SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA
|
|
- Hilja Anna Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA Osallistujat matkan aikana: Tom Abbors, ELY-keskus Lauri Etholen, Kalastusyrittäjä Jyrki Hakkarainen, Raaseporin kaupunki Jari Järvinen, Kehittämisyhtiö Cursor Oy Elli Laine, PIKE-projekti Marjo Lehtimäki, Sepra ry. Valter Lignell, Kalastusyrittäjä Christian Linden, Nylands Fiskarförbund Risto Nieminen, Loviisan kaupunki Matti Pettay, EVAK ry. Sami Porkka, Sepra ry. Edina Rudner, Envimerit Consulting Esko Taanila, ESKO-kalatalousryhmä Veli Tilli, Kalastusyrittäjä Arkadiusz Borysiewicz (Arek), Science for Environment Foundation, Sabina, englanninopettaja ja tulkki Puolassa Bogumił Kosteczko, BMK Firma Inżynierska, Yhteenveto (tarkempi selostus kuvien kanssa alla) Ensin vierailimme Weltec Oy:n 530 kw:n biokaasulaitoksella Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Prosessi on metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Weltecin säiliöt tehdään ruostumattomasta teräksestä, mikä mahdollistaa kaikenlaiset syöttömateriaalit. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena. Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. (esittelijänä Cord Hinnerk Hansen, Weltec Biopower, chansen@weltec-biopower.de ) Sitten tapasimme merimetsotutkija Christof Herrmannin Güstrowissa. Merimetsolajeja on kaksi: mannermainen metso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa) luvun lopussa laji meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, jonka jälkeen kannat alkoivat kasvaa. Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa paria. Lintukannan määrä on jo stabiloitunut Itämeren etelä- ja länsiosissa. Suomen populaatioon vaikuttaa myös lähialueilta muuttavat linnut. Poikastuotannossa on sääntelymekanismi, mikä vaikeuttaa kannan sääntelyä mm. ampumisella: lisääntymiskykyisistä linnuista pitäisi tuhota %, jotta kanta pienenisi pysyvämmin. Parempi taktiikka olisi kehittää keinot, joilla linnut pysyvät poissa kala-altailta. Uusin tieto Helcomin sivuilta (englanniksi): Seuraavana päivänä vierailimme ensin kuhan kasvattamolla. Kuha on herkkä laji, mikä vaikeuttaa sen viljelyä. Kuhapari kutee vapaasti altaan pohjalla olevalle alustalle (kuusen havu käy myös). Kutu alustoineen siirretään kutualtaaseen, jonka lämpötila, happitaso ja valoaste on säädelty. Pieneille poikasille syötetään aluksi elävää yksisoluista organismia, myöhemmin surviaissääskentoukkia. Vaikeinta on saada kalat syömään. Kasvattamolla kasvatettiin myös muita kaloja, kuten siikaa ja sampia. 1
2 Ueckermündessä tutustuttiin paikalliseen kalastusyhteisöön. Yhteisöön kuuluu 23 kalastajaa sekä myyjiä. Kalat myydään pääasiassa kokonaisina, koska fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Pyyntimäärät laguunilta on melko pienet: yhteensä tn/vuosi. Silakanpyynti ulkomereltäkin on vähentynyt viime vuosina (40 tn/vuosi -> 8 tn/vuosi). Kalastajien ongelmat ovatkin samankaltaisia kuin suomalaisilla. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhotehtaat, jotka ostavat myös kaikkein pienimmät kalat. Matka jatkui Puolaan. Ensimmäisenä tutustuimme Kołobrzegin satamaan sekä alueen kalastusyhteisöihin. Vastassa oli suuri joukko ihmisiä sataman johtajasta (Ryszard Klimczak, nekton@post.pl) paikallisiin TV- ja radiotoimittajiin. Satama oli juuri uusittu EU-rahalla (v. 2008). Satamassa on yhteensä 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Alueella oli aiemmin 10 eri kalastusryhmää, nyt ryhmiä on vain yksi. Alueen meri- ja urheilukalastus on kehittynyt paljon: 40 vanhaa kalastusalusta on muutettu urheilukalastukseen. Turismi on myös kasvattanut kaupungin hotelli- ja ravintola-alaa. Lisäksi alueella on yksi kalastusjärjestö. Heillä on käytössään 12 milj., ja he olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Iltapäivällä vierailimme myös Koszalinin teknillisessä yliopistossa (Koszalin Polytechnic). Heillä ei ollut suoraa vastausta poistokalastuksen vaikutuksista veden laatuun meressä. He ovat lähinnä tutkineet fosforin vähentämistä järvissä. (Kemian professori Paweł K. Zarzycki, pkzarz@wp.pl) Darłowossa vierailimme paikallisella telakalla sekä satamassa. Satama oli huomattavasti pienempi kuin Kołobrzegin satama, mutta pääsimme lyhyelle laiva-ajelulle. (Sataman johtaja Waldemar Śmigielski, dyrektor@port.darlowo.pl) Darłowosta ajoimme toiselle biokaasulaitokselle (625 kw). Tämäkin laitos oli sikalan vieressä. Lietteen lisäksi syötteeseen lisättiin vihermassaa (1 osa lietettä : 3 osaa vihermassaa) sekä hieman rypsijätettä. Mädätyksen jälkeen oli jälkipoltto, mikä tuotti vielä 30 % lisää biometaania. Sähkön lisäksi laitos tuotti kaukolämpöä 70 asuntoon. Ylijäämäjäte käytetään lannoitteena. Sitä ei tarvitse sterilisoida, jos syötteessä ei ole käytetty lihajätettä. Lopuksi tapasimme Koszalinin maakunnan edustajia. Alueella on kaksi action groupia (Pomerania ja Middle Pomerian Action Group) sekä kaksi kalastusryhmää (Mielno ja Darłowo). Middle Pomerian Action Group on perustettu 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa. Organisaation tavoitteena on perustaa ja edistää pienyrittäjyyttä alueella. He olivat myös kiinnostuneita yhteistyöstä esim. hiihto- ja laskettelutapahtumien järjestämiseksi (alueella myös pieniä vuoria). Andrzej Leśniewicz, andrzej.lesniewicz@powiat.koszalin.pl Tomasz Holowaty, tomasz.holowaty@powiat.koszalin.pl, johtaja Piotr Górniak, Polanow, p.gorniak@polanow.pl 2
3 Ma Biokaasulaitos ja merimetsotutkimus Vierailimme Weltec Oy:n kolme vuotta vanhalla biokaasulaitoksella (530 kw, 3000 m 3 ) Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Jos mädätykseen käytetään biojätettä, käymisaika on 80 päivää. Prosessi oli metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena hygienisoinnin jälkeen. Näin tuotettu lannoite ei haise. Kuva 1. Mädättämö vasemmalla ja syötevarastoja oikealla. Kuva 2. Ylijäämätuote säilytystankissa. Ylijäämäsäiliö on 4000 m 3, jotta siihen mahtuu lainmukainen puolen vuoden satsi. 3
4 Mädätysprosessin kriittisin vaihe on metaanibakteerien toiminta. Bakteerit ovat herkkiä äkillisille olosuhteiden vaihteluille, joten muutokset syöttötavarassa on tehtävä varovasti. Periaatteessa kaikki biomateria (hiiltä sisältävä) käy syötteeksi, kunhan kuiva-ainepitoisuus on sopiva. Liian kuivat aineet sekoitetaan ensin veteen erillisessä sekoitustankissa. Luujätteet tulee murskata sentin kokoisiksi. Ensimmäinen panostus tulee tehdä sian/lehmän lannalla; lämpötila nostetaan hiljalleen (1 C päivässä). Kuva 3. Prosessikaavio Viljelijälle maksetaan Saksassa c/kwh sähköä. Biometaani voidaan myös muuttaa metaaniksi ja syöttää maakaasuverkkoon. Maissi (kuiva-ainepitoisuus 32 %) tuottaa 202 m 3 biokaasua tonnia kohden; kalanjäte (22,5 %) 87 m 3 biokaasua / tonni. Weltec Oy on perustettu Sen emoyhtiö Weda tuottaa tarvittavat pumput ja atk-ohjelmat. Tähän mennessä Weltec on rakentanut 280 laitosta yli 15 eri maassa. Suomessa on yksi 350 kw laitos Kiteellä, joka tuottaa pääasiassa lämpöä teurasjätteistä. Biokaasulaitos maksaa Saksassa /kwh isoimmilla laitoksilla hinta alenee (noin 2000 /kwh). Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. Merimetsolla on kaksi alalajia: mannermainen merimetso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa). Mannermainen merimetso ajoi alalajinsa pois Itämereltä 1810 luvulta alkaen luvun lopussa merimetso meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia ja 40-luvuilla lajia alettiin suojella lailla useissa Euroopan maissa, ja 1950-luvulla perustettiin suojelualueita. Viimeiset kolme yhdyskuntaa (2 Puolassa ja 1 Saksassa) säilyivät kuitenkin maanomistajien suojelun avulla. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, ja 1970-luvun lopulla kannat alkoivat kasvaa. Lintumäärä näyttää stabiloituneen vuonna Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa on paria. Merimetsoilla on poikastuotannossa säätelymekanismi: jos pareja on vähemmän poikastuotanto kasvaa (yli 2,6 poikasta/pesä). Jotta nykyinen kanta säilyy samana, poikastuotannon tarvitsee olla vain 0,5 poikas- 4
5 ta/pari/vuosi. Jos populaatiota halutaan vähentää, % lisääntymiskykyisistä linnuista tulisi tuhota. Merimetso tulee lisääntymiskykyiseksi 2-3-vuotiaana. Lintu elää maksimissaan 20 vuotta. EU-lain 9. artikla kieltää lintujen ampumisen rannikolla; häirintä ei ole kielletty. Lintuja saa ampua sisämaassa erikoisluvalla. Useimmilla EU-valtioilla on lisäksi omat säädökset monet maat sallivat uusien yhdyskuntien tuhoamisen luvan varaisesti. Unkarissa kalanviljelijät saavat erityisluvat 5000 linnun ampumiselle tosin uusi lupa myönnetään heti, kun edellinen kiintiö on täyttynyt. Täysikasvuinen merimetso syö g pientä kalaa päivässä. Merimetsojen ei silti uskota vaikuttavan kalakantoihin; tosin näitä tutkimuksia on tehty vain 2kpl. Vaikutuksia kalakantoihin on vaikea määritellä, koska merimetso syö vain pieniä kaloja, jolloin muut kalat kasvanevat isommiksi. Merimetso syö pääasiassa silakkaa ja kolmipiikkiä. Koska merimetsopopulaatiota on vaikea pienentää pelkästään ampumalla, tulisi kehittää keinoja, joilla linnut pidettäisiin poissa kala-altaista. Saksassa on alettu häiritsemään lintujen yöpymispaikkoja, joka on vähentänyt kalastajien ongelmia. Pesimäpaikkojen häirintä ei ole vähentänyt lintujen määrää. Kotkien hyökkäykset ovat hieman vähentäneet alueen poikastuotantoa. Ti Kuhankasvatuslaitos ja kalastussatama Haffküste, Ueckermünde Dr. Helmut Winkler tutustutti meidät kuhan kasvatuslaitokselle. Kuha on herkkä kala, joten sen kasvattaminen altaissa on vaikeaa. Kaikkein vaikeinta on opettaa kuha syömään. Kuhapari kutee altaan pohjalla olevalle matolle, joka nostetaan kutualtaaseen. Kutu voi tapahtua myös kuusen havulle. Kutevaan pariin ei siis kosketa käsin, jotta kalat eivät stressaannu. Kutualtaassa tulee olla oikea lämpötila (23 25 C), happitaso ja valo. Pieniä poikasia syötetään elävällä ravinnolla (yksisoluinen Paramecium caudatum). Kun kala kasvaa, se alkaa syödä isompaa ravintoa (surviaissääskentoukkia). Syvempi allas on parempi kuin matala, sillä ruoka tippuu kauemmin pohjalle. Kuva 4. Kuha kutee pohjalla olevan maton päälle, joka nostetaan kutualtaaseen. 5
6 Kuva 5. Kutu kypsyy tässä kutualtaassa. Kuva 6. Kalan viljelyaltaita. Kuva 7. Siianmäti on kehittymässä. Mädin sekoitus vähentää sairauksia. 6
7 Osa porukasta palasi kuhan kasvattomalta Suomeen, muut jatkoivat Ueckermündeen Itämeren rannikolle tutustumaan kalastusyhteisöön. Kalastusyhteisöön (Haffküste) kuuluu 23 kalastajaan sekä kalan myyjiä. Hyötyjä yhteisöstä on mm. isommat myyntimäärät ja siten parempi hinta. Myyntiä voidaan tehdä myös isompiin tukkuihin ja yrityksiin. Kala myydään pääasiassa kokonaisena, sillä fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Eniten kalastettavia lajeja ovat kuha, siika, ahven, särki ja lahna. Särkeä ja lahnaa menee Venäjälle ja eläinrehuksi. Saksalaiset syövät kalaa 15 kg/hlö vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin suomalaiset (16 kg/hlö/vuosi); kotimaisuusaste on Suomea korkeampi noin 18 % (Suomessa 7 %). Kalojen hinnat Saksassa ovat samat kuin Suomessa. Laguunilla on kalastajia yhteensä 30. Kalastusalueita ei ole erikseen jaettu. Kalastus tapahtuu pääosin verkoilla; rysät olivat liian tehokkaita ja niillä oli huono vaikutus laguunin kalakannoille. Tämän takia niitä ei käytetä enää, tosin ne eivät ole kiellettyjäkään. Merimetsot ovat iso ongelma, mutta hylkeitä ei vielä ole (ehkä tulevaisuudessa leviävät sinnekin?). Koko yhteisön saalismäärät ovat Suomeen verrattuna pieniä: keskimäärin tonnia vuodessa, parhaina vuosina 20 tonnia. Päätulonlähde on silakanpyynti ulkomereltä: noin 8 tn/kalastaja/vuosi (aiemmin pyyntimäärät oli 40 tn/hlö/vuosi). Vapaa-ajan kalastus laguunilla on myös melko vähäistä laguunilla on rajoituksia ja kalastus vaatii luvan. Laguunilla myös kasvatetaan hieman lohta (tiukat säännöt rajoittavat kasvatusta). Itä-Saksan EU-avustukset kalastajille on pääosin jo käytetty. Kalastajia ei tueta taloudellisesti. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhokasvattamot, jotka pyytävät ja ostavat myös pienempiä kaloja (ilman alamittarajoja), millä on huono vaikutus koko Itämerelle. Kaikki kalastajat olivat yhtä mieltä asiasta. Ke Kołobrzegin satama ja Koszalin University of Technology (Polytechnic) Kołobrzegin satamassa meitä oli vastassa suuri joukko ihmisiä: kalastusjalostusliitto, kalatalousryhmä, kalastusjärjestö, paikallinen radio ja TV sekä sataman johtaja. Kołobrzeg on asukkaan kaupunki. Siellä on Puolan suurin satama ja kylpylä. Viime vuosina on tapahtunut paljon kehitystä: koko satama on uusittu EUvaroin vuonna 2008 ja alueen turismi on kasvanut. Satama on 58 ha iso ja siellä on 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Viime aikoina 40 vanhaa kalastuslaivaa on muutettu urheilukalastukseen, joka on kasvanut huomattavasti. Nykyään kaupunki omistaa sataman ja vuokraa laivapaikkoja kalastajille käyttökustannushintaan (EU-sääntö, voimassa viisi vuotta). Ns. karenssiajan jälkeen vuokrat voidaan nostaa markkinahintaisiksi. Meri- ja urheilukalastus on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Kalastusturisteja tulee lähinnä Tšekeistä ja Unkarista, mutta myös jopa Kiinasta asti. Merikalastus on tärkeä tuki koko kaupungille, sillä se on lisännyt myös ravintola- ja hotellialaa ja pidentänyt turistikautta. Samanlaista toimintaa on myös muissa Puolan satamissa. Kalatalousryhmiä oli aiemmin 10 kpl, mutta nyt vain yksi. Nykyinen ryhmä on perustettu vuonna Ryhmään kuuluu kalastajia sekä kalan jalostajia. Ryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä muiden kalatalousryhmien kanssa. Kalastusjärjestö sisältää julkisen (3 kuntaa), sosiaalisen ja yksityisen sektorin. Järjestöllä on 100 jäsentä, mm. Marine Academy. Järjestöllä on neljä tavoitetta: kaupunkilaisten elämäntason ja aktiviteettien lisääminen, ympäristöasioiden lisääminen, yrittäjyyden lisääminen ja aktivoiminen sekä itse järjestön kehittämi- 7
8 nen. Järjestöllä on käytettävissään 12 milj.. He olivat innokkaita yhteistyöstä sekä haluaisivat tulla Suomeen tutustumaan vastaavanlaiseen toimintaan. Kalastajat ovat myös perustaneet yhtiön, joka tuottaa samat palvelut kuin Suomessa toimivat satamat (purku, pakastus jne.). Yhtiössä on 26 osakkeenomistajaa, joista suurin osa on kalastajia. Kalanjätteistä aletaan valmistaa kalajauhoa; tuotanto valmistuu vuonna Kalan jalostusorganisaatioita oli aiemmin yksi. Kun Puola liittyi EU:hun, organisaatioiden määrä alueella kasvoi. Nykyään jalostusorganisaatioita on kolme, mikä ei toimi hyvin. Tavoitteena on yhdistää organisaatiot taas yhdeksi. Kun EU kielsi kelluvat ajoverkot, alueen lohen kalastus loppui. Puolassa on myös sama ongelma särkien ja lahnojen kanssa: niille ei ole juuri käyttöä. Kalojen hintoja Puolassa (kalastajille): kampela 1,5 slt/kg, kilohaili 0,8 slt/kg, kilohaili Tanskaan 1,2 slt/kg, tuore pieni silakka 1,4 slt/kg ja iso silakka (yli 26 cm) 1,6 1,8 slt/kg. Kołobrzegissä ollaan järjestämässä ensimmäiset merikalastusfestivaalit tänä vuonna. Kuva 8. Kołobrzegin edustajia. 8
9 Kuva 9. Kołobrzegin satama-aluetta. Kuva 10. Uusi kalalastin purkupaikka satamassa. Kuva 11. Pääsimme käymään tämän huvijahdin sisällä; maalaustyöt olivat menossa ulkona. 9
10 Päivän lopuksi vierailimme vielä Koszalinin teknillisessä yliopistossa. Puolassa on tosin noin 200 yliopistoa eli mukaan on laskettu myös ammattikorkeakoulut. Meitä vastassa oli taas suuri joukko: koulun rehtori, kaksi professoria, kolme tohtorintutkijaa (PhD students) sekä muutamia tutkijoita. Keskustelimme poistokalastuksen mahdollisista vaikutuksista veden laatuun. He olivat kuitenkin tutkineet fosforin vähentämistä vain järvivedessä ei suolaisessa vedessä. He olivat kuitenkin valmiita määrittämään mm. eri kalojen sisältämän fosforin määrän sekä tutkimaan asiaa Puolan merivesialueilla. Kemian professori oli kiinnostunut yhteistyöstä, jos hän sitä kautta saisi rahoitusta laboratorion massaspektrometrilaitteeseen. To Darłowon telakka ja satama Stocznia Darłowo on Darłowossa sijaitseva telakka. Telakka työllistää 150 henkilöä ja on toiminut 10 vuotta. Telakalla valmistetaan sekä kunnostetaan puu- ja teräslaivoja. Laivan maksimipituus on 32m. Kuva 12. Telakka-aluetta. 10
11 Kuva 13. Kunnostettavana oleva laiva, joka oli maannut meren pohjassa jo muutamia vuosia. Kuva 14. Ruoppausproomu. Telakan siisteys oli vähän kyseenalainen. Kuva 15. Laivan nostopaikka maihin ja taustalla lisää kunnostettavia laivoja. 11
12 Telakalta siirryimme joen toiselle puolelle, jossa oli Darłowon huvivenesatama. Tutustuimme myös sataman pelastusasemaan, jossa työskentelee 10 henkilöä sekä 10 vapaaehtoista. Vuosittain suoritetaan pelastusta sekä öljyn puhdistusta satama-alueelta. Öljypuomit ovat Suomesta. Lopuksi pääsimme laiva-ajelulle 2,5km päässä sijaitsevalle teollisuussatama-alueelle. Kuva 16. Vasemmalla on telakka-aluetta ja oikealla Darłowon huvivenesatama. Kuva 17. Taksimme teollisuussatamaan. 12
13 Kuva 18. Näkymä teollisuussatamasta. Kuva 19. Biokaasulaitos Puolassa on rakennuttu EU-rahoituksella vuonna Vierailimme myös toisessa biokaasulaitoksessa Puolassa (Środowisko?). Laitoksen rakentanut yritys on Puolan vanhin biokaasulaitoksia tekevä yritys, mutta nyt kävimme heidän uusimmalla laitoksella (valmistunut elokuussa 2010). Laitos toimii myös sikalan yhteydessä ja käyttää lietteen (1000 kg) lisäksi myös vihermassaa (3000 kg) sekä rypsijätettä (120 kg). Prosessi on jatkuva, syötettä syötetään 3000 kg/h. Prosessi kestää 3 vuorokautta ja se tapahtuu C:ssa. Mädätyksen jälkeen tuote menee jälkipolttoon, josta saadaan 30 % lisää metaania. Sähkön lisäksi laitos tuottaa kaukolämpöä noin 70 lähellä sijaitsevaan asuntoon. 13
14 Kuva kw mädättämö on pyöreä rakennus takana; edessä on jälkipoltto ja kaasun varastointialtaat. Kaasua ei ollut paljon säilössä, kun lähes kaikkien altaiden kuvut olivat alhaalla. Ylijäämän kuiva-aine menee lannoitteeksi. Sitä ei tarvitse steriloida, koska siinä ei ole lihajätettä. Kahdella erillisellä laitoksella työskentelee yhteensä neljä henkilöä. Pe Koszalinin maakunnan edustajat ja Middle Pomerian Action Group Ennen kotiinlähtöä tapasimme lyhyesti Koszalinin maakunnan ja paikallisen Middle Pomerian Action Groupin edustajia. Middle Pomerian Action Group on perustettu vuonna 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa (saimme esittelykirjaset jokaisesta kunnasta). Sen tavoitteena on kehittää pienyrittäjyyttä alueella. Rahoitusta on 12 milj. slotya. Alueella on lisäksi kaksi kalastusryhmää: Mielno ja Darłowo. Polanow: Rahoitusta on 38 milj. slotya, joka jakaantuu kalastusryhmille (60 %) ja paikallisille kunnille (40 %). Alueella on myös vuoria, jonne olisi tarkoitus kehittää hiihto- ja laskettelutapahtumia. Kaikki olivat innokkaita yhteistyöhön. 14
Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotTuorekalaketjun logistiikka
Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotSnellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija
HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotKANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry
KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotKalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus
Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle Jari Leskinen Lapin ELY -keskus Lapin ELY-keskus Jari Leskinen EMKR varojen jakauma Painopistealue EU (M ) kansal. (M ) Yhteensä (M ) Kestävä kalastus
Lisätiedotvälinen kumppanuusohjelma
ohjelma Kalatalouden innovaatiopäivät 2017 Tampere Ari Leskelä, Luke Tausta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (CFP regulation 1380/2013) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys
17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet Ravinnehuoltopäivä, 29.3.2016, Kitee 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy, 11 v. (06 ), hankevastaava,
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotMerimetsojen vaikutukset loma-asutukseen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotNostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen
Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen 3.6.2019 Suomen kalatalousryhmät 9 kpl Euroopan meri- ja kalatalousrahaston paikallinen kehittäminen ITÄ-SUOMEN KALATALOSRYHMÄ
LisätiedotDEMECAN TARINA. Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen
Tervetuloa! DEMECAN TARINA Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen Kaikki henkilöosakkaat työskentelevät yhtiön palveluksessa Demecan VISIO on tehdä maataloudesta
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotRapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotCase Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.
Case Harjun Voima Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy Olavi Kemppi 23.4.2009 1 Hankkeen lähtökohdat Harjun Oppimiskeskus 100v vanha maatalouskoulu,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotMerimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen
Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
Lisätiedot11552/08 VHK/phk DG B III
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
Lisätiedot