kehittämishankemäärärahoista rahoitettiin kolmea palvelukeskusten hanketta ( ), yhtä yliopiston hanketta (7 500 ) sekä kahta muuta hanketta ( ). Euroopan Union ohjelmakauden hankkeista suuri osa on päättynyt vuoden 2012 ja 2013 aikana, joten kaupungin rahoittamien hankkeiden lukumäärä vähentyi vuonna 2013 edellisvuosista. HANKKEIDEN SISÄLLÖSTÄ Kehittämishankkeet tukevat Joensuun kaupungin strategian toteuttamista. Erityisesti hankkeilla tuetaan osaamiseen, elinkeinoelämään ja viihtyisään kaupunkirakenteeseen liittyviä tavoitteita sekä kaupungin kansainvälisen strategian toteuttamista. Rahoittamisella pyritään lisäämään työpaikkoja ja hyödyntämään EU:n rakennerahasto ohjelmia, yhteisöaloitteita ja erillisohjelmia. EU:n rahoitus on aina osarahoitusta ja vaatii omarahoitusosuuden. Joissakin ohjelmissa hankkeilta edellytetään kuntarahoitusta. Pohjois-Karjalassa Joensuun rooli kuntarahoittajana on oleellinen hankkeiden saamiseksi liikkeelle. VASTUUT JA TARKASTUKSET Kunkin hankkeen hallinnoijalla on juridinen vastuu hankkeen toteuttamisesta. Hankkeilla on oma ohjausryhmänsä, joka seuraa hankkeen toimintaa ja ohjaa sitä. Ohjausryhmä ei kuitenkaan ole juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Jos kaupunki on hankkeessa osarahoittajana, kaupungilla ei myöskään ole toteuttajan laajuista vastuuta. Osarahoittajan/partnerin vastuu vaihtelee EU:n rahoitusohjelmasta riippuen. Kaupungin osallistuminen ja edustus ohjausryhmissä on ratkaistu tapauskohtaisesti. Ohjausryhmätyöhön osallistumisen kautta sekä ohjataan hanketta että varmistetaan tiedon ja kehitettyjen mallien siirtyminen kaupungin operatiivisen organisaation käyttöön. Kaikista hankkeista, joissa kaupunki on osallisena kehittämishankemäärärahojen kautta, raportoidaan vuoden lopussa. Josekin ja Tiedepuiston osalta raportointi on listauksenomaista. KOORDINAATIO JA OHJEISTUS Joensuun kaupungin hankeohjeet uusittiin lukien ja niitä päivitettiin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun osalta Näiden lisäksi kaupungin Intranet sivuilla on linkit muihin hanketoimintaa koskeviin säännöstöihin sekä lukuisa määrä täydentäviä liitteitä ja käytännön informaatiota. Hankepäätösten valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi tilausten valmistelutyöryhmä. Hankeohjeet uudistetaan vuoden 2014 aikana vastaamaan EU:n uuden rahoituskauden käytäntöjä. OHJELMAKAUSI Euroopan unionin rakennerahasto ohjelmat Itä Suomessa käynnistyivät vuoden 2007 loppupuolella. Ohjelmakaudella Suomi sai EU:lta tukea neljästä rakennerahastosta: 1) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), 2) Euroopan sosiaalirahasto (ESR), 3) Maaseuturahasto ja 4) Kalatalousrahasto (EKTR). EU:lla on näiden edellä mainittujen rahoitusohjelmien lisäksi lukuisia kansainvälisiä erillisohjelmia, joista erityisesti venäläisten kumppanien kanssa toteutettavan naapuruusohjelman rahoitusta (ENPI) on käytetty Joensuussa. Vuonna 2013 kaupunki hallinnoi kahta ENPI CBC hanketta ja on partnerina kolmessa ENPI hankkeessa.

