KOTIUTUSTEN ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA PEIJAKSEN SAIRAALASTA OSASTOLTA S3 VANTAAN JA KERAVAN KOTISAIRAANHOITOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIUTUSTEN ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA PEIJAKSEN SAIRAALASTA OSASTOLTA S3 VANTAAN JA KERAVAN KOTISAIRAANHOITOON"

Transkriptio

1 KOTIUTUSTEN ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA PEIJAKSEN SAIRAALASTA OSASTOLTA S3 VANTAAN JA KERAVAN KOTISAIRAANHOITOON Maarit Nuutinen DIAK A9 muunto Opinnäytetyö Maaliskuu 2002 Diakonia AMK Helsingin yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ HELSINGIN YKSIKKÖ Nuutinen Maarit Kotiutusten onnistumisia ja epäonnistumisia Peijaksen sairaalasta osastolta S3 Vantaan ja Keravan kotisairaanhoitoon Helsinki s. liitteet 10 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotiutusten onnistumisia ja epäonnistumisia Peijaksen sairaalan osastolta S3 Keravan ja Vantaan kotisairaanhoitoon. Sen tarkoituksena on palvella kyseistä vuodeosastoa ja sen toimintaa. Tuloksia käytetään tulevaisuudessa parantamaan ja kehittämään osaston kotiutusten toimivuutta sekä osaston ja kotisairaanhoitodon yhteistyötä. Tutkimus on laadullinen ja se on tehty eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimus suoritettiin heinä-marraskuussa 2001 postikyselynä. Ensimmäinen postituskerta antoi suppeasti vastauksia joten kehyskertomukset lähetettiin uudelleen marraskuussa. Eläytymismenetelmässä käytettävät kehyskertomukset lähetettiin 90:lle työntekijälle Keravan kotihoidossa ja Vantaan kotisairaanhoidossa. Kehyskertomuksia palautui 17 kappaletta ja vastausprosentiksi jäi 15%. Vähäisyydestään huolimatta aineisto saavutti kyllästymispisteensä ja aineisto vastasi tutkimustehtävään. Aineistosta kävi ilmi kotiutusten kompastuskivet ja antoi hyvää pohjatietoa ajatellen tulevaa kehittämistyötä osastolla. Vastauksissa korostui raportoinnin ja kirjallisen informoinnin tärkeys kotiutustilanteessa. Vastauksissa ilmeni myös osaston ja potilaan yhteistyön tarve ajatellen tulevaa kotona selviytymistä ja motivaatiota itsenäisyyteen. Vastaukset herättivät kysymyksiä tulevaisuuden raportoinnista; onko se edelleen kirjallista ja puhelimitse tapahtuvaa vai palvelisiko sähköinen kirjaaminen enemmän hoitotyötä ja jatkuvuutta. Vastausten vähäisyys herätti kysymyksen tutkimusmetodin valinnan epäonnistumisesta. Asiasanat: kotiutuminen, kotisairaanhoito, yhteityö, tiedonkulku Säilytyspaikka: DIAK, Helsingin yksikön kirjasto

3 Abstract Diaconia Polytechnic in Finland, Helsinki Unit Author: Nuutinen, Maarit Title: From Hospital to Home-Nursing: follow-up care and interaction Date: March 2002 Pages: 31 Appendices: 10 The purpose of this study was to examine the successes and failures of patient follow-up care from the medical ward to home-nursing. Also, the co-operation between hospital and home-nursing were looked at. In the future, the results of this thesis will be used to develop the co-operation between one medical ward and home-nursing and to develop the organisation of follow-up care. The method of this study was qualitative and was collected using a frame story method. The frame story was an open-ended short story and the responder was asked to complete it. There were two different stories, one telling of a successful discharge from hospital and the other about an unsuccessful one. The stories were sent by post to 90 nurses who worked in home- nursing in two Finnish cities, Kerava and Vantaa. 17 responses were received. The answers were analysed using content analysis. The results were not surprising. The answers highlighted the meaning of co-operation and proper information sharing in the follow-up care situation. The study indicated that information about patients was shared by phone or in writing. The answers provided meaningful information not only for the development of the co-operation between the ward and home-nursing but also between the ward and the patient. Keywords: home-nursing, home-care, communication, follow-up care Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Helsinki Unit

4 SISÄLLYS JOHDANTO 1.TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kotiutus Kotisairaanhoito Hoitotyön periaatteet osastolla S Yhteenveto TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Aineiston keruu Tutkimusympäristö Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Onnistuneet kotiutukset Informaation kulku osastolta kotisairaanhoitoon Raportointi osastolta ja sen sisältö Potilaan mukana kulkeva informaatio Muut yhteistyökumppanit Yhteistyö potilaan kanssa Epäonnistuneet kotiutukset Informaation kulku osastolta kotisairaanhoitoon Raportointi ja sen sisältö Potilaan mukana kulkeva informaatio Tulosten yhteenveto 22

5 5. POHDINTAA Eettiset kysymykset Luotettavuus ja pätevyys Pohdintaa 29 LÄHTEET 31 LIITTEET

6 JOHDANTO Sairastaminen ja sairaalahoito vaativat potilaan voimia. Monilla sairastaminen laskee yleisvointia jopa niin että kotona pärjääminen kyseenalaistuu. Kotisairaanhoito kotihoidon osana on usein vastaanottamassa potilasta hänen kotiutuessaan sairaalasta. Potilaan hoidon jatkuvuudesta ja turvallisesta kotiutumisesta huolehtii lähettävä osasto yhdessä kotisairaanhoidon kanssa. Juuri tämän vuoksi on tärkeää, että yhteistyö näiden kahden välillä toimii. Frankum, Ell, Philip ja Bray (1995) totesivat tutkimuksessaan, että sairaanhoitajat pysyvät usein ennustamaan hyvin vanhuksen selviytymistä erilaisista päivittäisistä toiminnoista. Selviytymistä voidaan arvioida koko sairaalassa olo ajan. Hoidon oikea porrastus on keskeinen tekijä ajateltaessa terveydenhuollon tehokkuutta. Potilaan pitäisi siirtyä hoitopaikasta toiseen oikeaan aikaan ja onnistuneesti. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen tulee vaikeammaksi terveydenhuollon muuttuessa yhä erikoistuneemmaksi ja monitahoisemmaksi. Toiminnan tehostamiseksi sairaalat pyrkivät kotiuttamaan potilaat mahdollisimman pian. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu puutteita hoidon jatkuvuudessa potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.(rissanen & Noro, 1999:2.) Kuten Noro, Aro, Jylhä, Pohjolainen ja Ruth (1992:7) totesivat, ei sairaaloissa tiedetä mitä avohuollossa tapahtuu ja avosairaanhoidossa ei henkilökunta saa tietoa siitä, mitä potilaalle on sairaalassa tehty ja mitä potilaan kanssa on sovittu. Tämän vuoksi on tärkeää, että sairaalan ja avosairaanhoidon välistä yhteistyötä arvioidaan säännöllisin väliajoin ja yhteistyötä kehitetään. Potilaan kotiutus on osa potilaan hoitoa ja hoidon turvallisuudesta on huolehdittava hoitotyön periaatteiden mukaisesti. Karppinen (1997) selvittää kotiutuksen olevan prosessi, joka sisältää lukuisia käytännön hoitotyöhön liittyviä eri osa-alueita. Hänen mielestään kotiutuksessa korostuvat jatkuvuuden ja turvallisuuden periaatteet.

7 2 Jatkuvuus iäkkään potilaan turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä tarkoittaa suunnitelmallisuutta toiminnassa, joka varmistaa tiedon kulkemisen ja turvaa potilaan jatkohoidon. (Männistö, ) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotiutuksen toimivuutta Peijaksen sairaalasta osastolta S3 kotisairaanhoitoon Keravalla ja Vantaalla. Miten kotisairaanhoito arvioi kotiutusten onnistumisia ja epäonnistumisia? Tutkimus suoritettiin eläytymismenetelmää käyttäen ja vastauslomakkeeseen vastasivat Vantaan kotisairaanhoidon työntekijät ja Keravan kotihoidon työntekijät. Tutkimuksen tuloksia käytetään tulevaisuudessa osaston S3 kotiutuksen arviointiin ja sen kehittämiseen. Tarkoituksena on tulevaisuudessa myös kehittää osaston ja kotisairaanhoidon välistä yhteistyötä ja tätä kautta parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta ja hoidon turvallisuutta. Jokaisen työyksikön velvollisuuksiin kuuluu oman työnsä arviointi osana potilastyön kehittämistä. Tämän työn tarkoituksena on arvioida yhden yksikön kotiutuksien toimivuutta.

8 3 1. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Suomalaisissa tutkimuksissa on selvitetty potilaan sairaalasta kotiutumista potilaan, omaisten ja henkilökunnan lähtökohdista tarkasteltuna. Tutkimuksia on tehty kyselyin, haastatteluin ja tilastoja tarkastelemalla. Korkiakoski (1990) on todennut, että yhteistyö sairaalan ja avopuolen kanssa painottuu lähinnä kotiuttamisvaiheeseen. Potilaan kotiutuessa sairaalasta, kotisairaanhoidon lähetteen lisäksi, tietoa annetaan myös puhelimitse. Näin sairaala varmistaa kotihoitomahdollisuuden ja takaa hoidon jatkuvuuden. Kuitenkin useissa suomalaisissa ja ulkomaalaisissa tutkimuksissa on havaittu puutteita tiedonkulussa yksiköiden välillä. Kuten Karppinen (1997) toteaa, puutteita avo- ja laitoshoidon tiedonkulun välillä ilmenee. Akuuttisairaanhoidossa tilanne on vaikea lyhenevien hoitojaksojen vuoksi. Lyhenevät hoitoajat vaativat henkilökunnalta nopeaa tilanteen arviointikykyä ja kotiutuksen suunnittelun aloitusta jo sairaalahoidon alkuvaiheessa. Ennen kotiutusta sairaalasta potilaan omanhoitajan on selvitettävä potilaan asuinympäristöön liittyvät tekijät. Sairastumisen myötä ihmisen elinympäristö saattaa pienentyä ja ihminen viettää yhä enemmän aikaa kotona. Terveydentilan sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentyminen asettaa monelle potilaalle erilaisia rajoituksia tai esteitä kotona selviytymiselle. Omahoitajan on keskusteltava näistä asioista potilaan ja omaisten kanssa ennen kotiutumista. (Karppinen, 1997.) 1.1 Kotiutus Sairaalasta kotiutumisen käsitettä käytetään suomalaisessa kirjallisuudessa vaihtelevasti. Esimerkiksi käsitteitä sairaalasta kotiutuminen, kotiutus ja kotiuttaminen käytetään rinnakkain. Leino-Kilpi (1992) on määritellyt kotiutuksen hoitotyön toiminnaksi, jonka

9 4 aikana potilaat valmistautuvat kotihoitoon siirtymiseen. Karppisen (1997) mukaan kotiutusprosessin aikana arvioidaan potilaan voimavarat realistisesti ja järjestetään tarvittaessa kotiapu ja apuvälineet. Kotiutusprosessi käynnistyy suunnittelulla, jonka potilaan omahoitaja aloittaa yhdessä potilaan kanssa niin nopeasti kuin mahdollista sairaalahoidon alkamisvaiheessa. Suunnitelmassa pyritään hyödyntämään yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa. Keskustelemalla ja antamalla tietoa ja ohjausta omahoitaja valmistelee potilasta kotiutumiseen. Potilaan itsenäistä selviytymistä on kannustettava ja rohkaistava. Näin omahoitaja voi tukea potilaan omatoimisuutta kaikissa mahdollisissa toiminnoissa. Keskustelemalla potilaan kanssa omahoitaja pystyy selvittämään, onko potilas sitoutunut kotiutussuunnitelmaan. Sitoutuminen on olennaisen tärkeää kotiutuksen onnistumiseksi. (Victor ja Vetter, 1988.) Noro ym. (1992) selvittivät sairaalasta kotiutuvan vanhuksen kotihoidon toteutumista. Tutkimus tarkasteli yhteistyötä kotiuttavan sairaalan, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä. Tutkimus selvitti myös vanhusten kokemuksia kotiuttamisesta. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahdessa sairaalassa kuutta henkilöä, kotisairaanhoidosta seitsemää ja kotipalvelusta neljää henkilöä. Lisäksi haastateltiin seitsemää kotisairaanhoidon potilasta. Haastattelu kartoitti kotiuttamista ja siihen liittyviä mielipiteitä ja kokemuksia. Kerätty tieto analysoitiin esille tulleitten näkemysten pohjalta ja sitä verrattiin aikaisempien tutkimusten tietoihin. Keskeisenä tuloksena oli tiedonkulun ja yhteistyön ongelmat sairaalan ja avopalveluiden välillä. Sairaalahenkilökunta koki tietonsa vähäisiksi vanhusten kotioloista ja kotipalvelu ei mielestään saanut riittävästi tietoa kotiutuvasta vanhuksesta. Osa vanhuksista koki yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Potilaan selviytymisen kannalta kriittisimmäksi ajaksi koettiin ensimmäiset päivät kotiutumisen jälkeen. Avohoidossa koettiin vaikeana se, että kotiutetun hoidosta ei kukaan ottanut vastuuta, vaan se hajautui kaikkien hoitoon osallistuvien kesken. Lisäksi koettiin tarvetta moniammatilliselle yhteistyölle. Kaikki henkilökuntaryhmät korostivat omaisten merkitystä.

10 5 Samansuuntaisiin tuloksiin pääsi myös Karppinen (1997) tutkimuksessaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhuspotilaan sairaalasta kotiutuksen käsitettä ja saada tietoa potilaiden kotiutuksen toteutumisesta. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja siihen osallistui 102 Mikkelin keskussairaalassa hoidettua potilasta ja 96 potilaiden omaista. Aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tuloksista kävi ilmi, että kotiutuvien potilaiden mielestä avuntarve kotona oli otettu huomioon pääosin riittävästi kotiutustilanteessa. Puutteita potilaat kokivat psyykkisten oireiden huomioonottamisessa. Kotiutusajankohtaan potilaat olivat tyytyväisiä. Tutkimuksen erityistuloksena olikin, että omaisten huomioonottamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota potilaan kotiutustilanteessa. Gothoni (1990) tutki vanhusten sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea Kiteellä ja Helsingissä. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että monet kotiutetuista eivät olleet valmiita nopeisiin kotiutuksiin. Myös muuttuneet itsehoito ja kuntoutusta korostavat hoidot koettiin vieraina. Vastaajat pitivät kotisairaanhoidon laatua hyvänä, vaikkakin niukkana. Omaiset olivat mukana etsimässä auttamismuotoja. Tutkimuksen mukaan tärkeätä oli tietoisuus saada apua ja varmuus siitä, että avun antajaan oli mahdollista saada milloin tahansa yhteys. Myös ulkomaalaisissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota kotiutukseen (mm.victor ym.1988, Wolock ym.1985, Harding ym.1989, Jones ym.1989). Näistä tutkimuksista jokainen kiinnitti huomiota omaisten suorittamaan epäviralliseen apuun. Useilta kotiutuvilta ei oltu kysytty avun tarvetta tai selvitetty kotona selviytymistä. Tutkimuksista kävi ilmi omaisten suuri merkitys kotiutuksessa ja omaisten huomioon ottaminen suunniteltaessa potilaan kotona pärjäämistä. Aution (1996) tutkimuksessa kysyttiin potilaiden kokemuksia kotiutuksesta. Potilaiden mielestä kotiutumiset toteutuivat yleisesti ottaen hyvin mutta yhtenä puutteena koettiin kirjallisen materiaalin vähäisyys sekä vähäiset kirjalliset kotihoito-ohjeet. Potilaat kokivat myös, että he olisivat tarvinneet enemmän tietoa taloudellisista etuuksista ja että myös

11 6 omaisten tulisi olla selvillä potilaan voinnista sairaalassa oloaikana. Jotkut potilaat olivat myös toivoneet että, heitä kuunneltaisiin enemmän kotiutukseen liittyvissä asioissa. Jos lähtökohtana potilaan kotiutumiselle pidetään potilaan omaa kokemusta omasta tilanteesta, niin se edellyttää hänen jatkuvaa mukanaoloaan hoitotyön päätöksenteossa. Ihmisen laillisiin oikeuksiin kuuluu osallistuminen itseä koskevaan päätöksentekoon. (Tähkiö, 1995.) Potilaan tukeminen oman hoitonsa suunnitteluun on tärkeää koska jo pelkkä sairaalaan joutuminen on omiaan heikentämään potilaan toimintakykyä ja itsehoitoisuutta. Iäkkäälle potilaalle kotiutuminen on suuri muutos. Kotiutus vaatii psyykkisiä ja fyysisiä voimia joita tukemalla hoitaja voi ylläpitää ja edesauttaa iäkkään potilaan kokemaa turvallisuutta. (Männistö, 1998.) Männistön (1998) tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa iäkkään potilaan turvallisuuden kokemusta hänen kotiutuessaan sairaalasta. Tutkimusaineisto kerättiin tähän tutkimukseen teemahaastatteluin 30 potilaalta. Tutkimustulosten mukaan turvallisuus merkitsi potilaalle ennen kaikkea toista ihmistä. Tieto siitä että oli olemassa ihminen joka auttaa tarvittaessa, lisäsi jo turvallisuuden tunnetta. Tuloksista kävi myös ilmi että kotiutuvat potilaat kokivat tarvitsevansa enemmän tietoa hoidon alusta lähtien. Suullisen neuvonnan ja ohjauksen lisäksi potilaat toivoivat saavansa toimintaohjeet ja tiedon avunsaantimahdollisuuksista kirjallisena. Huonokuntoisten haastateltavien mielestä turvallisuutta lisäisi jatkohoitoneuvottelu, jossa olisi mukana omainen ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon työntekijä. Huonokuntoiset iäkkäät potilaat kokivat kotiutuksen pelottavana. He kokivat tarvitsevansa enemmän aikaa kotiinlähdön suunnitteluun sekä aikaa varmistaa jatkohoito ja auttajien saatavuus. Tutkimustuloksissa varmentuikin että turvallinen kotiutuminen sairaalasta varmistetaan yksittäisen potilaan tarpeisiin perustuvalla suunnittelulla ja toiminnalla.

12 7 Englantilaisessa tutkimuksessa Harding ja Modell (1989) havainnoivat yli 60- vuotiaiden potilaiden kokemuksia kotiuttamisesta sairaalasta. 115 Potilasta haastateltiin kaksi viikkoa kotiutumisen jälkeen. Kahdelle kolmasosalle haastatelluista potilaista oli ilmoitus kotiutuksesta tullut yllätyksenä. Yli puolelta vastaajista ei oltu selvitetty kotona selviytymisen mahdollisuuksia. Yksinasuvat joutuivat usein palaamaan kotiin yksin, esimerkiksi ilman tuoreita elintarvikkeita. Viralliset auttajat olivat käyneet yhden kymmenesosan luona kolmen päivän kuluessa kotiutuksesta. Yhden kolmasosan luona olivat käyneet omaiset ja ystävät. Kotiutettujen vanhusten toimintakyky oli huonompi sairaalasta kotiutuessa kuin ennen sairaalahoitoa. Amerikkalaiset tutkijat Jones, Densen ja Brown (1989) päätyivät samankaltaisiin tuloksiin. Tämä tutkimus kartoitti potilaiden avuntarvetta sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 737 potilasta kahden viikon ja kahdeksan kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Henkilökohtaiseen hoitoon tai kotihoitoon oli tarvetta 60% haastatelluista. Suurimman hoitoavun antoivat potilaiden omaiset. Avun tarve oli suorassa yhteydessä toimintakyvyn alenemiseen kotiuttamishetkellä. Monille kotiutetuista ei oltu informoitu tarjolla olevista virallisista palveluista. Victor ja Vetter (1988) havaitsivat selviä puutteita vanhuspotilaiden kotiuttamisessa Englannissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka vanhuksia oli valmennettu sairaalasta kotiutumiseen. Kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisesta vanhuksille lähetettiin kysely (N = 2711). Yhdelle kolmasosalle oli kerrottu kotiutumisesta alle vuorokauden varoitusajalla. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista oli tarvinnut apua kotonaan sairaalasta päästyään. Yksinasuvat raportoivat avuntarpeesta useammin kuin muut vastaajat. Avuntarpeesta kolmasosan muodosti kodinhoito, lähes kaikessa apua tarvitsi yksi viidesosa ja sairaanhoitoa tarvitsi yksi kymmenesosa vastanneista. Kotiuttamisen jälkeen apua saatiin useimmiten epävirallisilta tahoilta, esimerkiksi puolisoilta ja lapsilta. Virallista apua sai vastaajista noin kymmenesosa.

13 8 Myös amerikkalaisessa tutkimuksessa Wolock, Schlesinger, Dinerman ja Seaton (1987) kartoitettiin vakavasti sairaiden potilaiden kotiuttamisen jälkeistä avuntarvetta ja avunlähteitä. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 69 potilasta iältään vuotiaita. Haastattelu tapahtui 6-11 kuukautta kotiutumisen jälkeen. Kahdella kolmasosalla vastaajista oli vaikeuksia noudattaa annettuja lääkemääräyksiä. Kahdella kolmasosalla ei toimintakyky ollut palautunut sairaalahoitoa edeltävälle tasolle. Tutkimus havaitsi palvelujen rajallisuuden. Ainoastaan puolet vastaajista sai virallista apua kotiutumisen jälkeen. Tutkimuksessa todettiin että virallista apua saivat ne, jotka olivat suurimmassa avun tarpeessa. Suurimmiksi avun antajiksi osoittautuivat omaiset ja perheet. Tutkimuksessa todettiin myös että omaisten olemassaolo katsottiin ehkä liiankin herkästi tarkoittavan sitä, että virallista apu ei sairaalan jälkeen tarvita kotona. Kuitenkin kotiutusta suunniteltaessa on omaisilla ja potilaalla oikeus tietää keitä kotiuttavaan työryhmään kuuluu. Omaisilla ja potilaalla on oikeus tulla kutsutuksi mukaan päätösten tekoon. Ainoastaan yhteistyötä tehden työryhmä potilaan itsensä ja omaisten kanssa voi asettaa realistisia ja hyväksyttäviä tavoitteita jotka on mahdollista saavuttaa. (Autio, 1996.) Englantilaiset Morrow-Howell ja Proctor (1991) tutkivat kotiutuskäytäntöjen riittävyyttä vanhuspotilaiden keskuudessa. Koska potilaan kotiutuessa sairaalasta hänellä usein on vajavuuksia eri toiminnan aloilla, on tärkeää suunnitella potilaan kotiutusta tarkasti. On tärkeää kehittää kotiutusta potilaan tarpeita vastaavaksi, olipa kotiutuspaikkana koti tai jokin muu hoitoyksikkö, esimerkiksi kuntoutusyksikkö. Monissa tutkimuksissa on huomioitu omaisten ja ympäristön merkitys kotiutuksessa. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin huomio kiinnitetty hoitotyön suunnitelmaan. Tämä tutkimus tutki kotiutussuunnitelmien riittävyyttä ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä riittävyyden tasoihin. Tutkimuksessa todettiin myös hoitotyönsuunnitelman kirjaamisen tärkeys osana potilaan oikeuksia.

14 9 Ulkomaiset tutkimukset eivät ole suoraan yleistettävissä Suomen oloihin kulttuurierojen ja terveydenhuollon palvelurakenteiden erilaisuuden vuoksi. Potilaiden perusselviytymiseen liittyvät tekijät eivät kuitenkaan vaihtele suuresti. Täten tutkimuksia voidaan soveltaa Suomen oloihin. (Karppinen, 1997.) 1.2 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidolla tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin, sairaanhoitajien ja perushoitajien antamia palveluja henkilöille, jotka kykenevät sairaudestaan huolimatta asumaan kodissaan, mutta tarvitsevat apua sairautensa tai vammansa vaatimissa hoitotoimenpiteissä ja voinnin seurannassa. (Kuusi, 1994, 28) Terveyskeskuksen valvottu kotisairaanhoito on potilaan kotona sovitulla tavalla terveyskeskuksen säännöllisessä valvonnassa tapahtuvaa sairaanhoitoa. Kotisairaanhoitotyössä tähdätään potilaan omatoimisuutta tukevaan toimintaan niin, että potilas selviytyisi kotona tai tuetussa asumismuodossa. (Talvinko, 1995, 27) 1.3 Hoitotyön periaatteet osastolla S3 Koska opinnäytetyön tarkoituksena on tulevaisuudessa palvella hoitotyön käytäntöä osastolla S3, olennaisena osana hoitotyön ja kotiutusten arvoperustaa ovat hotiotyön periaatteet S3:lla. Hoitotyön periaatteet osastolla S3 ovat yksilöllisyys, turvallisuus, jatkuvuus ja kokonaishoito. 1) Yksilöllisyys tarkoittaa potilaan arvojen ja uskonnon kunnioittamista. Yksilöllisyys on myös toivomusten huomioon ottamista ja yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja huomioon ottamista.

15 10 2) Turvallisuus periaatteena tarkoittaa sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta. Sisäiseen turvallisuuteen kuulun hoidon jatkuvuuden ja luottamuksellisuuden kokeminen. Turvallisuus ilmenee yhteistyönä. Ulkoinen turvallisuus on ympäristön luomista potilaalle turvalliseksi. 3) Jatkuvuuden periaate on hoitotyön suunnittelemista ja suunnitelman toteuttamista potilaan kanssa. Potilaan kanssa suunnitellaan kotiutusta ja kotona selviytymiseen liittyviä asioita. 4) Kokonaishoidon periaatteella tarkoitetaan potilaan tarpeisiin vastaamista kaikilla elämän osa-alueilla. Tähän kuuluu myös potilaan ympäristön ja perheen huomioon ottaminen potilaan sitä halutessa. Moniammatillinen yhteistyö varmistaa kokonaishoidon toteutumisen. Yksilövastuinen hoitotyö osastolla tarkoittaa hoitotyötä potilaan ja omahoitajan välillä. Se on kahden yhdenvertaisen ihmisen yhteistyösuhde, jossa molemmat työskentelevät potilaan sen hetkisen terveyden edistämiseksi. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen edellyttää hoitotyön arvoihin ja periaatteisiin sitoutumista. 1.4 Yhteenveto Sekä suomalaisissa että ulkomaalaisissa tutkimuksissa on käsitelty laajasti kotiutusta ja kotiuttamista. Lähes jokaisesta tutkimuksesta nousivat samankaltaiset ongelmat. Kotiutus koettiin potilaan näkökulmasta usein liian nopeasti tapahtuvaksi prosessiksi johon potilaalla ei ole sananvaltaa. Potilaat saivat tiedon kotiutuksesta usein vain vuorokautta ennen kotiin lähtöä. Potilaat toivoivat saavansa ohjausta ja ohjeita kotona selviämiseen mutta suullisen lisäksi myös kirjallisena. He toivoivat myös saavansa tiedon siitä kuka auttaa jos kotona apua tarvitsee ja informaatiota millaisia apuja on mahdollista tarvittaessa saada. Liian harvoin otettiin myös potilaan toiveet huomioon suunniteltaessa kotiutusta.

16 11 Lähes jokaisessa tutkimuksessa korostettiin myös omaisten merkitystä kotiutuksessa ja potilaan kotona pärjäämisessä. Tutkimuksista heijastui kuitenkin huoli siitä millaiseen asemaan omaiset laitetaan. He ovat kuitenkin vain ns. epävirallista apua joiden ei kuulu huolehtia kaikesta vaan olisi muistettava ammatti-ihmisten vastuu. Tutkimuksissa ilmenivät myös ongelmat sairaalan ja avopuolen tiedonkulussa. Usein koettiin ettei kotiuttava sairaala tiedä riittävästi potilaan kotitilanteesta ja tämän vuoksi korostettiinkin hoitotyön suunnitelmallisuuden tärkeyttä koko hoitojakson ajan. Tähän liittyen korostettiin myös moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Tutkimuksista nousi esille myös epävarmuus kotiutuksen vastuunottajasta toisin sanoen kuka ottaa vastuun että kotiutus sujuu turvallisesti ja ennakkosuunnitelmien mukaan. Useissa tutkimuksissa alleviivattiin myös sairaalan vastuuta potilaan ohjauksessa ja kannustamisessa itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen sekä erilaisten ohjeiden antamista ajatellen potilaan kuntoutumista ja kotona selviytymistä. Myös osaston S3 hoitotyön periaatteet korostavat näitä samoja tekijöitä: yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista, yhteistyötä osana turvallisuutta sekä hoitotyön suunnitelman toteuttamista yhdessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotiutuksen toimivuutta Peijaksen sairaalasta sisätautivuodeosastolta Keravan ja Vantaan kotisairaanhoitoihin. Tutkimuksen tehtävänä on kuvata - millainen on hyvä kotiutuminen sairaalasta kotisairaanhoidon työntekijöiden kokemana?

17 12 - millainen on huono kotiutuminen sairaalasta kotisairaanhoidon työntekijöiden kokemana? 3. METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kotiutusten onnistumisia ja epäonnistumisia Peijaksen sairaalasta osastolta S3. Tutkimus on opinnäytetyö. Tutkimuksen aihe pohjautuu hoitotyöstä nousseeseen tarpeeseen ja sen tuloksia tullaan käyttämään hoitotyön kehittämiseen. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena eläytymismenetelmää käyttäen. Laadulliseen tutkimukseen päädyin sen kiinnostavuuden vuoksi ja siksi että uskoin laadullisen menetelmän antavan parhaiten vastauksia tämänkaltaisiin kysymyksiin. En ole aikaisemmin käyttänyt laadullisia menetelmiä enkä myöskään eläytymismenetelmää joten opinnäytetyö ja sen tekeminen onkin ollut haastavaa. Kotiutukset osastolta vaihtelevat suuresti riippuen useasta tekijästä. Onko työssä paljon sijaisia tai vakinaista henkilökuntaa, millainen on osaston potilastilanne, jne. Kotiutukset voivat tapahtua pitkän aikavälin suunnittelun pohjalta tai hyvinkin nopeasti päivän varoitusajalla. Kun potilas kotiutuu kotisairaanhoidon turvin, on hänen mukanaan aina sairaanhoitajan lähete ja useimmiten myös puhelimitse annettu raportti on tehty. Silti usein kotisairaanhoito joutuu soittamaan myöhemmin osastolle ja varmistamaan joitakin tietoja. Tällä hetkellä kotisairaanhoidon tilaamisesta huolehtii hoitaja, kotipalvelun tilaa aina sosiaalihoitaja. Tiedonkulussa onkin ollut ongelmia kun saman potilaan kotiutusta on ollut järjestämässä useampi ihminen. Tulevaisuudessa tuleekin selvitettäväksi miten asiat kulkevat mutkattomasti kun kunnat siirtyvät kotihoidon malliin. Epätietoisuus tästä on ainakin itselläni. Kirjauksen merkitys on korostunut ja tulee korostumaan entisestään hoitojaksojen lyhentyessä ja potilasvaihdon nopeutuessa. Tarve tutkimusta varten nouseekin

18 13 siitä epävarmuudesta jota osastolla kohtaa. Mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon kun potilas kotiutuu, missä olemme onnistuneet ja mitä pitäisi korjata. Alunperin tutkimusmenetelmänä ei ollut eläytymismenetelmä. Menetelmä varmistui vasta ensimmäisten seminaarien jälkeen ja mielenkiinto heräsi eläytymismenetelmään. Tutkimusluvat olin saanut jo aikaisemmin tarvittavista kohteista (liite 1-4) ja muutokset tutkimuslupiin hain seminaarin jälkeen, kahteen paikkaan puhelimitse, yhteen kirjallisesti (liite 5). Eläytymismenetelmään tutustui keväällä 2001 ja sen pohjalta tein kehyskertomukset vastaajia varten. Henkilökohtaisten syiden vuoksi lähetin kehyskertomukset vasta kesällä 2001 (liite 6-7). Ennen aineiston lukemista ja purkua mutta myös sen ohella jouduin tarkastelemaan omia ennakkokäsityksiäni ja odotuksiani. Koska opinnäytetyö liittyy siihen arkipäivään jossa työskentelen, ovat työtäni ohjaavat periaatteet vahvat. On vaikea myöntää itselleen että työkäytäntöjen on ajan kuluessa muututtava jotta pysyisi hoitotyön kehityksen mukana. Oli pohdittava omaa tapaa työskennellä kotiutustilanteessa ja havaittava siinä ilmenevät puutteet ja onnistuneet puolet. Tämän jälkeen oli suljettava pois jo totuttu tapa työskennellä ja katsoa asiaa uudelleen vastausten valossa, huomioiden potilas ja toisen työyksikön menettelytavat ja toiveet. Vasta lopussa annoin luvan itselleni verrata vastauksia omiin kokemuksiini kotiutuksista. 3.1 Aineiston keruu Kehyskertomuksia oli kaksi erilaista: onnistumiset ja epäonnistumiset. Oli täysin sattumanvaraista kumman kehyskertomuksen vastaaja sai. Jokaisen kehyskertomuksen mukana lähetin oheiskirjeen jossa kerrottiin tutkimuksesta ja vastausohjeista. Aluksi otin yhteyttä jokaisen kotisairaanhoidon yksikön vastaavaan hoitajaan. Heidän kanssa sovimme että he jakaisivat kehyskertomukset työntekijöille ja he palauttaisivat lomakkeet, vastatut ja

19 14 vastaamattomat, yhteisessä kirjekuoressa sisäpostilla omalle työpaikalleni. Vastauskuorissa oli kaikissa mukana viesti, mistä vastaukset olivat tulleet. Koska palautuskuorissa oli kaikki vastatut ja vastaamattomat, myös lomakkeiden lukumäärästä tiesin mistä yksiköstä mikäkin kuori oli tullut. Olisi kuitenkin ollut eettisempää jos esimerkiksi kuoret olisi koodattu. Vastausaikaa annoin reilusti koska oli kesälomakausi. Vastauksia tuli kuitenkin kovin niukasti ja uusintakyselyn suoritin marraskuussa Uusintakyselyä jouduin muuttamaan hieman saamani palautteen vuoksi (liite 8-9). Ensimmäiseen kehyskertomukseen vastaajat kokivat hankalaksi muistaa ketkä potilaista olivat kotiutuneet osastolta S3 ja ketkä muualta Peijaksesta. Esimerkiksi Keravalta en saanut yhtään vastausta ensimmäisellä kierroksella. Uusintakyselyssä annoin mahdollisuuden kertoa kokemuksista Peijaksen kotiutuksista yleensä. Tiedostin vastausten purun saattavan hankaloitua tästä ratkaisusta. Kehyskertomuksia lähetin yhteensä 90 joista vastattuina palautui 17, sivuja lukumääräisesti 17. Vastausprosentiksi jäi 15%.Vastaukset oli useimmissa kehyskertomuksissa muotoiltu ranskalaisin viivoin. Vastaukset olivat kaikki selkeällä käsialalla kirjoitettuja ja hyvin yksiselitteisiä. Tämän vuoksi vastaukset oli helppo purkaa eivätkä ne jättäneet arvailun varaa. 3.2 Tutkimusympäristö Osasto S3on sisätautivuodeosasto keskittyen sydän- ja keuhkosairauksiin. Potilaiden keskiikä on n. 60 vuotta ja kotiutuksia avoterveydenhuoltoon tapahtuu viikoittain. Peijaksen sairaala vastaa Keravan ja Vantaan väestöjen erikoissairaanhoidosta. Osastolla on vuosien kuluessa tehty erilaisia osaston sisäisiä laadunvarmistusprojekteja mutta kotiutusta itsessään ei kuitenkaan vielä ole tutkittu. Itse olen työskennellyt osastolla vuodesta 1998 sairaanhoitajan tehtävissä. Opiskelun AMK:ssa työn ohella aloitin syksyllä Työskentelen osastolla määräaikaisessa työsuhteessa. Työvuosien aikana olen saanut

20 15 kokemuksia erilaisista kotiutuksista. Opinnäytetyön toivon ainakin herättävän kysymyksiä kotiutusten toimivuudesta ja yhteistyön kehittämisestä tulevaisuudessa kotihoidon ja S3:n välillä. Kotiutuksia tapahtuu osastolta erilaisiin kohteisiin: potilaat kotiutuvat kotiin erilaisten kotiapujen turvin tai erilaisiin hoivakoteihin ja palvelutaloihin tai muihin sairaaloihin. Oli oma valintani tarkastella kotiutuksia kotiin jossa kotisairaanhoito on jatkamassa hoitoa. Vantaan kotisairaanhoito on jaettu seitsemään yksikköön ja nämä yksiköt vielä erilaisiin soluihin. Osassa näistä yksiköistä on jo siirrytty kotihoidon malliin jossa kotisairaanhoito on yhdistetty kotipalveluun. Kotisairaanhoito on silti vielä erotettavissa kotipalvelusta. Keravalla on kuitenkin jo siirrytty täysin kotihoitoon. Siellä kotisairaanhoito ja kotipalvelu on sulautettu toisiinsa ja niitä ei voi enää erottaa. Valintani oli kuitenkin jatkaa työtä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Sovimme yksiköiden kesken että Vantaalla tutkimukseen osallistuvat kotisairaanhoidon työntekijät, Keravalla kotihoidon työntekijät. 3.3 Aineisto analyysi Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Alkuperäiset 17 vastausta, sisältäen 17 vastattua kehyskertomusta, olivat kaikki alunperin käsinkirjoitettuja. Useat vastaukset oli kirjoitettu ranskalaisin viivoin. Kaikki vastaukset olivat ymmärrettävällä käsialalla kirjoitettuja. Kahdessa vastauksessa oli selvästi puhuttu jostakin muusta Peijaksen osastosta, kuin kyseisestä vuodeosastosta, joten näitä vastauksia en käyttänyt. Sekä onnistumista että epäonnistumista käsittelevät vastaukset kirjoitin koneella puhtaaksi. Näistä vastauksista nousi luokittelu viiteen eri pääluokkaan. Nämä pääluokat sisälsivät aihepiirejä siitä, mitä ovat onnistuneet ja epäonnistuneet kotiutukset sisältäneet. Onnistumisia käsitelleet vastaukset olivat huomattavasti epäonnistuneita laajemmin kirjoitettuja ja sen vuoksi alateemojakin on onnistuneissa enemmän.

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua.

TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. Sinulla on oikeus arvokkaaseen elämään. Sosiaalipalvelulaissa on kansallinen arvopohja, joka kattaa vanhustenhuollon koko Ruotsissa.

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 1 Minna Heinonen Sosionomi (AMK) opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 Tämä asiakaskysely on koottu

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

AVO- JA LAITOSHOIDON YHTEISTYÖ KOTIUTUSTILANTEISSA

AVO- JA LAITOSHOIDON YHTEISTYÖ KOTIUTUSTILANTEISSA Vaikka kuinka hyvin suunnitellaan ja tiedotetaan, aina voi tulla yllätyksiä. AVO- JA LAITOSHOIDON YHTEISTYÖ KOTIUTUSTILANTEISSA Marjo Penttinen Anne-Mari Väisänen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot