Kielen oppiminen. Heli Lehtelä. Helsinki Seminaariesitelmä, kieliteknologiasovellukset HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
|
|
- Leo Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielen oppiminen Heli Lehtelä Helsinki Seminaariesitelmä, kieliteknologiasovellukset HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 1. Johdanto Kieliteknologian avulla voidaan varmasti luoda entistä parempia sovelluksia kielten oppimiseen. Otetaan mukaan tietoa kielen rakenteesta ja käytetään sitä opettamisen pohjana, jolloin käsitys kielen rakenteesta ikään kuin huomaamatta välittyy ihmisen tietoisuuteen. Ensin täytyy tuntea lähde- ja kohdekielen kielioppi ja kielien erityispiirteet. Tämä ei kuitenkaan riitä. Koko kielen oppimisen ongelma lähtee yksilöstä; ihmisen tavasta ymmärtää ja käsitellä kieltä. Jotta voisimme luoda hyviä opetus- ja testausohjelmia, on meidän ensin tutkittava kielen oppimisen prosessia. Ihmisen ymmärryksen tasoa tietyn kielen rakenteista ja muodoista kutsutaan kielelliseksi tietoisuudeksi. Kielellisen tietoisuuden kehitystä on tutkittu erityisesti lapsilla heidän opetellessaan äidinkieltään. Toisaalta monissa tapauksissa voidaan väittää, että kouluikäisillä lapsilla kirjakielen opettelu vastaa ensimmäisen vieraan kielen opettelua. Vaikkakin kielellistä tietoisuutta on tutkittu enimmäkseen lapsilla ja äidinkielen kohdalla, voidaan sitä soveltaa myös aikuisille ja vieraankielen opetteluun. Ihmisen tapa opetella ja oppia kieltä pysyy samanlaisena iästä riippumatta. Toistaiseksi kielellisen tietoisuuden ja vieraan kielen oppimisen suhdetta on tutkittu vain vähän. Kuitenkin yhä kansainvälistyvässä kontekstissa tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten ihminen - erityisesti lapsi oppii vierasta kieltä. Erityisen ajankohtaisia ovat äidinkielen ja vieraan kielen suhteeseen liittyvät kysymykset, sillä on luonnollista, että vieraan kielen taitoa ei tule kehittää äidinkielen kustannuksella. Suomessa on käyty viime aikoina kiivastakin keskustelua esimerkiksi kielikylpyopetuksen ja vieraalla kielellä opettamisen vaikutuksesta äidinkielen osaamiseen, mutta tutkimustietoa aiheesta on niukalti. 2. Kielellinen tietoisuus Kielellinen tietoisuus merkitsee ulkopuolista asennoitumista kieleen, kielen ottamista pohdinnan kohteeksi. Tällaista asennetta voidaan kutsua metalingvistiseksi. Huomio käännetään sanojen merkityksestä niiden muotoon ja funktioon. Metalingvistisen asennoitumisen ilmaantuminen ei ole mitenkään itsestään selvä osa kielellistä kehitystä. Tavanomaisissa tilanteissa harvoin tarvitaan metalingvististä asennoitumista, vaan lapset keskittyvät lähinnä sanojen ja lauseiden merkitykseen.
3 Esikouluiässä lapset alkavat havainnoida eroja sanoissa. Esim. Sana "lammas" muistuttaa jollakin tavalla enemmän sanaa "hammas" kuin "pässi". Lapset alkavat nauttia sanojen osien sekoittamisesta ja ääntämyksen muuntelemisesta, sekä alkavat pohtia sanojen alkuperää. Kielellinen tietoisuus ei kehity kaikilla lapsilla tietyssä iässä, vaan kehitksen kulku on hyvin yksilöllistä. Jotkut lapset saattavat jo pieninä leikitellä kielellä, kun taas toiset tyytyvät kielen käyttämiseen. Syitä lasten erilaisuuteen ei tiedetä, mutta monet tutkimukset viittaavat siihen, että metalingvististä kehitystä voidaan edistää opetuksella. Esimerkiksi runoissa ja loruissa sanojen merkitys on toissijainen muodon korostuessa. Lorut saattavat kiinnittää lapsen huomion niin, että jopa hyvin pienet lapset kykenevät erottamaan kielen muotoja ja osoittavat kielellistä tietoisuutta. He siis pystyvät tarkastelemaan kieltä toisesta näkökulmasta kuin tavallisesti. 3. Kielellisen tietoisuuden osa-alueita 3.1. Äännejärjestelmän ymmärtäminen - fonologinen tietoisuus Sanojen eritteleminen äänteiksi on abstraktia analyysiä, joka ei ole tarpeen sen paremmin puheen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkään. Sen sijaan tekstin lukemisessa ja kirjoittamisessa äänteiden erotteleminen on keskeisessä asemassa. Sanan jakaminen äänteiksi on eri asia kuin äänteiden erottaminen toisistaan. Äänteiden erottamisen kyky kehittyy jo varhain. Useimmat 4-vuotiaat pystyvät jo erottamaan sanat luu ja kuu toisistaan. Tutkimusten mukaan aikuiset, joilla ei ole ollut tilaisuutta opetella lukemista tai kirjoittamista, eivät myöskään pysty käsittelemään äänteitä erillisinä yksikköinä. He eivät osaa jakaa sanaa äänteiksi eivätkä yhdistää äänteitä sanoiksi. Sanat hahmottuvat kokonaisuuksina, eikä niillä tällöin ole esim. määriteltävää alkua. Niinpä kysymys "Millä aurinko alkaa" on käsittämätön. Jos sanan jakaminen äänteiksi on vaikeaa, niin äänteiden yhdistäminen sanoiksi on vielä vaikeampaa. Muistin rajallisuus vaikuttaa siihen, että yhdisteleminen on vaikeaa. Äänteet on muistettava, jotta niiden yhdisteleminen olisi mahdollista. Tavutus auttaa tähän ongelmaan. Kun sanat muistetaan tavupaketteina, muistiin mahtuu enemmän tietoa.
4 3.1.1 Dekoodaus Lukemisessa erotetaan tavallisesti kaksi eri puolta: dekoodaus ja luetun ymmärtäminen. Dekoodauksella tarkoitetaan kirjoitusmerkkien kääntämistä erilaisiksi kielellisiksi yksiköiksi(tavuiksi, sanoiksi, jopa lauseiksi). Dekoodaus ja luetun ymmärtäminen eivät suinkaan ole täysin toisistaan riippumattomia, vaan vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Dekoodaus helpottuu, jos on ymmärtänyt aiemmin lukemansa ja tajuaa tekstin sisällön. Aloittelevalla lukijalla on hallussaan vain harvoja valmiita sanahahmoja. hänellä ei myöskään ole laajaa kokemusta siitä, mitkä kirjainyhdistelmät, sanan osat jne. ovat yleisiä. Lapsi joutuu lukemaan sanat kirjain kirjaimelta. Lukeminen vaatii varmuutta dekoodauksessa ja kykyä äänteiden yhdistämiseen. Kirjoittamista varten sanat on eriteltävä äänteiksi ja kirjoitettava kutakin äännettä vastaava kirjain. Äänneanalyysi on välttämätöntä oikeinkirjoitukselle. Monissa kielissä ääneasu ei vastaa oikeinkirjoitusta, mikä edelleen vaikeuttaa äänneanalyysin tekoa Miten kehittää fonologista tietoisuutta? Metafonologiset harjoitukset auttavat äänteiden hahmottamisessa. Metafonologista tietoisuutta on todettu kehittävän mm. äänneloruilla leikittely, sanojen jakaminen äänteiksi ja äänteiden yhdistämisen harjoittelu. Entisessä Neuvostoliitossa toteutettiin tutkimussarja, jossa äänteitä opetettiin kiinnittämällä huomio kuhunkin sanassa esiintyvään äänteeseen yksi kerrallaan venyttämällä äännettä vuorollaan. Jos harjoiteltiin vaikkapa sanaa marja sanoiopettaja aluksi "mmmmmarja". Samalla laitettiin m-kirjain kuvan alareunan ensimmäiseen ruutuun. Seuraavaksi lausuttiin "maaaarja" ja asetettiin a ruutuun jne. Menetelmän todettiin auttaneen lasten taitoa jakaa sanoja äänteiksi Tietoisuus sanoista - morfologinen tietoisuus Lapset eivät hyväksy leikkiä, jossa esineet vaihtavat nimiä. Koiraa ei voi sanoa haarukaksi, koska koiralla ei voi syödä. Ja toisinpäin. Nimityksien vaihtaminen tarkoittaa 5-6-vuotiaille lapsille ominaisuuksien vaihtamista. Sanat sitoutuvat merkitykseensä, ja lasten on vaikea irtautua tästä sidoksesta. Sanat eivät myöskään erotu selvästi puhevirrassa. Tämän huomaa selvästi kuunnellessaan jotakin vierasta kieltä. On lähes mahdotonta sanoa missä sanarajat menevät. Vielä n. 8-9-vuotiaille tuottaa vaikeuksia jakaa äidinkielensä puhutut lauseet sanoiksi. Esim. lause "Piiloudun talon
5 taakse" voi käsittää koostuvan kahdesta yksiköstä: "piiloudun" ja "talon taakse" Miten morfologisen tietoisuuden muodostumista voi kehittää? Opetuksessa on luonnostaankin paljon tilanteita, jotka johtavat keskusteluihin ja pohdintoihin sanoista. On hedelmällistä pohtia samasta kantasanasta kehittyneiden sanojen oikeinkirjoitusta, tehdä ristisanatehtäviä ja opiskella oikeinkirjoitussääntöjä. Myös pidemmälle menevien opetusmenetelmien on todettu toimivan. On johdettu sanoja, keskusteltu niiden alkuperästä, etsitty sanoille vastakohtia ja synonyymejä. Harjoitusten tärkein saavutus on ollut virittää kiinnostus ja harrastus kieleen, tehdä sanoista kiinnostavia ja houkuttelevia. 3.3 Tietoisuus kielen säännöistä - syntaktinen tietoisuus Riippumatta äidinkielestään lapset hankkivat seitsemänteen ikävuoteensa mennessä pitkälle kehittyneen syntaktisen valmiuden. Syntaksin omaksuminen sujuu yhtä tiedostamatta kuin muukin kielen kehitys. Tavallisin menetelmä mitata lasten syntaktisen tietoisuuden astetta on antaa heidän arvioida, ovatko tietyt lauseet kieliopillisesti oikein. Pelkkä kieliopin sääntöjen havaitseminen ei vielä riitä tehtävistä suoriutumiseen. On myös kyettävä kääntämään huomio lauseen merkityksestä sen kieliopilliseen muotoon. Aivan samoin kuin lapsen on vaikea kiinnittää huomio äänteisiin ja sanoihin sinänsä, on myös vaikeaa keskittyä pelkästään kieliopin sääntöjen tarkasteluun. Viisivuotiaiden mielestä lause Den hunden lilla är söt voi olla kieliopillisesti täysin oikein sen takia, että he ymmärtävät lauseen merkityksen. Arkikielessä lapsi kyllä osaa käyttää oikeata sanajärjestystä. Kaikkein pienimmät lapset tuntuvat perustavan arvionsa lauseiden oikeellisuudelle siihen, ymmärtävätkö he lauseen. Vähän vanhemmat taas siirtyvät käyttämään kriteerinä lauseen merkitystä ja vasta kouluikäiset perustavat arvionsa kieliopilliseen muotoon. Näin ollen lasten kehitys kieliopillisten muotojen arvioimisessa etenee samoja säännönmukaisuuksia noudattaen kuin muukin metalingvistinen kehitys. Syntaktinen tietoisuus ilmenee muutenkin kuin kykynä arvioida lauseita. Kieliopillisten muotojen harkinta voi näkyä myös sekä muiden että omien ilmausten korjaamisena. Syntaktisen tietoisuuden kehittyneempi muoto on kyky määritellä ja kertoa, mikä lauseessa on väärin. Tutkimusten perusteella kielioppivirheet eroavat sen suhteen, miten helppo ne on huomata. Sekä lapset että aikuiset huomaavat helpommin taivutusvirheet kuin sanajärjestyksen virheet.
6 vrt. Pelles bil är röda. Den hunden stora springer. Valitettavasti mikään tutkimus ei ole selvittänyt, miksi tietyt säännöt ovat helpompia kuin toiset. Tieto olisi varsin olennainen opetuksen kannalta. Jos järjestys voitaisiin osoittaa, olisi helppoa järjestää myös opetus helposta asiasta vaikeampaan päin. Erittäin hyvää kielellisen tietoisuuden astetta löytyy aikuisilta, jotka osaavat ottaa kantaa merkityksettömien lauseiden kielioppiin. Tavallisesti he tällöin puhuvat kieltä äidinkielekseen. Esim. Lipsu teuturi hevasti. Hepsut kimu laapivat. Löytyykö lauseista kielioppivirheitä? Syntaktisella tietoisuudella on suuri vaikutus lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Puheessa melodia ja sanajärjestys ilmaisevat lauseen syntaksin. Kirjoitetussa tekstissä melodia puuttuu. Sen asemesta lauseen kielioppi ilmaistaan välimerkeillä. Välimerkkien käyttäminen edellyttää syntaktista tietoisuutta Voiko syntaktista tietoisuutta edistää? Asiaa ei ole suoraan tutkittu. Muiden metalingvististen valmiuksien kohdalla on todettu, että harjoituksilla on mahdollista herättää lasten kiinnostus kieleen. Siksi tuntuukin luultavalta, että innostavalla kieliopin opetuksella voitaisiin edistää metasyntaktista tietoisuutta. 3.4 Tietoisuus merkityksestä Tietoisuus merkityksestä tarkoittaa pragmaattista tietoisuutta. Tietoisuutta siitä, miten kieltä käytetään sekä kielellisten kuvien ja metaforien ymmärtämistä. Tällä alueella kognitiivinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys kohtaavat ja lapsen kokemustaustalla on suuri merkitys. Keskustelussa käytämme kaikkia mahdollisia keinoja tullaksemme ymmärretyiksi; eleitä, ilmeitä jne. Useimmiten on hyvin vaikeaa eritellä mikä osa tiedoista välittyy kielen kautta ja mikä taas muun viestinnän kautta. Kielellisen ilmaisun sopeuttaminen tilanteeseen sopivaksi alkaa jo hyvin varhain, muutaman vuoden iässä. Jotta voisi kiinnittää huomiota puheeseen ja arvioida esimerkiksi ilmausten ymmärrettävyyttä, on omaksuttava ulkopuolinen asenne kieleen ja keskustelutilanteeseen. Mistä sitten tietää millä asteella pragmaattinen tietoisuus on? Eniten pragmaattisen tietoisuuden astetta on tutkittu havainnoimalla lasten kykyä erottaa ilmausten yksiselitteisyys. Alle kahdeksanvuotiaiden on vaikeaa huomata ilmauksien monimerkityksisyyttä. Usein he hyväksyivät loogisesti ristiriitaisia
7 väittämiä ja järjettömiä kysymyksiä. Lasten oma kokemuspohja vaikutti siihen, miten helposti ilmausten mahdottomuus havaittiin. Nuorimmat lapset eivät edes kiinnittäneet huomiota siihen mitä sanottiin, vaan siihen mitä he olettivat sanottavan. Merkityksellisen tietoisuuden taso oli sama testattaessa sitä yksittäisillä lauseilla tai toiminnallisella ympäristöllä. Metaforien ja kielikuvien ymmärtäminen riippuu monista asioista, kuten yleistietouden ja erityistietojen runsaudesta sekä kognitiivisesta kehitystasosta. Lisäksi on osattava irrottautua sanojen varsinaisesta merkityksestä. Jos viisivuotiaalle sanoo hänen olevan oikea enkeli, hän luultavasti kieltää asian sille perusteella, että hänellä ei ole siipiä. Vielä hankalampaa lapsille on yhdistellä ilmiöitä, jotka käsitteellisesti ovat kaukana toisistaan. Esim. Tyttö on kaunis kuin kukka vuotiaat alkavat leikitellä kieleen perustuvilla kaskuilla. Kun lapsi kertoo kaskun: Miten virtahepo sammutetaan? Katkaistaan virta, on se osoitus pragmaattisen tietoisuuden kehittyneisyydestä. Ymmärtääkseen kaskun on irtauduttava sen kirjaimellisesta merkityksestä ja omaksuttava vapaampi asenne kieleen. Lapset alkavat ymmärtää metaforia ensimmäisinä kouluvuosinaan, mutta konkreettisemmalla tasolla kuin aikuiset. Kehittyneempiä kielikuvia he alkavat ymmärtää vasta n vuoden iässä Voidaanko pragmaattista tietoisuutta harjaannuttaa? Lapset, joille luetaan ääneen satuja ja muita kertomuksia, oppivat luottaman kielen ymmärtämisen välineenä ja tottuvat kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Nämä kokemukset kehittävät luultavasti myös kriittistä asennetta kuultuun ja luettuun, sekä tottumusta arvioida ymmärsikö asian vai ei. Keskustelutilanteissa vastaava kriittinen asenne koetaan arvosteluksi ja vihamielisyydeksi. Lukemalla lapsille edistämme luultavasti samalla heidän pragmaattista tietoisuuttaan tarjoamalla heille tilaisuuden pohtia kieltä ja sen ymmärrettävyyttä. Kielikuvien ja metaforien ymmärtämiseksi ei ole olemassa muita harjoituksia kuin mahdollisimman monenlaisten tekstien kuuntelu ja lukeminen. 4. Soveltaminen opetukseen ja tietokoneohjelmiin Huomasin, että varsin monet perinteiset kielenopetustehtävät toimivat varsin hyvin sinällään kielellisen tietoisuuden kehittäjinä. Kuitenkin opetus tuntuu keskittyvän tällä hetkellä varsin paljon pelkälle sanojen merkityksen opettamiselle, varsinkin vieraita kieliä opetettaessa. Kuten aiemmin tuli esille, meidän on pystyttävä irtautumaan ilmausten merkityksistä halutessamme tarkastella kieltä sinänsä. Sama asenne voitaisiin ottaa korostuneemmin mukaan niin kielen opetuksessa kuin kielisovellusten tekemisessäkin. Huomiota voidaan kiinnittää itse kieleen edellä luetellun kaltaisten harjoitusten kautta, sekä käyttämällä opetuksessa hauskoja loruja ja satuja, joissa kielellä leikittely korostuu.
8 Täällä hetkellä kielellisen tietoisuuden osa-alueista ehkä parhaiten opetuksessa ja siihen käytettävissä sovelluksissa otetaan huomioon syntaktisen tietoisuuden kehittäminen. Muut osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Jos muutkin osa-alueet otettaisiin enemmän huomioon, voisi oppilaiden olla helpompi omaksua uusia asioita. Perinteisen sanojen opettelun ja kielioppitehtävien lomaan voitaisiin lisätä mm. äänneharjoittelua. Metalingvistiset harjoitukset eivät sulje pois perinteistä harjoittelua, vaan ne voisivat toimia hyvänä lisänä nykyiselle merkitystä korostavalle opetustavalle. Metalingvistisen opetuksen on havaittu herättävän oppilaiden kiinnostusta kieleen. Kielestä tulee tällöin haaste ja jännittävä löytöretki. Ja mikä toimiikaan sen parempana kannustimena kielen opiskelussa kuin hyvä motivaatio? 4.1 Kielitestit Kuten edellä huomattiin, kielellisen tietoisuuden astetta voidaan myös arvioida erilaisten tehtävien avulla. Tällaisia testejä onkin olemassa paljon enemmän kuin kielellisen tietoisuuden huomioon ottavia opetusohjelmia. Testejä voidaan tietenkin käyttää myös opetuksen tukena. Niiden avulla tiedetään millaista harjoitusta kaivataan lisää. Muutamia testaukseen sopivia seikkoja tietoisuuden asteen havainnoimiseksi: - Ymmärtääkö lapsi sanojen sopimuksenvaraisuuden - Osaako lapsi jakaa sanat äänteisiin - Erottaako lapsi sanojen loppusoinnullisuuden - Osaako lapsi käyttää puheen melodiaa hyväkseen - Osaako lapsi johtaa sanoja - Tunnistaako lapsi kieliopillisia virheitä - Ymmärtääkö lapsi metaforia - Osaako lapsia kertoa sanoille synonyymeja ja vastakohtia Lähteet: Tornéus Margit: Löytöretki kieleen. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittyminen Jyväskylän yliopiston projektiryhmä, Solki. Kielellinen tietoisuus ja vieraan kielen oppiminen.
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotAapisten opettajan oppaat kielellisen tietoisuuden kehittäjinä
TAMPEREEN YLIOPISTO Aapisten opettajan oppaat kielellisen tietoisuuden kehittäjinä Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Hämeenlinna Pro gradu tutkielma Helmikuu 2007 Nieminen Laura Tanhuamäki
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotMä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa
Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotLukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotEurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.
test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotFonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotMoniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?
Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105
KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotMiten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
Lisätiedot5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä
5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotPANSION KOULUN OPS PORTAAT
SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotTekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
Lisätiedot