3 3 JOSEK OY:N HANKKEET Päätös: osakassopimus Rahoitus: Joensuun kaupunki vuonna 2013 ( ) Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:llä on operatiivinen vastuu seudun elinkeinopolitiikan määrittämisestä, yritysneuvonnasta, yritysten kehittämistyöstä sekä seudun markkinoinnista. JOSEK Oy:n kautta seudun kunnat tekevät yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. JOSEK Oy on vuonna 2013 hallinnoinut / ollut osatoteuttajana seuraavissa hankkeissa: HYMY Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt ( ) Hanke jatkaa hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Päätavoitteena on edistää julkisen ja yksityisen sektorin monitoimijaista yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi. Osatoteuttajina jatkavat aiemman HYRRÄ hankkeen tapaan maakunnan muut seudulliset kehittämisyhtiöt eli KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 50 hyvinvointialan yritystä ja järjestöä, vuoden 2013 lopussa niitä oli mukana 41 yritystä / järjestöä. Uusia työpaikkoja oli samaan aikaan syntynyt 55 (tavoite 50) ja uusia yrityksiä 6 (tavoite 5). Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Lisää potkua Venäjän kauppaan ( ) Tavoitteena on kohottaa Venäjälle suuntautuvan neuvonnan ja liiketoiminnan osaamistasoa Pohjois Karjalassa. Hankkeessa tuotetaan yritysneuvojien ja yrittäjien käyttöön osaamissalkut. Osatoteuttajana hankkeessa on Pohjois Karjalan kauppakamari. Tavoitteena on ollut saada mukaan yhteensä 30 Venäjän markkinoille haluavaa yritystä sekä 10 yritysneuvojaa. Vuoden 2013 lopulla mukana oli yhteensä 45 yritystä ja 11 yritysneuvojaa, mikä kertoo palvelun tarpeesta ja kysynnästä. Hanke on ELY keskuksen osarahoittama (ESR-rahoitus). Cities by the water new opportunities for business development ( ) Tavoitteena on ollut hyödyntää Joensuun, Kiteen, Sortavalan ja Petroskoin sijaintia veden äärellä alueiden yritystoiminnan kehittämisessä, sekä parantaa kohdekaupunkien kilpailukykyä yhdistämällä yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Jokivarsialueiden toiminnallinen kehittäminen tähtäsi kohdealueiden vetovoimaisuuden lisäämisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Joensuun kaupungin osalta aktiivisena toimijana oli erityisesti kaavoitus, toimena laadittiin keskustan jokea ympäröivälle alueelle kehittämissuunnitelma jota on hyödynnetty mm. kasvusopimuksen symmetrinen kaupunki -idean luonnostelussa. Lisäksi hankkeessa keskityttiin venäläisten ja suomalaisten yritysneuvojien ja yrittäjien yhteisten työkalujen kehittämiseen ja käyttöönottoon rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Hankkeen osatoteuttajina olivat Joensuun kaupungin lisäksi KETI Oy, Petroskoin kaupunki sekä useita muita partnereita Venäjän puolelta. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen mm. Petroskoissa sijaitsevan Karjalan tasavallan yrityshautomon kanssa, jonka kanssa JOSEK Oy solmi yhteistyösopimuksen vuonna Hanke oli Karelia ENPI CBC ohjelman osarahoittama. Joensuun seudun kilpailukykyohjelma ( ) Hanke jatkoi maaliskuussa 2012 päättyneen työ ja elinkeinoministeriön osarahoittaman ja koordinoiman Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) mukaista toimintaa. Hankkeessa edistettiin ja valmisteltiin Joensuun seudun kilpailukykyä edistäviä täsmäkehittämishankkeita, joihin haettiin erillisrahoitus etupäässä EUohjelman lump sum määrärahoista (kertakorvaushankkeet). Vuoden 2013 aikana saatiin valmisteltua yhteensä kahdeksan erillishanketta, joihin JOSEK myönsi yhteensä euroa omarahoitusta. Tällä saatiin aikaan yli euron kokonaishankevolyymi. Täsmähankkeiden rahoituksen toimintamalli on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Toiminta mallia on päätetty jatkaa niin, että vuodelle 2014 JOSEK Oy on varannut euroa kuntarahoituksesta käytettäväksi uuden seudun elinkeino-ohjelman mukaisiin, kilpailukykyä edistäviin täsmähankkeisiin. Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (maakunnan kehittämisraha). KAUPAKS Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen Joensuun seudulla ( )

4 Hankkeen tavoitteena on venäläismatkailijoille suunnattujen kysyntälähtöisten palvelutuotteiden ja palvelukonseptien luominen Joensuun seudulla. Tätä päätavoitetta tukevia osatavoitteita ovat yritysten / yhteisöjen palveluosaamisen tason nousu, vetovoimaisten elämyskohteiden syntyminen, kaupan ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvu sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön syventyminen. Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu kaupan ja palveluiden liikevaihdon kasvu +20 % ja tax free kaupan kasvu +60 % hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Vuoden 2013 aikana toteutettiin muutamia elämystuotteita (mm. Ilosaaren talvitapahtuma) sekä venäläisille asiakkaille suunnattu Joensuu Region kanta asiakaskortti, joka lanseerattiin vuoden 2013 alussa. Kortti sai myös valtakunnallista huomiota ja julkisuutta. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana 53 yritystä (kauppakeskukset mukaan lukien yli 200), tavoitteena on ollut 50 yritystä koko hankkeen aikana. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (EAKR rahoitus). Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivointi Pohjois Karjalassa ( ) Hankkeen tavoitteena on edesauttaa Pohjois Karjalan kaivannaisstrategian käytännön toteutusta sekä strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Konkreettisina tavoitteina on mm. kaivannaisalan yritysten ja muiden toimijoiden verkostojen kehittäminen, uusien yritys /kehittämishankkeiden valmistelu, yleisen tietämyksen lisääminen ja sitä kautta kaivannaisalan imagon kasvu, Pohjois Karjalan kaivannaistoiminnan osaamisen ja koulutuksen viennin lisääminen sekä kaivannaisalan kokonaisvaltaisen kehittämisen maakunnallisen palvelukokonaisuuden selvittäminen ja mallintaminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeella on mm. edesautettu useiden uusien yrityshankkeiden käynnistymistä, lisätty toimialan osaamista ja tuntemusta JOSEKin yritysneuvonnassa sekä oltu aktiivisesti vaikuttamassa valmisteilla olevan Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan toimintasuunnitelman sisältöön. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (ESRrahoitus). Ampumahiihdon MM kilpailujen 2015 kisajärjestelyjen valmisteluhanke ( ) Hankkeen tavoitteena oli ampumahiihdon Kontiolahdella vuonna 2015 järjestettävien maailmanmestaruuskisojen (MM-kisat) valmistelujen näkyvä ja tehokas käynnistäminen sekä järjestelyorganisaation ja rahoituksen kokoaminen. Lisäksi tavoitteena on ollut sellaisen toimintamallin luominen, jolla mahdollistetaan ja edesautetaan jatkossa muidenkin kansainvälisten suurtapahtumien (MM-kisat, maailmancupit) organisointi ja toteuttaminen Pohjois Karjalassa. JOSEKin lisäksi hankkeen toteuttajina olivat Kontiolahden Urheilijat ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Hankkeella edesautettiin merkittävästi MM2015 -kisojen seudullista organisointia ja valmistelua. Lisäksi hankkeessa laadittiin yksityiskohtainen suurkilpailujen hakemisen ja järjestämisen manuaali. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Ilomantsin CHP laitoksen ja pellettitehtaan uusi aikakausi ( ) Hankkeen tavoitteena oli selvittää uuden biojalostuskonseptin kannattavuus ja toteutusmahdollisuudet hyödyntämällä CHP-laitoksen lämpötehoa torrefioidun pelletin valmistukseen. Hankkeessa selvitettiin Suomessa uuden biopolttoainetuotannon kannattavuuden edellytykset. Selvityksen mukaan tehdas sopii rakenteiltaan hyvin mustan pelletin teknologian hyödyntämiseen. Tuloksena syntyi aineisto, jonka avulla haetaan toimijoita investoimaan uuteen teknologiaan. Hankkeen aikana käynnistettiin neuvottelut lähes kaikkien energiayhtiöiden kanssa. Neuvottelut näiden ja muiden potentiaalisten investoijien kanssa jatkuvat edelleen. Kilpailutuksen tuloksena selvitys tilattiin Pöyry Management Consulting Oy:ltä. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). WES2013 tapahtuman osallistava valmistelu ja järjestäminen hanke ( ) Hankkeen tavoitteena oli Kolilla helmikuussa 2013 pidetyn kansainvälisen, uusiutuvaan energian käyttöön keskittyvä tapahtuman osallistava suunnittelu ja markkinointi sekä valmistelu. Hankkeen toteutuksessa oli JOSE- Kin lisäksi mukana Karelia ammattikorkeakoulu. Osallistavan valmistelun ja yhteismarkkinoinnin ansiosta tapahtuma saatiin varsin tasokkaaksi, se kokosi 148 metsäenergia-alan asiantuntijaa, vaikuttajaa, yritysten edustajaa ja opiskelijaa. Osanottajista 33 oli ulkomailta: Kanadasta, Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Virosta, Saksasta, Ranskasta, Irlannista, Italiasta, Unkarista ja Romaniasta. Mukana olleet toimijat ja yritykset kertoivat saaneensa näkyvyyttä ja uutta tietoa alan markkinoista ja mahdollisuuksista etenkin Kanadassa ja Venäjällä sekä luoneensa uusia kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin tai kumppaneihin ja myös Wenet-verkostossa mukana oleviin tahoihin. Tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät tai ylittyivät muilta osin, paitsi ulkomaalaisten ja 4

5 5 hanketoimijoiden osanotto jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan ELY keskus (ESR rahoitus). Pohjois Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma Hankkeen tavoitteena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen. JOSEK vastasi hankkeessa investointien houkutteluosion toteuttamisesta. Muita osatoteuttajia vetovoimaohjelmassa olivat Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeessa oli mukana yhteensä 200 yritystä, joiden investointimahdollisuuksia selvitettiin (tavoite 120). Uusia työpaikkoja syntyi hankkeen tuloksena 157 (tavoite 150). Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Pohjois Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma ( ) Hankkeen hallinnoijana on Joensuun Tiedepuisto Oy. JOSEK on vastannut osatoteuttajana toimenpiteiden toteuttamisesta Joensuun seudulla. Uusiutumisohjelman kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pohjoiskarjalaiset teknologiateollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), mutta myös esimerkiksi puutuote, kivi ja elintarvikealojen pk yritykset. Edelleen kohderyhmään kuuluvat myös näille aloille erilaisia suunnittelu, konsultointi, tietotekniikka, yms. palveluja tuottavat yritykset. Yrityksiä avustetaan ja tuetaan esimerkiksi hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laatimisessa, yrityksen pitkäjänteisessä ja strategisessa kehittämisessä, tuoteideoiden arvioinnissa, tuote ja menetelmäkehityksessä sekä kontaktien ja verkostojen luomisessa. Muita osatoteuttajia hankkeessa ovat KETI Oy ja PIKES Oy. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana yhteensä 265 yritystä (kokonaistavoite 120). Yrityksille oli haettu rahoitusta yhteensä 65,3 milj., josta investointeja 51 milj.. Hankkeen määrälliset tavoitteet tulevat siten ylittymään selkeästi. Lupaavia uusia tuotteita ja kansainvälisiä kehittämishankkeita on saatu aikaan. Pk-yritysten palveluliiketoimintahankkeita ei kuitenkaan ole syntynyt odotetulla tavalla. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen ( ) Hankkeen hallinnoijana oli Kainuun Etu Oy. Hankkeen päätavoitteena oli piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen, joka pilotoitiin ViihtyisäPiha konseptina. ViihtyisäPiha yritysverkosto kasvatettiin valtakunnallisesti tunnetuksi piha ja ympäristörakentamisen toimijaksi ja kansainvälistä liiketoimintaa kehitettiin muutamilla, tarkkaan valituilla tuotesegmenteillä. Hanke toteutettiin Kainuun ja Pohjois Karjalan yhteishankkeena. Hankkeessa oli mukana 17 yritystä (tavoite 20). Vuoden 2013 aikana hankkeessa keskityttiin erityisesti Viihtyisä Piha brändin yhtiöittämiseen sekä mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteisiin. Hanke oli maakuntaliittojen osarahoittama (EAKR rahoitus). MASON (Mainstream SocioCultural Dynamics to enhance NLLLS (National Life Long Learning Strategies)) ( ) Hankkeen hallinnoijana oli kreikkalainen Foundation for Research and Technology Hellas. Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen, yhteisten keskustelujen, tiedonvaihdon ja tutkimusten pohjalta muodostettu kokonaisuus (viitekehys) eri tekijöistä, jotka edistävät tai estävät tehokkaan elinikäisen oppimisen toteutuksen. Lisäksi hankkeessa pyrittiin löytämään syitä elinikäisen oppimisen kehittymisen ja toteutuksen erilaisuuksiin eri puolilla Eurooppaa. Josekin roolina oli tarkastella teemaa elinkeinoelämän, lähinnä pk yritysten näkökulmasta, sekä kertoa kehittämisyhtiön näkökulmasta pk yrityksille toteutetuista koulutuksista ja kehittämisestä. Hankkeen muut osatoteuttajat tulivat Bulgariasta, Espanjasta, Puolasta, Saksasta ja Slovakiasta. Hankkeen tuloksena saatiin laaja ja kokonaisvaltainen näkemys mukana olevien maiden elinikäisen oppimisen erilaisista tulkinnoista ja käytänteistä Euroopan Unionin tasolla. JOSEK oli aktiivisimpia toteuttajia hankkeessa tuoden keskusteluun skandinaavista, elinkeinoelämän ja pk-yritysten konkreettista näkökulmaa. Hankkeen yhtenä tuloksena allekirjoitettiin eri osapuolten kesken aiesopimus elinikäisen oppimisen edistämisestä, joka on toimitettu myös Euroopan Komissiolle. Hanke oli Elinikäisen oppimisen ohjelman osarahoittama (EU:n erillisohjelma).

6 Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi seudullista kehittämisyhtiötä (2013) Hankkeen tavoitteena oli testata ja integroida Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi JOSEKin toimintaa, selvittää peli- ja musiikkialan tuotantojen liittämistä EFFC:n toimintaan, hyödyntää JOSEKin yrittäjälähtöistä asiakasverkostoa ja kontakteja elokuvatuotantopalveluverkoston laajentamisessa, rajan yli tapahtuvien elokuvatuotantojen käynnistäminen sekä rahoituksen varmistaminen EFFC:n toiminnan jatkumiselle 2013 jälkeen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tuloksena elokuvatoiminta aktivoitui uudelleen maakunnassa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kesällä 2014 Joensuuhun on tulossa kolmen elokuvan kuvaukset. JOSEKin laajaa yritysverkostoa ja asiantuntemusta pystyttiin hyödyntämään EFFC:n palvelun kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa laadittiin opas Venäjän Karjalan kuvauksiin kannustamisesta. Opas on suunnattu kansallisille elokuva- ja TV- alan tuotantoyhtiöille. EFFC on neuvonut tuotantoyhtiöitä ja vastaavia Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aloittaman audiovisuaalisten tuotantojen rahaston toimintaan liittyen. Hankkeen aikana ei saatu lopullista selvyyttä EFFC:n toiminnan jatkumisesta. Toiminnan todettiin kuitenkin sopivan varsin hyvin osaksi Josek-kokonaisuutta, jossa se edelleen hankerahoitettuna toimii. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma ( ) Hankkeen tavoitteena on tuottaa Pohjois-Karjalan lentoliikenteen strateginen suunnitelma konkreettisine toimenpidepaketteineen, jolla turvataan Joensuun lentoaseman tulevaisuus. Selvityksen toteuttaa kilpailutuksen perusteella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Place for Growth Joensuu Region ( ) Hanke on jatkumoa Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelmassa toteutettuun investointien houkutteluun. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen Finpron kanssa, Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön konkretisointi ja tiivistäminen investointien lisäämiseksi molempiin suuntiin, osaamislähtöisten investointien yhteistyömallin konkretisointi yhdessä Joensuun Tiedepuiston kanssa sekä Joensuun seudun elinkeinoelämää ja kilpailukykyä tukevien uusien investointien saaminen alueelle. Määrällisinä tavoitteina on 50 uutta kontaktoitua potentiaalista investoria tai yritystä sekä 30 uutta työpaikkaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). FinChi GEP Green Economy Platform ( ) Hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima. JOSEKin vastuulla hankkeessa on erityisesti yritysten aktivointi. Hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja Kiinan Heilongjianin maakuntien välistä yhteistyötä erityisesti biotaloussektorilla. Yhteistyö sisältää yritystoimintaa sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Karelia Geopark ( ) Hanke on Itä-Suomen yliopiston hallinnoima. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja valmistella Pohjois-Karjalan hakeutumista Euroopan Geopark -verkoston jäseneksi. Hankkeen osatoteuttajina ovat JOSEK Oy ja PIKES Oy. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). 6

7 7 POHJOIS KARJALAN OSAAMISKESKUSOHJELMA, TIEDEPUISTO OY Ensimmäinen osaamiskeskusohjelma (OSKE) aloitti Suomessa vuonna Tuolloin Kuuden ministeriön yhteishankkeen tarkoituksena oli luoda ja toteuttaa innovaatiopolitiikkaa. Joensuun tiedepuistossa osaamiskeskustoimintaa käynnisteltiin vuonna Toiselle ohjelmakaudelle Pohjois-Karjalan osaamiskeskukseen saatiin kaksi osaamisalaa; puuteknologia ja metsäosaaminen sekä muovi - ja metallialat. Ohjelmakaudella Pohjois-Karjala on oli mukana neljässä eri osaamiskeskusohjelmassa, jotka ovat Uusiutuva metsäteollisuus, Asuminen, Energiateknologia sekä Nanoteknologia. Ohjelmassa on toiminut oske-johtaja (0,8 htv) ja neljä oske-koordinaattoria omissa teemaklustereissaan. Muuta henkilöstöä olivat osa-aikaiset energia- ja metsäteollisuuden kehittämisasiantuntija, kansainvälistymisassistentti sekä markkinointi- ja viestintäkoordinaattori. Toimintaa on ohjannut keskeisistä alueellisista toimijoista koottu ohjausryhmä sekä laaja-alainen maakuntaliiton nimeämä neuvottelukunta. Näiden foorumien lisäksi osaamiskeskuksen toimintamallia, tehtyjä toimenpiteitä ja käynnistyneitä hankkeita on esitelty monissa maakunnallisissa sekä kansallisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Pelkästään "Metsäbiotalouden Road Show 2013" -seminaareihin (8 paikkakuntaa) osallistui lähes 700 henkilöä. Pohjois-Karjalan oske oli Road Show:n keskeinen järjestäjätaho. Osaamiskeskustoiminta ja toimijat ovat olleet vuoden aikana merkittävässä osassa mm. Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa, uuden elinkeino-ohjelman ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman sekä monen muun strategian ja ohjelman valmistelussa. Erityinen panos oli Joensuun seudun kasvustrategian pohjalta laadittu Vihreän kasvun INKA hakemus (innovatiiviset kaupungit) ja Joensuun seudun kasvusopimushakemus. Kasvustrategiatyön arvioimiseen ja siinä tehtyihin valintoihin haettiin ulkopuolista näkemystä osken erillisrahoittamalla InnoPromo-hankeella. Hankkeessa laadittiin Joensuun seudun Innovaatioympäristön nykytilaanalyysi sekä siitä johdettiin kehittämissuunnitelma mm. osaamislähtöisen investointien houkuttelun käynnistämiseksi. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin teemaan liittyvä viestintästrategia. Osken yksittäisenä laajempana kokonaisuutena toteutettiin Joensuun seudun monialaisen metsäbiotalouden keskuksen valmistelutyö. Metsäbiotalouden keskuksen toiminnassa yhdistyvät seudun painopistealueiden osaamiset (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit, luovatalous). Keskuksen tärkein tehtävä on jalkauttaa alueen osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa yrityksille uusia yhteistyön muotoja toisten yritysten ja asiantuntijatahojen kanssa sekä markkinoida osaamista maailmalle. Vuoden 2013 aikana jatkettiin valmistelua systemaattisen osaamislähtöisen investointien houkuttelun toimintamallin rakentamisesta Joensuun seudulle. Alustavia tuloksia on saatu aikaan fotoniikan ja metsäbiotalouden alueella. Lisäksi oske -toiminnoissa on pystytty luomaan teemojen välisiä yhteisiä käytäntöjä ja työvälineitä (mm. Business Cafe konsepti, Miniklusteritoimintamalli, Road Show, Invest in), joilla on mm. tehostettu osaamisen siirtoa asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysten välillä, selvitetty ja kartoitettu uusien teknologioiden ja markkina-alueiden mahdollisuuksia sekä koottu vientiverkostoja. Kansainvälistyminen on ollut keskeinen teema kaikissa neljässä oskessa, kohdealueina vuonna 2013 oli erityisesti Venäjä, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Oske-toiminta oli vuoden 2013 aikana näkyvissä kymmeniä kertoja eri medioissa, joista merkittävä osa oli valtakunnallisia. Lisäksi sosiaalisesta mediasta tuli merkittävä osa P-K:n osken viestintää. Yrityshautomotoiminta on keskeinen yhteistyötaho uusyritystoiminnan aktivoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hautomokonseptin uudistaminen yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa eteni vahvasti vuoden 2013 aikana. Merkittävimmät tulokset INKA haussa onnistuttiin yli odotusten. Joensuu valittiin yhdeksi viidestä valtakunnallisesta INKAvetovastuukaupungista teemana biotalous, ja Joensuu pääsi myös mukaan valtion kanssa tehtyyn kasvusopimusmenettelyyn. Merkittäviä poikkeamia tavoitteista ei vuoden 2013 aikana ollut.

8 8 KAUPUNGIN PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary Old City: Enhancing cultural tourism across the border ( ) Kulttuurimatkailun kehittämishanke (Karelia ENPI CBC ohjelma) Hankkeen internet-sivut: Päätös: Kulttuuri- ja nuorisolautakunta , Kaupunkisuunnittelulautakunta Aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti EU Venäjä Suomi Venäläiset partnerit Suomalaiset partnerit , josta Joensuun kaupunki Hankkeen toteuttaja: Joensuun kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen vastuuhenkilö: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, projektipäällikkö Erja Lehikoinen Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuurimatkailua ja tiedonvaihtoa Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä, tuottaa uutta tietoa matkailijoiden käyttöön sekä parantaa matkailijoille suunnattua ohjelma- ja sisältötarjontaa. Tiedon saatavuutta parannetaan mm. sisällyttämällä alueen kulttuuri- ja historiamatkailukohteet yhteiseen visitkarelia -portaaliin ja julkaisemalla vuosittainen tapahtumakalenteri sekä kulttuurimatkailuesitteitä niin suomeksi, venäjäksi kuin englanniksi. Lisäksi kartoitetaan kulttuurihistoriallisten matkailukohteita ja selvitetään millaista tarjontaa ja tuotteita alalla tarvitaan. Myös mobiilipalvelujen tarjonta on kehittämiskohteiden listalla. Petroskoissa hanke edistää matkailualan kehittämisstrategian laatimista ja osallistuu myös konkreettisten kohteiden, esim. matkailupalvelujen ja vanhan kaupungin kulttuuripalvelujen kehittämiseen. Hankkeen pääpartnerina toimii Joensuun kaupunki, ja hankkeessa on mukana kolme suomalaista ja viisi venäläistä partneriorganisaatiota. Liitännäisjäseniä on yhteensä viisi. Hankkeen toteutuminen: Projektisuunnitelmassa on määritelty kaksitoista konkreettista toimenpidettä, joista vuoden 2013 aikana käynnissä olivat lähes kaikki. Esimerkiksi, kulttuuri- ja historiakohteiden inventaario viimeisteltiin sekä Pohjois- Karjalassa että Karjalan tasavallassa. Pohjois-Karjalan museon kanssa yhteistyössä tehty inventaario tuotti noin 500 kulttuuri- ja historiakohdetta, jotka sijaitsevat ympäri maakuntaamme. Inventaarioon pohjautuen valmisteltiin VisitKarelia -alustaan Kulttuuri ja historia osio, joka julkaistiin kolmikielisenä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Lisäksi Joensuun keskustan historiaa ja kulttuurikohteita esittelevän mobiilisovelluksen tekninen toteutus ja sisällön tuotanto etenivät suunnitellusti. Myös merkittävimpien pohjoiskarjalaisten kulttuuritapahtumien vuosikalenteri viimeisteltiin julkaistavaksi kolmikielisenä. Projektitapaamisia järjestettiin kaksi: helmikuussa Joensuussa ja lokakuussa Petroskoissa. Vuoden aikana järjestettiin useita seminaareja, tapaamisia ja työkokouksia partnereiden ja sidosryhmien välillä. Projektin raportointi sekä projektipartnereiden aktiivisuus viestinnässä ja näkyvyydessä saivat rahoittajalta erityiskiitosta. Muutenkin vuoden 2013 aikana projekti ja sen toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja laaditun projektiaikataulun mukaisesti. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektipäällikön ja projektisihteerin ( Joensuun kaupunki)

9 9 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus Hankkeen internetsivu: Päätös: liiketoimintajohtaja Hankkeen aikataulu: Rahoitus Kokonaisbudjetti EU+valtio Kuntarahoitus yht , josta Joensuun kaupunki yht (vapaa-aikakeskus, kehittämishankemäärärahat) Islo Josek Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Hankkeen vastuuhenkilö: projektipäällikkö Jukka Keskisalo (Islo) Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda Mehtimäelle toimiva ja vetovoimainen, seudun imagoa parantava valmennuskeskus. Tavoitteena on tukea paikallista menestystä siten, että tämä helposti lähestyttävyys parantaa huippuurheilijoiden ja valmentajien toimintaedellytyksiä ja lisää paikkakunnalle muuttoa. Keskuksen rakentamiseen liittyy myös urheiluakatemian tason nosto, mikä osaltaan lisää oppilaitosten vetovoimaisuutta ja imagoa liikkuvana ja menestyvänä opiskelijakaupunkina. Hankkeessa räätälöidään valmennuskeskuksen urheilijoilla testatuista palveluista myös yrityksille myytäviä tuotteita. Urheilijoita hyödynnetään valmennuskeskuksen markkinoinnissa. Paikallisesti uskottavan ja kansallisesti tunnustetun valmennuskeskuksen myötä rakennetaan toimintaedellytyksiä myös osaamiskeskukselle. Hankkeen toteutuminen/toiminta: Hankkeen keskeiset toiminnot olivat psyykkisen valmennuksen ryhmätapaamisten pilotointi ja oppilaitosyhteistyön käynnistäminen (gradutöitä liittyen urheilupsykologiaan). yritysjohtajien kuntokoulun pilotointi ja tuotteistus. videovalmennuksen sovelluksen (Dartfish) käyttöönotto ja kehittäminen. akatemian ja Islon yhteistyön tiivistäminen (yhteisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto), kärkiurheilijakortin kehittäminen. verkostoituminen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen (akatemia-lajiliitto-ok-okm). Hanke työllistänyt vuonna 2013: Projektipäällikön ja osa-aikainen suunnittelijan

10 10 Starttiverstas Hankkeen internetsivu: Päätös: kaupunginsihteeri Hankkeen aikataulu: Rahoitus Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU Muut rahoittajat Hankkeen toteuttaja: Joensuun Nuorisoverstas ry. ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hankkeen vastuuhenkilö: Toiminnanjohtaja Ulla Mänttäri-Tikka, Nuorisoverstas ry. Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Starttiverstas -hankkeen tavoitteena on tuottaa starttivalmennusta 240 nuorelle Joensuun seudulla ja mallintaa starttivalmennuksen toimintatapaa nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Hankkeen aikana muodostetaan joustava toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi ja valmentamiseksi. Hankkeessa tuotetaan starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa (Joensuussa 40). Tavoitteina on löytää uusia tapoja kohdata marginaaliasemaan jääneitä nuoria ja valmentaa ja tukea heitä niin arjenhallinnassa kuin työelämään ja koulutukseenkin. Starttiverstas on Nuorten tuki -hankkeen osahanke, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Hankkeen toteutuminen: Vuonna 2013 kehitettiin käytänteitä ja sisältöjä yhteistyössä alueen nuorten asioissa toimivien sidosryhmien ja verkoston kanssa. Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin saakka, sen jälkeen starttivalmennus siirtyy osaksi seudullista nuorten työpajatoimintaa. Vuonna 2013 starttivalmennusta tarjottiin yhteensä 59:lle uudelle nuorelle (Joensuu 40, Outokumpu ja Liperi 15, sekä Polvijärvi 4). Vuonna 2011 ja vuonna 2012 valmennukseen tulleista nuorista 34 jatkoi starttiverstaalla myös vuonna Toimintavuoden 2013 aikana Starttiverstaalla kohdattiin 93 nuorta, joilla oli yksilövalmennussopimus hankkeeseen. Vuonna 2013 aloittaneista nuorista 29 oli naisia ja 30 miehiä. Nuoret olivat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 21 vuotta. Starttivalmennusta on toteutettu yksilövalmennuksena ja ryhmävalmennuksena. Yksilövalmennuksessa nuorta on tavattu 1-2 kertaa viikossa. Ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa yhdeksän kuukauden ajan vuonna Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui 14 eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 13. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa (4h/päivä), ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Nuoret ohjautuivat Starttiverstaalle TE-toimistosta, sosiaalitoimistosta, Työvoiman palvelukeskuksesta, Nuorisoverstaalta, asumispalveluista, Ohjaamosta, mielenterveyspalveluista, seudun etsivältä nuorisotyöntekijältä, Nuorisoasemalta, lastensuojelusta, kuraattorilta, nuorisopsykiatriselta poliklinikalta ja sukulaisen tai kaverin ehdottamana. Vuonna 2013 valmennuksen päättäneillä nuorilla on ollut jatkopolkuina esimerkiksi Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto, työkokeilu työpajalla, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, NYThanke, Työvoiman palveluskeskus, armeija ja ammatilliset opinnot. Nuoren siirtyessä jatkopolulle valmentaja on jatkanut yhteydenpitoa siirtymävaiheen tukemiseksi. Hanke työllistänyt vuonna 2013: 4 yksilövalmentajaa

11 11 YLIOPISTON HANKE Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät, Mopis-hanke Päätös: kaupunginhallitus Hankkeen aikataulu: Hankkeen kokonaisbudjetti Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos Hankkeen tavoitteena on luoda tekniset puitteet sellaisten mobiilisovelluksien rakentamiseksi, joissa hyödynnetään käyttäjän sijaintitietoa ja profiilia. Konkreettiset sovellusratkaisut toteutetaan automaattiseen reitin seurantaan, etähallintatyövälineiden käsittelyyn kuten (kadotetun) kohteen löytämiseen, bussiaikataulujen helppoon hyödyntämiseen ja palveluhakemistojen rakentamiseen, pilotteina Joensuun ja Kouvolan kaupungit. Hankkeen avulla voidaan kehittää myös kotihoidon palvelujen mobiiliratkaisuja. Kotihoidon mobiiliratkaisujen avulla voidaan tehdä asiakastietojen ja hoitosuunnitelmien tarkistamista (yhteys mediatriin), kirjausta, työn tilastointia sekä työnjakoa, muutoksia työnjakoon ja myös muuta toiminnanohjausta. Kaikki nämä vähentävät työntekijöiden hallinnollista työtä ja lisäävät aikaa asiakkaan parissa. MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot Joensuun perheentalossa Hankkeen internetsivu: Päätös: suunnittelulautakunta Hankkeen aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU ja valtio Yksityinen Hankkeen toteuttaja: Pelastakaa Lapset ry ja osatoteutus Pohjois-Karjalan Martat ry Hankkeen vastuuhenkilöt: Tiina Tammi, Petri Tammisto ja projektipäällikkö Anne-Maria Saaristo Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektin tavoitteena on tukea ja osin mahdollistaa Joensuun Perheentalon käynnistyminen sekä kehittää talon omavaraisuutta, edistää lapsiperhepalveluja tuottavien tahojen yrittäjyyttä ja kehittää uusia toimintamuotoja kunta-yhdistys-yrittäjä -yhteistyöhön. Projektissa kokeillaan perheentalotyyppiseen toimintaan soveltuvia toimintamuotoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja huoltajien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjenhallinnan ja kohtaamisen taitoja. Projekti kohdistuu Perheentalon kävijöihin ja toimijoihin sekä syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, heidän vanhempiinsa ja huoltajiin. Lisäksi projektin kohderyhmää ovat tukiperhevanhemmat ja tukihenkilöt sekä muut ehkäisevän lastensuojelun vapaaehtoistoimijat ja lastensuojelullista työtä tekevät ammattilaiset. Projektin toimenpiteet kohdentuvat myös lapsiperhepalveluja tuottaviin yrityksiin ja yhdistyksiin. Hankkeen toteutuminen: Projekti on toiminut suunnitelmien mukaisesti ja toimintoja on kehitetty suunnitellusti. Perheentalo matalan kynnyksen toimintana ja avoimena kohtaamispaikkana on löytänyt kohderyhmänsä. Perheentalon avoin toiminta on laskettu kävijäkertaa, muihin toimintoihin on osallistunut 3347 henkilöä. Yhteensä kävijäkertoja on

12 Toiminnot vuonna 2013 Kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret: Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattiin arjen hallintaan liittyvää infoa. Nuorten Potkua arkeen! - ruokakurssisarja toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Hyvis-hankkeeseen osallistui 32 nuorta. Järjestettiin MAHIS-koulutus nuorille, jossa osallistujat koulutettiin kohtaamaan ja tukemaan toisia nuoria eli heistä tuli MAHIS -ohjaajia. Varhaisen tuen toimintoja kohderyhmänä vanhemmat, huoltajat: 1.Yökylätoiminta: Joensuun Perheentalolla käynnistynyt lasten yökylä on osoittautunut tarpeelliseksi perheitten arkea tukevaksi toiminnaksi.toiminnassa oli yhteensä 82 lasta. 2.Leikkipaikkatoiminta: Lasten leikkipaikkatoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, joilla on tarve lyhytaikaiseen hoitoon. Toiminnassa mukana yhteensä 16 lasta 3.Leikkiverstastoiminta: Leikkiverstastoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, jotka voivat jäädä Perheentalon leikkiverstaalle ilman vanhempia kerran viikossa, toiminnassa oli yhteensä 26 lasta. 4.Aamukahvit ja asiaa infoissa kahvin ja teen lisäksi tarjolla on ajankohtaista tietoa ja keskustelua arjen askarruttavista asioista. Aamujen alustajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Syksyn 2013 aikana toiminnassa on ollut mukana 9 eri organisaatiota, tilaisuuksia järjestettiin 13, joissa oli yhteensä osallistujia 204, joista naisia 174 (30 miestä). 5.Yrittäjyystaitojen ja kehittämiskoulutukset Sisäisestä yrittäjyydestä pidettiin yrittäjyysilta 22.4,johon osallistui 14 henkilöä. Sisäinen yrittäjyys-koulutus kesti 4 x 2,5h ja osallistujia oli 13 henkilöä. Yksi yrittäjä on kehittänyt Perheentalolle äiti-vauva vuorovaikutuksen tukeminen -ryhmän. Paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen: Yhteistyötä on tehty ja vahvistettu erityisesti Sanaratas ry:n (Yökylätoiminta), Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n (MAHIS -koulutus), Joensuun Nuorisoverstas ry:n (Leikkiverstas) ja MLL:n Järvi-Suomen piirin (Leikkipaikkatoiminta) sekä Pohjois-Karjalan mielenterveysseura/joensuun kriisikeskus, Joensuun kaupunki/päivähoito/mielenterveyskeskus/ Kasvatus- ja perheneuvola/kuntoutuspalvelut, Karelia AMK, Honkalampisäätiö/FONDO, MLL Joensuun yhdistys (Aamukahvit ja asiaa oivalluksia arkeen) kanssa. Lasten ja ikääntyvien kohtaamismahdollisuuksien kehittäminen: Kylämummit ja vaarit kävivät Joensuun Perheentalolla elokuusta 2013 lähtien joulukuuhun saakka joka toinen perjantai klo yhteensä 8 kertaa. Joka kerran paikalla oli kaksi kylämummoa, jotka kohtasivat aamupäivän aikana lapsiperheitä. Yhteensä Perheentalolla kävi kyseisinä päivinä 906 kävijää, joista suurin osa aamupäivällä, jolloin kylämummit olivat tavattavissa. Koivupihan ikääntyvien Ilon pisaroita -ryhmä on vieraillut Perheentalossa 1 x kk. Arjenhallintataitoja tukevat toiminnot: Lapsiperheille järjestettiin ruokakurssisarja Tukiperhevanhemmille ja tukiperheille toteutettiin Mainio arki työpajapäivä ja järjestettiin Neuvokas perhe ohjausta. Perheentalon kävijöille on pidetty myös ravitsemusterapeutin luentoja. Nalleneuvola: Perheentalon Hoivahuoneesssa,Nalleneuvolassa, terveyden- ja sairaanhoitajaopiskelijat ottivat vastaan perheitä projektityöntekijän ohjauksessa. Itsehoitopisteessä vanhemmilla on ollut mahdollisuus oman terveydentilan ja elämäntapojen arviointiin ja seurantaan. Leipojaisia (lapset ja vanhemmat yhdessä) toteutettiin Perheentalolla vuoden 2013 aikana 19 kertaa Perheentalo työ- ja oppimisympäristönä: Perheentalossa on ollut ohjattavina yksilöopiskelijoita sekä ryhmäopiskelijoita (80). Hankkeen työntekijöiden ohjauksessa on ollut yhteensä 38 opiskelijaa, joista 36 on toiminut nalleneuvolassa. Tiedonkulun kehittäminen: Sähköistä ilmoitustaulua on käytetty erityisesti Perheentalon kävijöille suuntautuvassa viestinnässä. Sähköistä tilanvarausta ei ole vielä aktiivisesti markkinoitu sidosryhmille, mutta monet ovat tilavarauksia tehdessään jo käyttäneet järjestelmää. 12

13 Talousmalli: Hankkeen tavoitteena on tuottaa Perheentalon oman varainhankinnan malli, jonka työstäminen on aloitettu kesällä Hanke työllistänyt vuonna 2013: osa-aikaisen projektipäällikön, kehittäjä-koordinaattorin, projektityöntekijän ja Pohjois-Karjalan Martat ry projektityöntekijän yhteensä 1,5 htv. Joensuun Perheentalolla on lisäksi työskennellyt yliopisto-harjoittelijoita ja työkokeilussa olleita nuoria sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. 13 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä hanke Päätös: tilaajajohtaja (sivistys) Hankkeen aikataulu: Rahoitus: Kokonaisbudjetti Joensuun kaupunki EU Yksityinen Muut rahoittajat Hankkeen toteuttaja: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Hankkeen vastuuhenkilöt: Markku Litja ja Anna Jetsu Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektilla vahvistetaan Joensuun, Kontiolahden ja koko Pohjois-Karjalan vetovoimaa sekä tunnettavuutta ja tuetaan samalla maakunnallista VisitKarelia -brändityötä. Hankkeen avulla haetaan ratkaisua seuraaviin asioihin: * Ampumahiihdon MC ja MM-kilpailujen markkinoinnin koordinointi ja kehittäminen * Maakunnan tapahtumaimagon rakentaminen * Matkailu- ja tapahtuma-alan vahvistaminen * Kansainvälistyminen Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet: 1) Kisailme vuoden 2015 MM-kilpailuihin (mm. graafinen ohjeistus) 2) Markkinointi- ja mainosmateriaalien valmisteleminen 3) Kilpailujen markkinointi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. lehti ja nettimainonta) Projektissa myös mallinnetaan MM-kilpailuihin liittyvä markkinointiprosessi ja prosessista saadut tulokset. Kontiolahdella järjestettyihin ampumahiihdon maailman cup kilpailuihin ) odotettiin median edustajaa eri puolilta maailmaa ja yleisöä paikan päälle kolmen päivän aikana noin tavoitteet toteutuivat. Ampumahiihdon MM-kilpailuihin (2015) odotetaan noin 750 median edustajaa ja yleisöä 8 päivän aikana aikana Hankkeen toteutuminen: välisenä aikana on mm. toteutettu laajasti markkinointi ja esittelymateriaalien suunnittelua sekä hoidettu tapahtumien viestintää. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektikoordinaattorin (50 % työaika).

14 14 KP 1272 Kehittämishankkeet, kaupungin rahoitusosuus Selvitys kehittämishankkeiden rahoituksesta vuosi 2013 JOSEK HANKE Päätös Kaupunki 2013 Hankerahoitus talousarvio ,18 Yhteensä ,18 TIEDEPUISTO JA OSAAMISKESK.HANKKEET P-K:n osaamiskeskusten perusrahoitus 2013 talousarvio ,00 Yhteensä ,00 Hankkeen kok.budj. PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary old city ks , ,00 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus ltj , ,00 Nuorten tuki-hanke, Starttiverstas ks , ,00 Yhteensä ,03 YLIOPISTON HANKKEET Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät kh , ,00 Yhteensä 7 500,00 MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot ks , ,00 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä-hanke tj , ,00 Yhteensä ,00 KEHITTÄMISHANKKEIDEN OMARAHOITUKSET YHTEENSÄ ,21 Mm. Jaksotuskirjaukset, alv-oikaisut, tulojäämien oikaisut ,25 KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHAT KP 1272 YHTEENSÄ ,96

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen

Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuus millä eväillä kilpailukykyiseksi? Karjalan Talo 4.12.2012 Jarmo Kauppinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa STARTTIVERSTAS-HANKE Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa Taustaa ja tavoitteita Starttiverstas-hanke on osa PKKY:n hallinnoimaa Nuorten tuki-hanketta, jonka osatoteuttajana on Joensuun Nuorisoverstas

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan malli; miten kohdistetaan EU-rahat pk-yritysten y kasvuun ja kansainvälistymiseen?

Pohjois-Karjalan malli; miten kohdistetaan EU-rahat pk-yritysten y kasvuun ja kansainvälistymiseen? Pohjois-Karjalan malli; miten kohdistetaan EU-rahat pk-yritysten y kasvuun ja kansainvälistymiseen? Toimitusjohtaja Pekka Nuutinen JOSEK Oy 17.11.2012 2 Joensuun seutu 7 kuntaa Ilomantsi Kontiolahti Joensuu

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Sisältö ylimaakunnalliseksi bioenergiahankkeeksi Päivitetty 4.12.2008 9.12.2008 / KK 1 Hankkeen tausta Bioenergia

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot