Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto,

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TOIMINTAKERTOMUS Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, sekä Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston ja ns. muun erikoislääkärikoulutuksen yhteistyön osalta Työterveyslaitos

2 2 Sisältö 1. YLEISTÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA Koulutuksen tavoitteet, rakenteet, rahoitus ja toimintakertomuksen rajaus Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen volyymit vuonna Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen voimavarat yliopistoissa Yliopistojen yhteistyön käytännöt Valtakunnallinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ulkoinen arviointi Julkaisutoiminta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vuonna TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTO HELSINGIN YLIOPISTO Yleistä Koulutustoiminta Kouluttajalääkärikoulutus Muu toiminta ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yleistä Koulutustoiminta Kouluttajalääkärikoulutus Muu toiminta OULUN YLIOPISTO Yleistä Koulutustoiminta Kouluttajalääkärikoulutus Muu toiminta TAMPEREEN YLIOPISTO Yleistä Koulutustoiminta Kouluttajalääkärikoulutus Muu toiminta TURUN YLIOPISTO Yleistä Koulutustoiminta Kouluttajalääkärikoulutus Muu toiminta... 24

3 3 1. YLEISTÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA 1.1. Koulutuksen tavoitteet, rakenteet, rahoitus ja toimintakertomuksen rajaus Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vastaavat maamme viisi lääketieteellistä koulutusta antavaa yliopistoa. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja koulutuspaikkojen verkoston kanssa on alan erikoislääkärikoulutukseen luotu toimiva ja tehokas, työelämän tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä. Työelämän rakenteiden, työn vaatimusten, tieteellisen tiedon ja lainsäädännön muutokset ovat tuoneet työterveyshuollolle uusia tehtäviä ja vaatimuksia osaamiselle. Työurien tukemiseksi tarvitaan osaavia työterveyshuollon erikoislääkäreitä tukemaan työkykyä ja estämään työkyvyttömyyttä. Lainsäädäntö edellyttää työterveyshuollossa päätoimisesti toimivilta lääkäreiltä erikoislääkärin pätevyyttä. Lähivuosien eläköitymiset huomioiden tarvitaan noin 50 uutta työterveyshuollon erikoislääkäriä vuosittain. Kuusivuotinen erikoislääkärikoulutus suoritetaan työssä oppien. Koulutusjärjestelmän osia ovat yliopistollisen opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja rakenteiden määrittely, yliopistojen antama neuvonta ja ohjaus, kentän kouluttajalääkärien antama systemaattinen henkilökohtaisten ohjaus, toimipaikkakoulutus, teoreettinen kurssimuotoinen koulutus sekä valtakunnallinen kuulustelu. Eriytyvän vaiheen koulutuksessa palvelua vaaditaan vuosi kliinisillä erikoisaloilla, kaksi vuotta koulutustyöterveysasemalla, puoli vuotta kuntoutuksen koulutuspaikassa ja puoli vuotta Työterveyslaitoksella. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta on vuodesta 2005 lähtien tuettu erillisellä rahoituslailla, jonka voimassaoloa on jatkettu vuoden 2017 loppuun. Rahoituslain mukainen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määräraha kohdentuu yliopistoille ja Työterveyslaitokselle sekä yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajien terveysasemille käytettäväksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen, sen koordinaatioon ja kehittämiseen. Rahoituslaki mahdollistaa kliinisen opettajan palkkaamisen kuhunkin yliopistoon. Koska yliopistoissa lääketieteen oppialojen resurssit määräytyvät pääosin perusopetuksen opetusvolyymeista, ne ovat täysin riittämättömät työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Rahoituslaki sisältää myös yliopistoille yhteisen määrärahan, josta rahoitetaan Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston toiminta ja muu erikoislääkärikoulutuksen toiminta vuosittaisen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Rahoituslaki mahdollistaa korvaukset koulutuksesta myös yksityissektorin koulutuspaikoille, verrannollisella tavalla kuin julkisen sektorin antamaa erikoislääkärikoulutusta tuetaan EVO-rahoituksella. Työterveyslaitokselle suunnatulla määrärahalla rahoitetaan erikoistuvien ja kouluttavien lääkärien lisätoimia Työterveyslaitosjaksojen saatavuuden parantamiseksi sekä huolehditaan koko rahoituslain määrärahan hallinnoinnista ja raportoinnista STM:öön. Työterveyslaitoksen määrärahasta rahoitetaan myös verkoston pedagoginen erityisasiantuntija, joka tekee päätoimisesti yhteistyötä yliopistojen kanssa erikoislääkärikoulutuksen, etenkin kouluttajalääkärien koulutuksen tukemiseksi. Tässä toimintakertomuksessa keskitytään raportoimaan yliopistojen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen erillisrahoituslailla tuetun yhteisen toimintasuunnitelman mukainen toiminta vuodelta Yliopistokohtaisten valintojen mukaisesti yliopistot raportoivat samalla muitakin toimintojaan mm. perusopetuksesta ja tutkimuksesta Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen volyymit vuonna 2014 Työterveyshuolto on maassamme toiseksi suosituin erikoistumisala yleislääketieteen jälkeen. Vuonna 2014 yliopistoissa oli kirjoilla 842 työterveyshuoltoon erikoistujaa, joista 92 aloitti opintonsa vuonna Valmistuneiden 46 erikoislääkärin määrä ylsi lähelle 50 valmistuvan tavoitetta.

4 4 Taulukko 1. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus yliopistoittain 2014 Yliopisto Erikoistuvat Uudet v.2014 aloittaneet erikoistujat Kouluttajalääkärit Koulutuspaikkasopimukset (toimipisteet) Valmistuneet erikoislääkärit Helsinki Itä-Suomi (40) 9 Oulu (52) 6 Tampere Turku Yhteensä (262) 46 Suomen Lääkäriliiton tilastojen mukaan vuonna 2014 työikäisiä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli 836, joista 795 lääkärillä työterveyshuolto oli viimeksi suoritettu erikoisoikeus. Saman lähteen mukaan työterveyshuollossa toimi kaikkiaan noin lääkäriä, joista arviolta noin kokoaikaisina ja 700 osa-aikaisina. Kaikista työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä noin 30 % toimi julkisella ja 70 % yksityisellä sektorilla, näistä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli julkisella sektorilla 46 % ja yksityisellä sektorilla 57 %. Noin viidennes lääkäreistä oli työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä. Koulutuspaikkasopimusten kautta yliopistoilla on kattava yhteys työterveyshuollon toimijoihin. Vertailun vuoksi Työ ja terveys Suomessa 2012 katsauksessa työterveysyksiköiden määrä oli 475 ja palveluiden piiriin kuului noin 1,9 miljoonaa henkilöä. Puolet henkilöasiakkaista sai palvelut lääkärikeskuksista, 15 % terveyskeskusten työterveyshuollosta, 21 % kunnallisista liikelaitoksista ja osakeyhtiöistä, 9 % työnantajien omista ja 5 % työnantajien yhteisistä yksiköistä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen voimavarat yliopistoissa Yliopistojen perusrahoituksella erikoislääkärikoulutuksen voimavarat olivat hyvin niukat myös vuonna Käytännössä perusrahoituksella on käytettävissä vain professorien työpanosta, usein erityisjärjestelyillä. Professorit toimivat yliopistoissaan erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöinä osan työajastaan, minkä lisäksi heillä on runsaasti oppialan ja hallinnon muita tehtäviä. Itä-Suomen yliopistossa on perusrahoituksella kokoaikainen professuuri, joka on täytetty määräaikaisesti Helsingin yliopistossa on perusrahoituksella kokoaikainen toistaiseksi täytetty professuuri. Tampereen yliopistossa on yliopiston, Työsuojelurahaston ja yritysten ja organisaatioiden yhteisrahoituksella viideksi vuodeksi vv kokoaikainen työterveyden professuuri. Turun yliopistossa on määräaikainen kokoaikainen professuuri yliopiston ja Työsuojelurahaston yhteisrahoituksella vuoteen 2016 saakka. Oulun yliopistossa on perusrahoituksella osa-aikainen (50%) professuuri. Perusrahoituksella toimii Tampereella yliopisto-opettaja ja Helsingissä osa-aikainen (15%) kliininen opettaja, mutta näihin tehtäviin ei kuulu erikoislääkärikoulutus, vaan lääketieteen perusopetus ja Tampereella myös terveystieteiden opetus ja tutkimus. Itä-Suomen yliopistossa opetushoitaja tukee osa-aikaisesti erikoislääkärikoulutusta pienellä panoksella. Erillislain mukainen rahoitus on siten ollut vuonna 2014 välttämätön tuki työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukselle. Sen turvin on ollut mahdollista palkata 100% kliininen opettaja viiteen yliopistoon. Käytännössä osa-aikaiset ratkaisut ovat olleet yleisiä, joilla on varmistettu kokeneiden työterveyshuollon erikoislääkäreiden palkkaaminen näihin tehtäviin. Helsingin yliopiston koordinoimaan Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoon on lisäksi voitu palkata osa-aikaisesti 50% koordinoiva kliininen opettaja sekä 100% valtakunnallinen

5 verkkopedagogi. Muihin yliopistoihin on palkattu verkkopedagogi- ja koordinaattorityövoimaa virtuaaliyliopiston ja muun erikoislääkärikoulutuksen yhteisessä toimintasuunnitelmassa kuvattuihin tehtäviin. Taulukossa 2 kuvataan työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen henkilötyövuosien toteuma vuonna Taulukko 2. Erikoislääkärikoulutuksen voimavarojen toteuma vuonna 2014 (100%=henkilötyövuosi) 5 Yliopisto TTHVYO Helsinki Itä-Suomi Oulu Tampere Turku Professori 100 % 100 % 50 % 100 % 100 % Kliininen opettaja /yliopisto-opettaja 30 % 97 % 100 % 86 % 97 % 100 % Verkkopedagogi 100 % 100 % 60 % 20 % 17 % Pedagogi 100 % * Koordinaattori 89 % Opetushoitaja 20 % Lihavoitu teksti: palkkaus yliopistojen perusrahoituksella henkilöillä myös muita kuin erikoislääkärikoulutuksen tehtäviä. Normaali teksti: palkkaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoituslain määrärahalla *: Työsuhde Työterveyslaitoksella, tehtävät yliopistojen erikoislääkärikoulutuksen tukena 1.4. Yliopistojen yhteistyön käytännöt Yliopistot jatkoivat tiivistä yhteistyötä vuonna Toimintavuosi 2014 alkoi huojentuneissa merkeissä, kun rahoituslakia oli juuri jatkettu ajalle Tästä suuri kiitos kuuluu Helsingin yliopiston professori Kari Reijulan johtamalle ns. raharyhmälle, joka valmisteli materiaalit päätöksentekijöille. Sittemmin rahoituslain mukaisen määrärahan tasoon kohdistuu paineita vielä rahoituslakikauden aikana. Tähän on pyritty vaikuttamaan osana strategiatyötä, joka käynnistettiin keväällä Tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus myös vuoden 2017 jälkeen, sisällölliset painotukset samalla kirkastaen. Yhteisten käytäntöjen linjauksia tehtiin professorien muodostamassa koordinaatioryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi helmikuulle 2014 asti HY:stä prof. Kari Reijula ja maaliskuusta 2014 alkaen OY:stä prof. Leena Ala-Mursula. Koordinaatioryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Osa kokouksista liittyi strategiatyöhön, jolloin työskentelyyn osallistui koordinaattorina professorien lisäksi HY:n kliininen opettaja Rea Lagerstedt. Vuonna 2014 toteutetun erikoislääkärikoulutuksen ulkoisen arvioinnin tueksi perustettiin arviointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi prof. Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta ja sihteerinä koordinaattori Asta Toivonen Helsingin yliopistosta. Arviointiprosessia kuvataan vielä tarkemmin jäljempänä. Laajennettu koordinaatioryhmä kokoontui kaksi kertaa, maaliskuussa Luostolla ja lokakuussa Tuohilammella. Siihen kuuluvat professorien lisäksi kliiniset opettajat, verkkopedagogit, suunnittelijat ja opetushoitajat sekä yliopistojen koulutuspäälliköt, Tuohilammen kokoukseen osallistui laajasti myös sidosryhmien edustajia (STM, TTL, EK, SAK, STTK, STLY). Edellisten valmistelutyötä tehtiin kliinisten opettajien ja kouluttajakoulutuksen työryhmissä, joiden yhteiskokouksia pidettiin vuonna 2014 kuusi kertaa, puheenjohtajana Leena Ala-Mursula. Kentällä tapahtuvan koulutuksen tärkeänä tukena jatkettiin kouluttajakoulutuksen tarjontaa kahdella vaihtoehtoisella mallilla: prosessimaisina noin puoli vuotta kestävinä koulutuksina yliopistokohtaisin variaatioin

6 sekä kahdeksasta puolipäiväisestä moduulista koostuvina moduulikoulutuksina. Kouluttajan oppaan päivittämistä valmisteleva työryhmä työskenteli pedagogisen erityisasiantuntijan Ritva Horpun johdolla. Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston työryhmän työskentelyä kuvataan tarkemmin jäljempänä. Vuonna 2014 jatkettiin myös koulutukseen liittyvien sopimuskäytäntöjen valmistelua, johon palataan vielä vuoden 2015 puolella. Kaikki yliopistot antoivat neuvontaa ja ohjausta työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille, kouluttajalääkäreille ja koulutuspaikkojen edustajille ja tarvittaessa muille koulutuksen sidosryhmille. Huolehdimme osaltamme myös opintohallinnollisista asioista. Alueellista toimintaa ja verkostotyötä koordinoitiin yliopistojen omissa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tiimeissä. Erikoistujille ja heidän kouluttajalääkäreilleen järjestettiin koulutusta yhteisessä toimintasuunnitelmassa suunnitellulla tavalla, yliopistokohtaisissa osioissa ja yhteenvetotaulukoissa jäljempänä kuvatusti. Kaikille kursseille saattoi osallistua myös muiden yliopistojen kirjoilla olevat lääkärit ja tätä mahdollisuutta myös hyödynnettiin Valtakunnallinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ulkoinen arviointi Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen arviointi kaudelta toteutettiin vuonna Koulutuksen ulkoisina arvioijina toimivat professori Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta ja dosentti Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta. Arviointi toteutettiin kehittävänä arviointina. Arviointiprosessi oli nelivaiheinen sisältäen yliopistojen yhdessä laatiman ohjeistetun itsearviointiraportin, arviointihaastattelut ja -vierailut kolmessa koulutusta järjestävässä yliopistossa (Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa), arviointiraportin sekä arviointipalautteen palauteseminaarissa. Koulutusta koskeva itsearviointiraportti koottiin keväällä 2014, ja se toimitettiin arvioijille Päivän mittaiset arviointivierailut toteutettiin Helsingissä , Tampereella ja Kuopiossa Arvioinnissa käytetyt aineistot olivat toisiaan täydentäviä: itsearviointiraportin laadullinen ja määrällinen aineisto, ryhmähaastattelut, vierailujen aikana käydyt keskustelut ja tehdyt havainnot sekä virtuaaliyliopiston oppimateriaalit ja -ympäristöt. Koulutuksen arvioijat laativat kokoamansa materiaalin pohjalta arviointiraportin, joka saatiin luettavaksi Arvioinnin palauteseminaari pidettiin Tuohilammella laajennetun koordinaatiotyöryhmän kokouksen yhteydessä. Tämän jälkeen arviointiraporttiin esitettiin muutamia tarkennuksia, jotka päivättiin tarkistetuksi Arvioinnista julkaistiin tiivistelmä Työterveyslääkäri lehdessä joulukuussa. Koulutuksen arviointiprosessi, ja sen tulokset kootaan yksiin kansiin ja laaditaan julkaisu keväällä Julkaisun kirjoittajina toimivat erikoislääkärikoulutuksen arviointia koordinoiva työryhmä ja arvioijat. Arvioinnin tulokset ovat muokanneet jo vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa Julkaisutoiminta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vuonna 2014 Esitykset ja posterit kongresseissa ja kokouksissa: - Oppimisseikkailu , Helsingin yliopisto: Palosaari M HY, Selänne L HY & Toivonen A HY: Erikoistujan polku Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tehostaminen -esitys. - AMEF (The Association for Medical Education in Finland) Helsinki: Jungewelter S HY. Training the Trainers in Occupational Health in Finland -posteri. - ITK (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) , Aulanko: Selänne L HY & Leino T HY. 10 v. Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoa -posteri.

7 Rytkönen M, UEF. Erikoistuvat lääkärit tarinankertojina työyhteisötaitoja verkosta -esitys. - Lääketieteen valtakunnalliset opetushoitajapäivät , Kuopio: Rytkönen M UEF. Verkko-opetus lääketieteessä teknologia kehittyy, tapahtuuko mitään muuta? - esitys. - AMEE (The Association for Medical Education in Europe) , Milano, Italia Selänne L HY, Toivonen A HY & Leino T HY. 10 years of Virtual University for Occupational Health Care in Finland -posteri. 7 Julkaisut: - Heikkinen J UEF, Ala-Mursula L OY. Erikoistuminen muuttuu. Työterveyslääkäri 2014;32(3): Heikkinen J UEF. Nyt iski hyvä nakki. Työterveyslääkäri 2014;32(4): Räsänen K UEF, Toivonen A HY, Ala-Mursula L OY, Horppu R TTL, Leino T HY, Rytkönen M UEF, Selänne L HY, Hakkarainen K TaY & Pyörälä E HY. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen laatu on arvioitu. Työterveyslääkäri 2014; 32(4): Palosaari M HY, Pitkänen S HY, Leino T HY. Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto entistä keskeisempi erikoislääkärikoulutuksessa: kyselytutkimus erikoistuville ja kouluttajille. Työterveyslääkäri 2014; 32(4): Ala-Mursula L OY, Horppu R TTL, Heikkinen J UEF, Rytkönen M UEF, Utriainen K OY, Jungewelter S HY, Liukkonen V TaY, Räsänen K UEF. Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien ohjaaminen palkitsee. Suomen Lääkärilehti 2014;69: Rytkönen M, Heikkinen J, Räsänen K. Työterveyshuollon kouluttajalääkärien kokemuksia monimuotoisesti toteutetusta pedagogispainotteisesta koulutuksesta. Yliopistopedagogiikka 2014;22(2):79-83.

8 8 2. TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTO Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tarjoaa ympäristön, jossa työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit, heidän kouluttajalääkärinsä ja koulutusta tarjoavat yliopistot ja Työterveyslaitos voivat verkostoitua ja osallistua tai järjestää koulutusta. Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston toiminnan koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaa Helsingin yliopisto. STM rahoittaa virtuaaliyliopiston toimintaa rahoituslaissa määritellyin edellytyksin. Helsingin yliopisto palkkaa toiminnalle lääkärikoordinaattorin (Timo Leino vuonna 2014) ja valtakunnallisen verkkopedagogiikan asiantuntijan (Lena Selänne vuonna 2014). Yhteistyötä tehdään yliopistojen verkkopedagogien, kliinisten opettajien ja professorien sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Virtuaaliyliopiston toimintaa koordinoidaan verkkopedagogien työryhmässä. Työryhmään kuuluivat vuonna 2014 verkkopedagogit Lena Selänne (HY), Marianne Rytkönen (UEF), Kati Utriainen (OY), Heli Parviainen (TaY) ja Katariina Husman (TY, lokakuusta lähtien) sekä kliiniset opettajat Soile Seppänen (OY) ja Timo Leino (HY). Puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Lena Selänne. Työryhmä kokoontui vuonna kertaa verkkokokouksissa. Tämän lisäksi kokoonnuttiin Tampereella laatutyön merkeissä, sekä laajennetun koordinaatioryhmän kokousten yhteydessä Luostolla ja Tuohilammella. Työryhmä vie yhteisesti käsiteltävät asiat edelleen kliinisten opettajien ja koordinaatioryhmän kokouksiin. Laadun kehittäminen Vuoden 2014 teemana oli laadun kehittäminen. Erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin yhteydessä arvioitiin myös virtuaaliyliopiston toimintaa. Arviointiraportista nousi seuraavia ehdotuksia verkkokoulutukseen: 1) laadullinen kehittäminen 2) vuorovaikutteisuuden lisääminen (esim. multimedioihin) 3) erikoistujien, kouluttajalääkäreiden ja sidosryhmien osallistuminen sisällön tuottamiseen 4) palautekulttuurin kehittäminen 5) arvioinnin kehittäminen 6) pedagogisen koulutuksen ja verkko-oppimisen kokonaisuus 7) uusien innovaatioiden leviäminen 8) tutkimusperusteisuus Osaa näistä teemoista on jo käsitelty vuonna 2014 verkkopedagogien työryhmässä ja työ jatkuu vuonna Laatutyöhön kuului, että työryhmä laati verkkokoulutuksen prosessien kuvaukset suunnittelun, toteutuksen ja tuen näkökulmista. Lisäksi suunniteltiin laatukriteereitä ja työkalua, minkä avulla kurssin toteuttajat voivat arvioida kurssejaan. Työkalun avulla aloitettiin kurssien arviointi paikallisesti. Näistä aiheista on tulossa koulutusta vuonna Lisäksi työryhmä työsti vuonna 2014 yhteiset palautekysymykset ja teki niistä mallipohjat Moodleen. Palautekysymykset otettiin käyttöön uusilla kursseilla syksyllä. Kurssien päivitysväliksi sovittiin enintään kaksi vuotta. Luostolla verkkopedagogit esittelivät virtuaaliyliopiston ajankohtaisia asioita ja järjestivät ryhmätyöskentelyä aiheista: 1) "Millainen on virtuaaliyliopiston kurssituotannon filosofia?", 2) "Mitä TTHVYO kattaa ja miten sen pitäisi näkyä verkossa?" ja 3) "Miten lisätä osallistujien määrää virtuaaliyliopiston kursseilla?" ja "Millaista koulutusmateriaali virtuaaliyliopiston pitäisi tarjota kouluttajalääkäreille?". Ryhmätyöskentely sai positiivista palautetta ja sen tuomia tuloksia on työstetty edelleen verkkopedagogien kokouksissa. Verkkosivusto (tthvyo.fi) Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen verkkosivuilla tarjotaan tietoa valtakunnallisesta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta. Etusivulla tiedotetaan ajankohtaisista uutisista, seminaareista, kursseista ja kouluttajalääkärien koulutuksista. Sivuilta löytyvät myös yliopistojen yhteystiedot sekä ajankohtaiset dokumentit ja lomakkeet (mm. lokikirja ja sopimuslomakkeet). Verkkosivustosta vastaa virtuaaliyliopiston valtakunnallinen verkkopedagogi. Sisällöstä vastaa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen koordinaatioryhmä. Päivitykset hoitavat paikalliset verkkopedagogit.

9 9 Tthvyo.fi-verkkosivuja käytettiin entiseen malliin ahkerasti vuonna Käyntien määrä on edelleen kasvanut, mutta käynneillä on katseltu vähemmän sivuja (kuva 1 ja liite 1). Mobiilikäyttö on myös kasvanut edelleen: 87 % käyttää selaamiseen tietokonetta, mutta 8 % käyttäjistä tulevat sivuille tabletilla ja 5 % mobiililaitteen kautta (kasvua n. 3 % vuoteen 2013 verrattuna). Suosituimmat sivut etusivun jälkeen olivat perjantaimeetingien ohjeet, oppaat ja materiaali, tapahtumakalenteri, miten erikoistutaan ja eriytyvän koulutuksen jaksot. Kuva 1. Tthvyo.fi-sivuston kävijämäärät vuosilta Verkkosivut sijaitsevat Primocom Oy:n palvelimella ja siinä käytetään Liferay-julkaisujärjestelmää. Liferayjärjestelmän käyttö on osoittautunut haasteelliseksi ja siitä päätettiin luopua vuoden 2015 aikana. Samalla käynnistetään hankintaprosessi palvelimen tarjoajasta. Vuoden 2014 suunnitelmissa oli kääntää osa sivuista ruotsiksi ja englanniksi. Tämä päätettiin siirtää ensi vuodelle sivuston uudistuksen yhteyteen. Vuoden 2014 suunnitelmissa oli myös selvittää olisiko mahdollista saada työterveysasemien intranet-sivustolle suoraan linkki tthvyo.fi-sivustoon. Tämä päätettiin toteuttaa mainostuksena ensi vuonna uusien sivujen julkistamisen yhteydessä. Moodle-oppimisympäristö (moodle.tthvyo.fi) Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston Moodle-oppimisympäristö kattaa laajan valikoiman erilaisia kursseja työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen keskeisimmistä aihealueista. Kurssien aiheet suunnitellaan työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen koordinaatioryhmässä ja vastuut jaetaan yliopistojen kesken. Kurssien toteutuksiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kurssikohtaiset tiedot löytyvät kunkin yliopiston omista osuuksista jäljempänä. Moodle-oppimisympäristö on Itä-Suomen yliopiston tarjoama palvelu. Itä-Suomen yliopiston Oppituvalta hankittiin tukipalveluita. Moodlen koordinoinnista ja tuesta vastaa virtuaaliyliopiston valtakunnallinen verkkopedagogi. Yliopistojen verkkopedagogit osallistuvat kurssien toteutukseen ja antavat tukea omissa yliopistoissaan. Moodle-oppimisympäristö päivitettiin kesällä Sivusto sai uuden ulkoasun, rakenteen ja se siirtyi Moodlen versioon 2.6. (kuva 2). Moodlen teemaksi valittiin Clean-teema ja siihen tehtiin vain ulkoasullisia muutoksia. Näin päivittäminen tapahtuu jatkossa helposti ja Moodlen versiopäivitykset eivät aiheuta korjauksia koodiin. Kurssien rakenne muutettiin siten, että ohjatut kurssit löytyvät osioista meneillään olevat/tulevat/päättyneet kurssit ja itseopiskelukurssit ja tapaukset itseopiskelusta. Lisäksi kouluttajakoulutuksen opettajainhuoneella ja yliopistojen tiedotuksella (mm. valtakunnalliset seminaarit) ovat omat kategoriansa.

10 10 Kuva 2. Moodle-oppimisympäristön etusivu (moodle.tthyo.fi). Moodleen kirjaudutaan yliopistojen tunnusten avulla tai paikallisin tunnuksin. Vuonna 2014 Moodleen kirjautui 161 uutta käyttäjää, käyttäjätunnusten ollen yhteensä Erikoistuvia ja kouluttajalääkäreitä perehdytetään virtuaaliyliopiston käyttöön starttiseminaareissa, kouluttajalääkäreiden koulutuksissa sekä toimipaikkakäynneillä. Tukea on koko ajan saatavissa yliopistojen verkkopedagogeilta. Moodlen käyttö on pysynyt suunnilleen samana kuin edellisinä vuosina. Käyttäjiä oli hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta he kirjautuivat useammin (kuva 3). Kesällä tehdyn päivityksen jälkeen Moodleen kirjauduttiin selvästi enemmän (liite 2). Kuva 3. Moodleen kirjautumiset ja käyttäjät vuosina Vuonna 2014 Moodlessa järjestettiin 19 ohjattua verkkokurssia. Osaan kursseista kuului lähipäiviä, osa oli täysin verkossa. Kuvassa 4 kuvataan opiskelijoiden käyntimääriä kurssialueella. Eniten käyntejä oli täysin verkossa olevilla kursseilla Työterveyslääkärin lakipakki, Terveystalous työterveyshuollossa ja Työpsykologiaa työterveyslääkäreille.

11 11 Kuva 4. Ohjatut kurssi vuonna 2014 ja opiskelijoiden käyntimäärät kurssialueella. Moodlen päivityksen yhteydessä elokuussa 2014 demokurssit yhdistettiin itseopiskelukursseihin. Itseopiskelukursseja oli tarjolla vuonna kpl ja tapauksia 7 kpl (kuva 5). Nämä kurssit ovat aina avoinna ja niihin voi suurimpaan osaan kirjautua vierailijatunnuksilla kuka tahansa työterveyshuollosta kiinnostunut. Suosituimpia kursseja kurssialueella käyntimäärän perusteella olivat vuonna 2014 Ammattitaudit, tapaus Kuntoutustarpeen arviointi, A-Step Työterveyslääkäri ja työpaikkojen alkoholihaittojen ehkäisy ja Epidemiologia (kuva 5). Viime vuoteen verrattuna kurssien käyntimäärissä oli vaihtelua (kuva 5). Osaltaan erot voivat johtua siitä oliko sinä vuonna aiheesta tarjottu ohjattu kurssi (esim. Sisäilma ja terveys) tai ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistuminen kurssimateriaalin rakentamiseen (esim. Tupakasta vieroitus). Moodleen kerätään myös valtakunnallisten seminaarien materiaalit ja videot. Lisäksi Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot tiedottavat ajankohtaisista asioistaan Moodlessa olevien alueiden kautta. Ulkopuoliset verkkokurssit (3T-kurssit) Vuonna 2014 jatkettiin yhteistyötä 3T Ratkaisut Oy:n kanssa hankkimalla käyttöoikeudet neljään työturvallisuus- ja työhyvinvointi -verkkokurssiin: Työsuojeluyhteistyö ja -johtaminen (pituus yhteensä n. 45 min), Vaarojen tunnistus ja riskinarviointi (n. 75 min), Työkyky ja työhyvinvointi (n. 50 min) ja Henkilönsuojaimet (n. 33 min). Kurssit toteutettiin 3T Ratkaisut Oy:n omassa verkko-oppimisympäristössä eopistossa. Opiskelijat saivat itse rekisteröityä kurssille. Yhteensä kurssit suoritettiin 14 kertaa. Kurssien vähäisen käytön ja oman vastaavan kurssituotannon takia 3T-kursseista päätettiin luopua vuonna 2015.

12 12 Kuva 5. Itseopiskelukurssit ja tapaukset vuonna 2013 ja 2014 opiskelijoiden kurssialueella käyntimäärän mukaan. *)E-lausunnot ja tapaturmat elokuusta 2014 lähtien, Journal Club toukokuuhun 2014 asti, Konepajatyö marraskuusta 2013 lähtien, TTH-historia kesäkuusta 2013 lähtien, Rakenna hyvä sairaspoissaolokäytäntö toukokuuhun 2014 asti ja Työterveyshuolto ja etiikka heinäkuuhun 2014 asti. Verkkokokousjärjestelmät Vuoden 2014 aikana Lync-verkkokokousjärjestelmän käyttö yleistyi ja se korvasi usein Adobe Connect:n (AC) verkoston etäkokousympäristönä. Lync löytyy omina asennuksina Työterveyslaitokselta, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoilta. Kliinisten opettajien kokouksissa ja koulutusten etäjärjestelyissä käytettiin myös Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen AC-huoneita. Videoneuvottelupalvelut Työterveyslaitoksen perjantai-meeting -luennot välitetään Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston toimesta Oulun yliopiston videoneuvottelusillan kautta. Seminaarit suoratoistetaan ja tallennetaan. Itse seminaarien ohjelmasta ja käytännön järjestelyistä Helsingin Työterveyslaitoksen luentosalissa huolehtii Työterveyslaitos. He huolehtivat myös luvista tallennusten julkiseen levitykseen. Videot sijaitsevat Oulun yliopiston palvelimella. Perjantai-meetingejä seurattiin vuonna paikkakunnalta. Katsojien määrä on kasvanut kolmen vuoden aikana tasaisesti (kuva 6). Vuonna 2014 järjestettiin 28 luentoja, joita seurattiin keskimäärin 86 istunnossa (vaihteluväli ) (liite 3). Koulutuksissa on käytetty myös Työterveyslaitoksen videoneuvottelusiltaa ja laitteistoja eri paikkakunnilla.

13 13 Kuva 6. Perjantai-meetingien kävijämäärät vuosina Videotallennukset Vuoden 2014 suunnitelmissa oli selvittää tarvitaanko yhteistä videoportaalia. Tätä ei kuitenkaan koettu tarpeelliseksi vaan jatkettiin vanhaa käytäntöä eli videot tallennetaan ensi sijaisesti yliopistojen omille palvelimille. Lisäksi hankittiin tthvyo:lle oma Vimeo-kanava, jonka kautta videoita voi jakaa esim. salasanalla suojattuna. Paljon yhteisiä videoita on tallennettu myös Oulun yliopiston palvelimelle. Sosiaalinen media Sosiaalinen media otettiin aktiivisesti käyttöön vuonna Lokakuussa perustettiin Facebook- ja LinkedInryhmät ja aktivoitiin Twitter-tili. Facebook-ryhmä osoittautui hyvin suosituksi ja siihen liittyi vuoden loppuun mennessä 118 jäsentä kaikkialta Suomesta. Suurin osa jäsenistä on erikoistujia, mutta myös kouluttajalääkärit ja yliopistojen henkilökunta ovat hyvin edustettuina. Facebook-ryhmän kautta kaikki ryhmän jäsenet voivat tiedottaa ja keskustella ajankohtaisista asioista, tosin tiedotus tapahtui vielä näin alussa lähinnä yliopistojen taholta. LinkedIn-ryhmä perustettiin lähinnä näkyvyyden vuoksi. Siihen liittyi vuonna henkilöä. Kaikki ryhmän jäsenet voivat kirjoittaa viestejä ryhmässä. Twitter-tili sen sijaan on valtakunnallisen verkkopedagogin ylläpitämä. Sen käyttömuoto etsii vielä muotoaan, mutta twiittaukset kertovat yleensä ajankohtaisista asioista. Ttthvyo:n tiliä seurasi vuonna henkilöä. Blogi (blogi.tthvyo.fi) Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston blogiin kirjoitettiin vuonna kertaa. Suurimman osan kirjoituksista kirjoitti Itä-Suomen yliopiston kliininen opettaja Jarmo Heikkinen, mutta myös verkkopedagogit kirjoittivat pari juttua. Sivuston kävijämäärät nousivat huomattavasti sen jälkeen, kun blogikirjoituksia aloitettiin mainostamaan myös Facebook-ryhmässä lähtien (kuva 7). Kuva 7. Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston blogin kävijämäärät Näkyvyys Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, erikoistujien ja kouluttajalääkärien sähköpostilistoilla sekä koulutuksissa. Vuonna 2014 painettiin mainoskortteja, joita jaetaan esim. starttiseminaareissa. Työterveyslääkärilehden numerossa 4/2014 oli mainos tthvyo:n sosiaalisesta mediasta. Virtuaaliyliopiston yli 10 vuotista taivalta esitettiin postereilla kansallisessa ja kansainvälisessä konferensseissa.

14 3. HELSINGIN YLIOPISTO 3.1. Yleistä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta tarjotaan HY:ssä lähes 300 erikoistuvalle lääkärille ja kouluttajakoulutusta yli 100 kouluttajalle. Yliopisto perusti alkaen uuden täysiaikaisen (100%) professuurin työterveyden oppialalle. Erikoislääkärikoulutukseen HY:ssä osallistuvat lisäksi kliiniset opettajat (6 x % osa-aikaisia), verkkopedagogi, pedagogi (palkattuna TTL:aan) sekä koordinaattori. Työterveys-oppiala on sijainnut v loppuun Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Hjelt-instituutissa. HY:n organisaatiouudistuksessa instituutin toiminta loppui ja työterveys-oppiala siirtyi v alusta osaksi laitoksetonta tiedekuntaa Clinicum-yksikköön osaksi Kansanterveyden osastoa. Erikoistujien määrä on edelleen kasvanut. Kun valmistuneiden määrä ei vastaavasti ole lisääntynyt, tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa erikoistujista on jäänyt odotettua pitemmäksi aikaa erikoistujan polulle. Olemme toteuttaneetkin Erikoistujan polku -projektin, jossa olemme hakeneet syitä erikoistumisajan pitenemiselle sekä etsineet keinoja tukea erikoistujia opintojensa loppuun saattamisessa. Toinen käynnissä ollut projektimme (Taitava toimija -projekti) kohdistettiin koulutuspaikkoihin, joita koetetaan sitoa nykyistä tiiviimmin koulutustoiminnan kehittämiseen. Koulutuspaikan johdon ja kouluttajien haastatteluilla on haettu kehittämisehdotuksia erikoistujien ja kouluttajien toimintaedellytyksille. Tiimi on ollut käynnistämässä erikoislääkärikoulutuksen strategiatyötä sekä tarjonnut kliinisen opettajan resurssin yhteydenpitoon keskeisiin sidosryhmiin erityisesti erikoislääkärikoulutusta uudistettaessa. Helsingin yliopisto on rahoituslain alusta alkaen toiminut koordinoivana yliopistona erityisesti virtuaaliyliopiston toimintaa kehitettäessä. Tämän vuoksi osa verkoston yhteisistä resursseista on sijoitettuna HY:n työterveys-tiimiin (verkkopedagogi, pedagogi ja koordinaattori). HY:n professori toimi kaksi kautta valtakunnallisen koordinaatioryhmän puheenjohtajana ja kliininen opettaja kliinisten opettajien ryhmän puheenjohtajana helmikuun 2014 loppuun Koulutustoiminta Starttiseminaari äskettäin erikoistumisensa aloittaneille Järjestimme vuoden 2014 aikana kaksi starttiseminaaria, tammikuussa ja syyskuussa. Seminaareihin osallistui yhteensä 32 erikoistumisensa aloittavaa lääkäriä ja 9 kouluttajalääkäriä. Seminaareissa tutustuttiin erikoistumiskoulutuksen rakenteeseen ja tavoitteisiin, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen sekä Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoon. Kurssipalautteiden perusteella osallistujat kokivat hyötyneensä koulutusohjelman ja sen tavoitteiden avaamisesta ja pitivät seminaarin ilmapiiriä kannustavana ja innostavana. Osa erikoistuvista olisi toivonut vielä yksityiskohtaisempaa lokikirjan suoritusvaatimusten käsittelyä. Työterveyshuollon erikoistumissuunnitelma-kurssi (Tth-Es) Tth-Es-verkkokurssi käynnistetään starttiseminaarin yhteydessä. Kurssin tavoitteena on pohtia erikoistumisen tavoitteita, omaa ammatillista osaamista ja sen kehittämistarpeita sekä rakentaa työterveyslääkärin identiteettiä. Jokainen osallistuja laatii kurssin aikana henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman. Tth-Esverkkokurssi toteutettiin vuonna 2014 kaksi kertaa ja sen suoritti yhteensä kolmetoista erikoistujaa. Jatkostarttiseminaari jo pidempään erikoistuville Toteutimme toukokuussa 2014 puolen päivän Jatkostartti-seminaarin pidempään erikoistuneille, joiden erikoistuminen on syystä tai toisesta pitkittynyt alkuperäisestä suunnitelmasta. Jatkostartissa käsittelimme "Miten erikoistumisesi etenee?"-kyselyn tuloksia, keskustelimme opintoihin liittyvistä haasteista ja pohdimme miten opintoja voidaan edistää. Osallistujat kokivat saaneensa seminaarissa erityisesti käytännön neuvoja oman erikoistumisensa edistämiseksi ja vertaistukea muilta erikoistuvilta. Aikaa olisi kuitenkin toivottu jäävän enemmän asioiden käsittelyyn ja koko erikoistumiskoulutuksen selkiyttämiseen.

15 15 Terveystarkastukset ja terveyssuunnitelman teko työterveyshuollossa -syventävä koulutus Helsingin yliopisto järjesti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Uudistuvat terveystarkastukset työterveyshuollossa -koulutuksen Kurssin tavoitteena oli: - perehdyttää työlähtöisen ja muutosvaiheen tunnistavan terveystarkastuksen tekoon - harjoitella valmentavaa työotetta ja motivoivan haastattelun tekoa sekä - opetella tekemään hyvä asiakaskeskeinen terveyssuunnitelma Kurssi toteutettiin ns. flipped classroom -periaatteella siten, että asiantuntijaluennot olivat katsottavissa verkossa, niihin oli liitetty tehtäviä ja verkkokeskustelua ja lähipäivä käytettiin motivoivan haastattelun ja terveyssuunnitelman harjoitteluun. Kurssiin kuului myös vähintään yhden terveystarkastuksen tekeminen omassa työssä käyttäen opittuja menetelmiä ja työkaluja sekä oman työn reflektointi verkkotehtävänä. Kurssin laajuus oli 15 tuntia teoreettiseen kurssimuotoiseen koulutukseen työterveyshuollon erikoisalalla. Kurssipalaute oli myönteistä. Kaikilla tuntui olevan positiivinen kokemus terveyssuunnitelman teosta uudella asiakas- ja työlähtöisellä tavalla. Terveyssuunnitelmalomakkeeseen oltiin tyytyväisiä ja osa päätti käyttää sitä jatkossakin. Uusi toimintatapa ja uudet välineet nostivat esiin tarkastettavissa tarpeita, jotka ehkä perinteisemmällä tavalla tarkastusta tehden olisivat saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle. Terveyssuunnitelman kirjaamisessa on vielä parantamisen varaa, samoin yhteistyössä työpaikan kanssa silloin, kun työkyky on vaarassa ja kehitettävää jää myös siihen miten yhteistyö toteutuu työterveyshoitajan kanssa. Paras palaute oli, että asiakas koki häntä kuunneltavan ja lähti työstämään omaa tilannettaan ja hakemaan ratkaisuja. Kuntoutus ja työkyvyn tuki työterveyshuollossa Helsingin yliopisto järjesti yhteistyössä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa Kuntoutus ja työkyvyn tuki työterveyshuollossa -koulutuksen työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille. Kurssilla perehdyttiin: - työkykykäsitteisiin, työkykyyn ja kuntoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin - kuntoutuksen työnjakoon ja rahoitukseen sekä toimintaa ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin - kuntoutuksen suunnitteluun - ammatilliseen -, toimintakyky (lääkinnälliseen) - ja sosiaaliseen kuntoutukseen sekä - työkyvyn tukitoimintaan yhteistyössä työpaikan kanssa. Kurssiin sisältyi lähipäivä ja 15 verkkotehtävää, joihin osaan liittyi keskustelu. Kurssin laajuus oli 15 tuntia teoreettiseen kurssimuotoiseen koulutukseen työterveyshuollon erikoisalalla. Kurssia pidettiin hyödyllisenä, kurssin toteutustapaa sopivana ja annettua tutorointia jokseenkin riittävänä. Oman kouluttajakouluttajan ohjausta kaivattiin lisää. Aktiivisempaa osallistumista verkkokeskusteluihin ja kommenttien saamista ajoissa toivottiin myös. Opetusmateriaalia pidettiin hyvänä ja laaja-alaisena, kuntoutukseen liittyvä termistö tuli tutuksi. Tehtäviä voisi tiivistää ja tapausten käsittelyä helpottamaan toivottiin niihin liittyvien toimenpiteiden esittämistä aikajanalla. Yksi kurssilaista kommentoi: Monta hyvää ajatuskulkua tuli ihan käytännön asiakastyöhön ja potilastapauksiin. Lisäksi olemme virittelemässä asiakasyrityksen kanssa yhteistyössä avokuntoutusprojektia, jossa kehitämme myös yhteyksiä eläkevakuutusyhtiöön. Tähän sain tukea ja innostusta. Occupational Health and Safety Kurssi siirrettiin pidettäväksi vuonna Sisäilmaongelmien arviointi työterveyslääkärin työssä (uusi) HY järjesti sisäilmaongelmia käsittelevän kurssin , johon osallistui 16 lääkäriä. Kurssilla käytiin läpi sisäilmaongelmien keskeisimmät aiheuttajat, niiden tutkiminen ja terveydellinen merkitys. Oman tiimin asiantuntijoiden lisäksi alustajina ja ryhmätöiden vetäjinä toimivat TTL:n kokeneet sisäilma-asiantuntijat ja erikoislääkärit. Tavoitteena oli käytännön läheisesti esitellä työterveyshuollon roolia sisäilmaongelmien tunnistamisessa ja hallinnassa sekä tutkimisen keinoja, terveydellisen merkityksen arviointia ja viestintää ongelmatilanteissa. Kurssi sai erittäin hyvän palautteen ja pyynnön uusia kurssi lähitulevaisuudessa. Käytännön esimerkkejä pidettiin hyvinä ja niitä toivottiin jatkossa lisää.

16 16 Uni- ja vireystilanhäiriöt työikäisillä Kurssi siirrettiin pidettäväksi vuonna B-lausuntokurssi Kurssi siirrettiin tehtäväksi vuodelle 2015, jolloin on tarkoitus tehdä itseopiskelukurssi. Terkon e-palvelut ja tiedonhaku Yhdessä Meilahden kampuskirjaston (Terkko) kanssa järjestettiin tiedonhakukurssi Terkon e-palveluista, PubMed- ja Medic -tietokannoista. Kouluttajana toimi informaatikko Kati Larmo Terkosta. Osallistujina oli työterveyshuollon erikoistujia, kouluttajalääkäreitä, kliinisiä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Osallistujat olivat tyytyväisiä koulutukseen ja toivoivat lisää tiedonhakukoulutuksia. Terkko järjestää säännöllisesti erilaisia tiedonhakukoulutuksia, joihin kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat ja henkilökunta ovat tervetulleita. Näistä koulutuksista mainostetaan myös erikoistujien ja kouluttajalääkäreiden sähköpostilistoilla. Itseopiskelukurssit Työnäkökurssi päivitettiin vuoden 2014 aikana. Lopulta kurssin alkuperäistekijöihin kuuluvalta emeritaprofessori Maija Mäntyjärveltä pyydettiin vielä varmistus siitä, että asiateksti on kunnossa. Ammattiliikennekurssin potilastapaukset ja teoriateksti saatiin valmiiksi Työterveyslaitoksen toteuttajatiimin toimesta. Tämän jälkeen tiimimme kaksi kliinistä opettajaa kävi laajan materiaalin vielä läpi varmistuaksemme siitä, että työterveyslääkärin näkökulma oli kaikessa mukana. Kurssin nimeksi tuli Kuljetusala- ja ajoterveystapauksia. Materiaalille annettiin julkaisuoikeus tammikuussa Uusi viiden koulutustunnin suuruinen E-lausuntokurssi laadittiin ja otettiin käyttöön vuonna Aineisto sisältää mm. kolme videota ja julkaisuja tapaturmavakuutuksen aloilta. Aineisto linkittyy sekä ammattitautiettä kuntoutus ja työkyvyn tuki -kursseihin. Kurssi perehdyttää E-lausunnon käyttöaiheisiin ja sen laatimiseen. Kurssiaineistosta selviää tapaturmalajien perustiedot, lainsäädännölliset ja käytännölliset erot sekä korvausten sisällöt (ammattitaudit pois lukien) koskien sosiaali- ja lakisääteisiä vakuutuksia Kouluttajalääkärikoulutus Kouluttajalääkärikoulutukseen osallistui yhteensä 41 lääkäriä ainakin kerran, näistä 10 lääkäriä kahdesti, kaksi kolmesti ja yksi jopa neljä kertaa. Koulutustilaisuuksia oli viisi koko päivän tilaisuutta ja neljä iltapäivää. Jokaisesta tilaisuudesta kerättiin palautetta. Kouluttajalääkärin ohjaustaidot Vuonna 2014 järjestettiin nelipäiväinen Kouluttajalääkärin ohjaustaidot -tiiviskurssi (25.09., , ja ). Kurssi oli suunnattu erityisesti uusille kouluttajalääkäreille. Koulutuksen tavoitteena on tutustua työssä oppimisen ja sen ohjaamisen pedagogisiin perusteisiin eli kehittää taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan kouluttajalääkärin työssä, harjaantua ohjauksen työkalujen käyttöön (mm. lokikirja, Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto, muut verkkovälitteiset materiaalit), kehittää oman työn suunnittelun ja arvioinnin taitoja sekä vahvistaa kouluttajalääkäreiden keskinäistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen jakamista. Koulutuksen sisältö rakentuu lokikirjan, päivitetyn kouluttajanoppaan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Kurssin suoritti 10 kouluttajalääkäriä. Kouluttajalääkärin Pedagogiset iltapäivät Vuonna 2014 järjestettiin yhteensä neljä ns. Pedagogista iltapäivää, jotka on suunnattu erityisesti pedagogiset perustaidot jo hankkineille kouluttajalääkäreille. Tilaisuuksien tavoitteena on syventää pedagogista osaamista ja päivittää tietoja ajankohtaisista työterveyshuollon teemoista teemana oli Toimiminen kouluttajalääkärinä työterveyshuollossa. Osallistujia oli seitsemän teemana oli Työterveyslääkäri ja työelämä. Alustajana toimi Työterveyslaitoksen teemajohtaja Marja Viluksela. Osallistujia oli yhdeksän teemana oli Ongelmaratkaisun ja ajattelun taidot työterveyshuollon erikoistuvalla. Alustajana

17 toimi kasvatustieteiden maisteri Matti Aarnio Helsingin yliopistosta. Osallistujia oli yhdeksän teemana oli Motivoiva haastattelu ohjausmenetelmä muutoksen tukemiseen. Alustajana toi-mi Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö, dosentti Jaana Laitinen. Osallistujia oli kahdeksan. Kouluttajalääkäreiden valtakunnallinen seminaari Lukuvuoden avajaiset Valtakunnallinen kouluttajaseminaari Lukuvuoden avajaiset järjestettiin Helsingin yliopiston koordinoimana Teemana oli Oppimisen ilo ja imu. Alustajana toimi Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom-Ylänne. Seminaariin osallistui Helsingissä 20 kouluttajalääkäriä Muu toiminta Koulutuspaikkayhteistyön kehittäminen (uusi) Helsingin yliopistossa käynnistettiin keväällä 2014 uusi koulutuspaikkayhteistyön kehittämistä koskeva Taitava toimija -hanke. Hankkeen tavoitteena on erikoislääkärikoulutuksen laadun varmistaminen yhteistyössä koulutuspaikkojen kanssa. Sen tarkoituksena on tukea ja kehittää koulutuspaikkojen koulutustoimintaa lisäämällä mielekästä yhteistyötä yliopiston ja koulutuspaikkojen välillä painottaen asiakasnäkökulmaa ja kentän tarpeita. Kesä-elokuussa 2014 jalkauduttiin viiteen eri koulutuspaikkaan selvittämään koulutuksen toteutumista ja sen reunaehtoja. Jalkautuminen tehtiin kuuden puolistrukturoidun teemahaastattelun merkeissä. Haastattelut toteutettiin 3-9 hengen ryhmähaastatteluina haastattelijat mukaan lukien. Haastattelut kestivät yhteensä lähes kahdeksan tuntia, haastattelujen kesto oli keskimäärin hieman reilun tunnin verran. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litterointi tilattiin Annanpura Oy:stä, joka on Näkövammaisten Keskusliitto ry:n omistama Yhteiskunnallinen yritys. Litteraatit valmistuivat lokakuun alussa. Nauhoitukset ja litteroinnit kuunneltiin läpi, ja litteroinnit korjattiin loka-joulukuussa Aineiston analyysiä jatketaan keväällä Aineistopohjaisen analyysin myötä valitaan kentän tarpeiden mukainen interventio toteutettavaksi koulutuspaikoilla vuoden 2015 aikana. Interventiosta kerätään palaute ja sen vaikutuksia on suunniteltu seurattavaksi kyselyllä puoli vuotta intervention jälkeen. Näiden toimien jälkeen hanke ja ehdotukset yhteistoiminnan jatkumisesta raportoidaan. Erikoistujan polku -projekti jatkui. Helsingin yliopiston omia työterveyshuollon erikoislääkärikoulutussivuja muokattiin. Erikoistujan polkua esiteltiin sekä Helsingin yliopiston Oppimisseikkailussa että Ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnan (AJT) kokouksessa. Erikoistuville suoritettiin keväällä 2014 e-lomakkeella kysely, mutta vastaajamäärän jäädessä pieneksi kysely uusittiin syksyllä. Syksyn kyselyyn otettiin mukaan ne, jotka eivät olleet vastanneet kevään kyselyyn. Haimme mahdollisimman ajantasaiset yhteystiedot Suomen Lääkäriliitosta ja kyselyyn pystyi vastaamaan e-lomakkeella, etukäteen maksetulla kirjekuorella tai sähköpostilla. Kokonaisvastaajamäärä jäi silti pieneksi. Loppuvuodesta 2014 aloimme jo suunnitella jatkotoimia projektin tiimoilta. Tuloksia raportoidaan vuoden 2015 aikana. Tutkimustaitokoulutus Työterveyshuollon tutkijaverkosto kokoontui vuoden 2014 aikana kahdeksan kertaa. Aiheina olivat mm. laadulliset tutkimukset, tutkimusaineiston keruu työterveyshuolloista ja sen haasteet, HY:n jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen, omien tutkimusten esittely ja tämän hetkiset ongelmat. 4. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 4.1. Yleistä Itä-Suomen yliopistossa oli vuoden 2014 lopussa kirjoilla 101 työterveyshuoltoon erikoistuvaa lääkäriä. Vuoden aikana valmistui yhdeksän erikoislääkäriä ja 13 lääkäriä aloitti erikoistumisensa.

18 Koulutuspaikkasopimuksia oli yhteensä 33 yksikön kanssa (toimipisteitä 40) ja kouluttajia oli 51. Koulutuspaikoista yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia eli lääkärikeskuksia ja työnantajan ylläpitämiä työterveysasemia oli 16 yksikköä (yli 20 toimipistettä), kouluttajia niissä oli yhteensä 25. Julkisen sektorin koulutuspaikkasopimuksia oli 10 yksikön kanssa (13 toimipistettä), kouluttajia näissä oli 17. Kuntoutuslaitossopimuksia oli 7 (toimipisteitä 7), näissä oli yhteensä 9 kouluttajaa. Yliopiston erikoislääkärikoulutustiimiin kuuluivat täysiaikaiset professori, kliininen opettaja ja verkkopedagogi sekä noin 20 %:n työosuudella opetushoitaja. Työterveyslaitosjaksoa oli mahdollista suorittaa Työterveyslaitos Kuopion lisäksi Jyväskylän keskussairaalan työlääketieteen poliklinikalla yhteistyössä Työterveyslaitos Kuopion kanssa. Kliinisiä palveluja (ns. sairaalapalvelut) suoritettiin KYS:n pooliviran (3 kk:n palvelujaksot keuhkosairauksien, ihotautien ja kuntoutustutkimuksen poliklinikalla) lisäksi omatoimisesti palvelujakso KYS:n muilla klinikoilla järjestäen sekä alueen alueja keskussairaaloissa Koulutustoiminta Työelämätuntemus-kurssi oli uusin tuottamamme ja järjestämämme kurssi, jonka lähipäivä Lääkärin työelämä oli samalla kumppanuuskoulutuksemme suosittu lähipäivä. Työelämätuntemus -kurssilla tavoitteena on tutustua työelämän erilaisiin ilmiöihin ja työelämää sääteleviin tekijöihin. Aiheeseen perehdytään monimuotoisen työlainsäädännön, tutkimusten ja tilastojen kautta. Kurssilla perehdytään myös työmarkkinajärjestöjen rooliin ja visioidaan työtä ja sen muuttumista tulevaisuudessa. Työterveysneuvottelu-kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee työterveysneuvottelujen sujuvan käymisen ja hyvät kokouskäytännöt. Hän ymmärtää työterveysneuvottelujen merkityksen osana työkyvyn ja työhön paluun tukea ja osana yrityksen kanssa tehtävää aktiivista työterveysyhteistyötä. Kurssilla tutustutaan myös tavallisimpiin työterveysneuvotteluihin liittyviin tietosuojakysymyksiin ja tietosuojaan liittyviin rajoituksiin. Kurssi toteutettiin Työyhteisötaidot -kurssilla tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tietää, mitä työyhteisön toimivuudella ja sen edistämisellä tarkoitetaan, tuntee työyhteisötyön teoreettista pohjaa ja osaa arvioida työyhteisön toimivuutta ja tuottaa ehdotuksia sen edistämiseksi. Asiantuntijana hän tunnistaa työyhteisöjen tarpeet ja pystyy osallistumaan työyhteisöjen toimivuutta koskevaan keskusteluun ja ymmärtää työyhteisön toimintaa edistävien toimintaohjeiden ja -mallien laatimisen perusteet. Kurssi toteutettiin Työterveyshuollon erikoistumissuunnitelma -verkkokurssi, Tth-Es järjestettiin starttiseminaarin jälkeen, tavoitteena tällä kurssilla on valmis henkilökohtainen erikoistumissuunnitelma. Ensimmäinen kurssi toteutettiin Syksyllä toteutettavaksi aiottuun Starttiseminaariin ja verkkokurssille ei tullut riittävästi osallistujia, ja se siirrettiin pidettäväksi vuodelle Occupational Safety and Health -kurssin aloitus siirtyi helmikuulle Tuottamamme itseopiskelukurssit A-Step Työterveyslääkäri ja työpaikkojen alkoholihaittojen ehkäisy, Maatalousyrittäjän työterveyshuolto, Kouluttajalääkärin Portfolio ja Näkökulmia suomalaisen työn, työlääketieteen ja työterveyshuollon historiaan -kurssit olivat koko vuoden tarjolla. Historia-kurssin suorittanut opiskelija julkaisi oman kurssilla tehdyn lopputyönsä myös Työterveyslääkärilehden artikkelina. Ammatillisen kuntoutuksen potilastapauksien osio siirtyi tehtäväksi vuodelle 2015.