SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA 13. 18.2.2011"

Transkriptio

1 SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA Osallistujat matkan aikana: Tom Abbors, ELY-keskus Lauri Etholen, Kalastusyrittäjä Jyrki Hakkarainen, Raaseporin kaupunki Jari Järvinen, Kehittämisyhtiö Cursor Oy Elli Laine, PIKE-projekti Marjo Lehtimäki, Sepra ry. Valter Lignell, Kalastusyrittäjä Christian Linden, Nylands Fiskarförbund Risto Nieminen, Loviisan kaupunki Matti Pettay, EVAK ry. Sami Porkka, Sepra ry. Edina Rudner, Envimerit Consulting Esko Taanila, ESKO-kalatalousryhmä Veli Tilli, Kalastusyrittäjä Arkadiusz Borysiewicz (Arek), Science for Environment Foundation, Sabina, englanninopettaja ja tulkki Puolassa Bogumił Kosteczko, BMK Firma Inżynierska, Yhteenveto (tarkempi selostus kuvien kanssa alla) Ensin vierailimme Weltec Oy:n 530 kw:n biokaasulaitoksella Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Prosessi on metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Weltecin säiliöt tehdään ruostumattomasta teräksestä, mikä mahdollistaa kaikenlaiset syöttömateriaalit. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena. Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. (esittelijänä Cord Hinnerk Hansen, Weltec Biopower, ) Sitten tapasimme merimetsotutkija Christof Herrmannin Güstrowissa. Merimetsolajeja on kaksi: mannermainen metso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa) luvun lopussa laji meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, jonka jälkeen kannat alkoivat kasvaa. Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa paria. Lintukannan määrä on jo stabiloitunut Itämeren etelä- ja länsiosissa. Suomen populaatioon vaikuttaa myös lähialueilta muuttavat linnut. Poikastuotannossa on sääntelymekanismi, mikä vaikeuttaa kannan sääntelyä mm. ampumisella: lisääntymiskykyisistä linnuista pitäisi tuhota %, jotta kanta pienenisi pysyvämmin. Parempi taktiikka olisi kehittää keinot, joilla linnut pysyvät poissa kala-altailta. Uusin tieto Helcomin sivuilta (englanniksi): Seuraavana päivänä vierailimme ensin kuhan kasvattamolla. Kuha on herkkä laji, mikä vaikeuttaa sen viljelyä. Kuhapari kutee vapaasti altaan pohjalla olevalle alustalle (kuusen havu käy myös). Kutu alustoineen siirretään kutualtaaseen, jonka lämpötila, happitaso ja valoaste on säädelty. Pieneille poikasille syötetään aluksi elävää yksisoluista organismia, myöhemmin surviaissääskentoukkia. Vaikeinta on saada kalat syömään. Kasvattamolla kasvatettiin myös muita kaloja, kuten siikaa ja sampia. 1

2 Ueckermündessä tutustuttiin paikalliseen kalastusyhteisöön. Yhteisöön kuuluu 23 kalastajaa sekä myyjiä. Kalat myydään pääasiassa kokonaisina, koska fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Pyyntimäärät laguunilta on melko pienet: yhteensä tn/vuosi. Silakanpyynti ulkomereltäkin on vähentynyt viime vuosina (40 tn/vuosi -> 8 tn/vuosi). Kalastajien ongelmat ovatkin samankaltaisia kuin suomalaisilla. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhotehtaat, jotka ostavat myös kaikkein pienimmät kalat. Matka jatkui Puolaan. Ensimmäisenä tutustuimme Kołobrzegin satamaan sekä alueen kalastusyhteisöihin. Vastassa oli suuri joukko ihmisiä sataman johtajasta (Ryszard Klimczak, paikallisiin TV- ja radiotoimittajiin. Satama oli juuri uusittu EU-rahalla (v. 2008). Satamassa on yhteensä 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Alueella oli aiemmin 10 eri kalastusryhmää, nyt ryhmiä on vain yksi. Alueen meri- ja urheilukalastus on kehittynyt paljon: 40 vanhaa kalastusalusta on muutettu urheilukalastukseen. Turismi on myös kasvattanut kaupungin hotelli- ja ravintola-alaa. Lisäksi alueella on yksi kalastusjärjestö. Heillä on käytössään 12 milj., ja he olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Iltapäivällä vierailimme myös Koszalinin teknillisessä yliopistossa (Koszalin Polytechnic). Heillä ei ollut suoraa vastausta poistokalastuksen vaikutuksista veden laatuun meressä. He ovat lähinnä tutkineet fosforin vähentämistä järvissä. (Kemian professori Paweł K. Zarzycki, Darłowossa vierailimme paikallisella telakalla sekä satamassa. Satama oli huomattavasti pienempi kuin Kołobrzegin satama, mutta pääsimme lyhyelle laiva-ajelulle. (Sataman johtaja Waldemar Śmigielski, Darłowosta ajoimme toiselle biokaasulaitokselle (625 kw). Tämäkin laitos oli sikalan vieressä. Lietteen lisäksi syötteeseen lisättiin vihermassaa (1 osa lietettä : 3 osaa vihermassaa) sekä hieman rypsijätettä. Mädätyksen jälkeen oli jälkipoltto, mikä tuotti vielä 30 % lisää biometaania. Sähkön lisäksi laitos tuotti kaukolämpöä 70 asuntoon. Ylijäämäjäte käytetään lannoitteena. Sitä ei tarvitse sterilisoida, jos syötteessä ei ole käytetty lihajätettä. Lopuksi tapasimme Koszalinin maakunnan edustajia. Alueella on kaksi action groupia (Pomerania ja Middle Pomerian Action Group) sekä kaksi kalastusryhmää (Mielno ja Darłowo). Middle Pomerian Action Group on perustettu 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa. Organisaation tavoitteena on perustaa ja edistää pienyrittäjyyttä alueella. He olivat myös kiinnostuneita yhteistyöstä esim. hiihto- ja laskettelutapahtumien järjestämiseksi (alueella myös pieniä vuoria). Andrzej Leśniewicz, Tomasz Holowaty, johtaja Piotr Górniak, Polanow, 2

3 Ma Biokaasulaitos ja merimetsotutkimus Vierailimme Weltec Oy:n kolme vuotta vanhalla biokaasulaitoksella (530 kw, 3000 m 3 ) Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Jos mädätykseen käytetään biojätettä, käymisaika on 80 päivää. Prosessi oli metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena hygienisoinnin jälkeen. Näin tuotettu lannoite ei haise. Kuva 1. Mädättämö vasemmalla ja syötevarastoja oikealla. Kuva 2. Ylijäämätuote säilytystankissa. Ylijäämäsäiliö on 4000 m 3, jotta siihen mahtuu lainmukainen puolen vuoden satsi. 3

4 Mädätysprosessin kriittisin vaihe on metaanibakteerien toiminta. Bakteerit ovat herkkiä äkillisille olosuhteiden vaihteluille, joten muutokset syöttötavarassa on tehtävä varovasti. Periaatteessa kaikki biomateria (hiiltä sisältävä) käy syötteeksi, kunhan kuiva-ainepitoisuus on sopiva. Liian kuivat aineet sekoitetaan ensin veteen erillisessä sekoitustankissa. Luujätteet tulee murskata sentin kokoisiksi. Ensimmäinen panostus tulee tehdä sian/lehmän lannalla; lämpötila nostetaan hiljalleen (1 C päivässä). Kuva 3. Prosessikaavio Viljelijälle maksetaan Saksassa c/kwh sähköä. Biometaani voidaan myös muuttaa metaaniksi ja syöttää maakaasuverkkoon. Maissi (kuiva-ainepitoisuus 32 %) tuottaa 202 m 3 biokaasua tonnia kohden; kalanjäte (22,5 %) 87 m 3 biokaasua / tonni. Weltec Oy on perustettu Sen emoyhtiö Weda tuottaa tarvittavat pumput ja atk-ohjelmat. Tähän mennessä Weltec on rakentanut 280 laitosta yli 15 eri maassa. Suomessa on yksi 350 kw laitos Kiteellä, joka tuottaa pääasiassa lämpöä teurasjätteistä. Biokaasulaitos maksaa Saksassa /kwh isoimmilla laitoksilla hinta alenee (noin 2000 /kwh). Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. Merimetsolla on kaksi alalajia: mannermainen merimetso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa). Mannermainen merimetso ajoi alalajinsa pois Itämereltä 1810 luvulta alkaen luvun lopussa merimetso meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia ja 40-luvuilla lajia alettiin suojella lailla useissa Euroopan maissa, ja 1950-luvulla perustettiin suojelualueita. Viimeiset kolme yhdyskuntaa (2 Puolassa ja 1 Saksassa) säilyivät kuitenkin maanomistajien suojelun avulla. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, ja 1970-luvun lopulla kannat alkoivat kasvaa. Lintumäärä näyttää stabiloituneen vuonna Nykyään koko Itämeren alueella on pesivää paria, joista Suomessa on paria. Merimetsoilla on poikastuotannossa säätelymekanismi: jos pareja on vähemmän poikastuotanto kasvaa (yli 2,6 poikasta/pesä). Jotta nykyinen kanta säilyy samana, poikastuotannon tarvitsee olla vain 0,5 poikas- 4

5 ta/pari/vuosi. Jos populaatiota halutaan vähentää, % lisääntymiskykyisistä linnuista tulisi tuhota. Merimetso tulee lisääntymiskykyiseksi 2-3-vuotiaana. Lintu elää maksimissaan 20 vuotta. EU-lain 9. artikla kieltää lintujen ampumisen rannikolla; häirintä ei ole kielletty. Lintuja saa ampua sisämaassa erikoisluvalla. Useimmilla EU-valtioilla on lisäksi omat säädökset monet maat sallivat uusien yhdyskuntien tuhoamisen luvan varaisesti. Unkarissa kalanviljelijät saavat erityisluvat 5000 linnun ampumiselle tosin uusi lupa myönnetään heti, kun edellinen kiintiö on täyttynyt. Täysikasvuinen merimetso syö g pientä kalaa päivässä. Merimetsojen ei silti uskota vaikuttavan kalakantoihin; tosin näitä tutkimuksia on tehty vain 2kpl. Vaikutuksia kalakantoihin on vaikea määritellä, koska merimetso syö vain pieniä kaloja, jolloin muut kalat kasvanevat isommiksi. Merimetso syö pääasiassa silakkaa ja kolmipiikkiä. Koska merimetsopopulaatiota on vaikea pienentää pelkästään ampumalla, tulisi kehittää keinoja, joilla linnut pidettäisiin poissa kala-altaista. Saksassa on alettu häiritsemään lintujen yöpymispaikkoja, joka on vähentänyt kalastajien ongelmia. Pesimäpaikkojen häirintä ei ole vähentänyt lintujen määrää. Kotkien hyökkäykset ovat hieman vähentäneet alueen poikastuotantoa. Ti Kuhankasvatuslaitos ja kalastussatama Haffküste, Ueckermünde Dr. Helmut Winkler tutustutti meidät kuhan kasvatuslaitokselle. Kuha on herkkä kala, joten sen kasvattaminen altaissa on vaikeaa. Kaikkein vaikeinta on opettaa kuha syömään. Kuhapari kutee altaan pohjalla olevalle matolle, joka nostetaan kutualtaaseen. Kutu voi tapahtua myös kuusen havulle. Kutevaan pariin ei siis kosketa käsin, jotta kalat eivät stressaannu. Kutualtaassa tulee olla oikea lämpötila (23 25 C), happitaso ja valo. Pieniä poikasia syötetään elävällä ravinnolla (yksisoluinen Paramecium caudatum). Kun kala kasvaa, se alkaa syödä isompaa ravintoa (surviaissääskentoukkia). Syvempi allas on parempi kuin matala, sillä ruoka tippuu kauemmin pohjalle. Kuva 4. Kuha kutee pohjalla olevan maton päälle, joka nostetaan kutualtaaseen. 5

6 Kuva 5. Kutu kypsyy tässä kutualtaassa. Kuva 6. Kalan viljelyaltaita. Kuva 7. Siianmäti on kehittymässä. Mädin sekoitus vähentää sairauksia. 6

7 Osa porukasta palasi kuhan kasvattomalta Suomeen, muut jatkoivat Ueckermündeen Itämeren rannikolle tutustumaan kalastusyhteisöön. Kalastusyhteisöön (Haffküste) kuuluu 23 kalastajaan sekä kalan myyjiä. Hyötyjä yhteisöstä on mm. isommat myyntimäärät ja siten parempi hinta. Myyntiä voidaan tehdä myös isompiin tukkuihin ja yrityksiin. Kala myydään pääasiassa kokonaisena, sillä fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Eniten kalastettavia lajeja ovat kuha, siika, ahven, särki ja lahna. Särkeä ja lahnaa menee Venäjälle ja eläinrehuksi. Saksalaiset syövät kalaa 15 kg/hlö vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin suomalaiset (16 kg/hlö/vuosi); kotimaisuusaste on Suomea korkeampi noin 18 % (Suomessa 7 %). Kalojen hinnat Saksassa ovat samat kuin Suomessa. Laguunilla on kalastajia yhteensä 30. Kalastusalueita ei ole erikseen jaettu. Kalastus tapahtuu pääosin verkoilla; rysät olivat liian tehokkaita ja niillä oli huono vaikutus laguunin kalakannoille. Tämän takia niitä ei käytetä enää, tosin ne eivät ole kiellettyjäkään. Merimetsot ovat iso ongelma, mutta hylkeitä ei vielä ole (ehkä tulevaisuudessa leviävät sinnekin?). Koko yhteisön saalismäärät ovat Suomeen verrattuna pieniä: keskimäärin tonnia vuodessa, parhaina vuosina 20 tonnia. Päätulonlähde on silakanpyynti ulkomereltä: noin 8 tn/kalastaja/vuosi (aiemmin pyyntimäärät oli 40 tn/hlö/vuosi). Vapaa-ajan kalastus laguunilla on myös melko vähäistä laguunilla on rajoituksia ja kalastus vaatii luvan. Laguunilla myös kasvatetaan hieman lohta (tiukat säännöt rajoittavat kasvatusta). Itä-Saksan EU-avustukset kalastajille on pääosin jo käytetty. Kalastajia ei tueta taloudellisesti. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhokasvattamot, jotka pyytävät ja ostavat myös pienempiä kaloja (ilman alamittarajoja), millä on huono vaikutus koko Itämerelle. Kaikki kalastajat olivat yhtä mieltä asiasta. Ke Kołobrzegin satama ja Koszalin University of Technology (Polytechnic) Kołobrzegin satamassa meitä oli vastassa suuri joukko ihmisiä: kalastusjalostusliitto, kalatalousryhmä, kalastusjärjestö, paikallinen radio ja TV sekä sataman johtaja. Kołobrzeg on asukkaan kaupunki. Siellä on Puolan suurin satama ja kylpylä. Viime vuosina on tapahtunut paljon kehitystä: koko satama on uusittu EUvaroin vuonna 2008 ja alueen turismi on kasvanut. Satama on 58 ha iso ja siellä on 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja purjevenettä. Viime aikoina 40 vanhaa kalastuslaivaa on muutettu urheilukalastukseen, joka on kasvanut huomattavasti. Nykyään kaupunki omistaa sataman ja vuokraa laivapaikkoja kalastajille käyttökustannushintaan (EU-sääntö, voimassa viisi vuotta). Ns. karenssiajan jälkeen vuokrat voidaan nostaa markkinahintaisiksi. Meri- ja urheilukalastus on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Kalastusturisteja tulee lähinnä Tšekeistä ja Unkarista, mutta myös jopa Kiinasta asti. Merikalastus on tärkeä tuki koko kaupungille, sillä se on lisännyt myös ravintola- ja hotellialaa ja pidentänyt turistikautta. Samanlaista toimintaa on myös muissa Puolan satamissa. Kalatalousryhmiä oli aiemmin 10 kpl, mutta nyt vain yksi. Nykyinen ryhmä on perustettu vuonna Ryhmään kuuluu kalastajia sekä kalan jalostajia. Ryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä muiden kalatalousryhmien kanssa. Kalastusjärjestö sisältää julkisen (3 kuntaa), sosiaalisen ja yksityisen sektorin. Järjestöllä on 100 jäsentä, mm. Marine Academy. Järjestöllä on neljä tavoitetta: kaupunkilaisten elämäntason ja aktiviteettien lisääminen, ympäristöasioiden lisääminen, yrittäjyyden lisääminen ja aktivoiminen sekä itse järjestön kehittämi- 7

8 nen. Järjestöllä on käytettävissään 12 milj.. He olivat innokkaita yhteistyöstä sekä haluaisivat tulla Suomeen tutustumaan vastaavanlaiseen toimintaan. Kalastajat ovat myös perustaneet yhtiön, joka tuottaa samat palvelut kuin Suomessa toimivat satamat (purku, pakastus jne.). Yhtiössä on 26 osakkeenomistajaa, joista suurin osa on kalastajia. Kalanjätteistä aletaan valmistaa kalajauhoa; tuotanto valmistuu vuonna Kalan jalostusorganisaatioita oli aiemmin yksi. Kun Puola liittyi EU:hun, organisaatioiden määrä alueella kasvoi. Nykyään jalostusorganisaatioita on kolme, mikä ei toimi hyvin. Tavoitteena on yhdistää organisaatiot taas yhdeksi. Kun EU kielsi kelluvat ajoverkot, alueen lohen kalastus loppui. Puolassa on myös sama ongelma särkien ja lahnojen kanssa: niille ei ole juuri käyttöä. Kalojen hintoja Puolassa (kalastajille): kampela 1,5 slt/kg, kilohaili 0,8 slt/kg, kilohaili Tanskaan 1,2 slt/kg, tuore pieni silakka 1,4 slt/kg ja iso silakka (yli 26 cm) 1,6 1,8 slt/kg. Kołobrzegissä ollaan järjestämässä ensimmäiset merikalastusfestivaalit tänä vuonna. Kuva 8. Kołobrzegin edustajia. 8

9 Kuva 9. Kołobrzegin satama-aluetta. Kuva 10. Uusi kalalastin purkupaikka satamassa. Kuva 11. Pääsimme käymään tämän huvijahdin sisällä; maalaustyöt olivat menossa ulkona. 9

10 Päivän lopuksi vierailimme vielä Koszalinin teknillisessä yliopistossa. Puolassa on tosin noin 200 yliopistoa eli mukaan on laskettu myös ammattikorkeakoulut. Meitä vastassa oli taas suuri joukko: koulun rehtori, kaksi professoria, kolme tohtorintutkijaa (PhD students) sekä muutamia tutkijoita. Keskustelimme poistokalastuksen mahdollisista vaikutuksista veden laatuun. He olivat kuitenkin tutkineet fosforin vähentämistä vain järvivedessä ei suolaisessa vedessä. He olivat kuitenkin valmiita määrittämään mm. eri kalojen sisältämän fosforin määrän sekä tutkimaan asiaa Puolan merivesialueilla. Kemian professori oli kiinnostunut yhteistyöstä, jos hän sitä kautta saisi rahoitusta laboratorion massaspektrometrilaitteeseen. To Darłowon telakka ja satama Stocznia Darłowo on Darłowossa sijaitseva telakka. Telakka työllistää 150 henkilöä ja on toiminut 10 vuotta. Telakalla valmistetaan sekä kunnostetaan puu- ja teräslaivoja. Laivan maksimipituus on 32m. Kuva 12. Telakka-aluetta. 10

11 Kuva 13. Kunnostettavana oleva laiva, joka oli maannut meren pohjassa jo muutamia vuosia. Kuva 14. Ruoppausproomu. Telakan siisteys oli vähän kyseenalainen. Kuva 15. Laivan nostopaikka maihin ja taustalla lisää kunnostettavia laivoja. 11

12 Telakalta siirryimme joen toiselle puolelle, jossa oli Darłowon huvivenesatama. Tutustuimme myös sataman pelastusasemaan, jossa työskentelee 10 henkilöä sekä 10 vapaaehtoista. Vuosittain suoritetaan pelastusta sekä öljyn puhdistusta satama-alueelta. Öljypuomit ovat Suomesta. Lopuksi pääsimme laiva-ajelulle 2,5km päässä sijaitsevalle teollisuussatama-alueelle. Kuva 16. Vasemmalla on telakka-aluetta ja oikealla Darłowon huvivenesatama. Kuva 17. Taksimme teollisuussatamaan. 12

13 Kuva 18. Näkymä teollisuussatamasta. Kuva 19. Biokaasulaitos Puolassa on rakennuttu EU-rahoituksella vuonna Vierailimme myös toisessa biokaasulaitoksessa Puolassa (Środowisko?). Laitoksen rakentanut yritys on Puolan vanhin biokaasulaitoksia tekevä yritys, mutta nyt kävimme heidän uusimmalla laitoksella (valmistunut elokuussa 2010). Laitos toimii myös sikalan yhteydessä ja käyttää lietteen (1000 kg) lisäksi myös vihermassaa (3000 kg) sekä rypsijätettä (120 kg). Prosessi on jatkuva, syötettä syötetään 3000 kg/h. Prosessi kestää 3 vuorokautta ja se tapahtuu C:ssa. Mädätyksen jälkeen tuote menee jälkipolttoon, josta saadaan 30 % lisää metaania. Sähkön lisäksi laitos tuottaa kaukolämpöä noin 70 lähellä sijaitsevaan asuntoon. 13

14 Kuva kw mädättämö on pyöreä rakennus takana; edessä on jälkipoltto ja kaasun varastointialtaat. Kaasua ei ollut paljon säilössä, kun lähes kaikkien altaiden kuvut olivat alhaalla. Ylijäämän kuiva-aine menee lannoitteeksi. Sitä ei tarvitse steriloida, koska siinä ei ole lihajätettä. Kahdella erillisellä laitoksella työskentelee yhteensä neljä henkilöä. Pe Koszalinin maakunnan edustajat ja Middle Pomerian Action Group Ennen kotiinlähtöä tapasimme lyhyesti Koszalinin maakunnan ja paikallisen Middle Pomerian Action Groupin edustajia. Middle Pomerian Action Group on perustettu vuonna 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa (saimme esittelykirjaset jokaisesta kunnasta). Sen tavoitteena on kehittää pienyrittäjyyttä alueella. Rahoitusta on 12 milj. slotya. Alueella on lisäksi kaksi kalastusryhmää: Mielno ja Darłowo. Polanow: Rahoitusta on 38 milj. slotya, joka jakaantuu kalastusryhmille (60 %) ja paikallisille kunnille (40 %). Alueella on myös vuoria, jonne olisi tarkoitus kehittää hiihto- ja laskettelutapahtumia. Kaikki olivat innokkaita yhteistyöhön. 14

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.12.2015 COM(2015) 636 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot