TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä..."

Transkriptio

1 Tekevän vuosi 2006

2 TEKEVÄN VUOSI 2006 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista...4 Henkilöstöraportti...6 Työllistämistä yhteistyössä...8 Tekevän kautta yrittäjäksi...10 Työn ohella opiskeleminen...12 Osuuskuntayrittäjyyttä...14 Opequal-projektin ansiokas vuosi Starttivalmennus...18 Suunta elämään...20 Vuoden työvalmentaja...22 Suomi-Viro-Suomi...24 Metalliteos metallimiesten silmin...26 Tapahtui Tekevällä...28 Tekijät...30 Hallitus ja Valtuuskunta...31

3 TOIMINTA-AJATUS Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. PERUSTAJAT Sininauhaliitto ry Kuurojen Liitto ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Invalidiliitto ry 3

4 Luotettavaa perustoimintaa ja jatkuvaa uudistumista Teksti: Harri Halttunen, kuvat: Antti Siukola, Jael Pyykönen Vuodesta 2004 alkaen Tekevä säätiön toimintaa on vuosittain arvioitu tuloskorttiin (ns. BSC malli) perustuvalla kokonaistuloksellisuuden arvioinnilla. Tuloskortista on vuosien myötä muodostunut hyvä tapa asettaa yleishyödylliselle toiminnalle tavoitteet, jotka perustuvat säätiön perustehtävän toteuttamiseen ja joiden toteutumista voidaan arvioida säännöllisesti. Kokonaistuloksellisuuden arviointi muodostaa perustan säätiön laatupolitiikalle. Kuluneen toimintavuoden aikana laatutyössä paneuduttiin erityisesti palautejärjestelmien kehittämiseen osana kokonaistuloksellisuuden arviointia. Joustavien oppimisympäristöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisääntyi edelleen. Laajenevalla yhteistyöllä voidaan vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja varmistaa monen opiskelijan osalta ammatillisten opintojen loppuun suorittaminen. Maahanmuuttajien merkitys Suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa voimakkaasti. Maahanmuuttajien määrän kasvu on heijastunut myös Tekevä -säätiön toimintaan. Vuonna 2006 jo yli 10 % valmennuksen asiakkaista oli maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja he edustivat 18: aa eri kansallisuutta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 72 %. Maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden Suomelle todellinen voimavara. Talouden hyvä kehitys loi työministeriön mukaan Suomeen viime vuoden aikana uutta työpaikkaa. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kääntyivät laskuun. Työttömyyden aleneminen jatkui valtakunnallisen trendin mukaisesti myös Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla. Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyys oli Jyväskylän seudulla edelleen selvästi maan keskiarvoa suurempi. 4

5 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Talouden noususuhdanne ja työpaikkojen määrän lisääntyminen on Tekevänkin kannalta myönteinen asia. Työpaikkojen lisääntyminen on tarjonnut aiempaa enemmän mahdollisuuksia työvalmennuksen jälkeiseen työllistymiseen. Hyvä talouskehitys on tarjonnut Tekevän eri toimialoille mahdollisuuksia kehittää tuotannollista yhteistyötä yritysten kanssa. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät palvelujen tuottajilta kykyä uudistua ja ottaa huomioon tapahtuvat muutokset. Uudistumisen edellytyksenä on avoin ja jatkuva vuoropuhelu laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tähän vuoropuheluun Jyväskylän seudulla on hyvät perinteet. Uskon, että luottamuksellinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. Keskusteluun osallistuu aktiivisesti Tekevän koko henkilöstö. Kun listaan lisätään vielä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistyminen, voidaan perustellusti sanoa, että vuosi 2006 oli Tekevän tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta merkittävä vuosi. Tekevän ulkoista toimintaympäristöä voi kuluneen toimintavuoden osalta kuvata sanalla odottava. Työministeriö valmisteli uutta työllisyysstrategiaa, hankintalain käsittely jatkui eduskunnassa ja sosiaalisten yritysten lakiuudistus eteni eduskuntakäsittelyyn. Myös uuden ESR ohjelmakauden valmistelut etenivät loppusuoralle. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja säätiön henkilökuntaa kuluneesta toimintavuodesta. Harri Halttunen Toimitusjohtaja

6 Henkilöstöraportti Teksti: Asko Hiltunen, kuvat: Antti Siukola Työvalmennussäätiö Tekevän henkilöstöraportti 2006 on jatkoa vuosien esityksille. Tietosisältö kattaa henkilöstön määrää, rakennetta, työajankäyttöä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä työhyvinvointia kuvaavia muuttujia. Arvoja vertaillaan edellisvuosiin. Raportissa suluissa esitettävä luku viittaa vuoden 2005 vastaavaan arvoon. Raportti on rajattu vain Työvalmennussäätiö Tekevään työsuhteessa olleisiin henkilöihin. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Lisäksi raportoinnissa käytetään v kokonaistuloksellisen arvioinnin henkilöstö-näkökulmaan liittyvien mittareiden tuloksia. Työhyvinvointiesitystä on laajennettu If Vakuutusyhtiön tapaturmatilastoinnilla. Edellisvuosien tavoin henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat palvelujen käyttäjäasiakkaat, eli valmentautujat. Toimihenkilöiden kokonaisuuteen kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Käyttäjäasiakkaiden pääryhmän muodostaa työllistetyt. Tarkastelun ulkopuolelle jää työosuusrahalaiset, työharjoittelijat, -kokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. Käyttäjäasiakkaiden osalta työllistettyjen määrä väheni 14 henkilöllä. Kuitenkin tässä ryhmässä kokonaistyöpäivät vähenivät ainoastaan 227, mikä kertoo työllistämisjakson pidentyneen vuonna Ilman työllistämistukea olleiden henkilömäärän muutos edellisvuoteen selittyy kesätyöntekijöiden määrän vähennyksellä. Muissa ryhmissä palkansaajien määrät pysyttelivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Toimihenkilöiden keski-ikä oli 47,9 (45,7) vuotta, missä miesten 6

7 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta 47,8 ja naisten 48,1. Käyttäjäasiakkaiden vastaava luku oli 37,7 (37,0), missä miesten 37,1 ja naisten 39,2. Työhyvinvointi Työaikatilastoinnin mukaan edellisvuosien laskeva suunta poissaoloissa kääntyi lievään nousuun, sekä toimihenkilöiden että valmentautujien osalta. Palkanlaskennassa toimihenkilöiden poissaoloja seurattiin lomapäivien, sairauspoissaolojen (oma ja lapsen sairastuminen), tapaturmien, koulutuspäivien, vanhempainlomien sekä luvallisten ja luvattomien poissaolojen osalta. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan vuonna 2006 kertyi edellisvuoden tavoin 68 päivärahamaksuun johtanutta korvauspäivää. Vuoden 2006 aikana tehtiin toimihenkilöstölle työtyytyväisyyttä koskeva kartoitus, mikä oli jatkoa ja sisällöllisesti sama kuin edellisvuonna tehty kysely. Vastausprosentti oli 84,9 (83,3). Kyselyssä työhyvinvoinnin eri osa-alueita koskevat kysymykset oli skaalattu 1-9, missä korkeampi arvosana osoitti asiaintilan paremmuutta. Työtyytyväisyyden yleisarvosana laski hiukan 5,31 (5,51). Aikaisempien kyselyjen tavoin tässäkin palkkausjärjestelmä koettiin heikoimmaksi osaalueeksi. Toimihenkilöiden keskipalkka palvelusvuosilisineen oli vuoden päättyessä 2109 euroa. Miesten keskipalkka oli 8,9 % naisten vastaavaa korkeampi. Palkkatuettujen käyttäjäasiakkaiden keskituntiansio oli vuoden lopussa 8,52 euroa. Miesten keskipalkka oli 8,40 ja naisten 8,66 euroa. Säätiön kokonaistuloksellisuutta mitattiin tilikauden aikana taloudellisuutta, asiakasnäkökulmaa, valmennusprosessien toimivuutta sekä henkilöstön työkykyä mittavalla tuloskortilla (MIRAX- sovellus). Siihen liitettyjen tavoitesaavutusten perusteella toimihenkilöille kertyi neljä kannustevapaapäivää pidettäväksi tilikauden 2007 aikana. Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2006 säätiö maksoi palkkaa yhteensä 335 työsuhteiselle henkilölle. Palkkaryhmittäin ja edellisvuosiin verrattuna he jakaantuivat seuraavasti: Toimihenkilöt Vakituiset Määräaikaiset Työll.tukipalkatut Projektityöntekijät Yhteensä Käyttäjäasiakkaat Työllistetyt Oppisopimus T-palkat ilman tukea Kuntoutus Yhteensä

8 Työllistämistä yhteistyössä Teksti: Antti Siukola, kuvat: Pekka Sivander, Antti Siukola Tekevä oli mukana vuonna 2006 alkaneessa Hurrikaani-tiimissä, joka on työllistymistä edistävä markkinointi- ja viestintähanke. Yhteistyökumppaneina tiimissä ovat Tekevän lisäksi JYP, Jykes, Wire-projekti, Työvoimatoimisto ja yrityksiä on edustamassa Cazze Optikot. Tiimin vetäjänä on Tekevän Hannu Hämäläinen. Kesäkuun alussa liikkeelle lähtenyt hanke polkaistiin julkisesti käyntiin lokakuun lopussa, kun JYP:n kiekkokausi alkoi. Hurrikaani-tiimi sekä Tekevän Hannu Hämäläinen ja Harri Halttunen jännittivät JYP-Kalpa -ottelussa kotijoukkueen menestystä. Hurrikaani-tiimin tavoitteet ovat, että yrityksillä on mahdollisuus saada työvalmennettua ja koulutettua työvoimaa. Toisena tavoitteena on työvoiman kysynnän ja kohtaamisen edistäminen uudesta suunnasta. Työllistämistä edesauttavan tiedon ja tuen antaminen niin yrityksille kuin urheiluseurallekin on tärkeää. Yhteiskuntavastuun viestittäminen yrityselämälle ja veronmaksajille on osa tiimin työtä. Tukea ja tietoa työnantajille Wire-projektin Anu Pelkosen mukaan työnantajat ovat pitäneet ratkaisevana tukena työvoimatarpeen selvittelyä yhdessä työnantajan kanssa. Sopivien työnhakijaehdokkaiden etsiminen, erilaisten tukijärjestelmien selvittely sekä niihin liittyvien paperitöiden valmistelu on ollut osa Hurrikaani-tiimin työtä. - Työnantajan avuksi selvitettiin erilaiset tukimahdollisuudet yhdessä työhallinnon kanssa. Tällä ns. palkkatuella kuluja voitiin kompensoida työhön perehdyttämisen aikana. Palkkatukijakson aikana työntekijän työpanoksesta muodostui niin tuottava, että yritys pystyi hankkimaan lisää asiakkaita. Uusia asiakkaita pystyttiin ottamaan niin paljon, että työntekijä voitiin tukijakson jälkeen palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, Anu Pelkonen kertoo. Hurrikaani-tiimin tarkoituksena on löytää yrityksille heidän tarvitsemaansa työvoimaa. Yritysten ja työllistymisen edistämisen parissa työskentelevien tahojen välille on merkittävää löytää yhteinen toiminta- ja tiedotusmalli. Mukana olevien tahojen palveluita on kehitetty ja kehitetään vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin sekä työnantajien ja työnhakijoiden yhteensovittamiseen. - Tekevän metallin toiminta on itselleni melko lailla tuttua, eli tiedän minkälaisia töitä siellä tehdään. Yrityskäyntejä metalliyrityksiin tehdessäni voin samalla kertoa yrittäjille yhtenä mahdollisuutena saada tarvitsemaansa työvoimaa esimerkiksi Tekevän metallin kautta, Voitto Manninen Jykesiltä kertoo yhteistyöstä. 8

9 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Kokeilun kautta työhön Jarkko Jääskeläinen Tekevän Pesulasta oli kuukauden työkokeilussa Keski-Suomen keskussairaalan pesulassa. Kokeilussa työnantaja näki mitä hän osaa tehdä ja sopeutuuko hän työyhteisöön. Toisaalta Jarkko pystyi kokeilun aikana itsekin miettimään onko sairaalan pesulatyö hänelle sopivaa. Oppisopimusopiskelija Ulla Ekblad tarkistaa Petri Flanderin näköä Cazze Optikoilla. Ulla työskenteli aiemmin Tekevän Verhoomossa. Helpotusta työvoiman etsintään Cazze Optikot avasivat uuden myymälän Muurameen ja palkkasivat oppisopimuksella Ulla Ekbladin optiseksi myyjäksi. - Meidän ei tarvinnut haastatella sataa ihmistä yhtä työpaikkaa varten, vaan meille oli haarukoitu kolme sopivinta valmiiksi. Me pienyrittäjät ollaan keltanokkia ottamaan ketään töihin. Sitä saattaa olla vain yksi työhaastattelu kerran viidessä vuodessa. Niiden ihmisten on helpompi haastatella työnhakijoita, jotka tekevät sitä päivittäin. He löytävät helpommin hakijoiden parhaat puolet, Petri Flander Cazze Optikoista sanoo. - Kuukauden kokeilujakso mahdollistaa sen, että kokeillaan vaan. Kyllä uudessa työpaikassa menee aikansa ennen kuin oppii talon tavoille, tietää onko työ sopivaa ja sopiiko työntekijä työyhteisöön. Kyllä tämä madaltaa työnantajille kynnystä ottaa kokeiluun, kun siitä ei tarvitse maksaa palkkaa, Pesulanjohtaja Harri Lepoaho kehuu kokeilun tuomaa mahdollisuutta. Sari Kuniala, Jarkko Jääskeläinen ja Harri Lepoaho Keski-Suomen keskussairaalan pesulasta ovat tyytyväisiä Hurrikaani-tiimin toimintaan. Keski-Suomen Yrittäjänaisten Pirjo Kokko sai kunniakirjan Tekevän Harri Halttuselta ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ritva Nirkkoselta. Palkitseminen jäähallissa Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry palkkasi markkinointisihteerikseen Katri Savolaisen. Hän hoitaa yhdistyksen 60-vuotisjuhlajärjestelyjä sekä auttaa hallitusta toiminnassa. Kuten jokainen työllistäjä kävivät myös Yrittäjänaiset noutamassa täpötäydessä jäähallissa Hurrikaani-tiimin luovuttaman kunniakirjan. - Voi, sehän oli upeeta olla palkittuna. Tunnustus oli koko yhdistykselle tärkeä. Onhan Hurrikaani-tiimin kautta työllistetty Katri ensimmäinen palkattu henkilö yhdistyksessämme, Pirjo Kokko kertoo. 9

10 Tekevän kautta yrittäjäksi Teksti: Antti Siukola, kuvat: Pekka Sivander Ella Hirsiaho Tekevän kehystämöstä opiskeli oppisopimuksella kehystäjäartesaaniksi. Hän aloitti kehystäjän opinnot syyskuussa 2003 ja valmistui maaliskuussa Tekevällä Ella oli maaliskuuhun 2006 asti ja saman vuoden lokakuussa hän perusti oman kehystämön. Nimeksi tuli Kehystämö Patina ja liike sijaitsee Jyväskylässä Yliopistonkatu 26:ssa. Hän pyörittää kehystämöä itsekseen. - Unissanikin aina välillä pyörittelen näitä asioita. Yrittäminen on kuitenkin haasteellisempaa, koska tässä sää painit myös itsesi kanssa. Aamulla ei voi tietää yhtään millainen päivä on tulossa. Sitä illalla huomaa, että tuossahan on lasi, joka piti pestä aamulla. Ei voi tietää tuleeko päivän aikana 1 vai 50 asiakasta. Kyllä tämä on vielä tämmöistä pr-emännän hommaa, Ella naurahtaa tuoreen yrittäjän arkea. Ammattitaitoa ja erikoistumista Ellalla on joulukuussa 2005 suoritettu paperiartesaanin tutkinto. Kehystäjän oppeja hän on täydentänyt vitriinikehystämisen ja valoaukkopahvin koristelun erikoiskursseilla. - Lisäksi opiskelin näyttötutkintomestariksi joulukuussa Pystyn ottamaan vastaan näyttöjä kehystäjäartesaanin, paperiartesaanin tai modistin näyttötutkintoihin. Sitä pitää alkaa jatkossa enemmän markkinoimaan. Tänä päivänä pitää osata sen kymmenen juttua, että pärjää, Ella toteaa. Ella jauhaa käsintehtyä paperimassaa hollanderilla. Arkkimassaa voi jauhattaa asiakkaan omista sellu- tai kasvikuiduista käyttötarkoituksesta riippuen, vaikka vanhoista vaatteista voi tehdä paperia. Palvelua käyttävät paperintekijät ja -harrastajat. Patinassa on esillä erilaisia paperiarkki- 10

11 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta malleja, joita apuna käyttäen voidaan suunnitella jokaiselle yksilöllinen arkkimassa. Ella tekee tilauksesta käsintehtyä paperia aina A3-kokoon asti. Käsintehdystä paperista saa tehtyä esimerkiksi lampunvarjostimia, vieraskirjoja ja yksilöllisiä kutsu- sekä kiitoskortteja. Tuulikaappigallerialla uusia asiakkaita Kehystämö Patinan eteisaulassa toimii kuuden neliön näyttelytila: Tuulikaappigalleria. Nimen galleria on saanut taiteilijoilta. Näytteilleasettajissa on ollut niin ammattitaiteilijoita, alan harrastajia kuin käsityöläisiäkin. Näyttelyt ovat kuukausittain vaihtuvia. Tekevän Median entisen työntekijän Piia Myllyselän grafiikkaa on ollut esillä galleriassa. Galleria on houkutellut liikkeeseen uusia asiakkaita. - Pääasia, että joku aukaisee tuon oven ja tulee sisälle katsomaan joko näyttelyä tai kehystämöä. Kehystäjien välinen YYA toimii Jyväskylässä hyvin. Jos puuttuu jotain kehystä, voi sitä hakea lainaan esimerkiksi Tekevältä ja toisinpäin. Avajaisissa tuli toisen liikkeen pariskunta ison kukkakimpun kanssa ja toivotti tervetulleeksi. Toisissa kaupungeissa on ihan erilaista, kun olen jutellut opiskelukavereideni kanssa, Ella Kertoo. Kehysnäyttely Ella piti yhdessä Tekevän Kehystämön Maaret Iijolaisen kanssa syyskuussa Vaajakosken kirjastossa kehysnäyttelyn. Näyttelyn ideana oli tuoda uusia näkökulmia kehystykseen. Oppisopimusaikoinaan Ella heitti ajatuksen Maaretille näyttelystä. Se tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Maaret piti Kansalaisopistolla kehystyskurssia ja sai näyttelyehdotuksen sieltä. Kehystys tuo uutta arvoa ja näkyvyyttä erilaisille esineille. Kehystys ei koske vain tauluja, vaan on olemassa muitakin mielikuvituksellisia ratkaisuja, joita voidaan laittaa raamien sisälle. Näyttelyn ansiosta vitriinikehystäminen lisääntyi ainakin Patinassa ja Tekevällä. Vitriinikehystämisen ansiosta ihmiset kehystävät entistä kekseliäämmin muistojaan ja tärkeitä esineitään. Vitriinikehykseen on kehystetty kastemekkoja, lapsuuden leluja, hääkimppuja ja isoisän silmälaseja. Kehystää voi lähes mitä vaan, vain mielikuvitus ja paino ovat rajoina. Muoti liittyy olennaisesti myös kehystykseen. Asiakkaat saavat uusia ideoita seuraamalla trendejä. Sisustusbuumi näkyy myös kehystysalalla, nykyään kehystetään huomattavasti enemmän, kuin muutama vuosi sitten. 11

12 Työn ohella opiskeleminen Teksti ja kuvat: Antti Siukola Tekevä suhtautuu myönteisesti henkilöstön kouluttautumiseen. Moni tekeväläinen haluaa kehittyä työssään, kouluttaa itseään lisää ja päivittää alansa uudet tiedot. Työn ohella opiskelemisen tuoma kokemus on jokaiselle yksilöllinen. Toisilla on pitkä aika edellisistä opiskelukokemuksista ja silloin oppiminen on useasti vaikeaa. Toiset taas ovat työnlomassa opiskelleet jo pitkään. Pirjo Kiven (keskellä, itseverhoiltu hattu päässä) oppisopimusvalmistujaisiin osallistui koko Hakkutien väki Pirjo valmistui verhoojaksi. Teoria opinnot hän opiskeli Teuvan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Motivaation merkitys on tärkeää opiskellessa työn ohella, jolloin aika on kortilla. Työpäivän jälkeen voi olla raskasta ruveta lukemaan tenttiin tai kirjoittamaan esseetä. Hyvä ja kannustava tuki työyhteisössä sekä kotona ovat merkittäviä opiskelujen kannalta. Toisilla elämäntilanne on kiireisempi, toisille taas opiskeluajan löytyminen on helpompaa. Yhteistyö opiskelutovereiden kanssa on merkityksellistä, erityisesti vertaistuen ja opiskeluun liittyvien tuntojen jakamisen kohdalla. Mielenkiinto opiskeluun säilyy, kun opiskelu etenee koko ajan. Tietojen päivittäminen ja oman mielen pitäminen kirkkaana ovat tärkeitä asioita opiskelun kannalta. Oppiminen edellyttää myös omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Verhoojaksi oppisopimuksella Pirjo Kivi Tekevän Verhoomosta on yksi vuonna 2006 valmistuneista oppisopimusopiskelijoista. Pirjo piti verhoojan oppisopimusopiskelua haasteellisena, koska hänellä on kaksi pientä lasta. Kotona ei löytynyt iltaisin tarvittavaa opiskelurauhaa, mutta sitä helpottivat matkat verhoojan teoriaopintoihin 300 kilometrin päähän Teuvalle. Siellä opiskellaan verhoojan ammattitutkinnon teoria, harjoittelutyöt ja suoritetaan näytöt. Opiskeluja oli yleensä kaksi viikkoa putkeen ja ilta-aikoja Teuvalla Pirjo pystyi hyödyntämään lukemiseen sekä opintoihin. 12

13 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta - Kaksi ja puoli vuotta meni niin nopeasti, ettei meinannut pysyä mukana. Teoriaopintojen aikana kehittyneitä uusia ajatuksia pääsi kokeilemaan käytännössä Tekevällä. Uusia ideoita mietittiin yhdessä Leena Laurilan kanssa, Pirjo toteaa. Lisäksi tekeväläisistä oppisopimusopiskelulla valmistuivat vuonna 2006: Leila Jaatinen suoritti Puhdistuspalvelun perustutkinnon, Jukka Flyktman suoritti rakennusalan perustutkinnon ja Mikko Muinonen ja Mika Toivonen suorittivat puualan perustutkinnon. Erilainen päätösjuhla Toukokuun lopussa Ahohelmessä juhlittiin, kun kaksi pakolaisina Suomeen tullutta maahanmuuttajaa Dikica Poljo ja Sargol Ghampari valmistuivat oppisopimuskoulutuksella ompelijoiksi. Molempien suomenkielen taidot ovat kohtalaiset. Ennen oppisopimuskoulutusta molemmat ovat olleet Tekevän työelämänvalmennuksessa. Sargolilla ei ollut koulutusta omassa maassaan. Hän opiskeli samalla myös lukemaan, jota hän ei osannut äidinkielellään. Hän on 39-vuotias kurdi, 6-lapsen äiti ja on asunut suomessa 10- vuotta. Dikicalla oli ompelijan ammattitutkinto Bosniassa, mutta todistukset tuhoutuivat sodassa. 40-vuotiallaa Dikicalla on kolme lasta ja hän muutti Suomeen pakolaisena vuonna Hän on suorittanut ammattitutkinnon näyttökokeiden avulla. Halssilan Pesulan Leila Jaatinen ja todistuskansio. Dikica Poljo ja Sargol Ghampari juhlatunnelmissa. Ulla Mutanen on tyytyväinen Tekevän myötämieliseen suhtautumiseen henkilökunnan koulutukseen. Yksi Tekevän henkilökunnan ahkerista opiskelijoista on terveydenhoitaja Ulla Mutanen. Hän opiskelee ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa terveyden edistäminen -koulutusohjelmassa, koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta työn ohella. 13

14 Osuuskuntayrittäjyyttä Teksti: Harri Wickstrand, kuvat: Antti Siukola Osuuskunta Tekemonia mahdollistaa helpomman aloituksen yrittäjyyteen kuin suoraan heittäytyminen yksityisyrittäjyyteen. Osuuskuntayrittäjyys on vaivaton tapa aloittaa oma pienimuotoinen elinkeinotoiminta. Tekemonian ideana on työllistää halukkaita valmentautujia valmennusjakson päätyttyä ja kannustaa heitä omaehtoiseen yrittäjämäiseen toimintaan. Kotivuuokon toimisto sijaitsee Halssilan Pesulan yläkerrassa. Kotipalvelutöitä on ympäri jyvässeutua. Osuuskuntayrittäjyyden etuna on se, että siinä voi olla mukana joko osa- tai kokoaikaisesti. Tekevän taloushallinto hoitaa kaikki Tekemonian taloushallinnolliset asiat, kuten kirjanpidon, laskutukset, palkan maksun jäsenille sekä muut työnantajavelvoitteet. Liikeidean arvioinnissa, kehittämisessä ja työtilan etsimisessä on mahdollisuus saada apua Tekevältä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osuuskunnan jäsen työskentelee työntekijänä palkansaajan verokirjalla, mutta hankkii asiakkaansa ja määrittelee työnsä hinnan itse. Hinnoittelun määrää pääasiassa kunkin alan kilpailutilanne. Yleensä aloittavan yrittäjän kannattaa määritellä työnsä hinta alansa keskiarvon lähettyville, ettei liian korkea hinta muodostu esteeksi työnsaannille ja liian alhaisen hinnan korottaminen voi olla myöhemmin vaikeaa. Laskenta-apua työn hinnoittelusta saa tarvittaessa Tekevältä. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy neuvoo ja auttaa yhdessä tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry:n kanssa yrittäjiksi aikovia. Jos siivet kantavat ja löytyy halu perustaa oma yritys sekä hoitaa talouspuoli itse, osuuskunnasta voi halutessaan erota milloin tahansa. Mikäli osuuskuntayrittä- 14

15 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta jyys on osa-aikaista, mahdollisen Kelan tai liiton työttömyyskassan maksaman sovitellun päivärahan hakemisen hoitaa kukin jäsen itse. Tekemoniassa työskenteleviä motivoidaan omaan yritystoimintaan sekä myös sijoittumiseen avoimille työmarkkinoille työntekijöinä. - Osuuskuntayrittäjänä on hyvä kokeilla yrittäjyyttä, sanoo Riitta Surakka. Hänellä on perushoitajan koulutus, joten itse työn tekeminen ei tuota ongelmia. Riitta on yksi kolmesta Kotivuokon osuuskuntayrittäjästä. Hän mietti ensin pitkään yksityisyrittäjäksi ryhtymistä, mutta usko loppui kesken. - Vaikka töitä on välillä vähän, mieluummin sitä töissä on kuin kotona jouten, toteaa Marja-Leena Lehtinen, joka on myös Kotivuokon osuuskuntayrittäjä. Asiakashankinta on vielä kehitysvaiheessa ja siihen on tarkoitus nyt panostaa toden teolla. Töitä tehdään Jyväskylän ja maalaiskunnan alueella. Kotihoitopalvelutöiden lomassa kulkevat myös joskus asiakkaiden pyykit Halssilan Pesulaan ja seuraavalla käyntikerralla puhtaat pyykit takaisin, ilman kuljetusveloitusta. - Vaikka hinnoittelu on meillä Kotivuokossa alan keskitasoa, pitävät jotkut vanhukset hintaa kalliina. Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, että he saavat 60%:n kotitalousvähennyksen, sanovat naiset kuin yhdestä suusta. Harri Wickstrand haastattelee kotivuokkolaisia. Marja-Leena Lehtinen ja Riitta Surakka Kotivuokosta Osuuskunta Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Sen jäsenet saavat taloudellisen hyödyn osallistumalla osuuskunnan toimintaan sen palveluja käyttämällä. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä talouden tukeminen, ei yrityksen voitto. Osuuskunnan asioista päättävät sen jäsenet yleensä tasa-arvoisesti jäsen ja ääni - periaatteella, eivät omistamiensa osuuksien mukaan. Osuuskunnan voi perustaa kolme henkilöä tai yhteisöä. Oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 %. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, koska sen osuuspääomaa ja jäsenmäärää ei etukäteen määrätä. Siihen voi ottaa helposti uusia jäseniä, ja siitä on myös helppo erota. Sen perustamisen kynnys on matala, sillä laki ei määrittele minimipääomaa. Rahaa yritystoiminnan aloittamiseen kuitenkin tarvitaan. Osuuskunta perustetaan vuosien mittaisen yhteistyön välineeksi. Siksi sillä on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan. Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on sekä liikeyritys että henkilöyhteisö, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon myös jäsentensä sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeet. 15

16 Opequal projektin ansiokas vuosi 2006 Teksti: Kalle Vastamäki, Antti Siukola, kuva: Antti Siukola, piirros: Sauli Jokinen Opetusministeriön, Työministeriön Opetusalan koulutuskeskuksen sekä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen valtakunnallisesti hallinnoima Opequal projekti toimi aktiivisesti koko vuoden. Toimintasuunnitelmaa syvennettiin kaikilta osin. Nuoria oli vuoden lopussa toiminnassa mukana noin 130 ja heidän vanhempiaan nelisenkymmentä sekä aktiivisessa verkostossa noin 50 toimijaa alueen eri hallintokunnissa ja organisaatioissa. Projekti kehittää alueellista syrjäytymistä ennalta ehkäisevää pitkäkestoista, yksilölähtöistä ja koulutuskeskeistä mallia nuorten tukemiseksi perusopetuksen jälkeen. Perusajatuksena on, että nuoren paras mahdollinen tulevaisuus toteutuu sekä nuoren, että yhteiskunnan kannalta mielekkäimmällä tavalla lähellä ammatillisen pätevöitymisen polkuja. epäkonventionaalisissa oppimisympäristöissä, eli oppilaitosten ulkopuolella, kuten työpajoilla ja yrityksissä. Jo vuoden loppuun mennessä oli nähtävissä, että kyseessä on työpajojen kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä kehityssuunta, jonka tuloksena esimerkiksi työvalmennuksellinen toiminta liittyy elimellisesti opetus- ja työministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen strategisiin linjauksiin. Kyse ei ole pelkästään tulkinnallisista seikoista, vaan projektissa muodostuu myös työvälineitä valmennuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Opequal-projektin Kalle Vastamäki opetti heinäkuun helteillä Sepänkeskuksessa vuotiaita peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Projekti löysi myös tiensä osaksi valtakunnallisen erityisopettajien muuntokoulutuksen sisältöjä sekä levitti nivelvaihetietoutta lukuisissa yksittäisissä koulutustilaisuuksissa ollen laajalti osana ADHD-liiton nuorille ja heidän vanhemmilleen tarjottavaa tukitoimintaa. Marraskuussa toimintaan mukaan palkattiin työntekijä Pirjo Kovanen kehittämään työvälineitä ammatillisen pätevöitymisen tukemiseksi 16

17 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Opequal-hankkeen päivä Heinäkuun paahteessa istui Sepänkeskuksessa neljä kappaletta vuotiaita peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Osa on lähdössä 10. luokalle korottamaan numeroitaan, osa ammattikouluun Metsäkuljetus-linjalle. Tapaamisen ideana on tutustua omaan oppimiseen sekä Opequal-hankkeen Kalle Vastamäkeen. Tutustuminen Ensimmäisen viikon aikana tutustutaan ja tämä tuttavuus Kallen kanssa jatkuu aina opiskelujen loppuun asti. Suurin merkitys tuttavuudella on tieto siitä kenen puoleen kannattaa kääntyä ongelmatilanteissa. - Kysymys on laaja-alaisesta, pitkäkestoisesta ja yksilöllistä tuesta, käytännössähän se tarkoittaa kaikkia oppilaita, mutta valituilla on suurempi riski syrjäytyä normaalista koulutuksesta, Vastamäki kertoo. Jokaiselle opiskelijalle on mahdollisuus räätälöidä yksilöllinen polku opiskeluja varten. Tutustumisviikon aikana kirjataan miten oppilaat oppivat parhaimmin ja pyritään löytämään heidän vahvuutensa ja unelmansa. Nuorille tehdään oma tulevaisuuden suunnitelma, koska sitä ei voi tietää kukaan muu paremmin kuin nuori itse. Myös järjestelmän tunteminen ja vertaistuen merkitys on suuri. Tutustumisviikosta ja kahden viikon työharjoittelusta saa rahaa 9 euroa päivässä. Se motivoi nuoria tulemaan mukaan. Opiskelun aikainen tuki Kallen tehtävänä on antaa tietoa eri vaihtoehdoista, joilla voi suorittaa ammattikoulun loppuun. Vaihtoehtoina perinteiselle oppimiselle ovat työssäoppiminen, oppisopimuskoulutus sekä näyttöjen kautta papereiden saaminen. Tärkeää on, että nuorella on joku, joka neuvoo opiskeluun liittyvissä hankalissa tilanteissa ja joka ei välttämättä ole opettaja eikä oma vanhempi. Sellainen tukija, joka kertoo niistä mahdollisuuksista, joita erilaiseen oppimiseen liittyy. - Tulevaisuudessa realisoituu tarvitaanko Opequalin kaltaista palvelua. Suuri tarve on kuitenkin kehittää ammattikoulutusta, koska viimeisimmän tutkimuksen mukaan kolmevuotisen perusammattitutkinnon suorittaa kolmessa vuodessa vain 54% aloittaneista, Kalle Vastamäki pohtii hankkeen merkitystä. Ratkaisuja valmistumiseen Tutkimusten mukaan kiltit tytöt pärjäävät koulussa paremmin. Peruskoulu ja ammattikoulu ovat todistetusti tietynlaisia opiskelijoita varten. Koulutusmenetelmiä on Vastamäen mukaan tarve kehittää, sillä opiskelutyylejä ja -reittejä on paljon. Ammattitutkinto on mahdollista suorittaa monella eri tavalla, joista Kalle on kertomassa nuorille. Jokainen nuori rakentaa itse oman elämänsä. - Opiskeluun tarvitaan lisää portaita, koska minkään tason yli ei voi hypätä. Lisäksi nuorten oma näkökulma pitäisi näkyä opiskelun suunnittelussa enemmän, koska heitä varten opiskelua rakennetaan, Kalle kertoo. Opequal OPEQUALin tavoitteena on kehittää toimintamalleja koulutuksen nivelvaiheisiin ja koulutuksen syrjäytymisen ehkäisyyn sekä parantaa tekemällä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla hankitun osaamisen tunnistamisjärjestelmää. Kehittämistyössä etsitään erityisesti sellaisia toimintatapoja, jotka voidaan siirtää normaaleiksi käytännöiksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen päättyessä. Paikallisesti kehittämistyötä tekevät Tekevä ja viisi yläastetta Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, alueen sosiaalitoimet, työvoimapalvelut sekä ammattioppilaitokset, ensisijaisesti Jyväskylän ammattiopisto. OPEQUAL on Euroopan Unionin EQUAL -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettava projekti, jossa työpajayhdistys (TPY) on yhtenä toimijana. 17

18 Starttivalmennus Teksti ja kuvat: Antti Siukola Tekevällä aloitettiin kesällä 2006 Starttivalmennus, jonka tavoitteena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Tavoitteena on tarjota katko pitkään jatkuneeseen työttömyysjaksoon. Valmennuksessa on tarkoitus selvittää työnteon yhteydessä, työvalmentajan tuella valmentautujan motivaatiota, työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta. Ensimmäisen sopimuksen jälkeen on tarkoitus etsiä palkkatukityöpaikka esimerkiksi Tekevän muista yksiköistä. Työt ovat puisto- ja viheralueiden hoitoa sisältäen kunnostusta, siivousta, maalausta ja muita ympäristönhoitoon kuuluvia työtehtäviä. Työtehtävistä on tehty Jyväskylän maalaiskunnan puistotoimen kanssa palvelusopimus. Starttivalmennuksen työvalmentajana toimii Antti Simola. - Kesällä riittää hyvin töitä ja talvella on vähän hiljaisempaa. Talviaikaan starttivalmennuksen miehet ovat tehneet kiinteistöhoidon tehtäviä, kuten lumitöitä ja katoilta lumen pudottamisia, työvalmentaja Antti Simola kertoo. Starttivalmennuksessa kesäisin tehtävät työt ja kohteet on kartoitettu yhdessä maalaiskunnan puistotoimen kanssa. Starttivalmennuksen tarkoituksena on tehdä niitä töitä, joita maalaiskunta ei pysty tekemään omilla resursseillaan. - Asuntoalueet saadaan viihtyisiksi ja miehet saavat töitä, eli kaikki hyötyvät tästä työstä jota tehdään. Maalaiskunnan puistotoimi lähti mielellään mukaan ja siitä suuri kiitos heille, Starttivalmennuksen idean isä Hannu Hämäläinen kehuu yhteistyökumppania. 18

19 Osaavaa työvoimaa uudesta suunnasta Yhteistyötä puistotoimen kanssa Vaajakosken alueen puistopuutarhuri Teuvo Lievonen pitää tärkeänä, että maalaiskunnan näkyvät alueet ovat kunnossa, kun lomalaiset ja matkailijat tutustuvat kuntaan. - Alueilla on ollut ongelmia lehtokotiloista heinänniittämisen aikaan keski-kesällä. Niittämällä saadaan kotiloiden elinolosuhteita heikennettyä, Teuvo Lievonen kertoo. Starttivalmennus-ryhmän toimesta voitiin aikaistaa maalaiskunnan tiettyjen niittokohteiden niittoajankohtia ja näin on saatu kohteet ajallaan kuntoon. Starttivalmennus on lähtenyt Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) tarpeesta työllistää aikuisia miehiä. Osalla valmennuksessa olevista on takana jopa kymmenen vuoden työttömyys. Aluksi sopimus tehdään yhdestä kolmeen kuukauteen, kuten muillakin tekeväläisillä. Starttivalmennus työllistää kesäaikaan 5-6 henkilöä ja talvisin 2-3 henkilöä. - Uusimpana työtehtävänä starttivalmenuksessa on ollut kalusteiden kokoamista Kaluste10:lle. Se on ollut hyvä työ hiljaisempana vuodenaikana, Antti Simola mainitsee. 19

20 Suunta elämään Teksti: Kirsi Lamminaho, kuvat: Antti Siukola Suunta elämään- hanke maahanmuuttajanuorille käynnistyi Tekevällä maaliskuussa 2006 Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n ja Jyväskylän kaupungin rahoittamana. Hanke oli vuoden 2005 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde, kohderyhmänään työttömät ja syrjäytymässä olevat nuoret. Hankkeen aikana oli tavoitteena kehittää starttivalmennusmalli, joka palvelisi ammattikouluttamattomia ja työttömiä maahanmuuttajanuoria. Pohjaa hankkeelle toi Tekevällä jo aikaisemmin toteutettu MaMu-projekti, jonka kokemuksia hyödyntäen oli hyvä lähteä kehittämään juuri nuorille suunnattua palvelua. Olemme onnekkaita, koska tämä kehitystyö on saanut jatkua. Starttivalmennushanke jatkaa työtänsä Tekevällä maahanmuuttajanuorten parissa myös vuonna Suunta elämään- starttivalmennushanke on suunnattu työttömille ja ammattikouluttamattomille vuotiaille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole vielä valmiuksia, taitoja tai mahdollisuuksia mennä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Starttivalmennuksen tavoitteena on monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen tai työelämään tähtäävän valmennuksen toteuttaminen yksilö-, ryhmä- ja työvalmennuksen keinoin sekä Tekevän tukipalveluja hyödyntäen. Valmennuksen myötä maahanmuuttajanuori saa tarvittavan tiedon suomalaisesta koulutus- ja työjärjestelmästä, yhteiskunnasta ja ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista. Merkittävä osa valmennusta on myös sujuvassa arjessa tarvittavien taitojen ja elämänhallinnan tunteen vahvistaminen. Työkokeilu on mahdollisuus Starttivalmennus toteutetaan työkokeiluna, jolloin nuorilla on kolmesta neljään päivää viikossa yksiköissä tapahtuvaa työtä ja yksi tai kaksi päivää ryhmävalmennusta. Päivät vaihtelevat nuo- 20

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot