Toimitusjohtajan katsaus 4. Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet Tukitoiminta 8. Tuotannon tuki 9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitusjohtajan katsaus 4. Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6. 1.1. Tukitoiminta 8. Tuotannon tuki 9."

Transkriptio

1 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS

2 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. Tukitoiminta 8 Tuotannon tuki 9 Jakelun tuki 14 Kulttuuriviennin tuki 17 Elokuvafestivaalituki Kansainvälinen toiminta Tiedotus HALLINTO JA TALOUS SES AUDITORIO OY 36 LIITE: MEDIA ohjelman toimintavuosi

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 oli monella tavalla elokuva-alalla sadonkorjuun vuosi. Pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää. Elokuvateattereissa tehtiin jälleen tilastoidun ajan kotimainen katsojaennätys. Menestykseen vaikutti monta osatekijää, josta tarkemmin edempänä. Menestyksen ylle loi kuitenkin synkän varjon julkisen elokuvarahoituksen tulevaisuuden epävarmuus. Elokuvasäätiön hallituksen asettama tavoite kotimaisen elokuvan katsojaosuudeksi vuonna 2012 oli vähintään 20 prosenttia elokuvakäynneistä. Vuonna 2012 katsojissa saavutettiin elokuvakäyntien tilastoidun ajan ennätys; katsojia oli kaiken kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa, 28 prosenttia kaikista elokuvakäynneistä. Tämä on erittäin kova luku myös eurooppalaisittain; kotimainen katsojaosuutemme oli Euroopan Unionin neljänneksi korkein ja yli kaksi kertaa korkeampi kuin kaikkien Euroopan maiden keskimääräinen kotimainen katsojaosuus, joka oli 13 prosenttia. Vahvat kansalliset elokuvat nostivat myös koko elokuvissa kävijöiden kokonaismäärän nousuun. Olimme EU-maiden kovin kasvaja katsojaluvuissa; 19 prosenttia edellisestä vuodesta. Monet eri elokuvat saivat paljon katsojia. Vuoden katsotuin kotimainen elokuva oli Mari Rantasilan ohjaama ja Kinotar Oy:n tuottama Risto Räppääjä ja viileä Venla kävijällä. Toiseksi katsotuimmaksi nousi Mika Kaurismäen ohjaama ja Marianna Filmsin tuottama Tie pohjoiseen. Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmanin tähdittämä elokuva kokosi yhteensä kävijää. Kolmanneksi eniten katsojia on kerännyt Taru Mäkelän ohjaama ja Kinoston tuottama komedia Varasto, joka keräsi vuoden 2012 aikana katsojaa. Vahva katsojaosuus kertoo suomalaisen elokuvan laadusta sekä tekijöiden ja toimi-alan korkeasta ammattitaidosta. Elokuva-alalla ohjaajista ja tuottajista naiset ovat edelleen vähemmistöä, mutta uskon, että nyt saavutetut katsojatulokset viimeistään murtavat myytin, jonka mukaan naisten tekemät elokuvat ovat marginaalia. Kotimaisten elokuvien ensi-iltojen määrä on kasvanut. Vuoden 2012 aikana ensi-iltansa sai yhteensä 26 kotimaista näytelmäelokuvaa ja 10 kotimaista dokumenttielokuvaa. Lisääntynyt elokuvien määrä on mahdollistanut myös eri yleisöjä palvelevan laajemman lajikirjon; lastenelokuvista science fictioniin ja taide-elokuvasta kansainvälisen tason draamaan sekä yleisöä kiinnostaviin dokumenttielokuviin. Myös julkisen vallan panostukset toimialan kehittämiseen selittävät vuoden 2012 menestystä. Pienten ja keskisuurten paikkakuntien teattereiden digitoinnin myötä kotimaiset ensi-illat ovat saatavilla alueellisesti merkittävästi kattavammin kuin fyysisten elokuvakopioiden aikakaudella. Tätä havainnollistaa Nordisk Filmin levittämien koko perheen animaatioiden, Niko-elokuvien avaukset, jotka ovat molemmat olleet vuoden laajimpia avauksia. Tänä vuonna 12. lokakuuta ensi-iltaan tullut Niko 2 lentäjäveljekset nähtiin avausviikonloppunaan 115 valkokankaalla, kun taas vuonna 2008 Niko lentäjän poika avasi vuoden korkeimmalla kotimaisella kopiomäärällä, 66 elokuvasalissa. Kasvua ensi-iltasalien määrässä on siis 74 prosenttia. Yleisön näkökulmasta elokuvien saavutettavuus elokuvateatterijakelussa on parantunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Elokuvasäätiön digitoinnille asettama aluepoliittinen tavoite on toteutunut erinomaisesti. Pitkin vuotta 2012 elokuvasäätiöön saapui iloisia kertomuksia niin teatterinomistajilta kuin paikallislehtien palstoilta siitä kuinka paikallinen teatteri on saavuttanut suurimpia yleisömääriä ja löytänyt myös digitoinnin myötä aivan uusia kävijöitä. Digitoituja elokuvateattereita on tällä hetkellä Vaasasta Ilomantsiin ja Hangosta Enontekiölle. Digitoinnin ansiosta voidaan sanoa, että maaseututeatterit elävät renessanssiaan. Niiden elävöittävä vaikutus koetaan alueellisen tasa-arvon parantumisena. Toimiva ja elinvoimainen elokuvateatteri rakentaa yhteisön. Elokuvateatteri tuo kylän nuorisolle ensi-iltaan niin James Bondit kuin Hobittin samaan aikaan kun niistä nauttivat newyorkilaiset ja lontoolaisetkin. Digitoitu elokuvasali voi myös toimia esityspaikkana muulle kulttuuritarjonnalle, välittyyhän sitä kautta esimerkiksi konsertteja, teatteria ja oopperaa. Laajentunut elokuvateatterijakelu on korostanut dokumenttielokuvan asemaa osana elokuvataidetta, missä huippulaatuinen kuva ja ääni kuljettavat katsojan maailmoihin jonne se ei muuten pystyisi matkaamaan. 4

5 Elokuvasäätiön yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä on koko vuoden korostunut elokuvan julkiseen tukeen kohdistuva uhka. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus ja lisäliite valtiontaidemuseon säätiöittämisestä, joka vähentäisi merkittävästi muille veikkauksen edunsaajille jaettuja tukia. Eduskunta ja OKM yhdessä säätiön ja elokuva-alan kanssa ovat johdonmukaisesti toteuttaneet samaa näkemystä elokuvatoimialan kehittämisessä. Pelko on, että tulokset uhkaavat kadota juuri nyt, kun olemme saaneet kansallisen tilanteen vahvaksi ja tältä vahvalta pohjalta aloittaneet määrätietoisen työn elokuvien kansainvälistymiseksi. Vahvempi kansainvälisen menestys saattaa jäädä toteuttamatta jos kansallinen julkinen tuki elokuvalle vähenee merkittävästi. Kun etsitään kasvua luovilta toimialoilta kannattaa muistaa, että elokuva on taiteen, talouden ja tekniikan liitto ja siten vahva elokuva-ala vahvistaa myös muita luovia aloja. Suomalainen elokuva on eettisesti ja ekologisesti kestävä vientituote. Elokuvasäätiö toimii Veikkauksen edunsaajien yhteistyöryhmässä sekä sen erillisrahoitteisessa EU-hankkeessa, jonka kansainvälinen Brysselin toimisto avautui viime vuonna. Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja on ryhmän puheenjohtaja. Elokuvasäätiössä on jatkettu pitkäjänteistä työtä hyvän hallinnon kehittämiseksi. Tässä kehittämistyössä meitä oli vuoden aikana kirittämässä niin valtion tarkastusvirasto kuin eduskunnan oikeusasiamies. Moderniin hallintokulttuurin kuuluu kuitenkin se, ettei hyvä hallinto ei ole koskaan valmis vaan kehitettävää aina löytyy. VTV huomautti esimerkiksi, että Letter of Commitment (LOC) -käytäntö tulisi kirjoittaa tarkasti auki Säätiön tukiohjeisiin. Tästä tullaan tietysti huolehtimaan ensi tilassa. LOC on käytännössä ehdollinen lupaus siitä, että hanketta tuetaan, kunhan se saa muun rahoituksensa kasaan. Se on tuottajan tehokas työväline ulkomaisen rahan hankintaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki tarkastuksen elokuvasäätiöön oikeusasiamiehen toimistoon osoitetun kantelun johdosta. Apulaisoikeusasiamies otti oma-aloitteisesti tarkastuksessa esiin seikan, että säätiön hallitukseen nimitetyt henkilöt voivat hakea säätiön myöntämiä tukia. Apulaisoikeusasiamiehen tarkastuskertomuksessa ei löytynyt huomautettavaa säätiön toiminnasta. Oikeusasiamiehen toimisto on kuitenkin pitänyt tarpeellisena selvittää, onko asian esteellisyyden kannalta ongelmallista, että hallitus nimittää tukipäätöksistä päättävän toimitusjohtajan, ja on pyytänyt asiasta selvitystä hallituksen jäsenet nimittävältä viranomaiselta. Elokuvasäätiön toimintamenot ovat alimitoitetut suhteessa laajentuvaan tehtäväkenttään, lisääntyvään päätösmäärään ja kansainvälisyyden vaatimuksiin. Haluan kiittää henkilökuntaa siitä venymisestä ja sitoutumisesta aina kehittyviin laatukriteereihin. Erityinen kiitos viisivuotisen määräaikaisen kautensa päättäneille pitkän elokuvan tuotantoneuvojille Jukka Asikaiselle ja Kaisu Istolle, joiden aikana syntyi kaksi katsojaennätystä. Irina Krohn toimitusjohtaja 5

6 TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiö saa määrärahansa elokuvataiteen tukemiseen valtion talousarviosta veikkauksen voittovara-momentilta Opetus- ja kulttuuriministeriön kanavoimana. Säätiön tehtävänä on tukea ja kehittää ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa, elokuvien levittämistä ja esittämistä. Tuki jaetaan hakemusten perusteella. SES mahdollistaa kotimaisten elokuvien tekemisen ja niiden kokemisen niin Suomessa kuin ulkomailla. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet ovat: o avoimuus o rehellisyys o hallinnon läpinäkyvyys o ennakoitavuus o tiimityöskentely Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön ja sen yhteistyökumppanien vuoropuhelulle ja tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan ja työtehtäviin. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät lait, asetukset ja säätiön tukiohjeet. STRATEGISET TAVOITTEET Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin johtamisen painopistealueet. Ne määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota. o tuotannon, jakelun ja kulttuuriviennin tukivarojen jakaminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti o tiedon jakaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen elokuvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa o elokuvan ammatillisen tason kohottaminen o uusien yleisöjen tavoittaminen o uusien jakelualustojen kehityksen tukeminen VISIO Tavoitteenamme on vuoteen 2015 mennessä o rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle o Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin elokuva-alalle o Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto o Elokuva mukaan Yleisradiolakiin o Hyvitysmaksujärjestelmän vastattava teknologian kehitykseen o Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen o Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen o Elokuvan aseman turvaaminen EU:n kulttuuripolitiikassa 6

7 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2012 Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Salit Katsojat 2012 Katsojat total Le Havre Sputnik Future Film Hiljaisuus Cine Works Disney Avain Italiaan Harmaa Media Nordisk Film Herra Heinämäki Jackpot Films Disney Varasto Kinosto Nordisk Film Vares - Kaidan tien kulkijat Solar Films Nordisk Film Punaisen metsän hotelli* Luxian Productions PEK Rat King Making Movies Future Film Säilöttyjä unelmia* Oktober FS Film Hulluna Saraan Bronson Club Nordisk Film Vuosaari First Floor Productions, Disney Edith Film Risto Räppääjä ja Viileä Kinotar Venla Nordisk Film Härmä Yellow Film & TV Finnkino Kulman pojat Bronson Club Nordisk Film Tähtitaivas talon yllä Pystymetsä Nordisk Film Kohta 18 Huh huh -filmi Nordisk Film Vares - Uhkapelimerkki Solar Films Nordisk Film Taistelu Näsilinnasta Kinoproduction FS Film Saunavieras Riskifilmi PEK Rouva Presidentti* Funny Films Scanbox Iron Sky Blind Spot Pictures Buena Vista Kovasikajuttu* Mouka Filmi Buena Vista Venäjän vapain mies* Kinocompany Finland Atlantic Film Ja sapuu oikea yö Helsinki-filmi Scanbox Miss Farkku-Suomi Periferia Productions Nordisk Film Tie Pohjoiseen Marianna Films FS Film Käräjävuorentie Black Lion Pictures Black Lion Puhdistus Solar Films Nordisk Film Simoa It's Alvie Productions PEK Kuningas Litmanen* Marianna Films FS Film Sinivalkoinen valhe* Art Films Production Future Film Vares - Pimeyden tango Solar Films Nordisk Film Niko 2 - lentäjäveljekset Animaker Nordisk Film Veden peili Bad Taste PEK Kummisetäni thaimorsian* Pohjola-filmi PEK Nightmare - Painajainen FremantleMedia merellä FS Film Robin* Solar Films Nordisk Film Rakkauden rasvaprosentti Matila Röhr Nordisk Nordisk Film Ella ja kaverit Snapper Films Snapper Films Metsän tarina* Matila Röhr Nordisk Nordisk Film Juoppohullun päiväkirja Dictator Films Scanbox Yhteensä *dokumenttielokuvat Lyhytelokuvat: Lähioleffat: Korsoteoria & Sirocco Pohjola-filmi Pohjola-filmi Taulukko sisältää vuonna 2012 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet kotimaiset elokuvat. Mukana ovat julkiset, joko 35mm filmikopiolta tai 2K -tason digiprojektorilta esitetyt näytökset. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä. 7

8 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2012 kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon tukemiseen euroa (Vuonna 2011: euroa). Myös kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan käsikirjoitus- ja kehittämistuki sekä tuotannon ennakkotuki nousivat hieman edellisvuoden tasosta euroon (2011: euroa). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun tukemiseen myönnettiin euroa (2011: euroa). Lisäksi myönnettiin euroa lastenelokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (2011: euroa). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin euroa (2011: euroa). Vuonna 2012 elokuvateattereiden digitalisointiin myönnettiin euron erillismääräraha, mikä on samansuuruinen kuin vuonna Kaikkiaan vuonna 2012 säätiöllä oli jaettavaa tukea euroa (2011: euroa) eli hieman yli miljoona euroa vuotta 2011 enemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät määrärahat OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon ja levitykseen Elokuva-, tv- ja videotuotantoon % % % % % Jakeluun % % % % % Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 13 % 16 % 14 % 12 % 3 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta OKM/ Määrärahat Elokuvateattereiden digitalisointi OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Elvytys/ tuotantoon Elvytys/ teattereiden kunnossapito Elvytys/ teattereiden digitalisointi Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 12 % 53 % -2 % 6 % 4 % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille Suomen elokuvasäätiön toimintaan

9 Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakautuminen vuonna 2012 Tuotanto 84 % Esitystoiminta 9 % Levitystoiminta 2 % Kulttuurivienti 2 % Festivaalit 2 % TUOTANNON TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Arvioidaan 50/50 -tukimallikokeilun alustavia tuloksia Tukikokeilun tavoitteena oli etsiä elokuvatuotannoille uusia rahoittajia ja nopeuttaa päätöksentekoprosessia ja tuotantoon saattamista. Lisäksi toimintasuunnitelmassa 2012 kirjattiin, että tukea hakevilta projekteilta edellytetään vähintään katsojan tavoittelua elokuvateattereissa, ja että tukimallin kautta pyritään saavuttamaan vuosittain katsojaa. Tukimuotokokeilusta annettiin vuoden 2012 lopussa elokuvasäätiön hallitukselle le selvitys. Kokeilun kautta on myönnetty tukea kaikkiaan kahdeksalle elokuvalle. Elokuvasäätiön keskimääräinen ennakkotuki 50/50 -elokuville oli euroa, kun muille vastaavana aikana rahoitetulle 29 pitkälle elokuvalle se oli euroa. 50/50 eloku- vien keskibudjetti oli 1,45 miljoonaa euroa, muiden 1,64 miljoonaa euroa. Rahoituksen osalta 50/50 -hankkeissa levittäjän rahoitusosuus ja yksityisten rahoittajien määrä ovat suurempia kuin muissa pitkissä elokuvissa keskimäärin. Elokuvasäätiön päätöksentekoprosessi ätöksentekoprosessi oli 50/50 -elokuvien kohdalla huomattavasti nopeampi, noin viisi kuusi viikkoa. Hankkeet olivat muun rahoituksen varmistumisen vuoksi taloudellisesti keskimääräistä vankemmalla pohjalla eikä tarvittavien lisäselvityksien ja puuttuvien liitteiden saamiseen kulunut aikaa samalla tavalla kuin muissa elokuvissa. Päätöksen saaneet elokuvat eivät rahoituksen varmistumisesta huolimatta päätyneet tuotantoon muita tuotantoja nopeammin. Joihinkin niistä kohdistui myös normaaleja tuotannon käynnistämistä hidastavia viivästyksiä. Katsojatavoitteen toteutumista ei voitu vuoden 2012 aikana arvioida, koska elokuvista vain kolme tuli ensi-iltaan ja nekin loppuvuodesta Vuoden 2013 kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen kuusi 50/50 -elokuvista on ollut teattereissa. Kaksi niistä tulee saavuttamaan katsojaa ja kolme ylittää katsojan rajan. 9

10 TV-draamasarjojen tukemisessa painotetaan tuotannon loppuvaiheessa myönnettävän n tuen sijaan uusien hankkeiden kehittelyä Tv-draamasarjojen tuessa aloitettiin voimakkaampi satsaus käsikirjoitustukeen ja erityisesti kehittämistukeen. Tar- koituksena on ollut vankistaa tv-draamasarjojen konseptikehittelyn vaihetta, jotta tuotantoyhtiöiden mahdollisuuensä kahdeksalle hankkeelle det tarjota sarjahankkeita tv-kanaville paranevat. Kehittämistukea myönnettiin yhteensä euroa. Käsikirjoitustukea sai kahdeksan hanketta yhteensä Tuotantotukea myönnettiin yhdelle hankkeelle euroa. Alalle tulossa olevien tekijöiden ns. käyntikorttituotantojen tukemista jatketaan erillisrahalla Varsinaista kahden vuoden takaista nuorten tekijöiden tukemiseen tarkoitettua OKM:n erillisrahaa ei enää ollut käytössä. Lyhytelokuvien tukivarojen puitteissa tuettiin kuitenkin useita hankkeita, joissa taiteellisesti vastaavina tekijöinä olivat alalle tulossa, ensimmäistä ammattimaista elokuvatuotantoaan tekevät nuoret. Dokumenttielokuvien osalta tukivaroja suunnataan väliaikaisesti normaalia enemmän n kehittämistukeen Dokumenttielokuvien kehittämistä on päätetty vuosina tukea väliaikaisesti normaalia enemmän. Tavoitteena on ollut suunnata määrärahoja normaalia voimakkaammin nimenomaan suunnitteluun ja sitä kautta hank- keiden laadun ja kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien sekä kotimaan teatterilevityksen mahdollisuuden vankentamiseen. Lisäpanostuksen taustalla on ollut myös AVEKin ja YLEn rahoitustilanteesta johtuneet kehittämis- ja ennakko-ostovarojen ostovarojen huomattava väheneminen. Vuonna kehittämistukea myönnettiin kaikkiaan 31 dokumenttielokuvahankkeelle yhteensä euroa kehittämistukea. Keskimäärin tuki oli noin euroa hanketta kohden, mikä on noin euroa enemmän hanketta kohden kuin vuonna Pitkät elokuvat Elokuvasäätiön tukemien pitkien elokuvien määrä nousi hieman edellisvuodesta: kaikkiaan 25 kotimaista tuotantoa (2011: 22) ja kuusi kansainvälistä yhteistuotantoa (2010: 7) lähti liikkeelle säätiön tuen turvin. Pitkien elokuvien käsikirjoitus-, kehittämis- ja tuotantotukeen käytettiin varoja yhteensä noin n 14,6 miljoonaa euroa. Pitkien fiktioensi-iltojen iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2012 Keskimääräinen tuotantobudjetti 1,8 miljoonaa euroa SES 28 % TV 10 % Levittäjä 13 % Tuotantoyhtiö 8 % Budjetit: alle 1 milj. = 7 kpl 1 milj. 1,5 milj. = 7 kpl 1,5 milj. 2 milj. = 4 kpl yli 2 milj. = 3 kpl NFTF, Eurimages, Media 7 % Muu ulkomainen rahoitus 28 % Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tukikokeilun kautta: Taavi Vartian lastenelokuva Rölli ja kultainen avain, Arto Halosen komedia Isänmaallinen mies, Dome Karukosken draamakomedia Leijonasydän ja Marko Äijön suosittuun tv- 10

11 sarjakonseptiin perustuva varhaisnuorten elokuva Nightmare painajainen merellä. Röllin lisäksi tuettiin kolmen lasten- ja nuortenelokuvan tuotantoa. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin yli 2,5 miljoonaa euroa. Muiden tuettujen elokuvien kirjossa painokkaiden draamojen rinnalle on lajityyppinä vahvasti noussut komedia. Kevyemmällä tuotantotavalla tehtyjä, pienen budjetin elokuvia rahoitettiin kaikkiaan kuusi. Osalla näistä oli tukipäätösvaiheessa taattu vain televisiolevitys. Esikoisohjaajia on saman verran kuin vuonna 2011 eli kahdeksan. Tuetuissa kuudessa vähemmistöyhteistuotantohankkeessa suomalainen taiteellinen osuus vaihtelee esimerkiksi Maria Järvenhelmen ja Kati Outisen näyttelijäpäärooleista Peter Flinckenbergiin kuvaajana. Virolaisen Mait Laarin ohjaama animaatioelokuva Lisa Limone perustuu suomalaisen Kati Kovacsin käsikirjoitukseen ja hahmomaailmaan. Dokumenttielokuvat Elokuvateattereiden yleisö on 2010-luvulla löytänyt aiempaa paremmin myös dokumenttielokuvat. Vuonna 2012 katsojamäärät nousivat edellisestä vuodesta ja kaikkiaan dokumenttielokuvat keräsivät noin katsojaa eli noin 5 prosenttia kotimaisesta teatteriyleisöstä. Samaan aikaan dokumenttielokuvien vaikuttavuus on ollut suurta mediassa, eri yhteisöissä ja yleisessä kansallisessa keskustelussa. Tukivaroista lähes kolmannes suunnattiin kehittelyyn. Tällä on tuettu hankkeita, jotka päätyvät yhä useammin kansainvälisille rahoitusfoorumeille ja saavat niistä osarahoitusta, vaikka eurooppalaisten ja pohjoismaisten levittäjien päätöksenteko onkin pitkittynyt. Tuottajien kanssa on tehty yhteistyötä uudenlaisten levitystapojen löytämiseksi. Crossmediallisia hankkeita on työstetty. Tuotannon aikaiseen markkinointiin on kiinnitetty huomiota. Isojen kotimaisten ja kansainvälisesti merkittävien dokumenttielokuvien sisällöllisesti tärkeät ja tarinallisesti välttämättömät asiat on saatu haltuun niin ikään kehittelyn turvin, minkä seurauksena tuotantovalmiuteen vuodelle 2013 on päätynyt kymmenkunta dokumenttielokuvaa. Tuotantotukea sai kaikkiaan 30 dokumenttielokuvaa (vuonna 2011: 32), joista kuusi oli vähemmistöyhteistuotantoja. Kolmen elokuvan kohdalla teatterilevitys on varmistunut jo tuotantovaiheessa. AVEKin ja Yleisradion vaikeuksien jatkuessa elokuvasäätiön rooli kotimaisen dokumenttielokuvan rahoittajana on korostunut ja rahoitusosuudet ovat nousseet suurimmiksi kaikissa tukikategorioissa. Kaikkiaan elokuvasäätiö käytti dokumenttielokuvien käsikirjoitus-, kehittämis- ja tuotantotukiin yli 2,7 miljoonaa euroa. Pitkien dokumenttiensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2012 Keskimääräinen tuotantobudjetti euroa SES 37 % Tuotantoyhtiö 18 % TV 12 % AVEK 11 % NFTF, Eurimages, Media 7 % Muu ulkomainen rahoitus 7 % Muu kotimainen rahoitus 6 % Levittäjä 1 % 11

12 Lyhytelokuvat Tukivaroja käytettiin lyhytelokuviin yli 1,6 miljoonaa euroa. Asetettu määrällinen tavoite tuettavan lyhytelokuvan ja 5 10 lyhyen animaation/animaatiosarjan määrästä saavutettiin. Lyhytelokuville tehtiin vuonna 2012 yhteensä 24 tuotantotukipäätöstä (vuonna 2011: 18), joista: 9 oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja, näistä 1 kansainvälinen yhteistuotanto Irlannin kanssa 7 oli animaatioita (joista 5 lyhytelokuvaa, 2 animaatiosarjaa) 3 oli Novellielokuva hankkeen pohjalta toteutettuja 25 -minuuttisia näytelmäelokuvia 5 oli Hetki hauskaa 2 - hankkeen pohjalta toteutettuja 5 7 -minuuttisia koko perheen komedioita YLE oli jälleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä 21 yhteistuotannollaan. Kahdessa tuotannossa (lyhyt animaatio ja animaatiosarja) mukana oli kaupallinen tv-kanava. Vuonna 2011 väljennetyn linjauksen perusteella muita riittäviä levittäjiä olivat uudet, vaihtoehtoiset levityskokonaisuudet, joita löytyi tällä kertaa ainoastaan yksi. Nordisk Panoraman yhteydessä Pohjoismaisten tuotantoneuvojien ja TV-kanavien kesken jatkettiin keskustelua kansainvälisten lyhytelokuvayhteistuotantojen edistämiseksi. Suomen rooli on ollut asiassa aktiivinen. SES ja YLE sitoutuivat ensimmäisinä olemaan mukana, mutta koska mitään konkreettista ei saatu aikaiseksi, lähti SES tukemaan sen sijaan irlantilaista lyhytelokuvatuotantoa. Tavoitteena on saada kotimaisia elokuvantekijöitä tutustumaan ja työskentelemään muiden kansainvälisten tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden kanssa, sekä löytää laajempaa rahoitusta, levitystä ja yleisöä vahvimmille hankkeille ja kiinnostavimmille tekijöille. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystuki Vuonna 2011 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea neljälle hankkeelle, joista kaksi koskee lyhytelokuvien teatterilevitystä, kaksi puolestaan nettilevitystä ja -markkinointia. Yhteensä tukisumma oli euroa. Kokeilu jatkuu vuoden 2013 loppuun. Animaatioelokuvat Animaatioelokuvien käsikirjoittamiseen, kehittämiseen ja tuotantoon käytettiin vuonna 2012 yli euroa. Summa on vuotta 2011 pienempi, koska tuotantoon päätyi vain yksi pitkä animaatioelokuva, joka oli yhteistuotanto. Tuotantotukea sai myös viisi lyhyttä animaatioelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa. Kehittämistukea myönnettiin 12 eri vaiheessa olevalle animaatioelokuvalle (2011: 10). Käsikirjoitustukea myönnettiin 13 (2011: 12) animaatioelokuvahankkeelle. Saamelaiselokuvan tuki Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2012 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen elokuvasäätiön tukivaroista voidaan käyttää euroa saamelaisten elokuvien käsikirjoittamiseen ja tuotantojen kehittämiseen. Koko käytettävissä ollut tukisumma jaettiin vuoden aikana kahdessa erillishaussa, kaikkiaan kuudelle hankkeelle. Sukupuolijakauma Tukipäätöksistä tilastoitiin toista kertaa miesten ja naisten välinen sukupuolijakauma. Naisten osuus tuotantotukea saaneiden hankkeiden ohjaajina ja tuottajina on kasvanut vuodesta Tukea saaneissa hankkeissa miesohjaajien ja käsikirjoittajien osuus on suurempi kuin tukea hakeneissa hankkeissa, kun taas naistuottajia on enemmän tukea saaneissa kuin hakeneissa hankkeissa. Kahden vuoden tilastoinnin perusteella havaittavat muutokset ovat kuitenkin pienehköjä. Vuoden 2011 tavoin naisten osuus käsikirjoitustuen saajista on suurempi kuin tukea hakeneista. 12

13 Tuotantotukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2012 Käsikirjoittajat Hakijoina (n=176) 27 % 73 % Vuonna 2011 (n=144) 31 % 69 % Myönteisen päätöksen saaneita (n=105) 25 % 75 % Vuonna 2011 (n=98) 28 % 72 % Ohjaajat Hakijoina (n=154) 29 % 71 % Vuonna 2011 (n=122) 30 % 70 % Naisia Myönteisen päätöksen saaneita (n=88) 26 % 74 % Miehiä Vuonna 2011 (n=79) 24 % 76 % Tuottajat Hakijoina (n=144) 29 % 71 % Vuonna 2011 (n=128) 28 % 72 % Myönteisen päätöksen saaneita (n=86) 30 % 70 % Vuonna 2011 (n=83) 23 % 77 % Käsikirjoitustukipäätösten ja -hakijoiden sukupuolijakauma 2012 Hakijoita 2012 (n=348) 34 % 66 % Vuonna 2011 (n=362) 36 % 64 % Naisia Myönteisen päätöksen saaneita 2012 (n= 201) 40 % 60 % Miehiä Vuonna 2011 (n=210) 42 % 58 % 13

14 JAKELUN TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Tukiohjeet uusitaan Elokuvajakelu ja elokuvien esittäminen perustuvat digitaalisen tekniikkaan jo lähes sataprosenttisesti, joten osa tukiohjeista on vanhentunut. Elokuvasäätiön hallitus on päättänyt tukiohjeiden uusimisen sijasta aloittaa tukimuotojen uudistamisen ja päivittää tukimuodot vastaamaan muuttunutta jakeluympäristöä. Elokuvateattereiden digitointia nopeutetaan Tavoite on toteutunut pääosin. SES:n tukimäärärahat ovat olleet riittävän suuruisia digitoinnin läpiviemiseen myös pienemmillä paikkakunnilla. Tuottajat ja levittäjät luopuivat uusien kotimaisten elokuvien filmikopioista vuoden 2012 syksyllä, mikä sekin osin vauhditti digitoinnin loppuvaihetta. Myös kaksi uutta nelisalista digitaalista elokuvateatterikeskusta on avattu toimintavuoden aikana: Porvoon Taidetehtaan Bio Rex ja Kouvolan Tervaskankaan Kino 123. Kummatkin teatterit ovat saaneet SES:n kunnostustukea euroa. Kummastakin teatterista on tullut menestys. Digitoinnin suuri hyötyjä on Lappi, jossa elokuvapalvelujen saatavuus on parantunut selvästi. Vuoden 2012 aikana tehtiin kuusi Lapin alueelle sijoittuvaa digitointipäätöstä. Elokuvapalveluja on nyt myös suurissa hiihto- ja vapaaajan keskuksissa kuten Muonion Olos Polar Center ja Kittilän Levi Summit, joissa elokuvat ovat paikallisten asukkaiden ohella matkailijoiden saatavilla. Uusi elokuvateatteri avataan vuoden 2013 helmikuussa myös Enontekiöllä. Digitoinnin myötä pienten teattereiden pahin ongelma on poistunut: ensi-iltoja ei tarvitse enää odottaa kuukausikaupalla. Kannattavuus on noussut yleisesti mutta toimintamahdollisuuksia on vielä runsaasti hyödyntämättäkin sekä elokuvan kannalta että uusien sisältöjen näkökulmasta. Digitointi on hyödyttänyt kotimaista elokuvaa merkittävästi laajentamalla ensi-iltasalien määrää jopa valkokankaaseen. Ennen digitointia ensi-illat nähtiin keksimäärin alle 30 valkokankaalla. Samalla elokuvien kierto on nopeutunut. Tuetaan digitoidun jakeluverkoston monipuolisia käyttömahdollisuuksia Teatterihenkilökunnan osallistumista koulutukseen on pyritty motivoimaan mutta tulokset ovat vielä vaatimattomia. Kotimaan tilaisuudet vetävät teatteriväkeä, mutta kansainvälinen koulutus ei. Amsterdamin DigiTraining Plus - kurssilla oli yksi suomalainen osanottaja. Uusien sisältöjen kuten oopperan ja teatterin välittämiseen on löytynyt myös kotimaista aktiivisuutta, syntyykö siitä peräti kestävää yritystoimintaa, jää nähtäväksi. Kiinnostavia yhteistyöavauksia on nähty mm. Lapissa: Enontekiön kunta ja Metsähallitus kehittävät elokuvateatteriprojektia yhdessä pyrkien yhdistämään luontoarvot, kestävän matkailun ja monipuolisen kulttuuritarjonnan toimintoja. Teatteri avautuu vuoden 2013 helmikuussa. Elokuvan liiketoimintatutkimus toteutetaan Loppuvuodesta käynnistettiin digitoinnin vaikutuksia elokuva-alan kannattavuuteen ja liiketoimintamalleihin koskevan tutkimuksen teettäminen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun yritysprojektit osastolla. Tutkimus valmistuu huhti toukokuussa Kotimainen katsojatavoite 20 prosenttia Elokuvasäätiön hallituksen toimintasuunnitelmassa asettama vähimmäistavoite 20 prosenttia markkinaosuudesta ylitettiin selvästi katsojaosuuden noustua noin 28 prosenttiin ja kotimaisen katsojamäärän kaksinkertaistuttua edellisvuodesta 2,4 miljoonaan kävijään. Kotimaisen elokuvan menestys nosti elokuvateattereiden kokonaiskatsojamää- 14

15 rän enimmäistä kertaa 30 vuoteen yli kahdeksaan miljoonaan. Monipuolisen ja erilaisia yleisöryhmiä kiinnostavan ohjelmiston ohella menestykseen vaikuttivat ratkaisevasti elokuvateattereiden pitkälle edennyt digitointi ja ensiiltojen määrä; 26 fiktiota, 10 dokumenttia ja kolme yhteistuotantoa. Kansalaisten näkökulmasta elokuvien saavutettavuus on olennaisesti parantunut pienemmillä paikkakunnilla. Yksi säätiön digitoinnille asettamista aluepoliittisista tavoitteista on siis toteutunut hyvin. Kolme elokuvaa ylitti katsojan rajan, katsotuimpana Risto Räppääjä ja viileä Venla katsojalla. Lisäksi viisi elokuvaa sai katsojaa eli kärki oli poikkeuksellisen leveä. Vuoden 2012 ensi-illoista viisi jäi alle katsojan. Katsotuin dokumenttielokuva Kuningas Litmanen keräsi lähes katsojaa. Dokumenteista Kovasikajuttu, Sinivalkoinen valhe ja Rouva Presidentti saivat aikaan huomattavaa julkista keskustelua. Kotimaiset elokuvat keräsivät lipputuloja runsaat euroa, pääsylipun keskihinnan ollessa noin 9 euroa. Elokuvateattereiden kokonaisliikevaihto oli lähes euroa ja kävijämäärä yhteensä runsaat 8 miljoonaa katsojaa eli paras tulos 30 vuoteen. Vaikka elokuvissakäyntifrekvenssi 1,5 käyntiä/asukas/vuosi on Suomessa edelleen alle EU -maiden keskiarvon, kotimaisen elokuvan markkinaosuudessa olimme neljänneksi paras vuona Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa Markkinointi- ja levitystuki Kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukeen käytettiin euroa. Tuen määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 42 prosenttia. 43 tehdystä tukipäätöksestä 27 koski kotimaisia pitkiä fiktioita, kahdeksan (8) dokumenttielokuvia, kolme (3) yhteistuotantoja ja viisi (5) elokuvien markkinointitutkimuksia euron enimmäistuen sai 13 fiktiota. Kotimaisten elokuvien saama markkinointi- ja levitystuki oli keskimäärin euroa. Markkinoinnin suurin kuluerä on edelleen tv -mainonta. Lehtimainonta on selvässä laskusuunnassa, ulkomainonta ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat sen sijaan vahvassa kasvussa. Monet elokuvat ovat onnistuneesti hyödyntäneet yhteistyökumppanuuksia mediatalojen ja niiden nettipalvelujen kanssa. Erityisesti tämä nähtiin ensimmäisissä 50/50 -tukimallin ensi-illoissa. 15

16 Tuotannon aikainen markkinointi on myös aktivoitunut vaikka siinä olisi myös kehittämisen varaa. Ensi-iltojen määrästä johtuen kilpailu medianäkyvyydestä ja valkokankaista sekä hyvistä esitysajoista on kiristynyt ja vaatii entistä ammattimaisempaa toimintaa levitysyhtiöltä. Ensi-illat ruuhkautuvat edelleen turhan paljon: tammikuussa 2012 nähtiin viisi kotimaista ensi-iltaa ja joulukuussa peräti kuusi, kesäkuussa ei ainuttakaan. Esitystoiminta Elokuvateattereiden digitointi Elokuvateattereiden digitointia jatkettiin OKM:n erillismäärärahan tuella. Vuoden aikana tehtiin 46 digitointipäätöstä yhteissummaltaan euroa. Keskimäärin tuki oli euroa/hanke. Kun kaikki tukipäätöksen saaneet hankkeet toteutuvat vuoden 2013 alussa, maan elokuvasaleista on digitoitu 95 prosenttia. Valtaosa viime vuoden tukipäätöksistä koski yhden valkokankaan saleja pienillä paikkakunnilla. Kuntien omistamia elokuvateattereita hankkeista oli 17 kappaletta. Digitointitukea myönnettiin neljälle kiertueteatterille: niiden myötä elokuvaesityksiä voidaan toteuttaa entistä monipuolisemmissa esityspaikoissa ja viedä elokuva sinne, missä katsojat ovat: koulut, laitokset jne. Myös ns. pop up - esityksille kiertueteatterit antavat erinomaisia uusia mahdollisuuksia. Elokuvateattereiden kunnostustuki Elokuvateattereiden kunnostustukeen käytettiin euroa 28 hankkeeseen. Vaikka hankkeiden määrä kasvoi 60 prosenttia edellisvuodesta, määrärahasta osa jäi käyttämättä ja laajempia kunnostusprojekteja vanhoissa elokuvateattereissa ei toteutettu. Uusia elokuvateatterihankkeita olivat Porvoon Bio Rex, Logomon teatteri Turussa ja Sotkamon elokuvateatteri. Viimeksi mainittu aloittaa toimintana vuoden 2013 aikana. Elokuvateattereiden toimintatuki Erityisesti pienille paikkakunnille tarkoitettua elokuvateattereiden toimintatukea jaettiin euroa 79 teatterille. Levitystoiminta Lisäkopiotuki Digitoinnin myötä 35mm:n lisäkopiotuen tarve on vähentynyt vuosi vuodelta. Tukeen käytettiin euroa kahdeksan elokuvan lisäkopioihin, joita tehtiin 39 kappaletta. Viimeiseksi kotimaisen elokuvan filmikopioksi näyttää jäävän Puhdistus elokuva syyskuussa Sen jälkeen tuottajat ja levittäjät eivät ole teettäneet elokuvistaan filmikopioita. Tämä puolestaan vauhditti viimeiset digitointipäätöstä lykänneet teatterit siirtymään uuteen ja parempaan esitystekniikkaan. Elokuvien maahantuontituki Maahantuontitukipäätöksiä tehtiin 16 kappaletta, tukeen käytettiin euroa. Kielteisiä päätöksiä tehtiin tukiohjeiden perusteella yhdeksän. Tukea saaneista elokuvista dokumenttielokuvia oli yksi, lastenelokuvia kaksi (Japani, Ranska), eurooppalaisia draamaelokuvia seitsemän, amerikkalaisia independent - tuotantoja kaksi, kanadalaisia tuotantoja kaksi sekä yksi elokuva Argentiinasta. Yhdelle lastenelokuvalle myönnettiin lisäksi dubbaustukea. 16

17 DVD:n markkinointi- ja levitystuki DVD:n markkinointi- ja levitystukeen käytettiin euroa 39 hankkeelle. DVD -tuen painopiste on edelleen ollut kotimaisten elokuvien jakelun tukemisessa. Uusia kotimaisia elokuvia oli 24 kappaletta ja vanhempaa tuotantoa 15 kappaletta. 12 kielteistä päätöstä tehtiin vanhoille tv -tuotannoille. Yhteenveto Esitystoiminnan tukeen (tukiryhmä 3) käytettiin yhteensä euroa 153 hankkeeseen. Levitystoimintaa tuettiin (tukiryhmä 4) eurolla 63 hankkeessa. Päätökset valmistelee levitystoiminnan assistentti ja kotimaan levityspäällikkö ja ne esittelee toimitusjohtajalle viimeksi mainittu. Tukea haetaan hakuaikojen perusteella. Tukiryhmä 1:een kuuluvan kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystuen osalta päätösmenettely on samanlainen. Tukeen käytettiin euroa 43 hankkeelle. KULTTUURIVIENNIN TUKI Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin tukea pitkille elokuville myönnettiin yhteensä euroa, joka on noin tuhat euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna (2011: ). Pitkien elokuvien hanketukea myönnettiin vuonna 2012 yli kolminkertainen summa edellisvuoteen verrattuna yhteensä seitsemälle hakijalle. Tukea jaettiin mm. Pirjo Honkasalon Betoniyö elokuvan kansainväliseen markkinointiin ja festivaalipromootioon, Suomen Oscar-ehdokaselokuvan (Antti Jokisen Puhdistus) kampanjointiin sekä Aki Kaurismäen elokuvien digitalisoimiseen. Kopio- ja materiaalituen tukisumma taas laski selkeästi edellisvuodesta vaikka tukia jaettiin lähes yhtä monelle hakijalle. Ero selittyy kalliiden 35mm filmikopioiden poistuessa pikkuhiljaa levityksestä edullisempien digitaalisten esityskopioiden myötä. Kulttuuriviennin tuet 2012 Myönnetty Pitkät elokuvat kpl euroa kpl euroa Kopio- ja materiaalituki Matkatuki Hanketuki Yhteensä Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Matkatuki Kopio- ja materiaalituki Muu tuki Yhteensä YHTEENSÄ

18 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin yhteensä (vuonna 2011: ). Myönteisiä päätöksiä oli 166 ja kielteisiä 3 (2011: 116 ja 6). Kulttuuriviennin kopioiden, esittelymateriaalien ja tiedotuksen tukeen myönnettiin eli 33 prosenttia tuen kokonaismäärästä (vuonna %). Tekijöiden ja tuottajien matkakuluihin myönnettiin tukea , mikä oli 54 prosenttia kaikista myönnöistä (2011: 38 %). Matkatuen suureen määrään vaikuttavat elokuvasäätiön vuoden 2012 alkupuolelta voimassa olleet tukiohjeet. Uudet tukiohjeet astuivat voimaan , jonka jälkeen tuotantoyhtiöiden oli mahdollista kattaa esimerkiksi merkittävistä festivaaliosallistumisista aiheutuneet matka- ja promootiokulut kulttuuriviennin muulla tuella. Vuonna 2012 kulttuuriviennin muuhun tukeen myönnettiin , mikä oli 13 prosenttia lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin koko tuesta. Tukea myönnettiin neljään kohteeseen: Jukka Kärkkäisen ja JP Passin Kovasikajuttu elokuvan ensi-iltakuluihin Brittein saarilla ja Yhdysvalloissa (Sheffield Docfest, Silverdocs), Mohamed EL Aboudin Dance of Outlaws elokuvan ensi-iltatilaisuuden järjestämiseen Locarnon elokuvajuhlilla, Marikki Hakolan teosten esittämiseen Suomesta -galleriassa Berliinissä marraskuussa 2012, Mika Ronkaisen Laulu koti-ikävästä elokuvan ensi-iltakuluihin Göteborgin elokuvafestivaaleilla sekä elokuvan promootioon Ruotsissa keväällä TV-käännöstuki Elokuvasäätiö alkoi myöntää opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaansa erillismäärärahaa TV-ohjelmien ja - formaattien kääntämiseen. Tuen esittelijänä toimi kansainvälinen tiedottaja Kati Nuora. TV-käännöstuen ensimmäinen hakukierros päästiin järjestämään Suomen elokuvasäätiön hallituksen hyväksyttyä TVkäännöstuen tukiohjeet kokouksessaan Ensimmäisessä haussa oli mahdollista hakea tukea takautuvasti vuoden 2012 MIPTV:n kuluihin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhdeksän kappaletta, joista tehtiin kuusi myönteistä tukipäätöstä. Toinen hakukierros järjestettiin pääasiallisena kohteena vuoden 2012 MIPCOMin markettiin tehtävien esikatselumateriaalien käännöskulut. Hakemuksia tuli kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta, joista myönteisiä päätöksiä tehtiin neljä kappaletta. ELOKUVAFESTIVAALIEN TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Mahdollisten tukivarojen nousun turvin vastataan lisäkustannuksiin, joita festivaaleille aiheutuu digitaalisuuteen siirtymisen ylimenokaudesta Elokuvasäätiön myönsi valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille tukea opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman erillismäärärahan turvin euroa. Nousua edellisvuoden tukivaroihin saatiin euroa. Lisäksi purettiin edellisvuosien palautuksista kertyneet tukivarat euroa. Tuen piiriin ovat kuuluneet samat seitsemän elokuvafestivaalia vuodesta 2009 lähtien. Festivaaleista neljä on yleisfestivaaleja sekä lastenelokuviin, suomalaiseen elokuvaan ja dokumentteihin keskittyviä festivaaleja yksi kutakin. Tukimäärärahan lisäys jaettiin tasokorotuksina kaikille festivaalille, lukuun ottamatta Espoo Cinéä jonka tuki pysyi festivaalin hakemalla tasolla. Tukisummat vaihtelivat Suomalaisen elokuvan festivaalille myönnetyn euron ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman euron välillä. 18

19 Toimintavuonna viedään eteenpäin think tank -keskustelussa esiin tulevia asioita Think tank -keskustelussa ja aina festivaalien kanssa keskusteltaessa esiin tuleva asia on henkilöresurssit. Festivaalit eivät ole pystyneet nostamaan kokopäiväisten ja ympärivuotisten festivaalityöntekijöiden tai useammaksi kuukaudeksi palkattavien projektityöntekijöiden lukumäärää ja jatkuvuutta sille tasolle mitä toiminta nykyisellään edellyttäisi. Ongelma on tiedostettu säätiössä, mutta tukivarojen pysyessä nykytasolla tähän ongelmaan ei rahallista ratkaisua pystytä antamaan. Think tank -keskustelussa sovittiin, että säätiö yhdessä festivaalien kanssa pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta nykyinen julkisen tuen taso saataisiin turvattua. Tämä tapahtuu vasta vuonna 2013, kun ennakkotiedoista poiketen tukivarojen lasku kohdistuukin vuoteen Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2012 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat Sodankylän elokuvajuhlat Oulun kansainvälinen lasten- ja nuorten elokuvien festivaali Espoo Ciné International Film Festival Suomalaisen elokuvan festivaali

20 Tukihakemukset ja -päätökset Hakemuksemuksemukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki Kehittämistuki Tuotantotuki Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Tuotannon tuki yhteensä Kultuuriviennin tuki/ Pitkät Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt ja dokumenttielokuvat Kulttuuriviennin tuki Elokuvateattereiden digitalisointi Kunnostus- ja laitehankintatuki Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä DVD markkinointi- ja levitystuki Lisäkopiotuki Maahantuontituki Levitystoiminnan tuki yhteensä Festivaalituki *) YHTEENSÄ Erillisprojektit Tv-tuotantojen käännöstuki - pilottihanke Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Erillisprojektit yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Kasvu-% edellisestä vuodesta 8 % 11 % -2 % 5 % 14 % 18 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 81 % 19 % 82 % 18 % 82 % 18 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 20

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN KEVÄT 2016 FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi.

Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. HAKUOHJE Markkinointi- ja levitystuki / 15.1.2016 1 MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKEN HAKEMUSTEN KÄSITTELY Kaikkia elokuvasäätiön tukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. http://ses.fi/tukitoiminta/sahkoinen-hakujarjestelma/

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Miten johdan muutosta? 6.6.2016 SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Luovien ja intohimoisten ihmisten johtaminen = Ihmisten johtaminen Suomen kansallisooppera ja -baletti Merkittävä kulttuurialan

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Festudy: yritys synteesiksi

Festudy: yritys synteesiksi 2 Festudy: yritys synteesiksi Ensimmäinen laaja vertaileva tutkimus festivaalialalta Mukana 390 musiikkifestivaalia Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Flanders, Vallonia, Espanja, Irlanti, Sveitsi, Quebec Yksittäisiä

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 26.10.2012 LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) budjettivaliokunnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot