KEKO B ensimmäinen työpaja

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 ensimmäinen työpaja Osallistujat pöydittäin RYHMÄ A - Timo Tolvanen, Eero Paloheimo Ecocity Katarina Surakka, Joensuun kaupunki Alpo Tani, Helsingin kaupunki Päivi Uski, Lappeenrannan kaupunki Timo Petäjistö, YIT Marko Kivimaa, Helsingin Energia Tiina Sahakari, Tampereen kaupunki Heli Kotilainen, FiGBC Heli Nukki, Porin kaupunki Tytti Bruce, Bionova Consulting Mikko Virtanen, VTT Pekka Lahti, VTT Jukka Heinonen, Aalto-yliopisto RYHMÄ B Elina Nissinen, Kokkolan kaupunki Sakari Ellonen, Mapita Leena Iso-Markku, Lohjan kaupunki - Satu Lavinen, Eriksson Arkkitehdit Hannu Eerikäinen, Tampereen kaupunki Marko Luukkonen, Kouvolan kaupunki Karoliina Saarniaho, WSP Finland Jussi Lehtinen, Espoon kaupunki Maarit Pimiä, Lappeenrannan kaupunki Maija Jokela, FiGBC Kaisa-Mari Immonen, Kuopion kaupunki Antti Rehunen, SYKE Antti Säynäjoki, Aalto-yliopisto RYHMÄ C Petri Peltonen, Lahden kaupunki Kaisa Mäkelä, Ympäristöministeriö Antonia Sucksdorff, Tampereen kaupunki Esa Partanen, Kotkan kaupunki Katriina Rosengren, WSP Finland Sanna Andersson, Vantaan kaupunki Ilkka Tarkkanen, Mikkelin kaupunki Iiris Koivula, Lohjan kaupunki Arja Sippola, Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit - Mikko Nousiainen, RAKLI Panu Pasanen, Bionova Consulting, Aalto-yliopisto Jari Rantsi, SYKE

2 Sivu 2 / 6 Ohjelma ja linkit esityksiin KEKO-hankkeen wiki-sivuille: (JOS LINKKI EI AUKEA SUORAAN, KOPIOI OSOITE SELAIMEEN) Avauspuheenvuoro: Johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus _Seppala.pdf?version=1&modificationDate= &api=v Ohjeistus työpajatyöskentelyyn:, Aalto-yliopisto a_saynajoki.pdf?version=1&modificationdate= &api=v2 Teema 1 KEKO-työkalun toimintakenttä Alustus: Jukka Heinonen, Aalto-yliopisto ka_heinonen.pdf?version=1&modificationdate= &api=v Työskentely ryhmissä Teeman 1 purkaminen Tauko Teema 2 KEKO-työkalun ensimmäisen version tuottaminen HEKO-mallin esittely: Alpo Tani, Helsingin kaupunki o_tani.pdf?version=1&modificationdate= &api=v Alustus: Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus i_rehunen.pdf?version=1&modificationdate= &api=v Työskentely ryhmissä Teeman 2 purkaminen Tauko Teema 3 KEKO-työkalun pilottikäyttö Alustus: Pekka Lahti, Teknologian tutkimuskeskus VTT ka_lahti.pdf?version=1&modificationdate= &api=v Työskentely ryhmissä Teeman 3 purkaminen Loppusanat: Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus pusanat.pdf?version=1&modificationdate= &api=v2

3 Sivu 3 / 6 Ensimmäisen työpajan vaikutukset -työpakettien toteuttamiseen Ensimmäisen työpajan tarkoitus oli, yhdessä tulevien työpajojen kanssa, varmistaa työpakettien TP1: KEKO-työkalun ensimmäisen version tuottaminen, TP2: Avoimet työpajat ja työkalun jalkauttaminen, ja TP3: Työkalun pilottikäyttö ja sen perusteella tehtävä kehittäminen asiakaslähtöinen toteutus ja molemminpuolinen ymmärrys tuotettavasta työkalusta, sen ominaisuuksista ja käyttökohteista sekä aloittaa jo kehittämisvaiheessa KEKO-työkalun jalkauttaminen mahdollisimman laajan kentän tietoisuuteen. Seuraavassa esitetään lyhyet yhteenvedot antoisan työpajatyöskentelyn konkreettisista vaikutuksista työpakettien toteuttamiseen. Kiitos kaikille osallistuneille! TP1: KEKO-työkalun ensimmäisen version tuottaminen Ryhmäkeskusteluissa esitettiin näkemyksiä työkalun ensimmäisen version toiminnallisuuksiin, rajauksiin ja käytettävyyteen liittyen. Teema 2 oli suunniteltu tätä tarkoitusta varten, mutta myös teemoista 1 ja 3 keskusteltaessa tuli esiin sellaisia asioita, joita voidaan hyödyntää pyrkimyksissä työkalun ensimmäisen version asiakaslähtöisyyteen ja hyvään käytettävyyteen. Keskeisimmät työpajassa (joko ensimmäiseen kertaan tai muistutuksenomaisesti) esiin tullet asiat, jotka huomioidaan työkalun kehitystyössä: KEKO-työkalun tuottamien tulosten ymmärrettävyys on ensiarvoisen tärkeää: toisaalta tulosten on oltava päällisin puolin yksinkertaisia ja helppolukuisia; toisaalta niitä on voitava tarkastella niin haluttaessa myös yksityiskohtaisesti ja perinpohjaisesti. Työkalua tarvitaan ohjaamaan suunnitteluprosessia: sen helppokäyttöisyyden ja tulosten visuaalisuuden tärkeyttä ei voida korostaa liikaa. Tarkasteltavan alueen sijainnin (valtakunnallisesti, seudullisesti, alueellisesti ja suhteessa yhdyskuntarakenteeseen) huomiointi laskennassa on keskeinen kysymys. Ekotehokkuuden käsite on saatava KEKO-työkalussa sellaiseen muotoon, että työkalun käytön kannalta tärkeitä asioita voidaan laskea luotettavasti. Samanaikaisesti on tärkeää ylläpitää ymmärrystä ekotehokkuuden arvioinnin epävarmuuksista ja niihin liittyvien rajausten ja laskennallisten valintojen vaikutuksista KEKO-työkalun tuottamiin tuloksiin. Painotusten ja niiden läpinäkyvyyden merkitys on valtava. Muut ympäristöasiat eivät saa jäädä täysin ilmastotavoitteiden varjoon. Luontovaikutusten arvioinnin on oltava vaikeutensa vuoksi erityisen läpinäkyvää. Tulosten vertailtavuus eri tasoilla ja eri yhteyksissä nähdään tärkeänä. Työkalun toiminta paikallisissa vertailuissa ei saisi kuitenkaan kärsiä valtakunnallisen vertailun mahdollistamisesta.

4 Sivu 4 / 6 KEKO-työkalun tulisi mukautua erilaisiin suunnittelutehtäviin ja saman suunnitteluprosessin eri vaiheisiin siten, että kussakin tilanteessa pystyttäisiin huomioimaan aina keskeisimmät asiat menettämättä otetta kokonaisuudesta. Työkalun on tärkeää eritellä tuottamiensa osa-aluetulosten luotettavuutta siten, että käyttäjä näkee, missä tulososioissa on merkittäviä epävarmuuksia esimerkiksi lähtötietojen puutteen tai laskennan heikkouksien vuoksi. Samanaikaisesti työkalun on tärkeää toimia parhaalla mahdollisella tavalla (esim. keskiarvoihin perustuen) myös joiltain osin niukoilla lähtötiedoilla. Herkkyyden optimointi on keskeinen kysymys. Koska aina ei voida valita kaikkein ekotehokkainta vaihtoehtoa, työkalun on tärkeää löytää eroja myös jonkin merkittävän asian suhteen ekotehottomien vaihtoehtojen välillä (esimerkiksi omakotitaloalueratkaisut). Toisaalta olisi tärkeää tehdä mahdollisimman kauaskantoisia ratkaisuja; toisaalta epävarmuudet kasvavat kohtuuttomasti tarkastelun aikavälin kasvaessa voitaisiinko arvioita tehdä useilla eri aikaväleillä? Koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, KEKO-työkalun on tärkeää toimia mahdollisimman hyvin ja luotettavasti muuttuvassa maailmassa. Kaava voidaan nähdä asioiden mahdollistajana, melko pitkällekin tulevaisuuteen nykyhetki ei saisi dominoida liikaa tulevaa. Onko yksimielisyyttä siitä, mihin maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa ja mihin ei? Vahvoja näkemyksiä ainakin. Itsestään selvinäkin pidettäviä asioita on joskus hedelmällistä kyseenalaistaa. Muita työpajassa esiin tulleita kysymyksiä, joiden huomioimista vielä pohdiskellaan: Tarvitseeko KEKO-työkalun toimia maaseutumaisilla alueilla? Pystyykö KEKO-työkalu määrittämään sen, missä vaiheessa suunnitteluprosessia tietyt toimenpiteet ovat tehokkaimmillaan? Riittävätkö kaavoittajan käden ulottuvilla olevat tiedot laskennan lähtötiedoiksi (tutkijan näkökulmasta: mitä niiden avulla voidaan laskea)? Toimiiko KEKO-työkalu myös toteumien seurannan välineenä? Voidaanko jotenkin huomioida sitä, minkä asteisessa käytössä esimerkiksi rakennukset ovat (asuuko omakotitalossa yksi ihminen vai koko perhe; mahtuvatko kaikki alueen lapset lähimpään kouluun)? Voidaanko lähiruoan tuotantoa huomioida? Luontonäkökulmaa pidettiin tärkeänä osana kokonaistarkastelua. Tarvitaanko erillisiä selvityksiä, jotta vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin voidaan arvioida luotettavasti ja vertailukelpoisesti suhteessa laskentatuloksiin?

5 Sivu 5 / 6 Elinkaariajattelun linjauksiin liittyvä ehdotus rakennuksesta toiminnallisena yksikkönä. Onko arvioinnissa turhaa pitää mukana sellaisia asioita, joihin työkalulla ei varsinaisesti vaikuteta (asiat, joissa ei esiinny vaihtelua eri vaihtoehtojen välillä)? Työpajassa esiin tulleet asiat, joihin ei ole ajateltu käyttää hankkeen resursseja: Toiveet siitä, että KEKO-työkalu arvioisi jo pois rajattuja meluhaittoja tai ympäristövaikutusten lisäksi sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tai että käyttäjä voisi itse lisätä arvioinnin kohteita. Pitäisikö näkökulma olla aivan toinen: puhdas prosessinohjaus mittariston sijaan? TP2: Avoimet työpajat ja työkalun jalkauttaminen Osanottajajoukko oli ilahduttavan monipuolinen ja aktiivinen. Jalkauttaminen alkoi hyvin, joskin vielä pienessä mittakaavassa. Ryhmäkeskusteluissa, etenkin teemaa 1 käsiteltäessä, pohdiskeltiin työkalun toimintakenttää ja vaikutusmahdollisuuksia. Hyvää KEKO-brändiä ja työkalun tunnettavuutta pidettiin tärkeinä vaikuttavuuden tekijöinä. Työpajoja voidaan hyödyntää brändin kehittämisessä ja työkalun tunnettavuuden lisäämisessä. Työpajassa esitettiin paljon kysymyksiä, mikä on tärkeää molemminpuolisen ymmärryksen kannalta. Ensimmäisessä työpajassa näkyi selvästi se, että jotkut osallistujista ovat olleet mukana KEKO A -hankkeesta asti, ja osa oli paikalla ensimmäistä kertaa. Tulevissakin työpajoissa pyritään nostamaan esiin sellaisia asioita, jotka herättävät kysymyksiä ja hankkeen kannalta hyödyllistä keskustelua. Työpajojen roolin nähtiin korostuvan työkalun tehokkaassa testaamisessa, siihen perustuvassa kehitystyössä ja työkalun sujuvassa käyttöönottamisessa. Jatkossa erityisesti huomioitavat asiat: Eri toimijoilla on erilaiset tarpeet KEKO-työkalun käytölle Kaavoittajien ammattiryhmän sisälläkin on hyvin erilaisia toimintatapoja KEKO-brändin merkitys työkalun käyttöönottovaiheessa Kaupunkien ja yritysten KEKO-yhteistyön mahdollisuudet jo hankkeen aikana Työpajoista tukea pilotointi- ja testausvaiheeseen: Hyvin organisoitu tuki oma-aloitteiselle testikäytölle on tärkeää o Yhteinen (vapaaehtoinen) kick-off tilaisuus tarpeen testikohteille Työpajat toimivat kaupunkien omien testikohteiden kokemusten jakamisen foorumina o Kaupunkien esityksiä testivaiheen työpajoissa Muistutellaan siitä, että pilotointivaiheessa tarkoitus on kehittää työkalua paremmaksi o ei vielä tuottaa mahdollisimman hyviä ja luotettavia tuloksia testikohteista

6 Sivu 6 / 6 TP3: Työkalun pilottikäyttö ja sen perusteella tehtävä kehittäminen Pilottikohteiden valintaprosessi käynnistettiin työpajan yhteydessä Pekka Lahden (VTT) alustuksella aiheesta. Ryhmäkeskusteluissa, lähes yksinomaan teeman 3 yhteydessä, käsiteltiin pilottikohteiden valintaa ja esiteltiin jo lyhyesti kaupunkien mahdollisia pilottikohdeehdotuksia. Erityisesti nämä kommentit huomioitiin viimeisteltäessä lomaketta pilottikohdeehdotuksille: Kohteen nimi ensimmäiseksi. Mukaan tieto pilottikäytön tai omatoimisen testikäytön mahdollisesta ajoittumisesta. Lähtödatan saatavuuteen voi vaikuttaa merkittävästi jokin muukin seikka kuin hankkeessa mukana olevan rakennusliikkeen osallistuminen datan toimittamiseen. Lomake helposti täytettävään muotoon. Ehdotuksia pilotti- ja testikohteista toivottiin ja luvattiin paljon. Erityisesti nämä esiin tulleet asiat huomioidaan pilotointia ja testikäyttöä järjestettäessä: Yhteisymmärrys siitä, että varsinaisten pilottikohteiden lisäksi on tärkeää testata työkalua monissa erilaisissa kohteissa ja siitä, että tähän testaamiseen tarvitaan vahvaa tukea tutkijoilta. Testikäyttöä toteutetaan eri organisaatioissa erilaisten kokoonpanojen voimin. On oleellista testata työkalun toimivuutta myös äärimmäisen ekotehottomille vaihtoehdoille. Työkalun testaaminen ei edellytä tapaamisia tutkijoiden kanssa. Yksittäisiä pilotointeja on mahdollista (ja mitä todennäköisimmin tarpeellista) toteuttaa koko pilotointivaihetta nopeammallakin aikataululla. Pilotointivaiheen on hyvä joustaa resurssien puitteissa: lisää kohteita voidaan mahdollisesti valita matkan varrella. Pilottikohteiden valintaprosessin eteneminen: Hankkeen kumppaneille lähetetään maanantaina lomakepohja pilotti- ja testikohteiden ehdottamiselle. Ehdotuksia voi lähettää su asti sähköpostitse: mikko.virtanen@vtt.fi (tai sopia muista toimittamistavoista). Sama taho voi esittää useita pilotti- ja testikohde-ehdotuksia. Tutkijat tukevat työkalun testikäyttöä myös niissä kohteissa, joita ei valita varsinaisiksi piloteiksi. Lomakkeessa on tarkemmat ohjeet ehdotusten tekemiselle.