NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT"

Transkriptio

1 NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT

2 NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSLINJAUS 2014

3 NUPS STRATEGIA Aktiivinen ja laadukas liikuttaja Kasvava, monipuolisesti menestyvä ja kehittyvä seura Harrastajamäärän kasvattaminen Joukkueiden kilpailullinen menestys Yksilöiden kehittäminen Valmennuksen kehittäminen Päiväkoti- ja koulufutis Päiväkodit Iltapäiväkerhot Peruskoulut 2.asteen koulutus Kaikkipelissä turnaus Jalkapallokoulu Jalkapalloa kaikille Erityisryhmät ( Brazil) Vesselifutis Harrasteryhmät KKI-Futis Naiset Nousu 3. divisioona Miehet Nousu 2.divisioona Juniorit Vähintään 2 joukkuetta liiton sarjoissa joka vuosi Valmennuslinjaus Yhtenäinen pelaajapolku Taitomerkkisuoritukset Määrän lisääminen vuosittain kaikissa ikäluokissa Alueellinen yhteistyö Yhteistyön kasvattaminen lähiseurojen kanssa Kykykoulun järjestäminen Yhteistyöseurojen etsintä Valmennuslinjaus Yhtenäinen valmennuslinja Sisäisen koulutuksen perusta Eri ikäluokkien vaatimat koulutustasot

4 Nummelan Palloseura Valmennuslinjaus Johdanto 4 2. Valmennuksen periaatteita Nummelan Palloseurassa 5 3. Henkilökohtaisen taidon kehittäminen 6 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen 7 5. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 8 6. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen 9 7. Testaaminen Harjoittelun suunnittelu 11

5 1. Johdanto Nummelan Palloseuralle on tehty valmennuslinjaus v. 2007, jota tämä linjaus päivittää. Linjaus toimii pelaajakehityksen perustana ja valmennuskoulutuksen kivijalkana Nummelan Palloseurassa. Päivitys on tehty valmentajien kanssa yhteistyössä niin, että valmennusvastaavien ryhmä on valmistellut linjauksen. Valmentajat ovat kommentoineet linjausta omissa pienryhmäpalavereissaan. Lisäksi valmentajat ovat osallistuneet työryhmätyöskentelyyn, joiden avulla on luotu eri ikäluokkien valmennusoppaat. Linjauksen teossa on noudatettu palloliiton linjauksia sekä käytetty pohjana seuran voimassa olevaa strategiaa. Linjauksen teko on ollut mielenkiintoinen ja erittäin opettavainen projekti. Suuret kiitokset linjauksen valmistumisesta edellisen linjauksen työryhmälle Jukka Kemppaisen johdolla. Tämän linjauksen tekoon ovat aktiivisesti osallistuneet työryhmä Ville Kiuru, Jan-Henrik Nyberg ja Erkki Pääkkönen. Isot kiitokset kuuluvat myös fysiikkavalmentaja Keijo Petäkoskelle, henkiselle valmentajalle Petteri Sveinsillle sekä kaikille valmentajille ja muille nupsilaisille, jotka ovat korvaamattoman panoksensa tähän työhön antaneet. Työryhmän puolesta, Urheilutoimenjohtaja Timo Tuomi

6 2. Valmennuksen periaatteita Nummelan Palloseurassa Nummelan Palloseuran valmennuslinjaus pohjautuu Suomen Palloliiton linjauksiin. Seura pyrkii tarjoamaan elämyksiä kaikille pelaajille, mutta myös samalla tarjoamaan laadukasta valmennusta huipulle pyrkiville pelaajille. Nummelan Palloseuran jokaisessa joukkueessa noudatetaan seuran strategiassa esiintyviä arvoja. Jalkapallon harrastaminen pitää olla ensisijaisesti iloista toimintaa, josta kaikki toiminnassa olevat voivat nauttia. Joukkueena toimimisen peruspilareita ovat yhteisöllisyyden ja avoimuuden vaaliminen, jolloin kaikki joukkueen jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa ja joukkuehenki korostuu. Nämä arvot ovat merkittäviä myös seuran toiminnassa kun yhteistä suuntaa luodaan ja joukkueiden välistä yhteistyötä kehitetään kohti yhtä suurta vihtiläistä jalkapalloperhettä. Yhteistyön tekeminen kaikilla tasoilla on ehdoton edellytys edellä mainittujen arvojen toteutumiseen. Nummelan Palloseura haluaa olla omalla osaltaan kasvattamassa vihtiläisiä lapsia ja nuoria liikunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin, sosiaalisesti osaaviksi ja henkisesti hyvän itsetunnon omaaviksi positiivisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Nummelan Palloseurassa keskitytään vahvasti yhteisöllisyyden lisäksi yksilökeskeiseen pelaajan kehittämiseen Yhteistyö eri joukkueiden välillä tulee olla saumatonta, jotta pelaajien kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen mahdollistuu. Jokainen pelaaja on seuran pelaaja ja jokainen valmentaja seuran valmentaja. Tällä taataan pelaajien yhtenäinen pelaajapolku Nummelan Palloseurassa. Valmentajien tehtävänä on kehittää pelaajia kokonaisvaltaisesti ja luoda heille paras mahdollinen ympäristö kehittymiseen vahvan valmentajien välisen yhteistyön avulla. Jatkuvaan valmennuskoulutukseen panostetaan, jotta pystymme tarjoamaan pelaajille parhaat mahdolliset kehittymisolosuhteet. Myös muiden taustahenkilöiden tärkeys ja heidän osaamisen tarpeet tiedostetaan joukkueiden toimivuuden varmistamiseksi. Nummelan Palloseurassa pelaajat jaetaan neljään pääryhmään iän mukaan. Vesselifutis (alle 6v), lapset (6-11v), nuoret (12-17v) ja aikuiset(a-jun ja edustus). Keskitymme linjauksessa lapsiin ja nuoriin, joiden ikäluokat on jaettu edelleen kahden ikäluokan alaryhmiin. Näille alaryhmille esitämme jatkossa harjoittelun pääpainoalueet. Käsittelemme jatkossa pelaajien kehittämistä neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat taito, fysiikka, henkinen ja taktinen. Alla olevasta kuvasta ilmenee palaajan kehittämisen eri muotoja sekä ikäluokkien jako ettäjoukkuetoimintaa tukevat seuran ja piirin toiminnot. Myös seuran tavoittelemat palloliiton valmennustasot näkyvät kuvassa. Kuvasta puuttuvat seuramme edustusjoukkueet naisissa ja miehissä, reservijoukkue miehissä, kunnossa kaiken ikää (KKI) joukkueet miehille ja naisille sekä erityisryhmäjoukkue Brazil. Tenavafutis Lapsifutis Nuorisofutis Aikuisfutis Päivähoito Eskari 1. LK 2. LK 3. LK 4. LK 5. LK 6.LK 7.LK 8.LK 9.LK I LK II LK III LK IV LK - 5 vuotiaat 6 G 7 G 8 F 9 F 10 E 11 E Leikki Harrastus Kehitys Menestys PK-futis 12 D 13 D 14 C 15 C Koulukerhot, liikuntatunnit, valinnaisainekurssit jne. P taitok T taitok Talentti 1 Talentti 2 Poikien P kykyk P piirijoukkue Aluejoukkue, maajoukkue T kykyk T piirijoukkue 1 Aluejoukkue, maajoukkue 16 B 17 B 18 A 19 A

7 3. Henkilökohtaisen taidon kehittäminen Taidon kehittäminen on tärkein linjauksen painopistealue. Alla on esitetty pääpainopisteet taidon kehittämiselle eri ikäluokissa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ikäryhmän jälkeen osattava taito siirryttäessä seuraavaan ikäryhmään. Lisäksi jokaisessa ikäryhmässä syvennetään aina edellisessä ikäryhmässä opittuja taitoja. Taidon kehittymistä seurataan mm. taitokilpailujen avulla joukkueissa, seurassa ja piirissä. Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Kuljettaminen Juokseminen pallon kanssa, kosketusten lisääminen Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohjakuljettaminen + käännökset pallon kanssa Erilaiset harhautukset Syöttö Maata pitkin syöttö paikallaan olevaan palloon Maata pitkin sisäsyrjäsyöttö sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon Ulkosyrjäsyöttö paikallaan että liikkuvaan palloon 1. Kosketus Pallon pysäyttäminen Ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen maassa tulevaan palloon Peliasento, suuntaaminen pelin mukaan Laukaus Oikea potkutekniikka paikallaan olevaan palloon Laukaukset liikkuvaan palloon maasta Laukaukset liikkuvaan palloon ilmasta Pääpeli Totuttelu pääpeliin Pääpeli peruspuskut Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Kuljettaminen Tempokuljettaminen, käännöksien harhautuksien parantaminen Tempokuljettamisesta nopeat suunnanmuutokset Tempokuljettamisesta nopeat suunnanmuutokset Syöttö Syöttö aina liikkeestä liikkeeseen, pidemmät syötöt maassa Pitkät syötöt ilmassa Ristipallot, keskitykset ja erikoistilanteet 1. Kosketus Pallon liikkeen jatkuminen pelin suuntaisesti, menosuuntaan Ilmasta tulevan pallon suuntaaminen Pelinopeus, tempo suuntamisella Laukaus Laukaukset liikkuvaan palloon jalan eri osilla Laukaukset erilaisilla kierteillä Maalinteko viimeistely, erikoistilanteet Pääpeli Pääpeli puskujen suuntaaminen Pelipaikkakohtainen pääpeli Pelipaikkakohtainen pääpeli

8 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Jalkapallo on hyvää fyysistä osaamista vaativaa laji. Pelaajien fysiikan tulee olla sillä tasolla että se mahdollistaa muiden osa-alueiden kehittymisen. Fyysisessä valmennuksessa on huomioitava että kaikki lapset ja nuoret ovat yksilöitä. Fyysisen valmennuksen on oltava nousujohteista ja sen on huomioitava lajin vaatimat erityistarpeet. Pelaajien liikkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota kaikissa ikäluokissa. Fyysiseen harjoitteluun liittyy oleellisesti lepo ja ravinto, joita tarvitaan, jotta elimistön ylikorjautuminen harjoituksen palautumisvaiheessa (superkompensaatio) voi toteutua ja fyysinen kehittyminen mahdollistuu. Testaaminen on tärkeä osa harjoittelun painopisteitä suunniteltaessa. Eri ikäisten testaukset on esitetty kohdassa testaus. Alla olevissa taulukoissa on esitetty eri ikäluokkien fyysisen kehittymisen pääpainokohteet. Kestävyys Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Voima Juokseminen, hyppääminen Hyppelyharjoitteet Lihaskunto Nopeus Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Kehonhalinta Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Voima Lihaskestävyys, pikavoima hyppelyharjoitteet, keppijumppa Lihas- voimakestävyys, pikavoima, hyppelyharjoitteet Voimakestävyys, perusvoima pikavoima, hyppelyharjoitteet Nopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Kehonhalinta Tasapaino, koordinaatio ketteryys Tasapaino, koordinaatio ketteryys Tasapaino, koordinaatio ketteryys

9 5. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen Nummelan Palloseuran haluaa pelata lyhytsyöttöpelin pohjalle rakentuvaa pallollista peliä. Peliä avataan lyhyellä avauksella leveyttä hyväksi käyttäen. Pelin rakentelu tapahtuu keskikentän kautta Puolustuspelaaminen alkaa heti pallon menettämisen jälkeen ja prässääminen tapahtuu ylhäältä. Mikäli korkea prässi ohitetaan, puolustamisen tavoitteena on ohjata vastustajan peliä laitoihin. Kaiken puolustuspelin pohjana on tiiviinä joukkueena liikkuminen, jolloin pelaajien etäisyydet säilyvät kentän joka alueella. Tällä pyritään syöttösuuntien peittämiseen sekä toisaalta hyvään prässipeliin. Pallon riistoa seuraa pyrkimys nopeaan vastahyökkäyksen kentän joka alueilla käyttäen nopeita eteenpäin suuntautuvia syöttöjä Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaiset pelijärjestelmät sekä yksittäisen pelaajan näkökulmasta puolustus- ja hyökkäyspelaamisen oppimisen tavoitetasot. Pelijärjestelmien yhtenäisyys helpottaa yhtenäisen pelaajapolun rakentamista Nummelan Palloseurassa. Pelijärjestelmissä pyritään kehittämään laitapelaamista, kolmioiden muodostuminen kentän eri osa-alueille sekä keskustan vahvaa puolustamista. 5 v 5 7 v 7 9 v 9 11 v 11 Pelijärjestelmät Puolustuspeli Yhden pelaajan prässi Kahden pelaajan prässi ja tuki Prässi ja tuki, pelipaikkakohtaiset perusteet, aluepuolustamiset, alkeet 1-3 pelaajaa Osajoukkuepuolustaminen, aluepuolustaminen puolustuslinjalle Hyökkäyspeli Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 1v1, 2v1 hyökkääminen, pelin avaaminen Pelipaikkakohtaiset perusteet, rakentelu Murtautuminen, pelipaikkakohtaiset ratkaisut

10 6. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Nummelan Palloseurassa henkisellä valmentautumisella tarkoitetaan kokonaisvaltaista valmennusotetta, jossa pyritään huomioimaan ihmisenä olemisen kaikkia puolia. Henkisellä valmentautumisella pyritään auttamaan urheilija tasapainoiseen elämään, liittämällä urheilu muuhun elämän kokonaisuuteen sekä kehittymään ihmisenä. Menestyksekäs henkinen valmentautuminen edellyttää urheilijalle vahvaa taustatukea; sosiaalisen verkoston, perheen ja seuran toimihenkilöiden tuki on tärkeää. Henkiseen valmentautumiseen Nummelan Palloseurassa kuuluvat vuorovaikutustaidot, tavoitteiden asettaminen, peleihin valmistautuminen, ryhmädynamiikka ja urheilijan sisäisten tekijöiden tunteminen ja kehittäminen itselle sopiviksi. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää tiedottamiseen, koulutusosioihin ja henkilökohtaisiin keskusteluihin. Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Psyykkinen osa-alue Myönteinen tunneilmasto, hyvän olon, viihtyvyyden ja hauskuuden kokeminen Itseluottamuksen lisääntyminen, myönteisen minäkuvan syntyminen, erilaisuuden hyväksyminen Moraali, arvot ja asenteet Kognitiivinen osa-alue Uteliaisuuden ja kiinnostuksen herätäminen Tiedon lisääminen, omien havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä loogisen ajattelun kehittäminen Opitaan valitsemaan eri vaihtoehdoista toimivimmat, ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen Sosiaalinen osa-alue Yksilöllisten erojen hyväksyminen Positiivisten kokemusten saaminen yhdessäolosta ja yhteistoiminnasta Opitaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä, kokemus, että kuuluu ryhmään Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Psyykkinen osa-alue Oma identiteetti ja rajat, sopimukset, neuvottelutaidot, valinnat ja harkintakyvyn kehittäminen Pitkäjänteisyys, vastuullisuus, periksi antamattomuus, stressin ja pettymysten sietokyky Luovuus, rentoutumis- ja rauhoittumiskyky, rohkeus, keskittymiskyky, kyky ylittää itsensä painetilanteessa Kognitiivinen osa-alue Tiedon lisääminen liittyen motivaatioon, tarpeet, tavat, toiveet Henkilökohtaiset keskustelut, tavoitteiden asettaminen ja peleihin valmistautuminen, koulutus psyykkisistä lainalaisuuksista Henkilökohtaiset keskustelut, tiedon lisääminen, rentoutuminen, keskittyminen, ahdistuksen sietokyky Sosiaalinen osa-alue Yhdessä tekeminen, onnistutaan yhdessä, jaetaan epäonnistumiset yhdessä Vertaisryhmän tuki, hyvän suhteen luominen muihin toimijoihin Eri toimijoiden, tukiryhmien tavoitteellinen, luottamuksellinen yhteistoiminta

11 7. Testaaminen Taito Jokainen Nummelan Palloseuran joukkue järjestää joukkueen sisäisiä taitokilpailuja 3-5 kertaa kaudessa. Joukkueiden kisoihin osallistuvat kaikki pelaajat. Seura järjestää 1-2 kertaa vuodessa seuran taitokisat. Seuran kisoihin osallistuu kaikki joukkueet ja kaikki pelaajat aina D13 ikäluokkaan asti. Tätä vanhemmissa joukkueissa osallistuminen seuran kisoihin on vapaaehtoista. Näistä kisoista taitomerkkisuorituksen tehneet pääsevät edelleen piirin vastaaviin kilpailuihin. Taitokilpailut tuloksia seurataan seuran tasolla pitkäjänteisesti ja tätä tietoa käytetään myös harjoittelun suunnitteluun. Taitokilpailujen tulokset ovat hyvä väline motivoida pelaajia omatoimiseen harjoitteluun. Pelaajakohtaisesti tavoitteena on parantaa omia tuloksia joka kerta. Joukkueena tavoitteena on parantaa joka kerralla joukkueen keskiarvoja. Seurakohtaisesti tavoitteena on lisätä merkkisuoritusten määrää joka vuosi. Taitosuoritukset tallennetaan seuran yhteiseen tietokantaan. Fysiikka Lapsifutis- ikäluokissa G6 E11 testataan ketteryys sekä liiketaidon testaukset 1-2 kertaa vuodessa. Testien perusteella voidaan laatia henkilökohtaisia harjoitusohjelmia. Testien tuloksia seurataan pitkäjänteisesti. Henkilökohtaisen tavoitteena on kehittää tuloksia joka kerralla ja joukkuekohtaisen tavoitteena on kehittää joukkueen keskiarvoja joka testissä. Ikäluokissa D12 ja D13 testataan edellä mainittujen ketteryyden ja liiketaidon lisäksi SHA-akatemian mukaiset nopeus ja kimmoisuus. Ikäluokissa C14 testataan nopeus, kimmoisuus, ketteryys, kestävyys sekä voimaominaisuudet kaksi kertaa vuodessa syksyllä ja keväällä. Testien tuloksena saadaan henkilökohtaiset harjoitusohjelmat, joita kannustetaan tekemään lähinnä pelaajien omalla ajalla. Pelaajan henkilökohtaisena tavoitteena on kehittää testien tuloksia joka kerralla. Joukkueen tavoitteena on parantaa joukkueen keskiarvoja joka testissä. Fyysiset testitulokset tallennetaan seuran yhteiseen tietokantaan. Taktiikka Pelaajan taktinen osaaminen on sidoksissa aina koko joukkueen taktiseen osaamiseen. Joukkueiden taktisen osaamisen mittarina voidaan pitää etenkin vanhemmissa ikäluokissa peleissä menestymistä. Joukkueen ja yksittäisten pelaajien toimiminen otteluissa voidaan analysoida videoinnin avulla. Videointi on hyvä työkalu taktisen osaamisen testaukseen ja kehittämiseen. Videoiden tallentaminen on yksi mahdollisuus seurata joukkueen ja yksilön kehittymistä pidemmällä aikajänteellä.

12 8. Harjoittelun suunnittelu Suunnitelmallisuus kaikessa toiminnassa on erityisen tärkeää. Suunnittelun tarkoituksena on selkeyttää ja raamittaa tulevaa toimintaa. Se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta kun isot tavoitteet ovat selvänä, ne on helppo pilkkoa pienempiin. Harjoittelun suunnittelussa se tarkoittaa kausisuunnitelman, jaksosuunnitelman, viikkosuunnitelman, yksittäisen harjoitussuunnitelman ja yksittäisen harjoitteen. Nämä ovat vastuuvalmentajan tehtäviä. Tämän linjauksen liitteenä on seuran kausisuunnitelmapohja sekä mallipohjia muihin suunnitelmiin. Suunnittelu aloitetaan kausisuunnitelmasta, jossa käytetään seuran yhteistä suunnittelupohjaa. Kausisuunnitelmassa käydään läpi mm. kauden tavoitteet, ottelut, leirit, turnaukset, lomat ja karkea teemojen rytmitys. Kausisuunnitelma pilkotaan jaksosuunnitelman avulla pienempiin ja tarkempiin osiin. Jaksosuunnitelman pituus voi vaihdella 4-8 viikon välillä. Viikkosuunnitelmassa suunnitellaan mm. tulevan viikon harjoituksien teemat, rytmitys ja harjoitteiden karkea runko. Jokaisessa harjoituksessa tulee olla selkeä teema, jota yksittäiset harjoitteet tukevat. Kenttävuorot voivat olla joskus liian lyhyitä. Tällöin on hyvä sisällyttää harjoitussuunnitelmaan myös oheisharjoitteita, joita voidaan tehdä ennen tai jälkeen varsinaisen kenttävuoron. Alla olevissa taulukoissa on esitetty harjoittelun pääperiaatteita eri ikäryhmissä Harjoituksen rakenne Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Lämmittely, lajitaito, teemapeli, peli loppuverryttely, kotitehtävät Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohjakuljettaminen + käännökset pallon kanssa Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Joukkueharjoitus/vko Oma liikunta h/vko Kokonaisliikunta h/vko Pelien määrä /v Harjoittelun painotukset Pienpelit 50% Yleistaitavuus 25% Lajitaito 25% Pienpelit 50% Yleistaitavuus 25% Lajitaito 25% Pienpelit 50% Yleistaitavuus 20% Lajitaito 30% Harjoitusten organisointi 1 valmentaja / 6 pelaajaa 1 valmentaja / 6 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa Valmentajien koulutus D-lisenssi D-C-lisenssi C-lisenssi Harjoituksen rakenne Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Joukkueharjoitus/vko Oma liikunta h/vko Kokonaisliikunta h/vko Pelien määrä /v Harjoittelun painotukset Pelit 50% Oheisharjoittelu 20% Lajitaito 30% Pelit 40% Taktiikka 20% Lajitaito 20% Oheisharjoittelu 20% Pelit 40% Taktiikka 20% Lajitaito 20% Oheisharjoittelu 20% Harjoitusten organisointi 1 valmentaja / 10 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa Valmentajien koulutus C-UEFA B UEFA B NuVk-UEFA A

13 NUMMELAN PALLOSEURA

14 6-7 VUOTIAIDEN Valmennusopas

15 1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy erittäin voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky alkaa laskemaan tässä ikäluokassa. Kuitenkin se on lähes korkeimmalla tasolla, joten liikunnallisten perustaitojen kehittyminen on hedelmällisintä näissä ikäluokissa. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

16 1.1 Urheilevan lapsen ja nuoren peruspilareita ovat harjoittelu, ravinto ja lepo. Ruokavaliolla on merkitystä mm. terveenä pysymiseen, harjoituksissa jaksamiseen, kehittymiseen, kilpailuissa menestymiseen ja jopa koulumenestykseen. Tärkeimpiä asioita ruokavalion koostamisessa ovat ruuan laatu ja sen monipuolisuus, (hiilihydraatit n %, rasvaa 25-35%, proteiineja 15-20%) kohtuus, riittävyys, ruokailujen säännöllisyys (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, iltapala), syömisen on oltava hauskaa sekä että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset asiat. Aterian pitäisi aina sisältää jotain värikästä (kasviset, marjat, hedelmät), proteiineja (liha, kala, kananmuna, maitovalmiste, soijavalmiste), hiilihydraatteja (täysjyväviljaa, hedelmää, juureksia, palkokasviksia) ja vettä. Lautasmalli on hyvä muistaa pääaterioilla. Lautasmalli sisältää n. puolet kasviksia, neljäsosa pastaa/riisiä/ perunaa ja neljäsosa lihaa tai kalaa. mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen. Varsinainen monipuolinen ateria nautitaan muutaman tunnin sisällä pelin päättymisestä. Nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää olon ja vireystilan kohentamiseksi sekä yleisen jaksamisen ja suorituskyvyn parantamiseksi. Nestettä olisi nautittava jo ennen kuin janon tunne yllättää. Lapsille ja nuorille paras janojuoma on vesi. Lapset ja nuoret tarvitsevat säännöllisesti unta n. 10h joka yö. Unirytmi olisi hyvä säilyttää samana myös viikonloppuisin. Uni on merkittävässä osassa mm. lapsen ja nuoren oppimisessa, fyysisessä kehittymisessä, palautumisessa, mielialassa sekä painonhallinnassa. Peliä edeltävän päivän ruokailuihin ja nestetankkaukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta energiavarastot saadaan täyteen peliä varten. Pelipäivän ruokailujen ajoitukset ja sisällöt on suunniteltava huolellisesti pelien ajankohtien mukaan. Nestettä tulee nauttia tasaisesti päivän mittaan. Palautumisen kannalta on tärkeää täyttää energiavarastot sekä palauttaa nestetasapaino

17 2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito teemapeli, peli loppuverryttely kotitehtävät Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 25%, lajitaito 25% 1 valmentaja / 10 pelaajaa D-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

18 3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Juokseminen pallon kanssa, kosketusten lisääminen Maata pitkin syöttö paikallaan olevasta pallosta Pallon pysäyttäminen Oikea potkutekniikka paikallaan olevaan palloon Kuljettaminen Tässä ikäluokassa opetellaan juoksemaan pallon kanssa. Kosketuksia lisätään taidon karttuessa. Harjoittelun perusteena on pelaaja ja pallo. Erilaiset viestit ja leikit ovat hyvä tapa harjoittaa pallon kanssa juoksemista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.2 Syöttö Tavoitteena on opetella aluksi syöttämään paikallaan olevaa palloa. Kun taidot karttuvat, siirrytään liikkeessä olevan pallon syöttämiseen. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.4 Laukaus Tavoitteena on opetella aluksi oikea potkutekniikka paikallaan olevaa palloa. Kun taidot karttuvat, siirrytään liikkeessä olevan pallon potkaisemiseen. Rintapotkun harjoittelu on hyvä aloittaa miinan päältä, jolloin jalan asento tulee oikeaksi. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa ei harjoitella varsinaista pääpeliä. 3.3 Ensimmäinen kosketus Tavoitteena on oppia pysäyttämään pallo jalkapohjalla tai sisäsyrjällä. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella haltuunoton perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa

19 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Oheisesta kuvasta 3 näemme, milloin erilaisten fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ovat. Herkkyyskausi on se ikä kun kyseistä ominaisuutta on hedelmällisintä harjoittaa. Kuten kuvasta näemme motorisia perustaitoja olisi paras harjoittaa n vuoden iässä. Nopeusominaisuuksien herkkyyskausi taas on hieman myöhemmin eli n vuoden iässä. Aerobisen peruskestävyyden harjoittelussa herkkyyskautta on lähes koko lapsuus ja nuoruus, kuitenkin niin, että 10-vuotiaasta lähtien elimistö on siihen valmis. Voiman ja nopeuskestävyyden osalta herkkyyskaudet ovat suotuisimmillaan vasta n.18 vuoden iässä. Kuitenkin ennen 18 vuoden ikää tätä ominaisuutta voidaan harjoittaa tasaisesti nousevalla teholla. Liikkuvuutta on paras harjoittaa n vuoden iässä. Kuva 3. Herkkyyskaudet

20 Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Juokseminen, hyppääminen Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Valmentajan tehtävä on motivoida pelaajia liikunnalliseen elämäntapaan peruskestävyyden kehittämiseksi. 4.2 Voiman kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen. 4.3 Nopeuden kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.

21 5. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Psyykkinen osa-alue Kognitiivinen osa-alue Sosiaalinen osa-alue Myönteinen tunneilmasto, hyvän olon, viihtyvyyden ja hauskuuden kokeminen Uteliaisuuden ja kiinnostuksen herättäminen Yksilöllisten erojen hyväksyminen 5.1 Psyykkinen osa-alue Tärkeää on luoda koko ryhmään myönteinen ilmapiiri, jossa kaikki pelaajat kokevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Hauskuus on oltava toiminnan yksi johtavista periaatteista. Leikinomaisuuden avulla päästään parhaiten myönteiseen ilmapiiriin. 5.3 Sosiaalinen osa-alue Lapsia opetetaan hyväksymään yksilöllisiä eroja eikä syrjimistä tule hyväksyä. Kaikki ovat tasa-arvoisia ryhmässä. Valmentajan tulee omalla esimerkillään opettaa pelaajat huomioimaan toisensa. 5.2 Kognitiivinen osa-alue Yksi valmentajan tehtävistä on saada harjoitustapahtumat lasten mielenkiintoa, uteliaisuutta ja oppimishalua herättäviksi. Tällainen tapahtuma saadaan aikaan mm. erilaisilla virikkeillä ja monipuolisilla harjoitteilla. Lasten tulisi saada kokonaiskuva jalkapallosta harrastuksena, jotta kiinnostus jalkapalloa kohtaan lisääntyisi. Monipuoliseen jalkapallon ja muun urheilun seuraamiseen kannustetaan.

22 6. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 5 v 5 Yhden pelaajan prässi Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 6.1 Puolustuspelaaminen 5v5 - Tavoitteena opettaa pelaajille lähimmän pelaajan prässäämistä. - Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. - Tässä pelijärjestelmässä käytetään yhtä keskuspuolustajaa, laitapelaajia ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen alkeita. - Esimerkkiharjoitteina toimivat erilaiset 1v1 harjoitteet. 6.2 Hyökkäyspelaaminen 5v5 - Tavoitteena on opettaa pelaajia syöttämään toisilleen pelin aikana mahdollisuuksien mukaan aina liikkeeseen. Myös peliasentoja ja pallottoman pelaajan liikettä tulee harjoitella. Opetellaan myös eri pelipaikkojen hyökkäystehtäviä. - Maalivahti opetetaan aluksi avaamaan laitapelaajalle. Pyritään säilyttämään omat pelipaikat timantissa koko hyökkäyspelin ajan. - Peliharjoitteet tai sitä edeltävät pelinavaamista tukevat syöttöharjoitteet ovat hyviä tapoja opettaa pelin avaamista ja hyökkäyspelaamista.

23 NUMMELAN PALLOSEURA Toiminnassani noudatan seuraavia NuPS:n arvoja ilo - avoimuus - yhteisöllisyys - yhteistyökyky - kasvatuksellisuus NuPS:n valmentajana olen aina innostunut - positiivinen - tasapuolinen - vaativa helposti lähestyttävä - kuunteleva henkilökohtaiseen ohjaukseen pystyvä ajatuksia herättävä - järkeviä tavoitteita luova itseluottamusta vahvistava - lajiosaava

24 8-9 VUOTIAIDEN Valmennusopas

25 1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy edelleen voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky alkaa laskemaan tässä ikäluokassa. Kuitenkin se on lähes korkeimmalla tasolla, joten liikunnallisten perustaitojen kehittyminen on hedelmällisintä näissä ikäluokissa. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

26 1.1 Urheilevan lapsen ja nuoren peruspilareita ovat harjoittelu, ravinto ja lepo. Ruokavaliolla on merkitystä mm. terveenä pysymiseen, harjoituksissa jaksamiseen, kehittymiseen, kilpailuissa menestymiseen ja jopa koulumenestykseen. Tärkeimpiä asioita ruokavalion koostamisessa ovat ruuan laatu ja sen monipuolisuus, (hiilihydraatit n %, rasvaa 25-35%, proteiineja 15-20%) kohtuus, riittävyys, ruokailujen säännöllisyys (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, iltapala), syömisen on oltava hauskaa sekä että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset asiat. Aterian pitäisi aina sisältää jotain värikästä (kasviset, marjat, hedelmät), proteiineja (liha, kala, kananmuna, maitovalmiste, soijavalmiste), hiilihydraatteja (täysjyväviljaa, hedelmää, juureksia, palkokasviksia) ja vettä. Lautasmalli on hyvä muistaa pääaterioilla. Lautasmalli sisältää n. puolet kasviksia, neljäsosa pastaa/riisiä/ perunaa ja neljäsosa lihaa tai kalaa. mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen. Varsinainen monipuolinen ateria nautitaan muutaman tunnin sisällä pelin päättymisestä. Nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää olon ja vireystilan kohentamiseksi sekä yleisen jaksamisen ja suorituskyvyn parantamiseksi. Nestettä olisi nautittava jo ennen kuin janon tunne yllättää. Lapsille ja nuorille paras janojuoma on vesi. Lapset ja nuoret tarvitsevat säännöllisesti unta n. 10h joka yö. Unirytmi olisi hyvä säilyttää samana myös viikonloppuisin. Uni on merkittävässä osassa mm. lapsen ja nuoren oppimisessa, fyysisessä kehittymisessä, palautumisessa, mielialassa sekä painonhallinnassa. Peliä edeltävän päivän ruokailuihin ja nestetankkaukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta energiavarastot saadaan täyteen peliä varten. Pelipäivän ruokailujen ajoitukset ja sisällöt on suunniteltava huolellisesti pelien ajankohtien mukaan. Nestettä tulee nauttia tasaisesti päivän mittaan. Palautumisen kannalta on tärkeää täyttää energiavarastot sekä palauttaa nestetasapaino

27 2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito teemapeli, peli loppuverryttely kotitehtävät Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 25%, lajitaito 25% 1 valmentaja / 10 pelaajaa D-C-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

28 3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohja kuljettaminen + käännökset pallon kanssa Maata pitkin sisäsyrjäsyöttö sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon Ensimmäisen kosketuksensuuntaaminen maassa tulevaan palloon Laukaukset liikkuvaan palloon maasta Totuttelu pääpeliin 3.1 Kuljettaminen Tässä ikäluokassa opetellaan kuljettamaan palloa eri jalan osilla (sisäsyrjä, ulkosyrjä ja jalkapohja). Lisäksi opetellaan erilaisia käännöksiä pallon kanssa. Harjoittelun perustana on pelaaja ja pallo. Aluksi kuljetustapoja on hyvä harjaannuttaa ilman eteen tulevia esteitä. Kun kuljettaminen eri tavoilla on edistynyt, voidaan pelaajia laittaa kuljettamaan pienellä alueella toisiaan väistellen. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.2 Syöttö Tavoitteena on oppia sisäsyrjäsyötön perusteet sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.3 Ensimmäinen kosketus Lisätään edellisessä ikäluokassa opittuun pallon haltuunottoon ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen maassa tulevaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet estekartioilla 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella haltuunoton ja ensimmäisen kosketuksen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.4 Laukaus Tavoitteena on vahvistaa oikeaa potkutekniikkaa paikallaan olevaan palloon. Pääpaino on kuitenkin jo liikkuvaan palloon suoritettava potku. Laukausharjoittelua on hyvä suorittaa sekä omasta kuljetuksesta että erilaisista syötöistä. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa totutellaan pääpeliin. Aluksi pelaaja pitää itse palloa käsissä ja keskittyy oikeaan pään osumakohtaan. Kehittely jatkuu omasta heitosta osumiseen ja edelleen kaverin heitosta palloon osumiseen.

29 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Oheisesta kuvasta 3 näemme, milloin erilaisten fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ovat. Herkkyyskausi on se ikä kun kyseistä ominaisuutta on hedelmällisintä harjoittaa. Kuten kuvasta näemme motorisia perustaitoja olisi paras harjoittaa n vuoden iässä. Nopeusominaisuuksien herkkyyskausi taas on hieman myöhemmin eli n vuoden iässä. Aerobisen peruskestävyyden harjoittelussa herkkyyskautta on lähes koko lapsuus ja nuoruus, kuitenkin niin, että 10-vuotiaasta lähtien elimistö on siihen valmis. Voiman ja nopeuskestävyyden osalta herkkyyskaudet ovat suotuisimmillaan vasta n.18 vuoden iässä. Kuitenkin ennen 18 vuoden ikää tätä ominaisuutta voidaan harjoittaa tasaisesti nousevalla teholla. Liikkuvuutta on paras harjoittaa n vuoden iässä. Kuva 3. Herkkyyskaudet

30 Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Hyppelyharjoitteet Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Valmentajan tehtävä on motivoida pelaajia liikunnalliseen elämäntapaan peruskestävyyden kehittämiseksi. 4.2 Voiman kehittäminen Ikäluokassa totutellaan erilaisiin hyppelyharjoitteisiin erilaisten leikkien ja pelien avulla. 4.3 Nopeuden kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.

31 5. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Psyykkinen osa-alue Kognitiivinen osa-alue Sosiaalinen osa-alue itseluottamuksen lisääntyminen, myönteisen minäkuvan syntyminen, erilaisuuden hyväksyminen Tiedon lisääminen, omien havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä loogisen ajattelun kehittäminen Positiivisten kokemusten saaminen yhdessäolosta ja yhteistoiminnasta 5.1 Psyykkinen osa-alue Tässä iässä itseluottamuksen lisääntyminen auttaa myönteisen minäkuvan syntymiseen. Valmentajan roolina tässä on tasapuolisen, positiivisen palautteen antaminen ja kannustaminen. Erilaisuuden hyväksymistä tulee vaatia lapsilta ja vanhemmilta kaikissa tilanteissa. Harjoittelu tulee toteuttaa niin, että lapsille tulee tarpeeksi onnistumisia ja toisaalta riittävästi haasteita. Jokaisen pelaajan huomioiminen henkilökohtaisesti joka tapahtumassa on tärkeää. 5.2 Kognitiivinen osa-alue Edellisessä ikäluokassa herätetty mielenkiinto jalkapalloa kohtaan on tässä ikäluokassa jalostettava enemmän tiedolliseen suuntaan. Jalkapallon lajitietoutta aletaan tässä ikäluokassa tietoisesti lisätä. Kannustetaan omien johtopäätösten ja havaintojen tekoon. Tämän valmentaja voi todentaa kyselemällä ja johdattelemalla pelaajia omaan ajatteluun. Samalla pelaajan looginen ajattelu kehittyy ja hän oppii ennakoimaan tulevia tilanteita paremmin. 5.3 Sosiaalinen osa-alue Tässä ikäluokassa lasten tulisi saada positiivisia kokemuksia joukkueena toimimisesta ja yhdessäolosta. Erilaiset yhteiset tapahtumat auttavat näiden kokemusten saamisessa. Esimerkiksi turnaustapahtumien kokonaisvaltainen onnistuminen on tärkeää postitiivisten kokemusten saamiseksi. Joukkueen sääntöjen opettelu kuuluu tähän ikäluokkaan.

32 6. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 5 v 5 7 v 7 Yhden pelaajan prässi Kahden pelaajan prässi ja tuki Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 1v1, 2v1 hyökkääminen, pelin avaaminen

33 6.1 Puolustuspelaaminen 5 v 5 Tavoitteena opettaa pelaajille lähimmän pelaajan prässäämistä. Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. Tässä pelijärjestelmässä käytetään yhtä keskuspuolustajaa, laitapelaajia ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen alkeita. Esimerkkiharjoitteina toimivat erilaiset 1v1 harjoitteet. 7 v 7 Tavoitteena opettaa pelaajille kahden pelaajan yhteistyötä puolustettaessa, jossa lähin pelaaja (1. puolustaja) prässää pallollista vastustajaa ja seuraava (2. puolustaja) tukee prässääjää (1. puolustajaa) mahdollisen ohittamisen varalta. Jos prässi ohitetaan puolustavien pelaajien tehtävät vaihtuvat. Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. Tässä pelijärjestelmässä käytetään kahta keskuspuolustajaa, laitapelaajia, keskikenttäpelaajaa ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen perusteita. Esimerkkiharjoitteina toimivat mm. 1v2 hyökkäysharjoitteet sekä erilaiset 7v7 peliharjoitteet.

34 6.2 Hyökkäyspelaaminen 5 v 5 Tavoitteena on opettaa pelaajia syöttämään toisilleen pelin aikana mahdollisuuksien mukaan aina liikkeeseen. Myös peliasentoja ja pallottoman pelaajan liikettä tulee harjoitella. Opetellaan myös eri pelipaikkojen hyökkäystehtäviä. Maalivahti opetetaan aluksi avaamaan laitapelaajalle. Pyritään säilyttämään omat pelipaikat timantissa koko hyökkäyspelin ajan. Peliharjoitteet tai sitä edeltävät pelinavaamista tukevat syöttöharjoitteet ovat hyviä tapoja opettaa pelin avaamista ja hyökkäyspelaamista. 7 v 7 Tavoitteena on oppia pelin avaamisen perusteet. Avataan peliä lyhyillä syötöillä leveydessä oleville keskuspuolustajille. Tällä haetaan useita syöttösuuntia pelin viemiseksi eteenpäin. Mikäli eteenpäin pelaaminen ei ole mahdollista, kierrätetään peliä toisen keskuspuolustajan tai maalivahdin kautta toiselle puolelle. Opetellaan pelinrakentelun perusteita, jolla ohitetaan vastustajan keskikenttä lyhyillä syötöillä. Murtavien syöttöjen harjoittelu ja niistä maalinteko kuuluvat myös tämän ikäluokan tavoitteisiin. Muodostetaan kolmioita pelaajien välille hyökätessä koko kentän alueella. Keskuspuolustajat avaavat peliä ja osallistuvat aktiivisesti myös pelin rakenteluun. laitapelaajat hakevat avattaessa leveyteen. Pallollisena heidän tehtävänä ensisijaisesti on pyrkiä kohti maalia. Keskikentän keskimmäinen pelaaja tukee pallollista pelaajaa ja muodostaa erilaisia kolmiomahdollisuuksia keskustan kautta. Hyökkääjien tehtävänä pelin rakentelussa on joko tulla vastaan hakemaan palloa tai tehdä pystyjuoksuja linjan taakse.

35 NUMMELAN PALLOSEURA Toiminnassani noudatan seuraavia NuPS:n arvoja ilo - avoimuus - yhteisöllisyys - yhteistyökyky - kasvatuksellisuus NuPS:n valmentajana olen aina innostunut - positiivinen - tasapuolinen - vaativa helposti lähestyttävä - kuunteleva henkilökohtaiseen ohjaukseen pystyvä ajatuksia herättävä - järkeviä tavoitteita luova itseluottamusta vahvistava - lajiosaava

36 10-11 VUOTIAIDEN Valmennusopas

37 1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy edelleen voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky on laskenut jo 8v iästä lähtien. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Eli tässä ikäluokassa molempien harjoittaminen on lähes yhtä hedelmällistä oppimisen näkökulmasta. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

38 1.1 Urheilevan lapsen ja nuoren peruspilareita ovat harjoittelu, ravinto ja lepo. Ruokavaliolla on merkitystä mm. terveenä pysymiseen, harjoituksissa jaksamiseen, kehittymiseen, kilpailuissa menestymiseen ja jopa koulumenestykseen. Tärkeimpiä asioita ruokavalion koostamisessa ovat ruuan laatu ja sen monipuolisuus, (hiilihydraatit n %, rasvaa 25-35%, proteiineja 15-20%) kohtuus, riittävyys, ruokailujen säännöllisyys (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, iltapala), syömisen on oltava hauskaa sekä että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset asiat. Aterian pitäisi aina sisältää jotain värikästä (kasviset, marjat, hedelmät), proteiineja (liha, kala, kananmuna, maitovalmiste, soijavalmiste), hiilihydraatteja (täysjyväviljaa, hedelmää, juureksia, palkokasviksia) ja vettä. Lautasmalli on hyvä muistaa pääaterioilla. Lautasmalli sisältää n. puolet kasviksia, neljäsosa pastaa/riisiä/ perunaa ja neljäsosa lihaa tai kalaa. mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen. Varsinainen monipuolinen ateria nautitaan muutaman tunnin sisällä pelin päättymisestä. Nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää olon ja vireystilan kohentamiseksi sekä yleisen jaksamisen ja suorituskyvyn parantamiseksi. Nestettä olisi nautittava jo ennen kuin janon tunne yllättää. Lapsille ja nuorille paras janojuoma on vesi. Lapset ja nuoret tarvitsevat säännöllisesti unta n. 10h joka yö. Unirytmi olisi hyvä säilyttää samana myös viikonloppuisin. Uni on merkittävässä osassa mm. lapsen ja nuoren oppimisessa, fyysisessä kehittymisessä, palautumisessa, mielialassa sekä painonhallinnassa. Peliä edeltävän päivän ruokailuihin ja nestetankkaukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta energiavarastot saadaan täyteen peliä varten. Pelipäivän ruokailujen ajoitukset ja sisällöt on suunniteltava huolellisesti pelien ajankohtien mukaan. Nestettä tulee nauttia tasaisesti päivän mittaan. Palautumisen kannalta on tärkeää täyttää energiavarastot sekä palauttaa nestetasapaino

39 2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli, loppuverryttely, kotitehtävät Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 20%, lajitaito 30% 1 valmentaja / 10 pelaajaa C-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

40 3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Erilaiset harhautukset Ulkosyrjäsyöttö paikallaan että liikkuvaan palloon Peliasento, suuntaaminen pelin mukaan Laukaukset liikkuvaan palloon ilmasta Peruspuskut 3.1 Kuljettaminen Tässä ikäluokassa vahvistetaan erilaisia kuljetustapoja sekä erilaisia kääntymisiä pallon kanssa. Uutena asiana opetellaan erilaiset harhautukset ja niiden käyttö erilaisissa pelitilanteissa. Harjoittelu on hyvä aloittaa harhauttamalla kartiota, lisätään harhautukseen selkeä rytminvaihdos. Kun tämä sujuu, vaihdetaan kartion paikalle passiivinen puolustaja ja lopuksi puolustaja muuttuu aktiiviseksi eli pelataan 1v1 tilanteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.2 Syöttö Tavoitteena on oppia ulkosyrjäsyötön perusteet sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.3 Ensimmäinen kosketus Tavoitteena on ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen haluttuun suuntaan oikeassa peliasennossa. Erilaiset pienpelit ovat paras tapa opettaa oikeaa peliasentoa ja ensimmäisen kosketuksen suuntaamista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.4 Laukaus Tässä ikäluokassa vahvistetaan edelleen laukauksia sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Uutena asiana opetellaan laukaukset ilmasta tulevaan palloon. Laukaisuharjoitteita tehdään erilaisista omista tai jonkun muun heitoista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa opetellaan puskun perustekniikka. Puskutekniikkaa harjoitellaan sekä omasta heitosta että kaverin heitosta

41 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Oheisesta kuvasta 3 näemme, milloin erilaisten fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ovat. Herkkyyskausi on se ikä kun kyseistä ominaisuutta on hedelmällisintä harjoittaa. Kuten kuvasta näemme motorisia perustaitoja olisi paras harjoittaa n vuoden iässä. Nopeusominaisuuksien herkkyyskausi taas on hieman myöhemmin eli n vuoden iässä. Aerobisen peruskestävyyden harjoittelussa herkkyyskautta on lähes koko lapsuus ja nuoruus, kuitenkin niin, että 10-vuotiaasta lähtien elimistö on siihen valmis. Voiman ja nopeuskestävyyden osalta herkkyyskaudet ovat suotuisimmillaan vasta n.18 vuoden iässä. Kuitenkin ennen 18 vuoden ikää tätä ominaisuutta voidaan harjoittaa tasaisesti nousevalla teholla. Liikkuvuutta on paras harjoittaa n vuoden iässä. Kuva 3. Herkkyyskaudet

42 Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Lihaskunto Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Kuitenkin mikäli pelaajien peruskunto ei ole riittävällä tasolla muiden osa-alueiden kehittymiseksi, tulee aerobista kestävyyttä kehittää esim. 30 minuutin yhtäjaksoisella liikunnalla kerran viikossa. 4.2 Voiman kehittäminen Lihaskuntoharjoittelu aloitetaan tässä ikäluokassa. Joukkueharjoittelun yhteydessä suoritetaan lihaskuntoharjoittelua kuntopiirien avulla. Kuntopiireissä vahvistetaan lihaksia kokonaisvaltaisesti. Kuntopiirit ovat hyvä esimerkki pelaajille annettavista kotitehtävistä. 4.3 Nopeuden kehittäminen Reaktionopeutta kehitetään erilaisilla reaktiolähtöharjoitteilla, joissa käytetään monipuolisesti eri aisteihin perustuvia ärsykkeitä. Askeltiheyttä ja rytmikykyä kehitetään erilaisilla askellusharjoitteilla. 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.

NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT

NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSLINJAUS 2014 NUPS STRATEGIA 2014-2016 Aktiivinen ja laadukas liikuttaja Kasvava, monipuolisesti menestyvä ja kehittyvä seura Harrastajamäärän

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Auran Palokunnan Urheilijat

Auran Palokunnan Urheilijat Auran Palokunnan Urheilijat Valmennuslinja Toni Kulikoff 06/2018 APU:n pelaaja APU:n pelaaja on - Muita kunnioittava - Hyvin käyttäytyvä - Aktiivinen osallistuja - Liikunnallinen - Muita tervehtivä - Positiivinen

Lisätiedot

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto.

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto. D12 Ikäluokan haavit D12 Haavin tarkoitus Antaa lahjakkaille ja motivoituneille pelaajille mahdollisuuden päästä vertailemaan omia taitojaan muiden saman ikäisten ja tasoisten pelaajien kanssa Saada muutama

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN IKÄ PIENPELI KEHITYS IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN MUUT PELIMUODOT TEKNIIKKA FYSIIKKA 7 2v2 3v3 1v1 Pallon kuljetus Tasapaino, liikkuvuus, reaktionopeus 8 2v2 3v3 1v1 2v1 3v1 Kuljetus, harhautukset,

Lisätiedot

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

Valmennuslinja. Kultsujuniorit Valmennuslinja Kultsujuniorit Seuran tavoitteet - Kehittää junioreita yksilöinä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti - yksittäisen pelaajan oman tason mukainen harjoittelu ja pelaaminen - joukkueet jaetaan

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 8-9

FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 8-9 FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 8-9 Liikunnan terveysvaikutus on suuri Monipuolinen liikunta on pohjana myös huippu-urheilulle. Liikunnan määrän on oltava suuri! Viikon yhteismäärä 11 v asti noin 14 tuntia

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

MAAHOCKEYN VALMENNUSSEMINAARI. ( , Hämeenlinna) Tommi Rantala

MAAHOCKEYN VALMENNUSSEMINAARI. ( , Hämeenlinna) Tommi Rantala MAAHOCKEYN VALMENNUSSEMINAARI (24.10.2015, Hämeenlinna) Tommi Rantala VALMENNUSFILOSOFIA PELIN KULKUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: 1. Pelivälineen käsittely ja hallinta = yksilö- ja joukkuetasolla 2. Puolustus

Lisätiedot

Henkilökohtaiset lajitaidot:

Henkilökohtaiset lajitaidot: Henkilökohtaiset lajitaidot: F-tytöt (1-2 luokkalaiset) mailaote ja kätisyys pallon kuljettaminen syöttäminen E-tytöt (3-4 luokkalaiset) peliasennon hallitseminen pallon kuljettaminen juosten laukaisemisen

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

IF Sibbo-Vargarna r.f.

IF Sibbo-Vargarna r.f. IF Sibbo-Vargarna r.f. Valmennuksen tavoitteet eri ikäluokissa IKÄ TAVOITE SISÄLTÖ ± 7 4 v 4 5 v 5 PALLON HALLITSEMINEN: minä ja pallo pallokosketus pallon hallinta potkut PIENPELIT, TAITOPELIT: suunta

Lisätiedot

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko 28.11. Riihimäki E-valmentajakoulutus Pelaaja ja peli keskiössä Miten pelaaja ja peli ovat keskiössä? Yksilökeskeinen valmentaminen Pelin kautta oppiminen Peli-ilon ilmapiiri

Lisätiedot

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,

Lisätiedot

Urheiluakatemia. Tavoitteet:

Urheiluakatemia. Tavoitteet: Urheiluakatemia Tavoitteet: Pelaajien osallistaminen Yhteisten sääntöjen noudattaminen ja niihin sitoutuminen: Urheilijana elämiseen tottuminen Teknistaktisten ja pelipaikkakohtaisten valmiuksien kehittäminen

Lisätiedot

FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 10-11

FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 10-11 FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 10-11 Liikunnan terveysvaikutus on suuri Monipuolinen liikunta on pohjana myös huippu-urheilulle. Liikunnan määrän on oltava suuri! Viikon yhteismäärä 11 v asti noin 14 tuntia

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Joukkueet muodostetaan kortteliliigasta, joukkueet muodostetaan kahdesta eri ikäluokasta

Joukkueet muodostetaan kortteliliigasta, joukkueet muodostetaan kahdesta eri ikäluokasta HARJOITELU ERI IKÄKAUSINA 7-9 VUOTIAAT (H ja G nuoret) Harjoitteiden tulee sisältää vaihtelevia leikkejä ja pelejä. Avoin innostava ilmapiiri Hauskaa, iloista ja monipuolista Paljon kosketuksia ja toistoja,

Lisätiedot

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot

D VALMENTAJAKOULUTUS

D VALMENTAJAKOULUTUS D VALMENTAJAKOULUTUS Sisältö: D valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssi sisältää lasten ja nuorten valmennuksen

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty

Lisätiedot

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS VALMENNUSLINJAN SISÄLTÖ KOKONAISVALTAINEN JA YKSILÖKESKEINEN VALMENTAMINEN VPS:SSA PELAAJAKEHITYKSEN TAVOITTEET IKÄKAUSIKOHTAINEN HARJOITTELU JA PAINOPISTEALUEET VPS

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus JyPK:ssa on pitkäjänteistä kja suunnitelmallista toimintaa perusasioiden kautta

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori Urheilijaprofiili Valmennus Kiekkokoululainen 3-6v - Leijona-kiekkokouluohjaajia - Yksi ohjaaja/6 kiekkokoululaista - SJL:n Leijonakiekkokouluohjelma

Lisätiedot

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Sisällysluettelo 1. D-tyttöjen missio, visio ja arvot 2. D-tyttöjen toiminnan linjaukset ja tavoitteet 3. Joukkueen kasvatuskeinot 4. Reilu peli 5. Joukkueen johtohenkilöiden

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne)

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus on suunnitelmallinen prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena pelaamisen

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa JyPK:ssa valmennus on valmennuslinjan ohjaama prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu

VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu SHA TOIMINTA Sami Hyypiä Akatemia on perustettu Suomen Palloliiton toimintastrategian

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1E / K1S ryhmän kanssa Luistelijat kilpailevat aluenoviisit,

Lisätiedot

K3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

K3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K3 ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K3 ryhmä Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä luistelijoille

Lisätiedot

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen Suomen Palloliitto Pelaajakehitys 23.9.2011 2011 Miehet / pojat Mika Laurikainen Rakenne. Resurssit. Pelaajakehityksen rakenne Pelaajan urapolku SPL Valmennuslinja 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe a. U15 U17

Lisätiedot

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1S tai K1A+K1K ryhmän kanssa. K1E luistelijat kilpailevat

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus on johdonmukainen prosessi, jossa edetään perusasioiden kautta kohti joukkueena

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ TOIMINTATAVOITE 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto

Lisätiedot

Maskun Palloseuran valmennuslinja

Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinjaus on tarkoitettu kaikkien juniorijoukkueiden valmentajien avuksi ja tueksi. Seuran valmennusta yhtenäistetään. Tällä taataan jokaiselle

Lisätiedot

F8-F9 5 v 5 ANNA PELAAJAN RATKAISTA! Harjoittele pelaamalla, vältät jonoja. Innosta pihapeleihin ja omatoimiseen harjoitteluun.

F8-F9 5 v 5 ANNA PELAAJAN RATKAISTA! Harjoittele pelaamalla, vältät jonoja. Innosta pihapeleihin ja omatoimiseen harjoitteluun. GBK 6-11 v lasten valmennuslinja perustuu SPL:n valmennuslinjaan, seuran valmentajien näkemyksiin ja kokemuksiin sekä käytettävissä oleviin olosuhteisiin ja resursseihin. SPL VALMENNUSLINJA Toiminnan painopisteet

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) MYEERIKKILÄ FBA TOIMINNASSA MyEerikkilä on Eerikkilän Urheiluopiston

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

Kauden painopisteet Jokipojat kausi

Kauden painopisteet Jokipojat kausi Kauden painopisteet Jokipojat kausi 2017-2018 F- Painopisteet Leikkien ja pelien avulla Hyökkäyspeli alkaa heti, kun oma joukkue saa kiekon Puolustuspelaaminen alkaa heti, kun vastustaja saa kiekon tilanneroolien

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto (pallo

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

ACK Maalivahtivalmennuslinja

ACK Maalivahtivalmennuslinja ACK Maalivahtivalmennuslinja 10.10.2016 Joonas Salmimäki ACK Maalivahtivalmentaja PELISÄÄNNÖT 1. Asenne ja halu kehittyä hyväksi maalivahdiksi 2. Kunnioitus valmentajaa, muita pelaajia ja maalivahteja

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO on Kauniaisissa toimiva amatöörikiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Pelitai harjoittelupaikka tarjotaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

Vihdin Taitoluistelijat ry

Vihdin Taitoluistelijat ry 2015-2016 Vihdin Taitoluistelijat ry K3 ryhmä Kilparyhmä K3 (6-9 v) Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä

Lisätiedot

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Teema / Ikävuodet Iso tavoite Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa Lasten valmennus on suunnitelmallinen prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena pelaamisen

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen

Lisätiedot

IF Sibbo-Vargarna r.f.

IF Sibbo-Vargarna r.f. IF Sibbo-Vargarna r.f. Valmennuksen tavoitteet eri ikäluokissa IKÄ TAVOITE SISÄLTÖ ± 6 7 4 v 4 5 v 5 PALLON HALLITSEMINEN: minä ja pallo pallokosketus pallon hallinta potkut PIENPELIT, TAITOPELIT: suunta

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Oulunsalon Pallo Valmennuslinjaukset

Oulunsalon Pallo Valmennuslinjaukset Oulunsalon Pallo Valmennuslinjaukset 1 1 Tavoitteet 2 Kaikki pelaa omalla tasollaan 2.1 OsPalainen pelaajakehityspolku 2.2 Harrasteryhmät 2.3 Haastajaryhmät 2.4 Kilparyhmät 2.5 Lisäharjoitusryhmät 2.6

Lisätiedot

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: SPL ETELÄ UEFA C UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: Urheilu ja lajiosaaminen - osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten vaiheen toimivia harjoituksia, harjoitusviikkoja ja jaksoja kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL - Henkinen ja sosiaalinen Miten lapsi? heittäytyy peliin, säilyttää keskittymisensä ymmärtää jo rooliaan kokonaisuudessa / pelipaikalla reagoi esim. tappioasemaan

Lisätiedot

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS URHEILUTOIMINNAN LINJAUS ifk grankulla hockey URHEILUTOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO GrIFK on Kauniaisissa toimiva kiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

F.C. KASIYSI. valmennustoiminnan linjaus. harjoittelun ja pelaamisen periaatteet PELAAVA

F.C. KASIYSI. valmennustoiminnan linjaus. harjoittelun ja pelaamisen periaatteet PELAAVA F.C. KASIYSI valmennustoiminnan linjaus PELAAVA harjoittelun ja pelaamisen periaatteet VALMENNUSTOIMINNAN LINJAUKSET SISÄLTÖ Yleistä Palloliiton nuorisotoimintalinja Pelaajan tie F.C. Kasiysi Espoossa

Lisätiedot

LeKi- futis Lempäälän Palloseura ry:n valmennuslinjaus

LeKi- futis Lempäälän Palloseura ry:n valmennuslinjaus LeKi- futis Lempäälän Palloseura ry:n valmennuslinjaus LeKi- futis Lempäälän Palloseura ry:n tavoitteena on tarjota tyttö- ja poikajunioreille hauska ja hyvä harrastus sekä kilpa- että harrastejalkapallon

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

HARJOITUSUUNNITELMAT

HARJOITUSUUNNITELMAT HARJOITUSUUNNITELMAT Master plan = pitkän tähtäimen suunnitelma Esim. Olympialaiset 2020 Välitavoitteet Vuosisuunnitelma / Kausisuunnitelma Edellisen/edellisten vuosien pohjalta Mikä on harjoittelun iso

Lisätiedot

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV 2 7.5.2014 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MEIDÄN PELI MEIDÄN PELI Tavoitteena nopean yhteistyön jääkiekko Pelitilannerooleissa hyökkäykseen ja

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin TAMPERE UNITED G6 KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin G6 Tutustu lajiin, rakastu palloon Tekniset: -Pallonkäsittely jalan eri osilla molemmilla jaloilla HUOM! Vaikka jokaisella harjoituskerralla

Lisätiedot

PIRKAT PELAAJAPOLKU. Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY

PIRKAT PELAAJAPOLKU. Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY PIRKAT PELAAJAPOLKU Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY Sisällysluettelo 1. Pirkkalan Pirkat ry... 2 2. pirkat pelaajapolku... 3 2.1 Pelaajapolun sisällöt... 4 2.1.1 G- ja F-juniorit... 5 2.1.2 D-juniorit...

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot