Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti 31.12.2002"

Transkriptio

1 R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 1/2003 Vankien terveydenhuollon kehittäminen Työryhmän raportti

2 RIKOSSEURAAMUSVIRASTOLLE Rikosseuraamusvirasto asetti työryhmän selvittämään vankien terveydenhuoltoa. Vankien terveydentilan huonontuminen ja heidän terveydenhoidollisten tarpeidensa kasvu oli aiheuttanut tarpeen perusteellisesti tarkastella, miten vankien terveydenhuoltoa tulisi ja voitaisiin kehittää. Työryhmän tuli saada selvityksenä valmiiksi mennessä. Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys: 1) Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä 2) tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Työryhmään nimettiin seuraavat jäsenet: ylilääkäri Hannu Lauerma, puheenjohtaja Vankimielisairaala johtaja Esko Aaltonen Hämeenlinnan vankila ylilääkäri Juha Markkula Turun vankila lääkäri Terhi Wuolijoki Jokelan vankila Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri Leena Arpo Rikosseuraamusvirasto aluejohtaja Ahti Lempiö Rikosseuraamusvirasto ylitarkastaja Sinikka Vahvaselkä Rikosseuraamusvirasto terveydenhuollon tarkastaja Virpi von GruenewaldtRikosseuraamusvirasto sairaanhoitaja Anna-Liisa Kinnunen Tehy / Mikkelin vankila pääluottamusmies Jari Tuomela VVL ylilääkäri Aulikki Ahlgren Vantaan vankila osastonhoitaja Sirpa Hakamäki, sihteeri Hämeenlinnan vankila,vankisairaala Lisäksi työryhmään kutsuttiin: ylilääkäri Terhi Hermanson ylilääkäri, dosentti Kimmo Kuoppasalmi Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyslaitos Työryhmän tuli kuulla asiantuntijoina mm. laitosten ja niiden henkilökunnan edustajia. Työryhmän tuli erityisesti selvittää Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon organisaation tarkoituksenmukaisuus ja sen kytkeytyminen terveydenhuollon yleiseen hallintoon sekä työnjako Vankeinhoitolaitoksen itse tuottamien palvelujen ja yleisten terveyspalveluiden välillä. Toinen työryhmän selvitettävä asia oli opioideista riippuvaisten vankien hoidon järjestäminen ja sen vaatimat voimavarat sekä Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian täydentäminen tältä osin. Kolmanneksi työryhmän tuli selvittää henkilöstön oikea mitoitus ja palkkaustaso. Terveydenhuollon toimitilatarpeen huomioon ottaminen laitoskannan uudistamista suunniteltaessa ja terveydenhuollon järjestämisen alueelliset ongelmat olivat myös työryhmän selvitettäviä asioita.

3 Saatuaan loppuraporttinsa valmiiksi työryhmä luovuttaa ehdotuksensa Rikosseuraamusvirastolle. Helsingissä, joulukuun 31 päivänä 2002 Hannu Lauerma Esko Aaltonen Aulikki Ahlgren Leena Arpo Virpi von Grünewaldt Terhi Hermanson Anna-Liisa Kinnunen Kimmo Kuoppasalmi Ahti Lempiö Juha Markkula Jari Tuomela Sinikka Vahvaselkä Terhi Wuolijoki Sirpa Hakamäki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT VANKIEN TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen sairaalat Terveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella Huomioita terveydenhuollon ongelmakohdista PÄIHDETYÖ VANKEINHOITOLAITOKSESSA TERVEYSKARTOITUKSEN TULOKSET VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN ESITYKSET Terveydenhuollon hallinto Terveydenhuollon hallinnon organisaatio Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon taloudelliset resurssit Terveydenhuoltohenkilökunnan resurssit Psykologien asema vankeinhoitolaitoksessa Päihdehoito Jatkotutkimusten ja selvitysten tarve LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET... 19

5 1 JOHDANTO Vankien terveydenhuollon selvittäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä vankien terveydentila on huonontunut ja heidän terveydenhuollolliset tarpeensa ovat kasvaneet. Vankien terveydentilan huonontuessa myös vankien vaatima erikoissairaanhoidon tarve ja sen myötä Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Terveydenhuollon kustannukset olivat 52.2 miljoonaa markkaa vuonna Ulkopuolisten sairaalahoitojen kustannukset lähes kaksinkertaistuivat vuodessa. Vankien terveydenhuollolliset tarpeet ovat kasvaneet johtuen vankien päihdeongelmaisuudesta, heikosta terveydentilasta ja työkyvystä mutta myös vankiluvun kasvusta. Olennaista vankien terveydenhuollon kustannuksissa on se, että Vankeinhoitolaitos ei juurikaan voi itse vaikuttaa kustannusten kehittymiseen. Sairaat ja hoidon tarpeessa olevat vangit on hoidettava rangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Vankiloiden terveydenhuollon pääperiaatteena on järjestää vankiloiden olot sellaisiksi, että vangilla on muun väestön kanssa yhdenvertainen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vangin terveydelle ei saa aiheutua haittaa vankilassa olosta. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskee myös vankipotilaita. Vähimmäissääntöjen soveltaminen - Hyvän vankeinhoidon käsikirjan mukaan terveydenhuolto on vankeinhoidon ensisijaisia tehtäviä, sillä terveyden säilyttäminen on keskeisiä ihmisoikeuksia. Valtion velvollisuus on tarjota vangeille vähintään yhtä hyvä terveydenhuolto, kuin yhteiskunnassa yleensä on tarjolla, sillä vapautensa menettäneet ovat täysin riippuvaisia valtion järjestämistä terveyspalveluista. 2 VANKIEN TERVEYDENHUOLTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoa on aikaisemmin pohtinut Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoryhmä (1976), Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kehittäminen työryhmä (1982) ja Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen työryhmä (2001). Työryhmät ovat esittäneet, että Vankeinhoitolaitoksen tulee edelleen kehittää jo olemassa olevia Vankeinhoitolaitoksen omia terveydenhuollon palveluja. Vankien terveydenhuoltoa selvittävä työryhmä jatkoi kehittämistyötä. Työryhmän tuli laatia selvitys Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta, kehittämistarpeista ja niiden vaatimista toimenpiteistä kustannuksineen. Työryhmän saama tehtävä oli varsin laaja ja työryhmä jaettiinkin kolmeen alatyöryhmään. Hallinnon alatyöryhmän puheenjohtajana toimi Virpi von Gruenewaldt. Muut jäsenet olivat Esko Aaltonen, Sinikka Vahvaselkä, Leena Arpo ja Sirpa Hakamäki. Päihdehuoltoa selvittävän työryhmän puheenjohtajana toimi Ahti Lempiö ja muut jäsenet olivat Terhi Wuolijoki, Jari Tuomela, Anna-Liisa Kinnunen, Aulikki Ahlgren, Terhi Hermanson, Kimmo Kuoppasalmi ja erityisasiantuntijana Marketta Jungner. Vankien terveydentilan selvittämiseksi perustetun alatyöryhmän puheenjohtajana toimi Hannu Lauerma. Muut jäsenet olivat Juha Markkula, Aulikki Ahlgren, Anna-Liisa Kinnunen sekä asiantuntijana Ulla-Maija Kero. Koko työryhmän puheenjohtajana toimi Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma. 2 (18)

6 3 VANKIEN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Perusterveydenhuolto Vankiloiden terveydenhuollon pääperiaatteena on järjestää vankiloiden olot sellaisiksi, ettei vangin terveydelle aiheudu haittaa vankilassa olosta. Vangilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki koskee myös vankiloiden terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltohenkilökunta on siten salassapitovelvollinen muihin vankeinhoidossa työskenteleviin nähden. Vankiloiden perusterveydenhuolto on järjestetty siten, että jokaisessa vankilassa työskentelee vähintään yksi kokopäivätoiminen sairaanhoitaja ja vähintään osaaikainen lääkäri, jonka vastaanotto on 1-3 kertaa viikossa siirtoloita lukuunottamatta. Sairaanhoitajan vastaanotto on päivittäin, ja hän arvioi lääkärin vastaanotolle menevien vankien hoidon kiireellisyyttä. Jokaiselle laitokseen saapuvalle työhön sijoitettavalle vangille tulee tehdä tulotarkastus (yleiskirje: Vangin terveydentilan seuranta) vuonna Tällöin hänen terveydentilansa sekä työkykynsä selvitetään ja tehdään päihdearvio ja järjestetään mahdollisesti tarvittava katkaisuhoito. Valitettavasti tällä hetkellä resurssipuutteen takia kaikille vangeille ei ehditä tehdä tulotarkastusta. Vankilaan saapumisen yhteydessä vanki saa myös perushygieniapakkauksen. Tartuntatautien vastustamistyö vankiloissa sisältää mm. terveysneuvontaa, suojautumis-mahdollisuuksien järjestämistä, vapaaehtoisia testauksia ja rokotuksia. Perushygieniapakkauksessa on ohjeet kondomin käytöstä sekä pistosvälineiden puhdistamisesta ja hävittämisestä, sekä henkilökohtaiset desinfektiotarvikkeet. Puhdistusvälineitä on myös mahdollisuus saada vankilan poliklinikalta ja desinfektioainetta on myös yleisissä tiloissa. Vankien hakeutumista HIV-testeihin kannustetaan. Lähes kaikissa vankiloissa on käytössä HIV-pikatestit, ja vuonna 2001 tehtiinkin yhteensä HIV-testiä (sisään tulevia vankeja oli vuonna 2002). Testausta suositellaan vangeille, joilla on ollut riskikäyttäytymistä, varsinkin ruiskuhuumeiden käyttöä. Testissä käymisestä tai HIV-positiivisuudesta ei kerrota terveydenhuollon ulkopuolisille ilman potilaan suostumusta. Kansanterveyslaitoksen suosituksen mukaisesti riskiryhmille annetaan maksuton B-hepatiitti- tai influenssarokotus ja tarvittaessa harkinnan mukaan A-hepatiittirokotus. Perusterveydenhuollossa kiinnitetään huomiota vangin päihdeongelman hoitoon. Vangille annetaan tietoja päihteiden vaikutuksista, terveysriskeistä sekä motivoidaan päihdeongelman hoitoon ja kerrotaan tarjolla olevista hoito-ohjelmista. Näin pyritään myös vaikuttamaan päihteiden kysyntään. Päihteiden käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet hoidetaan yleensä vankilassa vankilan lääkärin ohjeiden mukaan. Mikäli vangilla on vaikeampia vieroitusoireita, hänet voidaan lähettää Vankeinhoitolaitoksen sairaalaan tai ulkopuoliseen sairaalahoitoon. Jos vangille on aloitettu opioidilääkehoito korvaus- tai ylläpitohoitona ennen vankilaan tuloa, hoitoa jatketaan myös vankilassa. Vankilalääkärit huolehtivat vankien psykiatrisesta perushoidosta ja useilla vankilan sairaanhoitajilla on psykiatrian suuntautumisvaihtoehdon mukainen koulutus. Erikoislääkäritasoista hoitoa antavat Vankeinhoitolaitoksen neljä päätoimista psykiatria. 3 (18)

7 Vangin lääkehoidon määrää vankilan lääkäri tai hammaslääkäri. Sairaanhoitaja voi antaa joitakin ilman reseptiä saatavia lääkkeitä. Vankeinhoitolaitoksen peruslääkevalikoimaan ei kuulu riippuvuutta aiheuttavia lääkeaineita. Vankilan lääkäri harkitsee, voidaanko siviilissä tai toisessa vankilassa määrättyä lääkehoitoa jatkaa. Hammashuoltoa varten useimmissa vankiloissa on omat tilat ja välineet. Vankilan velvollisuutena on turvata hammashoito, joka on välttämätön sairauden hoitamiseksi tai huomattavan vahingon estämiseksi. Äkillisen hammassairauden ensiapu järjestetään aina vankilan kustannuksella. Muun hammashoidon antaminen vankilan kustannuksella on harkinnanvaraista ja riippuvainen mm. tuomion pituudesta ja vangin ansiomahdollisuuksista. Yhteenveto Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon suoritteista vuosina 2000 ja 2001 on taulukossa 1. Taulukosta käy ilmi mm. hoitojaksot ja hoitopäivät siviilisairaaloissa, poliklinikkakäynnit, käynnit vankilan lääkärillä ja hammaslääkärillä sekä hoitopäivät ja hoitojaksot Vankeinhoitolaitoksen omissa sairaaloissa. Vankilakohtaiset suoritteet ovat liitteessä 1. Yleissairaanhoito Hoitojaksot siviilisairaalassa Hoitopäivät Poliklinikkakäynnit terv.huol.lait Käynnit vankilalääkärillä Käynnit vankilan hammaslääkärillä Hoitokirjaukset (avoterv.h.) Lääkärit Hoitohenkilökunta Hammashoito 7128 Vankisairaalassa Hoitojaksot Hoitopäivät Vhl:n psykiatrisessa sairaalassa Hoitojaksot Hoitopäivät Taulukko 1. Terveydenhuollon suoritteet vuosina 2000 ja Vankeinhoitolaitoksen sairaalat Vankeinhoitolaitoksella on kolme sairaalaa; Turussa Vankimielisairaala (40 potilaspaikkaa), Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala (15 potilaspaikkaa) ja Hämeenlinnassa Vankisairaala (68 potilaspaikkaa). Vankimielisairaalassa hoidetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevia miesvankeja ja tehdään rikoksesta syytteessä olevien mielentilatutkimuksia. Vankimielisairaala toimii hallinnollisesti itsenäisenä laitoksena osana vankeinhoitolaitosta ja sitä johtaa ylilääkäri. Potilaat tulevat Vankimielisairaalaan useimmiten vapaaehtoisesti vankilalääkärin lähetteellä. Tahdosta riippumaton hoito on mahdollista, mikäli mielenterveyslain mukaiset edellytykset ovat olemassa. Keskimääräinen hoitoaika Vankimielisairaalassa on viisi viikkoa, ja hoitojaksoja on vuosittain noin 300. Vankimielisairaalassa on ympä- 4 (18)

8 rivuorokautinen lääkäripäivystys, joten se voi ainoana vankeinhoidon terveydenhuollon yksikkönä ottaa hätätapauksissa vastaan päivystyspotilaita koska tahansa. Ennen Helsingin vankilassa sijainnut psykiatrinen sairaala siirtyi Vantaan vankilaan vuonna Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala vastaanottaa potilaita oman vankilan lisäksi Helsingin vankilasta, Jokelan vankilasta, Keravan vankilasta, Konnunsuon vankilasta ja Pyhäselän vankilasta. Sairaalan johtajana toimii ylilääkäri, joka vastaa hallinnosta ja potilaiden hoidosta. Potilaiden hoitoon tulon syynä voi olla mm. masennus, itsemurhariski, ahdistuneisuus tai pelkotilat, psykoottisuus tai päihteiden käytön aiheuttama psyykkinen oireilu. Hoito on vapaaehtoista. Sairaalassa ei toteuteta tahdosta riippumatonta hoitoa, eikä lääketieteellistä huomiota ympäri vuorokauden vaativia potilaita voida hoitaa. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Hämeenlinnan vankisairaala toimii hallinnollisesti Hämeenlinnan vankilan alaisuudessa. Sairaalan toiminnasta vastaa ylilääkäri. Hämeenlinnan vankisairaala palvelee kaikkia Suomen vankiloita. Sairaalassa on neljä vuodeosastoa sekä yksi kuntoutumisosasto. Potilaspaikoista viisi on naispotilaille ja loput miespotilaille. Potilaiden hoitoon tulon syy on useimmiten somaattinen, mutta myös psykiatrisia potilaita hoidetaan. Suuri potilasryhmä on päihdeongelmaiset potilaat, joille järjestetään kuntoutusta. Hämeenlinnan vankisairaalaan tulee potilaita sekä muista vankiloista että suoraan siviilisairaaloista jatkohoitoon. Vankisairaalassa ei ole lääkäripäivystystä, mutta hoitohenkilökunta työskentelee kolmessa vuorossa. Sairaalan poliklinikalla toimivat erikoislääkäreiden vastaanotot sekä päivystysvastaanotot. Erikoislääkäreiden konsultaatiokäynnit on tarkoitettu lähinnä osastojen potilaille sekä Hämeenlinnan vankilan vangeille. Poliklinikalla toimii myös laboratorio, lääkekeskus, röntgen, fysioterapia, välinehuolto, hammaslääkäri sekä toimintaterapia. 3.3 Terveydenhuolto Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) hyväksymien vankeinhoidon vähimmäissääntöjen soveltamisoppaaksi on laadittu kirja Vähimmäissääntöjen soveltaminen Hyvän vankeinhoidon käsikirja. Vankilan terveydenhuolto kehotetaan 22. vähimmäissäännössä liittämään mahdollisimman tiiviisti maan yleiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Vankien terveydenhuollossa tulisi vähimmäissäännön mukaan hyödyntää paikkakunnalla saatavilla olevia yleisen terveydenhuollon hoito- ja asiantuntijapalveluja. Vankeinhoitolaitoksen ei ole ollut tarkoituksenmukaista tuottaa itse kaikkia palveluja, sillä väestöpohja eli vankipopulaatio on pieni. Vankimäärä on tosin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja ennusteiden mukaan vankimäärä kasvaa edelleen. Lisäksi palvelujen tuottamisessa ongelmana Suomessa on pitkät välimatkat. Vankien terveydentilan huonontuessa ja vankimäärän kasvaessa heidän erikoissairaanhoidon tarpeensa on ollut voimakkaassa kasvussa. Ulkopuolisen sairaalahoidon kustannukset ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Ulkopuolista sairaalahoitoa tarvitaan esimerkiksi naisten kohdalla mielenterveyslain mukaisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa. Toinen syy, jolloin tarvitaan ulkopuolista laitoshoitoa on se, etteivät Hämeenlinnan vankisairaalan tarjoamat palvelut ole riittäviä tai potilaspaikat ovat täynnä. Hämeenlinnan vankisairaalassa ei ole lainkaan lääkäripäivystystä ja hoitajien lukumäärä suhteessa potilaiden lukumäärään on vain 1/3 siitä, mitä muissa terveydenhuollon laitoksissa on. Näin ollen Vankisairaalassa ei voida hoitaa potilaita, jotka ovat kovin huonokuntoisia. Vankipotilaiden erikoissairaanhoito toteutuukin pääosin Vankeinhoitolaitoksen omien palvelujen ulkopuolella. Taulukossa 2 on esitetty Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset vuosina (18)

9 TERVEYSPALVELUMENOT VUOSINA (muutettu euroiksi) Muutos% 2002 Muutos% (00-01) (01-02) Lääkäripalkkiot % % Laboratoriotutkimukset % % Fysikaalinen hoito % % Hoitopäivämaksut Poliklinikkamaksut % Yhteensä: % Lääkkeet % Taulukko 2. Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kustannukset vuosina Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa terveydenhuoltoa vangeille järjestetään myös polikliinisesti. Esimerkiksi HIV-tartunnan saaneen vangin lääketieteellinen hoito toteutetaan yhteistyössä julkisen erikoissairaanhoidon yksikön kanssa. Erikoislääkäreiden palvelut ostetaan yksityisiltä lääkäreiltä tai vanki lähetetään siviilisairaalan poliklinikalle. Leikkaukset tehdään pääosin julkisissa terveydenhuollon yksiköissä. Ensihoitotilanteissa tarvitaan usein Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolista terveydenhuoltoa. Hammashuollon potilaskäynneistä 90 % hoidetaan vankiloiden omissa hammashoitoyksiköissä. Ulkopuolista terveydenhuoltoa tarvitaan myös silloin, kun lomalla ollessaan vanki sairastuu tai hänelle sattuu jokin tapaturma. Tällöin hän turvautuu ensin siviiliterveydenhuoltoon, ja jatkohoito tapahtuu joko vankilassa tai Vankisairaalassa. Ulkopuolisista sairaalahoidoista laaditaan esitys Rikosseuraamusvirastoon vankeinhoitolaitoksen ylilääkärille, joka hyväksyy tai hylkää ulkopuolisen hoidon. Useimmiten on kysymys päivystystapauksista, jolloin esitys tehdään vasta jälkikäteen Huomioita terveydenhuollon ongelmakohdista Terveydenhuollossa työskentelevät työryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että vankiloihin näyttää kerääntyvän enenevästi erittäin vaikeahoitoisia ja vakavasti sairaita potilaita, joilla on sekä krooninen psykiatrinen sairaus että henkeä uhkaavia päihdevieroitusoireita. Osa potilaista on vankilaan tullessaan lähinnä pesun ja perushoidon tarpeessa, mutta muutamassa vuorokaudessa heille kehittyy henkeä uhkaava vieroitusoireyhtymä alkoholinkäytön, päihdekäyttöön sopivien rauhoittavien lääkkeiden väärinkäytön ja muun laittoman käytön loppuessa. Tämän henkeä uhkaavan akuuttivaiheen tultua hoidetuksi on usein todettavissa lisäksi päihteistä riippumaton vakava psykiatrinen sairaus. On herännyt vaikutelma, että tällaisten potilaiden yleistyminen liittyy kunnallisen psykiatrisen hoitojärjestelmän rajuun heikentämiseen 1990-luvun alussa ja päihteiden käytön yleistymiseen. Myös asianmukaisen jatkohoidon järjestäminen vankeuden jälkeen on usein ongelmallista psykiatrisille ja moniongelmaisille potilaille sopivien hoitopaikkojen puutteen vuoksi. Vakavien vieroitusoireyhtymien ja niiden yhteydessä esiintyvien muiden psykiatristen ja somaattisten sairauksien hoidossa vankeinhoidon terveydenhuolto on toiminut kapasiteettinsa ylärajoilla. Työryhmä on vakavasti huolestunut siitä, koska tapahtuu ensimmäinen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen johtava komplikaatio, joka 6 (18)

10 johtuu resurssien puutteesta. Vakavimpien vieroitusoireyhtymien ainoa hoitopaikka vankeinhoidossa on Vankimielisairaala, ja sielläkin hoitoa vaikeuttaa päivystysaikana saatavien laboratorio- ja röntgenpalveluiden puuttuminen. Tällaisia tiloja hoidetaan monissa maissa sisätautien teho-osastoilla. Vankimielisairaalaan lähetettyjen potilaiden joukossa on ollut useita komplisoituja tapauksia, joissa kysymys on ollut useasta samanaikaisesta sairaudesta deliriumtilan syynä. 4 PÄIHDETYÖ VANKEINHOITOLAITOKSESSA Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian ensimmäinen osa Toimintaohje vuosille on yleinen ohje päihdetyölle. Laitosten päihdestrategia koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. päihteiden tarjonnan ja päihderikollisuuden ehkäisy 2. päihteiden kysynnän ehkäisy 3. päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy ja 4. päihdeongelmaisen vangin kuntoutusjatkumon turvaaminen yhteistyössä vangin kotikunnan kanssa. Tavoitteena on vangin selviytymisen parantaminen vankeusaikana sekä sellaisten olosuhteiden luominen, jotka mahdollistavat päihteiden vastaista työtä vankeinhoidossa. Vankikohtaisesti tavoitteena on vangin motivointi päihteettömyyteen ja päihdehaitoista informointi sekä tarvittaessa hoitoon ohjaaminen, hoito ja kuntoutus ja hoitojatkumon turvaaminen loppuvankeuden ajan ja vapaudessa. Hyvä päihdevalvonta luo edellytykset edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian toinen osa, Päihdevalvonnan käsikirja, on julkaistu vuonna Päihdevalvonnalla eli valvonnalla, tarkastuksilla ja päihteiden käyttöön puuttumisella pyritään ehkäisemään päihteiden tarjontaa ja päihderikollisuutta. Vangin saapuessa laitokseen ensivaiheeseen kuuluu tarvittaessa päihdevieroitus ja päihdesairauksien hoito. Sen jälkeen laaditaan arvio henkilön päihdeongelmasta ja muusta psykososiaalisesta statuksesta sekä informoidaan palveluista ja päihdehaitoista. Kuntoutumissuunnitelman pohjalta päätetään vangin sijoittamisesta. Ensivaihe olisi tarkoituksenmukaista keskittää erityiseen vastaanottoyksikköön. Vieroitusvaiheen jälkeen päihdeongelmainen vanki sijoitetaan päihteettömälle osastolle tai päihdekuntoutusohjelmaan, mikäli hänellä on halu työskennellä päihdeongelmansa voittamiseksi. Vapautumisen lähestyessä vankia tulee valmentaa retkahduksen ehkäisyyn ja luoda tukiverkostot kotikuntaan tai sinne, mihin hän on sijoittumassa. Eräissä tapauksissa on ollut mahdollista sijoittaa vanki ennen vapautumistaan vankilan ulkopuolelle päihdehuollon laitokseen. Vankeinhoitolaitos on panostanut viime vuosina varsin voimakkaasti päihdetyöhön. Vankiloihin onkin saatu useita uusia virkoja päihdetyöhön, joista sijoitettiin 10 terveydenhuoltoon. 7 (18)

11 5 TERVEYSKARTOITUKSEN TULOKSET Kartoitus suoritettiin vankiloiden terveydenhuoltohenkilökunnan toimesta täyttämällä joka kolmannesta miesvangista, kaikista naisvangeista, kaikista ulkomaalaisista vangeista ja kaikista sairaalahoidossa olevista vangeista terveydentilaa koskeva lomake Lomakkeet täytettiin käytettävissä olleiden terveydenhuollon dokumenttien mukaisesti. Tämän materiaalin laatu oli vaihteleva, joten tuloksia on tarkasteltava kriittisesti. Monet vankien terveydentilasta tässä kartoituksessa saatavat tunnusluvut on ymmärrettävä minimiluvuiksi, koska kattavia terveystarkastuksia oli suoritettu vain pienelle osalle vangeista. Keskeiset tulokset: Erot edellä mainittujen vankiryhmien välillä eivät olleet kovin suuria. Suurimmiksi sairausryhmiksi todettiin huumausaineiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus (46%), alkoholiriippuvuus (39%), vankilassa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö tai sairaus (39%) ja lähinnä suonensisäisen huumeiden käytön kautta leviävät virussairaudet (28%). Seuraavaksi yleisimpiä olivat tapaturmat ja niiden jälkitilat (13 %), hengityselinsairaudet (8 %), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (8 %), neurologiset sairaudet (6 %) ja sydämen sekä verenkiertoelimistön sairaudet (4 %). Jotain lääkärin määräämää lääkitystä sai peräti 58 % vangeista. 70,0 VANKIEN TERVEYDENTILA TERVEYDENHUOLLON ASIAKIRJOJEN PERUSTEELLA 60,0 58,7 50,0 46,0 40,0 39,5 39,8 30,0 26,5 20,0 13,5 14,1 10,0 0,0 1,3 4,2 1,1 1,6 1,6 4,6 8,7 8,4 6,1 Taulukko 3. Vankien terveydentila laaditun kartoituksen perusteella 8 (18)

12 Virusperäinen maksatulehdus (hepatiitti C) oli todettu 26 %.lla vangeista. Vakavamman B-hepatiitin osuus oli 4,2 %, ja HIV-infektio oli todettu 1,1 %:lla. Koska testaukset eivät ole kattaneet kaikkia mahdollisia tartunnansaajia, todelliset esiintyvyysluvut voivat olla suurempia. Virusinfektiot keskittyivät voimakkaasti eteläisen Suomen suljettuihin laitoksiin, jotka näin ollen muodostavat jatkuvasti merkittävän vaaratekijän virushepatiitti ja HIV-epidemioiden leviämiselle. Vakavista psykiatrisista sairauksista kuten skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (biopolaarisairaus eli maanisdepressiivinen mielisairaus) kärsivien tarkkaa määrää ei voida luotettavasti arvioida vankeinhoidon sairauskertomusmerkintöjen perusteella, koska ne osoittautuivat usein tähän riittämättömiksi. Sairaanhoitajan löydettävissä ollut selkeä merkintä psykiatrisesta sairaudesta oli vain 14 %:lla tutkituista, sillä varmaan diagnoosiin johtavaa lääketieteellistä tutkimusta ei useinkaan ollut ennätetty suorittaa. Jokin psykiatrinen oire tai psykiatrinen lääkehoito oli peräti 39 %:lla kaikista vangeista. Kokemusperäisesti vaikuttaa siltä, että skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien osuus vangeista on selvästi kasvanut viime vuosina. Asiakirjojen perusteella 6,9 %:lla vangeista olisi skitsofrenia, vakava masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tähän lukuun on syytä suhtautua suurella varauksella kahdesta eri syystä. Toisaalta diagnostiikka ja häiriöiden kirjautuminen sairauskertomuksiin on selvästi ollut epätarkkaa, toisaalta diagnosoimattomia tai sairauskertomuksiin kirjautumattomia tapauksia epäilemättä on, sillä uusia tapauksia löytyy jatkuvasti niissä vankiloissa, joissa on käytettävissä psykiatrian erikoislääkäri. Huumeet saattavat olla eräs tosiasiallinen selittävä tekijä osassa diagnosoiduista tapauksista, mutta vaikka edellä mainittujen diagnoosien takana olisikin myös huumepsykooseja, korkea prosenttiosuus heijastelee hoidon tarvetta. Myös lähinnä suonensisäisen käytön kautta leviävä C-hepatiitti, joka on todettu 26 %:lla vangeista, liittyy usein psykiatriseen häiriintyneisyyteen, huonoon elämänhallintaan ja itsetuhoiseen riskikäyttäytymiseen. Kroonisia, vakavia, vankeinhoidon ulkopuolista hoitoa vaatineita sairauksia oli 1,26 %:lla tutkituista. Ulkopuolisen hoitopäivän kustannus v oli keskimäärin 550, ja hoitomaksujen lisäys vuodesta 2000 oli 95 %. Vankien itsemurhakuolleisuus on perinteisesti ollut Suomessa muuhun väestöön verrattuna korkea, ja korkeampi kuin muissa pohjoismaissa , 80- ja 90-lukujen mittaan keskimäärin 7-8 vankia surmasi itsensä vuosittain. Tämä merkitsi keskivankilukuun suhteutettujen itsemurhien yleistymistä 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Kolmena viime vuotena vankilukuun suhteutettu itsemurhakuolleisuus on kuitenkin ollut lähes 40 % pienempi kuin edellisellä vuosikymmenellä, eli keskimääräinen itsemurhien määrä on ollut neljä tai viisi vuosittain. Huomiota vaativien itsensä vahingoittamisen tapausten kuten viiltelyn ja terävien esineiden nielemisen osalta voidaan samana aikana havaita jopa n. 70 %:n väheneminen, mutta tässä kysymyksessä tilastointi ei liene aivan yhtä tarkkaa kuin itsemurhien osalta. 9 (18)

13 Yhteenveto ja arvio tehdyn selvityksen pohjalta: - Vähintään neljänneksellä vangeista on C-hepatiittitartunta, mutta hepatiitti B- tartunta on todettu vain 4 %:lla ja HIV-infektio 1 %:lla. Ottaen huomioon se, että kaikkia tapauksia ei liene diagnosoitu, voidaan arvioida että jokin yleensä suonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyvä virustartunta on kolmanneksella vangeista. - Pelkkien sairauskertomusmerkintöjen nojalla voitiin todeta huumeiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus 46 %:lla ja alkoholiriippuvuus 39 %:lla. Näiden tilojen esiintyvyys lienee tosiasiassa suurempi. - Vankilassa hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö oli 39 %:lla vangeista. - Huomattavan vakavan psykiatrisen sairauden (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai vakava masennus) diagnoosi oli löydettävissä asiakirjoista 6,9 %:lla. Lukuun on syytä suhtautua kriittisesti, koska terveydenhuollon voimavarat eivät näytä riittäneen tarkkaan diagnostiikkaan. Todellinen esiintyvyys voi olla suurempi. - Huomiota vaatineita tapaturmia ja niiden jälkitiloja oli sairauskertomuksiin kirjautunut 13 %:lla, hengityselinsairauksia 8 %:lla, tuki- ja liikuntaelinsairauksia 8 %:lla, neurologisia sairauksia 6 %:lla ja sydämen sekä verenkiertoelimistön sairauksia 4 %:lla. - Jotain lääkärin määräämää lääkitystä sai peräti 58 % vangeista. Vertailtaessa näitä suuntaa antavia tuloksia Joukamaan tekemän suomalaisten vankien terveys -tutkimuksen tuloksiin vuonna 1985 suoritetusta otannasta voidaan todeta sairastavuuden ilmeisesti lisääntyneen, vaikka tämä selvitys ei olekaan täysin vertailukelpoinen verrattuna tuolloiseen perusteelliseen tutkimukseen, johon kuului vankien kliininen tutkiminen. Selvä hoidon tarve todettiin tuolloin 35 %:lla ja mahdollinen hoidon tarve 42 %:lla vangeista, kun nyt lääkärin määräämää lääkitystä sai 58 % vangeista. Hepatiitit ja HIV-infektiot eivät muodostaneet tuolloin mitään ongelmaa. Alkoholismi todettiin tuolloin 44 %:lla vangeista, eli huolellinen tutkimus johti vain hieman suurempaan esiintyvyyslukuun kuin tässä asiakirjakartoituksessa (39%). Narkomaniadiagnoosi asetettiin vuoden 1985 aineistossa 6,2 %:lle tutkituista. Tässä selvityksessä jouduttiin tyytymään laajempaan kategoriaan huumeiden haitallinen käyttö tai huumeriippuvuus, joka todettiin 46 %:lla tutkituista. Vaikka tästä joukosta vain osa on varsinaisesti narkomaaneja eli huumeriippuvaisia, puhuu havainto yhdessä C- hepatiitin 26 %:n esiintyvyyden kanssa huumeongelmien moninkertaistumisen puolesta. Vuoden 1985 aineistossa oli asiapapereihin merkitty mielisairaus 1,4 %:lla tutkituista, ja tutkimuksessa todettava mielisairaus 2,8 %:lla. Verrattaessa tämän tutkimuksen esiintyvyyslukua 6,9 % vuoden 1985 lukuun 1,4 % on todettava, että nykyinen määritelmä vakavan masennuksen osalta on väljempi kuin affektiivisen psykoosin määritelmä vuonna Varovainen arvio voisi olla, että mielisairaustasoisten häiriöiden esiintyvyys vankien joukossa saattaisi olla kaksin- tai korkeintaan kolminkertainen verrattuna vuoteen 1985, mutta tuskin viisinkertainen kuten lukujen suora vertaaminen antaisi ymmärtää. Tuoreessa brittiläisessä tutkimuksessa, jossa potilaat tutkittiin perusteellisesti, todettiin jopa 10 %:lla vangeista mielisairaus (any functional psychosis). On mahdollista, että esiintyvyys suomalaisilla vangeilla on samaa luokkaa. Iso-Britannian sosiaali- ja terveyspoliittinen suuntaus psykiatristen palveluiden osalta on ollut jo 1980-luvulta osin samansuuntainen kuin suuntaus Suomessa luvun alusta alkaen. Vankien itsemurhakuolleisuus ja todetut itsensä vahingoittamiset ovat psykiatristen häiriöiden ilmeisestä lisääntymisestä huolimatta vähentyneet kolmen viime vuoden aikana. Riippuvuutta aiheuttamattoman ja päihdekäyttöön soveltumattoman mielialalääkityksen asianmukaisen käytön on useissa yhteyksissä esitetty vähentävän itsetu- 10 (18)

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain

Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 6/2004 Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain 1.5.2004 Marja-Liisa Muiluvuori 27.5.2004 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT

Lisätiedot

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain

Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain RIKOSSEURAAMUSVIRASTO Rikosseuraamusviraston monisteita 3/2009 Vangit aluevankiloittain ja vankiloittain 1.5.2009 Marja-Liisa Muiluvuori 15.6.2009 Sisällysluettelo OSA I. VANGIT ALUEVANKILOITTAIN...5 Vankeusvankien

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 2 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset 1.4.2014 lukien HEL 2014-000765 T 01 01 00 Päätösehdotus päättänee seuraavista sosiaali- ja

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi 1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/2012 Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2012 11.6.2012 Sisällysluettelo Muutokset aikaisempiin kartoituksiin verrattuna... 3 Käytettyjä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 Luonnos 18.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vankiterveydenhuollon ja sen valvonnan järjestämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela 16.12.2015 VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ 1 Johdanto Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo Skitsofreniapotilaan osastohoito Riitta Keskitalo 14.9.2009 Niuvanniemen sairaala 296 sairaansijaa Mielentilatutkittavat Tuomitsematta jätetyt (kriminaalipotilaat) Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot