SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a ja 1.1b ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 20 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Nykyihmisen luontoelämys syntyy omassa puutarhassa Puutarhaharrastus on vuosikymmenien aikana kokenut suuren muutoksen. Puutarha-alan markkinat ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti viidentoista viime vuoden ajan. Valikoimista on tullut entistä suurempia. Puutarhatuotteiden myynti on arvoltaan nyt jo noin puolet huonekalukauppojen myynnistä. Puutarhaliiton tilastojen mukaan kotitaloudet käyttivät puutarhoihinsa vuonna 2006 noin 473 miljoonaa euroa, vuonna 2001 summa oli noin 320 miljoonaa euroa. Kasvu tuli taimista, pihakalusteista, grilleistä ja pihan koristeista. Myös puutarhatuotteiden merkitys on muuttunut. Vielä ja 1950-luvuilla pientalojen pihojen piti tuottaa merkittävä osa perheen ruoasta. Silloin myytiin eniten siemeniä ja työkaluja. Levon hetkistä ei pihalla juuri päästy nauttimaan, ellei sitten pientä tuokiota omatekoisessa pihakeinussa. Toisin on tänään. Pientaloissa asuvien perheiden määrä on viidessätoista vuodessa kasvanut yli kahdellasadallatuhannella. Kasvu on jakautunut tasan rivi- ja omakotitalojen kesken. Rivitalojen yleistyessä yhä useampi on saanut oman pienen pihan. Rivitalojen pihat ovat olleet alusta saakka nautintojen ja virkistyksen lähteitä, niiden ei ole koskaan tarvinnut tuottaa ruokaa. Rivitalopuutarhan malli on siirtynyt myös omakotitaloihin, tonttien koot eivät ole yhtä suuret kuin perinteisissä rintamamiestaloissa. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi pihojen käytön muuttuminen myös tonttien kalliit hinnat. Etenkin pääkaupunkiseudulla vaaditaan myös entistä tiiviimpää kaupunkirakentamista. Puutarhan tiedetään olevan tärkeä osa miljoonan suomalaisen vapaa-aikaa. Tilastokeskuksen vapaa-ajan käyttöä koskenut kysely osoitti muutama vuosi sitten, että innokkaimpia puutarhanharrastajia ovat keski-ikäiset, pitkää työpäivää tekevät naiset. Heille puutarha on tärkeä rentoutumisen paikka. Puutarhoihin istutetaan nyt kukkia, köynnöksiä, ikivihreitä havuja ja kukkivia pensaita; marjapensaat ja hedelmäpuut ovat saaneet väistyä. Piha rakennetaan helppohoitoiseksi 1

3 ja kauniiksi katsoa. Pihakeinuja ei puutarhoissa juuri enää näy, niiden tilalle ovat tulleet terassit, patiot ja pergolat. Pihalla ei tarvita enää hyötypuutarhurin taitoja, vaan esteettistä silmää. Puutarhaliikkeet myyvät entistä enemmän valmiiksi kukkivia kukkia, harva enää vaivautuu kylvämään niitä. Tästä syystä yksivuotiset pihakukat vaihdetaankin useaan kertaan kesän aikana. Samoilla kukilla luodaan pienoispuutarhoja myös parvekkeille. Puutarha on aina ollut paikka, jossa vanhemmat välittävät lapsilleen tietoa luonnosta ja kasvusta. Maatalous-Suomessa hyötypuutarhuri opetti lapsilleen kyvyn tuottaa itselle ruokaa, kaupunkilainen huvipuutarhuri taas siirtää lapsilleen luontosuhteen, jossa on keskeistä luonnosta nauttiminen, kauneus ja leikki. Ihmisen muokkaamaa kulttuuriympäristöä ei kuitenkaan pidetä oikeana luontona, vaan elämyksiä haetaan kaukaisista korpimaista ja luonnonvaraisista koskista. Puutarhanhoitoa voidaan pitää ekologisesti kestävänä harrastuksena, jos ihminen sen avulla löytää luonnon jokapäiväisestä arjesta. Huvipuutarhurin pihalla luonto on osa asumista ja olemista. Puutarha on lasten, vanhempien ja lemmikkieläinten yhteinen paikka. Pienellä pihalla pitää voida tehdä monia asioita. Grilli ja ruokapöytä kuuluvat ehdottomasti pihan varustukseen. Inisevät hyttysetkään eivät vie perheen ruokahalua. Pihasta on tullut myös perheen ja ystävien kokoontumispaikka, vaikka Suomen sääolot eivät aina sitä sallisikaan. Suomalaisten luulisikin suosivan lasiseinällä eristettyjä, isoja talvipuutarhoja. Ne saattavatkin olla kehityksen seuraava vaihe, jos vaurastuminen jatkuu. Pieniä viitteitä tästä on jo näkyvissä, kun kerrostalojen parvekkeiden koko on kasvanut ja lasitukset ovat yleistyneet. Puutarhaharrastus on tuonut suomalaisillekin pihoille vaikutteita muista maista. Suomalaispihalla voi olla yhtä hyvin japanilainen kivipuutarha kuin englantilaistyyppinen runsas kasvusto. Tulevaisuuden pihat kertovat entistä enemmän asukkaiden intohimoista ja arvostuksista, olipa sitten kyseessä yrttien kasvatus tai petankin peluu. Puutarhaharrastus yhdistää ihmisiä, eikä se välttämättä vaadi omaa puutarhaa. Esimerkiksi 4H-yhdistys ja Hyötykasviyhdistys antavat tilaisuuden tutustua puutarhanhoidon ihmeelliseen maailmaan yhteismailla. Monet harrastajapuutarhurit vaalivat luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä perinteisiä lajikkeita ja antamalla niiden siemeniä edelleen lahjaksi. On luonnollista kasvattaa lajikkeita, jotka 2

4 70 soveltuvat hyvin juuri Suomen oloihin. Näistä vanhoista lajikkeista ja niiden viljelystä saa tietoa Maatiainen-nimiseltä yhdistykseltä. Lähteet: Helsingin Sanomat ; ( ) 1.1b Wallander aidoissa maisemissa Ystad on Ruotsin kaupunkien joukossa oikea onnen myyrä. Kirjailija Henning Mankell asutti sinne elämäntuskaisen Kurt Wallanderinsa, jota jo 25 miljoonaa lukijaa säälii ja rakastaa. Mankell halusi myös TV-Wallanderinsa elävän aidossa Ystadissa ja teki kaupungille tarjouksen, josta se ei voinut kieltäytyä. Henning Mankellin luoma kiivas mutta sympaattinen antisankari aloitti rikollisten jahtaamisen Ystadin kaduilla vuonna 1991, jolloin ensimmäinen Wallander-dekkari ilmestyi. Sen jälkeen lukuisat silmittömät veriteot ja muut rikokset ovat löytäneet täältä majansa, vaikka todellisuudessa Ystadia rauhallisempaa kaupunkia saa hakea. Viimeksi täällä tehtiin murha yli 60 vuotta sitten. Vuonna 2003 kaupunginisät ja -äidit olivat riemuissaan, kun Mankellin Yellow Bird -yhtiön edusmies, eräs herra Johansson, kertoi heille suunnitelmasta tehdä Ystadissa 13 uutta Wallander-elokuvaa. Sarja tehtäisiin televisiolle, mutta kolme osaa menisi myös elokuvateatterilevitykseen. Ensimmäiset Wallander-turistit olivat saapuneet Ystadiin jo kesällä Kun kyselyjä kirjojen tapahtumapaikoista oli tullut tarpeeksi, ryhmä lukiolaisia oli saanut tehtäväkseen lukea ensimmäiset Wallander-kirjat ja merkitä karttaan paikat, jotka kirjoissa mainittiin. Ja niinpä koululaisten tekemä kartta kädessään kymmenettuhannet matkailijat olivat tallustelleet pitkin Ystadin katuja. Turisteihin oli siis Ystadissa totuttu. Yellow Bird -yhtiön ehdotuksessa oli kyse jostain muusta, enemmästä: mahdollisuudesta saada kaupunkiin työtä ja toimeentuloa vuosiksi eteenpäin ja vieläpä vetovoimaisella elokuva-alalla. Se, että kirjailija Mankell itse oli ehdotuksen takana, oli hitusen yllätyksellistä. Hänet tunnettiin vaatimattomana henkilönä, joka oli jo aikaisemmin sopinut kaupungin kanssa, ettei Ystadista koskaan tulisi Wallander-krääsän markkinapaikkaa. Eikä siitä tulisi sellaista 3

5 nytkään. Kaupungissa myydään yhtä ainoaa Mankell-tavaraa, kirjailijan nimikirjoituksella varustettua valokuvaa. Tuotto annetaan kehitysmaihin. Tarvitsemme kaupungilta 15 miljoonaa kruunua, herra Johansson ilmoitti. (Koko hanke tulisi maksamaan 194 miljoonaa kruunua, mikä on kallein koskaan Pohjoismaissa toteutettu elokuvaprojekti.) Ystadin veroäyriä nostettiin, ja naapurikunnatkin riensivät apuun. Kokoon saatiin 13,5 miljoonaa, ja se sai luvan riittää. Kuvaukset käynnistyivät alle vuoden kuluttua ensimmäisestä yhteydenotosta. Puoli kaupunkia jonotti elokuvien avustajiksi. Studiot rakennettiin Yellow Birdin ostamiin entisiin kasarmeihin, joiden avariin halleihin mahtuivat isommatkin lavasteet. Osa Wallander-elokuvien kulisseista on jätetty paikalleen turistien iloksi. Yleisö voi vierailla Wallanderin studiokodissa, tarkastaa hänen isänsä maalaamat maisemataulut, katsella palaneita joutsenia rikosteknikko Nybergin laboratoriossa ja kuvitella, kuinka Ebba vastaa puhelimeen poliisiaseman aulassa. Jo vuoden 2007 alussa Ystadin veroäyriä pystyttiin jonkin verran laskemaan. Kaupunki oli onnistunut uhkarohkeassa ideassaan tehdä paikasta uusi elokuvateollisuuden keskittymä. Nyt Ystad Studios kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin elokuvastudioihin, ja Wallander-sarjan jälkeen siellä on kuvattu jo parikymmentä muuta elokuvaa, mm. osia Klaus Härön Äideistä parhain -elokuvasta. Entiselle kasarmialueelle on perustettu mm. museo, hotelli, kahvila ja yökerho sekä suuri määrä pikkufirmoja, jotka liittyvät elokuvantekoon. Ja mikä parasta: uuden 13-osaisen Wallander-sarjan filmaukset päätettiin käynnistää kesällä Kuvaukset pyritään saamaan valmiiksi kahdessa vuodessa. Henning Mankellilla ei ole tapana tehdä suurta numeroa siitä, kuka hän on ja mitä hän tekee. Hän tuskin miettii sitä, kuinka elokuvahanke rikastutti Ystadia tai kuinka monta miljoonaa kruunua tuotosta hän on antanut kehitysapuun. Kaikista Mankellin tekemistä sopimuksista löytyy kohta, jossa kerrotaan, mihin osa tuotoista lahjoitetaan. Miksi Mankell alun perin valitsi rauhallisen, nostalgisen Ystadin rikostensa tyyssijaksi? 1990-luvun lopulla maailma alkoi muuttua entistä raaemmaksi. Mitä tahansa saattoi tapahtua missä tahansa, miksipä ei myös Ystadissa, Mankell on kertonut miettineensä. Mikä sitten, paitsi Wallander-kultti, Ystadissa viehättää? Kaupunki on ollut olemassa jo keskiajalla, ja sen katukuva on ruotsalaista 4

6 idylliä parhaimmillaan. Leipomot, kahvilat, juusto- ja lihakaupat ym. täyttävät vuosisatoja vanhojen talojen kivijalat. Hieman syrjemmällä kapeilta nupukivikaduilta näkee sisälle viihtyisiin asuntoihin. Ovenpielten ruusut kukkivat talvellakin. Ainoastaan turistilaumat eivät sovi rauhalliseen katukuvaan. Entä voisiko se, mitä Ystadissa saatiin aikaan ja tapahtui, tapahtua myös jossain muualla? Ainakin yksi suomalainen elokuvaohjaaja on vaikuttanut kiinnostuneelta. Hän on Kari Väänänen, Kemijärvellä suosikkisarjan ohjannut ja paikkakuntalaisten palvoma näyttämötaiteen ammattilainen. Kemijärvellä on jo tehty kartta Taivaan tulet -elokuvan kohtauspaikoista, ja Stora Enson sulkemaan sellutehtaaseen mahtuisi aika monta lavastetta Mittakaava on hieman erilainen, mutta miksipä ei? Lähde: Seura 3/ Avaruusturismi Lue teksti ja vastaa sen pohjalta väittämiin Valitse A, jos väittämä on oikein. Valitse B, jos väittämä on väärin tai sitä ei mainita tekstissä. Merkitse vastaukset lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen Brittiläinen miljonääri, Virgin-imperiumin johtaja Sir Richard Branson esitteli turistilentoihin tarkoitetun White Knight Two -avaruusaluksen. Kalifornian osavaltion aavikolla näyttävästi juhlittu White Knight Two on kaksiosaisen avaruusaluksen toinen osa. Se on kantoalus, jonka on tarkoitus nousta 15 kilometrin korkeuteen, mistä varsinainen avaruusraketti singahtaa avaruuteen. Turistit pääsevät kokemaan painovoimattomuuden 100 kilometrin korkeudessa. Alukseen mahtuu kaksi lentäjää ja kuusi turistia. Aluksen esittelyä oli seuraamassa joukko lentoalan insinöörejä, tulevia matkustajia ja muita avaruusmatkailusta innostuneita. Itse aluksen paljasti Bransonin äiti Eve Branson, jonka mukaan rakettialus, Space Ship Two, on nimitetty Eveksi. 5

7 Rakettiosa paljastetaan myöhemmin, sillä se on Bransonin mukaan vasta 70-prosenttisesti valmis, kertoi televisioyhtiö CNN. Bransonin mukaan matkat avaruuteen alkavat vuonna 2009 New Mexicosta Yhdysvalloista. Lisäksi yhtiö on tehnyt aiesopimuksen lentojen aloittamisesta Kiirunassa vuonna Näiden lentojen erikoisuutena olisi mahdollisuus matkustaa revontulien läpi. Lennoille on jonossa jo satoja ihmisiä, joista 250 on jo maksanut matkansa. Turistit ovat lähinnä miljonäärejä, sillä meno-paluu avaruuteen maksaa euroa. Useat julkisuuden henkilöt, mm. Star Trek -näyttelijä William Shatner, muusikko Moby ja fyysikko Stephen Hawking ovat ilmaisseet halunsa ostaa matkalippu. Branson on luvannut myös kustantaa muutamia tutkijoita avaruuteen. Space Ship Twon pohjana on käytetty ensimmäiset turistit avaruuteen vienyttä Space Ship ykköstä. Molemmat alukset on suunnitellut lentokonealan huippuinsinööri Burt Rutan. Aiemmin avaruusraketit olivat valtiollisia hankkeita. Viime vuosina Bransonin kaltaiset miljonäärit ovat ryhtyneet tehtailemaan omia avaruusaluksiaan. Bransonin alusten lisäksi on tekeillä kolme muuta avaruusturismin hanketta. Tällä hetkellä ainoa turisteja avaruuteen vievä alus on venäläinen Sojuz-kantoraketti. Sojuz vie turistit ISS-avaruusasemalle 20 miljoonalla eurolla. Branson ei aio tyytyä nyt paljastettuun alukseensa, vaan uskoo avaruusmatkailun olevan tulevaisuudessa mahdollista tuhansille ihmisille. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, meillä on hotelli avaruudessa. Ja hotellissa on pieniä avaruusaluksia, jotka vievät turisteja kiertoajeluille kuun ympäri, Branson kuvasi BBC:lle. Lähteet: Helsingin Sanomat ; ( ) 6

8 1.1a Nykyihmisen luontoelämys syntyy omassa puutarhassa (r. 1 37) 1. Mikä seuraavista väittämistä vastaa tekstiä? A Puutarhaan käytetään enemmän rahaa kuin sisustamiseen B Puutarhatuotteiden tarjonta monipuolistuu koko ajan C Työtä helpottavia laitteita ostetaan yhä enemmän 2. Mihin puutarhaa aikaisemmin käytettiin? A Vapaa-ajan viettoon B Lasten leikkeihin C Ravinnon hankkimiseen 3. Mitä kerrotaan tonttien koosta? A Rivitalojen pihoille kaivataan enemmän tilaa B Siihen ei ole haluttu puuttua C Omakotitalojen tontit ovat pienentyneet 4. Mitä nykypäivän suomalaisesta puutarhasta sanotaan? A Se tuottaa mehut ja hillot omaan tarpeeseen B Sitä kehitetään enemmän viihtymisen kuin hyödyn kannalta C Sen hoitoon osallistuu koko perhe 5. Miksi pihakukat nykyään joudutaan uusimaan kesän aikana? A Ei viitsitä kylvää monivuotisia lajeja B Kukat eivät viihdy kaupungin saasteissa C Kasvien hoitamiseen ei ole aikaa (r ) 6. Millaista luontoa nykyihminen tekstin mukaan arvostaa? A Läheisiä luonnonsuojelualueita B Hyvin hoidettuja puistoja C Koskemattomia erämaita 7. Mitä kirjoittaja sanoo huvipuutarhurin pihasta? A Siitä on tehty perheen puuhapaikka B Siellä vallitsee ihana epäjärjestys C Se ei sovellu monipuoliseen toimintaan 7

9 8. Mitä kirjoittaja ajattelee pihapuutarhojen tulevaisuudesta? A Niiden käyttöä voitaisiin lisätä parvekkeiden tapaan B Yhä sateisemmat säät vaikeuttavat niiden hoitoa C Ihmisillä ei ole enää varaa ylläpitää niitä 9. Mitä puutarha kertoo omistajastaan? A Siitä voi päätellä hänen syntyperänsä B Se paljastaa hänen varallisuutensa C Siinä näkyvät hänen kiinnostuksensa 10. Mitä hyötyä harrastajapuutarhureista voi olla? A He hankkivat yhdistyksille uusia jäseniä B He levittävät vanhoja suomalaisia kasveja C He kokeilevat arkojakin lajeja 1.1b Wallander aidoissa maisemissa (r ) 11. Varför anses Ystad vara lyckligt lottat? A Dess brottsstatistik lockar turister B Staden fick ett lockande anbud C Henning Mankell ville bosätta sig där 12. Vad berättas om Kurt Wallander? A Han blev känd p. g. a. TV-serier B Han har flyttat till Ystad C Han är en älskvärd person 13. Varför jublade stadsfullmäktige i Ystad? A De första turisterna anlände till staden B Staden skulle bli platsen för handlingen i några filmer C De första filmerna skulle premiärvisas i Ystad 14. Hur utnyttjade man deckarna för att öka turismen? A Skoleleverna sattes att spela intrigen i dem B Platserna i dem märktes ut på en karta C Turisterna fick delta i filminspelningen 8

10 (r ) 15. Vad sägs om personen bakom projektet? A Författaren själv låg bakom det B Han tjänar bra på försäljningen av Wallander-tillbehör C Författaren ville hemlighålla sin identitet 16. Vad gjorde man för att få ihop pengarna? A Man vädjade till kranskommunerna B En penninginsamling inbringade en del C Man justerade skatteöret 17. Vad sägs om filmkulisserna? A De stora var svåra att förvara B Några finns kvar som turistattraktion C De med fågelmotiv väcker avsky (r ) 18. Hur har ekonomin i Ystad utvecklats? A Beskattningen har skärpts B Staden har vuxit ut C Filmindustrin har förbättrat utkomstmöjligheterna 19. Vad är karakteristiskt i stadsbilden i dag? A Turisterna har förstört trivseln B Den har bevarat mycket av den gamla idyllen C Bostäderna har blivit modernare 20. Hur skulle den svenska modellen gå hem i Finland? A En populär finsk regissör har visat intresse B Ungdomar har redan gjort kartor enligt Ystad-modellen C I Finland finns det inte lämpliga manuskript 9

11 1.2 Avaruusturismi A B Oikein Väärin tai ei mainita 21. Uutinen koskee brittiläisen miljonäärin avaruusmatkaa. A B 22. White Knight Two käy 100 kilometrin korkeudessa. A B 23. Alus esiteltiin sekä asiantuntijoille että muille A B kiinnostuneille. 24. Eve Branson on kustantanut osan rakettihankkeesta. A B 25. Varsinainen rakettiosa on vielä rakennusvaiheessa. A B 26. Etukäteen maksavat saavat matkalipun alennuksella. A B 27. Muutamille tutkijoille avaruusmatka on ilmainen. A B 28. Suunniteltu avaruusmatka on tarkoitettu lähinnä kuuluisuuksille. A B 29. Insinööri Rutan on käyttänyt aikaisempaa Space Ship -alusta uuden mallina. A B 30. Ennen oli lähes mahdotonta saada valtion rahoitusta rakettihankkeisiin. A B 31. Nykyisiä avaruusalusprojekteja rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. A B 32. Branson johtaa useita samantyyppisiä hankkeita. A B 33. Venäläinen Sojuz-raketti on liian vanhanaikainen. A B 34. Branson haaveilee avaruusmatkailun kasvusta. A B 35. Bransonilla on täysin epärealistisia tulevaisuudensuunnitelmia. A B 10

12 1.3 Översätt till en naturlig svenska följande påståenden, som enligt ett psykologiskt test avslöjar hurdan självkänsla du har. Skriv översättningarna med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. a) Tunnen, että minulla on arvoa ihmisenä, vähintään yhtä paljon kuin muillakin. b) Kuvittelen, että olen etevä monella alalla. c) Voin olla ylpeä useista saavutuksistani. d) Tunnen itseni korvaamattomaksi yritykselle. e) Tiedän ihmisten luottavan kykyihini. 11

13 2 SANASTO JA RAKENTEET 2.1 Olet matkalla Itä-Suomessa perheesi kanssa. Saavutte Kuopioon, hotelliin, jossa teidän on tarkoitus yöpyä. Koska osaat jonkin verran suomea, muut pyytävät sinua hoitamaan ilmoittautumisen hotellin vastaanotossa. Suluissa on ruotsiksi ohjeet siitä, mitä sinun pitäisi sanoa tai kysyä. Kirjoita lauseet selvällä käsialalla allekkain numerojärjestyksessä kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle. Virkailija: Päivää ja tervetuloa! 1. (Hälsa artigt och säg att ni har beställt två tvåpersoners rum på förhand.) V: Jaaha, katsotaan koneelta. Täältähän se tilaus löytyykin. Haluatte siis savuttomat huoneet. 2. (Bekräfta och tillägg att rummen gärna får ligga nära varandra, åtminstone på samma våning.) V: Selvä, viidennessä kerroksessa huoneet 525 ja 527 ovat vapaat. 3. (Tacka. Säg att ni åker bil och fråga om hotellet har något garage.) V: Kyllä, kellarikerroksessa. Tässä saatte sisäänajolipukkeen. 4. (Fråga ännu när och var frukosten serveras och om den ingår i priset.) V: Totta kai. Aamiainen on kello 7 10, toisessa kerroksessa, ravintolassa hissistä vasemmalle. 5. (Tacka och säg att tiden passar bra. Säg att ni kommer att fara vidare redan vid niotiden.) 12

14 2.2 Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (36 55) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Helsinki pussaa Berliiniä Puolisen tusinaa saksalaista hytkyy naurusta. He istuvat oppilaina kojussa Berliinin Alexanderplatzilla ja osallistuvat 20 minuutin pituiselle suomen kielen pikakurssille. Kurssin järjestäjinä 36 Humboldt-yliopiston suomen opiskelijat. Kyseessä on kuukauden mittainen HelsinKissBerlin -tapahtuma Saksan pääkaupungissa. 37, jotka mainostavat Suomi-toria, näkyy kaikkialla kaupungissa. Nyt, kun tapahtumaa on kestänyt 38 kolme viikkoa, voivat järjestäjät arvioida, miten on onnistuttu. Tapahtuman pääkoordinaattorin Emma Aulangon mukaan tapahtumat ovat vetäneet yleisöä hyvin, 39 kansainvälisesti tunnettuja suomalaisartisteja ei ole ollut mukana suurta määrää. Tosin tähdetkään eivät aina takaa 40 Berliinin kaltaisessa kulttuurikaupungissa. Karita Mattilaa ja 36. A toimii B toimisivat C toimivat 37. A Julisteita B Julisteet C Julisteissa 38. A yhä B jo C vielä 39. A silti B koska C vaikka 40. A yleisömenestyksen B yleisömenestystä C yleisömenestyksestä 13

15 Deutsches Symphonie Orchesterin toista konserttia oli kuulemassa melko vähän yleisöä. Sen sijaan popmusiikin vetovoima tuntuu olevan suuri. Tulin, kun näin, että täällä esiintyy suomalaisia bändejä, sanoo HIM-takkiin 41 Nina Böhme Suomi-torilla. Mainosalan ihmisten 42 tapahtuman iskulause Helsinki pussaa Berliiniä on saanut hyvän vastaanoton. 43 nimi on huvittanut, ja se on vedonnut varsinkin nuoriin. Neljään viikkoon sisältyy 160 erilaista tapahtumaa, ja budjetti on 44 kaksi miljoonaa euroa. Kannattaako tällainen panostus? Kyllä kannattaa, vakuuttavat järjestäjät. Vaikutuksia ei voi nähdä nopeasti, 45 on maineen luomisesta, ja vaikutukset tulevat näkymään 46 esimerkiksi turismissa. Koska HelsinKissBerlin on keskittynyt kaupungin keskiosiin ja itään, läntisestä Berliinistä on helppo löytää ihmisiä, jotka eivät ole kuulleetkaan 47. Kun kysyimme muutama päivä sitten eräässä tiedotustilaisuudessa 48, kuulostaako HelsinKissBerlin tutulta, vastasivat kaikki: Ei. 41. A pukeutunut B pukenut C pukeuduttu 42. A keskuuteen B keskelle C keskuudessa 43. A Monet B Monia C Moniin 44. A arvioitu B arvioinut C arviolta 45. A tarkoitus B aikomus C kyse 46. A myöhemmin B myöhään C myöhässä 47. A tapahtumaa B tapahtumasta C tapahtunutta 48. A kolmea toimittajaa B kolmesta toimittajasta C kolmelta toimittajalta 14

16 Helsingin kaupungin ylipormestarin Jussi Pajusen mukaan Berliini on lähivuosina tulossa 49 Helsinkiin. Lopullisesti asiaa 50, mutta kiinnostusta on. Pajunen tapasi Berliinin 51 johtoa ja järjesti vastaanoton Helsingin kaupunginorkesterin konsertin jälkeen. HelsinKissBerlin on ollut pääkaupunkiseudulle kooltaan ainutkertainen kulttuurisatsaus. Menestyksemme on kiinni siitä, miten Itämeren alueen käy. Yhdessä pystymme painokkaammin kertomaan EU:lle, mitä me 52 odotamme esimerkiksi ympäristökysymyksissä. Pajunen oli pannut 53 merkille, että kartassa, joka kertoi Berliinin yhteistyökumppaneista, oli Helsinki merkitty 54 suurella pallukalla kuin Tukholma ja Kööpenhamina. Berliinin pormestarikin piti yhteistyötä tärkeänä myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Olemme puhuneet 55 muassa siitä, miten rakennetaan veden äärelle. 49. A esittäytymään B esittämään C esittelemään 50. A ei ole sopinut B ei ole sovittu C ei olisi sovittu 51. A kaupungissa B kaupungin C kaupungilla 52. A sitä B siinä C siltä 53. A tyytyväisesti B tyytyväisenä C tyytyväiseksi 54. A hyvin B yhtä C vielä 55. A muun B muuta C muusta Lähde: Helsingin Sanomat

17 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Kirjoita suomeksi kirje (tehtävä 3.1) ja sähköpostiviesti (tehtävä 3.2). Molempien tulee olla yhtenäisiä tekstejä, ei irrallisia lauseita (ns. ranskalaisia viivoja tms.). Kirjoita molemmat tekstisi selvällä käsialalla samalle konseptipaperille. Numeroi ne kuten tässä. Noudata ohjantaa. Laske molempien tekstiesi sanamäärä ja merkitse se tekstin loppuun. 3.1 Olet ollut mukana Suomi-viikon tapahtumissa Berliinissä ja tutustunut siellä yliopiston suomen kielen opiskelijoihin. Yksi heistä näytti sinulle kaupungin nähtävyyksiä ja nuorison suosimia paikkoja. Haluat nyt kutsua hänet viikoksi Suomeen. Kirjoita hänelle kirje, jossa kiität häntä vieraanvaraisuudesta, kutsut hänet kotiisi ja kerrot, millaista ohjelmaa voisit järjestää hänelle kotiseudullasi. (Kirjoitustehtävän pituus: sanaa.) (Tehtävän pisteitys: 66 0 p.) 3.2 Olet käynyt kotipaikkakuntasi ulkopuolella ostamassa vaatteita ylioppilasjuhlaasi varten. Kotona huomaat, että yhdessä vaatteessa on vikaa. Kirjoita ostopaikkaan sähköpostiviesti: mainitse, mitä ja minkähintaisia vaatteita ostit kerro, minkä vian tai mitä vikoja huomasit tiedustele vaihtamisen tai palauttamisen mahdollisuutta kerro, milloin voisit palata kauppaan hoitamaan asian. (Kirjoitustehtävän pituus: sanaa.) (Tehtävän pisteitys: 33 0 p.) 16

18 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a 10 x 1/0 p. x 2 20 p b 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 1/0 p. x 1 15 p x 2 0 p. x 1 10 p x 3 0 p. x 1 15 p x 1/0 p. x 1 20 p p p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.