Toimintakertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2010"

Transkriptio

1 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Toimintakertomus 200 Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiö Toiminta-ajatus Järvenpään sosiaalisairaala tuottaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen hoitopalveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Monitieteellisellä tutkimus- ja kehittämistyöllä parannetaan päihdehoidon tuloksellisuutta ja koulutuksella päihdealalla tarvittavia hoidollisia taitoja.

2 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Johtoryhmän katsaus Järvenpään sosiaalisairaala tuottaa palveluja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen valtakunnallisesti. Sairaala tarjoaa katkaisuja vieroitushoitoa, kuntouttavaa hoitoa naisille, miehille ja perheille, lääkkeetöntä yhteisöhoitoa (Hietalinna-yhteisö), työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä polikliinisia palveluja. Arabianrannan päihdeklinikka siirtyi vuoden alusta Kettutien A- poliklinikan alaisuuteen ja Asumisvalmennusyksikkö Kotirannan toiminta päättyi keväällä. Korvaushoidossa oleville opioidiriippuvaisille suunnattu Avohoitoyksikkö Askel käynnistyi Helsingin Arabianrannassa projektirahoituksella (RAY). Yksikkö aloitti mm. Askel Arkeen -kurssien toteutuksen korvaushoidon aloittaneille asiakkaille. Vuosi oli Järvenpään sosiaalisairaalan kannalta poikkeuksellisen haastava. Hoitopäiviä kertyi 4 678, joka oli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti kaksoisdiagnoosipotilaille kehitetty vaativan päihdekuntoutuksen ohjelman kysyntä väheni selvästi. Tästä syystä hoitotuottoja kertyi 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna Suurimmista kunnista Vantaa, Helsinki ja Lahti lisäsivät sosiaalisairaalan palvelujen käyttöä edellisvuodesta. Muut kunnat, erityisesti Espoo ja Turku, vähensivät palvelujen käyttöä huomattavasti aikaisemmasta. Kysynnän turvaamiseksi tarjottiin syksyllä yli kolmellekymmenelle kunnalle tai kuntien yhteenliittymälle mahdollisuutta hankkia päihdekuntoutuspalveluita sosiaalisairaalasta tulevana vuonna yksinkertaisella palveluvakuutusperiaatteella. Keväällä 200 alkoivat koko henkilökuntaa koskevat YTneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena vähennettiin 26 tointa ja koko henkilökunta lomautettiin 3 viikoksi. Syksyllä 200 sosiaalisairaalan paikkamäärä vähennettiin 57 paikkaan, jonka lisäksi lääkkeettömän yhteisöhoidon käytössä on 4 asiakaspaikkaa. Sosiaalisairaalan asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta neljänneksellä. Asiakkaista oli naisia reilu kolmasosa. Hoitovuorokausien määrä väheni kolmantena vuotena peräkkäin. Erityisesti miesten vaativan päihdekuntoutuksen (kaksoisdiagnoosipotilaat) kysyntä väheni lähes puoleen edellisvuodesta. Vain kuntouttavan ja perhehoidon määrät pysyivät ennallaan. Asiakkaiden ilmoittamat yleisimmät pääpäihteet olivat opiaatit (39 %), alkoholi (35 %) ja amfetamiini (4 %). Katkaisu- ja vieroitushoidon potilasvirta oli suhteellisen tasaista, koska useiden kuntien omat katkaisuhoitoyksiköt olivat täynnä. Naisten kuntoutuksessa tärkeää oli dialektisen hoitomallin säilyttäminen. Katkaisuhoitoa tarkennettiin A-klinikkasäätiön alkoholivieroitusoireiden lääkehoito-ohjeilla. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa huomiota kiinnitettiin hoidontarpeen arviointiin ja hoidon oikeaan kohdentamiseen. Sairaalan psykiatrin konsultaatioita käyttivät säännöllisesti miesten ja naisten osastot sekä vieroitushoito-osasto. Neuropsykologisia tutkimuksia käytettiin tarvittaessa hoidon osana. Ennakkoneuvotteluihin panostettiin tilaajan tavoitteiden selkeyttämiseksi. Hoitoyhteenvetojen (epikriisien) sisällön yhtenäistäminen ja niiden valmistumisen nopeutuminen ovat olleet laatutyön kehittämisen kohteena. Talouden tasapainottaminen oli vuoden suurin haaste, johon vastattiin mm. rakenteellisin muutoksin. Osastojen koko ja henkilöstömäärä suhteutettiin potilaskysyntää vastaavaksi. Katkaisu- ja vieroitushoitoyhteisöt yhdistettiin suljetuksi osastoksi (5-paikkaa). Naisten ja miesten osastot yhdistettiin kuntouttavaksi osastoksi (24 paikkaa). Perheosaston potilaspaikkoja vähennettiin kymmenestä kuuteen perhepaikkaan. Hietalinna-yhteisön asiakaspaikkoja lisättiin kahdeksasta neljääntoista. Selviämisaseman perustamisesta tehtiin tarjous sisäasianministeriöön. Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa) kanssa käytiin ostopalvelu- ja puitesopimuksiin liittyviä tarkentavia yhteistyöneuvotteluja. Kuumakuntien (Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä) kanssa käytiin yhteistyöneuvottelut. Tukiasuntotoiminnassa tehtiin palvelumaksutarjoukset pääkaupunkiseudun kuntiin ja oallistuttiin Vantaan kaupungin päihdepalveluiden kilpailutukseen. Lahden A- klinikkatoimen kanssa tehtiin korvaushoidon kehittämisessä aktiivista yhteistyötä. Sosiaalisairaalan tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen Paradise-projektin (Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europe) hankkeen ensimmäisen vuoden toteutukseen. Tutkimusyksikkö toteutti mm. päihdeongelmien aiheuttamiin psykososiaalisiin haittoihin kohdistuvan laajan kirjallisuuskatsauksen ja kaksi fokusryhmähaastattelua.

3 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Kognitiivisia sekä päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon verkostokoulutuksia toteutettiin edelleen yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak-Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Sairaalaan esimiehillä järjestettiin oma prosessikoulutus muutosvaiheen tueksi. Koulutukseen liittyi yhteisiä osioita ETEVA:n esimieskoulutuksen kanssa. Strategiatyö Aluejohtaja johtaa sosiaalisairaalan strategiatyötä apunaan muut johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmän tukena oli työnohjaus. Hoitoosastot, Hietalinna-yhteisö ja kuntoutuspoliklinikka laativat toimintasuunnitelmansa ja tulostavoitteensa BSC-tuloskortille, jossa toimintoja tarkastellaan vaikuttavuuden, potilaiden, kuntaasiakkaiden, prosessien, henkilökunnan ja talouden näkökulmista. Hallinto Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoille järjestettiin kymmeniä (40) opintokäyntejä. Sairaala toteutti sosionomi-, sairaanhoitaja- ja lähihoitaja- opiskelijoiden harjoitteluja joka osastolla. Huolimatta vaikeasta vuodesta Järvenpään sosiaalisairaala haluaa palvella kuntia hyvin osana asiakkaan hoitoketjua. Tavoitteena on toimia aikaisempaa tiiviimmässä yhteistyössä kunnan perus- ja lähipalvelujen kanssa sekä ennen hoitojaksoa, sen aikana että sen jälkeen. Laitoskuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja sairaalan osaamisen johtaminen ovat avaintekijöitä hyvän yhteistyön jatkumiselle. Järvenpään sosiaalisairaalan johtajana toimi aluejohtaja/ylilääkäri Antti Holopainen. Ylilääkärin apuna sisäisessä hallinnossa oli johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat ylilääkärin lisäksi apulaisjohtaja Erik Henriksson, ylihoitaja Päivi Jokinen, kehittämispäällikkö Ritva Toivio ja tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen. Ylilääkäri Antti Holopainen jäi eläkkeelle toimestaan Antti Holopaisen läksiäiset, tervehtimässä toimitusjohtaja Olavi Kaukonen Yhteistoimintaneuvosto Strategiatyön haasteen muodosti tiukka taloudellinen tilanne. Strategiatyössä jouduttiin keskittymään sairaalan valtakunnallisen päihdealan erikoissairaala-aseman säilyttämiseen sekä ytneuvottelujen, irtisanomisten ja lomautusten hallittuun toteuttamiseen. Joitakin toimintoja lakkautettiin, yhteisöjä suljettiin ja sairaalan paikkaluku laskettiin 90:stä 7:teen. Sosiaalisairaalan rakenteen muodostavat akuutti osasto (katkaisu- ja vieroitushoito), kuntoutusosasto (miehet, naiset), perheosasto ja lääkkeetöntä hoitoa tarjoava Hietalinna-yhteisö. Poliklinikkatoimintoja kehitettiin yhteistyössä Kettutien A- poliklinikan kanssa. Markkinointia sekä yhteistyötä kuntaasiakkaiden ja A-klinikkasäätiön keskushallinnon kanssa tehostettiin. Yhteistoimintaneuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. YTN:ssä johtoa edustivat ylilääkäri Antti Holopainen, apulaisjohtaja Erik Henriksson ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Henkilöstön edustajat olivat siivoustyönohjaaja Taina Aitalaakso (loppuvuodesta toimistosihteeri Arja Aro), tutkimusapulainen Tarja Kujanen, sairaanhoitaja Tiina Sipilä, lähihoitaja Heini Suhonen, fysioterapeutti Riitta Latvakangas (sairaanhoitaja Hannu Maaranen sijaisena kevään ajan) sekä sosiaaliterapeutti Markku Mäki (loppuvuodesta sosiaaliterapeutti Leena Salminen). Puheenjohtajana toimi Erik Henriksson. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnan muodostivat apulaisjohtaja Erik Henriksson (työsuojelupäällikkö), ylihoitaja Päivi Jokinen sekä yleisillä vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut: sh Ilkka Waris (työsuojeluvaltuutettu), vaatehuoltaja Ritva-Leena Souranto (. varavaltuutettu) ja Markku Mäki (2.varavaltuutettu). Syksyllä 200 Ritva-Leena Sourannosta tuli työsuojeluvaltuutettu. Varavaltuutettuja ei enää ollut. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistuivat myös henkilöstösihteeri Aini Storm (työterveyshuollon yhteyshenkilö) ja SVYNKin edustaja Taina Aitalaakso. Toimikunta kokoontui 4 kertaa.

4 Järvenpään sosiaalisairaala puh Henkilökunta Toimintakertomus 200 Sosiaalisairaalan henkilökunta on lueteltu ammattiryhmittäin ja nimikkeittäin oheisessa taulukossa. Lisäksi sairaalassa työskenteli Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton palkkaama sairaalapappi kolmena päivänä viikossa. Eri alojen opiskelijoita oli työharjoittelussa 6 opiskelijaa ja siviilipalvelusmiehiä oli vuoden aikana kolme. Hoitohenkilöstö: Lääkärit Osastonhoitajat Apulaisosastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähihoitajat Erityislastentarhaopettaja Farmaseutti Vastaava laboratoriohoitaja Fysioterapeutti Perhetyöntekijät Kuntoutusohjaajat Valvojat Osastosihteerit Psykologi Asumispalvelukordinaattori Sos.tt ja sos.terapeutit Ohjaajat Kokoaikainen yhteensä 58 yhteensä 7 Järvenpään sosiaalisairaala puh klinikka.fi x 8 h/vko x 9 h/vko x 20 h/vko x 22 h/vko Toimintakertomus 200 Kiinteistö ja kuljetus Vastaava ohjaaja Huoltomestari Ohjaaja (huolto) Autonkuljettaja yhteensä 4 Osa-aikainen Siivous Siivoustyönohjaaja Sairaala-apulainen 4 yhteensä 5 Keittiö x 30 h/vko Emäntä Apulaisemäntä Keittäjä 3 yhteensä 5 Johto + toimisto Ylilääkäri Ylihoitaja Apulaisjohtaja Toimistosihteeri ATK-tuki Johdon sihteeri Henkilöstösihteeri Palkanlaskija Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuspäällikkö Tutkimusapulainen Vanhempi tutkija Kehittämispäällikkö Projektityöntekijä Nuorempi tutkija Tutkija Koulutussuunnittelija 7 (27) x 30 h/vko x 9 h/vko 3 yhteensä 0 Yhteensä koko henkilöstö 88 x 5 h/vko 8 (27)

5 Järvenpään sosiaalisairaala puh klinikka.fi Virkistystoiminta Toimintakertomus (27) Virkistystoimikunnan (VIRKUT) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa virkistystoimintaa henkilökunnalle. Tavoitteena on lisätä yhdessäoloa eri henkilöstöryhmien välillä, ehkäistä työuupumusta ja tuoda iloa työarkeen. Virkkuihin kuuluivat Maija Elomaa (puheenjohtaja), Tarja Kujanen, Susanna Pirttijärvi, Riitta Latvakangas ja Tiina Sipilä sekä Hannu Maaranen. Toukokuun perinteinen Selvästi paras päivä vietettiin ulkoilun merkeissä Pornaisten kodalla. Tarkkuu Tarkkuutta miteltiin frisbeegolfissa. Venymiskykyä enymiskykyä puolestaan vauhdittomassa pituushypyssä. Makkaransyönnin vahvistamina käyty musavisa päättyi tasapeliin. Pikkujoulut jytäsivät 70 70lukuteemaisesti Stålhanen kartanossa. Paik Paikalla olivat mm. Abban Agneta ja Frida. Åke Blomqvistin innoittamina suoritettiin alkuverryttely, että jaksaisi paremmin nauttia joulupöydän antimista. Joulupukkia tuurasi blondi sihteerikkö. Hoitotoiminta Sairaalan airaalan taloudellin taloudellinen tilanne johti yt-neuvottel neuvotteluihin ja sitä kautta irtisanomisi irtisanomisiin ja lomautuksiin.. Strateginen työskentely kohdistui vahvasti näiden prosessien läpiviemiseen. iviemiseen. Johtamisessa kiinnitettiin erityisesti huomiota henkilöstön tukemiseen ja uudelleen järjestettyjen toimintojen toteuttamiseen. Itse hoitotoiminta oitotoiminta ei muuttunu muuttunut paljonkaan, mutta muuttuneiden työryhmien tukemine tukeminen n ja perustehtävän selventäminen olivat tärkeitä tehtäviä. Perustehtävän määrittäminen uudessa työryhmässä on tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät hoitotoiminnot samalla tavalla. Esimiesten iesten valmennuskoulutus tapahtui muutosvaiheen kannalta hyvässä vaiheessa. Päihdekuntoutuksen suunnittelussa ennakoivista videoneuvotteluista on tullut osa hoitoprosessia. oitoprosessia. S Se on parantanut laatua esimerkiksi siten, että kaikki osapuo osapuolet sopivat tavoitteet yhdessä. Myös p potilaan kynnys lähteä uuteen hoitopaikkaan madaltuu tavatessaan videoneuvottelussa sairaalan henkilöstä jo ennen tä tänne tuloa. Järvenpään sosiaalisairaala puh Toimintakertomus (27) Epikriisien lähettämisen nopeutuminen lisäsi myös hoitotoiminnan laatua. Katkaisu- ja vieroitushoito Vuonna 200 osasto 2 oli syksyyn saakka vieroitusyhteisön ja korvaushoitoyhteisön muodostama kokonaisuus. Korvaushoitoyhteisössä oli kahdeksan potilaspaikkaa opioidiriippuvaisille henkilöille. Yhteisössä toteutettiin korvaushoidon arviointia ja aloituksia, korvaushoitolääkkeen vaihtoja, kriisi- ja kuntouttavia jaksoja. Vieroitusyhteisössä oli kahdeksan potilaspaikkaa. Yhteisössä toteutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa suljettua huumevieroitushoitoa. Lisäksi toteutettiin muita päihdekatkaisuhoitoja ja/tai -selvittelyjä, joissa suljetun yhteisön arvioitiin tukevan hoidon onnistumista, esimerkiksi kaksoisdiagnoosipotilaiden vieroitushoidot. Hoitojakson pituuden keski-arvo oli kaksi viikkoa. Sairaalan vähäisen potilasmäärän johdosta osastojen uudelleenjärjestely tuli ajankohtaiseksi ja syyskuusta lähtien osastosta muodostettiin sairaalan katkaisu- ja vieroitusosasto 5 potilaalle. Tällöin korvaushoitopotilaiden peruskuntoutus siirrettiin kuntouttavalle osastolle ja vain erityistilanteissa peruskuntoutus toteutettiin suljetulla katkaisu- ja vieroitusosastolla. Aiemmin alkoholikatkaisulle oli myös oma hoitoyhteisönsä, joka liitettiin nyt katkaisu- ja vieroitusosastoon. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että uuden henkilöstön muodostui kolmen eri yhteisön henkilökunnasta. Uusi työryhmä muotoutui ja uudelleen organisoitui syksyn kuluessa. Syksyllä toteutettiin myös lomautukset. Hoitoprosessia ja perustehtävää tarkennettiin loppuvuonna. Lääkärin ja esimiehen vaihtuminen loivat uudet haasteet. Osastolla toteutettiin vuonna 200 omahoitajuuteen perustuvaa hoitomallia. Ryhmähoidon kokonaisuus oli erityisen arvioinnin ja kehittämisen kohteena. Korva-akupunktio ja fysioakustinen tuolihoito olivat käytössä lääkehoidon lisäksi vieroitusoirehoidossa. Muutoin osastolla toteutettiin kognitiivis-behavioraalista työotetta. Osastolla oli viime vuonna 2950 hoitopäivää.

6 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus 200 (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Kuntoutus Miehet ja naiset Vuosi 200 oli muutosten vuosi koko sairaalassa - myös naisten ja miesten kuntouttavilla osastoilla. Kuntouttavien osastojen rakenteet ja sisältö jatkuivat entisellä mallilla alkusyksyyn saakka. Naisten hoitoa ja kuntoutusta toteutettiin osastolla 3 kahdessa yhteisössä ja vastaavasti miesten hoitoa ja kuntoutusta osastolla 4 kolmessa yhteisössä. Palvelujen kysynnän vähetessä potilaita kuitenkin oli ajoittain vähemmän, ja yhteisöjen määrää supistettiin. Sairaalassa keväällä alkaneet yt-neuvottelut vaikuttivat palveluiden uudelleen organisoimiseen, ja sitä kautta myös osastojen rakenteisiin ja työntekijöiden sijoittumisiin osastoilla. Syyskuusta 200 alkaen sairaalan naisten ja miesten kuntoutus sulautuivat yhdeksi kuntouttavaksi osastoksi. Potilaspaikkoja osastolla on 24 jakautuen niin, että kahdeksan paikkaa on varattuna naisten yhteisölle (44), ja kahdeksan paikkaa miesten yhteisölle (443). Jäljelle jääneet kahdeksan paikkaa (442) ovat käytettävissä kysynnän mukaisesti naisille ja /tai miehille. Loppuvuoden aikana kysyntä oli suurempaa miesten kuntoutukseen, joten paikat olivat miesten kuntoutuksen käytössä. Osasto 4:n pitkäaikaisen osastonhoitajan Sinikka Rinta-Pollarin läksiäisiä vietettiin lokakuussa. Osasto 3:n osastonhoitaja Kaarina Salminen siirtyi vastaamaan perheosaston toiminnasta. Kuntouttavan osaston osastonhoitajaksi siirtyi poliklinikalta Eija Ruokonen. Perheet Syksyllä aloitettiin myös työryhmän työnohjaus psykologi Jyri Tammisen kanssa. Perheosastolla vuosi 200 oli suurten muutosten aikaa. Perhepaikkojen kysyntä väheni huomattavasti. Tarjolla oli kuusi perhepaikkaa päihdekuntoutusta tarvitseville perheille ja uutena mahdollisuutena jatkokuntoutuspaikka kahdelle perheelle. Jatkokuntoutukseen tultiin suoraan perheosastolta tai sovituin ehdoin suoraan avohoidosta. Jatkokuntoutuksen tavoitteena oli tukea perheen eheytymistä ja itsenäisempää selviytymistä arkielämästä. Perheosaston moniammatillinen työryhmä oli tukena jatkokuntoutuksesta vastaavalle pientiimille. Vuoden 200 aikana korostettiin verkostotyön merkitystä perheiden kokonaishoidossa. Ensimmäinen tapaaminen oli usein jo ennen perheosastolle tuloa. Jokaisen perheen kohdalla tapaamisia oli kuukausittain. Viikkosuunnittelua tehostettiin yhteisellä viikkokalenterikäytännöllä. Keskusteluryhmät sijoitettiin viikkokalenteriin pysyville paikoille ja niiden sisällöllistä suunnittelua kehitettiin. Loppuvuodesta siirryttiin käytäntöön, jossa lapset eivät osallistu aamuryhmiin osastokokousta lukuun ottamatta. Tällä pyritään tavoitteellisempaan ja sitouttavampaan työskentelyyn. Viikkotavoitteiden tekemistä ja niiden kirjaamista parannettiin hoitosuunnitelmien tueksi. Perhetyöntekijät järjestivät toimintaa lapsille. Osaston lääkäreinä toimivat osa-aikaisesti Herkko Saari, joka vastasi miesten yhteisöistä, ja Jonna Levola, joka vastaavasti toimi naisten yhteisön hoitavana lääkärinä - niinikään osaaikaisesti. Lokakuussa 200 perheosasto muutti peruskorjatulle puolelle kahteen yhteisöön. Molemmissa yhteisöissä on kolme perhepaikkaa. Syksyn aikana perhekuntoutuksen kysyntä vilkastui ja sen myötä hoitopäivät lisääntyivät. Sekä naisten- että miesten yhteisöjen hoidollinen lähestymistapa säilyi kognitiivis-behavioraalisena. Hoito ja kuntoutus toteutuivat rinnakkaisilla yksilö- ja ryhmähoidolla, lisänä yhteisöhoidon elementit. Jokaiselle potilaalle nimettiin oma työntekijä, joka koordinoi hoitosuunnitelman toteutumista. Jatkokuntoutuspaikat eivät olleet loppuvuodesta käytössä vähäisen kysynnän takia. Uudet tilat haastoivat käytäntöjen uudelleen miettimiseen ja tämä työ jatkuu edelleen. Uudet viihtyisät tilat tarjoavat kuitenkin hyvät puitteet perhekuntoutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Muutokseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltiin työryhmäpalavereissa, mm. Keravanjärven Leiriniemessä vietettiin iltapäivä sairaalapastoreiden ohjaamina. Päivän päätteeksi oli mahdollisuus saunoa ja meloa makkaranpaiston ohessa. Työryhmän kokoonpanossa tapahtui paljon muutoksia. Sairaalassa käydyt yt-neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomisineen vähensivät henkilökuntaa. Muutokset työryhmän kokoonpanossa toivat haasteita jaksamiselle. Osastonhoitaja Seija Koskisen määräaikaisuuden päättyessä toimessa aloitti

7 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh osastonhoitaja Kaarina Salminen. Osastonlääkäri Svetlana Tuomolan tehtävissä jatkoi vuoden lopussa lääkäri Ellu Eik. Perheosastolla sosiaalityöntekijä. Poliklinikan yhteyteen kuuluneen asumisvalmennusyksikön toiminta päättyi kesäkuussa. Suurin osa poliklinikkakäynneistä kohdistui lääkevieroitukseen. Uutena toimintana käynnistyi ajokorttiseuranta, jota markkinoitiin tiedottein kahdesti vuoden aikana. Ajokorttiseurannassa oli neljä asiakasta, joista kaksi jatkoi vielä vuoden 20 puolelle. Polikliinisia työkyvynarvioita tehtiin moniammatillisen työryhmän toimesta neljälle asiakkaalle. Opioidikorvaushoidon asiakkaita oli myös neljä. Poliklinikkakäyntejä kertyi erikoislääkärille 0 ja hoitajalle 27. Ryhmätyönohjaaja psykologi Tiina Niemelän kanssa lopeteltiin kahden vuoden yhteistyö vuoden lopussa. Kehittämispäiviä pidettiin vuoden aikana kahdesti. Työryhmästä osallistuttiin sairaalassa järjestettyyn hygieniapassikoulutukseen. Hietalinna-yhteisö Helsingissä pitkään toiminut ja Haarajoelle syksyllä 2009 muuttanut Hietalinna-yhteisö jatkoi toimintaansa Järvenpään sosiaalisairaalan yhteydessä myös 200. Huolimatta sosiaalisairaalan taloudellisten vaikeuksien ja yt-neuvottelujen tuottamasta epävarmuudesta lääkkeettömän yhteisöhoidon toiminta onnistuttiin säilyttämään laadukkaana. Muutto erilliseen ns. Tirkkosen taloon keväällä edesauttoi lääkkeettömän yhteisöhoidon toteuttamista, sillä hoitomalli edellyttää terapeuttisen yhteisön omia erillisiä tiloja. Toimintavuoden kuntayhteistyölle asetettu tavoite toteutui hyvin: Helsingin kaupunki ja A-klinikkasäätiö kehittävät yhteistyössä lääkkeettömän huumehoidon palvelua. Toteutuneiden hoitovuorokausien määrä puolestaan jäi kauas tavoitteesta sekä Helsingin että muiden kuntien osalta. Varsinkin helsinkiläisten asiakkaiden aiemmista vuosista alle puoleen pudonnut määrä asettaa vuodelle 20 haasteen parantaa palvelun saavutettavuutta. Laboratorio Laboratorion analyysivalikoima säilyi lähes ennallaan niin verikuin virtsanäytteiden suhteen. Pt-StrVi tekeminen lopetettiin vähäisen kysynnän vuoksi samoin kuin S-TSH. Laboratoriossa on pyritty toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laboratoriolaitteiden huollot ja reagenssikustannukset nousivat jälleen. Laboratoriolaitteille suoritettiin niiden vaatimat vuosihuollot. Uusia laitteita ei hankittu. Laboratorio on osallistunut kahteen sairaalassa suoritettavaan lääketutkimukseen vuoden 200 aikana. Molemmat tutkimukset loppuivat keväällä 200. Arabianrannan päihdeklinikalla kävimme ottamassa verinäytteitä n. kerran kuukaudessa, kesäkuuhun 200 saakka. Laboratorio on toiminut yhdellä laboratoriohoitajalla kesäkuusta 200 lähtien. Laboratorio oli suljettuna neljä viikkoa heinäelokuussa kesäloman vuoksi. Verinäytteet otettiin Järvenpään terveyskeskuksessa ja analysoitiin HUSLAB:issa. Seulanäytteet lähetettiin Yhtyneet-Medix -laboratorioon neljän viikon ajan. Kalevi Alopaeus ja Ritva Heikkilä jatkoivat laboratorion konsultoivina kemisteinä. Yhtyneet- Medixin kanssa solmittiin sopimus tukilaboratoriotoiminnasta mikrobiologian osalta. Laboratoriotutkimuksia tehtiin vuonna 200 n kpl, joista noin 7 % oli ulkopuolisten pyytämiä tutkimuksia. Yhteistyölaboratorioihin lähetettiin n. 450 näytettä ja n. 30 varmistusanalyysiä vaativaa seulanäytettä. Poliklinikka Poliklinikkatoiminnasta vastasivat osastonhoitaja ja lääkäri, jona toimi pääasiassa sairaalan ylilääkäri. Heidän tukenaan toimi moniammatillinen tiimi, johon kuuluivat fysioterapeutti, neuropsykologi, konsultoiva psykiatri, toimintaterapeutti ja Sairaalan ulkopuolisissa koulutuksissa molemmat laboratoriohoitajat olivat yhden päivän. Vastaava laboratoriohoitaja osallistui sairaalaan järjestämään esimieskoulutukseen.

8 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Koulutustoiminta Sosiaalisairaala toteuttaa päihdealan koulutusta yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Koulutustoimintaa koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluivat sosiaalisairaalan edustajina tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen (pj) ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Puolipäiväisen koulutussuunnittelijan palvelut ostettiin kevään ajan ( ) Seurakuntaopistolta. Koulutusten suunnittelusta ja organisoinnista vastasivat koulutussuunnittelijat Tomi-Pekka Liias ja Ari Tiensuu. Syksyllä ( ) koulutussuunnittelusta vastasi sosiaalisairaalan sosiaalityöntekijä-kouluttaja Pirjo Kuisma. Vuoden aikana koulutuspäiviä kertyi kaiken kaikkiaan 45 ja osallistumiskertoja 825. Sosiaalisairaalan esimiesten esimiesvalmennuskoulutus toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutukseen osallistui 5 sosiaalisairaalan esimiestä. Koulutus sisälsi kaksi yhteistä iltapäivää Etevan esimieskoulutuksen kanssa. Vuoden aikana pidettiin kolme henkilökunnan toimipaikkakoulutusta. Uusille työntekijöille järjestettiin mentor-ryhmiä ja harjoittelijoille opiskelijaryhmiä, joista vastasi sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma. Sosiaalisairaalan henkilökunta pystyi osallistumaan videoyhteyksien välityksellä sekä päihdelääketieteen yhdistyksen että HUS:n psykiatrian alan kuukausittaisiin koulutusluentoihin. Tutkimustoiminta Tutkimusyksikön esimiehenä toimii tutkimuspäällikkö, YTT Jouni Tourunen. FT Tuuli Pitkänen on toiminut vanhempana tutkijana A- klinikkasäätiön hoitotutkimusohjelman rahoituksella ja Tarja Kujanen tutkimusapulaisena. Määrä- ja osa-aikaisina tutkijoina ovat työskennelleet LL Jonna Levola ja yht.yo Teemu Kaskela. Luonnontieteiden kandidaatti Arne Bäcklund toimi korkeakouluharjoittelijana Tutkimusyksikön tavoitteena on - toteuttaa sairaalan kliinistä hoitotyötä ja kuntoutuksessa käytettäviä hoitomenetelmiä tukevia tutkimushankkeita - rakentaa yhteistyöverkostoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja oppilaitosten kanssa - tarjota tutkijoille sairaalan toimintaan liittyviä tutkimusaiheita, tukea käytännön tutkimusjärjestelyissä sekä tutkimusten ohjausta. Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdehoidossa -koulutus toteutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Kognitiivinen koulutus Helsingin kaupungin päihdetyöntekijöille toteutettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön koulutusyksikön kanssa. Kognitiivisen terapian syventävänä koulutuksena järjestettiin kaksi teemaseminaaripäivää dialektisestä käyttäytymisterapiasta syksyllä 200 yhteistyössä seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Psykologi, VTT Nils Holmberg ja sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma vastasivat vankeinhoidon henkilökunnan Kalterit taakse - ohjelman ohjaajien työnohjauksesta ja konsultaatiosta. He osallistuivat myös vankilan henkilökunnan Kalterit taakse koulutukseen, ohjaajien päiville ja ohjelman toteuttamisen laatukriteereiden laatimiseen Rikosseuraamusviraston työryhmässä. Ylilääkäri Antti Holopainen luennoi lukuisissa päihdealan koulutuksissa ja seminaareissa. Tutkimusyksikkö ja koulutustilat sijaitsevat kartanossa

9 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Tutkimusyksikkö osallistui päihdealan järjestöjen kehittämis- ja tutkimusyksiköiden yhteistyöverkoston (PAKE) toimintaan. PAKE järjesti tutkimus- ja kehittämisseminaarin Helsingissä yhteistyössä Päivyt:n kanssa Tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen EU-rahoitteisen Paradise -hankkeen (Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europe ) ensimmäiseen vuoteen toteuttamalla laajan kirjallisuuskatsauksen ja kaksi fokusryhmähaastattelua alkoholiriippuvaisten elämäntilanteen psykososiaalisista vaikeuksista. Oikeusministeriön Kriminaalipoliittisen osaston rahoittaman päihdeongelmaisten elämänkulkua hoito-, vankeus-, rikollisuus-, kuolleisuus- ja verotietojen perusteella koskevan tutkimuksen rekisteriaineisto saatiin kerättyä vuoden 200 aikana. Professori Marja-Leena Perälän (THL) johtamaan Lapsiperhepalveluiden yhteistyökäytäntöjen johtaminen - tutkimushankkeeseen (LapsYTY) kuuluvaa osatutkimusta "Päihdepalveluja käyttävien perheiden näkökulma" varten haastateltiin sosiaalisairaalan potilaita, joilla on alle 9-vuotiaita lapsia. Tutkimusyksikkö osallistui pohjoismaiseen vankiloiden päihdekuntoutusta tutkivan hankkeen suunnitteluun, joka sai Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimusrahaston rahoituksen vuosiksi Tutkimushanketta johtaa Århusin yliopiston päihdetutkimuksen yksikkö ja sosiaalisairaalan tutkimusyksikön lisäksi hankkeeseen osallistuvat Oslon yliopiston Kriminologian ja oikeussosiologian laitos ja Örebron yliopiston juridiikan, psykologian ja sosiaalityön Akatemia. Teemu Kaskela osallistui ja piti esitelmän pohjoismaisessa korvaushoitoa käsitelleessä seminaarissa Oslossa Tuuli Pitkänen ja Teemu Kaskela pitivät esitelmän rekisteritutkimuksesta kansainvälisessä Global Perspective on Re-entry -seminaarissa Tampereella Jouni Tourunen piti esitelmän korvaushoitotutkimuksesta The 0th International Conference on Integrated Care -seminaarissa Tampereella Tuuli Pitkänen kirjoitti artikkelin päihteiden käytöstä aikuisiässä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuun Keski-ikä elämänvaiheena (200). Jouni Tourunen ja Tuuli Pitkänen kirjoittivat artikkelin korvaushoidosta Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla -kirjaan (Tammi 200). Vuonna 200 valmistuneet tutkimukset: Vuonna 200 käynnistyneet tutkimukset: Talous Tuuli Pitkänen: Päihteiden käyttö aikuisiässä. Teoksessa Pulkkinen, Lea & Kokko, Katja (toim.): Keski-ikä elämänvaiheena. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 352/200. Jouni Tourunen & Tuuli Pitkänen (200): Opioidiriippuvaisten korvaushoito ja syrjäytymisen ehkäisy. Teoksessa Laine, T, Hyväri, S & Vuokila-Oikkonen, P (toim.): Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Tammi, Helsinki. Aino-Kaisa Suikkanen & Maria Virtala: The Harmful Effects of Parental Substance Abuse on Children. Degree Programme in Social Services Bachelor of Social Services Metropolia-ammattikorkeakoulu. Petra Huhtimo: Askel arkeen. Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö, Laurea. Sosiaalisairaalan taloushallinnosta ja kiinteistöistä vastaa apulaisjohtaja. Vuonna 200 hoitopäiviä kertyi yhteensä (ed. vuonna 7.289). Käyttöaste oli 44 prosenttia (53 %). Lisäksi asumisvuorokausia kertyi toimintavuonna yhteensä 225 (ed. vuonna 09). Tuotot olivat euroa (vähennystä 27 %) ja kulut olivat euroa (vähennystä 9,4 %). Tuottoihin sisältyy Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämä euron avustus tutkimustoimintaa varten. Palkkakulut olivat euroa (vähennystä 7,2 %) ja niiden osuus kaikista kuluista oli 78 %:ia. Tilikauden tappio oli euroa. Keväällä 200 alkoivat koko henkilökuntaa koskevat YTneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena vähennettiin 26 tointa ja koko henkilökunta lomautettiin 3 viikoksi. Syksyllä 200 sosiaalisairaalan paikkamäärä vähennettiin 57 paikkaan, jonka lisäksi lääkkeettömän yhteisöhoidon käytössä on 4 asiakaspaikkaa. Kysynnän turvaamiseksi tarjottiin syksyllä yli 30 kunnalle tai kuntien yhteenliittymälle mahdollisuutta hankkia päihdekuntoutuspalveluita sosiaalisairaalasta tulevana vuonna yksinkertaisella palveluvakuutusperiaatteella.

10 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaalan tuotot ja kulut vuonna 200: Vuosi 200 T U O T O T ( ) Hoitotuotot ,50 Asiakasmaksut 400,0 Käyttökorvaukset/sopimuskunnat ,00 Käyttökorvaukset/muut kunnat ,60 Pkl- ja jatkohoitokäynnit 44242,74 Tukiasuntovuokrat 66595,49 Laboratoriotuotot 5784,40 Ammatillisen kuntoutuksen tuotot 8203,50 Asumisvalmennuksen tuotot 2390,00 Käsityöpajan tuotot 883,95 Sis.hoitotoiminnan tuotot 57558,55 Julkaisut 23,00 Koulutus 6829,00 Työnohjaus 0888,55 Vankiloiden päihdetyö 2650,00 Sis.palkkiot 25200,00 Työsuhdeasunnot 8329,60 Tila- ja laitevuokrat 37646,25 Ravintotuotot 3524,65 Muut tuotot 807,67 Sis. muut tuotot 8868,5 Avustukset 7950,00 Luottotappiot -3734,74 Ray-avustus 50000,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,96 K U L U T ( ) Palkat ,76 Sotu-maksut 90869,5 Sosiaalivakuutukset ,3 Henkilöstökulut yhteensä ,58 Koulutuskulut 9685,5 Työterveyshuolto 52770,30 Vakuutusmaksut 406,99 Työnohjauskulut 26897,76 Työvaatteet 70,77 Muut henkilöstökulut 940,65 Henkilöstön muut kulut yhteensä 096,62 Lämmityskulut 78243,6 Sähkömaksut 88586,48 Vesi- ja jätemaksut 2272,36 Kiinteistönhoito 2749,68 Korjaus- ja huolto 82987,88 Kiinteistövero 43655,24 Siivouskulut 7539,7 Vartiointi- ja valvontakulut 2066,72 Kiinteistövakuutukset 5553,83 Piha-alueiden kunnossapito 498,89 Muut huoneistokulut 795,35 Huoneistovuokrat 3872,05 Sis.huon.korot 22877,92 Huoneistokulut yhteensä 66547,73 Atk-laitteet 493,65 Muu irtaimisto 900,26 Irtaimistohankinnat yhteensä 9503,9 Ajoneuvokulut 27289,40 Matkakulut 464,96 Markkinointikulut 3393,84 Ulkopuol.palv./potilaskulut 3543,50

11 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Laboratoriotarvikkeet 6805,62 Lääkintätarvikkeet 86756,7 Elintarvikkeet 3336,36 Muut tarvikkeet/potilaskulut 2658,52 Vaatehuolto 6878,38 Vapaa-aika 2204,03 Kuljetukset 6467,3 Tukiasuntovastikkeet 59237,23 Lehtitilaukset/potilaskulut 2524,05 Tukiasuntokorjaukset 2753,65 Toiminnallisen hoidon tarvikkeet 2247,0 Muut asiakaskulut 407,4 Palkkiolaskutus 89,00 Kokous- ja neuvottelukulut 283,96 Puhelinkulut 7404,89 Postikulut 4789,47 Toimistotarvikkeet 504,08 Muut tarvikkeet 456,86 Kopiointikulut 869,0 Vakuutusmaksut 8,7 Siviilipalvelus 676,0 Ilmoituskulut 85,76 Leasing-vuokrat 7652,78 ATK-tarvikkeet 46,20 Atk-palvelut 45969,43 Internet-kulut 859,7 Muut palvelut 595,73 Muut kulut 005,0 Sis. muut kulut 56,70 Ammattikirjallisuus 080,27 ATK-ohjelmat 422,30 Muut kulut yhteensä ,5 KULUT YHTEENSÄ ,35 Tilastotietoja Potilaiden/asiakkaiden ja hoitopäivien määrä Toimintavuonna hoidossa oli 306 potilasta (ed. vuonna 395), hoitojaksoja oli 452 (ed. vuonna 64), asiakkaita oli 39 ja hoitojaksoja 45. Vanhempiensa mukana hoidossa oli 23 lasta, hoitojaksoja oli 35. Avohoitokäyntejä oli 48 potilaalla yhteensä 40. Toimintavuonna hoitopäiviä oli yhteensä 4678 (ed. vuonna 7289). Näistä 265 (9 %) oli potilaiden lapsien hoitopäiviä (ed. vuonna 37). Asumisvalmennusyksikössä oli 4 asukasta, joille kertyi 225 asumisvuorokautta. Käyttöaste Sairaalan keskimääräinen käyttöaste oli 44 % (ed. vuonna 53 %). Keskimääräinen hoitoaika oli 27 vuorokautta (ed. vuonna 26). Jos laskelmaan ei oteta mukaan ns. intervallihoitojaksoja, keskimääräinen hoitoaika oli 3 vrk (intervallijaksojen 0 vrk.). Lasten keskimääräinen hoitoaika oli 36 vrk.

12 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Potilaat/asiakkaat kotikunnan mukaan Seuraavassa on lueteltu potilaiden (aikuisten) hoitopäivät kotikunnan mukaan. Kotikunta Hoitopäivät Kotikunta Hoitopäivät Kotikunta Hoitopäivät Asikkala Kuopio 220 Pöytyä 32 Askola 4 Lahti 260 Raasepori 29 Espoo 20 Lieksa 97 Raisio 444 Forssa 3 Lieto 74 Rovaniemi 66 Hamina Lohja 57 Salo 39 Harjavalta 4 Loimaa 59 Sastamala 67 Helsinki 375 Marttila 24 Sipoo 83 Hyvinkää 250 Masku 42 Somero 43 Hämeenlinna 232 Mikkeli 6 Sotkamo 5 Iisalmi 2 Mäntsälä 7 Tampere 4 Isokyrö 66 Naantali 43 Tervo 3 Janakkala 26 Nastola 52 Turku 656 Joensuu 7 Nousiainen 40 Tuusula 32 Jokioinen 83 Nurmijärvi 358 Ulkomaalainen 3 Järvenpää 58 Närpiö 262 Uusikaupunki 2 Kaarina 08 Orimattila 58 Vantaa 90 Karkkila 20 Outokumpu 33 Veteli 43 Kauniainen 5 Pieksämäki 30 Vihti 5 Kerava 469 Pori 200 Ylivieska 77 Kirkkonummi 47 Porvoo 26 Kotka 48 Punkalaidun 24 Yhteensä 343 Potilas- ja hoitotietoja Sukupuoli Ikä (vuotta) % % Mies Nainen Siviilisääty/perhetilanne Naimaton Avio/avoliitto Eronnut/erossa asuva 7 5 Leski 2 Ei tietoa 8 Työ/elämäntilanne Työssä Työtön Eläke 5 3 Kotiäiti/-isä 2 3 Opiskelija 6 5 Muu tilanne 2 25 Ei tietoa 6 Hoitoajan päädiagnoosi Alkoholiriippuvuus Opioidiriippuvuus Kannabisriippuvuus Riippuvuus rauhoittavista ja unilääkkeistä 6 4 Riippuvuus muista piristeistä 4 3 Riippuvuus useista lääkeaineista 5 7 Muut diagnoosit 7 2 Ei diagnoosia 9 2

13 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Ensisijainen päihde Alkoholi Heroiini ja muut opiaatit Stimulantit 4 2 Hypnootit ja sedatiivit 6 0 Kannabis 4 Muu päihdyttävä aine Ei käyttöä (toiminnall.riippuvuus) 2 2 Riippuvuus Alkoholi Huumeet 6 Lääkkeet 4 4 Alkoholi + lääkkeet 2 3 Alkoholi + huumeet 7 5 Huumeet + lääkkeet Alkoholi + huumeet + lääkkeet 5 8 Toiminnallinen riippuvuus 2 Hoitojakson päättyminen Suunnitellusti Laitos/sairaalasiirto 0 6 Jäi lomalle Uloskirjoitus sääntörikkomuksen vuoksi 4 5 Keskeytti hoito-ohjelman 9 5 Suunniteltu ensisijainen jatkohoitopaikka Päihdehuollon avohoito Päihdehuollon laitoshoito 3 0 Asumispalvelut 5 Psykiatrinen avohoito 5 5 Psykiatrinen osastohoito 3 3 Muu avohoito 5 8 Muu laitos/sairaala 3 3 Ei suunniteltua jatkohoitoa/ei tietoa 8 Vuonna 200 ilmestyneet julkaisut Holmberg, N. ja Kähkönen, S. (200) Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia. Duodecim 200; 26: Kaskela, T., Pitkänen, T. & Tourunen, J. (200). From controlled opioid substitution treatment (OST) towards less controlled treatment models in Finland - the views of patients and personnel. Paper presented at the seminar organized by Nordic Centre for Welfare and Social Issues (NVC) and Norwegian Centre for Addiction Research (SERAF) , Oslo, Norway. Kähkönen, S. ja Holmberg, N. (200) Aikuisten pakko-oireisen häiriön hoito. Duodecim 200; 26: Niemelä, A., Leppämäki, S., Aalto, M., Rapeli, P., Holopainen, A., Tani, P. ja Lauerma, H. (200) ADHD ja päihteet. Suomen Lääkärilehti 200; 65 (3-4) Pitkänen, T. (200). Päihteiden käyttö aikuisiässä. Teoksessa Keski-ikä elämänvaiheena (toim. L. Pulkkinen & K. Kokko) s Jyväskylän yliopisto. 9 Pitkänen, T., Kaskela, T. & Tourunen, J. (200). Substance abuse treatment after re-entry from prison: a study based on treatment documents and records of criminality. Paper presented at the Conference on Global Re-entry 200,.6.200, Tampere, Finland. Pulkkinen, L. & Pitkänen, T. (200). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwartzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science (Volume 2, pp ). Sussex, UK: Psychology Press on behalf of the International Union of Psychological Science. Tourunen, J. & Pitkänen, T. (200). Opioidiriippuvaisten korvaushoito ja syrjäytymisen ehkäisy. Teoksessa Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla (toim. Terhi Laine, Susanna Hyväri ja Päivi Vuokila-Oikkonen) Tammi s

14 Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus (27) puh Tourunen, J., Pitkänen, T. and Kaskela, T. (200) From Controlled Opioid Substitution Treatment to Pharmacy Delivery of Buprenorphine-Naloxone and to Treatment in Primary Health Care: the Views of Patients and Personnel. The 0th International Conference on Intergrated Care seminaari , Tampere.

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiö Järvenpään sosiaalisairaala Toimintakertomus 2011 2 (26) Toiminta-ajatus Järvenpään sosiaalisairaala on riippuvuusongelmiin erikoistunut

Lisätiedot

Toimintakertomus 2009

Toimintakertomus 2009 A-klinikkasäätiö puh. 09 295 2 (28) Toiminta-ajatus tuottaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen hoitopalveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Monitieteellisellä tutkimus-

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liite 1: HENKILÖKUNTA

Liite 1: HENKILÖKUNTA PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO Liite 1: HENKILÖKUNTA Yksikön nimi: Päihdekuntoutusyksikkö Täyttöpäivämäärä: 6.7.2010 toiminimike nimi ammatillinen peruskoulutus ja siihen sisältyvä erikoistumiskoulutus/

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN VIEROITUSHOITOYKSIKÖN TILAT JA TOIMINTA

YMPÄRIVUOROKAUTISEN VIEROITUSHOITOYKSIKÖN TILAT JA TOIMINTA HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRIVUOROKAUTISEN VIEROITUSHOITOYKSIKÖN TILAT JA TOIMINTA A C B Kuvassa Hangonkatu 4:n kiinteistökartta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan liitteeksi; muokattu viraston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi. Puhelin: 09-6220 290 Telefax:

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi. Puhelin: 09-6220 290 Telefax: PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 2.6.2010 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Tampereen A-klinikka Katuosoite: Sumeliuksenkatu 13 A 8 Postinumero:

Lisätiedot

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Ihmisiä Päihdetyössä

Ihmisiä Päihdetyössä Ihmisiä Päihdetyössä -seminaari 27. 28.11.2014 Jyväskylä Yhteisöllisyys päihde- ja mielenterveystyön työvälineeksi ja laatutekijäksi! Avoimessa koulutustarjonnassamme mm. Yhteisöhoito 2015-2016 (20 op)

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot