Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa. Opassarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa. Opassarja"

Transkriptio

1 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa Yritys- ja teollisuustoiminta 6

2

3 3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa Yhteenkuuluvuuden edistäminen Euroopassa kunnianhimoisella pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevalla politiikalla: opas rakennerahastojen hyödyntämisestä yrittäjyyden edistämisessä, pk-yritysten kehitystä tukevan liiketoimintaympäristön luomisessa ja yrittäjien tukemisessa yrityksen koko elinkaaren ajan

4 4 Tämän Euroopan komission tuottaman oppaan ovat valmistelleet ja kirjoittaneet Johanna Pacevicius- Mente ja Christina Diegelmann, Euroopan alueiden liitto, 6 rue Oberlin, Strasbourg, Ranska, puh sähköposti: Lopullisen tekstin on tarkistanut Emma La Ferla. Oppaan sisältämät tiedot perustuvat kokemuksiin, joita on kerätty vuosien ajan alueellisten sidosryhmien kanssa toteutetuista hankkeista eri puolilla Eurooppaa, sekä lukuisiin alalla tehtyihin tutkimuksiin. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.4: Small Business Act, pk-yrityksiä koskeva politiikka Sähköposti: www-sivut: Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla osoitteessa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Yritysten omistajanvaihdosten edistäminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista Nro 5: Pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen alueellinen täytäntöönpano Nro 6: Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa. Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. Tämä julkaisu ei välttämättä edusta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Luxemburg, Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimisto, ISBN ISSN DOI /81269 Euroopan unioni, 2013 Painettu Belgiassa. Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.

5 5 Alkusanat Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä aluekehityspolitiikan onnistumisessa. Nämä toimet ovat ensisijaisia myös seuraavalla rahoituskaudella. Alueiden kilpailukyky ja älykästä erikoistumista koskevien strategioiden onnistuminen riippuvat voimakkaasti 23 miljoonan eri puolilla unionia toimivan pk-yrityksen kyvystä synnyttää vaurautta ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Tämä opas on tarkoitettu eräänlaiseksi reseptikirjaksi avuksi sellaisten konkreettisten hankkeiden suunnittelussa, hakumenettelyssä ja toteuttamisessa, joilla voidaan tukea pk-yrityksiä EU:n rakennerahastoja hyödyntämällä. Opas perustuu suurelta osin aiempiin alalla tehtyihin aloitteisiin, ja sen tavoitteena on tarjota mahdollisimman käytännönläheistä ohjausta kaikille konkreettisia hankkeita suunnitteleville tahoille. Oppaassa esitellään myös todellisia esimerkkitapauksia hyvistä käytännöistä. Suosittelemme tätä opasta erityisesti aluetason poliittisille päättäjille, sidosryhmille ja hallintoviranomaisille ja toivomme, että opas kannustaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan rakennerahastojen tehokas hyödyntäminen pk-yrityksiä tukevan politiikan toteuttamisessa. Antonio TAJANI Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus ja yritystoiminta Johannes HAHN Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka LászlÓ ANDOR Euroopan komission jäsen Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

6 6

7 7 Sisällysluettelo Lyhenteitä... 8 Johdanto EU:n koheesiopolitiikka: päämäärät, tavoitteet ja välineet Ohjelmakausi Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella EU:n koheesiopolitiikan välineet Euroopan aluekehitysrahasto ( EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Muut rahastot Rajat ylittävät hankkeet, joihin osallistuu sidosryhmiä eri maista Rakennerahastojen hallinnointi ja ohjelmointi Rakennerahastojen hallinnointi Rakennerahastojen suunnitteluun osallistuminen Kumppanuuteen perustuva lähestymistapa Osallistuminen ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseen Aikataulu Rakennerahastojen paras mahdollinen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevan politiikan toteuttamisessa: käytännön vinkkejä Hankehakemukset Rahaan liittyviä kysymyksiä Tukihakemuksen valmistelu ja laatiminen Aikataulu Tiedottaminen Käytännön vinkkejä Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Yrittäjäkoulutus: yrityksen perustamiseen liittyvä koulutus REALIS aktiivinen sosiaalisen innovoinnin verkosto, EAKR:stä tuettu hanke ENTREDI monimuotoista yrittäjyyttä, INTERREG C ohjelmasta tuettu hanke Yrittäjille ja yrityksen perustamista suunnitteleville suunnattu neuvonta ja ohjaus Mekatroniikkaa pk-yrityksille, INTERREG A ohjelmasta tuettu hanke Tuki sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Moderatoren zur Sicherung der Unternehmensnachfolge, ESR:stä tuettu hanke Yritysten tukeminen asemansa vakiinnuttamisessa, kasvussa, innovoinnissa ja kansainvälistymisessä Pk-yrityksille suunnatut innovoinnin tukiohjelmat ( pehmeät menetelmät ) Ala- Itävallassa, EAKR:stä tuettu hanke (Technopolohjelma, Cluster-ohjelma, Technopol & Innovation Partners ohjelma) I2I, innovoinnista teollistamiseen kehittyneiden mikro- ja nanojärjestelmien alalla, EAKR:stä tuettu hanke Kasvufoorumi, ESR:stä ja EAKR:stä tuettu hanke...50 Liitteet...55 Liite 1: hyödyllisiä linkkejä ja tietolähteitä...55 Liite 2: hallintoviranomaiset...57

8 8 Lyhenteitä AER Assembly of European Regions AER Euroopan alueiden liitto BKT Bruttokansantuote BKTL Bruttokansantulo CIP Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ( ) Cordis EU:n tutkimus- ja kehitystietopalvelu COSME Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma ( ) CSF Common Strategic Framework, Yhteinen strategiakehys DG AGRI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto DG EMPLOYMENT Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto DG MARE Meri- ja kalastusasioiden pääosasto DG REGIO Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto EAFRD Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, maaseuturahasto EAKR Euroopan aluekehitysrahasto EC European Commission, Euroopan komissio EKTR Euroopan kalatalousrahasto ( ) EMFF European Maritime and Fisheries Fund, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ( ) ENRD European Network for Rural Development, eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto EP Euroopan parlamentti ESR Euroopan sosiaalirahasto ETC European Territorial Cooperation, Euroopan alueellinen yhteistyö EU Euroopan unioni perustettiin 12 jäsenvaltion voimin 1. marraskuuta Useiden laajentumisten seurauksena jäsenvaltioita on nykyisin 27. EU-12 (1. marraskuuta joulukuuta 1994): Alankomaat (NL), Belgia (BE), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Kreikka (EL), Luxemburg (LU), Portugali (PT), Ranska (FR), Saksa (DE), Tanska (DK) ja Yhdistynyt kuningaskunta (UK). EU-15 (1. tammikuuta huhtikuuta 2004): EU-12 sekä Itävalta (AT), Ruotsi (SE) ja Suomi (FI). EU-25 (1. toukokuuta joulukuuta 2006): EU-15 sekä Kypros (CY), Latvia (LV), Liettua (LT), Malta (MT), Puola (PL), Slovakia (SK), Slovenia (SI), Tšekki (CZ), Unkari (HU) ja Viro (EE). EU-27 (1. tammikuuta 2007 lähtien): EU-25 sekä Bulgaria (BG) ja Romania (RO). FP7 Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma ( ) INTERREG Yhteisöaloite raja-alueiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi LEADER Lyhenne LEADER tulee ranskan kielen sanoista Liaison Entre Actions de Développement de l Économie Rurale ja tarkoittaa yhteisöaloitetta maaseudun kehittämistä koskevien hankkeiden tukemiseksi. MA Managing authority, hallintoviranomainen NGO Non-Governmental Organisation, kansalaisjärjestö NRP National and Regional Programmes, kansalliset ja alueelliset ohjelmat OP Operational programme, toimenpideohjelma Pk-yritykset Pienet ja keskisuuret yritykset T&K Tutkimus ja kehitys T&K&I Tutkimus, kehitys ja innovointi TVT Tieto- ja viestintätekniikka YMP Yhteinen maatalouspolitiikka

9 9 Johdanto Tämä opas päätettiin laatia, koska pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja yrittäjyyttä koskevien mahdollisten hankkeiden hankevastaavilla vaikutti olevan hyvin vaihtelevasti tietoa rakennerahastojen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Rakennerahastoista on tuettu pk-yrityksiä jo pitkään, ja niistä onkin muodostunut tärkein väline älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Rakennerahastoissa sovelletaan yhteistä hallinnointia, ja alueelliset sidosryhmät osallistuvat niistä rahoitettavien toimenpideohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Näin ollen rakennerahastot ovat erittäin hyvin mukautuneet siihen paikalliseen kontekstiin, jossa pieniä ja keskisuuria yrityksiä syntyy. Ohjelmakaudella painotetaan entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden merkitystä talouden elvyttämisessä ja yleisen hyvinvoinnin edistämisessä. Laaja-alainen tiedotus on siksi ehdottoman tärkeää, jotta pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettuja alueellisia aloitteita voitaisiin rahoittaa. Samalla edistetään sellaisen liiketoimintaympäristön muodostumista, jossa yrittäjät ja perheyritykset voivat menestyä ja yrittäjyys on palkitsevaa. Oppaassa kuvaillaan aluksi koheesiopolitiikan nykytilannetta, tavoitteita ja rahoitusvälineitä. Sitten käsitellään rahastojen hallinnointia sekä annetaan käytännön vinkkejä rahoituksen hakemista varten. Oppaassa esitellään lisäksi useita esimerkkejä hyvien käytäntöjen toteuttamisesta sekä siitä, miten rakennerahastoja voidaan hyödyntää pk-yritysten ja yrittäjyyden tukijärjestelmien toteuttamisessa.

10 10

11 11 EU:n koheesiopolitiikka: päämäärät, tavoitteet ja välineet EU:n koheesiopolitiikka eli aluepolitiikka on ennen kaikkea investointipolitiikkaa, jonka tavoitteena on kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin eri alueiden välillä. Aluepolitiikan osuus unionin talousarviosta on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) jälkeen toiseksi suurin, ja sen määrärahat kohdennetaan suoraan kentällä toteutettaviin hankkeisiin. Aluepolitiikalla tuetaan uusien työpaikkojen luomista, kilpailukykyä, talouskasvua, elämänlaadun parantamista sekä kestävää kehitystä. Kyseiset investoinnit tukevat myös Eurooppa 2020 strategian toteuttamista. Koheesiopolitiikalla pyritään vauhdittamaan alueellisia talouksia ensisijaisesti tukemalla yritysten perustamista ja kasvua. 1.1 Ohjelmakausi Vaikka nykyinen rahoituskausi on päättymässä, pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevaa politiikkaa voidaan edelleen rahoittaa kuluvan rahoituskauden määrärahoista. Pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka ja keskeinen osa aluepolitiikkaa, jolla tuetaan erilaisia hankkeita hyvin monilla eri aloilla, kuten tutkimuksen, energian ja yritystukien aloilla. Koheesiopolitiikalla on kolme päätavoitetta: Lähentyminen solidaarisuus vähiten kehittyneitä alueita kohtaan. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys alueiden kilpailukyvyn parantaminen ja houkuttelevuuden lisääminen yritysten ja sijoittajien keskuudessa. Euroopan alueellinen yhteistyö rajatylittävän yhteistyön edistäminen. Lähentymistä koskevan tavoitteen määrärahoista tuetaan tällä hetkellä 99:ää aluetta. Kyse on alueista, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta, tai alueista, joiden bruttokansantuote oli alle tuon rajan ennen vuosien 2004 ja 2007 laajentumisia. Jälkimmäiset alueet saavat siirtymäkauden tukea (niin kutsuttua phasing out tukea) vuoteen 2013 saakka. Lopuille 172 alueelle voidaan myöntää rahoitusta alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen määrärahoista. Alueet, jotka täyttivät aiemmin lähentymisperusteet mutta joiden BKT asukasta kohti on nyt jopa 15 jäsenvaltion

12 12 unionissa (EU-15) yli 75 prosenttia unionin keskiarvosta, saavat ylimääräistä väliaikaista tukea (niin kutsuttu phasing in tuki) 1. Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva tavoite kattaa kaikki alueet. 1.2 Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella Ohjelmakaudella koheesiopolitiikan 2 rahoitus kohdennetaan aiempaa pienempään määrään tavoitteita, jotka on määritetty Eurooppa 2020 strategian mukaisesti. Tarkoituksena on keskittyä selkeämmin tuloksiin sekä lisätä rahoituksen ehdollisuutta. Pk-yritykset ovat ensisijaisen tärkeitä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun varmistamisessa. Yhteisessä strategiakehyksessä (Common Strategic Framework, CSF) määritetään tärkeimmät toimet unionin ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi, annetaan ohjeita eri rahastojen ohjelmasuunnittelua varten 3 sekä edistetään unionin eri rakennerahastojen yhteensovittamista. Eurooppa 2020 strategiassa määritetään unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet vuosiksi Eurooppa 2020 strategia: yhteenveto YLEISTAVOITTEET Nostetaan vuotiaiden työllisyysaste nykyisestä 69 prosentista vähintään 75 prosenttiin. Saavutetaan tavoite sijoittaa T&K:hon kolme prosenttia BKT:stä erityisesti parantamalla yksityisen sektorin edellytyksiä investoida T&K:hon ja kehittämällä uusi indikaattori innovoinnin seurantaan. Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta tai 30 prosentilla, jos olosuhteet ovat oikeat, nostetaan uusiutuvien energianlähteiden osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja parannetaan energiatehokkuutta 20 prosenttia. Vähennetään kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsee köyhyydestä. ÄLYKÄS KASVU KESTÄVÄ KASVU OSALLISTAVA KASVU INNOVOINTI EU:n lippulaivahanke Innovaatiounioni, jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan vahvistaa innovointiketjua ja lisätä investointien tasoa kaikkialla unionissa. KOULUTUS EEU:n lippulaivahanke Nuoret liikkeellä (Youth on the move), jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten kansainvälistä houkuttelevuutta. DIGITAALINEN YHTEISKUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan digitaalistrategia, jolla nopeutetaan nopeiden internet-yhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista. ILMASTO, ENERGIA JA LIIKKUVUUS EU:n lippulaivahanke Resurssitehokas Eurooppa, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä vähentämällä hiilen määrää, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistamalla liikennealaa ja edistämällä energiatehokkuutta. KILPAILUKYKY EU:n lippulaivahanke Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, jolla parannetaan liiketoimintaympäristöä etenkin pk-yritysten osalta ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisuuden kehittymistä. TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN EU:n lippulaivahanke Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla uudistetaan työmarkkinoita helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja kehittämällä ihmisten osaamista koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin. KÖYHYYDEN TORJUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi, jolla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Hankkeiden käynnistäjien on ehdottoman tärkeää tutustua hakumenettelyn yhteydessä laaja-alaisemmin Eurooppa 2020 strategian tavoitteisiin, jotta hakemukset olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Alueet jaetaan jatkossa kolmeen ryhmään sen perusteella, mikä on niiden BKT asukasta kohti 27 jäsenvaltion unionin (EU-27) keskiarvoon verrattuna: vähiten kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta, siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohti on prosenttia unionin keskiarvosta, sekä kehittyneet alueet, 1. Lisätietoa eri alueryhmistä löytyy seuraavalla verkkosivulla olevasta kartasta: 2 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ohjelmakaudelle : 3 Yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EAFRD, niin kutsuttu maaseuturahasto) sekä tuleva Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMFF).

13 13 joiden BKT asukasta kohti on yli 90 prosenttia unionin keskiarvosta. Kumppanuusperiaate ja käytännesäännöt liittyvät ehdotukseen, jonka mukaan on tarkoitus luoda kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt. Niissä määritetään tavoitteet ja perusteet kumppanuuden tukemiseksi käytännössä sekä tiedon, kokemusten, tulosten ja hyvien käytäntöjen jakamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Temaattisia tavoitteita on kaikkiaan 11, ja ne on tarkoitus saavuttaa kutakin rahastoa koskevien keskeisten toimien avulla. Yksi erityistavoite on pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Useimmat temaattiset tavoitteet saattavat liittyä jotenkin pk-yrityksiin tai yrittäjyyteen. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen voi esimerkiksi olla perusteena rahoittaa hankkeita, joilla pyritään parantaman energiatehokkuutta tai edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä pk-yrityksissä. Temaattiset tavoitteet kattavat myös tutkimuksen ja kehityksen, tieto- ja viestintätekniikan (TVT), koulutuksen sekä osaamisen ja elinikäisen oppimisen. Kaikki nämä alat ovat tärkeitä pk-yrityksiin ja yrittäjyyteen keskittyvässä politiikassa. Kaikissa jäsenvaltioissa on tehtävä kumppanuussopimukset (yksi kussakin jäsenvaltiossa). Kumppanuussopimus on luonnosteltava yhdessä alueviranomaisten kanssa, ja siitä on neuvoteltava Euroopan komission kanssa. Kumppanuussopimuksessa luetellaan kansallisten ja alueellisten kumppaneiden sekä Euroopan komission tekemät sitoumukset. Kumppanuussopimuksissa huomioidaan sekä Eurooppa 2020 strategia että kansalliset uudistusohjelmat. Kumppanuussopimuksissa määritetään myös yhdennettyä aluekehitystä koskeva strategia, jota tuetaan kaikista yhteiseen strategiakehykseen kuuluvista rahastoista. Lisäksi ne sisältävät luettelon kaikista toimenpideohjelmista, indikaattoreihin, strategisiin investointeihin ja ehdollisuuteen perustuvista tavoitteista sekä raportointivelvollisuuksista. Kumppanuussopimuksissa määritetään myös rakenteet, joiden mukaisesti koordinoidaan yhteisen strategiakehyksen eri rahastojen ja muiden unionin välineiden (esimerkiksi Verkkojen Eurooppa väline, COSME-ohjelma, Horisontti 2020 ohjelma ja muut ohjelmat) toteuttamista ja voidaan hyödyntää niiden toisiaan täydentävät ominaisuudet. Näin voidaan välttää päällekkäiset toimet. Kumppanit osallistuvat myös ohjelmien seurantakomiteoihin. Yhdennettyä ohjelmasuunnittelua vahvistetaan ottamalla käyttöön yhteiset tukikelpoisuus- ja rahoitussäännöt sekä mahdollistamalla ohjelmien rahoittaminen samanaikaisesti sekä EAKR:stä, ESR:stä että koheesiorahastosta. Yhteisöjohtoisessa paikallisessa kehittämisessä noudatetaan yhdennettyä lähestymistapaa, joka perustuu LEADER-ohjelman lähestymistapaan maaseudun kehittämisessä. Sen ansiosta yhteisön eri ryhmät, kuten paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset kumppanit, voivat toteuttaa paikallisia kehitysstrategioita paremmin itse. Rahoitusvälineitä käytetään jatkossa yhä enemmän tehokkaampana vaihtoehtona tai perinteisten avustusten rinnalla. Koska rahoitusvälineiden käyttö edellyttää toteutettavuustutkimusta, niitä voidaan hyödyntää kaikkien eri ohjelmille asetettujen poliittisten tavoitteiden yhteydessä. Näin ollen käytettävissä on välineitä sellaisia hankkeita varten, jotka osoittavat asianmukaisesti olevansa takaisinmaksukykyisiä markkinoiden toimintahäiriöistä huolimatta. Jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset voivat räätälöidä rahoitusvälineet joko tapauskohtaisesti tai käyttää niitä sellaisten kansallisille tai alueellisille välineille ennalta määriteltyjen mallien mukaisesti, jotka mahdollistavat toimien tehokkaan täytäntöönpanon komission ehdottamia vakioehtoja ja edellytyksiä noudattaen. Hallintoviranomaiset voivat myös osallistua unionin perustamien rahoitusvälineiden toteuttamiseen siten, että määrärahat korvamerkitään asianomaisten ohjelmien yhteydessä tehtäviin investointeihin.

14 EU:n koheesiopolitiikan välineet Euroopan unionin aluepolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa kolmesta rahastosta eli Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jotka ovat niin kutsutut rakennerahastot, sekä koheesiorahastosta. Rahastojen ydinperiaatteita ovat yhteisrahoitus ja yhteinen hallinnointi. Unionin myöntämä rahoitustuki täydentää aina kansallista julkista tai yksityistä rahoitusta. Erilaisista sosioekonomisista tekijöistä riippuen unionin rahoitusosuus voi olla prosenttia toimenpiteen kokonaiskustannuksista. EAKR:n ja ESR:n toimia koskevat suuntaviivat laaditaan unionin tasolla, mutta toimien käytännön toteuttamista hallinnoivat kunkin jäsenvaltion asianomaiset kansalliset tai alueelliset viranomaiset Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamista. Tuki voidaan myöntää joko avustuksina tai rahoitusvälineiden kautta. Ohjelmakaudella EAKR:n määrärahat ovat 201 miljardia euroa eli 58 prosenttia rakennerahastojen kokonaistalousarviosta, joka on 347 miljardia euroa. Rahastoa hallinnoi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (DG REGIO). Tulevalla ohjelmakaudella EAKR:stä rahoitetaan kaikkia temaattisia tavoitteita tiettyjen investointiprioriteettien mukaisesti 4. Pk-yritysten ja yrittäjyyden alalla seuraavat temaattiset tavoitteet ovat erityisen tärkeitä: Tavoite 1: Tuetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia. Tavoite 2: Parannetaan tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta, käyttöä ja laatua. Tavoite 3: Parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä. Tavoite 8: Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta. Tavoite 9: Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. EAKR:stä voidaan tukea 5 esimerkiksi seuraavia aloja: tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sellaisten suorien investointitukien muodossa, jotka kohdistetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen tukemalla alue- ja paikallistason tutkimus, kehitys- ja innovointitoimintaa. Sen sijaan EAKR:stä EI tueta ydinvoimaloiden käytöstä poistamista, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä, tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia tai unionin valtiotukisääntöjen perusteella vaikeuksissa olevia yrityksiä. Yksi säädöksen keskeisistä asioista on myös rahoitusvälineiden merkityksen lisääminen. Rahoitusvälineet voivat olla lainoja, takuita tai muita vastaavia. Mitä EAKR:stä voidaan konkreettisesti rahoittaa? Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, tutkimusja innovointialan huippuosaamisen kehittäminen, yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoitumisen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen tukeminen. Tieto- ja viestintätekniikan tuottei- 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta, KOM (2011) 614 lopullinen, I luvun 5 artikla. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta, KOM (2011) 614 lopullinen, I luvun 3 artikla.

15 15 den ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen; sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen ja sähköisiin terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen. Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista; uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö pk-yrityksissä. Yrityshautomoiden kehittäminen ja investointituki itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymiselle ja yritysten perustamiselle. Tuki heikommassa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutuyhteisöille fyysisen elinympäristön ja talouden elvyttämistä varten; tuki sosiaalisille yrityksille. Esimerkkejä EAKR:stä rahoitetuista hankkeista esitellään alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston hanketietokannassa 6. Joitakin hankkeita esitellään myös luvussa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on kaventaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä varallisuus- ja elintasoeroja. Sen tehtävänä on tukea työllisyyttä EU:ssa ja auttaa jäsenvaltioita antamaan eurooppalaiselle työvoimalle ja eurooppalaisille yrityksille välineet kohdata uusia maailmanlaajuisia haasteita. Kuluvalla ohjelmakaudella ( ) ESR:n määrärahat ovat 76 miljardia euroa, eli sen osuus on 22 prosenttia rakennerahastojen kokonaistalousarviosta. Euroopan sosiaalirahastoa hallinnoi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (DG Employment). ESR:stä tuetaan työorganisaatioiden tuottavuuden parantamista sekä elinikäisen oppimisen strategioita. ESR:n avulla edistetään myös työttömien, työnhakijoiden, naisten ja maahanmuuttajien työllistymistä helpottamalla muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien yhteiskuntaan integroitumista ja torjumalla syrjintää työmarkkinoilla. ESR:n tavoitteena on vahvistaa inhimillistä pääomaa uudistamalla koulutusjärjestelmiä ja perustamalla oppilaitosten välisiä verkostoja. Kaikki alueet voivat saada tukea ESR:stä. Suurin osa määrärahoista on kuitenkin kohdennettu vähiten kehittyneille alueille. Tulevalla ohjelmakaudella ESR:n määrärahat keskitetään neljään temaattiseen tavoitteiseen 7. Kolme ensimmäistä tavoitetta liittyvät suoraan pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevaan politiikkaan: Tavoite 8: Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta. Tavoite 9: Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Tavoite 10: Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoite 11: Parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa. Tarkoitus on vahvistaa kumppanuuksia sekä kannustaa työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan ESR:n investointeihin. Lisäksi yhteisrahoitusosuutta on suurennettu kohdennettujen toimintalinjojen osalta. Tavoitteena on edistää näin sosiaalisia innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä. Rahoitusvälineiden käyttöä lisätään huomattavasti EAKR:n tapaan. Mitä ESR:stä tuetaan? Paikalliset työllisyysaloitteet, työvoiman liikkuvuus; nuorten kestävä integroituminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen (avustuksin ja lainoin); naisten ja miesten tasa-arvo; työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin, työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen (kouluttautuminen ulkomailla). Koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentäminen, yhdenvertaisen pääsyn edistäminen laadukkaaseen Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta COM(2011) 607 final/2

16 16 opetukseen; koulutuksen laadun, tehokkuuden ja avoimuuden parantaminen; elinikäinen oppiminen. Integroitumisen edistäminen ja syrjinnän torjunta; yhteisötalouden ja sosiaalisten yritysten edistäminen; yhteisöjohtoiset paikalliset kehittämisstrategiat. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen Muut rahastot Koheesiorahastosta myönnetään tukea jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Kuluvalla ohjelmakaudella tukikelpoisia ovat 12 uuden jäsenvaltion lisäksi myös Portugali ja Kreikka (Espanja on siirtymävaiheessa). Koheesiorahaston varoja hallinnoidaan ja ne jaetaan jäsenvaltioissa keskitetysti. Koheesiorahaston talousarvio on 70 miljardia euroa. Koheesiorahastosta rahoitetaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja sekä ympäristön, energian ja liikenteen alalla toteutettavia hankkeita (energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, rautatieliikenteen kehittäminen, intermodaalisten liikennejärjestelmien tukeminen, julkisen liikenteen parantaminen ja niin edelleen). Koheesiorahaston merkitys ei ole pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa niin suuri, koska siitä rahoitetaan pääasiassa infrastruktuuria. Seuraavat kaksi rahastoa eivät kuulu koheesiopolitiikkaan, mutta ne ovat kuitenkin yhteisen strategiakehyksen alaisia rahastoja 8. Ne voivat tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia tahoille, jotka suunnittelevat hankkeita pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemiseksi maaseutu- ja merialueilla. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (European Agricultural Fund for Rural Development, EAFRD, maaseuturahasto) rahoitetaan jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmia. Maaseuturahasto on jaettu neljään toimintalinjaan: maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen LEADER-menetelmän mukaisesti rahoitusmahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille maaseudun kehittämistä koskeville lähestymistavoille. Maaseuturahastosta myönnettävien tukien yhteismäärä ohjelmakaudella on 96,2 miljardia euroa. Maaseuturahastoa hallinnoi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (DG AGRI). Maaseuturahasto tarjoaa hyvin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia yrittäjille ja yrityksille maaseuturahaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Siitä voidaan rahoittaa esimerkiksi toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vastaamaan paremmin rakennemuutosten tuomiin haasteisiin ja lisääntyvään kilpailuun globalisoituvilla elintarvikemarkkinoilla, suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta maaseutua, edistämään kestävää vesihuoltoa, lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tukemaan maaseudun talouteen ja yhteisöihin kohdistuvia investointeja ja innovointia. Seuraavaa ohjelmakautta koskeva asetus 9 sisältää ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja tarkistamista koskevat säännöt, jotka ovat pitkälti nykyisten sääntöjen mukaisia. Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta ottaa käyttöön alaohjelmia (esim. nuoret viljelijät, pienviljelijät, vuoristoalueet, lyhyet toimitusketjut), joihin sovelletaan korkeampia tuki-intensiteettejä. Hae innoitusta! Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston (European Network for Rural Development, ENRD) maaseudun kehittämistä käsittelevä tietokanta sisältää esimerkkejä erilaisista maaseudun kehittämishankkeista Katso kohta 1.2 Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (COM/2011/0627 final) 10.

17 17 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) 11 tavoitteena on tukea yhteistä kalastuspolitiikkaa. Rahastolla on viisi ensisijaista toimintalinjaa: toimenpiteet EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi vesiviljely, sisävesikalastus, jalostus ja kaupan pitäminen kollektiiviset toimet kalastusalueiden kestävä kehitys tekninen apu. Ohjelmakaudella Euroopan kalatalousrahaston määrärahat ovat 4,3 miljardia euroa. Rahastoa hallinnoi meri- ja kalastusasioiden pääosasto (DG MARE). Rahoitusta voidaan myöntää kaikille kalatalousalan sektoreille. Erityistä huomiota kiinnitetään kalastusalueisiin, jotka ovat kärsineet eniten alan viimeaikaisista muutoksista, tukemalla niiden taloudellisen kehityksen monipuolistamista ja lujittamista. Komissio ehdotti, että ohjelmakaudella nykyinen Euroopan kalatalousrahasto korvataan uudella rahastolla, Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla (European Maritime and Fisheries Fund, EMFF) 12. Seuraavat tavoitteet voivat olla erityisen kiinnostavia kalatalousalalla toimivien pk-yritysten ja yrittäjien näkökulmasta: kalastuksen kannattavuuden parantaminen, pienimuotoisen kalastuksen tukeminen, kestävän vesiviljelyn kehittäminen ja tieteellisen tietämyksen lisääminen Rajat ylittävät hankkeet, joihin osallistuu sidosryhmiä eri maista Euroopan alueellinen yhteistyö Euroopan alueellisen yhteistyön (European Territorial Co-operation, ETC) tavoitteena on poistaa fyysiset, hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet koheesion edistämiseksi sekä vähentää rajojen merkitystä eri alueiden välillä, jotta alueet voisivat vastata yhdessä yhteisiin haasteisiin. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Määrärahat ovat tällä hetkellä 8,7 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia koko määrärahoista. Tulevalla ohjelmakaudella Euroopan alueellisen yhteistyön merkitys alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamisessa tunnustetaan ja määritellään paremmin erityisessä asetuksessa 13. Euroopan alueellinen yhteistyö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Rajat ylittävä yhteistyö (INTERREG A) tarkoittaa vierekkäisten alueiden rajat ylittävää yhteistyötä, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä. INTERREG A osa-alue on määrärahojen ja ohjelmien määrässä mitattuna selvästi suurin. INTERREG IVA ohjelma sisältää 52 toimenpideohjelmaa, joista jokainen käsittää yhden EU:n jäsenvaltioiden välisen rajaseutualueen. INTERREG IVA ohjelmaan voivat osallistua vain kyseisen ohjelman tukikelpoisilla alueilla toimivat organisaatiot ja viranomaiset. Miten pk-yritykset osallistuvat rajat ylittäviin hankkeisiin? INTERREG A ohjelmasta tuetaan rajat ylittävien klustereiden muodostumista. Esimerkkinä voidaan mainita Biovalleyklusteri, johon osallistuu 600 biotieteiden alalla toimivaa yritystä kolmesta jäsenvaltiosta ja jota rahoitetaan Haut-Rhinin departementtia koskevasta ohjelmasta. INTERREG A ohjelmasta tuetaan myös tutkimus- ja kehityshankkeita. Esimerkkeinä voidaan mainita monitieteellistä tutkimusta ja siirtoa koskeva TKV FO hanke 15, jota osarahoitetaan Deutschland Nederlandohjelmasta, sekä uusien toimintojen perustamista ja pk-yritysten vahvan osaamisverkoston ylläpitämistä koskeva Benefits-hanke 16, jota osarahoitetaan France (Channel) England ohjelmasta. 11 Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta Ehdotus Proposal Euroopan for a regulation parlamentin of the EP ja and neuvoston of the Council uudeksi on asetukseksi support for rural yhteisestä development kalastuspolitiikasta by the European (COM(2011) Agricultural Fund 425) for Rural Development (EAFRD) COM/2011/0627 final 13 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset rahoituskaudelle : INTERREG4a-manche.eu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=3&sobi2Id=3095&Itemid=&lang=en

18 18 Valtioiden välinen yhteistyö (INTERREG B) tarkoittaa laaja-alaisempaa yhteistyötä sellaisten eri jäsenvaltioiden alueiden välillä, jotka eivät sijaitse vierekkäin. Kyseiset alueet tekevät yhteistyötä, koska niillä on yhteisiä tai samanlaisia ongelmia. INTERREG IVB käsittää 13 erilaista toimenpideohjelmaa. Kukin toimenpideohjelma kattaa jonkin tietyn unionin alueen ja kutakin ohjelmaa johtaa erityinen sihteeristö. Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua INTERREG IVB ohjelmaan, mutta tuen edellytyksenä on, että organisaatio tai viranomainen toimii jollain ohjelman tukikelpoisista alueista. Mitä INTERREG B ohjelma tarjoaa pkyrityksille ja yrittäjyyttä suunnitteleville? INTERREG B ohjelmasta tuetaan innovointia ja yrittäjyyttä Kaakkois-Euroopassa edistämällä tutkimusta, teknologiaa ja innovointia koskevia arviointitaitoja Eval-Inno-hankkeen 17 kautta. Sen avulla kannustetaan laaja-alaisesti i-labs-toimintaa ja yrittäjien luovuutta CREANET 2.0 hankkeen kautta 18. Hanketta osarahoitetaan Lounais-Euroopan käsittävästä ohjelmasta. Alueiden välinen yhteistyö (INTERREG C) perustettiin tehostamaan aluekehityspolitiikkaa ja sen välineitä tietojen ja kokemusten laaja-alaisen vaihdon (verkostojen) avulla. Kyse on määrärahoissa mitattuna pienimmästä osa-alueesta, joka kuitenkin kattaa kaikki unionin alueet. Miten hyvien käytäntöjen jakaminen parantaa liiketoimintaympäristöä? INTERREG C ohjelma mahdollistaa hyväksi havaittujen kokemusten levittämisen eri puolille unionia nuorten yrittäjyyttä koskevan YES-hankkeen kautta. Esimerkkinä voidaan mainita Itä-Götanmaan alueella toteutettu yrityskouluttajien koulutushanke Framtidsfrön Future Seeds 19. Ohjelmasta tuetaan myös menestyksekkäiden yritystukialoitteiden siirtoa. Esimerkkinä voidaan mainita Frankfurtissa sijaitsevan Kompass-uusyrityskeskuksen luoma 4+1-malli 20, jota on levitetty ENTRE- DI-hankkeen kautta Kansainvälinen yhteistyö ja toimenpideohjelmat Alueiden välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa myös ESR:n ja EAKR:n toimenpideohjelmien kautta joko soveltamalla horisontaalista lähestymistapaa (joka mahdollistaa yhteistyön kaikkien toimenpideohjelman soveltamisalaan kuuluvien alueiden välillä) tai toteuttamalla kohdennettua toimintalinjaa (joka koskee alueiden välistä yhteistyötä jollain tietyllä alalla). Alueiden välisen yhteistyön sisällyttäminen toimenpideohjelmiin on joustavampaa, koska hankevastaavien ei tarvitse odottaa INTERREG-ohjelmaan liittyvää ehdotuspyyntömenettelyä, vaan he voivat jättää tukihakemuksen milloin tahansa. Tämän ansiosta heillä on enemmän liikkumavaraa kumppaneiden valinnassa. INTERREG C ohjelmassa aloitettu kokemusten vaihto on esimerkiksi tarkoitus siirtää osaksi Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitteen mukaisia toimenpideohjelmia 21. Millaisia alueiden välisiä hankkeita voidaan sisällyttää toimenpideohjelmaan? Limousinin alue (Ranskassa) sisällytti toimenpideohjelmaansa viisi strategista painopistettä, joista viides oli alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien kumppanuuksien helpottaminen 22. Alue keskitti toimensa erityisesti tulosten pääomittamiseen, kokemusten jakamiseen, nykyisten kansainvälisten verkostojen kehittämiseen sekä aloitettujen toimien jatkuvuuden varmistamiseen Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM (2011) 0615 final), III osasto Ohjelmatyö, luku Rahastoja koskevat yleiset säännökset, 87 artikla.. 22 Limousinin alueen toimenpideohjelma on saatavilla ranskankielisenä verkko-osoitteessa Tiivistelmä on saatavilla osoitteessa

19 19 hyvien käytäntöjen levittämisen ja omistajuuden vauhdittamiseksi. Myös 23 voidaan mainita esimerkkinä INTERREG C ohjelman avulla käynnistetystä alueiden välisestä yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Sitä rahoitetaan tällä hetkellä EAKR:n alueellisesta toimenpideohjelmasta menestyksekkäiden aloitteiden siirtämiseksi. Hyvien käytäntöjen siirtäminen on mukana monissa maaseudun kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on tukea yritysten perustamista ja yritysten omistajanvaihdoksia. Esimerkkinä voidaan mainita Objectif Création aloitelimousinin alue (Ranskassa) sisällytti toimenpideohjelmaansa viisi strategista painopistettä, joista viides oli alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien kumppanuuksien helpottaminen. Alue keskitti toimensa erityisesti tulosten pääomittamiseen, kokemusten jakamiseen, nykyisten kansainvälisten verkostojen kehittämiseen sekä aloitettujen toimien jatkuvuuden varmistamiseen hyvien käytäntöjen levittämisen ja omistajuuden vauhdittamiseksi. Myös voidaan mainita esimerkkinä INTERREG C ohjelman avulla käynnistetystä alueiden välisestä yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Sitä rahoitetaan tällä hetkellä EAKR:n alueellisesta toimenpideohjelmasta menestyksekkäiden aloitteiden siirtämiseksi. Hyvien käytäntöjen siirtäminen on mukana monissa maaseudun kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on tukea yritysten perustamista ja yritysten omistajanvaihdoksia. Esimerkkinä voidaan mainita Objectif Création aloite

20 20

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta

Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta Rakennerahastopäivät Finlandia talo 15.11.2011 Counsellor for Regional Policy Jussi Yli Lahti, EUE, Bryssel jussi.yli-lahti@formin.fi Suurimmat muutokset

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014+ rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta

Ohjelmakausi 2014+ rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta Ohjelmakausi 2014+ rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta Hallitusneuvos Lippe Koivuneva Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 1 EU:n rakennerahastostrategioiden

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 16.4.2012 TYÖASIAKIRJA Life-ohjelmasta ja tulevaisuudesta kestävyyden huomioiminen seuraavassa monivuotisessa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 Temaattinen tavoite / Toimintalinja 1: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi

UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi Osa I: Osa II: UEAPME Pienet ensin -kysely UEAPME SBA:n toteutuminen valtakunnallisesti -kysely Yleistä tietoa

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot