SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA 13. 18.2.2011"

Transkriptio

1 SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA Osallistujat matkan aikana: Tom Abbors, ELY-keskus Lauri Etholen, Kalastusyrittäjä Jyrki Hakkarainen, Raaseporin kaupunki Jari Järvinen, Kehittämisyhtiö Cursor Oy Elli Laine, PIKE-projekti Marjo Lehtimäki, Sepra ry. Valter Lignell, Kalastusyrittäjä Christian Linden, Nylands Fiskarförbund Risto Nieminen, Loviisan kaupunki Matti Pettay, EVAK ry. Sami Porkka, Sepra ry. Edina Rudner, Envimerit Consulting Esko Taanila, ESKO-kalatalousryhmä Veli Tilli, Kalastusyrittäjä Arkadiusz Borysiewicz (Arek), Science for Environment Foundation, Sabina, englanninopettaja ja tulkki Puolassa Bogumił Kosteczko, BMK Firma Inżynierska, Yhteenveto (tarkempi selostus kuvien kanssa alla) Ensin vierailimme Weltec Oy:n 530 kw:n biokaasulaitoksella Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Prosessi on metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Weltecin säiliöt tehdään ruostumattomasta teräksestä, mikä mahdollistaa kaikenlaiset syöttömateriaalit. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena. Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. (esittelijänä Cord Hinnerk Hansen, Weltec Biopower, ) Sitten tapasimme merimetsotutkija Christof Herrmannin Güstrowissa. Merimetsolajeja on kaksi: mannermainen metso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa) luvun lopussa laji meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, jonka jälkeen kannat alkoivat kasvaa. Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa paria. Lintukannan määrä on jo stabiloitunut Itämeren etelä- ja länsiosissa. Suomen populaatioon vaikuttaa myös lähialueilta muuttavat linnut. Poikastuotannossa on sääntelymekanismi, mikä vaikeuttaa kannan sääntelyä mm. ampumisella: lisääntymiskykyisistä linnuista pitäisi tuhota %, jotta kanta pienenisi pysyvämmin. Parempi taktiikka olisi kehittää keinot, joilla linnut pysyvät poissa kala-altailta. Uusin tieto Helcomin sivuilta (englanniksi): Seuraavana päivänä vierailimme ensin kuhan kasvattamolla. Kuha on herkkä laji, mikä vaikeuttaa sen viljelyä. Kuhapari kutee vapaasti altaan pohjalla olevalle alustalle (kuusen havu käy myös). Kutu alustoineen siirretään kutualtaaseen, jonka lämpötila, happitaso ja valoaste on säädelty. Pieneille poikasille syötetään aluksi elävää yksisoluista organismia, myöhemmin surviaissääskentoukkia. Vaikeinta on saada kalat syömään. Kasvattamolla kasvatettiin myös muita kaloja, kuten siikaa ja sampia. 1

2 Ueckermündessä tutustuttiin paikalliseen kalastusyhteisöön. Yhteisöön kuuluu 23 kalastajaa sekä myyjiä. Kalat myydään pääasiassa kokonaisina, koska fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Pyyntimäärät laguunilta on melko pienet: yhteensä tn/vuosi. Silakanpyynti ulkomereltäkin on vähentynyt viime vuosina (40 tn/vuosi -> 8 tn/vuosi). Kalastajien ongelmat ovatkin samankaltaisia kuin suomalaisilla. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhotehtaat, jotka ostavat myös kaikkein pienimmät kalat. Matka jatkui Puolaan. Ensimmäisenä tutustuimme Kołobrzegin satamaan sekä alueen kalastusyhteisöihin. Vastassa oli suuri joukko ihmisiä sataman johtajasta (Ryszard Klimczak, paikallisiin TV- ja radiotoimittajiin. Satama oli juuri uusittu EU-rahalla (v. 2008). Satamassa on yhteensä 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Alueella oli aiemmin 10 eri kalastusryhmää, nyt ryhmiä on vain yksi. Alueen meri- ja urheilukalastus on kehittynyt paljon: 40 vanhaa kalastusalusta on muutettu urheilukalastukseen. Turismi on myös kasvattanut kaupungin hotelli- ja ravintola-alaa. Lisäksi alueella on yksi kalastusjärjestö. Heillä on käytössään 12 milj., ja he olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Iltapäivällä vierailimme myös Koszalinin teknillisessä yliopistossa (Koszalin Polytechnic). Heillä ei ollut suoraa vastausta poistokalastuksen vaikutuksista veden laatuun meressä. He ovat lähinnä tutkineet fosforin vähentämistä järvissä. (Kemian professori Paweł K. Zarzycki, Darłowossa vierailimme paikallisella telakalla sekä satamassa. Satama oli huomattavasti pienempi kuin Kołobrzegin satama, mutta pääsimme lyhyelle laiva-ajelulle. (Sataman johtaja Waldemar Śmigielski, Darłowosta ajoimme toiselle biokaasulaitokselle (625 kw). Tämäkin laitos oli sikalan vieressä. Lietteen lisäksi syötteeseen lisättiin vihermassaa (1 osa lietettä : 3 osaa vihermassaa) sekä hieman rypsijätettä. Mädätyksen jälkeen oli jälkipoltto, mikä tuotti vielä 30 % lisää biometaania. Sähkön lisäksi laitos tuotti kaukolämpöä 70 asuntoon. Ylijäämäjäte käytetään lannoitteena. Sitä ei tarvitse sterilisoida, jos syötteessä ei ole käytetty lihajätettä. Lopuksi tapasimme Koszalinin maakunnan edustajia. Alueella on kaksi action groupia (Pomerania ja Middle Pomerian Action Group) sekä kaksi kalastusryhmää (Mielno ja Darłowo). Middle Pomerian Action Group on perustettu 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa. Organisaation tavoitteena on perustaa ja edistää pienyrittäjyyttä alueella. He olivat myös kiinnostuneita yhteistyöstä esim. hiihto- ja laskettelutapahtumien järjestämiseksi (alueella myös pieniä vuoria). Andrzej Leśniewicz, Tomasz Holowaty, johtaja Piotr Górniak, Polanow, 2

3 Ma Biokaasulaitos ja merimetsotutkimus Vierailimme Weltec Oy:n kolme vuotta vanhalla biokaasulaitoksella (530 kw, 3000 m 3 ) Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Jos mädätykseen käytetään biojätettä, käymisaika on 80 päivää. Prosessi oli metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena hygienisoinnin jälkeen. Näin tuotettu lannoite ei haise. Kuva 1. Mädättämö vasemmalla ja syötevarastoja oikealla. Kuva 2. Ylijäämätuote säilytystankissa. Ylijäämäsäiliö on 4000 m 3, jotta siihen mahtuu lainmukainen puolen vuoden satsi. 3

4 Mädätysprosessin kriittisin vaihe on metaanibakteerien toiminta. Bakteerit ovat herkkiä äkillisille olosuhteiden vaihteluille, joten muutokset syöttötavarassa on tehtävä varovasti. Periaatteessa kaikki biomateria (hiiltä sisältävä) käy syötteeksi, kunhan kuiva-ainepitoisuus on sopiva. Liian kuivat aineet sekoitetaan ensin veteen erillisessä sekoitustankissa. Luujätteet tulee murskata sentin kokoisiksi. Ensimmäinen panostus tulee tehdä sian/lehmän lannalla; lämpötila nostetaan hiljalleen (1 C päivässä). Kuva 3. Prosessikaavio Viljelijälle maksetaan Saksassa c/kwh sähköä. Biometaani voidaan myös muuttaa metaaniksi ja syöttää maakaasuverkkoon. Maissi (kuiva-ainepitoisuus 32 %) tuottaa 202 m 3 biokaasua tonnia kohden; kalanjäte (22,5 %) 87 m 3 biokaasua / tonni. Weltec Oy on perustettu Sen emoyhtiö Weda tuottaa tarvittavat pumput ja atk-ohjelmat. Tähän mennessä Weltec on rakentanut 280 laitosta yli 15 eri maassa. Suomessa on yksi 350 kw laitos Kiteellä, joka tuottaa pääasiassa lämpöä teurasjätteistä. Biokaasulaitos maksaa Saksassa /kwh isoimmilla laitoksilla hinta alenee (noin 2000 /kwh). Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. Merimetsolla on kaksi alalajia: mannermainen merimetso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa). Mannermainen merimetso ajoi alalajinsa pois Itämereltä 1810 luvulta alkaen luvun lopussa merimetso meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia ja 40-luvuilla lajia alettiin suojella lailla useissa Euroopan maissa, ja 1950-luvulla perustettiin suojelualueita. Viimeiset kolme yhdyskuntaa (2 Puolassa ja 1 Saksassa) säilyivät kuitenkin maanomistajien suojelun avulla. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, ja 1970-luvun lopulla kannat alkoivat kasvaa. Lintumäärä näyttää stabiloituneen vuonna Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa on paria. Merimetsoilla on poikastuotannossa säätelymekanismi: jos pareja on vähemmän poikastuotanto kasvaa (yli 2,6 poikasta/pesä). Jotta nykyinen kanta säilyy samana, poikastuotannon tarvitsee olla vain 0,5 poikas- 4

5 ta/pari/vuosi. Jos populaatiota halutaan vähentää, % lisääntymiskykyisistä linnuista tulisi tuhota. Merimetso tulee lisääntymiskykyiseksi 2-3-vuotiaana. Lintu elää maksimissaan 20 vuotta. EU-lain 9. artikla kieltää lintujen ampumisen rannikolla; häirintä ei ole kielletty. Lintuja saa ampua sisämaassa erikoisluvalla. Useimmilla EU-valtioilla on lisäksi omat säädökset monet maat sallivat uusien yhdyskuntien tuhoamisen luvan varaisesti. Unkarissa kalanviljelijät saavat erityisluvat 5000 linnun ampumiselle tosin uusi lupa myönnetään heti, kun edellinen kiintiö on täyttynyt. Täysikasvuinen merimetso syö g pientä kalaa päivässä. Merimetsojen ei silti uskota vaikuttavan kalakantoihin; tosin näitä tutkimuksia on tehty vain 2kpl. Vaikutuksia kalakantoihin on vaikea määritellä, koska merimetso syö vain pieniä kaloja, jolloin muut kalat kasvanevat isommiksi. Merimetso syö pääasiassa silakkaa ja kolmipiikkiä. Koska merimetsopopulaatiota on vaikea pienentää pelkästään ampumalla, tulisi kehittää keinoja, joilla linnut pidettäisiin poissa kala-altaista. Saksassa on alettu häiritsemään lintujen yöpymispaikkoja, joka on vähentänyt kalastajien ongelmia. Pesimäpaikkojen häirintä ei ole vähentänyt lintujen määrää. Kotkien hyökkäykset ovat hieman vähentäneet alueen poikastuotantoa. Ti Kuhankasvatuslaitos ja kalastussatama Haffküste, Ueckermünde Dr. Helmut Winkler tutustutti meidät kuhan kasvatuslaitokselle. Kuha on herkkä kala, joten sen kasvattaminen altaissa on vaikeaa. Kaikkein vaikeinta on opettaa kuha syömään. Kuhapari kutee altaan pohjalla olevalle matolle, joka nostetaan kutualtaaseen. Kutu voi tapahtua myös kuusen havulle. Kutevaan pariin ei siis kosketa käsin, jotta kalat eivät stressaannu. Kutualtaassa tulee olla oikea lämpötila (23 25 C), happitaso ja valo. Pieniä poikasia syötetään elävällä ravinnolla (yksisoluinen Paramecium caudatum). Kun kala kasvaa, se alkaa syödä isompaa ravintoa (surviaissääskentoukkia). Syvempi allas on parempi kuin matala, sillä ruoka tippuu kauemmin pohjalle. Kuva 4. Kuha kutee pohjalla olevan maton päälle, joka nostetaan kutualtaaseen. 5

6 Kuva 5. Kutu kypsyy tässä kutualtaassa. Kuva 6. Kalan viljelyaltaita. Kuva 7. Siianmäti on kehittymässä. Mädin sekoitus vähentää sairauksia. 6

7 Osa porukasta palasi kuhan kasvattomalta Suomeen, muut jatkoivat Ueckermündeen Itämeren rannikolle tutustumaan kalastusyhteisöön. Kalastusyhteisöön (Haffküste) kuuluu 23 kalastajaan sekä kalan myyjiä. Hyötyjä yhteisöstä on mm. isommat myyntimäärät ja siten parempi hinta. Myyntiä voidaan tehdä myös isompiin tukkuihin ja yrityksiin. Kala myydään pääasiassa kokonaisena, sillä fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Eniten kalastettavia lajeja ovat kuha, siika, ahven, särki ja lahna. Särkeä ja lahnaa menee Venäjälle ja eläinrehuksi. Saksalaiset syövät kalaa 15 kg/hlö vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin suomalaiset (16 kg/hlö/vuosi); kotimaisuusaste on Suomea korkeampi noin 18 % (Suomessa 7 %). Kalojen hinnat Saksassa ovat samat kuin Suomessa. Laguunilla on kalastajia yhteensä 30. Kalastusalueita ei ole erikseen jaettu. Kalastus tapahtuu pääosin verkoilla; rysät olivat liian tehokkaita ja niillä oli huono vaikutus laguunin kalakannoille. Tämän takia niitä ei käytetä enää, tosin ne eivät ole kiellettyjäkään. Merimetsot ovat iso ongelma, mutta hylkeitä ei vielä ole (ehkä tulevaisuudessa leviävät sinnekin?). Koko yhteisön saalismäärät ovat Suomeen verrattuna pieniä: keskimäärin tonnia vuodessa, parhaina vuosina 20 tonnia. Päätulonlähde on silakanpyynti ulkomereltä: noin 8 tn/kalastaja/vuosi (aiemmin pyyntimäärät oli 40 tn/hlö/vuosi). Vapaa-ajan kalastus laguunilla on myös melko vähäistä laguunilla on rajoituksia ja kalastus vaatii luvan. Laguunilla myös kasvatetaan hieman lohta (tiukat säännöt rajoittavat kasvatusta). Itä-Saksan EU-avustukset kalastajille on pääosin jo käytetty. Kalastajia ei tueta taloudellisesti. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhokasvattamot, jotka pyytävät ja ostavat myös pienempiä kaloja (ilman alamittarajoja), millä on huono vaikutus koko Itämerelle. Kaikki kalastajat olivat yhtä mieltä asiasta. Ke Kołobrzegin satama ja Koszalin University of Technology (Polytechnic) Kołobrzegin satamassa meitä oli vastassa suuri joukko ihmisiä: kalastusjalostusliitto, kalatalousryhmä, kalastusjärjestö, paikallinen radio ja TV sekä sataman johtaja. Kołobrzeg on asukkaan kaupunki. Siellä on Puolan suurin satama ja kylpylä. Viime vuosina on tapahtunut paljon kehitystä: koko satama on uusittu EUvaroin vuonna 2008 ja alueen turismi on kasvanut. Satama on 58 ha iso ja siellä on 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Viime aikoina 40 vanhaa kalastuslaivaa on muutettu urheilukalastukseen, joka on kasvanut huomattavasti. Nykyään kaupunki omistaa sataman ja vuokraa laivapaikkoja kalastajille käyttökustannushintaan (EU-sääntö, voimassa viisi vuotta). Ns. karenssiajan jälkeen vuokrat voidaan nostaa markkinahintaisiksi. Meri- ja urheilukalastus on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Kalastusturisteja tulee lähinnä Tšekeistä ja Unkarista, mutta myös jopa Kiinasta asti. Merikalastus on tärkeä tuki koko kaupungille, sillä se on lisännyt myös ravintola- ja hotellialaa ja pidentänyt turistikautta. Samanlaista toimintaa on myös muissa Puolan satamissa. Kalatalousryhmiä oli aiemmin 10 kpl, mutta nyt vain yksi. Nykyinen ryhmä on perustettu vuonna Ryhmään kuuluu kalastajia sekä kalan jalostajia. Ryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä muiden kalatalousryhmien kanssa. Kalastusjärjestö sisältää julkisen (3 kuntaa), sosiaalisen ja yksityisen sektorin. Järjestöllä on 100 jäsentä, mm. Marine Academy. Järjestöllä on neljä tavoitetta: kaupunkilaisten elämäntason ja aktiviteettien lisääminen, ympäristöasioiden lisääminen, yrittäjyyden lisääminen ja aktivoiminen sekä itse järjestön kehittämi- 7

8 nen. Järjestöllä on käytettävissään 12 milj.. He olivat innokkaita yhteistyöstä sekä haluaisivat tulla Suomeen tutustumaan vastaavanlaiseen toimintaan. Kalastajat ovat myös perustaneet yhtiön, joka tuottaa samat palvelut kuin Suomessa toimivat satamat (purku, pakastus jne.). Yhtiössä on 26 osakkeenomistajaa, joista suurin osa on kalastajia. Kalanjätteistä aletaan valmistaa kalajauhoa; tuotanto valmistuu vuonna Kalan jalostusorganisaatioita oli aiemmin yksi. Kun Puola liittyi EU:hun, organisaatioiden määrä alueella kasvoi. Nykyään jalostusorganisaatioita on kolme, mikä ei toimi hyvin. Tavoitteena on yhdistää organisaatiot taas yhdeksi. Kun EU kielsi kelluvat ajoverkot, alueen lohen kalastus loppui. Puolassa on myös sama ongelma särkien ja lahnojen kanssa: niille ei ole juuri käyttöä. Kalojen hintoja Puolassa (kalastajille): kampela 1,5 slt/kg, kilohaili 0,8 slt/kg, kilohaili Tanskaan 1,2 slt/kg, tuore pieni silakka 1,4 slt/kg ja iso silakka (yli 26 cm) 1,6 1,8 slt/kg. Kołobrzegissä ollaan järjestämässä ensimmäiset merikalastusfestivaalit tänä vuonna. Kuva 8. Kołobrzegin edustajia. 8

9 Kuva 9. Kołobrzegin satama-aluetta. Kuva 10. Uusi kalalastin purkupaikka satamassa. Kuva 11. Pääsimme käymään tämän huvijahdin sisällä; maalaustyöt olivat menossa ulkona. 9

10 Päivän lopuksi vierailimme vielä Koszalinin teknillisessä yliopistossa. Puolassa on tosin noin 200 yliopistoa eli mukaan on laskettu myös ammattikorkeakoulut. Meitä vastassa oli taas suuri joukko: koulun rehtori, kaksi professoria, kolme tohtorintutkijaa (PhD students) sekä muutamia tutkijoita. Keskustelimme poistokalastuksen mahdollisista vaikutuksista veden laatuun. He olivat kuitenkin tutkineet fosforin vähentämistä vain järvivedessä ei suolaisessa vedessä. He olivat kuitenkin valmiita määrittämään mm. eri kalojen sisältämän fosforin määrän sekä tutkimaan asiaa Puolan merivesialueilla. Kemian professori oli kiinnostunut yhteistyöstä, jos hän sitä kautta saisi rahoitusta laboratorion massaspektrometrilaitteeseen. To Darłowon telakka ja satama Stocznia Darłowo on Darłowossa sijaitseva telakka. Telakka työllistää 150 henkilöä ja on toiminut 10 vuotta. Telakalla valmistetaan sekä kunnostetaan puu- ja teräslaivoja. Laivan maksimipituus on 32m. Kuva 12. Telakka-aluetta. 10

11 Kuva 13. Kunnostettavana oleva laiva, joka oli maannut meren pohjassa jo muutamia vuosia. Kuva 14. Ruoppausproomu. Telakan siisteys oli vähän kyseenalainen. Kuva 15. Laivan nostopaikka maihin ja taustalla lisää kunnostettavia laivoja. 11

12 Telakalta siirryimme joen toiselle puolelle, jossa oli Darłowon huvivenesatama. Tutustuimme myös sataman pelastusasemaan, jossa työskentelee 10 henkilöä sekä 10 vapaaehtoista. Vuosittain suoritetaan pelastusta sekä öljyn puhdistusta satama-alueelta. Öljypuomit ovat Suomesta. Lopuksi pääsimme laiva-ajelulle 2,5km päässä sijaitsevalle teollisuussatama-alueelle. Kuva 16. Vasemmalla on telakka-aluetta ja oikealla Darłowon huvivenesatama. Kuva 17. Taksimme teollisuussatamaan. 12

13 Kuva 18. Näkymä teollisuussatamasta. Kuva 19. Biokaasulaitos Puolassa on rakennuttu EU-rahoituksella vuonna Vierailimme myös toisessa biokaasulaitoksessa Puolassa (Środowisko?). Laitoksen rakentanut yritys on Puolan vanhin biokaasulaitoksia tekevä yritys, mutta nyt kävimme heidän uusimmalla laitoksella (valmistunut elokuussa 2010). Laitos toimii myös sikalan yhteydessä ja käyttää lietteen (1000 kg) lisäksi myös vihermassaa (3000 kg) sekä rypsijätettä (120 kg). Prosessi on jatkuva, syötettä syötetään 3000 kg/h. Prosessi kestää 3 vuorokautta ja se tapahtuu C:ssa. Mädätyksen jälkeen tuote menee jälkipolttoon, josta saadaan 30 % lisää metaania. Sähkön lisäksi laitos tuottaa kaukolämpöä noin 70 lähellä sijaitsevaan asuntoon. 13

14 Kuva kw mädättämö on pyöreä rakennus takana; edessä on jälkipoltto ja kaasun varastointialtaat. Kaasua ei ollut paljon säilössä, kun lähes kaikkien altaiden kuvut olivat alhaalla. Ylijäämän kuiva-aine menee lannoitteeksi. Sitä ei tarvitse steriloida, koska siinä ei ole lihajätettä. Kahdella erillisellä laitoksella työskentelee yhteensä neljä henkilöä. Pe Koszalinin maakunnan edustajat ja Middle Pomerian Action Group Ennen kotiinlähtöä tapasimme lyhyesti Koszalinin maakunnan ja paikallisen Middle Pomerian Action Groupin edustajia. Middle Pomerian Action Group on perustettu vuonna 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa (saimme esittelykirjaset jokaisesta kunnasta). Sen tavoitteena on kehittää pienyrittäjyyttä alueella. Rahoitusta on 12 milj. slotya. Alueella on lisäksi kaksi kalastusryhmää: Mielno ja Darłowo. Polanow: Rahoitusta on 38 milj. slotya, joka jakaantuu kalastusryhmille (60 %) ja paikallisille kunnille (40 %). Alueella on myös vuoria, jonne olisi tarkoitus kehittää hiihto- ja laskettelutapahtumia. Kaikki olivat innokkaita yhteistyöhön. 14

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3.2013. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3.2013. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen Ammattiopisto Livia / Pasi Korvonen Sisältö Ammattiopiston esittely Kalatalous- ja ympäristöopiston

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Elintarvikelainsäädännön kuulumisia Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Tulevia muutoksia Kansallisen lainsäädännön muutoksia Elintarvikelaki (23/2006) Ns. laitosasetus (37/EEO/2006) Ns. alkutuotantoasetus

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta Jouni Vielma Luke Jyväskylä Ratkaisuja luonnosta- LYNETin tutkimuspäivä 2016 4.10.2016 Helsinki Esityksen teemat 1. Miten lohikalojen kasvatus on kehittymässä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV)

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV) VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV) BBAV-n valutuksen toteuttamisen peruste Vesi bioresurssien (VBR) uudistamisen ja niiden elinolosuhteiden säilyttämisen valvonnassa

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS 12ABC. KARLA NIEMINEN virtuaalivieraana: Vuorovaikutus ja ihmistaidot

OPINTO-OHJAUS 12ABC. KARLA NIEMINEN virtuaalivieraana: Vuorovaikutus ja ihmistaidot OPINTO-OHJAUS 12ABC PVM KELLO ja TILA AIHE (? = vahvistamatta) TI 8.4. 14.35-15.35 (A107) TET- ja muun ohjelman info, yo-suunnitelma Ke 9.4. 9-15.00 TET-päivä To 10.4. 8.45-9.30 (B129) KARLA NIEMINEN virtuaalivieraana:

Lisätiedot