Metsänhoidon perusteet

Transkriptio

1 Metsänhoidon perusteet Kenttäkurssi Hyytiälässä Johanna Joensuu Kuva:

2 Kurssin ohjelma Ke metsän sukkessio, erilaiset metsikkörakenteet To kasvupaikkatyypit kivennäis- ja turv la Pe metsäluonnon arvokkaat monimuotoisuuskohteet

3 Keskiviikko teema: metsän sukkessio, erilaiset metsikkörakenteet 9-10 kurssin avaus luento lounas maastokohteita päivällinen ilta parityö

4 Kurssin avaus työmuodot käytännön asiat tutustumiskierros Kuva: Katri Leino

5 Kurssin tavoite Opiskelija ymmärtää metsänhoidon perusteet, osaa kuvata suomalaisen metsän rakenteen, metsätyypit, metsän kasvuedellytykset ja puulajisuhteet, ymmärtää metsien merkityksen, niiden hoidon tavoitteet ja menetelmät ja osaa teoriassa soveltaa oppimaansa myös kaupunkimetsien hoitoon. Tuntee metsäalan lainsäädännön ja organisaatioiden pääpiirteet. Kuva: nuuksioclassic.com

6 Työmuodot Luennot Hyytiälässä 3 x 45 min Maastoretkeilyt Hyytiälässä 14 h Luennot/retkeilyt PK-seudulla 3 x 2 h Maastossa tehtävät harjoitukset Parityö kasvupaikkatyypeistä Oppimispäiväkirja Kuva: Hannes Heikura

7 Oppimispäiväkirja Kenttäkurssilla ja syksyn luennoista/retkeilyistä Arvostelu hyväksytty/hylätty Oppimispäiväkirjassa kuvataan oppimisprosessia ja siksi käsiteltyjen asioiden lisäksi korostetaan pohdintaa opittujen asioiden merkityksestä ja sovellusmahdollisuuksista muista perustella oma näkemyksesi, oli se mikä tahansa Pituus 1-2 sivua per päivä (siis yhteensä 6-10 sivua) Palautus mennessä, opettajalta palaute Oppimispäiväkirjaa ei tehdä opettajalle vaan itselle!

8 Käytännön asiat Aamupala 7-8 Lounas Päivällinen

9 Käytännön asiat kurssimaksu toimistoon Tuula Ruususelle viimeistään perjantaina klo 8 A-talon ovikoodi 1137 Instituutin ovikoodi 7254 Tietokoneluokat (mikroluokka klo 23 asti!), A-talo ja instituutti yleinen käyttäjätunnus salasana Langaton HUPnet omilla tunnuksilla täyttäkää henkilötietolomake (huoneissa) Majoitus Impivaarassa pyykinpesumahdollisuus (A-talo) sauna torstai-iltana

10 <- Sauna Impivaara Instituutti A-talo P-alue -> Kuva: Katri Leino

11

12 Kiinnostavia kohteita (jos aikaa jää) Kallenaution kestikievari Siikaneva Korkeakosken rotko (Gallen-Kallelan ateljeekoti Kalela) Kuva: Miia Hinnerichsen Kuva: Kuva: Hannu Polvinen /SLL

13 Luento 1: Metsänhoito, metsä ja metsikkö

14 Luentorunko 1. Mitä on metsänhoito? 2. Metsä ja metsikkö 3. Metsän primääri- ja sekundäärisukkessio 4. Maastoharjoituksen esittely 5. Parityön esittely

15 1. Mitä on metsänhoito? Toimenpiteitä, joilla ihminen tuottaa ja kerää/hyödyntää metsäekosysteemeistä haluamiaan tuotteita tai palveluja Tieteenala, joka nojautuu moniin muihin tieteisiin ekologia, biologia, fysiologia, fysiikka, kemia, tilastotiede, taloustieteet... Soveltavat metsätieteet, esim: metsämaatiede, suometsätiede, metsäpatologia, metsänarviointi, metsäteknologia, metsäekonomia... Metsänhoito on pitkäjänteistä toimintaa, jossa seuraava toimenpide riippuu edellisestä. Ongelmia syntyy, kun lopputulokseen vaikuttavat tekijät muuttuvat käsittelyketjun aikana. Kuva: YLE

16 Metsäekologia ja metsänhoito Metsänhoidon ekologiset tasot: yksilö populaatio eliöyhteisö ekosysteemi (biodiversiteetti) biosfääri (ilmastonmuutos, hiilen sidonta)

17 Metsäekologia ja metsänhoito Metsänhoito on metsäekologian sovellusala ohjataan metsäekosysteemin dynamiikkaa metsän tuotannolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Esim. kasvatettavaa metsää harventamalla valitaan kasvatettavat puulajit ja puuyksilöt Käsittelyllä vaikutetaan metsän rakenteeseen ja tilajärjestykseen, paikalliseen metsän eliöyhteisöön

18 Metla Suomalainen metsä

19 Talousmetsiä ja muita metsiä Talousmetsä päätavoitteena puuntuottaminen Muut metsät päätavoite jokin muu kuin puuntuottaminen suojelualueet (Suomen metsistä 9 % tiukasti suojeltu) tutkimusalueet virkistysalueet puistometsät

20 Metsänhoidon tavoitteet Tavoitteet määrittelee metsänomistaja Taloudelliset tavoitteet Puuntuotanto Muut metsäntuotteet Metsään liittyvät myytävät palvelut Maisema- ja luontoarvot Virkistyskäyttö (retkeily, marjastus, metsästys ) Useita rinnakkaisia tavoitteita -> monitavoitteinen metsänhoito Osalla arvoista merkitystä muillekin kuin omistajalle

21 Metsänomistus Suomessa Metsämaan pinta-alasta koko maassa 60 % yksityisomistuksessa (Etelä- ja Keski-Suomessa 75 %) 26 % valtion (etenkin Itä- ja Pohjois-Suomi) 9 % yhtiöiden 5 % seurakunnat yms. Yksityismetsistä 74 % perheomistuksessa Joka 8. suomalainen omistaa metsää!

22 Metsänhoidon työlajit Menetelmät valitaan tavoitteiden mukaan Eri menetelmät sopivat erilaisille paikoille, puulajeille jne.

23 Päätehakkuu Kuva: pirkanmaanmetsat.fi

24 Kannonnosto Kuva: koneporssi.com

25 Energiapuun korjuu

26 Maanmuokkaus Kuva: metsa.fi

27 Metsänviljely (istutus ja/tai kylvö) Kuva: Erkki Oksanen/Metla Kuva: Uula Kuvaja /YLE

28 Kulotus Kuva: US Fish and Wildlife Service

29 Taimikonhoito

30 Kasvatushakkuu Kuva: puuntuottaja.com

31 Luonnon- tai maisemanhoitotyöt Kuva: Metsähallitus

32 2. Metsä ja metsikkö METSÄ yleisnimi kaikille metsäekosysteemeille ja metsäisille alueille Suomalainen luokittelu: metsämaalla puusto kasvaa vähintään 1 m 3 /ha/v FAOn luokittelu: latvuspeittävyys >10 %, voi saavuttaa 5 m pituuden ( metsämaa + kitumaa, 0,1-1 m 3 /ha/v) METSIKKÖ yhtenäinen alue, joka poikkeaa ympäristöstä (puulajin, iän, tiheyden, kehitysluokan, kasvupaikan tai maaperän suhteen) metsänhoidon perusyksikkö METSÄLÖ yhtenäisenä kokonaisuutena hoidettava metsäalue tietyn tilan/omistajan metsät muodostavat metsälön

33 Erilaisia metsiä ja metsiköitä Metsiä voidaan luokitella eri perusteilla: puulajivaltaisuus puiden koko/ikä metsikön rakenne

34 Luokitteluperuste puulajivaltaisuus Yhden puulajin muodostamat puhtaat metsiköt (männiköt, kuusikot, koivikot) Sekametsät kahden tai useamman puulajin muodostama metsikkö yleensä vähintään 10 % sekapuuosuus Kuva: metsa-tt.fi Kuva: Matti Mela

35 Luokitteluperuste kehitysvaihe ( ikä) Kehitysluokka-käsitteen avulla saadaan eri kasvupaikoilla ja eri puulajeja kasvavat metsät keskenään vertailukelpoisiksi Kehitysluokka kuvaa, missä sukkession (kehityskierron) vaiheessa metsä on (perinteisessä mielessä: kuinka lähellä päätehakkuuikää)

36 Lisäksi mahdollisia mm. Siemenpuumetsikkö Suojuspuumetsikkö Ylispuustoinen taimikko Vajaatuottoinen metsikkö Eri-ikäisrakenteinen metsikkö

37 Luokitteluperuste metsän rakenne Tasaikäinen metsä yksijaksoinen, puut kasvavat yhdessä latvuskerroksessa puut syntyneet samanaikaisesti selkeä kiertoaika Kuva: puuproffa.fi

38 Luokitteluperuste metsän rakenne Kaksijaksoinen metsä kaksi latvuskerrosta alikasvos yleensä syntynyt myöhemmin kiertoaika kummallekin latvuskerrokselle erikseen Kuva: Timo Sadeharju

39 Luokitteluperuste metsän rakenne Eri-ikäisrakenteinen metsä kaikkien ikäluokkien puita ei kiertoaikaa, kasvatus ja uudistaminen tapahtuvat samanaikaisesti (jatkuva kasvatus) vaatii varjoa sietäviä puulajeja taloudellisesti kannattava puuntuotanto haastavampaa kuin tasaikäisissä metsissä? Kuva: wwf.fi

40 3. Metsän primääri- ja sekundäärisukkessio Sukkessio toisiaan seuraavien eliöyhdyskuntien kehityssarja, joka muuttaa alueen ekologista tilaa (resurssit, kilpailutilanne) jossain määrin ennustettavissa kohdistuu kasvillisuuteen (eläimistö mukautuu kasvillisuudessa tapahtuviin muutoksiin, mutta saattaa myös vaikuttaa niihin)

41 Primäärisukkessio kasvillisuus valtaa paljasta maata (esim. maannousema-alueet Pohjanmaalla) Sekundäärisukkessio uusi kasvillisuus valtaa vallitsevalta kasvillisuudelta vapautuvia alueita esim. metsäpalon jälkeinen kehitys Pioneerivaihe sukkession alkuvaihe, nopeakasvuiset (lyhytikäiset) kasvit hallitsevia Kliimaksvaihe sukkession loppuvaihe, lajisto saavuttanut tasapainotilan, uusia yksilöitä syntyy samassa suhteessa kuin vanhoja kuolee

42 Edu.krs.fi

43 Kuva: Simo Veistola

44 Esimerkkejä suomalaisten metsien sukkessiosta Nopeakasvuiset lehtipuut valtaavat ensimmäisinä laajat aukot tuoreilla ja rehevillä kasvupaikoilla Suhteellisen hyvin varjoa sietävä kuusi uudistuu runsaasti valoa läpäisevien lehtipuiden ja mäntyjen alle Valtaosa lehtipuista lyhytikäisiä verrattuna mäntyyn ja kuuseen (männyn max. ikä yli 400 v) Lehtipuut lahoavat vanhetessaan havupuita helpommin -> kaatuvat ja vapauttavat kasvutilaa Alikasvokseen tulleet kuuset ja vesasyntyiset lehtipuut valtaavat muodostuneet aukot Kuusi kehittyy valtapuustoksi, mänty ja lehtipuut jäävät sekapuustoksi Karummilla ja kuivemmilla kasvupaikoilla mänty on vallitseva puulaji koko sukkession kierron

45 Suuri kierto ja pieni kierto Perinteisesti metsän sukkessio on esitetty suuren ja pienen kierron käsittein Seuraavat kuvat: Antti Rakkolainen, Jani Lemmetyinen /PKKY, Marttiina Sairanen /Kainuun Sanomat, Metla, Antti Below, teuva.fi

46 Suuri kierto Pieni kierto häiriö -> puuton vaihe pioneeripuulajit vanhuusvaihe (rappioituminen) uudistumisvaihe päätemetsävaihe (kliimaksvaihe) kehitys- ja kasvuvaihe

47 Suuri kierto ja pieni kierto Suuren kierron on katsottu olevan boreaalisissa metsissä vallitseva Tasaikäismetsätalous nojaa tähän käsitykseen Uusissa tutkimuksissa on havaittu, että suuren kierron käsite on liian kaavamainen kuvaamaan metsän luontaista häiriödynamiikkaa Suuren tuhon kertalaakin sijaan pienialaiset, jatkuvat häiriöt tyypillisempiä boreaalisille havumetsille Stabiili kliimaksvaihe kuitenkin teoreettinen?

48 Suuri kierto ja pieni kierto Metsän erirakenteisuutta lisäävät ja peitteisyyden säilyttävät hakkuutavat (jatkuva kasvatus) mukailevat paremmin metsän luontaista sukkessiota? Eivät kuitenkaan yleensä/välttämättä tuota enempää lahopuuta, joka tärkeä monille metsän uhanalaisille lajeille Erot maiseman, virkistysarvon, muiden metsäntuotteiden kannalta?

49 3. Maastoharjoitus Kullakin kohteella tehdään ja puretaan metsikön rakenteeseen liittyvä harjoitus, johon liittyen piirretään luonnoksia

50 Metsäkasvillisuudessa on erilaisia kerroksia Puukerros Pensaskerros Kuva: peda.net Kuva: Jani Lemmetyinen Kenttäkerros Kuva: oulu.fi Pohjakerros Kuva: sll.fi

51 Metsikön puita voidaan luokitella niiden kilpailuaseman mukaan:

52 3. Maastoharjoitus Maastokohteita 7 kpl, lähtö ruokalan edestä klo 12.15, kesto n. 4 h Varusteet: maastokelpoinen vaatetus, vesipullo, muistiinpanovälineet, harjoitusohje Aseman auto + 1 auto

53 4. Parityö Illan aikana tehdään pareittain min esitys yhdestä kasvupaikkatyypistä. Esitykset pidetään maastossa torstain aikana. Kasvupaikkatyypit (kivennäismaat): Lehto + lehtomainen kangas Antti, Säde, Jakke Tuore kangas Kati, Riikka Kuivahko kangas Johanna, Amanda Kuiva kangas (ja karukkokangas) Siiri, Elina