Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Toimintakertomus 200 Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiö Toiminta-ajatus Järvenpään sosiaalisairaala tuottaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen hoitopalveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Monitieteellisellä tutkimus- ja kehittämistyöllä parannetaan päihdehoidon tuloksellisuutta ja koulutuksella päihdealalla tarvittavia hoidollisia taitoja.

2 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Johtoryhmän katsaus Järvenpään sosiaalisairaala tuottaa palveluja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen valtakunnallisesti. Sairaala tarjoaa katkaisuja vieroitushoitoa, kuntouttavaa hoitoa naisille, miehille ja perheille, lääkkeetöntä yhteisöhoitoa (Hietalinna-yhteisö), työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä polikliinisia palveluja. Arabianrannan päihdeklinikka siirtyi vuoden alusta Kettutien A- poliklinikan alaisuuteen ja Asumisvalmennusyksikkö Kotirannan toiminta päättyi keväällä. Korvaushoidossa oleville opioidiriippuvaisille suunnattu Avohoitoyksikkö Askel käynnistyi Helsingin Arabianrannassa projektirahoituksella (RAY). Yksikkö aloitti mm. Askel Arkeen -kurssien toteutuksen korvaushoidon aloittaneille asiakkaille. Vuosi oli Järvenpään sosiaalisairaalan kannalta poikkeuksellisen haastava. Hoitopäiviä kertyi 4 678, joka oli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti kaksoisdiagnoosipotilaille kehitetty vaativan päihdekuntoutuksen ohjelman kysyntä väheni selvästi. Tästä syystä hoitotuottoja kertyi 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna Suurimmista kunnista Vantaa, Helsinki ja Lahti lisäsivät sosiaalisairaalan palvelujen käyttöä edellisvuodesta. Muut kunnat, erityisesti Espoo ja Turku, vähensivät palvelujen käyttöä huomattavasti aikaisemmasta. Kysynnän turvaamiseksi tarjottiin syksyllä yli kolmellekymmenelle kunnalle tai kuntien yhteenliittymälle mahdollisuutta hankkia päihdekuntoutuspalveluita sosiaalisairaalasta tulevana vuonna yksinkertaisella palveluvakuutusperiaatteella. Keväällä 200 alkoivat koko henkilökuntaa koskevat YTneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena vähennettiin 26 tointa ja koko henkilökunta lomautettiin 3 viikoksi. Syksyllä 200 sosiaalisairaalan paikkamäärä vähennettiin 57 paikkaan, jonka lisäksi lääkkeettömän yhteisöhoidon käytössä on 4 asiakaspaikkaa. Sosiaalisairaalan asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta neljänneksellä. Asiakkaista oli naisia reilu kolmasosa. Hoitovuorokausien määrä väheni kolmantena vuotena peräkkäin. Erityisesti miesten vaativan päihdekuntoutuksen (kaksoisdiagnoosipotilaat) kysyntä väheni lähes puoleen edellisvuodesta. Vain kuntouttavan ja perhehoidon määrät pysyivät ennallaan. Asiakkaiden ilmoittamat yleisimmät pääpäihteet olivat opiaatit (39 %), alkoholi (35 %) ja amfetamiini (4 %). Katkaisu- ja vieroitushoidon potilasvirta oli suhteellisen tasaista, koska useiden kuntien omat katkaisuhoitoyksiköt olivat täynnä. Naisten kuntoutuksessa tärkeää oli dialektisen hoitomallin säilyttäminen. Katkaisuhoitoa tarkennettiin A-klinikkasäätiön alkoholivieroitusoireiden lääkehoito-ohjeilla. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa huomiota kiinnitettiin hoidontarpeen arviointiin ja hoidon oikeaan kohdentamiseen. Sairaalan psykiatrin konsultaatioita käyttivät säännöllisesti miesten ja naisten osastot sekä vieroitushoito-osasto. Neuropsykologisia tutkimuksia käytettiin tarvittaessa hoidon osana. Ennakkoneuvotteluihin panostettiin tilaajan tavoitteiden selkeyttämiseksi. Hoitoyhteenvetojen (epikriisien) sisällön yhtenäistäminen ja niiden valmistumisen nopeutuminen ovat olleet laatutyön kehittämisen kohteena. Talouden tasapainottaminen oli vuoden suurin haaste, johon vastattiin mm. rakenteellisin muutoksin. Osastojen koko ja henkilöstömäärä suhteutettiin potilaskysyntää vastaavaksi. Katkaisu- ja vieroitushoitoyhteisöt yhdistettiin suljetuksi osastoksi (5-paikkaa). Naisten ja miesten osastot yhdistettiin kuntouttavaksi osastoksi (24 paikkaa). Perheosaston potilaspaikkoja vähennettiin kymmenestä kuuteen perhepaikkaan. Hietalinna-yhteisön asiakaspaikkoja lisättiin kahdeksasta neljääntoista. Selviämisaseman perustamisesta tehtiin tarjous sisäasianministeriöön. Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa) kanssa käytiin ostopalvelu- ja puitesopimuksiin liittyviä tarkentavia yhteistyöneuvotteluja. Kuumakuntien (Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä) kanssa käytiin yhteistyöneuvottelut. Tukiasuntotoiminnassa tehtiin palvelumaksutarjoukset pääkaupunkiseudun kuntiin ja oallistuttiin Vantaan kaupungin päihdepalveluiden kilpailutukseen. Lahden A- klinikkatoimen kanssa tehtiin korvaushoidon kehittämisessä aktiivista yhteistyötä. Sosiaalisairaalan tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen Paradise-projektin (Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europe) hankkeen ensimmäisen vuoden toteutukseen. Tutkimusyksikkö toteutti mm. päihdeongelmien aiheuttamiin psykososiaalisiin haittoihin kohdistuvan laajan kirjallisuuskatsauksen ja kaksi fokusryhmähaastattelua.

3 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Kognitiivisia sekä päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon verkostokoulutuksia toteutettiin edelleen yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak-Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Sairaalaan esimiehillä järjestettiin oma prosessikoulutus muutosvaiheen tueksi. Koulutukseen liittyi yhteisiä osioita ETEVA:n esimieskoulutuksen kanssa. Strategiatyö Aluejohtaja johtaa sosiaalisairaalan strategiatyötä apunaan muut johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmän tukena oli työnohjaus. Hoitoosastot, Hietalinna-yhteisö ja kuntoutuspoliklinikka laativat toimintasuunnitelmansa ja tulostavoitteensa BSC-tuloskortille, jossa toimintoja tarkastellaan vaikuttavuuden, potilaiden, kuntaasiakkaiden, prosessien, henkilökunnan ja talouden näkökulmista. Hallinto Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoille järjestettiin kymmeniä (40) opintokäyntejä. Sairaala toteutti sosionomi-, sairaanhoitaja- ja lähihoitaja- opiskelijoiden harjoitteluja joka osastolla. Huolimatta vaikeasta vuodesta Järvenpään sosiaalisairaala haluaa palvella kuntia hyvin osana asiakkaan hoitoketjua. Tavoitteena on toimia aikaisempaa tiiviimmässä yhteistyössä kunnan perus- ja lähipalvelujen kanssa sekä ennen hoitojaksoa, sen aikana että sen jälkeen. Laitoskuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja sairaalan osaamisen johtaminen ovat avaintekijöitä hyvän yhteistyön jatkumiselle. Järvenpään sosiaalisairaalan johtajana toimi aluejohtaja/ylilääkäri Antti Holopainen. Ylilääkärin apuna sisäisessä hallinnossa oli johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat ylilääkärin lisäksi apulaisjohtaja Erik Henriksson, ylihoitaja Päivi Jokinen, kehittämispäällikkö Ritva Toivio ja tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen. Ylilääkäri Antti Holopainen jäi eläkkeelle toimestaan Antti Holopaisen läksiäiset, tervehtimässä toimitusjohtaja Olavi Kaukonen Yhteistoimintaneuvosto Strategiatyön haasteen muodosti tiukka taloudellinen tilanne. Strategiatyössä jouduttiin keskittymään sairaalan valtakunnallisen päihdealan erikoissairaala-aseman säilyttämiseen sekä ytneuvottelujen, irtisanomisten ja lomautusten hallittuun toteuttamiseen. Joitakin toimintoja lakkautettiin, yhteisöjä suljettiin ja sairaalan paikkaluku laskettiin 90:stä 7:teen. Sosiaalisairaalan rakenteen muodostavat akuutti osasto (katkaisu- ja vieroitushoito), kuntoutusosasto (miehet, naiset), perheosasto ja lääkkeetöntä hoitoa tarjoava Hietalinna-yhteisö. Poliklinikkatoimintoja kehitettiin yhteistyössä Kettutien A- poliklinikan kanssa. Markkinointia sekä yhteistyötä kuntaasiakkaiden ja A-klinikkasäätiön keskushallinnon kanssa tehostettiin. Yhteistoimintaneuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. YTN:ssä johtoa edustivat ylilääkäri Antti Holopainen, apulaisjohtaja Erik Henriksson ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Henkilöstön edustajat olivat siivoustyönohjaaja Taina Aitalaakso (loppuvuodesta toimistosihteeri Arja Aro), tutkimusapulainen Tarja Kujanen, sairaanhoitaja Tiina Sipilä, lähihoitaja Heini Suhonen, fysioterapeutti Riitta Latvakangas (sairaanhoitaja Hannu Maaranen sijaisena kevään ajan) sekä sosiaaliterapeutti Markku Mäki (loppuvuodesta sosiaaliterapeutti Leena Salminen). Puheenjohtajana toimi Erik Henriksson. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnan muodostivat apulaisjohtaja Erik Henriksson (työsuojelupäällikkö), ylihoitaja Päivi Jokinen sekä yleisillä vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut: sh Ilkka Waris (työsuojeluvaltuutettu), vaatehuoltaja Ritva-Leena Souranto (. varavaltuutettu) ja Markku Mäki (2.varavaltuutettu). Syksyllä 200 Ritva-Leena Sourannosta tuli työsuojeluvaltuutettu. Varavaltuutettuja ei enää ollut. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistuivat myös henkilöstösihteeri Aini Storm (työterveyshuollon yhteyshenkilö) ja SVYNKin edustaja Taina Aitalaakso. Toimikunta kokoontui 4 kertaa.

4 Järvenpään sosiaalisairaala puh Henkilökunta Toimintakertomus 200 Sosiaalisairaalan henkilökunta on lueteltu ammattiryhmittäin ja nimikkeittäin oheisessa taulukossa. Lisäksi sairaalassa työskenteli Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton palkkaama sairaalapappi kolmena päivänä viikossa. Eri alojen opiskelijoita oli työharjoittelussa 6 opiskelijaa ja siviilipalvelusmiehiä oli vuoden aikana kolme. Hoitohenkilöstö: Lääkärit Osastonhoitajat Apulaisosastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähihoitajat Erityislastentarhaopettaja Farmaseutti Vastaava laboratoriohoitaja Fysioterapeutti Perhetyöntekijät Kuntoutusohjaajat Valvojat Osastosihteerit Psykologi Asumispalvelukordinaattori Sos.tt ja sos.terapeutit Ohjaajat Kokoaikainen yhteensä 58 yhteensä 7 Järvenpään sosiaalisairaala puh klinikka.fi x 8 h/vko x 9 h/vko x 20 h/vko x 22 h/vko Toimintakertomus 200 Kiinteistö ja kuljetus Vastaava ohjaaja Huoltomestari Ohjaaja (huolto) Autonkuljettaja yhteensä 4 Osa-aikainen Siivous Siivoustyönohjaaja Sairaala-apulainen 4 yhteensä 5 Keittiö x 30 h/vko Emäntä Apulaisemäntä Keittäjä 3 yhteensä 5 Johto + toimisto Ylilääkäri Ylihoitaja Apulaisjohtaja Toimistosihteeri ATK-tuki Johdon sihteeri Henkilöstösihteeri Palkanlaskija Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuspäällikkö Tutkimusapulainen Vanhempi tutkija Kehittämispäällikkö Projektityöntekijä Nuorempi tutkija Tutkija Koulutussuunnittelija 7 (27) x 30 h/vko x 9 h/vko 3 yhteensä 0 Yhteensä koko henkilöstö 88 x 5 h/vko 8 (27)

5 Järvenpään sosiaalisairaala puh klinikka.fi Virkistystoiminta Toimintakertomus (27) Virkistystoimikunnan (VIRKUT) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa virkistystoimintaa henkilökunnalle. Tavoitteena on lisätä yhdessäoloa eri henkilöstöryhmien välillä, ehkäistä työuupumusta ja tuoda iloa työarkeen. Virkkuihin kuuluivat Maija Elomaa (puheenjohtaja), Tarja Kujanen, Susanna Pirttijärvi, Riitta Latvakangas ja Tiina Sipilä sekä Hannu Maaranen. Toukokuun perinteinen Selvästi paras päivä vietettiin ulkoilun merkeissä Pornaisten kodalla. Tarkkuu Tarkkuutta miteltiin frisbeegolfissa. Venymiskykyä enymiskykyä puolestaan vauhdittomassa pituushypyssä. Makkaransyönnin vahvistamina käyty musavisa päättyi tasapeliin. Pikkujoulut jytäsivät 70 70lukuteemaisesti Stålhanen kartanossa. Paik Paikalla olivat mm. Abban Agneta ja Frida. Åke Blomqvistin innoittamina suoritettiin alkuverryttely, että jaksaisi paremmin nauttia joulupöydän antimista. Joulupukkia tuurasi blondi sihteerikkö. Hoitotoiminta Sairaalan airaalan taloudellin taloudellinen tilanne johti yt-neuvottel neuvotteluihin ja sitä kautta irtisanomisi irtisanomisiin ja lomautuksiin.. Strateginen työskentely kohdistui vahvasti näiden prosessien läpiviemiseen. iviemiseen. Johtamisessa kiinnitettiin erityisesti huomiota henkilöstön tukemiseen ja uudelleen järjestettyjen toimintojen toteuttamiseen. Itse hoitotoiminta oitotoiminta ei muuttunu muuttunut paljonkaan, mutta muuttuneiden työryhmien tukemine tukeminen n ja perustehtävän selventäminen olivat tärkeitä tehtäviä. Perustehtävän määrittäminen uudessa työryhmässä on tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät hoitotoiminnot samalla tavalla. Esimiesten iesten valmennuskoulutus tapahtui muutosvaiheen kannalta hyvässä vaiheessa. Päihdekuntoutuksen suunnittelussa ennakoivista videoneuvotteluista on tullut osa hoitoprosessia. oitoprosessia. S Se on parantanut laatua esimerkiksi siten, että kaikki osapuo osapuolet sopivat tavoitteet yhdessä. Myös p potilaan kynnys lähteä uuteen hoitopaikkaan madaltuu tavatessaan videoneuvottelussa sairaalan henkilöstä jo ennen tä tänne tuloa. Järvenpään sosiaalisairaala puh Toimintakertomus (27) Epikriisien lähettämisen nopeutuminen lisäsi myös hoitotoiminnan laatua. Katkaisu- ja vieroitushoito Vuonna 200 osasto 2 oli syksyyn saakka vieroitusyhteisön ja korvaushoitoyhteisön muodostama kokonaisuus. Korvaushoitoyhteisössä oli kahdeksan potilaspaikkaa opioidiriippuvaisille henkilöille. Yhteisössä toteutettiin korvaushoidon arviointia ja aloituksia, korvaushoitolääkkeen vaihtoja, kriisi- ja kuntouttavia jaksoja. Vieroitusyhteisössä oli kahdeksan potilaspaikkaa. Yhteisössä toteutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa suljettua huumevieroitushoitoa. Lisäksi toteutettiin muita päihdekatkaisuhoitoja ja/tai -selvittelyjä, joissa suljetun yhteisön arvioitiin tukevan hoidon onnistumista, esimerkiksi kaksoisdiagnoosipotilaiden vieroitushoidot. Hoitojakson pituuden keski-arvo oli kaksi viikkoa. Sairaalan vähäisen potilasmäärän johdosta osastojen uudelleenjärjestely tuli ajankohtaiseksi ja syyskuusta lähtien osastosta muodostettiin sairaalan katkaisu- ja vieroitusosasto 5 potilaalle. Tällöin korvaushoitopotilaiden peruskuntoutus siirrettiin kuntouttavalle osastolle ja vain erityistilanteissa peruskuntoutus toteutettiin suljetulla katkaisu- ja vieroitusosastolla. Aiemmin alkoholikatkaisulle oli myös oma hoitoyhteisönsä, joka liitettiin nyt katkaisu- ja vieroitusosastoon. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että uuden henkilöstön muodostui kolmen eri yhteisön henkilökunnasta. Uusi työryhmä muotoutui ja uudelleen organisoitui syksyn kuluessa. Syksyllä toteutettiin myös lomautukset. Hoitoprosessia ja perustehtävää tarkennettiin loppuvuonna. Lääkärin ja esimiehen vaihtuminen loivat uudet haasteet. Osastolla toteutettiin vuonna 200 omahoitajuuteen perustuvaa hoitomallia. Ryhmähoidon kokonaisuus oli erityisen arvioinnin ja kehittämisen kohteena. Korva-akupunktio ja fysioakustinen tuolihoito olivat käytössä lääkehoidon lisäksi vieroitusoirehoidossa. Muutoin osastolla toteutettiin kognitiivis-behavioraalista työotetta. Osastolla oli viime vuonna 2950 hoitopäivää.

6 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus 200 (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Kuntoutus Miehet ja naiset Vuosi 200 oli muutosten vuosi koko sairaalassa - myös naisten ja miesten kuntouttavilla osastoilla. Kuntouttavien osastojen rakenteet ja sisältö jatkuivat entisellä mallilla alkusyksyyn saakka. Naisten hoitoa ja kuntoutusta toteutettiin osastolla 3 kahdessa yhteisössä ja vastaavasti miesten hoitoa ja kuntoutusta osastolla 4 kolmessa yhteisössä. Palvelujen kysynnän vähetessä potilaita kuitenkin oli ajoittain vähemmän, ja yhteisöjen määrää supistettiin. Sairaalassa keväällä alkaneet yt-neuvottelut vaikuttivat palveluiden uudelleen organisoimiseen, ja sitä kautta myös osastojen rakenteisiin ja työntekijöiden sijoittumisiin osastoilla. Syyskuusta 200 alkaen sairaalan naisten ja miesten kuntoutus sulautuivat yhdeksi kuntouttavaksi osastoksi. Potilaspaikkoja osastolla on 24 jakautuen niin, että kahdeksan paikkaa on varattuna naisten yhteisölle (44), ja kahdeksan paikkaa miesten yhteisölle (443). Jäljelle jääneet kahdeksan paikkaa (442) ovat käytettävissä kysynnän mukaisesti naisille ja /tai miehille. Loppuvuoden aikana kysyntä oli suurempaa miesten kuntoutukseen, joten paikat olivat miesten kuntoutuksen käytössä. Osasto 4:n pitkäaikaisen osastonhoitajan Sinikka Rinta-Pollarin läksiäisiä vietettiin lokakuussa. Osasto 3:n osastonhoitaja Kaarina Salminen siirtyi vastaamaan perheosaston toiminnasta. Kuntouttavan osaston osastonhoitajaksi siirtyi poliklinikalta Eija Ruokonen. Perheet Syksyllä aloitettiin myös työryhmän työnohjaus psykologi Jyri Tammisen kanssa. Perheosastolla vuosi 200 oli suurten muutosten aikaa. Perhepaikkojen kysyntä väheni huomattavasti. Tarjolla oli kuusi perhepaikkaa päihdekuntoutusta tarvitseville perheille ja uutena mahdollisuutena jatkokuntoutuspaikka kahdelle perheelle. Jatkokuntoutukseen tultiin suoraan perheosastolta tai sovituin ehdoin suoraan avohoidosta. Jatkokuntoutuksen tavoitteena oli tukea perheen eheytymistä ja itsenäisempää selviytymistä arkielämästä. Perheosaston moniammatillinen työryhmä oli tukena jatkokuntoutuksesta vastaavalle pientiimille. Vuoden 200 aikana korostettiin verkostotyön merkitystä perheiden kokonaishoidossa. Ensimmäinen tapaaminen oli usein jo ennen perheosastolle tuloa. Jokaisen perheen kohdalla tapaamisia oli kuukausittain. Viikkosuunnittelua tehostettiin yhteisellä viikkokalenterikäytännöllä. Keskusteluryhmät sijoitettiin viikkokalenteriin pysyville paikoille ja niiden sisällöllistä suunnittelua kehitettiin. Loppuvuodesta siirryttiin käytäntöön, jossa lapset eivät osallistu aamuryhmiin osastokokousta lukuun ottamatta. Tällä pyritään tavoitteellisempaan ja sitouttavampaan työskentelyyn. Viikkotavoitteiden tekemistä ja niiden kirjaamista parannettiin hoitosuunnitelmien tueksi. Perhetyöntekijät järjestivät toimintaa lapsille. Osaston lääkäreinä toimivat osa-aikaisesti Herkko Saari, joka vastasi miesten yhteisöistä, ja Jonna Levola, joka vastaavasti toimi naisten yhteisön hoitavana lääkärinä - niinikään osaaikaisesti. Lokakuussa 200 perheosasto muutti peruskorjatulle puolelle kahteen yhteisöön. Molemmissa yhteisöissä on kolme perhepaikkaa. Syksyn aikana perhekuntoutuksen kysyntä vilkastui ja sen myötä hoitopäivät lisääntyivät. Sekä naisten- että miesten yhteisöjen hoidollinen lähestymistapa säilyi kognitiivis-behavioraalisena. Hoito ja kuntoutus toteutuivat rinnakkaisilla yksilö- ja ryhmähoidolla, lisänä yhteisöhoidon elementit. Jokaiselle potilaalle nimettiin oma työntekijä, joka koordinoi hoitosuunnitelman toteutumista. Jatkokuntoutuspaikat eivät olleet loppuvuodesta käytössä vähäisen kysynnän takia. Uudet tilat haastoivat käytäntöjen uudelleen miettimiseen ja tämä työ jatkuu edelleen. Uudet viihtyisät tilat tarjoavat kuitenkin hyvät puitteet perhekuntoutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Muutokseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltiin työryhmäpalavereissa, mm. Keravanjärven Leiriniemessä vietettiin iltapäivä sairaalapastoreiden ohjaamina. Päivän päätteeksi oli mahdollisuus saunoa ja meloa makkaranpaiston ohessa. Työryhmän kokoonpanossa tapahtui paljon muutoksia. Sairaalassa käydyt yt-neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomisineen vähensivät henkilökuntaa. Muutokset työryhmän kokoonpanossa toivat haasteita jaksamiselle. Osastonhoitaja Seija Koskisen määräaikaisuuden päättyessä toimessa aloitti

7 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh osastonhoitaja Kaarina Salminen. Osastonlääkäri Svetlana Tuomolan tehtävissä jatkoi vuoden lopussa lääkäri Ellu Eik. Perheosastolla sosiaalityöntekijä. Poliklinikan yhteyteen kuuluneen asumisvalmennusyksikön toiminta päättyi kesäkuussa. Suurin osa poliklinikkakäynneistä kohdistui lääkevieroitukseen. Uutena toimintana käynnistyi ajokorttiseuranta, jota markkinoitiin tiedottein kahdesti vuoden aikana. Ajokorttiseurannassa oli neljä asiakasta, joista kaksi jatkoi vielä vuoden 20 puolelle. Polikliinisia työkyvynarvioita tehtiin moniammatillisen työryhmän toimesta neljälle asiakkaalle. Opioidikorvaushoidon asiakkaita oli myös neljä. Poliklinikkakäyntejä kertyi erikoislääkärille 0 ja hoitajalle 27. Ryhmätyönohjaaja psykologi Tiina Niemelän kanssa lopeteltiin kahden vuoden yhteistyö vuoden lopussa. Kehittämispäiviä pidettiin vuoden aikana kahdesti. Työryhmästä osallistuttiin sairaalassa järjestettyyn hygieniapassikoulutukseen. Hietalinna-yhteisö Helsingissä pitkään toiminut ja Haarajoelle syksyllä 2009 muuttanut Hietalinna-yhteisö jatkoi toimintaansa Järvenpään sosiaalisairaalan yhteydessä myös 200. Huolimatta sosiaalisairaalan taloudellisten vaikeuksien ja yt-neuvottelujen tuottamasta epävarmuudesta lääkkeettömän yhteisöhoidon toiminta onnistuttiin säilyttämään laadukkaana. Muutto erilliseen ns. Tirkkosen taloon keväällä edesauttoi lääkkeettömän yhteisöhoidon toteuttamista, sillä hoitomalli edellyttää terapeuttisen yhteisön omia erillisiä tiloja. Toimintavuoden kuntayhteistyölle asetettu tavoite toteutui hyvin: Helsingin kaupunki ja A-klinikkasäätiö kehittävät yhteistyössä lääkkeettömän huumehoidon palvelua. Toteutuneiden hoitovuorokausien määrä puolestaan jäi kauas tavoitteesta sekä Helsingin että muiden kuntien osalta. Varsinkin helsinkiläisten asiakkaiden aiemmista vuosista alle puoleen pudonnut määrä asettaa vuodelle 20 haasteen parantaa palvelun saavutettavuutta. Laboratorio Laboratorion analyysivalikoima säilyi lähes ennallaan niin verikuin virtsanäytteiden suhteen. Pt-StrVi tekeminen lopetettiin vähäisen kysynnän vuoksi samoin kuin S-TSH. Laboratoriossa on pyritty toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laboratoriolaitteiden huollot ja reagenssikustannukset nousivat jälleen. Laboratoriolaitteille suoritettiin niiden vaatimat vuosihuollot. Uusia laitteita ei hankittu. Laboratorio on osallistunut kahteen sairaalassa suoritettavaan lääketutkimukseen vuoden 200 aikana. Molemmat tutkimukset loppuivat keväällä 200. Arabianrannan päihdeklinikalla kävimme ottamassa verinäytteitä n. kerran kuukaudessa, kesäkuuhun 200 saakka. Laboratorio on toiminut yhdellä laboratoriohoitajalla kesäkuusta 200 lähtien. Laboratorio oli suljettuna neljä viikkoa heinäelokuussa kesäloman vuoksi. Verinäytteet otettiin Järvenpään terveyskeskuksessa ja analysoitiin HUSLAB:issa. Seulanäytteet lähetettiin Yhtyneet-Medix -laboratorioon neljän viikon ajan. Kalevi Alopaeus ja Ritva Heikkilä jatkoivat laboratorion konsultoivina kemisteinä. Yhtyneet- Medixin kanssa solmittiin sopimus tukilaboratoriotoiminnasta mikrobiologian osalta. Laboratoriotutkimuksia tehtiin vuonna 200 n kpl, joista noin 7 % oli ulkopuolisten pyytämiä tutkimuksia. Yhteistyölaboratorioihin lähetettiin n. 450 näytettä ja n. 30 varmistusanalyysiä vaativaa seulanäytettä. Poliklinikka Poliklinikkatoiminnasta vastasivat osastonhoitaja ja lääkäri, jona toimi pääasiassa sairaalan ylilääkäri. Heidän tukenaan toimi moniammatillinen tiimi, johon kuuluivat fysioterapeutti, neuropsykologi, konsultoiva psykiatri, toimintaterapeutti ja Sairaalan ulkopuolisissa koulutuksissa molemmat laboratoriohoitajat olivat yhden päivän. Vastaava laboratoriohoitaja osallistui sairaalaan järjestämään esimieskoulutukseen.

8 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Koulutustoiminta Sosiaalisairaala toteuttaa päihdealan koulutusta yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Koulutustoimintaa koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluivat sosiaalisairaalan edustajina tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen (pj) ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Puolipäiväisen koulutussuunnittelijan palvelut ostettiin kevään ajan ( ) Seurakuntaopistolta. Koulutusten suunnittelusta ja organisoinnista vastasivat koulutussuunnittelijat Tomi-Pekka Liias ja Ari Tiensuu. Syksyllä ( ) koulutussuunnittelusta vastasi sosiaalisairaalan sosiaalityöntekijä-kouluttaja Pirjo Kuisma. Vuoden aikana koulutuspäiviä kertyi kaiken kaikkiaan 45 ja osallistumiskertoja 825. Sosiaalisairaalan esimiesten esimiesvalmennuskoulutus toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutukseen osallistui 5 sosiaalisairaalan esimiestä. Koulutus sisälsi kaksi yhteistä iltapäivää Etevan esimieskoulutuksen kanssa. Vuoden aikana pidettiin kolme henkilökunnan toimipaikkakoulutusta. Uusille työntekijöille järjestettiin mentor-ryhmiä ja harjoittelijoille opiskelijaryhmiä, joista vastasi sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma. Sosiaalisairaalan henkilökunta pystyi osallistumaan videoyhteyksien välityksellä sekä päihdelääketieteen yhdistyksen että HUS:n psykiatrian alan kuukausittaisiin koulutusluentoihin. Tutkimustoiminta Tutkimusyksikön esimiehenä toimii tutkimuspäällikkö, YTT Jouni Tourunen. FT Tuuli Pitkänen on toiminut vanhempana tutkijana A- klinikkasäätiön hoitotutkimusohjelman rahoituksella ja Tarja Kujanen tutkimusapulaisena. Määrä- ja osa-aikaisina tutkijoina ovat työskennelleet LL Jonna Levola ja yht.yo Teemu Kaskela. Luonnontieteiden kandidaatti Arne Bäcklund toimi korkeakouluharjoittelijana Tutkimusyksikön tavoitteena on - toteuttaa sairaalan kliinistä hoitotyötä ja kuntoutuksessa käytettäviä hoitomenetelmiä tukevia tutkimushankkeita - rakentaa yhteistyöverkostoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja oppilaitosten kanssa - tarjota tutkijoille sairaalan toimintaan liittyviä tutkimusaiheita, tukea käytännön tutkimusjärjestelyissä sekä tutkimusten ohjausta. Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdehoidossa -koulutus toteutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Kognitiivinen koulutus Helsingin kaupungin päihdetyöntekijöille toteutettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön koulutusyksikön kanssa. Kognitiivisen terapian syventävänä koulutuksena järjestettiin kaksi teemaseminaaripäivää dialektisestä käyttäytymisterapiasta syksyllä 200 yhteistyössä seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Psykologi, VTT Nils Holmberg ja sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma vastasivat vankeinhoidon henkilökunnan Kalterit taakse - ohjelman ohjaajien työnohjauksesta ja konsultaatiosta. He osallistuivat myös vankilan henkilökunnan Kalterit taakse koulutukseen, ohjaajien päiville ja ohjelman toteuttamisen laatukriteereiden laatimiseen Rikosseuraamusviraston työryhmässä. Ylilääkäri Antti Holopainen luennoi lukuisissa päihdealan koulutuksissa ja seminaareissa. Tutkimusyksikkö ja koulutustilat sijaitsevat kartanossa

9 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Tutkimusyksikkö osallistui päihdealan järjestöjen kehittämis- ja tutkimusyksiköiden yhteistyöverkoston (PAKE) toimintaan. PAKE järjesti tutkimus- ja kehittämisseminaarin Helsingissä yhteistyössä Päivyt:n kanssa Tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen EU-rahoitteisen Paradise -hankkeen (Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europe ) ensimmäiseen vuoteen toteuttamalla laajan kirjallisuuskatsauksen ja kaksi fokusryhmähaastattelua alkoholiriippuvaisten elämäntilanteen psykososiaalisista vaikeuksista. Oikeusministeriön Kriminaalipoliittisen osaston rahoittaman päihdeongelmaisten elämänkulkua hoito-, vankeus-, rikollisuus-, kuolleisuus- ja verotietojen perusteella koskevan tutkimuksen rekisteriaineisto saatiin kerättyä vuoden 200 aikana. Professori Marja-Leena Perälän (THL) johtamaan Lapsiperhepalveluiden yhteistyökäytäntöjen johtaminen - tutkimushankkeeseen (LapsYTY) kuuluvaa osatutkimusta "Päihdepalveluja käyttävien perheiden näkökulma" varten haastateltiin sosiaalisairaalan potilaita, joilla on alle 9-vuotiaita lapsia. Tutkimusyksikkö osallistui pohjoismaiseen vankiloiden päihdekuntoutusta tutkivan hankkeen suunnitteluun, joka sai Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimusrahaston rahoituksen vuosiksi Tutkimushanketta johtaa Århusin yliopiston päihdetutkimuksen yksikkö ja sosiaalisairaalan tutkimusyksikön lisäksi hankkeeseen osallistuvat Oslon yliopiston Kriminologian ja oikeussosiologian laitos ja Örebron yliopiston juridiikan, psykologian ja sosiaalityön Akatemia. Teemu Kaskela osallistui ja piti esitelmän pohjoismaisessa korvaushoitoa käsitelleessä seminaarissa Oslossa Tuuli Pitkänen ja Teemu Kaskela pitivät esitelmän rekisteritutkimuksesta kansainvälisessä Global Perspective on Re-entry -seminaarissa Tampereella Jouni Tourunen piti esitelmän korvaushoitotutkimuksesta The 0th International Conference on Integrated Care -seminaarissa Tampereella Tuuli Pitkänen kirjoitti artikkelin päihteiden käytöstä aikuisiässä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuun Keski-ikä elämänvaiheena (200). Jouni Tourunen ja Tuuli Pitkänen kirjoittivat artikkelin korvaushoidosta Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla -kirjaan (Tammi 200). Vuonna 200 valmistuneet tutkimukset: Vuonna 200 käynnistyneet tutkimukset: Talous Tuuli Pitkänen: Päihteiden käyttö aikuisiässä. Teoksessa Pulkkinen, Lea & Kokko, Katja (toim.): Keski-ikä elämänvaiheena. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 352/200. Jouni Tourunen & Tuuli Pitkänen (200): Opioidiriippuvaisten korvaushoito ja syrjäytymisen ehkäisy. Teoksessa Laine, T, Hyväri, S & Vuokila-Oikkonen, P (toim.): Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Tammi, Helsinki. Aino-Kaisa Suikkanen & Maria Virtala: The Harmful Effects of Parental Substance Abuse on Children. Degree Programme in Social Services Bachelor of Social Services Metropolia-ammattikorkeakoulu. Petra Huhtimo: Askel arkeen. Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö, Laurea. Sosiaalisairaalan taloushallinnosta ja kiinteistöistä vastaa apulaisjohtaja. Vuonna 200 hoitopäiviä kertyi yhteensä (ed. vuonna 7.289). Käyttöaste oli 44 prosenttia (53 %). Lisäksi asumisvuorokausia kertyi toimintavuonna yhteensä 225 (ed. vuonna 09). Tuotot olivat euroa (vähennystä 27 %) ja kulut olivat euroa (vähennystä 9,4 %). Tuottoihin sisältyy Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämä euron avustus tutkimustoimintaa varten. Palkkakulut olivat euroa (vähennystä 7,2 %) ja niiden osuus kaikista kuluista oli 78 %:ia. Tilikauden tappio oli euroa. Keväällä 200 alkoivat koko henkilökuntaa koskevat YTneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena vähennettiin 26 tointa ja koko henkilökunta lomautettiin 3 viikoksi. Syksyllä 200 sosiaalisairaalan paikkamäärä vähennettiin 57 paikkaan, jonka lisäksi lääkkeettömän yhteisöhoidon käytössä on 4 asiakaspaikkaa. Kysynnän turvaamiseksi tarjottiin syksyllä yli 30 kunnalle tai kuntien yhteenliittymälle mahdollisuutta hankkia päihdekuntoutuspalveluita sosiaalisairaalasta tulevana vuonna yksinkertaisella palveluvakuutusperiaatteella.

10 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaalan tuotot ja kulut vuonna 200: Vuosi 200 T U O T O T ( ) Hoitotuotot ,50 Asiakasmaksut 400,0 Käyttökorvaukset/sopimuskunnat ,00 Käyttökorvaukset/muut kunnat ,60 Pkl- ja jatkohoitokäynnit 44242,74 Tukiasuntovuokrat 66595,49 Laboratoriotuotot 5784,40 Ammatillisen kuntoutuksen tuotot 8203,50 Asumisvalmennuksen tuotot 2390,00 Käsityöpajan tuotot 883,95 Sis.hoitotoiminnan tuotot 57558,55 Julkaisut 23,00 Koulutus 6829,00 Työnohjaus 0888,55 Vankiloiden päihdetyö 2650,00 Sis.palkkiot 25200,00 Työsuhdeasunnot 8329,60 Tila- ja laitevuokrat 37646,25 Ravintotuotot 3524,65 Muut tuotot 807,67 Sis. muut tuotot 8868,5 Avustukset 7950,00 Luottotappiot -3734,74 Ray-avustus 50000,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,96 K U L U T ( ) Palkat ,76 Sotu-maksut 90869,5 Sosiaalivakuutukset ,3 Henkilöstökulut yhteensä ,58 Koulutuskulut 9685,5 Työterveyshuolto 52770,30 Vakuutusmaksut 406,99 Työnohjauskulut 26897,76 Työvaatteet 70,77 Muut henkilöstökulut 940,65 Henkilöstön muut kulut yhteensä 096,62 Lämmityskulut 78243,6 Sähkömaksut 88586,48 Vesi- ja jätemaksut 2272,36 Kiinteistönhoito 2749,68 Korjaus- ja huolto 82987,88 Kiinteistövero 43655,24 Siivouskulut 7539,7 Vartiointi- ja valvontakulut 2066,72 Kiinteistövakuutukset 5553,83 Piha-alueiden kunnossapito 498,89 Muut huoneistokulut 795,35 Huoneistovuokrat 3872,05 Sis.huon.korot 22877,92 Huoneistokulut yhteensä 66547,73 Atk-laitteet 493,65 Muu irtaimisto 900,26 Irtaimistohankinnat yhteensä 9503,9 Ajoneuvokulut 27289,40 Matkakulut 464,96 Markkinointikulut 3393,84 Ulkopuol.palv./potilaskulut 3543,50

11 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Laboratoriotarvikkeet 6805,62 Lääkintätarvikkeet 86756,7 Elintarvikkeet 3336,36 Muut tarvikkeet/potilaskulut 2658,52 Vaatehuolto 6878,38 Vapaa-aika 2204,03 Kuljetukset 6467,3 Tukiasuntovastikkeet 59237,23 Lehtitilaukset/potilaskulut 2524,05 Tukiasuntokorjaukset 2753,65 Toiminnallisen hoidon tarvikkeet 2247,0 Muut asiakaskulut 407,4 Palkkiolaskutus 89,00 Kokous- ja neuvottelukulut 283,96 Puhelinkulut 7404,89 Postikulut 4789,47 Toimistotarvikkeet 504,08 Muut tarvikkeet 456,86 Kopiointikulut 869,0 Vakuutusmaksut 8,7 Siviilipalvelus 676,0 Ilmoituskulut 85,76 Leasing-vuokrat 7652,78 ATK-tarvikkeet 46,20 Atk-palvelut 45969,43 Internet-kulut 859,7 Muut palvelut 595,73 Muut kulut 005,0 Sis. muut kulut 56,70 Ammattikirjallisuus 080,27 ATK-ohjelmat 422,30 Muut kulut yhteensä ,5 KULUT YHTEENSÄ ,35 Tilastotietoja Potilaiden/asiakkaiden ja hoitopäivien määrä Toimintavuonna hoidossa oli 306 potilasta (ed. vuonna 395), hoitojaksoja oli 452 (ed. vuonna 64), asiakkaita oli 39 ja hoitojaksoja 45. Vanhempiensa mukana hoidossa oli 23 lasta, hoitojaksoja oli 35. Avohoitokäyntejä oli 48 potilaalla yhteensä 40. Toimintavuonna hoitopäiviä oli yhteensä 4678 (ed. vuonna 7289). Näistä 265 (9 %) oli potilaiden lapsien hoitopäiviä (ed. vuonna 37). Asumisvalmennusyksikössä oli 4 asukasta, joille kertyi 225 asumisvuorokautta. Käyttöaste Sairaalan keskimääräinen käyttöaste oli 44 % (ed. vuonna 53 %). Keskimääräinen hoitoaika oli 27 vuorokautta (ed. vuonna 26). Jos laskelmaan ei oteta mukaan ns. intervallihoitojaksoja, keskimääräinen hoitoaika oli 3 vrk (intervallijaksojen 0 vrk.). Lasten keskimääräinen hoitoaika oli 36 vrk.

12 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Potilaat/asiakkaat kotikunnan mukaan Seuraavassa on lueteltu potilaiden (aikuisten) hoitopäivät kotikunnan mukaan. Kotikunta Hoitopäivät Kotikunta Hoitopäivät Kotikunta Hoitopäivät Asikkala Kuopio 220 Pöytyä 32 Askola 4 Lahti 260 Raasepori 29 Espoo 20 Lieksa 97 Raisio 444 Forssa 3 Lieto 74 Rovaniemi 66 Hamina Lohja 57 Salo 39 Harjavalta 4 Loimaa 59 Sastamala 67 Helsinki 375 Marttila 24 Sipoo 83 Hyvinkää 250 Masku 42 Somero 43 Hämeenlinna 232 Mikkeli 6 Sotkamo 5 Iisalmi 2 Mäntsälä 7 Tampere 4 Isokyrö 66 Naantali 43 Tervo 3 Janakkala 26 Nastola 52 Turku 656 Joensuu 7 Nousiainen 40 Tuusula 32 Jokioinen 83 Nurmijärvi 358 Ulkomaalainen 3 Järvenpää 58 Närpiö 262 Uusikaupunki 2 Kaarina 08 Orimattila 58 Vantaa 90 Karkkila 20 Outokumpu 33 Veteli 43 Kauniainen 5 Pieksämäki 30 Vihti 5 Kerava 469 Pori 200 Ylivieska 77 Kirkkonummi 47 Porvoo 26 Kotka 48 Punkalaidun 24 Yhteensä 343 Potilas- ja hoitotietoja Sukupuoli Ikä (vuotta) % % Mies Nainen Siviilisääty/perhetilanne Naimaton Avio/avoliitto Eronnut/erossa asuva 7 5 Leski 2 Ei tietoa 8 Työ/elämäntilanne Työssä Työtön Eläke 5 3 Kotiäiti/-isä 2 3 Opiskelija 6 5 Muu tilanne 2 25 Ei tietoa 6 Hoitoajan päädiagnoosi Alkoholiriippuvuus Opioidiriippuvuus Kannabisriippuvuus Riippuvuus rauhoittavista ja unilääkkeistä 6 4 Riippuvuus muista piristeistä 4 3 Riippuvuus useista lääkeaineista 5 7 Muut diagnoosit 7 2 Ei diagnoosia 9 2

13 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Ensisijainen päihde Alkoholi Heroiini ja muut opiaatit Stimulantit 4 2 Hypnootit ja sedatiivit 6 0 Kannabis 4 Muu päihdyttävä aine Ei käyttöä (toiminnall.riippuvuus) 2 2 Riippuvuus Alkoholi Huumeet 6 Lääkkeet 4 4 Alkoholi + lääkkeet 2 3 Alkoholi + huumeet 7 5 Huumeet + lääkkeet Alkoholi + huumeet + lääkkeet 5 8 Toiminnallinen riippuvuus 2 Hoitojakson päättyminen Suunnitellusti Laitos/sairaalasiirto 0 6 Jäi lomalle Uloskirjoitus sääntörikkomuksen vuoksi 4 5 Keskeytti hoito-ohjelman 9 5 Suunniteltu ensisijainen jatkohoitopaikka Päihdehuollon avohoito Päihdehuollon laitoshoito 3 0 Asumispalvelut 5 Psykiatrinen avohoito 5 5 Psykiatrinen osastohoito 3 3 Muu avohoito 5 8 Muu laitos/sairaala 3 3 Ei suunniteltua jatkohoitoa/ei tietoa 8 Vuonna 200 ilmestyneet julkaisut Holmberg, N. ja Kähkönen, S. (200) Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia. Duodecim 200; 26: Kaskela, T., Pitkänen, T. & Tourunen, J. (200). From controlled opioid substitution treatment (OST) towards less controlled treatment models in Finland - the views of patients and personnel. Paper presented at the seminar organized by Nordic Centre for Welfare and Social Issues (NVC) and Norwegian Centre for Addiction Research (SERAF) , Oslo, Norway. Kähkönen, S. ja Holmberg, N. (200) Aikuisten pakko-oireisen häiriön hoito. Duodecim 200; 26: Niemelä, A., Leppämäki, S., Aalto, M., Rapeli, P., Holopainen, A., Tani, P. ja Lauerma, H. (200) ADHD ja päihteet. Suomen Lääkärilehti 200; 65 (3-4) Pitkänen, T. (200). Päihteiden käyttö aikuisiässä. Teoksessa Keski-ikä elämänvaiheena (toim. L. Pulkkinen & K. Kokko) s Jyväskylän yliopisto. 9 Pitkänen, T., Kaskela, T. & Tourunen, J. (200). Substance abuse treatment after re-entry from prison: a study based on treatment documents and records of criminality. Paper presented at the Conference on Global Re-entry 200,.6.200, Tampere, Finland. Pulkkinen, L. & Pitkänen, T. (200). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwartzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science (Volume 2, pp ). Sussex, UK: Psychology Press on behalf of the International Union of Psychological Science. Tourunen, J. & Pitkänen, T. (200). Opioidiriippuvaisten korvaushoito ja syrjäytymisen ehkäisy. Teoksessa Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla (toim. Terhi Laine, Susanna Hyväri ja Päivi Vuokila-Oikkonen) Tammi s

14 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Tourunen, J., Pitkänen, T. and Kaskela, T. (200) From Controlled Opioid Substitution Treatment to Pharmacy Delivery of Buprenorphine-Naloxone and to Treatment in Primary Health Care: the Views of Patients and Personnel. The 0th International Conference on Intergrated Care seminaari , Tampere.