TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä..."

Transkriptio

1 Tekevän vuosi 2006

2 TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä...8 Tekevän kautta yrittäjäksi...10 Työn ohella opiskeleminen...12 Osuuskuntayrittäjyyttä...14 Opequal-projektin ansiokas vuosi Starttivalmennus...18 Suunta elämään...20 Vuoden työvalmentaja...22 Suomi-Viro-Suomi...24 Metalliteos metallimiesten silmin...26 Tapahtui Tekevällä...28 Tekijät...30 Hallitus ja Valtuuskunta...31

3 TOIMINTA-AJATUS Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. PERUSTAJAT Sininauhaliitto ry Kuurojen Liitto ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Invalidiliitto ry 3

4 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista Teksti: Harri Halttunen, kuvat: Antti Siukola, Jael Pyykönen Vuodesta 2004 alkaen Tekevä säätiön toimintaa on vuosittain arvioitu tuloskorttiin (ns. BSC malli) perustuvalla kokonaistuloksellisuuden arvioinnilla. Tuloskortista on vuosien myötä muodostunut hyvä tapa asettaa yleishyödylliselle toiminnalle tavoitteet, jotka perustuvat säätiön perustehtävän toteuttamiseen ja joiden toteutumista voidaan arvioida säännöllisesti. Kokonaistuloksellisuuden arviointi muodostaa perustan säätiön laatupolitiikalle. Kuluneen toimintavuoden aikana laatutyössä paneuduttiin erityisesti palautejärjestelmien kehittämiseen osana kokonaistuloksellisuuden arviointia. Joustavien oppimisympäristöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisääntyi edelleen. Laajenevalla yhteistyöllä voidaan vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja varmistaa monen opiskelijan osalta ammatillisten opintojen loppuun suorittaminen. Maahanmuuttajien merkitys Suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa voimakkaasti. Maahanmuuttajien määrän kasvu on heijastunut myös Tekevä -säätiön toimintaan. Vuonna 2006 jo yli 10 % valmennuksen asiakkaista oli maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja he edustivat 18: aa eri kansallisuutta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 72 %. Maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden Suomelle todellinen voimavara. Talouden hyvä kehitys loi työministeriön mukaan Suomeen viime vuoden aikana uutta työpaikkaa. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kääntyivät laskuun. Työttömyyden aleneminen jatkui valtakunnallisen trendin mukaisesti myös Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla. Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyys oli Jyväskylän seudulla edelleen selvästi maan keskiarvoa suurempi. 4

5 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Talouden noususuhdanne ja työpaikkojen määrän lisääntyminen on Tekevänkin kannalta myönteinen asia. Työpaikkojen lisääntyminen on tarjonnut aiempaa enemmän mahdollisuuksia työvalmennuksen jälkeiseen työllistymiseen. Hyvä talouskehitys on tarjonnut Tekevän eri toimialoille mahdollisuuksia kehittää tuotannollista yhteistyötä yritysten kanssa. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät palvelujen tuottajilta kykyä uudistua ja ottaa huomioon tapahtuvat muutokset. Uudistumisen edellytyksenä on avoin ja jatkuva vuoropuhelu laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tähän vuoropuheluun Jyväskylän seudulla on hyvät perinteet. Uskon, että luottamuksellinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. Keskusteluun osallistuu aktiivisesti Tekevän koko henkilöstö. Kun listaan lisätään vielä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistyminen, voidaan perustellusti sanoa, että vuosi 2006 oli Tekevän tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta merkittävä vuosi. Tekevän ulkoista toimintaympäristöä voi kuluneen toimintavuoden osalta kuvata sanalla odottava. Työministeriö valmisteli uutta työllisyysstrategiaa, hankintalain käsittely jatkui eduskunnassa ja sosiaalisten yritysten lakiuudistus eteni eduskuntakäsittelyyn. Myös uuden ESR ohjelmakauden valmistelut etenivät loppusuoralle. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja säätiön henkilökuntaa kuluneesta toimintavuodesta. Harri Halttunen Toimitusjohtaja

6 Henkilöstöraportti Teksti: Asko Hiltunen, kuvat: Antti Siukola Työvalmennussäätiö Tekevän henkilöstöraportti 2006 on jatkoa vuosien esityksille. Tietosisältö kattaa henkilöstön määrää, rakennetta, työajankäyttöä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä työhyvinvointia kuvaavia muuttujia. Arvoja vertaillaan edellisvuosiin. Raportissa suluissa esitettävä luku viittaa vuoden 2005 vastaavaan arvoon. Raportti on rajattu vain Työvalmennussäätiö Tekevään työsuhteessa olleisiin henkilöihin. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Lisäksi raportoinnissa käytetään v kokonaistuloksellisen arvioinnin henkilöstö-näkökulmaan liittyvien mittareiden tuloksia. Työhyvinvointiesitystä on laajennettu If Vakuutusyhtiön tapaturmatilastoinnilla. Edellisvuosien tavoin henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat palvelujen käyttäjäasiakkaat, eli valmentautujat. Toimihenkilöiden kokonaisuuteen kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Käyttäjäasiakkaiden pääryhmän muodostaa työllistetyt. Tarkastelun ulkopuolelle jää työosuusrahalaiset, työharjoittelijat, -kokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. Käyttäjäasiakkaiden osalta työllistettyjen määrä väheni 14 henkilöllä. Kuitenkin tässä ryhmässä kokonaistyöpäivät vähenivät ainoastaan 227, mikä kertoo työllistämisjakson pidentyneen vuonna Ilman työllistämistukea olleiden henkilömäärän muutos edellisvuoteen selittyy kesätyöntekijöiden määrän vähennyksellä. Muissa ryhmissä palkansaajien määrät pysyttelivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Toimihenkilöiden keski-ikä oli 47,9 (45,7) vuotta, missä miesten 6

7 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta 47,8 ja naisten 48,1. Käyttäjäasiakkaiden vastaava luku oli 37,7 (37,0), missä miesten 37,1 ja naisten 39,2. Työhyvinvointi Työaikatilastoinnin mukaan edellisvuosien laskeva suunta poissaoloissa kääntyi lievään nousuun, sekä toimihenkilöiden että valmentautujien osalta. Palkanlaskennassa toimihenkilöiden poissaoloja seurattiin lomapäivien, sairauspoissaolojen (oma ja lapsen sairastuminen), tapaturmien, koulutuspäivien, vanhempainlomien sekä luvallisten ja luvattomien poissaolojen osalta. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan vuonna 2006 kertyi edellisvuoden tavoin 68 päivärahamaksuun johtanutta korvauspäivää. Vuoden 2006 aikana tehtiin toimihenkilöstölle työtyytyväisyyttä koskeva kartoitus, mikä oli jatkoa ja sisällöllisesti sama kuin edellisvuonna tehty kysely. Vastausprosentti oli 84,9 (83,3). Kyselyssä työhyvinvoinnin eri osa-alueita koskevat kysymykset oli skaalattu 1-9, missä korkeampi arvosana osoitti asiaintilan paremmuutta. Työtyytyväisyyden yleisarvosana laski hiukan 5,31 (5,51). Aikaisempien kyselyjen tavoin tässäkin palkkausjärjestelmä koettiin heikoimmaksi osaalueeksi. Toimihenkilöiden keskipalkka palvelusvuosilisineen oli vuoden päättyessä 2109 euroa. Miesten keskipalkka oli 8,9 % naisten vastaavaa korkeampi. Palkkatuettujen käyttäjäasiakkaiden keskituntiansio oli vuoden lopussa 8,52 euroa. Miesten keskipalkka oli 8,40 ja naisten 8,66 euroa. Säätiön kokonaistuloksellisuutta mitattiin tilikauden aikana taloudellisuutta, asiakasnäkökulmaa, valmennusprosessien toimivuutta sekä henkilöstön työkykyä mittavalla tuloskortilla (MIRAX- sovellus). Siihen liitettyjen tavoitesaavutusten perusteella toimihenkilöille kertyi neljä kannustevapaapäivää pidettäväksi tilikauden 2007 aikana. Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2006 säätiö maksoi palkkaa yhteensä 335 työsuhteiselle henkilölle. Palkkaryhmittäin ja edellisvuosiin verrattuna he jakaantuivat seuraavasti: Toimihenkilöt Vakituiset Määräaikaiset Työll.tukipalkatut Projektityöntekijät Yhteensä Käyttäjäasiakkaat Työllistetyt Oppisopimus T-palkat ilman tukea Kuntoutus Yhteensä

8 Työllistämistä yhteistyössä Teksti: Antti Siukola, kuvat: Pekka Sivander, Antti Siukola Tekevä oli mukana vuonna 2006 alkaneessa Hurrikaani-tiimissä, joka on työllistymistä edistävä markkinointi- ja viestintähanke. Yhteistyökumppaneina tiimissä ovat Tekevän lisäksi JYP, Jykes, Wire-projekti, Työvoimatoimisto ja yrityksiä on edustamassa Cazze Optikot. Tiimin vetäjänä on Tekevän Hannu Hämäläinen. Kesäkuun alussa liikkeelle lähtenyt hanke polkaistiin julkisesti käyntiin lokakuun lopussa, kun JYP:n kiekkokausi alkoi. Hurrikaani-tiimi sekä Tekevän Hannu Hämäläinen ja Harri Halttunen jännittivät JYP-Kalpa -ottelussa kotijoukkueen menestystä. Hurrikaani-tiimin tavoitteet ovat, että yrityksillä on mahdollisuus saada työvalmennettua ja koulutettua työvoimaa. Toisena tavoitteena on työvoiman kysynnän ja kohtaamisen edistäminen uudesta suunnasta. Työllistämistä edesauttavan tiedon ja tuen antaminen niin yrityksille kuin urheiluseurallekin on tärkeää. Yhteiskuntavastuun viestittäminen yrityselämälle ja veronmaksajille on osa tiimin työtä. Tukea ja tietoa työnantajille Wire-projektin Anu Pelkosen mukaan työnantajat ovat pitäneet ratkaisevana tukena työvoimatarpeen selvittelyä yhdessä työnantajan kanssa. Sopivien työnhakijaehdokkaiden etsiminen, erilaisten tukijärjestelmien selvittely sekä niihin liittyvien paperitöiden valmistelu on ollut osa Hurrikaani-tiimin työtä. - Työnantajan avuksi selvitettiin erilaiset tukimahdollisuudet yhdessä työhallinnon kanssa. Tällä ns. palkkatuella kuluja voitiin kompensoida työhön perehdyttämisen aikana. Palkkatukijakson aikana työntekijän työpanoksesta muodostui niin tuottava, että yritys pystyi hankkimaan lisää asiakkaita. Uusia asiakkaita pystyttiin ottamaan niin paljon, että työntekijä voitiin tukijakson jälkeen palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, Anu Pelkonen kertoo. Hurrikaani-tiimin tarkoituksena on löytää yrityksille heidän tarvitsemaansa työvoimaa. Yritysten ja työllistymisen edistämisen parissa työskentelevien tahojen välille on merkittävää löytää yhteinen toiminta- ja tiedotusmalli. Mukana olevien tahojen palveluita on kehitetty ja kehitetään vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin sekä työnantajien ja työnhakijoiden yhteensovittamiseen. - Tekevän metallin toiminta on itselleni melko lailla tuttua, eli tiedän minkälaisia töitä siellä tehdään. Yrityskäyntejä metalliyrityksiin tehdessäni voin samalla kertoa yrittäjille yhtenä mahdollisuutena saada tarvitsemaansa työvoimaa esimerkiksi Tekevän metallin kautta, Voitto Manninen Jykesiltä kertoo yhteistyöstä. 8

9 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Kokeilun kautta työhön Jarkko Jääskeläinen Tekevän Pesulasta oli kuukauden työkokeilussa Keski-Suomen keskussairaalan pesulassa. Kokeilussa työnantaja näki mitä hän osaa tehdä ja sopeutuuko hän työyhteisöön. Toisaalta Jarkko pystyi kokeilun aikana itsekin miettimään onko sairaalan pesulatyö hänelle sopivaa. Oppisopimusopiskelija Ulla Ekblad tarkistaa Petri Flanderin näköä Cazze Optikoilla. Ulla työskenteli aiemmin Tekevän Verhoomossa. Helpotusta työvoiman etsintään Cazze Optikot avasivat uuden myymälän Muurameen ja palkkasivat oppisopimuksella Ulla Ekbladin optiseksi myyjäksi. - Meidän ei tarvinnut haastatella sataa ihmistä yhtä työpaikkaa varten, vaan meille oli haarukoitu kolme sopivinta valmiiksi. Me pienyrittäjät ollaan keltanokkia ottamaan ketään töihin. Sitä saattaa olla vain yksi työhaastattelu kerran viidessä vuodessa. Niiden ihmisten on helpompi haastatella työnhakijoita, jotka tekevät sitä päivittäin. He löytävät helpommin hakijoiden parhaat puolet, Petri Flander Cazze Optikoista sanoo. - Kuukauden kokeilujakso mahdollistaa sen, että kokeillaan vaan. Kyllä uudessa työpaikassa menee aikansa ennen kuin oppii talon tavoille, tietää onko työ sopivaa ja sopiiko työntekijä työyhteisöön. Kyllä tämä madaltaa työnantajille kynnystä ottaa kokeiluun, kun siitä ei tarvitse maksaa palkkaa, Pesulanjohtaja Harri Lepoaho kehuu kokeilun tuomaa mahdollisuutta. Sari Kuniala, Jarkko Jääskeläinen ja Harri Lepoaho Keski-Suomen keskussairaalan pesulasta ovat tyytyväisiä Hurrikaani-tiimin toimintaan. Keski-Suomen Yrittäjänaisten Pirjo Kokko sai kunniakirjan Tekevän Harri Halttuselta ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ritva Nirkkoselta. Palkitseminen jäähallissa Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry palkkasi markkinointisihteerikseen Katri Savolaisen. Hän hoitaa yhdistyksen 60-vuotisjuhlajärjestelyjä sekä auttaa hallitusta toiminnassa. Kuten jokainen työllistäjä kävivät myös Yrittäjänaiset noutamassa täpötäydessä jäähallissa Hurrikaani-tiimin luovuttaman kunniakirjan. - Voi, sehän oli upeeta olla palkittuna. Tunnustus oli koko yhdistykselle tärkeä. Onhan Hurrikaani-tiimin kautta työllistetty Katri ensimmäinen palkattu henkilö yhdistyksessämme, Pirjo Kokko kertoo. 9

10 Tekevän kautta yrittäjäksi Teksti: Antti Siukola, kuvat: Pekka Sivander Ella Hirsiaho Tekevän kehystämöstä opiskeli oppisopimuksella kehystäjäartesaaniksi. Hän aloitti kehystäjän opinnot syyskuussa 2003 ja valmistui maaliskuussa Tekevällä Ella oli maaliskuuhun 2006 asti ja saman vuoden lokakuussa hän perusti oman kehystämön. Nimeksi tuli Kehystämö Patina ja liike sijaitsee Jyväskylässä Yliopistonkatu 26:ssa. Hän pyörittää kehystämöä itsekseen. - Unissanikin aina välillä pyörittelen näitä asioita. Yrittäminen on kuitenkin haasteellisempaa, koska tässä sää painit myös itsesi kanssa. Aamulla ei voi tietää yhtään millainen päivä on tulossa. Sitä illalla huomaa, että tuossahan on lasi, joka piti pestä aamulla. Ei voi tietää tuleeko päivän aikana 1 vai 50 asiakasta. Kyllä tämä on vielä tämmöistä pr-emännän hommaa, Ella naurahtaa tuoreen yrittäjän arkea. Ammattitaitoa ja erikoistumista Ellalla on joulukuussa 2005 suoritettu paperiartesaanin tutkinto. Kehystäjän oppeja hän on täydentänyt vitriinikehystämisen ja valoaukkopahvin koristelun erikoiskursseilla. - Lisäksi opiskelin näyttötutkintomestariksi joulukuussa Pystyn ottamaan vastaan näyttöjä kehystäjäartesaanin, paperiartesaanin tai modistin näyttötutkintoihin. Sitä pitää alkaa jatkossa enemmän markkinoimaan. Tänä päivänä pitää osata sen kymmenen juttua, että pärjää, Ella toteaa. Ella jauhaa käsintehtyä paperimassaa hollanderilla. Arkkimassaa voi jauhattaa asiakkaan omista sellu- tai kasvikuiduista käyttötarkoituksesta riippuen, vaikka vanhoista vaatteista voi tehdä paperia. Palvelua käyttävät paperintekijät ja -harrastajat. Patinassa on esillä erilaisia paperiarkki- 10

11 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta malleja, joita apuna käyttäen voidaan suunnitella jokaiselle yksilöllinen arkkimassa. Ella tekee tilauksesta käsintehtyä paperia aina A3-kokoon asti. Käsintehdystä paperista saa tehtyä esimerkiksi lampunvarjostimia, vieraskirjoja ja yksilöllisiä kutsu- sekä kiitoskortteja. Tuulikaappigallerialla uusia asiakkaita Kehystämö Patinan eteisaulassa toimii kuuden neliön näyttelytila: Tuulikaappigalleria. Nimen galleria on saanut taiteilijoilta. Näytteilleasettajissa on ollut niin ammattitaiteilijoita, alan harrastajia kuin käsityöläisiäkin. Näyttelyt ovat kuukausittain vaihtuvia. Tekevän Median entisen työntekijän Piia Myllyselän grafiikkaa on ollut esillä galleriassa. Galleria on houkutellut liikkeeseen uusia asiakkaita. - Pääasia, että joku aukaisee tuon oven ja tulee sisälle katsomaan joko näyttelyä tai kehystämöä. Kehystäjien välinen YYA toimii Jyväskylässä hyvin. Jos puuttuu jotain kehystä, voi sitä hakea lainaan esimerkiksi Tekevältä ja toisinpäin. Avajaisissa tuli toisen liikkeen pariskunta ison kukkakimpun kanssa ja toivotti tervetulleeksi. Toisissa kaupungeissa on ihan erilaista, kun olen jutellut opiskelukavereideni kanssa, Ella Kertoo. Kehysnäyttely Ella piti yhdessä Tekevän Kehystämön Maaret Iijolaisen kanssa syyskuussa Vaajakosken kirjastossa kehysnäyttelyn. Näyttelyn ideana oli tuoda uusia näkökulmia kehystykseen. Oppisopimusaikoinaan Ella heitti ajatuksen Maaretille näyttelystä. Se tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Maaret piti Kansalaisopistolla kehystyskurssia ja sai näyttelyehdotuksen sieltä. Kehystys tuo uutta arvoa ja näkyvyyttä erilaisille esineille. Kehystys ei koske vain tauluja, vaan on olemassa muitakin mielikuvituksellisia ratkaisuja, joita voidaan laittaa raamien sisälle. Näyttelyn ansiosta vitriinikehystäminen lisääntyi ainakin Patinassa ja Tekevällä. Vitriinikehystämisen ansiosta ihmiset kehystävät entistä kekseliäämmin muistojaan ja tärkeitä esineitään. Vitriinikehykseen on kehystetty kastemekkoja, lapsuuden leluja, hääkimppuja ja isoisän silmälaseja. Kehystää voi lähes mitä vaan, vain mielikuvitus ja paino ovat rajoina. Muoti liittyy olennaisesti myös kehystykseen. Asiakkaat saavat uusia ideoita seuraamalla trendejä. Sisustusbuumi näkyy myös kehystysalalla, nykyään kehystetään huomattavasti enemmän, kuin muutama vuosi sitten. 11

12 Työn ohella opiskeleminen Teksti ja kuvat: Antti Siukola Tekevä suhtautuu myönteisesti henkilöstön kouluttautumiseen. Moni tekeväläinen haluaa kehittyä työssään, kouluttaa itseään lisää ja päivittää alansa uudet tiedot. Työn ohella opiskelemisen tuoma kokemus on jokaiselle yksilöllinen. Toisilla on pitkä aika edellisistä opiskelukokemuksista ja silloin oppiminen on useasti vaikeaa. Toiset taas ovat työnlomassa opiskelleet jo pitkään. Pirjo Kiven (keskellä, itseverhoiltu hattu päässä) oppisopimusvalmistujaisiin osallistui koko Hakkutien väki Pirjo valmistui verhoojaksi. Teoria opinnot hän opiskeli Teuvan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Motivaation merkitys on tärkeää opiskellessa työn ohella, jolloin aika on kortilla. Työpäivän jälkeen voi olla raskasta ruveta lukemaan tenttiin tai kirjoittamaan esseetä. Hyvä ja kannustava tuki työyhteisössä sekä kotona ovat merkittäviä opiskelujen kannalta. Toisilla elämäntilanne on kiireisempi, toisille taas opiskeluajan löytyminen on helpompaa. Yhteistyö opiskelutovereiden kanssa on merkityksellistä, erityisesti vertaistuen ja opiskeluun liittyvien tuntojen jakamisen kohdalla. Mielenkiinto opiskeluun säilyy, kun opiskelu etenee koko ajan. Tietojen päivittäminen ja oman mielen pitäminen kirkkaana ovat tärkeitä asioita opiskelun kannalta. Oppiminen edellyttää myös omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Verhoojaksi oppisopimuksella Pirjo Kivi Tekevän Verhoomosta on yksi vuonna 2006 valmistuneista oppisopimusopiskelijoista. Pirjo piti verhoojan oppisopimusopiskelua haasteellisena, koska hänellä on kaksi pientä lasta. Kotona ei löytynyt iltaisin tarvittavaa opiskelurauhaa, mutta sitä helpottivat matkat verhoojan teoriaopintoihin 300 kilometrin päähän Teuvalle. Siellä opiskellaan verhoojan ammattitutkinnon teoria, harjoittelutyöt ja suoritetaan näytöt. Opiskeluja oli yleensä kaksi viikkoa putkeen ja ilta-aikoja Teuvalla Pirjo pystyi hyödyntämään lukemiseen sekä opintoihin. 12

13 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta - Kaksi ja puoli vuotta meni niin nopeasti, ettei meinannut pysyä mukana. Teoriaopintojen aikana kehittyneitä uusia ajatuksia pääsi kokeilemaan käytännössä Tekevällä. Uusia ideoita mietittiin yhdessä Leena Laurilan kanssa, Pirjo toteaa. Lisäksi tekeväläisistä oppisopimusopiskelulla valmistuivat vuonna 2006: Leila Jaatinen suoritti Puhdistuspalvelun perustutkinnon, Jukka Flyktman suoritti rakennusalan perustutkinnon ja Mikko Muinonen ja Mika Toivonen suorittivat puualan perustutkinnon. Erilainen päätösjuhla Toukokuun lopussa Ahohelmessä juhlittiin, kun kaksi pakolaisina Suomeen tullutta maahanmuuttajaa Dikica Poljo ja Sargol Ghampari valmistuivat oppisopimuskoulutuksella ompelijoiksi. Molempien suomenkielen taidot ovat kohtalaiset. Ennen oppisopimuskoulutusta molemmat ovat olleet Tekevän työelämänvalmennuksessa. Sargolilla ei ollut koulutusta omassa maassaan. Hän opiskeli samalla myös lukemaan, jota hän ei osannut äidinkielellään. Hän on 39-vuotias kurdi, 6-lapsen äiti ja on asunut suomessa 10- vuotta. Dikicalla oli ompelijan ammattitutkinto Bosniassa, mutta todistukset tuhoutuivat sodassa. 40-vuotiallaa Dikicalla on kolme lasta ja hän muutti Suomeen pakolaisena vuonna Hän on suorittanut ammattitutkinnon näyttökokeiden avulla. Halssilan Pesulan Leila Jaatinen ja todistuskansio. Dikica Poljo ja Sargol Ghampari juhlatunnelmissa. Ulla Mutanen on tyytyväinen Tekevän myötämieliseen suhtautumiseen henkilökunnan koulutukseen. Yksi Tekevän henkilökunnan ahkerista opiskelijoista on terveydenhoitaja Ulla Mutanen. Hän opiskelee ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa terveyden edistäminen -koulutusohjelmassa, koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta työn ohella. 13

14 Osuuskuntayrittäjyyttä Teksti: Harri Wickstrand, kuvat: Antti Siukola Osuuskunta Tekemonia mahdollistaa helpomman aloituksen yrittäjyyteen kuin suoraan heittäytyminen yksityisyrittäjyyteen. Osuuskuntayrittäjyys on vaivaton tapa aloittaa oma pienimuotoinen elinkeinotoiminta. Tekemonian ideana on työllistää halukkaita valmentautujia valmennusjakson päätyttyä ja kannustaa heitä omaehtoiseen yrittäjämäiseen toimintaan. Kotivuuokon toimisto sijaitsee Halssilan Pesulan yläkerrassa. Kotipalvelutöitä on ympäri jyvässeutua. Osuuskuntayrittäjyyden etuna on se, että siinä voi olla mukana joko osa- tai kokoaikaisesti. Tekevän taloushallinto hoitaa kaikki Tekemonian taloushallinnolliset asiat, kuten kirjanpidon, laskutukset, palkan maksun jäsenille sekä muut työnantajavelvoitteet. Liikeidean arvioinnissa, kehittämisessä ja työtilan etsimisessä on mahdollisuus saada apua Tekevältä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osuuskunnan jäsen työskentelee työntekijänä palkansaajan verokirjalla, mutta hankkii asiakkaansa ja määrittelee työnsä hinnan itse. Hinnoittelun määrää pääasiassa kunkin alan kilpailutilanne. Yleensä aloittavan yrittäjän kannattaa määritellä työnsä hinta alansa keskiarvon lähettyville, ettei liian korkea hinta muodostu esteeksi työnsaannille ja liian alhaisen hinnan korottaminen voi olla myöhemmin vaikeaa. Laskenta-apua työn hinnoittelusta saa tarvittaessa Tekevältä. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy neuvoo ja auttaa yhdessä tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry:n kanssa yrittäjiksi aikovia. Jos siivet kantavat ja löytyy halu perustaa oma yritys sekä hoitaa talouspuoli itse, osuuskunnasta voi halutessaan erota milloin tahansa. Mikäli osuuskuntayrittä- 14

15 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta jyys on osa-aikaista, mahdollisen Kelan tai liiton työttömyyskassan maksaman sovitellun päivärahan hakemisen hoitaa kukin jäsen itse. Tekemoniassa työskenteleviä motivoidaan omaan yritystoimintaan sekä myös sijoittumiseen avoimille työmarkkinoille työntekijöinä. - Osuuskuntayrittäjänä on hyvä kokeilla yrittäjyyttä, sanoo Riitta Surakka. Hänellä on perushoitajan koulutus, joten itse työn tekeminen ei tuota ongelmia. Riitta on yksi kolmesta Kotivuokon osuuskuntayrittäjästä. Hän mietti ensin pitkään yksityisyrittäjäksi ryhtymistä, mutta usko loppui kesken. - Vaikka töitä on välillä vähän, mieluummin sitä töissä on kuin kotona jouten, toteaa Marja-Leena Lehtinen, joka on myös Kotivuokon osuuskuntayrittäjä. Asiakashankinta on vielä kehitysvaiheessa ja siihen on tarkoitus nyt panostaa toden teolla. Töitä tehdään Jyväskylän ja maalaiskunnan alueella. Kotihoitopalvelutöiden lomassa kulkevat myös joskus asiakkaiden pyykit Halssilan Pesulaan ja seuraavalla käyntikerralla puhtaat pyykit takaisin, ilman kuljetusveloitusta. - Vaikka hinnoittelu on meillä Kotivuokossa alan keskitasoa, pitävät jotkut vanhukset hintaa kalliina. Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, että he saavat 60%:n kotitalousvähennyksen, sanovat naiset kuin yhdestä suusta. Harri Wickstrand haastattelee kotivuokkolaisia. Marja-Leena Lehtinen ja Riitta Surakka Kotivuokosta Osuuskunta Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Sen jäsenet saavat taloudellisen hyödyn osallistumalla osuuskunnan toimintaan sen palveluja käyttämällä. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä talouden tukeminen, ei yrityksen voitto. Osuuskunnan asioista päättävät sen jäsenet yleensä tasa-arvoisesti jäsen ja ääni - periaatteella, eivät omistamiensa osuuksien mukaan. Osuuskunnan voi perustaa kolme henkilöä tai yhteisöä. Oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 %. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, koska sen osuuspääomaa ja jäsenmäärää ei etukäteen määrätä. Siihen voi ottaa helposti uusia jäseniä, ja siitä on myös helppo erota. Sen perustamisen kynnys on matala, sillä laki ei määrittele minimipääomaa. Rahaa yritystoiminnan aloittamiseen kuitenkin tarvitaan. Osuuskunta perustetaan vuosien mittaisen yhteistyön välineeksi. Siksi sillä on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan. Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on sekä liikeyritys että henkilöyhteisö, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon myös jäsentensä sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeet. 15

16 Opequal projektin ansiokas vuosi 2006 Teksti: Kalle Vastamäki, Antti Siukola, kuva: Antti Siukola, piirros: Sauli Jokinen Opetusministeriön, Työministeriön Opetusalan koulutuskeskuksen sekä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen valtakunnallisesti hallinnoima Opequal projekti toimi aktiivisesti koko vuoden. Toimintasuunnitelmaa syvennettiin kaikilta osin. Nuoria oli vuoden lopussa toiminnassa mukana noin 130 ja heidän vanhempiaan nelisenkymmentä sekä aktiivisessa verkostossa noin 50 toimijaa alueen eri hallintokunnissa ja organisaatioissa. Projekti kehittää alueellista syrjäytymistä ennalta ehkäisevää pitkäkestoista, yksilölähtöistä ja koulutuskeskeistä mallia nuorten tukemiseksi perusopetuksen jälkeen. Perusajatuksena on, että nuoren paras mahdollinen tulevaisuus toteutuu sekä nuoren, että yhteiskunnan kannalta mielekkäimmällä tavalla lähellä ammatillisen pätevöitymisen polkuja. epäkonventionaalisissa oppimisympäristöissä, eli oppilaitosten ulkopuolella, kuten työpajoilla ja yrityksissä. Jo vuoden loppuun mennessä oli nähtävissä, että kyseessä on työpajojen kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä kehityssuunta, jonka tuloksena esimerkiksi työvalmennuksellinen toiminta liittyy elimellisesti opetus- ja työministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen strategisiin linjauksiin. Kyse ei ole pelkästään tulkinnallisista seikoista, vaan projektissa muodostuu myös työvälineitä valmennuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Opequal-projektin Kalle Vastamäki opetti heinäkuun helteillä Sepänkeskuksessa vuotiaita peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Projekti löysi myös tiensä osaksi valtakunnallisen erityisopettajien muuntokoulutuksen sisältöjä sekä levitti nivelvaihetietoutta lukuisissa yksittäisissä koulutustilaisuuksissa ollen laajalti osana ADHD-liiton nuorille ja heidän vanhemmilleen tarjottavaa tukitoimintaa. Marraskuussa toimintaan mukaan palkattiin työntekijä Pirjo Kovanen kehittämään työvälineitä ammatillisen pätevöitymisen tukemiseksi 16

17 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Opequal-hankkeen päivä Heinäkuun paahteessa istui Sepänkeskuksessa neljä kappaletta vuotiaita peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Osa on lähdössä 10. luokalle korottamaan numeroitaan, osa ammattikouluun Metsäkuljetus-linjalle. Tapaamisen ideana on tutustua omaan oppimiseen sekä Opequal-hankkeen Kalle Vastamäkeen. Tutustuminen Ensimmäisen viikon aikana tutustutaan ja tämä tuttavuus Kallen kanssa jatkuu aina opiskelujen loppuun asti. Suurin merkitys tuttavuudella on tieto siitä kenen puoleen kannattaa kääntyä ongelmatilanteissa. - Kysymys on laaja-alaisesta, pitkäkestoisesta ja yksilöllistä tuesta, käytännössähän se tarkoittaa kaikkia oppilaita, mutta valituilla on suurempi riski syrjäytyä normaalista koulutuksesta, Vastamäki kertoo. Jokaiselle opiskelijalle on mahdollisuus räätälöidä yksilöllinen polku opiskeluja varten. Tutustumisviikon aikana kirjataan miten oppilaat oppivat parhaimmin ja pyritään löytämään heidän vahvuutensa ja unelmansa. Nuorille tehdään oma tulevaisuuden suunnitelma, koska sitä ei voi tietää kukaan muu paremmin kuin nuori itse. Myös järjestelmän tunteminen ja vertaistuen merkitys on suuri. Tutustumisviikosta ja kahden viikon työharjoittelusta saa rahaa 9 euroa päivässä. Se motivoi nuoria tulemaan mukaan. Opiskelun aikainen tuki Kallen tehtävänä on antaa tietoa eri vaihtoehdoista, joilla voi suorittaa ammattikoulun loppuun. Vaihtoehtoina perinteiselle oppimiselle ovat työssäoppiminen, oppisopimuskoulutus sekä näyttöjen kautta papereiden saaminen. Tärkeää on, että nuorella on joku, joka neuvoo opiskeluun liittyvissä hankalissa tilanteissa ja joka ei välttämättä ole opettaja eikä oma vanhempi. Sellainen tukija, joka kertoo niistä mahdollisuuksista, joita erilaiseen oppimiseen liittyy. - Tulevaisuudessa realisoituu tarvitaanko Opequalin kaltaista palvelua. Suuri tarve on kuitenkin kehittää ammattikoulutusta, koska viimeisimmän tutkimuksen mukaan kolmevuotisen perusammattitutkinnon suorittaa kolmessa vuodessa vain 54% aloittaneista, Kalle Vastamäki pohtii hankkeen merkitystä. Ratkaisuja valmistumiseen Tutkimusten mukaan kiltit tytöt pärjäävät koulussa paremmin. Peruskoulu ja ammattikoulu ovat todistetusti tietynlaisia opiskelijoita varten. Koulutusmenetelmiä on Vastamäen mukaan tarve kehittää, sillä opiskelutyylejä ja -reittejä on paljon. Ammattitutkinto on mahdollista suorittaa monella eri tavalla, joista Kalle on kertomassa nuorille. Jokainen nuori rakentaa itse oman elämänsä. - Opiskeluun tarvitaan lisää portaita, koska minkään tason yli ei voi hypätä. Lisäksi nuorten oma näkökulma pitäisi näkyä opiskelun suunnittelussa enemmän, koska heitä varten opiskelua rakennetaan, Kalle kertoo. Opequal OPEQUALin tavoitteena on kehittää toimintamalleja koulutuksen nivelvaiheisiin ja koulutuksen syrjäytymisen ehkäisyyn sekä parantaa tekemällä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla hankitun osaamisen tunnistamisjärjestelmää. Kehittämistyössä etsitään erityisesti sellaisia toimintatapoja, jotka voidaan siirtää normaaleiksi käytännöiksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen päättyessä. Paikallisesti kehittämistyötä tekevät Tekevä ja viisi yläastetta Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, alueen sosiaalitoimet, työvoimapalvelut sekä ammattioppilaitokset, ensisijaisesti Jyväskylän ammattiopisto. OPEQUAL on Euroopan Unionin EQUAL -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettava projekti, jossa työpajayhdistys (TPY) on yhtenä toimijana. 17

18 Starttivalmennus Teksti ja kuvat: Antti Siukola Tekevällä aloitettiin kesällä 2006 Starttivalmennus, jonka tavoitteena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Tavoitteena on tarjota katko pitkään jatkuneeseen työttömyysjaksoon. Valmennuksessa on tarkoitus selvittää työnteon yhteydessä, työvalmentajan tuella valmentautujan motivaatiota, työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta. Ensimmäisen sopimuksen jälkeen on tarkoitus etsiä palkkatukityöpaikka esimerkiksi Tekevän muista yksiköistä. Työt ovat puisto- ja viheralueiden hoitoa sisältäen kunnostusta, siivousta, maalausta ja muita ympäristönhoitoon kuuluvia työtehtäviä. Työtehtävistä on tehty Jyväskylän maalaiskunnan puistotoimen kanssa palvelusopimus. Starttivalmennuksen työvalmentajana toimii Antti Simola. - Kesällä riittää hyvin töitä ja talvella on vähän hiljaisempaa. Talviaikaan starttivalmennuksen miehet ovat tehneet kiinteistöhoidon tehtäviä, kuten lumitöitä ja katoilta lumen pudottamisia, työvalmentaja Antti Simola kertoo. Starttivalmennuksessa kesäisin tehtävät työt ja kohteet on kartoitettu yhdessä maalaiskunnan puistotoimen kanssa. Starttivalmennuksen tarkoituksena on tehdä niitä töitä, joita maalaiskunta ei pysty tekemään omilla resursseillaan. - Asuntoalueet saadaan viihtyisiksi ja miehet saavat töitä, eli kaikki hyötyvät tästä työstä jota tehdään. Maalaiskunnan puistotoimi lähti mielellään mukaan ja siitä suuri kiitos heille, Starttivalmennuksen idean isä Hannu Hämäläinen kehuu yhteistyökumppania. 18

19 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Yhteistyötä puistotoimen kanssa Vaajakosken alueen puistopuutarhuri Teuvo Lievonen pitää tärkeänä, että maalaiskunnan näkyvät alueet ovat kunnossa, kun lomalaiset ja matkailijat tutustuvat kuntaan. - Alueilla on ollut ongelmia lehtokotiloista heinänniittämisen aikaan keski-kesällä. Niittämällä saadaan kotiloiden elinolosuhteita heikennettyä, Teuvo Lievonen kertoo. Starttivalmennus-ryhmän toimesta voitiin aikaistaa maalaiskunnan tiettyjen niittokohteiden niittoajankohtia ja näin on saatu kohteet ajallaan kuntoon. Starttivalmennus on lähtenyt Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) tarpeesta työllistää aikuisia miehiä. Osalla valmennuksessa olevista on takana jopa kymmenen vuoden työttömyys. Aluksi sopimus tehdään yhdestä kolmeen kuukauteen, kuten muillakin tekeväläisillä. Starttivalmennus työllistää kesäaikaan 5-6 henkilöä ja talvisin 2-3 henkilöä. - Uusimpana työtehtävänä starttivalmenuksessa on ollut kalusteiden kokoamista Kaluste10:lle. Se on ollut hyvä työ hiljaisempana vuodenaikana, Antti Simola mainitsee. 19

20 Suunta elämään Teksti: Kirsi Lamminaho, kuvat: Antti Siukola Suunta elämään- hanke maahanmuuttajanuorille käynnistyi Tekevällä maaliskuussa 2006 Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n ja Jyväskylän kaupungin rahoittamana. Hanke oli vuoden 2005 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde, kohderyhmänään työttömät ja syrjäytymässä olevat nuoret. Hankkeen aikana oli tavoitteena kehittää starttivalmennusmalli, joka palvelisi ammattikouluttamattomia ja työttömiä maahanmuuttajanuoria. Pohjaa hankkeelle toi Tekevällä jo aikaisemmin toteutettu MaMu-projekti, jonka kokemuksia hyödyntäen oli hyvä lähteä kehittämään juuri nuorille suunnattua palvelua. Olemme onnekkaita, koska tämä kehitystyö on saanut jatkua. Starttivalmennushanke jatkaa työtänsä Tekevällä maahanmuuttajanuorten parissa myös vuonna Suunta elämään- starttivalmennushanke on suunnattu työttömille ja ammattikouluttamattomille vuotiaille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole vielä valmiuksia, taitoja tai mahdollisuuksia mennä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Starttivalmennuksen tavoitteena on monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen tai työelämään tähtäävän valmennuksen toteuttaminen yksilö-, ryhmä- ja työvalmennuksen keinoin sekä Tekevän tukipalveluja hyödyntäen. Valmennuksen myötä maahanmuuttajanuori saa tarvittavan tiedon suomalaisesta koulutus- ja työjärjestelmästä, yhteiskunnasta ja ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista. Merkittävä osa valmennusta on myös sujuvassa arjessa tarvittavien taitojen ja elämänhallinnan tunteen vahvistaminen. Työkokeilu on mahdollisuus Starttivalmennus toteutetaan työkokeiluna, jolloin nuorilla on kolmesta neljään päivää viikossa yksiköissä tapahtuvaa työtä ja yksi tai kaksi päivää ryhmävalmennusta. Päivät vaihtelevat nuo- 20

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kuka vastaa ja välittää?

Kuka vastaa ja välittää? 1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot