Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti 31.12.2002"

Transkriptio

1 R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen Työryhmän raportti

2 RIKOSSEURAAMUSVIRASTOLLE Rikosseuraamusvirasto asetti työryhmän selvittämään vankien terveydenhuoltoa. Vankien terveydentilan huonontuminen ja heidän terveydenhoidollisten tarpeidensa kasvu oli aiheuttanut tarpeen perusteellisesti tarkastella, miten vankien terveydenhuoltoa tulisi ja voitaisiin kehittää. Työryhmän tuli saada selvityksenä valmiiksi mennessä. Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys: 1) Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä 2) tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Työryhmään nimettiin seuraavat jäsenet: ylilääkäri Hannu Lauerma, puheenjohtaja Vankimielisairaala johtaja Esko Aaltonen Hämeenlinnan vankila ylilääkäri Juha Markkula Turun vankila lääkäri Terhi Wuolijoki Jokelan vankila Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri Leena Arpo Rikosseuraamusvirasto aluejohtaja Ahti Lempiö Rikosseuraamusvirasto ylitarkastaja Sinikka Vahvaselkä Rikosseuraamusvirasto terveydenhuollon tarkastaja Virpi von GruenewaldtRikosseuraamusvirasto sairaanhoitaja Anna-Liisa Kinnunen Tehy / Mikkelin vankila pääluottamusmies Jari Tuomela VVL ylilääkäri Aulikki Ahlgren Vantaan vankila osastonhoitaja Sirpa Hakamäki, sihteeri Hämeenlinnan vankila,vankisairaala Lisäksi työryhmään kutsuttiin: ylilääkäri Terhi Hermanson ylilääkäri, dosentti Kimmo Kuoppasalmi Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyslaitos Työryhmän tuli kuulla asiantuntijoina mm. laitosten ja niiden henkilökunnan edustajia. Työryhmän tuli erityisesti selvittää Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon organisaation tarkoituksenmukaisuus ja sen kytkeytyminen terveydenhuollon yleiseen hallintoon sekä työnjako Vankeinhoitolaitoksen itse tuottamien palvelujen ja yleisten terveyspalveluiden välillä. Toinen työryhmän selvitettävä asia oli opioideista riippuvaisten vankien hoidon järjestäminen ja sen vaatimat voimavarat sekä Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian täydentäminen tältä osin. Kolmanneksi työryhmän tuli selvittää henkilöstön oikea mitoitus ja palkkaustaso. Terveydenhuollon toimitilatarpeen huomioon ottaminen laitoskannan uudistamista suunniteltaessa ja terveydenhuollon järjestämisen alueelliset ongelmat olivat myös työryhmän selvitettäviä asioita.

3 Saatuaan loppuraporttinsa valmiiksi työryhmä luovuttaa ehdotuksensa Rikosseuraamusvirastolle. Helsingissä, joulukuun 31 päivänä 2002 Hannu Lauerma Esko Aaltonen Aulikki Ahlgren Leena Arpo Virpi von Grünewaldt Terhi Hermanson Anna-Liisa Kinnunen Kimmo Kuoppasalmi Ahti Lempiö Juha Markkula Jari Tuomela Sinikka Vahvaselkä Terhi Wuolijoki Sirpa Hakamäki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT VANKIEN TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen sairaalat Terveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella Huomioita terveydenhuollon ongelmakohdista PÄIHDETYÖ VANKEINHOITOLAITOKSESSA TERVEYSKARTOITUKSEN TULOKSET VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN ESITYKSET Terveydenhuollon hallinto Terveydenhuollon hallinnon organisaatio Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon taloudelliset resurssit Terveydenhuoltohenkilökunnan resurssit Psykologien asema vankeinhoitolaitoksessa Päihdehoito Jatkotutkimusten ja selvitysten tarve LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET... 19

5 1 JOHDANTO Vankien terveydenhuollon selvittäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä vankien terveydentila on huonontunut ja heidän terveydenhuollolliset tarpeensa ovat kasvaneet. Vankien terveydentilan huonontuessa myös vankien vaatima erikoissairaanhoidon tarve ja sen myötä Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Terveydenhuollon kustannukset olivat 52.2 miljoonaa markkaa vuonna Ulkopuolisten sairaalahoitojen kustannukset lähes kaksinkertaistuivat vuodessa. Vankien terveydenhuollolliset tarpeet ovat kasvaneet johtuen vankien päihdeongelmaisuudesta, heikosta terveydentilasta ja työkyvystä mutta myös vankiluvun kasvusta. Olennaista vankien terveydenhuollon kustannuksissa on se, että Vankeinhoitolaitos ei juurikaan voi itse vaikuttaa kustannusten kehittymiseen. Sairaat ja hoidon tarpeessa olevat vangit on hoidettava rangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Vankiloiden terveydenhuollon pääperiaatteena on järjestää vankiloiden olot sellaisiksi, että vangilla on muun väestön kanssa yhdenvertainen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vangin terveydelle ei saa aiheutua haittaa vankilassa olosta. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskee myös vankipotilaita. Vähimmäissääntöjen soveltaminen - Hyvän vankeinhoidon käsikirjan mukaan terveydenhuolto on vankeinhoidon ensisijaisia tehtäviä, sillä terveyden säilyttäminen on keskeisiä ihmisoikeuksia. Valtion velvollisuus on tarjota vangeille vähintään yhtä hyvä terveydenhuolto, kuin yhteiskunnassa yleensä on tarjolla, sillä vapautensa menettäneet ovat täysin riippuvaisia valtion järjestämistä terveyspalveluista. 2 VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoa on aikaisemmin pohtinut Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoryhmä (1976), Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kehittäminen työryhmä (1982) ja Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen työryhmä (2001). Työryhmät ovat esittäneet, että Vankeinhoitolaitoksen tulee edelleen kehittää jo olemassa olevia Vankeinhoitolaitoksen omia terveydenhuollon palveluja. Vankien terveydenhuoltoa selvittävä työryhmä jatkoi kehittämistyötä. Työryhmän tuli laatia selvitys Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta, kehittämistarpeista ja niiden vaatimista toimenpiteistä kustannuksineen. Työryhmän saama tehtävä oli varsin laaja ja työryhmä jaettiinkin kolmeen alatyöryhmään. Hallinnon alatyöryhmän puheenjohtajana toimi Virpi von Gruenewaldt. Muut jäsenet olivat Esko Aaltonen, Sinikka Vahvaselkä, Leena Arpo ja Sirpa Hakamäki. Päihdehuoltoa selvittävän työryhmän puheenjohtajana toimi Ahti Lempiö ja muut jäsenet olivat Terhi Wuolijoki, Jari Tuomela, Anna-Liisa Kinnunen, Aulikki Ahlgren, Terhi Hermanson, Kimmo Kuoppasalmi ja erityisasiantuntijana Marketta Jungner. Vankien terveydentilan selvittämiseksi perustetun alatyöryhmän puheenjohtajana toimi Hannu Lauerma. Muut jäsenet olivat Juha Markkula, Aulikki Ahlgren, Anna-Liisa Kinnunen sekä asiantuntijana Ulla-Maija Kero. Koko työryhmän puheenjohtajana toimi Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma. 2 (18)

6 3 VANKIEN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Perusterveydenhuolto Vankiloiden terveydenhuollon pääperiaatteena on järjestää vankiloiden olot sellaisiksi, ettei vangin terveydelle aiheudu haittaa vankilassa olosta. Vangilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki koskee myös vankiloiden terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltohenkilökunta on siten salassapitovelvollinen muihin vankeinhoidossa työskenteleviin nähden. Vankiloiden perusterveydenhuolto on järjestetty siten, että jokaisessa vankilassa työskentelee vähintään yksi kokopäivätoiminen sairaanhoitaja ja vähintään osaaikainen lääkäri, jonka vastaanotto on 1-3 kertaa viikossa siirtoloita lukuunottamatta. Sairaanhoitajan vastaanotto on päivittäin, ja hän arvioi lääkärin vastaanotolle menevien vankien hoidon kiireellisyyttä. Jokaiselle laitokseen saapuvalle työhön sijoitettavalle vangille tulee tehdä tulotarkastus (yleiskirje: Vangin terveydentilan seuranta) vuonna Tällöin hänen terveydentilansa sekä työkykynsä selvitetään ja tehdään päihdearvio ja järjestetään mahdollisesti tarvittava katkaisuhoito. Valitettavasti tällä hetkellä resurssipuutteen takia kaikille vangeille ei ehditä tehdä tulotarkastusta. Vankilaan saapumisen yhteydessä vanki saa myös perushygieniapakkauksen. Tartuntatautien vastustamistyö vankiloissa sisältää mm. terveysneuvontaa, suojautumis-mahdollisuuksien järjestämistä, vapaaehtoisia testauksia ja rokotuksia. Perushygieniapakkauksessa on ohjeet kondomin käytöstä sekä pistosvälineiden puhdistamisesta ja hävittämisestä, sekä henkilökohtaiset desinfektiotarvikkeet. Puhdistusvälineitä on myös mahdollisuus saada vankilan poliklinikalta ja desinfektioainetta on myös yleisissä tiloissa. Vankien hakeutumista HIV-testeihin kannustetaan. Lähes kaikissa vankiloissa on käytössä HIV-pikatestit, ja vuonna 2001 tehtiinkin yhteensä HIV-testiä (sisään tulevia vankeja oli vuonna 2002). Testausta suositellaan vangeille, joilla on ollut riskikäyttäytymistä, varsinkin ruiskuhuumeiden käyttöä. Testissä käymisestä tai HIV-positiivisuudesta ei kerrota terveydenhuollon ulkopuolisille ilman potilaan suostumusta. Kansanterveyslaitoksen suosituksen mukaisesti riskiryhmille annetaan maksuton B-hepatiitti- tai influenssarokotus ja tarvittaessa harkinnan mukaan A-hepatiittirokotus. Perusterveydenhuollossa kiinnitetään huomiota vangin päihdeongelman hoitoon. Vangille annetaan tietoja päihteiden vaikutuksista, terveysriskeistä sekä motivoidaan päihdeongelman hoitoon ja kerrotaan tarjolla olevista hoito-ohjelmista. Näin pyritään myös vaikuttamaan päihteiden kysyntään. Päihteiden käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet hoidetaan yleensä vankilassa vankilan lääkärin ohjeiden mukaan. Mikäli vangilla on vaikeampia vieroitusoireita, hänet voidaan lähettää Vankeinhoitolaitoksen sairaalaan tai ulkopuoliseen sairaalahoitoon. Jos vangille on aloitettu opioidilääkehoito korvaus- tai ylläpitohoitona ennen vankilaan tuloa, hoitoa jatketaan myös vankilassa. Vankilalääkärit huolehtivat vankien psykiatrisesta perushoidosta ja useilla vankilan sairaanhoitajilla on psykiatrian suuntautumisvaihtoehdon mukainen koulutus. Erikoislääkäritasoista hoitoa antavat Vankeinhoitolaitoksen neljä päätoimista psykiatria. 3 (18)

7 Vangin lääkehoidon määrää vankilan lääkäri tai hammaslääkäri. Sairaanhoitaja voi antaa joitakin ilman reseptiä saatavia lääkkeitä. Vankeinhoitolaitoksen peruslääkevalikoimaan ei kuulu riippuvuutta aiheuttavia lääkeaineita. Vankilan lääkäri harkitsee, voidaanko siviilissä tai toisessa vankilassa määrättyä lääkehoitoa jatkaa. Hammashuoltoa varten useimmissa vankiloissa on omat tilat ja välineet. Vankilan velvollisuutena on turvata hammashoito, joka on välttämätön sairauden hoitamiseksi tai huomattavan vahingon estämiseksi. Äkillisen hammassairauden ensiapu järjestetään aina vankilan kustannuksella. Muun hammashoidon antaminen vankilan kustannuksella on harkinnanvaraista ja riippuvainen mm. tuomion pituudesta ja vangin ansiomahdollisuuksista. Yhteenveto Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon suoritteista vuosina 2000 ja 2001 on taulukossa 1. Taulukosta käy ilmi mm. hoitojaksot ja hoitopäivät siviilisairaaloissa, poliklinikkakäynnit, käynnit vankilan lääkärillä ja hammaslääkärillä sekä hoitopäivät ja hoitojaksot Vankeinhoitolaitoksen omissa sairaaloissa. Vankilakohtaiset suoritteet ovat liitteessä 1. Yleissairaanhoito Hoitojaksot siviilisairaalassa Hoitopäivät Poliklinikkakäynnit terv.huol.lait Käynnit vankilalääkärillä Käynnit vankilan hammaslääkärillä Hoitokirjaukset (avoterv.h.) Lääkärit Hoitohenkilökunta Hammashoito 7128 Vankisairaalassa Hoitojaksot Hoitopäivät Vhl:n psykiatrisessa sairaalassa Hoitojaksot Hoitopäivät Taulukko 1. Terveydenhuollon suoritteet vuosina 2000 ja Vankeinhoitolaitoksen sairaalat Vankeinhoitolaitoksella on kolme sairaalaa; Turussa Vankimielisairaala (40 potilaspaikkaa), Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala (15 potilaspaikkaa) ja Hämeenlinnassa Vankisairaala (68 potilaspaikkaa). Vankimielisairaalassa hoidetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevia miesvankeja ja tehdään rikoksesta syytteessä olevien mielentilatutkimuksia. Vankimielisairaala toimii hallinnollisesti itsenäisenä laitoksena osana vankeinhoitolaitosta ja sitä johtaa ylilääkäri. Potilaat tulevat Vankimielisairaalaan useimmiten vapaaehtoisesti vankilalääkärin lähetteellä. Tahdosta riippumaton hoito on mahdollista, mikäli mielenterveyslain mukaiset edellytykset ovat olemassa. Keskimääräinen hoitoaika Vankimielisairaalassa on viisi viikkoa, ja hoitojaksoja on vuosittain noin 300. Vankimielisairaalassa on ympä- 4 (18)

8 rivuorokautinen lääkäripäivystys, joten se voi ainoana vankeinhoidon terveydenhuollon yksikkönä ottaa hätätapauksissa vastaan päivystyspotilaita koska tahansa. Ennen Helsingin vankilassa sijainnut psykiatrinen sairaala siirtyi Vantaan vankilaan vuonna Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala vastaanottaa potilaita oman vankilan lisäksi Helsingin vankilasta, Jokelan vankilasta, Keravan vankilasta, Konnunsuon vankilasta ja Pyhäselän vankilasta. Sairaalan johtajana toimii ylilääkäri, joka vastaa hallinnosta ja potilaiden hoidosta. Potilaiden hoitoon tulon syynä voi olla mm. masennus, itsemurhariski, ahdistuneisuus tai pelkotilat, psykoottisuus tai päihteiden käytön aiheuttama psyykkinen oireilu. Hoito on vapaaehtoista. Sairaalassa ei toteuteta tahdosta riippumatonta hoitoa, eikä lääketieteellistä huomiota ympäri vuorokauden vaativia potilaita voida hoitaa. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Hämeenlinnan vankisairaala toimii hallinnollisesti Hämeenlinnan vankilan alaisuudessa. Sairaalan toiminnasta vastaa ylilääkäri. Hämeenlinnan vankisairaala palvelee kaikkia Suomen vankiloita. Sairaalassa on neljä vuodeosastoa sekä yksi kuntoutumisosasto. Potilaspaikoista viisi on naispotilaille ja loput miespotilaille. Potilaiden hoitoon tulon syy on useimmiten somaattinen, mutta myös psykiatrisia potilaita hoidetaan. Suuri potilasryhmä on päihdeongelmaiset potilaat, joille järjestetään kuntoutusta. Hämeenlinnan vankisairaalaan tulee potilaita sekä muista vankiloista että suoraan siviilisairaaloista jatkohoitoon. Vankisairaalassa ei ole lääkäripäivystystä, mutta hoitohenkilökunta työskentelee kolmessa vuorossa. Sairaalan poliklinikalla toimivat erikoislääkäreiden vastaanotot sekä päivystysvastaanotot. Erikoislääkäreiden konsultaatiokäynnit on tarkoitettu lähinnä osastojen potilaille sekä Hämeenlinnan vankilan vangeille. Poliklinikalla toimii myös laboratorio, lääkekeskus, röntgen, fysioterapia, välinehuolto, hammaslääkäri sekä toimintaterapia. 3.3 Terveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) hyväksymien vankeinhoidon vähimmäissääntöjen soveltamisoppaaksi on laadittu kirja Vähimmäissääntöjen soveltaminen Hyvän vankeinhoidon käsikirja. Vankilan terveydenhuolto kehotetaan 22. vähimmäissäännössä liittämään mahdollisimman tiiviisti maan yleiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Vankien terveydenhuollossa tulisi vähimmäissäännön mukaan hyödyntää paikkakunnalla saatavilla olevia yleisen terveydenhuollon hoito- ja asiantuntijapalveluja. Vankeinhoitolaitoksen ei ole ollut tarkoituksenmukaista tuottaa itse kaikkia palveluja, sillä väestöpohja eli vankipopulaatio on pieni. Vankimäärä on tosin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja ennusteiden mukaan vankimäärä kasvaa edelleen. Lisäksi palvelujen tuottamisessa ongelmana Suomessa on pitkät välimatkat. Vankien terveydentilan huonontuessa ja vankimäärän kasvaessa heidän erikoissairaanhoidon tarpeensa on ollut voimakkaassa kasvussa. Ulkopuolisen sairaalahoidon kustannukset ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Ulkopuolista sairaalahoitoa tarvitaan esimerkiksi naisten kohdalla mielenterveyslain mukaisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa. Toinen syy, jolloin tarvitaan ulkopuolista laitoshoitoa on se, etteivät Hämeenlinnan vankisairaalan tarjoamat palvelut ole riittäviä tai potilaspaikat ovat täynnä. Hämeenlinnan vankisairaalassa ei ole lainkaan lääkäripäivystystä ja hoitajien lukumäärä suhteessa potilaiden lukumäärään on vain 1/3 siitä, mitä muissa terveydenhuollon laitoksissa on. Näin ollen Vankisairaalassa ei voida hoitaa potilaita, jotka ovat kovin huonokuntoisia. Vankipotilaiden erikoissairaanhoito toteutuukin pääosin Vankeinhoitolaitoksen omien palvelujen ulkopuolella. Taulukossa 2 on esitetty Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset vuosina (18)

9 TERVEYSPALVELUMENOT VUOSINA (muutettu euroiksi) Muutos% 2002 Muutos% (00-01) (01-02) Lääkäripalkkiot % % Laboratoriotutkimukset % % Fysikaalinen hoito % % Hoitopäivämaksut Poliklinikkamaksut % Yhteensä: % Lääkkeet % Taulukko 2. Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset vuosina Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa terveydenhuoltoa vangeille järjestetään myös polikliinisesti. Esimerkiksi HIV-tartunnan saaneen vangin lääketieteellinen hoito toteutetaan yhteistyössä julkisen erikoissairaanhoidon yksikön kanssa. Erikoislääkäreiden palvelut ostetaan yksityisiltä lääkäreiltä tai vanki lähetetään siviilisairaalan poliklinikalle. Leikkaukset tehdään pääosin julkisissa terveydenhuollon yksiköissä. Ensihoitotilanteissa tarvitaan usein Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolista terveydenhuoltoa. Hammashuollon potilaskäynneistä 90 % hoidetaan vankiloiden omissa hammashoitoyksiköissä. Ulkopuolista terveydenhuoltoa tarvitaan myös silloin, kun lomalla ollessaan vanki sairastuu tai hänelle sattuu jokin tapaturma. Tällöin hän turvautuu ensin siviiliterveydenhuoltoon, ja jatkohoito tapahtuu joko vankilassa tai Vankisairaalassa. Ulkopuolisista sairaalahoidoista laaditaan esitys Rikosseuraamusvirastoon vankeinhoitolaitoksen ylilääkärille, joka hyväksyy tai hylkää ulkopuolisen hoidon. Useimmiten on kysymys päivystystapauksista, jolloin esitys tehdään vasta jälkikäteen Huomioita terveydenhuollon ongelmakohdista Terveydenhuollossa työskentelevät työryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että vankiloihin näyttää kerääntyvän enenevästi erittäin vaikeahoitoisia ja vakavasti sairaita potilaita, joilla on sekä krooninen psykiatrinen sairaus että henkeä uhkaavia päihdevieroitusoireita. Osa potilaista on vankilaan tullessaan lähinnä pesun ja perushoidon tarpeessa, mutta muutamassa vuorokaudessa heille kehittyy henkeä uhkaava vieroitusoireyhtymä alkoholinkäytön, päihdekäyttöön sopivien rauhoittavien lääkkeiden väärinkäytön ja muun laittoman käytön loppuessa. Tämän henkeä uhkaavan akuuttivaiheen tultua hoidetuksi on usein todettavissa lisäksi päihteistä riippumaton vakava psykiatrinen sairaus. On herännyt vaikutelma, että tällaisten potilaiden yleistyminen liittyy kunnallisen psykiatrisen hoitojärjestelmän rajuun heikentämiseen 1990-luvun alussa ja päihteiden käytön yleistymiseen. Myös asianmukaisen jatkohoidon järjestäminen vankeuden jälkeen on usein ongelmallista psykiatrisille ja moniongelmaisille potilaille sopivien hoitopaikkojen puutteen vuoksi. Vakavien vieroitusoireyhtymien ja niiden yhteydessä esiintyvien muiden psykiatristen ja somaattisten sairauksien hoidossa vankeinhoidon terveydenhuolto on toiminut kapasiteettinsa ylärajoilla. Työryhmä on vakavasti huolestunut siitä, koska tapahtuu ensimmäinen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen johtava komplikaatio, joka 6 (18)

10 johtuu resurssien puutteesta. Vakavimpien vieroitusoireyhtymien ainoa hoitopaikka vankeinhoidossa on Vankimielisairaala, ja sielläkin hoitoa vaikeuttaa päivystysaikana saatavien laboratorio- ja röntgenpalveluiden puuttuminen. Tällaisia tiloja hoidetaan monissa maissa sisätautien teho-osastoilla. Vankimielisairaalaan lähetettyjen potilaiden joukossa on ollut useita komplisoituja tapauksia, joissa kysymys on ollut useasta samanaikaisesta sairaudesta deliriumtilan syynä. 4 PÄIHDETYÖ VANKEINHOITOLAITOKSESSA Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian ensimmäinen osa Toimintaohje vuosille on yleinen ohje päihdetyölle. Laitosten päihdestrategia koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. päihteiden tarjonnan ja päihderikollisuuden ehkäisy 2. päihteiden kysynnän ehkäisy 3. päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy ja 4. päihdeongelmaisen vangin kuntoutusjatkumon turvaaminen yhteistyössä vangin kotikunnan kanssa. Tavoitteena on vangin selviytymisen parantaminen vankeusaikana sekä sellaisten olosuhteiden luominen, jotka mahdollistavat päihteiden vastaista työtä vankeinhoidossa. Vankikohtaisesti tavoitteena on vangin motivointi päihteettömyyteen ja päihdehaitoista informointi sekä tarvittaessa hoitoon ohjaaminen, hoito ja kuntoutus ja hoitojatkumon turvaaminen loppuvankeuden ajan ja vapaudessa. Hyvä päihdevalvonta luo edellytykset edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian toinen osa, Päihdevalvonnan käsikirja, on julkaistu vuonna Päihdevalvonnalla eli valvonnalla, tarkastuksilla ja päihteiden käyttöön puuttumisella pyritään ehkäisemään päihteiden tarjontaa ja päihderikollisuutta. Vangin saapuessa laitokseen ensivaiheeseen kuuluu tarvittaessa päihdevieroitus ja päihdesairauksien hoito. Sen jälkeen laaditaan arvio henkilön päihdeongelmasta ja muusta psykososiaalisesta statuksesta sekä informoidaan palveluista ja päihdehaitoista. Kuntoutumissuunnitelman pohjalta päätetään vangin sijoittamisesta. Ensivaihe olisi tarkoituksenmukaista keskittää erityiseen vastaanottoyksikköön. Vieroitusvaiheen jälkeen päihdeongelmainen vanki sijoitetaan päihteettömälle osastolle tai päihdekuntoutusohjelmaan, mikäli hänellä on halu työskennellä päihdeongelmansa voittamiseksi. Vapautumisen lähestyessä vankia tulee valmentaa retkahduksen ehkäisyyn ja luoda tukiverkostot kotikuntaan tai sinne, mihin hän on sijoittumassa. Eräissä tapauksissa on ollut mahdollista sijoittaa vanki ennen vapautumistaan vankilan ulkopuolelle päihdehuollon laitokseen. Vankeinhoitolaitos on panostanut viime vuosina varsin voimakkaasti päihdetyöhön. Vankiloihin onkin saatu useita uusia virkoja päihdetyöhön, joista sijoitettiin 10 terveydenhuoltoon. 7 (18)

11 5 TERVEYSKARTOITUKSEN TULOKSET Kartoitus suoritettiin vankiloiden terveydenhuoltohenkilökunnan toimesta täyttämällä joka kolmannesta miesvangista, kaikista naisvangeista, kaikista ulkomaalaisista vangeista ja kaikista sairaalahoidossa olevista vangeista terveydentilaa koskeva lomake Lomakkeet täytettiin käytettävissä olleiden terveydenhuollon dokumenttien mukaisesti. Tämän materiaalin laatu oli vaihteleva, joten tuloksia on tarkasteltava kriittisesti. Monet vankien terveydentilasta tässä kartoituksessa saatavat tunnusluvut on ymmärrettävä minimiluvuiksi, koska kattavia terveystarkastuksia oli suoritettu vain pienelle osalle vangeista. Keskeiset tulokset: Erot edellä mainittujen vankiryhmien välillä eivät olleet kovin suuria. Suurimmiksi sairausryhmiksi todettiin huumausaineiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus (46%), alkoholiriippuvuus (39%), vankilassa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö tai sairaus (39%) ja lähinnä suonensisäisen huumeiden käytön kautta leviävät virussairaudet (28%). Seuraavaksi yleisimpiä olivat tapaturmat ja niiden jälkitilat (13 %), hengityselinsairaudet (8 %), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (8 %), neurologiset sairaudet (6 %) ja sydämen sekä verenkiertoelimistön sairaudet (4 %). Jotain lääkärin määräämää lääkitystä sai peräti 58 % vangeista. 70,0 VANKIEN TERVEYDENTILA TERVEYDENHUOLLON ASIAKIRJOJEN PERUSTEELLA 60,0 58,7 50,0 46,0 40,0 39,5 39,8 30,0 26,5 20,0 13,5 14,1 10,0 0,0 1,3 4,2 1,1 1,6 1,6 4,6 8,7 8,4 6,1 Taulukko 3. Vankien terveydentila laaditun kartoituksen perusteella 8 (18)

12 Virusperäinen maksatulehdus (hepatiitti C) oli todettu 26 %.lla vangeista. Vakavamman B-hepatiitin osuus oli 4,2 %, ja HIV-infektio oli todettu 1,1 %:lla. Koska testaukset eivät ole kattaneet kaikkia mahdollisia tartunnansaajia, todelliset esiintyvyysluvut voivat olla suurempia. Virusinfektiot keskittyivät voimakkaasti eteläisen Suomen suljettuihin laitoksiin, jotka näin ollen muodostavat jatkuvasti merkittävän vaaratekijän virushepatiitti ja HIV-epidemioiden leviämiselle. Vakavista psykiatrisista sairauksista kuten skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (biopolaarisairaus eli maanisdepressiivinen mielisairaus) kärsivien tarkkaa määrää ei voida luotettavasti arvioida vankeinhoidon sairauskertomusmerkintöjen perusteella, koska ne osoittautuivat usein tähän riittämättömiksi. Sairaanhoitajan löydettävissä ollut selkeä merkintä psykiatrisesta sairaudesta oli vain 14 %:lla tutkituista, sillä varmaan diagnoosiin johtavaa lääketieteellistä tutkimusta ei useinkaan ollut ennätetty suorittaa. Jokin psykiatrinen oire tai psykiatrinen lääkehoito oli peräti 39 %:lla kaikista vangeista. Kokemusperäisesti vaikuttaa siltä, että skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien osuus vangeista on selvästi kasvanut viime vuosina. Asiakirjojen perusteella 6,9 %:lla vangeista olisi skitsofrenia, vakava masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tähän lukuun on syytä suhtautua suurella varauksella kahdesta eri syystä. Toisaalta diagnostiikka ja häiriöiden kirjautuminen sairauskertomuksiin on selvästi ollut epätarkkaa, toisaalta diagnosoimattomia tai sairauskertomuksiin kirjautumattomia tapauksia epäilemättä on, sillä uusia tapauksia löytyy jatkuvasti niissä vankiloissa, joissa on käytettävissä psykiatrian erikoislääkäri. Huumeet saattavat olla eräs tosiasiallinen selittävä tekijä osassa diagnosoiduista tapauksista, mutta vaikka edellä mainittujen diagnoosien takana olisikin myös huumepsykooseja, korkea prosenttiosuus heijastelee hoidon tarvetta. Myös lähinnä suonensisäisen käytön kautta leviävä C-hepatiitti, joka on todettu 26 %:lla vangeista, liittyy usein psykiatriseen häiriintyneisyyteen, huonoon elämänhallintaan ja itsetuhoiseen riskikäyttäytymiseen. Kroonisia, vakavia, vankeinhoidon ulkopuolista hoitoa vaatineita sairauksia oli 1,26 %:lla tutkituista. Ulkopuolisen hoitopäivän kustannus v oli keskimäärin 550, ja hoitomaksujen lisäys vuodesta 2000 oli 95 %. Vankien itsemurhakuolleisuus on perinteisesti ollut Suomessa muuhun väestöön verrattuna korkea, ja korkeampi kuin muissa pohjoismaissa , 80- ja 90-lukujen mittaan keskimäärin 7-8 vankia surmasi itsensä vuosittain. Tämä merkitsi keskivankilukuun suhteutettujen itsemurhien yleistymistä 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Kolmena viime vuotena vankilukuun suhteutettu itsemurhakuolleisuus on kuitenkin ollut lähes 40 % pienempi kuin edellisellä vuosikymmenellä, eli keskimääräinen itsemurhien määrä on ollut neljä tai viisi vuosittain. Huomiota vaativien itsensä vahingoittamisen tapausten kuten viiltelyn ja terävien esineiden nielemisen osalta voidaan samana aikana havaita jopa n. 70 %:n väheneminen, mutta tässä kysymyksessä tilastointi ei liene aivan yhtä tarkkaa kuin itsemurhien osalta. 9 (18)

13 Yhteenveto ja arvio tehdyn selvityksen pohjalta: - Vähintään neljänneksellä vangeista on C-hepatiittitartunta, mutta hepatiitti B- tartunta on todettu vain 4 %:lla ja HIV-infektio 1 %:lla. Ottaen huomioon se, että kaikkia tapauksia ei liene diagnosoitu, voidaan arvioida että jokin yleensä suonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyvä virustartunta on kolmanneksella vangeista. - Pelkkien sairauskertomusmerkintöjen nojalla voitiin todeta huumeiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus 46 %:lla ja alkoholiriippuvuus 39 %:lla. Näiden tilojen esiintyvyys lienee tosiasiassa suurempi. - Vankilassa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö oli 39 %:lla vangeista. - Huomattavan vakavan psykiatrisen sairauden (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai vakava masennus) diagnoosi oli löydettävissä asiakirjoista 6,9 %:lla. Lukuun on syytä suhtautua kriittisesti, koska terveydenhuollon voimavarat eivät näytä riittäneen tarkkaan diagnostiikkaan. Todellinen esiintyvyys voi olla suurempi. - Huomiota vaatineita tapaturmia ja niiden jälkitiloja oli sairauskertomuksiin kirjautunut 13 %:lla, hengityselinsairauksia 8 %:lla, tuki- ja liikuntaelinsairauksia 8 %:lla, neurologisia sairauksia 6 %:lla ja sydämen sekä verenkiertoelimistön sairauksia 4 %:lla. - Jotain lääkärin määräämää lääkitystä sai peräti 58 % vangeista. Vertailtaessa näitä suuntaa antavia tuloksia Joukamaan tekemän suomalaisten vankien terveys -tutkimuksen tuloksiin vuonna 1985 suoritetusta otannasta voidaan todeta sairastavuuden ilmeisesti lisääntyneen, vaikka tämä selvitys ei olekaan täysin vertailukelpoinen verrattuna tuolloiseen perusteelliseen tutkimukseen, johon kuului vankien kliininen tutkiminen. Selvä hoidon tarve todettiin tuolloin 35 %:lla ja mahdollinen hoidon tarve 42 %:lla vangeista, kun nyt lääkärin määräämää lääkitystä sai 58 % vangeista. Hepatiitit ja HIV-infektiot eivät muodostaneet tuolloin mitään ongelmaa. Alkoholismi todettiin tuolloin 44 %:lla vangeista, eli huolellinen tutkimus johti vain hieman suurempaan esiintyvyyslukuun kuin tässä asiakirjakartoituksessa (39%). Narkomaniadiagnoosi asetettiin vuoden 1985 aineistossa 6,2 %:lle tutkituista. Tässä selvityksessä jouduttiin tyytymään laajempaan kategoriaan huumeiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus, joka todettiin 46 %:lla tutkituista. Vaikka tästä joukosta vain osa on varsinaisesti narkomaaneja eli huumeriippuvaisia, puhuu havainto yhdessä C- hepatiitin 26 %:n esiintyvyyden kanssa huumeongelmien moninkertaistumisen puolesta. Vuoden 1985 aineistossa oli asiapapereihin merkitty mielisairaus 1,4 %:lla tutkituista, ja tutkimuksessa todettava mielisairaus 2,8 %:lla. Verrattaessa tämän tutkimuksen esiintyvyyslukua 6,9 % vuoden 1985 lukuun 1,4 % on todettava, että nykyinen määritelmä vakavan masennuksen osalta on väljempi kuin affektiivisen psykoosin määritelmä vuonna Varovainen arvio voisi olla, että mielisairaustasoisten häiriöiden esiintyvyys vankien joukossa saattaisi olla kaksin- tai korkeintaan kolminkertainen verrattuna vuoteen 1985, mutta tuskin viisinkertainen kuten lukujen suora vertaaminen antaisi ymmärtää. Tuoreessa brittiläisessä tutkimuksessa, jossa potilaat tutkittiin perusteellisesti, todettiin jopa 10 %:lla vangeista mielisairaus (any functional psychosis). On mahdollista, että esiintyvyys suomalaisilla vangeilla on samaa luokkaa. Iso-Britannian sosiaali- ja terveyspoliittinen suuntaus psykiatristen palveluiden osalta on ollut jo 1980-luvulta osin samansuuntainen kuin suuntaus Suomessa luvun alusta alkaen. Vankien itsemurhakuolleisuus ja todetut itsensä vahingoittamiset ovat psykiatristen häiriöiden ilmeisestä lisääntymisestä huolimatta vähentyneet kolmen viime vuoden aikana. Riippuvuutta aiheuttamattoman ja päihdekäyttöön soveltumattoman mielialalääkityksen asianmukaisen käytön on useissa yhteyksissä esitetty vähentävän itsetu- 10 (18)

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Heikki Vartiainen johtava ylilää ääkäri LKT, dosentti Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) Eduskunnassa 18.10.2012 RTHY Tuottaa vankiloiden

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014 1 Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet Keskushallintoyksikkö PL 7252 01051 LASKUT Päivitetty 26.11.2014 Verkkolaskuosoite: 003703120817 Välittäjän tunnus: 003710948874

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Ajankohtaista vankilaterveydenhuollosta ja korvaushoidon suuntaviivat

Ajankohtaista vankilaterveydenhuollosta ja korvaushoidon suuntaviivat R I K O S S E U R A A M U S LAITOS TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ C R I M I N A L S A N C T I O N S A G E N C Y H E A LTH C A R E S E R V I C E S Ajankohtaista vankilaterveydenhuollosta ja korvaushoidon suuntaviivat

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys 4.2.2010

Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys 4.2.2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOS PROTTSPÅFÖLJDMYDIGHETEN CRIMINAL SANCTIONS AGENCY TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ PRISON HEALTH CARE SERVICES Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys 4.2.2010 Jorma Aarnio Alueylilääkäri

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012 Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012 Vankien terveystutkimuksen tavoitteet Tutkia rikosseuraamusasiakkaiden terveyttä,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Asetusluonnos Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Toimenpiteet 2015-2018 30.10.2014 1 Suunnitelman lähtökohtia Rikosseuraamuslaitos pystyy suunnitelman avulla toteuttamaan kevään 2014 kehyspäätöksen mukaiset

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 Luonnos 18.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2002 Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen. Työryhmän raportti 31.12.

Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2002 Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen. Työryhmän raportti 31.12. R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2002 Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen Työryhmän raportti 31.12.2001 HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot