Päihdepotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdepotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi"

Transkriptio

1 Päihdepotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi PÄLY:n torstaikoulutus Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikka

2 Aiheita taustatietoa lainsäädäntö eläkejärjestelmä toiminta- ja työkyvyn arviointi Espoon A-klinikalla erityiskysymyksiä käytössä oleva toimintamalli kokemuksia ja haasteita

3 Espoon A-klinikka A-klinikkasäätiön toimipiste työntekijöitä 42 palvelualueena koko Espoo sekä muita kuntia väestöpohja noin pkl-käyntejä noin kpl joista korvaushoitopotilailla noin 5000 käyntiä potilaita noin 1450 katkaisuhoitovuorokausia 6444 perhesolussa 138 hoitovuorokautta potilaita noin 650 vinkkipisteissä 4500 käyntiä ruiskuja/neuloja vaihdettu molempia noin kpl

4 Lainsäädäntöä työntekijän eläkelaki (TyEL) on perustyöeläkelaki korvasi 2007 alkaen aikaisemmat TEL:n, LEL:n ja TaEL:n yksityisen puolen palkansaajien pääasiallinen laki yrittäjien eläkelaki (YEL) koskee yrittäjätoimintaa maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat maanviljelijät, kalastajat ja poronhoitajat merimieseläkelain (MEL) piiriin kuuluvat merellä työskentelevät työntekijät Valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvat pääasiassa valtion virkamiehet ja työntekijät kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin kuuluvat kunnan palveluksessa olevat palkansaajat evankelis-luterilaisella kirkolla on oma eläkelakinsa (KiEL).

5 Eläkejärjestelmä (1) Suomen lakisääteinen eläkevakuutus koostuu kansaneläkkeestä perusturva ja sen piirissä on koko väestö suuruus riippuu muusta eläketurvasta, Suomessa asutusta ajasta, perhesuhteista ja kuntakalleusryhmästä siitä huolehtii eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos työeläkkeestä ansiotuloihin perustuva ja tavoitteena saavutetun kulutustason turvaaminen suuruus = työuran pituus ja työansiot työeläketurvan piirissä on koko työvoima mukaan lukien yrittäjät voidaan jakaa julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeisiin yksityisen sektorin eläkeasioita hoitavat eläkelaitokset; keskuslaitoksena toimii Eläketurvakeskus julkisen sektorin eläkkeistä vastaavat Kuntien eläkevakuutus, Valtiokonttori ja Kirkon Keskusrahasto Kokonaiseläke: työeläke + kansaneläke

6 Eläkejärjestelmä (2) Työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ovat kuntoutustuki tai osakuntoutustuki määräaikaisen työkyvyttömyyden perusteella edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä osakuntoutustuki on osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen osatyökyvyttömyyseläke voi siirtyä vain suoraan työstä työkyky heikentynyt 2/5 sairauden vuoksi siirtyy osa-aikatyöhön ansiotulot pienentyvät vähintään 40% työkyky riittää osa-aikatyöhön täysi työkyvyttömyyseläke työkyky heikentynyt 3/5 sairauden vuoksi luopuu kokonaan ansiotyöstä tai vähentää työntekoa ja ansiotulot pienentyvät vähintään 60% työkyvyttömyys kestää vähintään vuoden ajan osa- aikaeläke varhennettu vanhuuseläke

7 Eläkejärjestelmä (3) KELA:n työkyvyttömyyseläkkeitä ovat kuntoutustuki (KEL 22 1 ja KEL 22 b ) määräaikaisen työkyvyttömyyden perusteella edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä voidaan keskeyttää, jos pätevättä syyttä kieltäytyy kuntoutuksesta voidaan lakkauttaa, ellei esitä kieltäytymiselle pätevää syytä työkyvyttömyyseläke (KEL 22 1 ja 7 momentti) pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana sokean /liikuntakyvyttömän /avuttoman työkyvyttömyyseläke (KEL 22 2 momentti) voi työskennellä edelleen, vaikka tämä myönnetään yksilöllinen varhaiseläkeoikeus (vain ennen vuotta 1944 syntynyt henkilö) työttömyyseläke (vain ennen vuotta 1950 syntynyt pitkäaikaistyötön)

8 Eläkkeen hakeminen ja alkaminen hakemus (yhteinen Kela/työeläke) KEL 35 : Hakemuksessa ilmoitettava tiedot, jotka etuutta myönnettäessä on lain mukaan otettava huomioon. Asetuksella tarkemmat säännökset. KEL 36 : työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten eläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai sairaalassa. Eläkelaitos suorittaa tutkimuksista aiheutuneet kustannukset. KEL 37 : Jos kieltäytyy, ratkaisu olemassa olevilla tiedoilla työkyvyttömyyseläke juridinen käsite, hakija on juridisesti työkyvytön vasta, kun asiasta on tehty päätös ei edellytetä täydellistä työkyvyttömyyttä enintään vuosi takautuen osatyökyvyttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke

9 Toiminta- ja työkyvyn arviointi Espoon A-klinikalla

10 Määritteitä Toimintakyky lääketieteellinen käsite kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä kattaa sekä arkitoiminnot että työssä tarvittavat taidot Työkyky kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä sisältyy aina arvio ihmisen toimintakyvystä ja osaamisesta, koulutuspohjasta ja työhistoriasta iästä ja työstä käsitteenä kapeampi kuin toimintakyky Työkyvyttömyys lääketieteellinen arvio sairauksien vaikutuksesta toimintakykyyn toimintakyvyn riittävyys työn asettamiin vaatimuksiin siihen kuuluu lääketieteellisen arvion lisäksi kohtuullisuusharkinta

11 Terveys ja toimintakyky ovat talon perusta. Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. Ammatillinen osaaminen on toisessa kerroksessa. Sen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen ns. elinikäinen oppiminen on tärkeää. Kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita syntyy jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Arvot, asenteet ja motivaatio ovat kolmannessa kerroksessa. Tässä kerroksessa myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat. Omat asenteet työntekoon vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Mikäli työ on pakollinen osa elämää eikä vastaa omia odotuksia, se heikentää työkykyä. Iän myötä työ- ja eläkeasenteet muuttuvat ja voivat johtaa työelämästä luopumiseen tai ennenaikaiseen syrjäytymiseen. Työ on talon neljännessä kerroksessa. Tämä kerros kuvaa työpaikkaa konkreettisesti ja työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio kuuluvatkin tähän kerrokseen. Myös esimiestyö ja johtaminen ovat keskeinen lähde: työterveyslaitos/ prof Juhani Ilmarinen

12 Miksi arvioida päihdeongelmaisia? ovat usein moniongelmaisia ja vajaatyökykyisiä tilanne voi käsittää pitkäaikaisia perussairauksia fyysisiä tai psyykkisiä rakenteellisia terveysongelmia ajankohtaista tilan vaikeutumista sosiaalisesti heikko asema, jatkuva epävarmuus, väliinputoaminen ja hankala elämäntilanne heikentävät entisestään toimintakykyä ovat eri organisaatioiden yhteisasiakkaita kokonaisvaltainen arvio, hoidon suunnittelu ja toteutus jäävät tekemättä työllistymisedellytyksiä hankaloittaa myös hoito-, kuntoutus ja koulutuspalvelujen karsiminen jälkihoito on puutteellista

13 Haasteita päihdeongelmaisia arvioitaessa vasta pitkän syrjäytymisprosessin jälkeen päätyvät kuntoutukseen eri järjestelmien yhteisasiakkuuden pohjalta kuntoutusmahdollisuudet jo selkeästi heikentyneet potilaiden tavoittaminen ja arviointiin sitouttaminen riittävän pitkän päihteettömän jakson saavuttaminen puutteet tiedoissa päihdesairauksien suhteesta toiminta- ja työkykyyn vääriä johtopäätöksiä sopivien palveluiden ja käytäntöjen puuttuminen negatiivinen leima arvio-, hoito- ja päätöksentekoorganisaatioissa maksajan löytyminen pääsääntöisesti työvoimatoimisto ja sosiaalipalvelut

14 Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tavoitteet kartoitetaan kokonaisvaltaisesti elämäntilannetta toimintakykyä terveydentilaa päihteiden käyttöä selvitetään kuntoutustarve jäljellä oleva työ- ja toimintakyky riittäkö toimintakyky kuntoutumisen läpiviemiseen riittääkö työkyky siihen, että hakija suoriutuu työnsä asettamista vaatimuksista laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma hoitosuunnitelma myös päihteidenkäytön osalta ja/tai lausunto kuntoutustukea tai eläkehakemusta varten

15 Arviointivaihtoehdot Laitosarviointi Espoon A-klinikkalla 1 käynti 14 pv 21pv Laitosarviointijakso Espoon A-klinikalla 1 käynti 4vko muussa laitoksessa 7 vrk Polikliininen arviointi Espoon A-klinikalla käyntiä = katkaisuhoito = kuntoutus- ja tutkimusjakso = arviointijakso = pkl käynti

16

17 Arviointiprosessi (1) 1) sairaanhoitajan poliklinikkakäynti (3-4 vko aiemmin) alkuhaastattelu ja -arviointi alustava päihdekartoitus 2) lääkärin käynti (polikliinisesti tai osastojakson alussa) anamneesi kliininen perustutkimus taustatietojen keruusuunnitelma alustava jatkotutkimussuunnitelma, mm. erikoistutkimukset 3) kuntoutusjakso osastolla (4vko) nykytilanteen kokonaiskartoitus toimintaterapeutin perustutkimukset arkitoiminnan arviointi sairaanhoitajan loppuhaastattelu ja arviointi sosiaalityöntekijän haastattelu ja arviointi peruslaboratoriokokeet

18 Arviointiprosessi (2) 4) tutkimusjakso osastolla (1 vko) päihderiippuvuuden ja siihen liittyvien yleisten psyykkisten liitännäissairauksien arviointi kontrollilaboratoriotutkimukset (Pvk, Alat, Gt, DST, Amyl) psykologin tutkimukset ja lausunto toimintaterapeutin jatkotutkimukset ja lausunto lääkärin jatkotutkimukset/ päätöskäynti muut tarpeelliset erillistutkimukset, esim. pään CT-tutkimus psykiatrin arviointi ja lausunto työterveyslääkärin arviointi ja lausunto neurologin arviointi ja lausunto neuropsykologin arviointi ja lausunto vaihe 3 ja 4 voidaan toteuttaa myös avohoidossa tarvittaessa aloitetaan disulfiraami ja/ tai päivittäiset puhallutukset

19 Tutkimukset (1) laboratoriokokeet (ostopalveluna yksityinen lääkäriasema/ laboratorio) Pvk, Alat, Asat, Gt, Dst, Amyl; Krea, Ghb-A1C, Lipidit tarvittaessa: HcvAb, HbsAg, Hiv (infektiokokeet) TT, Alb (maksa-kirroosikokeet) Tsh, T4v, lääkemääritykset strukturoidut kysely- ja haastattelumenetelmät Europas ADS SADD SDS BDI MADRS DrInC SCID soveltuvin osin

20 Tutkimukset (2) psykologi WAIS-III WMS-R TMT a+b 10 sanan oppimiskoe visuokonstruktiivisia piirustuksia kellotaulut sanafluenssit tapping luku- ja kirjoitusnäyte REY:n kuvio ja haastattelu toimintaterapeutti OPHI-II WRI LOTCA Purdue Pegboard käden karkea- ja hienomotoriikka, hienomotorinen näppäryys Selvästi eteenpäin (päivittäisten toimien ja päihteiden käytön itsearviointilomake) OSA- toimintamahdollisuuksien itsearviointi ADL Activities of Daily Living (ADL, Katz) IADL Instrumental activities of daily living (IADL, Lawton, Brody)

21 Suppea arviointiprosessi lähettävänä tahona pääsääntöisesti Espoon työvoimatoimiston rakennetyöttömien yksikkö potilaan eläkehakemus usein jo kertaalleen hylätty aktiivinen päihdekäyttö vertailututkimukset siis saatavilla suurin osa tutkimuksista jo tehty psykiatri, neuropsykologi, sairaanhoitaja arvioinnin aikana lääkärin käynnit x2 toimintaterapeutin tutkimukset pään MRI lähettävän tahon pyyntönä koota tiedot ja tehdään B-lausunto, josta ilmenee looginen ja lääketieteellisesti perusteltu syyseuraussuhde päihdekäytön ja työkyvyttömyyden välillä

22 Päihteet & toiminta- ja työkyky arvio perustuu esitietoihin, havaintoihin ja tutkimustietoihin häiriön vaikutus toimintakykyyn suhteutetaan työpaikalta ja elämänhistoriasta sekä koulutuksesta käytössä oleviin tietoihin erityistä huomiota on kiinnitettävä liitännäissairauksiin, sillä ne korreloivat riippuvuussairauden vaikeuteen psykiatriset ja somaattiset keskeistä todentaa onko tutkittava ollut valvotusti päihteetön riittävän pitkään (vähintään 1 2 kk) ennen neuropsykologisen tutkimuksen tekemistä etenkin neurologisten alkoholisairauksien osalta selvitetään erotusdiagnostisesti, mitkä seikat ovat neurologisen kliinisen löydöksen taustalla ja miten ne vaikuttavat toimintakykyyn arvioinnissa keskeistä on tilan paranemisennuste

23 Milloin kuntoutukseen potilaalla ei ole selkeästi todennettavia pysyviä neuropsykologisia muutoksia vakavia muita psykiatrisia sairauksia tämä parantaa kuntoutumismahdollisuuksia arvioitava tarkkaan hoitopaikka ja hoidon kesto potilaan aiempi hoito ei ole ollut riittävä päihderiippuvuus psykiatriset sairaudet päihderiippuvuuden paranemisennuste riittävä määrittely? potilas itse haluaa mutta kuka maksaa?

24 Entä eläkkeelle? alkoholia käyttävä henkilö katsotaan työkyvyttömäksi alkoholin käytön aiheuttamien komplikaatioiden takia, mikäli hänellä on alkoholista aiheutuvia merkittäviä ja pysyviä elinvaurioita mielenterveyden häiriöitä kuten toistuvia tai pitkäaikaisia alkoholipsykoosin oireita vaikea mielialahäiriö hankala persoonallisuushäiriö kognitiivisen tason pitkäaikaista heikkenemistä jos vaikeaa päihdeongelmaa on hoidettu useasti eri hoitolaitoksissa ja taustalla on pitkäkestoinen syrjäytyneisyys työelämästä voidaan kriteerit nähdä viitteellisemmin ja myöntää työkyvyttömyyseläke, vaikka varsinaista sairautta ei ole osoitettavissa

25 Alkoholin suurkulutuksen neurologiset seurannaisvaikutukset alkoholivieroituskouristukset päihtymistilassa tulleet aivovammat seurausvaikutuksineen alkoholipolyneuropatia ja muut ääreishermoston vauriot pikkuaivorappeuma ja siihen liittyvä ataksia alkoholidementia (ilman toissijaisia sairauksia) löydöksineen muistin ja otsalohkon toimintojen eriasteiset häiriöt (osittain palautuvia) visuospatiaaliset häiriöt visuomotorinen hidastuminen tiamiinin puutostila (vaikeimpana muotona Wernicke Korsakovin oireyhtymä) keskushermoston verenkiertohäiriöt muita alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja myrkytykset & tapaturmat maksa- ja haimasairaudet päihteiden käytön aiheuttamat psyykkiset oirekuvat samanaikaisen muun mielenterveyden häiriön paheneminen

26 Neuropsykologisia löydöksiä alkoholiriippuvuuden yhteydessä toiminnanohjauksen häiriöt, erityisesti häiriytyvät sujuvuus ja joustavuus pitkäjänteisyys keskittymiskyky suunnittelukyky ongelmanratkaisukyvyn ja abstrahointikyvyn häiriöt tilahavaintohäiriöt / avaruudellisten suhteiden hahmottaminen hienomotoriikan kömpelöityminen liikenopeus, silmä-käsiyhteistyö muistihäiriöt erityisryhmänä tiamiinin puutostilaan liittyvä amnestinen oireyhtymä

27 F10.6 Alkoholin aiheuttama amnestinen oireyhtymä alkoholin aiheuttama amnestinen oireyhtymä: lähimuistin merkittävä, pitkäaikainen heikkeneminen etämuisti häiriintyy joskus välitön muistiin palauttaminen tavallisesti ennallaan ajan ja tapahtumajärjestyksen käsittäminen sekä uuden oppiminen yleensä häiriintyneitä satuilu saattaa olla runsasta, mutta sitä ei aina ilmene muut älylliset toiminnot ovat tavallisesti melko hyvin säilyneitä muistipuutokset ovat suhteettoman laaja-alaisia muiden toimintojen häiriöihin verrattuna Korsakovin oireyhtymän lopputila diagnostiset kriteerit: A. Muistin häiriintyminen ilmenee molempina seuraavista: Lähimuistin puutos, joka ilmenee uuden oppimisen vaikeutena ja joka haittaa jokapäiväistä elämää. Kyky palauttaa mieleen aikaisempia kokemuksia on heikentynyt. B. Ei ilmene mitään seuraavista (tai eivät ole erityisen merkittäviä): Välittömän muistiin palauttamisen häiriö (esimerkiksi digit spam -testillä tulkittuna). Tajunnan tason hämärtyminen ja huomiokyvyn häiriö (Dg F05, kriteeri A). Yleinen älyllinen heikkeneminen (dementia). C. Kriteerin A kliinisten oireiden syyksi ei voida osoittaa muuta syytä kuin alkoholin käyttö.

28 F10.7 Alkoholin käytön aiheuttamana jäännöstilana esiintyvä viivästynyt psykoottinen häiriö (1) häiriö, jossa alkoholin aiheuttamat muutokset älyllisten toimintojen, tunnetilojen, persoonallisuuden ja käyttäytymisen alueella kestävät kauemmin kuin aineen suora psyykevaikutus kestäisi. joko aiemman normaalin toiminnan häiriintyminen tai edeltäneen häiriön huomattava kärjistyminen. häiriö liittyy suoraan alkoholin käyttöön. tapaukset, jossa tila alkaa aineen käytön lopettamisen jälkeen luokitellaan tähän, jos on selvä osoitus, että kyseessä on alkoholin aiheuttama jäännöstila. alkoholidementia ei ole aina palautumaton. Pitkäkestoisen täydellisen raittiuden jälkeen älylliset toiminnot ja muisti voivat parantua. erotusdiagnoosi (F10.3,F10.4), F10.5, F10.6 (=Korsakovin psykoosi) diagnostiset kriteerit: A. Kaikkien häiriötilojen on täytettävä erillisten oireyhtymien kriteerit ja liityttävä selvästi alkoholin käyttöön. Jos häiriö alkaa käytön jälkeen, yhteys on voitava selvästi osoittaa. B. Häiriö kestää pitempään kuin alkoholin suorien vaikutusten tiedetään kestävän. C. Viisimerkkisten koodien tarkoittamien tilojen on täytettävä koodinmukaisesti seuraavat ehdot:

29 F10.7 Alkoholin käytön aiheuttamana jäännöstilana esiintyvä viivästynyt psykoottinen häiriö (2) F10.70 Alkoholin aiheuttama takauma: voidaan erottaa psykoottisesta häiriöstä niiden hyvin lyhytkestoisen luonteen (sekunneista muutamaan minuuttiin) ja alkoholin aiempien käyttökokemusten kertautumisen (joskus täsmälleen samanlaisina) perusteella. F10.71 Alkoholin aiheuttama viivästynyt persoonallisuuden tai käytöksen häiriö: täyttää elimellisen persoonallisuushäiriön (F07.0) diagnostiset kriteerit. F10.72 Alkoholin aiheuttama viivästynyt jälkioireinen mielialahäiriö: täyttää elimellisen mielialahäiriön (F06.3) diagnostiset kriteerit. F10.73 Alkoholidementia: täyttää F00 F09 johdannossa kuvatut dementian diagnostiset kriteerit. F10.74 Alkoholin aiheuttama muu pysyvä älyllisten toimintojen heikkeneminen: alkoholin aiheuttama älyllisten toimintojen heikkeneminen, mutta F10.6- tai F10.73-kriteerit eivät täyty. F10.75 Alkoholin aiheuttama myöhään alkava psykoottinen häiriö: täyttää häiriön F10.5 yleiset kriteerit häiriön alkua lukuun ottamatta. oireet alkavat yli kaksi viikkoa mutta ei yli kuutta viikkoa alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. F10.79 Alkoholin aiheuttama viivästynyt muu psykoottinen häiriö: ei voida tai haluta ryhmitellä yllä esitetyn jaon mukaisesti. F10.8 Alkoholin aiheuttama muu määritelty psyykkinen häiriö: alkoholi liittyy tilan syntymisen myötävaikuttavaksi tekijäksi, häiriö ei täytä minkään yllä mainitun häiriön kriteereitä. F10.9 Alkoholin aiheuttama määrittämätön elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö häiriötä ei kyetä tai haluta luokitella edellisten ryhmien mukaisesti.

30 Kokemuksia ja haasteita onnistunut arviointi vaatii potilaan motivoimista ja sitouttamista hyvää suunnittelua moniammatillista yhteistyötä tärkeää on havainnoida ja kuvata tarkasti potilaan arkisissa tehtävissä pärjäämistä etenkin jos työhistoriaa ei ole toimintarajoitteet haittaavat ihmistä yhtä paljon kotona kuin työssä raittiuden varmistaminen ja sen dokumentointi hyvä lausunto syntyy kun aineiston keruu on riittävän laajaa, jäsennettyä ja selkeästi dokumentoitua kun kyetään välittämään oleellinen tieto potilaan todellisesta tilanteesta kun onnistutaan selkeästi ja loogisesti kuvamaan syy- seuraussuhteita haasteita ovat arviointiin pääsyn mahdollistuminen yhtenäisten arviointikriteerien luominen kuntoutussuunnitelman mukaisten hoitojen järjestyminen potilaan hoidossa/seurannassa pysyminen kun eläkeratkaisu on saatu

31 LÄHTEET Käypä hoitosuositus 3/2005 Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoitosuositus 1/2006 Huumeongelmaisen hoito Duodecim 2003 Päihdelääketiede (Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä (toim.) ) SLL: 40/2002 s Päihteiden käytön diagnostiikka (Onni Niemelä) Duodecim 11/2007 Katsaus: Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste (M. Aalto) Smolander, Juhani, Hurri, Heikki ym Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella liikkuminen. STAKES. Aiheita 25/2004. Virta, Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön. KELA WHO (2001). International Classification of Funktioning, Disability and Health. Gneve, World Health Organization. Ilmarinen J. Aging and work: problems and solutions for promoting the work ability. Julkaisussa: Seppälä p, Luopajärvi T, Nygård C-H ja Matila M, eds. Proceeding of the 13th Triennial congress of the International Ergonomics Association. Vol. 5. Helsinki: The Finnish Institute of Occuoational Health, 1997: Päihdetilastollinen vuosikirja Turtiainen, S., Telakivi, T, Kuoppasalmi K, 2004: Päihteiden aiheuttamat häiriöt. Teoksessa Esko Matikainen, Timo Aro, Antti Huunan-Seppälä, Jukka Kivekäs, Santero Kujala, Sakari Tola (toim.), Toimintakyky, Arviointi ja kliininen käyttö s Holopainen, A, 2001: Päihdeongelmat. Teoksessa Antti Kallanranta, Paavo Rissanen, Ilpo Vilkkumaa (toim.), Kuntoutus s duodecim. Rovasalo,A. Psykiatrinen työkyvyn arviointi. Käytännön vinkkejä lääkärille. Orion. Kuula, A,2001. Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tammer-Paino. Tampere. Lehto, M 2004: Toimintakyky terveydenhuollon tulosmuuttujana. Teoksessa Esko Matikainen, Timo Aro, Antti Huunan-Seppälä, Jukka Kivekäs, Santero Kujala, Sakari Tola (toim.), Toimintakyky, Arviointi ja kliininen käyttö s Lahtela, K 2001: Toimintakyvyn arvioimisen strategioista. Teoksessa Seija Talo (toim.), Toimintakyky- viitekehyksestä arviointiin ja mittaamiseen. KELA. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia. Turku. STM 2002: Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta. Tausta-aineisto valtioneuvoston kuntoutusselontekoon. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:5. Aro, T 2004: Toimintakyky työkyvyn arvion osana. Teoksessa Esko Matikainen, Timo Aro, Antti Huunan-Seppälä, Jukka Kivekäs, Santero Kujala, Sakari Tola (toim.), Toimintakyky, Arviointi ja kliininen käyttö s Puska,P & Lönnqvist,J : Asiantuntija lausunto alkoholin lisääntyvän käytön terveysvaikutuksista peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Hakkarainen,P & Metso, L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Hakkarainen,P., Kekki, T., Mustalampi, S.,Muuri, A., Nuorvala, Y., Partane, A.,Virtanen, A ja Virtanen,P. Huumehoidon nykyiset tarpeet ja edellytykset. Stakes 31/2000. Borgman, M & Packalen, E 2002: Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. PRO. Tampere: Tammer-Paino Oy. Järvikoski, A.m Härkäpää, K., Mannila, S Moniulotteinen työkykykäsitys ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Kuntoutus3, Talo,S Moniammatillisuus kuntoutuksessa. Kuntoutus 3, Tynjälä, P Oppiminen koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 3, Järvikoski,A Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiö. Helsinki. Yliopistopaino Ala- Nikkola, M. & Valokivi, H. 1997: Yksilökohtainen palveluohjaus käytäntönä. Stakes raportteja 215. Juntunen,J., Huunan-Seppälä, A. ja Telakivi, T Syrjäytyneiden työkyvyn arviointi. Teoksessa Aro,T., Huunan-Seppälä, A., Kivekäs, J., Tola, S., Torstila, I. Vakuutuslääketiede. Helsinki. Duodecim.

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005 Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN Työterveyshuollon rooli 1 TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ja HOITAJA ARVIOIVAT TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKYÄ VASTAANOTTOKÄYNNEILLÄ Työkykyä voidaan symbolisesti kuvata talon muodossa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010 VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen (1.1.2011 lukien Keva), Kansaneläkelaitoksen, Kirkon

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

ETK:N REKISTERITIETOJEN KUVAUS TUTKIMUSKÄYTTÖÖN

ETK:N REKISTERITIETOJEN KUVAUS TUTKIMUSKÄYTTÖÖN 1 ETK:N REKISTERITIETOJEN TUTKIMUSKÄYTTÖÖN 1 Yleistä ETK:n rekistereistä Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitää eläke- ja ansaintarekisteriä yhdessä Arek Oy:n ja eläkevakuuttajien kanssa. Työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena Lapin Yliopisto Anu Karjalainen Lakisääteinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA TYÖELÄKETURVA TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkevakuuttajat Työeläkevakuuttajat ry, Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Työeläketurvaa hoitavat TEL- ja YEL-vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot