Toiminta vuonna Toimintakertomus

Transkriptio

1 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS 2011 Sisällysluettelo Laitoksen yleiskuva... 3 Tutkimustoiminta... 4 Ennuste ja talouskehityksen seuranta Tietopalvelu...11 Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Liitteet... 13

2 Helsinki 2012

3 Laitoksen yleiskuva Toiminta vuonna 2011 Toimintavuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta Palkansaajien tutkimuslaitoksen edeltäjän Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen perustamisesta. Tutkimus- ja ennustetoiminnan ohella vuosi tarjosi hyvän mahdollisuuden tutkimuslaitoksen roolin ja merkityksen esille tuomiseen. Vuosi osoitti, että pieneen kokoonsa nähden laitos vaikuttaa edelleen huomattavasti yhteiskunnallisen keskustelun painopisteisiin tutkimustuloksin ja asiantuntija-arvioin. Vuoden aikana saatiin päätökseen useita laajoja tutkimushankkeita, joissa laitoksen tutkijat ovat olleet mukana joko vetäjinä tai keskeisinä yhteistyökumppaneina. Niihin lukeutuvat muun muassa tutkimus näyttötutkintojen vaikutuksista teknologiateollisuudessa, nelivuotinen hanke vastentahtoisesta epätyypillisestä työstä, ikäihmisten asumispalveluiden järjestämiseen liittynyt hankekokonaisuus, tutkimus elintarvikeverotuksen porrastamisen terveysvaikutuksista sekä rautateiden investointeja tarkastellut hanke. Tutkijat ovat julkaisseet tutkimustuloksiaan laajasti myös laitoksen ulkopuolisissa julkaisusarjoissa. Niissä on käsitelty esimerkiksi työoloja ja työhyvinvointia, sukupuolten välisiä palkkaeroja, muuttoliikettä, T&K-investointien vaikutusta tuottavuuteen, sähkömarkkinoita, ns. duaaliveromallin vaikutuksia ja tulopolitiikkaa. Tulosten julkaiseminen myös muualla kuin laitoksen omissa sarjoissa edesauttaa toisaalta tutkimustiedon leviämistä ja toisaalta tukee laitoksen mainetta arvostettuna tutkijayhteisönä. Tutkimuslaitos julkaisi toimintavuonna kaksi kokonaistaloudellista ennustetta ja toimialaennusteen lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Talouskehityksen merkittävä heikentyminen vuoden aikana toi lisähaastetta ennusteyöhön ja merkitsi muun muassa euromaiden ongelmien syiden ja ratkaisuvaihtoehtojen tiivistä arviointia ja seurantaa. Kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaikuttivat myös laitoksessa laaditut arviot julkisen talouden kestävyysvajeesta. Syksyllä neuvoteltu ja sovittu työmarkkinoiden raamisopimus näkyi laitoksen toiminnassa asiantuntija-arvioiden kysyntänä. Juhlavuoteen liittyen laitos julkaisi historian tutkija Timo Soukolan kirjoittaman kirjan Vireä ja tarvittaessa ärhäkkä. Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen edeltäjä julkisen keskustelun herättäjänä Nimensä mukaisesti kirjassa kuvataan laitoksen eri aikoina herättämää lehdistökeskustelua. Laitoksen kehitys koko palkansaajakentän yhteiseksi tiedontuottajaksi on niin ikään teoksen tärkeä näkökulma. Historiateos julkaistiin marraskuussa ja samassa kuussa järjestettiin myös 40-vuotisjuhlaseminaari. Seminaarin aiheena oli Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? ja tilaisuudessa puhuivat tasavallan presidentti Tarja Halonen, talousnobelisti Joseph Stiglitz (Columbian yliopisto) ja professori Matti Pohjola (Aalto yliopisto). Korkeatasoinen seminaari käynnisti vilkasta julkista keskustelua Euroopan talouskriisin luonteesta ja sen vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Tiivistelmät juhlaseminaarin puheenvuoroista julkaistiin Talous & Yhteiskunta -lehdessä, joka omisti teemanumeron merkkivuodelle. Toimintavuonna hyväksyttiin myös laitoksen strategiset suuntaviivat vuosille Niitä valmisteltiin henkilökunnan yhteisessä kehittämispäivässä, johtokunnan strategiapäivässä ja joh- Toimintakertomus

4 tokunnan kokouksissa. Asiakirjassa on kirkastettu laitoksen roolia niin tutkimuslaitoskentässä kuin taustayhteisöjensä tukena. Siinä todetaan, että strategiakaudella on tärkeää varmistaa laitoksen pidemmän aikavälin toimintamahdollisuudet. Tähän liittyy rahoituspohjan riittävyydestä ja vakaudesta huolehtiminen ja onnistuminen osaamisen siirtämisessä edessä olevan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Laitoksen uutena johtajana aloitti vuoden alussa Seija Ilmakunnas. Vuoden aikana päättyi tutkimuskoordinaattoreiden kolmivuotiskausi. Aiemmin tehtäviä hoitaneet tutkimuskoordinaattorit Merja Kauhanen, Jukka Pirttilä ja Eero Lehto nimitettiin uudelle kolmivuotiskaudelle. Vanhempi tutkija Kristiina Huttunen irtisanoutui ja uuden tutkijan valinta siirtyi vuoden 2012 alkuun. tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimus Työmarkkinatutkimuksen tutkimusteemat liittyivät vuonna 2011 mm. yritysten toimintojen ulkoistamisen, johtamistapojen ja yritysten sisäisten palkkarakenteiden muutosten vaikutuksiin työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, työoloihin sekä työssäpysymisaikeisiin, vastentahtoisen osaaikaisen ja määräaikaisen työsuhteen vaikutuksiin työpaikkojen laatuun ja myöhempään työuraan, sukupuolten välisiin palkkaeroihin ja niiden yleisiin selitystekijöihin PAMilaisilla toimialoilla, suomalaisen tulopolitiikan ja korporatismin erityispiirteisiin, tuottavuuden mittaamiseen palvelualoilla sekä Viro-Suomi-muuttoliikkeen vaikutuksiin. Toimintavuonna työmarkkinatutkijoina toimivat erikoistutkija Petri Böckerman (toimi vuoden 2011 osa-aikaisena tutkijana), vanhempi tutkija Kristiina Huttunen (perhevapaalla, irtisanoutui 1.6. alkaen), vanhempi tutkija Mari Kangasniemi sekä tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Tutkimusjohtaja Reija Lilja on tutkimusjohtajan tehtävänsä ohella osallistunut myös kahteen työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaan projektiin toimien myös projektien vetäjänä. Erikoistutkija Pekka Sauramo on toimialatutkimuksen lohkoon kuuluvien tutkimushankkeidensa lisäksi tehnyt yhtä työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimushanketta. Vuonna 2011 PT:n työmarkkinatutkijoiden kotimainen ja ulkomainen yhteistyö jatkui edelleen tiiviinä. Kotimaassa yhteistyötä tehtiin mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Kansaneläkelaitoksen, Työterveyslaitoksen, ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Ulkomaisista yhteistyöprojekteista jatkuivat myös 4-vuotinen NORFACE-tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa ( Migrant diversity and regional disparity in Europe ), jota PT:n tutkijat tekevät yhteistyössä tutkijaryhmän kanssa, jossa on tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. Merja Kauhanen kuuluu myös Pohjoismaiseen tutkijaverkostoon Underemployment and part-time unemployment in a Nordic comparative perspective. 4 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

5 Työhyvinvointi, työolot, terveys, työsuhteet Työolot murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin Vuonna 2011 käynnistyi Työsuojelurahaston rahoittama 1,5-vuotinen tutkimushanke Työolot murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin, joka analysoi yritysten toimintojen ulkoistamisen, yritysten sisäisten palkkarakenteiden muutosten ja työpaikkojen johtamistapojen vaikutuksista työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, työoloihin sekä työssäpysymisaikeisiin. Petri Böckerman ja Mika Maliranta (ETLA) tutkivat ulkoistamisen vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ulkoistamisen aiheuttamiin muutoksiin tehtävärakenteissa. Ulkoistamisella ei ole tulosten valossa pelkästään kielteisiä vaikutuksia sellaisten henkilöiden kokemaan hyvinvointiin, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkansa rakennemuutoksessa. Merja Kauhanen, joka toimii hankkeen vetäjänä, analysoi johtamistapojen vaikutusta työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työssäpysymisaikeisiin. Mari Kangasniemi tarkasteli palkkaeroja toimipaikkojen sisällä ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin. Analyyseissa on käytetty mm. Tilastokeskuksen työolotutkimuksia, rekisteripohjaista työnantaja- ja työntekijäaineistoa (FLEED) sekä Tilastokeskuksen toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kyselyä. Tutkimushankkeen vuoden 2011 aikana saatuja tuloksia esitettiin PT:n ja ETLAn tutkijaseminaareissa. Työpaikkainnovaatioiden vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin Petri Böckerman yhdessä Pekka Ilmakunnaksen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Alex Brysonin (NIESR) kanssa toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen, jossa tarkasteltiin ns. työpaikkainnovaatioiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin. Työllisyyden ja työttömyyden välimaastossa: vastentahtoinen osa-aikainen ja määräaikainen työ Toimintavuonna päättyi Suomen Akatemian rahoittama 4-vuotinen tutkimushanke, jossa tutkittiin vastentahtoisen osa-aikaisen ja määräaikaisen työn yleisyyttä, selittäjiä, hyvinvointiseurauksia ja siirtymiä. Hanke oli osa Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -ohjelmaa. PT:stä yhteistyöhankkeeseen on osallistunut Merja Kauhanen. Merja Kauhanen ja Jouko Nätti (Tampereen yliopisto) tutkivat vastentahtoisen osa- ja määräaikaisen työn vaikutusta työpaikkojen laatuun käyttäen työolotutkimuksen aineistoja vuosilta 1997, 2003 ja He analysoivat myös, toimiiko vastentahtoinen määräaikainen työ siltana pysyvään työsuhteeseen vai loukkuna, joka ei auta eteenpäin työuralla. Merja Kauhanen yhdessä Anita Haatajan (Kela) ja Jouko Nätin kanssa analysoivat osa-aikatyötä, kokonaistyöttömyyttä sekä työttömyysetuuksia osittaisen työttömyyden ja alityöllisyyden näkökulmasta. Vertailussa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Toimintakertomus

6 Terveyden edistäminen työelämään siirtymisessä Petri Böckerman yhdessä Salla Toppinen-Tannerin (Työterveyslaitos) ja Jukka Vuoren (Työterveyslaitos) kanssa aloitti vuonna 2011 Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen, jossa tarkastellaan intervention vaikutuksia sairauspoissaoloihin. Palkkaerot ja suomalainen tulopolitiikka Sukupuolten väliset palkkaerot PAMilaisilla toimialoilla/palvelualoilla Toimintavuoden loppupuolella käynnistyi Palvelualojen ammattiliiton rahoittama tutkimushanke, Sukupuolten väliset palkkaerot PAMilaisilla palvelualoilla, jonka Reija Lilja ja Eija Savaja toteuttavat. Hankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista palvelualoilla kansainvälisessä vertailussa, työehtosopimuksista ja sukupuolten välisten palkkaerojen kehittymisestä sekä sukupuolten välisten palkkaerojen yleisistä selitystekijöistä. Suomalaisen tulopolitiikan ja korporatismin erityispiirteet Pekka Sauramo aloitti vuoden 2011 aikana Palkansaajasäätiön rahoittaman tutkimushankkeen Suomalaisen tulopolitiikan ja korporatismin erityispiirteet. Hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisen tulopolitiikan ja korporatismin erityispiirteitä ja tarkastella muun muassa syitä, jotka johtivat ns. suomalaisen tulopoliittisen mallin kehittymiseen. Syitä analysoitaessa yhdeksi vertailukohdaksi ja apuvälineeksi on otettu ruotsalaisen korporatismin historia. Vaikka tutkimushankkeessa menneisyys on keskeisin kiinnostuksen kohde, siinä hahmotellaan myös tulevaisuutta ottamalla lähtökohdaksi suomalaisen tulopolitiikan erityispiirteet. Muuta tutkimusta Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa Toimintavuonna jatkui kansainvälinen tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa, joka on osa NORFACE:n rahoittamaa tutkimusohjelmaa Migration in Europe: Social, Economic, Cultural and Policy Dynamics. Hankkeen vetäjänä toimii professori Peter Nijkamp Alankomaista. Tutkijaryhmään kuuluu PT:n tutkijoiden ohella tutkijoita Alankomaista, Isosta- Britanniasta, Saksasta ja Virosta. PT:stä hankkeeseen osallistuvat Petri Böckerman, Mari Kangasniemi, Merja Kauhanen, ja Jukka Pirttilä. Mari Kangasniemi ja Merja Kauhanen analysoivat hankkeessa Suomeen Virosta suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutuksia ja seurauksia sekä muuttajien itsensä että suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta käyttäen hyväksi virolaisista maahanmuuttajista ja suomalaisesta verrokkiryhmästä muodostettua aineistoa. Petri Böckermanin ja Jukka Pirttilän tutkimuk- 6 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

7 sen tarkoituksena on selvittää suomalaisten maastamuuttoa sekä minkälainen rooli verotuksella on maastamuuttopäätökseen käyttäen suomalaisista maastamuuttajista ja verrokkiryhmästä koottua aineistoa, johon liitetään OECD:n tilastoista löytyvät tiedot kohdemaan verotuksesta ja sen progressiosta. Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla Mari Kangasniemi toteutti vuonna 2011 Palvelualojen ammattiliiton PAMin rahoittaman tutkimushankkeen, jossa kuvailtiin tuottavuusmittareita ja niihin liittyviä ongelmia erityisesti kunkin PAMn piirissä olevan palvelualan kannalta sekä pohdittiin, voiko mittausongelmia ratkaista erilaisilla mittaustavoilla tai täydentävillä indikaattoreilla. Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista metalli- ja konealalla Vuonna 2011 alussa päättyi tutkimushanke Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista metalli- ja konealalla. Tutkimuksessa analysoitiin näyttötutkintojen työelämävaikutuksia niin tutkinnon suorittaneen työntekijän kuin toimipaikkojen kannalta teknologiateollisuudessa. Näyttötutkintojen vaikuttavuutta työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta arvioitiin erillisten, mutta toisiaan täydentävien analyysien avulla, joissa käytettiin sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa että erilliskyselyjä. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin maaliskuussa Seminaarissa julkaistiin Mari Kangasniemen, Reija Liljan ja Eija Savajan hankkeesta kirjoittama loppuraportti. Julkinen talous Verotutkimusta valmistui Jukka Pirttilän ja Ilpo Suoniemen yhdessä Kaisa Kotakorven (TaY) sekä Pirjo Pietisen, Heli Reinivuon ja Tommi Härkäsen (THL) kanssa tekemä tutkimus elintarvikeveron porrastamisen terveysvaikutuksista valmistui. Tutkimus julkaistiin alkuvuodesta (PT tutkimuksia 112) ja sen pohjalta tehty englanninkielinen artikkeli syksyllä (PT työpapereita 271). Jukka Pirttilä valmisteli yhdessä Håkan Selinin (Uppsalan yliopisto) laajan katsauksen Ruotsin verojärjestelmän työllisyysvaikutuksista Ruotsin valtiovarainministeriön Long Term Committee:lle. Tutkimuksen englanninkielinen versio julkaistiin PT työpaperina (Nr 267). Toimeentulo ja tulonjako laajan rekisteriaineiston valossa Yhteistyössä Eläketurvakeskuksen ja prof. Matti Tuomalan (TaY) kanssa saatiin 2011 käyttöön Tilastokeskuksen muodostama laaja rekisteriaineistoihin perustuva tulopaneeliaineisto. Eläketurvakeskuksen (Juha Rantala) kanssa yhteisessä tutkimushankkeessa, Toimeentuloriskit, köyhyys ja eläkkeelle Toimintakertomus

8 Tutkimushanke Tutkija Rahoittaja Työmarkkinatutkimus Does High Involvement Management Improve Worker Wellbeing? Migrant Diversity and Regional Disparity in Europe Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista kone- ja metallialalla Samapalkkaisuus sukupuolten väliset palkkaerot PAMilaisilla toimialoilla/palvelualoilla Suomalaisen tulopolitiikan ja korporatismin erityispiirteet Petri Böckerman Petri Böckerman Merja Kauhanen Mari Kangasniemi Jukka Pirttilä Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Reija Lilja Reija Lilja Eija Savaja Pekka Sauramo Suomen Akatemia NORFACE Työsuojelurahasto Palvelualojen ammattiliitto Palkansaajasäätiö Terveyden edistäminen työelämän siirtymissä Petri Böckerman Suomen Akatemia Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla Mari Kangasniemi Palvelualojen ammattiliito Työllisyyden ja työttömyyden välimaastossa. Vastentahtoinen, osa-aikainen ja määräaikainen työ Pohjoismaissa: yleisyys, selitykset, siirtymät ja hyvinvointivaikutukset Merja Kauhanen Suomen Akatemia Tampereen yliopisto Työolot murroksessa ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin Petri Böckerman Mari Kangasniemi Merja Kauhanen Työsuojelurahasto Luova tuho, työtyytyväisyys ja tuottavuus Petri Böckerman Työsuojelurahasto Julkinen talous Kunnallisveroprosentin määräytyminen Eero Lehto Kunnallisalan kehittämissäätiö Ikä ja tulonjako Suomessa Ilpo Suoniemi Palkansaajasäätiö Tulojen muutos, tuloristit ja tuloliikkuvuus Ilpo Suoniemi Eläketurvakeskus Toimialatutkimus Ratarahoituksen kehitys ja poliittiset tavoitteet Toimialaennuste Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät Keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikainen kehitys ja lähitulevaisuuden näkymät syksyllä 2011 Jose Hämäläinen Jose Lahtinen Eero Lehto Sakari Uimonen Eero Lehto Jose Lahtinen Markku Lehmus Ritva Pitkänen Pekka Sauramo Rautatieläisten Liitto Rautatievirkamiesliitto Veturimiesten Liitto Ammattiliitto Pro Paperiliitto Puuliitto Rakennusliitto Suomen Ekonomiliitto Tekniikan Akateemiset Teollisuusalojen ammattiliitto Toimihenkilöunioni Uusi Insinööriliitto 8 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

9 Tutkimushanke Tutkija Rahoittaja Muut Talouskehityksen analysointi-, seuranta- ja ennustetyö Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja sen edeltäjien historia Eero Lehto Matti Hovi Seija Ilmakunnas Mari Kangasniemi Mauri Kotamäki Jose Lahtinen Aila Mustonen Heikki Taimio Timo Soukola Palkansaajasäätiö Palkansaajasäätiö Osuuskunta Tradeka-yhtymä Pitkän aikavälin ennustemalli Jose Hämäläinen Palkansaajasäätiö Turun yliopisto Talous & Yhteiskunta -lehden toimittaminen ja kehittäminen Taloustieteellinen koulutus- ja informaatiopalvelu, pilottiprojekti Heikki Taimio Irmeli Honka Pekka Sauramo Eija Savaja Heikki Taimio Palkansaajasäätiö Ammattiliitto PRO siirtyminen tutkittiin toimeentulon ja tulonjaon dynamiikkaa ja riskejä ja saatiin uutta tietoa niihin vaikuttavista tekijöistä koko elinkaaren ajalta. Alustavia tuloksia esiteltiin tutkimusseminaareissa, Taloustieteen XXVIII kesäseminaarissa ja 9th Annual ESPAnet Conferencessa. Lisäksi aihepiiristä julkaistiin artikkeli Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä. Alkuvuodesta 2012 julkaistaan kaksi tutkimusraporttia ETK:n ja PT:n sarjoissa. Tutkimusaineisto mahdollistaa mittavan tutkimusohjelman, jota jatketaan yhteistyössä ETK:n, KELA:n ja prof. Matti Tuomala (TaY) kanssa. Lisäksi Valtioneuvoston kanslia julkaisi tilaamansa työn, Julkisen vallan tehtävät ja niiden oikea toteutustaso: Julkisten menojen tyypittelyä ja vaikutusten arviointia, joka oli laadittu yhdessä prof. Matti Tuomalan ja yliopiston lehtori Hannu Tannisen kanssa. Vanhusten asumispalveluiden järjestämistavat Heikki Taimio, Jukka Pirttilä ja Reija Lilja ovat osallistuneet Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen Tuottavuus, kustannukset ja työhyvinvointi vanhusten tehostetussa palveluasumisessa yksityinen vai kunnan oma tuotanto?. Hankkeessa on tutkittu ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoidon erilaisten järjestämistapojen vaikutuksia kustannuksiin, tuottavuuteen, palvelun laatuun ja työhyvinvointiin. Hanke on toteutettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Hankkeen loppuraportti Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen. Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta ilmestyi huhtikuussa. Toimintakertomus

10 Toimiala- ja makrotutkimus Suomen rautateiden kehitys Alkuvuonna saatettiin loppuun tutkimushanke, jossa tarkasteltiin Suomen rautateiden kehitystä, ratarahoitusta sekä liikennepolitiikkaa rautatieliikenteen kannalta. Tutkimushankeen rahoittivat Veturimiesten liito, Rautatieläisten liitto sekä Rautatievirkamiesliitto. Tutkimukseen osallistuvat PT:stä Jose Hämäläinen, Jose Lahtinen ja Eero Lehto. Sakari Uimonen osallistui tähän hankkeeseen erillispanoksella. Tutkimus kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien määräytymisestä Vuoden aikana käynnistyi myös Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien määräytymisestä. Tässä Eero Lehdon tekemässä tutkimuksessa arvioidaan erityisesti sitä, miten kunnan sisäinen tulonjako ja äänestysaktiviteetti vaikuttavat verojen asettamiseen. Työn ja kulutuksen verotuksen vaikutukset Makrotutkimuksen alueella Markku Lehmus teki tutkimuksen työn ja kulutuksen verotuksen vaikutuksista osittain Palkansaajasäätiön rahoittamassa projektissa. Jose Lahtinen, Markku Lehmus ja Eero Lehto tekivät laskelman finanssipolitiikan elvytyksestä valtioneuvoston kanslian tilauksesta. ennuste ja talouskehityksen seuranta Viime kevään ennustetyöstä vastasi viiden hengen ryhmä, johon kuuluivat Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Jose Lahtinen, Eero Lehto ja Heikki Taimio. Syksyn ennusteen tekivät Matti Hovi, Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Mauri Kotamäki, Markku Lehmus, Eero Lehto ja Heikki Taimio. Eero Lehto toimi ennusteryhmän vetäjänä ja vastasi Euroopan talouden, ulkomaankaupan ja tuotannon ennustamisesta. Seija Ilmakunnas vastasi inflaation, kotitalouksien tulojen, ansiotason sekä yksityisen kulutuksen ennustamisesta. Mari Kangasniemen vastuualue oli työmarkkinat ja investoinnit. Heikki Taimio arvioi Euroopan ulkopuolista kansainvälistä taloutta, rahoitusmarkkinoita sekä inflaatiota. Kevään ennusteessa Jose Lahtinen arvioi julkista taloutta, jonka kehitystä ennustivat syksyn ennusteessa Markku Lehmus ja Mauri Kotamäki. Jose Lahtinen ja Markku Lehmus laativat lisäksi ennusteita makromallilla. Syksyn ennusteen yhteydessä esitetyt laskelmat esimerkkiperheiden talousaseman kehityksestä teki Matti Hovi. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi ennustetta, ensin ja sitten Syksyn ennusteessa arviota vuoden 2012 talouskasvusta korjattiin alaspäin kahteen prosenttiin. Ennusteiden yhteydessä arvioitiin harjoitettua talouspolitiikkaa sekä esitettiin arvio, jonka mukaan finanssipolitiikkaa ei pitäisi 10 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

11 kiristää vuosina talouskasvua uhkaavan hidastumisen ja talousnäkymien epävarmuuden vuoksi. Ennusteiden sisältö raportoitiin myös Talous & Yhteiskunta -lehden numeroissa 1/2011 ja 3/2011. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksen arviointia jatkettiin, kun Eero Lehto teki aiempaa tarkemmat laskelmat Suomen julkisen talouden kestävyydestä. Tämä arvio julkaistiin Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 4/2011. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste tehtiin vuonna 2011 lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Syksyyn ennuste alkoi noudattaa Tilastokeskuksen uutta toimialajakoa (TOL), mikä lisäsi erityisesti arvioitavien palvelutoimialojen lukumäärää. Toimialaraportissa analysoidaan kyseisten toimialojen kehitysedellytyksiä ja ennustetaan niiden toimintaa tulevien kolmen vuoden aikana. Ennuste tehtiin tuotannolle ja tuotannon hinnalle, työllisyydelle ja työtunneille, investoinneille sekä kannattavuudelle. Varsinaisen ennusteosuuden laativat Markku Lehmus, Jose Lahtinen ja Eero Lehto. Pekka Sauramo kirjoitti Ritva Pitkäsen kanssa erillisen raportin, jossa analysoidaan keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikaista kehitystä. Toimialaennusteen rahoittivat Ammattiliitto Pro, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemisten liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto, Toimihenkilöliitto Erto sekä Uusi Insinööriliitto. tietopalvelu Tietopalvelu huolehtii laitoksen tietotekniikasta ja ohjelmistoista. Tietopalvelun vastuulla on laitoksen www-sivut ja ennustejärjestelmä. Ennustejärjestelmää muutettiin niin, että se ottaa huomioon tilinpidossa ja toimialaluokituksissa tehdyt uudistukset. Tietotekniikkaan liittyvää laitteistoa uusittiin ja ohjelmistoja päivitettiin tarpeen mukaan. Tietopalvelu oli mukana toteuttamassa Talous & Yhteiskunta -lehden lukijakyselyä. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus valmistui keväällä ja STTK:n toimihenkilöbarometri syksyllä. Toimihenkilöbarometrin kyselyaineisto kerättiin loppukeväästä sekä posti- että nettikyselyn avulla. Tietopalvelu osallistui tutkimushankkeeseen Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista metalli- ja konealalla ja Ammattiliitto Pron koulutuspilottihankeeseen. Tietopalvelu avusti useita tutkimusprojekteja aineistojen käsittelyssä ja tutkimusjulkaisujen kuvioiden viimeistelyssä. Tietopalvelussa työskentelivät ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen, tietohallintopäällikkö Eija Savaja ja KTM Jose Lahtinen. Toimintakertomus

12 tiedotus ja talous & yhteiskunta -lehti Laitoksen tiedotuksesta ovat vastanneet erikoistutkija Heikki Taimio, hallintosihteeri Jaana Toivainen ja ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen. Vuoden aikana ilmestyi 11 lehdistötiedotetta. Laajojen tutkimushankkeiden loppuraporttien julkistamisen yhteydessä on yleensä järjestetty lehdistötilaisuus. Vuonna 2011 laitos järjesti neljä tällaista tilaisuutta. Talousennusteesta järjestettiin tiedotustilaisuudet sekä maaliskuussa että elokuussa ja marraskuussa Timo Soukolan kirjoittaman laitoksen historiateoksesta sekä toimialaennusteesta. Laitoksen Internet-sivut ovat toimineet hyvin. Sivujen ylläpidosta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ovat vastanneet ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen ja erikoistutkija Heikki Taimio. Tutkijat ovat itse vastanneet omien sivujensa sisällöstä. Uusista julkaisuista ja tulevista seminaareista tiedotettiin laitoksen Internet-sivuilla ja laajemman sähköpostilistan kautta. Talous & Yhteiskunta -lehden vastaavana päätoimittajana oli toimintavuonna johtaja Seija Ilmakunnas. Lehteä toimitti erikoistutkija Heikki Taimio, ja sen taitosta vastasi julkaisusihteeri Irmeli Honka. Kannen suunnittelusta vastasi graafikko Markku Böök ja kirjoittajien kuvaamisesta valokuvaaja Maarit Kytöharju. Lehti painettiin Kirjapaino Jaarlissa. Lehteen on pyritty saamaan ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät painavia ja perusteltuja kannanottoja. Kirjoitusten luettavuuden parantamiseksi on käytetty runsaasti kuvioita ja taulukoita. Korkeakoulujen, virastojen ja tutkimuslaitosten lisäksi kirjoittajia on saatu myös työmarkkinajärjestöistä. Lehti on otettu vastaan hyvin myönteisesti. Keväällä järjestettiin lehden lukijakysely, johon saatiin 51 vastausta. Syksyllä laadittiin mainoslehtinen, jota on lähetetty taustayhteisöille edelleen jaettavaksi, mukana tilaustarjous. Talous & Yhteiskunta ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Levikki oli keskimäärin kappaletta ja sivumäärä keskimäärin 76,5. Lehdessä julkaistiin 28 artikkelia, 5 kolumnia, 10 kirja-arvostelua, 4 haastattelua, PT:n 40-vuotisjuhlaseminaarin yhteenveto sekä kevään ja syksyn talousennusteet. Kolmessa numerossa oli erityisteema: koulutus, kohti täystyöllisyyttä ja PT 40 vuotta. Useat lehden artikkelit ovat saaneet huomiota osakseen tiedotusvälineissä. 12 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

13 LIITTEET Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Johtokunta Tutkimusneuvottelukunta Tilintarkastajat Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Laitoskokous Henkilökunta Seminaarit Julkaisut Muut kirjoitukset Luennot ja esitelmät Komiteat, toimikunnat, korkeakoulut ja lausunnot Palkansaajien tutkimuslaitoksen talous Toimintakertomus

14 Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet AKAVA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ammattiliitto PRO Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ilmailualan Unioni IAU Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Metallityöväen Liitto Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Paperiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Rautatieläisten Liitto Suomen Elintarviketyöläisen Liitto SEL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Merimies-Unioni Sähköalojen Ammattiliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Vakuutusväen Liitto Ylemmät Toimihenkilöt YTN Nordea Järjestöpankki Osuuskunta Tradeka-yhtymä Osuuspankkikeskus OPK Osuuskunta Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys Johtokunta saakka: Jäsen Leila Kostiainen, STTK, puheenjohtaja Marjaana Valkonen, SAK, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto Eugen Koev, AKAVA Olli Koski, SAK Antti Rinne, TU Jari Vainiomäki, Tampereen yliopisto Antti Veirto, PAM Heikki Taimio, Palkansaajien tutkimuslaitos Varajäsen Seppo Nevalainen, STTK Päivi Niemi-Laine, JHL Hannes Köykkä, Rakennusliitto Pekka Immeli, AKAVA Helena Pentti, SAK antti Aarnio, STTK Markus Jäntti, Tukholman yliopisto Esa Kaitila, Paperiliitto Mari Kangasniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos 14 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

15 alkaen: Jäsen Marjaana Valkonen, SAK, puheenjohtaja Eugen Koev, AKAVA, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto Mari Kangasniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos Olli Koski, SAK Leila Kostiainen, STTK Antti Rinne, Ammattiliitto PRO Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto Antti Veirto, PAM Varajäsen Päivi Niemi-Laine, JHL Päivi Soikkeli, AKAVA Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Petri Böckerman, Palkansaajien tutkimuslaitos Helena Pentti, SAK Seppo Nevalainen, STTK antti Aarnio, STTK Risto Kangas, JUKO Esa Kaitila, Paperiliitto Matti Pohjola, Aalto yliopisto johtokunnan tieteellinen neuvonantaja Tutkimusneuvottelukunta Antti Aarnio Juha Antila Esa Kaitila Päivi Niemi-Laine Petri Palmu Joonas Rahkola Kenneth Snellman Heikki Taulu Aila Tähtitanner Mika Väisänen STTK SAK Paperiliitto JHL TU SAK TEHY akava uil oaj Tilintarkastajat Tilintarkastusrengas Oy ja Pirjo Terilehto Toimintakertomus

16 Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Jaakko Haikonen Tuomas Harpf Hannamaija Helander Harri Järvinen Olli Koski Jari Vettenranta Seija Ilmakunnas Heikki Taimio STTK Palkansaajasäätiö akava SAK SAK JHL päätoimittaja toimittaja Laitoskokous Mari Kangasniemi, puheenjohtaja Merja Lindholm, sihteeri Henkilökunta Seija Ilmakunnas Reija Lilja johtaja, VTT, dosentti tutkimusjohtaja, PhD, dosentti Tutkijat Petri Böckerman erikoistutkija, FT, dosentti (osa-aikainen) Jose Hämäläinen nuorempi tutkija, VTM, Kristiina Huttunen vanhempi tutkija, VTT, saakka Mari Kangasniemi vanhempi tutkija, PhD Merja Kauhanen tutkimuskoordinaattori (työn taloustiede), KTT Mauri Kotamäki nuorempi tutkija, VTM, Jose Lahtinen nuorempi tutkija, KTM, 30.6., Markku Lehmus vanhempi tutkija, VTL, opintovapaa saakka Eero Lehto tutkimuskoordinaattori (makrotutkimus), KTT Jukka Pirttilä tutkimuskoordinaattori (julkinen talous), VTT (osa-aikainen) Pekka Sauramo erikoistutkija, VTT Timo Soukola tutkija, FT, saakka Ilpo Suoniemi erikoistutkija, VTM Heikki Taimio erikoistutkija, VTM 16 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

17 Tutkimusharjoittelijat Matti Hovi kauppat. yo, Ville Vento kauppat. yo, Tuomo Virkola valtiot. yo, Tietojenkäsittely ja tietopalvelu Jose Lahtinen Aila Mustonen Eija Savaja ohjelmistoasiantuntija, KTM, alkaen ohjelmistoasiantuntija, FM tietohallintopäällikkö, KTM Toimisto Irmeli Honka Merja Lindholm Jaana Toivainen julkaisusihteeri taloussihteeri hallintosihteeri Seminaarit Avoimet seminaarit Heikki Taimio (PT), Onko yksityinen halvempaa? Julkisen ja yksityisen tuotannon edullisuus ja laatu vanhusten palveluasumisessa, Essi Eerola (VATT), Kohtaanto ja hinnanmuodostus asuntomarkkinoilla, Juhani Turkkila (Kuntaliitto), Tuloverotuksen reaalinen muuttuminen Suomessa, Petri Palmu (Toimihenkilöunioni), Ammattiliitto Pron tutkimustoiminta tänään kuvia jäsenten työympäristöstä ja hyvinvoinnista, 6.4. Tuomas Matikka (Tampereen yliopisto), Miten tuloveroaste vaikuttaa veropohjaan? Verotettavan tulon jousto Suomessa , Panu Kalmi (Aalto-yliopisto), Eurooppalaisten pankkien organisaatiorakenne ja menestys ennen pankkikriisiä: vanhojen viisauksien uudelleenarviointia, Tarmo Valkonen (ETLA), Kestävyysvajearvonta, Tuomas Pekkarinen (Aalto-yliopisto), Sukupuolierot strategisessa käyttäytymisessä kilpailutilanteessa: Tuloksia korkeakoulujen pääsykokeista, 4.5. Torsten Santavirta (Aalto-yliopisto & SOFI), Lastensuojelun vaikutus aikuisiän masennukseen: Suomen toisen maailmansodan aikaisen sotalapsi -ohjelman pitkäaikaisvaikutuksen arviointi, Toimintakertomus

18 Andranik Tangian (Institute for Economic and Social Research), Not for bad weather: Macroanalysis of flexicurity with regard to the crisis, Tapio Bergholm (SAK), Tulopolitiikan pitkät jäähyväiset, Ohto Kanninen (European University Institute), Lukiovalinnan ja luokkatovereiden vaikutus koulumenestykseen suomalaisessa lukiojärjestelmässä, Petri Mäki-Fränti (Suomen Pankki), Työvoiman tarjonta pitkällä aikavälillä, Eero Lehto (PT), Kunnallisveroprosentin määräytyminen, Juha Tervala (Turun yliopisto & ACE), Rahapolitiikan kansainväliset hyvinvointivaikutukset, Katariina Nilsson-Hakkala (VATT), Monikansalliset yritykset, kilpailu ja tuottavuusvaikutukset, Juhana Vartiainen (Konjunkturinstitutet), Interpreting Wage Bargaining Norms, Juuso Vanhala (Suomen Pankki), Työmarkkinat syvissä vesissä Merja Kauhanen (PT) ja Jouko Nätti (Tampereen yliopisto), Transitions from involuntary temporary work, Olli Kärkkäinen (Tampereen yliopisto), Optimaalinen tuloverotus ja valtion tulonjakopreferenssit - mitä verojärjestelmämme meistä kertoo?, Kari Hämäläinen (VATT), Ulla Hämäläinen (Kela), Matti Sarvimäki Kela & Aalto-yliopisto) ja Eva Österbacka (Kela), Periytyvä työttömyys?, Petri Böckerman (PT) ja Mika Maliranta (ETLA), Ulkoistaminen ja työolot, Mari Kangasniemi (PT), Palkkarakenteet ja työtyytyväisyys, Merja Kauhanen (PT), Johtamistapojen vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työssäpysymisaikeisiin, Teemaseminaarit Näyttö ratkaisee Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Paasitornin Lindahl-sali 2.3. y Reija Lilja, Hankkeen keskeiset tulokset Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? PT:n 40 vuotisjuhlaseminaari, Helsinki Congress Paasitorin juhlasali y Seija Ilmakunnas, Seminaarin avaussanat 18 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

19 Julkaisut y Petri Böckerman Do Established Health-related Quality-of-life Measures Adequately Capture the Impact of Chronic Conditions on Subjective Well-being? Health Policy, 100:1, (yhdessä Edvard Johanssonin ja Samuli Saarnen kanssa). Does high involvement management improve worker wellbeing? National Institute of Social and Economic Research, NIESR Discussion Paper No. 380, 37 s. sekä Centre for Economic Performance, Discussion Paper No. 1095, 39 s. (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Does high involvement management lead to higher pay? National Institute of Social and Economic Research, NIESR Discussion Paper No. 376, 35 s. sekä Centre for Economic Performance, Discussion Paper No. 1046, 29 s. (yhdessä Alex Brysonin ja Pekka Ilmakunnaksen kanssa). The effect of polytechnic reform on migration. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita, No. 270, 33 s. (yhdessä Mika Haapalan kanssa). Institutionalisation and quality of life for elderly people in Finland. ENEPRI Research Report, No. 92, 17 s. (yhdessä Edvard Johanssonin ja Samuli Saarnen kanssa). Job Security and Employee Well-being: Evidence from Matched Survey and Register Data. Labour Economics, 18:4, (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen ja Edvard Johanssonin kanssa). Maahanmuuttajien työnhakumenetelmät Euroopassa. Työpoliittinen aikakauskirja, 54:3, (yhdessä Tuomo Virkolan kanssa). The Return to the Technological Frontier: The Conditional Effect of R&D on Plant Productivity in Finnish Manufacturing. Papers in Regional Science, 90:1, (yhdessä Eero Lehdon ja Janne Huovarin kanssa). y Jose Hämäläinen Suomen rautateiden kehitys. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 22/2011, 83 s. (yhdessä Jose Lahtisen, Eero Lehdon ja Sakari Uimonen kanssa.) y Seija Ilmakunnas Diversity at the Workplace: Whom does it benefit?, De Economist 159: (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Hiring Older Employees: Do Incentives of Early Retirement Channels Matter. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 268, 35 s. (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Hyvinvointivaltion puolustus vaatii veronsa. Teoksessa Kontula, O. (toim.), Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus, Väestöliitto. Toimintakertomus

20 y Mari Kangasniemi Näyttö ratkaisee Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 20, 84 s. (yhdessä Reija Liljan ja Eija Savajan kanssa). Performance-related pay and Gender Wage Differences. ETLA, Discussion Papers 1249 (yhdessä Antti Kauhasen kanssa). Profiles of Estonian immigrants and their participation in the Finnish welfare system. In Nijkamp, P., J. Poot and M. Sahin (eds.), Migration Impact Assessment: New Horizons, Edward Elgar (a refereed book) (forthcoming)(yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Työn vaativuuden arviointi ja sukupuolten palkkaerot. ETLA, Ajankohtaista taloudessa ja tutkimuksessa 3/2011 (yhdessä Antti Kauhasen kanssa). y Merja Kauhanen Epätyypillinen työ, henkilöstökoulutus ja autonomia. Teoksessa Eteläpelto, A., T. Heiskanen ja K. Collin (toim.), Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49.vuosikirja, (yhdessä Jouko Nätin, Katri Sipolan ja Jouni Miettisen kanssa). Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 272, 22 s. (yhdessä Jouko Nätin kanssa). Underemployment and part-time work in the Nordic countries. KELA online working papers 31/2011 (yhdessä Anita Haatajan ja Jouko Nätin kanssa). Profiles of Estonian immigrants and their participation in the Finnish welfare system. In Nijkamp, P., J. Poot and M. Sahin (eds.), Migration Impact Assessment: New Horizons, Edward Elgar (a refereed book) (forthcoming)(yhdessä Mari Kangasniemen kanssa). y Jose Lahtinen Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelma finanssipolitiikan elvytyksestä. Liite valtioneuvoston kanslian julkaisuun Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio, Raportteja 7/2011, (yhdessä Markku Lehmuksen ja Eero Lehdon kanssa). Suomen rautateiden kehitys. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 22/2011, 83 s. (yhdessä Jose Hämäläisen, Eero Lehdon ja Sakari Uimonen kanssa.) y Markku Lehmus Labour or consumption taxes? An application with a dynamic general equilibrium model with heterogenous agents. Economic Modelling, Vol. 28, Issue 4, July 2011, Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelma finanssipolitiikan elvytyksestä. Liite valtioneuvoston kanslian julkaisuun Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio, Raportteja 7/2011, (yhdessä Jose Lahtisen ja Eero Lehdon kanssa). 20 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

21 y Eero Lehto Electricity prices in the Finnish retail market. Energy Policy 39, Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelma finanssipolitiikan elvytyksestä. Liite valtioneuvoston kanslian julkaisuun Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio, Raportteja 7/2011, (yhdessä Jose Lahtisen ja Markku Lehmuksen kanssa). The Return to the Technological Frontier: The Conditional Effect of R&D on Plant Productivity in Finnish Manufacturing. Papers in Regional Science, 90:1, (yhdessä Petri Böckermanin ja Janne Huovarin kanssa). Suomen rautateiden kehitys. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 22/2011, 83 s. (yhdessä Jose Hämäläisen, Jose Lahtisen ja Sakari Uimonen kanssa.) y Reija Lilja Näyttö ratkaisee Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 20, 84 s. (yhdessä Mari Kangasniemen ja Eija Savajan kanssa). y Jukka Pirttilä Income Shifting within a Dual Income Tax System: Evidence from Finnish Tax Reform of Scandinavian Journal of Economics, 113, (yhdessä Håkan Selinin kanssa). Julkisen ja yksityisen tuotannon edullisuus ikäihmisten palveluasumisessa: teoreettista taustaa ja kustannusten vertailua. Teoksessa Sinervo, T. ja H. Taimio (toim.), Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9, sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 21 (yhdessä Heikki Taimion kanssa). SATA-komitea ja koko sosiaaliturva Soininvaaran käsittelyssä. Kirja-arvostely, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107, 2/2011, Tax Policy and Employment: How Does the Swedish System Fare. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 267, 77 s. ja Uppsala Center for Fiscal Studies, WP 2011:2 (yhdessä Håkan Selinin kanssa). Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 7/2011, 40 s. sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 112 (yhdessä Kaisa Kotakorven, Tommi Härkäsen, Pirjo Pietisen, Heli Reinivuon ja Ilpo Suoniemen kanssa). Welfare Effects of Health-based Food Tax Policy, CESifo WP 3633, Nov ja Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapererita 271, 25 s. (yhdessä Kaisa Kotakorven, Tommi Härkäsen, Pirjo Pietisen, Heli Reinivuon ja Ilpo Suoniemen kanssa). Toimintakertomus

22 y Pekka Sauramo Finnish incomes policy as corporatist political exchange: development of social capital and the social wage. Transfer 17:4. (yhdessä Jaakko Kianderin ja Hannu Tannisen kanssa). The relationship between labour share and unemployment: the role of wage-setting institutions. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 269, 27 s. Structural change in Finnish manufacturing: The theory of the aggregation of production functions and an empirical analysis with a plant-level panet. Structural Change and Economic Dynamics, Vol. 22, (yhdessä Mika Malirannan kanssa). y Eija Savaja Näyttö ratkaisee Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 20, 84 s. (yhdessä Mari Kangasniemen ja Reija Liljan kanssa). y Timo Soukola Vireä ja tarvittaessa ärhäkkä. Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen edeltäjä julkisen keskustelun herättäjinä Palkansaajien tutkimuslaitos, 311 s. y Ilpo Suoniemi Julkisen vallan tehtävät ja niiden oikea toteutustaso. Julkisten menojen tyypittelyä ja vaikutusten arviointia. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 9/2011, 64 s. (yhdessä Hannu Tannisen ja Matti Tuomalan kanssa). Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 7/2011, 40 s. sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 112 (yhdessä Kaisa Kotakorven, Tommi Härkäsen, Pirjo Pietisen, Jukka Pirttilän ja Heli Reinivuon kanssa). Toimeentulon muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ekvivalenttitulosuhteen tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 76, No. 1, 3 16 (yhdessä Juha Rantalan kanssa) Welfare Effects of Health-based Food Tax Policy, CESifo WP 3633, Nov ja Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapererita 271, 25 s. (yhdessä Kaisa Kotakorven, Tommi Härkäsen, Pirjo Pietisen, Heli Reinivuon ja Jukka Pirttilän kanssa). y Heikki Taimio Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 9, 119 s. sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 21 (yhdessä Timo Sinervon kanssa). Julkisen ja yksityisen tuotannon edullisuus ikäihmisten palveluasumisessa: teoreettista taustaa ja kustannusten vertailua. Teoksessa Sinervo, T. ja H. Taimio (toim.), Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta. 22 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

23 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9, sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 21 (yhdessä Jukka Pirttilän kanssa). y Tuomo Virkola Maahanmuuttajien työnhakumenetelmät Euroopassa. Työpoliittinen aikakauskirja, 54:3, (yhdessä Petri Böckermanin kanssa). Muut kirjoitukset y Petri Böckerman Työhyvinvoinnin aakkoset. Talous & Yhteiskunta 4/2011, Ovatko porkkanat nousukauden herkkua? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 5.1. Takaako taantuma pitkät yöunet? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla y Matti Hovi Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4 19 (yhdessä Matti Hovin, Seija Ilmakunnaksen, Mauri Kotamäen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). y Jose Hämäläinen Julkisen talouden kestävyysvaje on 0,5 prosenttia BKT:sta. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla (yhdessä Eero Lehdon kanssa). y Seija Ilmakunnas Huolena hintojen nousu. Kolumni, Särmä 4/2011. Jotain uutta, jotain vanhaa. Kolumni, Uusi Insinööri 8/2011. Kaupunkitalouden vakautta kannattaa tavoitella, Kvartti 2/2011. Kelpaako kolmas ikä? ETK:n verkkokolumni Maailmakirjat sekaisin? Kolumni, Palkkatyöläinen 4/2011. Kuka pelkää finanssipolitiikan viisastenkerhoa? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Reilu kilpailu tarvitsee sääntönsä niin urheilussa kuin taloudessa. Viestikapula-blogi 13.12, Suomen Antidopingtoimikunta. Talousennuste Suomen talous toipuu julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Talous & Yhteiskunta 1/2011, (yhdessä Mari Kangasniemen, Jose Lahtisen, Eero Lehdon ja Heikki Taimion kanssa). Toimintakertomus

24 Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4 19 (yhdessä Matti Hovin, Mari Kangasniemen, Mauri Kotamäen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). Työmarkkinat jälleen testissä. Talous & Yhteiskunta 3/2011, Talous & Yhteiskunta 4/2011, pääkirjoitus. y Mari Kangasniemi Diane Coyle: The Economics of Enough How to Run the Economy as if the Future Matter. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 2/2011, Näyttötutkinnoilla myönteisiä työelämävaikutuksia teknologiateollisuudessa. Talous & Yhteiskunta 2/2011, (yhdessä Reija Liljan ja Eija Savajan kanssa). Michael Spence: The Next Convergence The Future of Economic Growth in a Multispeed World. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 3/2011, Okunin laki onko nyrkkisäännöllä vielä iskuvoimaa? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Onko taantumalla vaikutusta väestörakenteeseen? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Talousennuste Suomen talous toipuu julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Talous & Yhteiskunta 1/2011, (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Jose Lahtisen ja Eero Lehdon kanssa). Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4 19 (yhdessä Matti Hovin, Seija Ilmakunnaksen, Mauri Kotamäen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). y Merja Kauhanen Muuttuvien työmarkkinoiden haasteita. Talous & Yhteiskunta 4/2011, Suomalaiset eivät halua yksityistää julkisia palveluja. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Tuloeroilla on väliä. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Vastentahtoinen määrä- ja osa-aikainen työ, työpaikkojen laatu ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 3/2011, (yhdessä Jouko Nätin kanssa). y Mauri Kotamäki Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4 19 (yhdessä Matti Hovin, Seija Ilmakunnaksen, Mauri Kotamäen, Eero Lehdon, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). y Jose Hämäläinen Julkisen talouden kestävyysvaje on 0,5 prosenttia BKT:sta. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla (yhdessä Eero Lehdon kanssa). 24 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

25 y Jose Lahtinen Talousennuste Suomen talous toipuu julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Talous & Yhteiskunta 1/2011, (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Eero Lehdon ja Heikki Taimion kanssa). Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät. Toimialaennuste Ammattiliitto Prolle, Paperiliitolle, Puuliitolle, Rakennusliitolle, Suomen Ekonomiliitolle, Tekniikan Akateemisille, Teollisuuden ammattiliitto ry:lle, Toimihenkilöliitto Ertolle, Uudelle Insinööriliitolle ja Rakennusliitolle (yhdessä Eero Lehdon ja Markku Lehmuksen kanssa). y Markku Lehmus Kohti täystyöllisyyttä. Talous & Yhteiskunta 3/2011, (yhdessä Heikki Taimion ja Pekka Tiaisen kanssa). Mitä kuuluu Tanskan mallille? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4-19 (yhdessä Matti Hovin, Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Mauri Kotamäen, Eero Lehdon ja Heikki Taimion kanssa). Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät. Toimialaennuste Ammattiliitto Prolle, Paperiliitolle, Puuliitolle, Rakennusliitolle, Suomen Ekonomiliitolle, Tekniikan Akateemisille, Teollisuuden ammattiliitto ry:lle, Toimihenkilöliitto Ertolle, Uudelle Insinööriliitolle ja Rakennusliitolle (yhdessä Jose Lahtisen ja Eero Lehdon kanssa). y Eero Lehto Electricity Prices in the Finnish Retall Market. Energy Policy 39, Julkisen talouden kestävyysvaje on 0,5 prosenttia BKT:sta. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla (yhdessä Jose Hämäläisen kanssa). Onko Palkansaajien tutkimuslaitoksen kestävyysvajelaskelmassa virhe? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 1.6. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje. Talous & Yhteiskunta 4/2011, Suomen julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu tuntuvasti jo tänä vuonna. Talousennusteen arviointia laitoksen www-sivuilla Suomi välttää taantuman. Talousennusteen arviointia laitoksen www-sivuilla Talousennuste Suomen talous toipuu julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Talous & Yhteiskunta 1/2011, (yhdessä Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Jose Lahtisen ja Heikki Taimion kanssa). Talousennuste Suomenkin kansantalous taipuu kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti. Talous & Yhteiskunta 3/2011, 4 19 (yhdessä Matti Hovin, Seija Ilmakunnaksen, Mari Kangasniemen, Mauri Kotamäen, Markku Lehmuksen ja Heikki Taimion kanssa). Toimintakertomus

26 Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät. Toimialaennuste Ammattiliitto Prolle, Paperiliitolle, Puuliitolle, Rakennusliitolle, Suomen Ekonomiliitolle, Tekniikan Akateemisille, Teollisuuden ammattiliitto ry:lle, Toimihenkilöliitto Ertolle, Uudelle Insinööriliitolle ja Rakennusliitolle (yhdessä Jose Lahtisen ja Markku Lehmuksen kanssa). Yleisradio teilasi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ilman asiaperusteita. Blogi-kirjoitus laitksen wwwsivuilla y Reija Lilja Kohti samapalkkaisuutta palkkausjärjestelmiä kehittämällä. Talous & Yhteiskunta 1/2011, (yhdessä Rita Asplundin kanssa). Näyttötutkinnoilla myönteisiä työelämävaikutuksia teknologiateollisuudessa. Talous & Yhteiskunta 2/2011, (yhdessä Mari Kangasniemen ja Eija Savajan kanssa). Pitkän linjan tasa-arvotutkimusta. Talous & Yhteiskunta 4/2011, Elinajanodote on odote. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Järki voitti. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla y Jukka Pirttilä Abhijit Banerjee ja Esther Duflo: Poor Economics A Radical Rethinking of the Way to Fight Global Poverty ja Dean Karlan ja Jacob Appel: More Than Good Intentions: How a New Economics is Helping to Solve Global Poverty. Kirja-arvostelu, Talous & Yhteiskunta 3/2011, Ehdotus julkisen talouden alan tutkimusohjelmaksi. Talous & Yhteiskunta 4/2011, Julkisen ja yksityisen tuotannon edullisuus ikäihmisten palveluasumisessa: teoreettista taustaa ja kustannusten vertailua, Teoksessa Sinervo, T. ja H. Taimio (toim.), Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta, Terveyen ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 9 sekä Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 21 (yhdessä Heikki Taimion kanssa). Mitä eurosta seurasi? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Äänestäjäparka. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla y Pekka Sauramo Keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikainen kehitys ja lähitulevaisuuden näkymät syksyllä Toimialaennuste Ammattiliitto Prolle, Paperiliitolle, Puuliitolle, Rakennusliitolle, Suomen Ekonomiliitolle, Tekniikan Akateemisille, Teollisuuden ammattiliitto ry:lle, Toimihenkilöliitto Ertolle, Uudelle Insinööriliitolle ja Rakennusliitolle (yhdessä Ritva Pitkäsen kanssa). Kestääkö velkapyramidi? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Mikä on tehnyt suomalaisesta tulopolitiikasta erityisen? Talous & Yhteiskunta 4/2011, Saako EMUssa nuijia naapureita? Talous & Yhteiskunta 3/2011, PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS