PERUSTIEDOT. Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Kaupunginosa 1, kortteli 3, tontti - Suunnittelijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTIEDOT. Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä Kaupunginosa 1, kortteli 3, tontti - Suunnittelijat"

Transkriptio

1 w

2

3 Sisällys Perustiedot... 4 Selvityksestä... 5 Tiivistelmä... 6 Pari vuosikymmentä suunnittelua... 6 Osittain toteutunut kulttuuri- ja hallintokeskus... 6 Teatteritalon arvoista ja säilymistavoitteista... 7 Suunnittelu ja rakentaminen... 8 Kaupunki tarvitsee teatterin... 8 Teatterin paikka... 8 Arkkitehtuurikilpailu Toimeksianto Alvar Aallolle Luonnosvaiheet Hallintokeskus Teatteri toukokuussa Luonnosvaihe Toteutussuunnittelu Kavennukset Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun julkisivuilla Rakennuksen hahmo ja julkisivut Rakennuslupahistoria Rakennustyöt Toteutuneet sisätilat...24 Teatterisali...24 Lämpiö...28 Aula...33 Pääsisäänkäynti...35 Pieni näyttämö...37 Toimintatilat...38 Näyttämön aputilat...43 Autohalli...44 Taideteoshankinnat...45 Lämpiön taideteokset...45 Julkisivun karyatidit...46 Haastatteluja...47 Rakennuksen arvoista...48 Seurattavat kohdat...49 Lämpiön ja aulan välinen yhteys...49 Suuri näyttämö: katsomo ja esirippu...49 Suuri näyttämö: akustiikka...49 Huoneteatteri...49 Lämpiön ja henkilökunnan kanttiinin keittiöt...49 Sisäänkäyntiaulan yleisöpalvelut...50 Erikseen suunnitellut valaisimet...50 Teatterin sisustukset ja kalustukset...50 Julkisivujen erityiset pinnat...50 Lähteet...51 Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

4 Kohde Osoite Suunnittelijat Arkkitehti Rakennesuunnittelija Sähkö- ja teatteri- tekninen suunnittelu LVI-suunnittelija Äänitekninen suunnittelu Rakentajat Pääurakka ja maalaustyöt Ilmastointityöt Sähkötyöt Teatteritekniset työt ja hissit Vesi- ja lämpöjohtotyöt Sprinklertyöt Äänitehoste- ja vahvistinlaitetyöt Erikoispiirretyt valaisimet Valaistuslaitetyöt Valaistusohjaus ja himmenninlaitetyöt Kalustehankinnat PERUSTIEDOT Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Kaupunginosa 1, kortteli 3, tontti - Luonnosvaihe: Alvar Aalto avustajinaan mm. Eric Adlercreutz, Olli Kari, Kai Liestalo, Vezio Nava, Matti Pöyry ja Jaakko Suihkonen. Toteutusvaihe: Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. Elissa Aalto avustajinaan Masateru Asano, Sverker Gardberg, Tide Hüsser, Seppo Kanerva, Marjatta Kivijärvi, Michele Merckling, Vezio Nava, Pirkko Söderman Esirippu: Irma Kukkasjärvi Insinööritoimisto Helander & Nirkkonen. Pekka Helander, Taisto Voipio Insinööritoimisto Eero Rönkkö Ky. Esko Lehtiö, konsulttina Birger Grönholm LVI-insinööritoimisto Chyneius & Vainio. Raimo Chydenius, Esko Kettu Insinööritoimisto Mauri Parjo Oy Jyväskylän kaupunki, rakennusvirasto, vastaava mestari Reino Ikävalko Ilmateollisuus Oy Are Oy Oy Kone Ab Jyväskylän kaupunki, vesihuoltolaitos Sammutinputkitus Oy Lahti-Sound Valaisinpaja Ky Finn-tuonti Oy Helvar Oy SOK Vaajakoski, Herman Lassi Oy, OTK-Kalusteosasto, Plan-Kaluste Oy Kerrostyö Oy, Kerroselementti Jyväskylän kaupunki Julkisivuelementit Rakennuttaja Suunnitteluvuodet luonnosvaihe toteutussuunnittelu Rakennuslupa lupanumero , päätös rakentamisenaikaiset muutokset , päätös Rakennustyöt töiden aloitus 11/1980 peruskiven muuraus harjannostajaiset pääurakan vastaanottotarkastus vihkiäisjuhla Suurimmat muutokset ja 1995 sähköinen ACS-akustiikkajärjestelmä suureen peruskorjaukset saliin, Oy Hedcom Ab Omistus Jyväskylän kaupunki Kaavatilanne kaavatunnus :136 lainvoimaiseksi Yleisten rakennusten korttelialue. Laajuustiedot Kerrosala Tilavuus Suojelutilanne Aiemmat selvitykset Kerrosala k-m², josta autohallin ja ajoväylän osuus m² * Kokonaishyötypinta-ala m² * Kokonaistilavuus m³, josta autohallin ja ajoväylän osuus m³ * Rakennus on Valtioneuvoston päätöksellä osa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi). Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa. Kaupunki omistajana käsittelee rakennusta kuten suojeltua. Muutoksia ohjaa Alvar Aalto -säätiö. Kuntoselvitys , Engel Rakennuttamispalvelut Oy * Arkkitehtitoimiston laskelman mukaan (Alvar Aalto & Co ). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

5 SELVITYKSESTÄ Jyväskylän teatteritalon rakennushistoriallinen selvitys on ensimmäinen Aalto-säätiössä tehtävä Alvar Aallon kuoleman jälkeen toteutuneen kohteen lavea katsaus. Selvityksessä sivutaan suunnittelun ajoituksen mukana esille nousevia tekijyyskysymyksiä, mutta periaatteessa rakennukseen on tämän selvityksen tekemisessä suhtauduttu samoin kuin mihin tahansa Aallon toimiston tuotantoon kuuluvaan teokseen. Aallon toimistossa on ollut jo 1930-luvulta alkaen Alvar ja Aino Aallon ohella runsaasti muita arkkitehteja, eikä yksittäisen suunnittelijan osuutta kollektiivisesti tehtyjen suunnitelmien tai arkkitehtonisten kokonaisuuksien osalta ole mahdollista tai kenties tarpeellistakaan erottaa. Teatteritalo on selvityksen tekemishetkellä kohtuullisen nuori rakennus, ja siten se on säilynyt arkkitehtuuriltaan ja yksityiskohdiltaan erittäin hyvin. Arkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttaneita muutoksia ei ole tehty, ja suuri osa pintamateriaaleistakin on alkuperäisiä. Rakennus on Aallon myöhäiselle arkkitehtuurille tyypillinen, ja siinä on käytetty runsaasti aiemmilta vuosikymmeniltäkin tuttuja aiheita, materiaaleja ja yksityiskohtia. Tästä selvityksestä on tilauksen yhteydessä rajattu pois kattavat inventoinnit tilojen, pintojen, yksityiskohtien ja kalusteiden osalta. Näitä on Aalto-säätiön näkemyksen mukaan perusteltua tehdä ennen varsinaisen peruskorjauksen ja restauroinnin suunnittelun alkua. Tällöin voidaan saada suunnittelun ja kustannusten kannalta keskeisiä tarkempia tietoja esimerkiksi talotekniikan kunnostuksiin muun muassa alakattojen, niiden valaisinten ja rakenteiden kiinnistystapojen osalta. Rakennuksen kalustukseen ja varustukseen kuuluu myös runsaasti nimenomaan tässä rakennuksessa arvokkaita yksityiskohtia ja esineitä, joita on esimerkkien omaisesti nostettu esille tässä selvityksessä. Näidenkin kannalta kattavat tilainventoinnit tulevat kysymykseen. Tekijät ja lähteet Selvityksen on laatinut Alvar Aalto -säätiöllä arkkitehti, FM Jonas Malmberg avustajanaan FM Mari Murtoniemi. Työtä on ohjannut Alvar Aalto -säätiön johtaja arkkitehti, TkL Tommi Lindh. Selvityksen keskeisinä lähteinä ovat Alvar Aalto -museon arkistot, joissa on kattava kokoelma piirustuksia, kirjallisia suunnitelmia, pienoismalleja, valokuvia ja lehtileikkeitä teatteritalon eri vaiheista. Näiden lisäksi museoon on talletettu Artekin piirustuskokoelma. Näiden lisäksi käytettyjä arkistolähteitä ovat Jyväskylän kaupungin arkisto sekä rakennusvalvontaviraston arkisto. Selvityksen yhteydessä on myös kuultu ja haastateltu joitakin rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ssa työskennelleitä suunnittelijoita sekä kaupunginarkkitehtina hallintokorttelin arkkitehtuurikilpailusta ajoista 1980-luvun loppuun palvellutta Erkki Kantosta. Tilaaja Selvityksen tilaaja on Jyväskylän kaupungin tilapalvelu edustajanaan suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo. Helsingissä Rakennushistoriallisen selvityksen rinnalle on viimeaikoina nostettu esille erityinen säilyttämisen hallintasuunnitelma. Tällainen on pitkäjänteisen arvorakennuksen ylläpitämisen keskeinen väline, ja siinä määritellään kokonaisvaltaisia periaateita ja tavoitteita muutoksille siten, että rakennuksen kulttuuri- ja rakennushistorialliset merkitykset tulevat riittävällä tavalla huomioitua ja säilytettyä. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole laadittu kattavaa säilyttämisen hallintasuunnitelmaa, mutta selvityksen lopussa olevassa luvussa on esitetty tehtävien suunnitelmien yhteydessä erikseen seurattavia rakennukseen liittyivä seikkoja, joihin liittyviä ratkaisuja on erityisesti pohdittava, vaihtoehtoja punnittava ja valintoja perusteltava. Tätä tarvetta varten selvityksen lopussa on erilliset seurantaan liittyvät kysymykset, joiden avulla käsillä olevassa hankesuunnittelussa ja tulevassa peruskorjaussuunnittelussa sekä varsinaisen rakennustyön aikana esille tulevia tietoja saadaan kirjattua tulevan ylläpidon ja seuraavien korjaussuunnittelujen taustatiedoiksi. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

6 TIIVISTELMÄ PARI VUOSIKYMMENTÄ SUUNNITTELUA Jyväskylän kaupunginteatteri liittyi kulttuuri- ja hallintokeskuksen suunnitelmaan, joka Alvar Aallolta tilattiin kesällä Korttelin suunnitelmasta oli järjestetty muutamaa vuotta aikaisemmin arkkitehtuurikilpailu, johon Aalto toimistoineen ei ilmeisesti osallistunut. Kaupunki lienee ollut toimeksiannossa aktiivinen osapuoli. Aallon toimistossa luonnosteltu suunnitelma käsitti koko korttelin, ja korttelin nurkka, johon teatteri sittemmin rakennettiin, oli varattu ohjelmaltaan monikäyttöiseksi tarkoitetulle kulttuurielämää palvelevalle rakennukselle luvun puolivälissä laadituissa suunnitelmissa tämä kulttuurirakennus vakiintui teatteriksi ja haki muotoaan. Suunnitelmien yhteisenä kantavana ajatuksena oli näkymä Kirkkopuistosta hallinto- ja kulttuurirakennusten välistä Jyväsjärvelle. tehdyt muutokset ovat sittemmin osoittautuneet ongelmallisiksi: esimerkiksi harjoitusnäyttämöstä luovuttiin sekä liikuntaesteisten yhteyksiä vähennettiin. OSITTAIN TOTEUTUNUT KULTTUURI- JA HALLINTOKESKUS Kulttuuri- ja hallintokeskuksesta toteutui ainoastaan osa: poliisitalo vuonna 1970, virastotalo vuonna 1978 ja teatteri vuonna Korttelisuunnitelman kannalta keskeinen osa, eli teatterin vierelle suunniteltu Kansalaistori jäi puolikkaaksi, kun torin toiselle puolelle kaavailtu kaupungintalon laajennus sekä siihen liittynyt, torin keskeinen elementti valtuustotorni, jäivät toteutumatta. Teatteritalon lähiympäristö rajautuu varsinkin kaupungintalon suuntaan keskeneräisesti. Jyväsjärven suunta jäi myös osittain jäsentymättömäksi, kun teatterin suunnitelmat muuttuivat ja Kansalaistorin alle suunniteltu teatterin ja kaupungintalon yhteinen ravintola ulkoterasseineen ja niihin liittyneine kulkureitteineen poistuivat suunnitelmasta. Teatteritalon ulkoarkkitehtuuri sai huhtikuussa 1970 laadituissa luonnoksissa toteutunutta vastaavan hahmonsa. Toteutussuunnittelun aikana tehdyistä monista muutoksista huolimatta voidaan perustellusti sanoa, että teatteritalon keskeiset arkkitehtoniset ratkaisut syntyivät 1970-luvun alussa. Rakennuksen hahmo ja julkisivujen jäsentelyt muotoutuivat viimeistään tuolloin. Suunniteltu rakennus rajautui tiivisti Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun nurkalle, ja lämpiö avautui suuren lasiseinän kautta Kirkkopuistoon ja Kansalaistorille. Kadunvarren pohjoisnurkka muotoutui aulan rinnalla olleiden tilojen vuoksi tuolloin varsin umpinaiseksi ja lämpiöstäkin kaavailtiin vain yläikkunoita, vaikka lämpiö oli jo tässä vaiheessa avattu koko Vapaudenkadun julkisivun mittaiseksi tämä piirre siirtyi myös toteutuneeseen rakennukseen, vaikka tilaratkaisut rakennuksen sisällä muuttuivat. Toteutuneessa rakennuksessa aulakin ulottui aina Kilpisenkadun varteen asti. Alvar Aallon kuoltua arkkitehtitoimisto jatkoi toimintaansa Elissa Aallon johdolla. Hän toimi myös teatteritalon suunnittelusta vastanneena arkkitehtina ja allekirjoitti Jyväskylän teatteritalon päivätyt pääpiirustukset sekä näiden täydennykset. Teatteritalon suunnitelmaa muutettiin runsaasti vielä pääpiirustusten laatimisen jälkeen. Rakennuksen tilavuutta leikattiin ja rakennuksen kokonaisuutta kavennettiin Kilpisenkadun suunnalta siten, että toteutunut rakennus asettuu korttelirakenteessa eheästi jatkaen poliisitalon julkisivulinjaa. Monet tässä vaiheessa kustannusten säästämiseksi Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokeskus ilmakuvassa syksyllä 1982, teatterin ulkotyövaiheessaan keskellä (AAM ar 147). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

7 TEATTERITALON ARVOISTA JA SÄILYMISTAVOITTEISTA Teatteritalon käyttö on jatkunut alkuperäistä vastaavana, joten kohtuullisen nuori rakennus on säilynyt pintamateriaalejaan myöten varsin kattavasti. Yksittäisten tilojen käyttötarkoituksia on työhuoneosassa vaihdettu ja joitakin väliseiniä on rakennettu. Uudet seinätkin on tehty rakennusta säilyttäen siten, etteivät ne ulotu alakattopintoihin asti. Rakennukseen yksilöllisesti suunnitellut valaisimet ovat säilyneet kattavasti, kuten eri tilojen monenlaiset irto- ja kiintokalusteet. Osa tiloista varsinkin näyttämöiden yhteydessä on ollut kovalla kulutuksella, mikä näkyy pintamateriaaleissa, mutta suuri osa pinnoista on säilynyt erittäin hyvin. Se kielii rakennuksen asianmukaisesta ja pitkäjänteisestä hoidosta. Hyvin säilyneiden tilojen ja pintojen osalta Alvar Aalto -säätiön näkemyksen mukaan on perusteltua tavoitella mahdollisimman kattavaa säilyttämistä, ja mahdollisesti purettavien osien tilalle tehtävissä on perusteltua ylläpitää rakennuksen eheää vaikutelmaa. toteutettu monista varhaisemmista Aallon toimistossa suunnitelluista esikuvistaan poiketen elementtitekniikalla. Varsinkaan tällaisen kauttaaltaan hyvin säilyneen rakennuksen kannalta tilojen suojeluluokitusten esittäminen ei ole Alvar Aalto -säätiön näkemyksen mukaan tavoiteltavaa. Mahdollisesti tehtävillä luokitusrajoilla on valitettava taipumus piirtyä näkyväksi osaksi arkkitehtuuria. Rakennukseen suunniteltavat ja toteutettavat muutokset tulee pohtia luonteviksi osiksi säilytettävää kokonaisuutta siten, ettei rakennuksesta välittyvä yhtenäinen vaikutelma häiriinny. Taloteknisiä järjestelmiä on tarpeen uudistaa ja kohentaa, mutta varsinkaan työtilojen osalta suuria ongelmia ei ole ollut. Alvar Aalto -säätiö pitää tavoitteena tutkia olemassa olevien kanavistoja hyödyntämistä mahdollisimman laajasti, jolloin säilyneitä ja vaurioitumattomia pintoja ja alakattoja pystyttäisiin vaalimaan ja toimenpiteiden kokonaismäärää rajoittamaan. Keskeisen sisätilan, suuren näyttämön salin, akustiikka on osoittautunut ongelmaksi. Erityisesti salin paikkojen väliset kuuluvuuserot ovat suuret, minkä lisäksi akustiikka ei tyydytä varsinkaan talossa säännöllisesti esiintyvän sinfoniaorkesterin tarpeita. Akustiikkaa on koetettu parantaa käyttämällä teknisiä järjestelmiä sekä muokkaamalla salin seinien akustisia heijastimia, mutta tämä ei ole tuottanut toivottua muutosta. Sali seinien väritystä muutettiin myös hieman alkuperäistä tummemmaksi Muutoksista huolimatta sali on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, ja muiden muassa professori Irma Kukkasjärven rakennusta varten suunnittelema esirippu on säilynyt joskin osin kulutuksesta vaurioituneena. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Ainoastaan tilapäisen oloisia mainoslaitteita on kiinnitetty Kilpisenkadun puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen keskeiset materiaalit: luonnonkivi, keraamiset sauvat ja kuparikatteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi. Yksittäisissä paikoissa luonnonkivipinnoissa on merkittäviä mekaanisesti aiheutettuja vaurioita. Keraamisella sauvalla verhoillut julkisivut on Teatteri Kirkkopuiston suunnalta keväällä 2014 (AAM / Malmberg). Ulkoarkkitehtuurin osalta näkyvät, suuret muutokset eivät Alvar Aalto -säätiön mukaan tule kysymykseen. Rakennuksen ajatus kivetyltä Kansalaistorin tasolla olevasta, osin vapaamuotoisesta kokonaisuudesta tulee säilyttää alkuperäisen toteutuksen mukaisena. Kansalaistorin taso sen sijaan toteutui vain osittain, ja tason jatkaminen sekä mahdolliset lisä- ja täydennysrakennukset sen alla ovat teatteriinkin liittyen varsin mahdollisia kenties joskus toteutuva kaupungintalon laajennus ja valtuustorni ovat luonnollisesti eri rakennuksia. 1 1 Jonas Malmberg laati tämän tiivistelmän tekstin rakennusperintöä ja säilyttämisen tavoitteita käsitteleväksi hankesuunnitelman osuudeksi Kieliasua on tämän raportin oikolukuvaiheessa kohennettu. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

8 SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Suomessa rakennettiin erityisen paljon teattereita luvuilla. Suomalaista teatteriarkkitehtuuria tutkineen Timo Kohon mukaan ilmiö liittyy yhteiskunnan muutoksiin, kuten kaupungistumiseen, lisääntyneeseen vapaa-aikaan sekä valtion kulttuuripolitiikkaan, joka linjasi kulttuurin osaksi julkisia palveluita. 2 Perinteisesti Suomessa teattereita olivat perustaneet yhteisöt, kuten harrastajaryhmät tai aatteelliset yhteisöt. Valtio ja kunnat ryhtyivät tukemaan olemassa olevia teattereita taloudellisesti jo 1930-luvulla, mutta pitkään teatteri merkitsi pikemminkin toimintaa kuin paikkaa: varsinaisia teatterirakennuksia Suomessa oli vähänlaisesti. Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Suomen kansallisteatterin Pieni näyttämö muodostikin ennakkotapauksen valmistuessaan vuonna 1954, sillä se oli moderni teatterirakennus jolla oli itsenäinen, julkinen identiteetti. 3 Valtio ryhtyi 1960-luvun alussa määrätietoisesti organisoimaan teatteria julkiseksi kulttuuripalveluksi ja sen myötä kunnille myönnettiin rakentamisavustuksia teatterirakennuksiin. Uusia teattereita suunniteltiin ja rakennettiin 1960-luvun nosteessa ainakin Turkuun, Ouluun, Kuopioon, Helsinkiin ja Tampereelle. Aallon toimiston Seinäjoelle, Rovaniemelle ja Jyväskylään suunnittelemat teatterit ovat osa samaa ilmiötä, vaikkakin lopullinen toteutus valmistui vasta 1980-luvulla. korostivat teatterirakennuksille tunnusomaista näyttämötornia, kun taas esimerkiksi Sirenit ja Alvar Aalto häivyttivät näyttämötornin osaksi rakennusta ja korostivat enemmän teatterin kaupunkikuvallista ilmettä. 4 KAUPUNKI TARVITSEE TEATTERIN Ammattiteatterin juuret Jyväskylässä ovat vuodessa 1911, jolloin Jyväskylän Työväen Näytelmäseura esiintyi ensimmäistä kertaa. Vuosikymmenten mittaan teatteritoiminta kasvoi ja ammattimaistui, ja vuonna 1943 nimeksi otettiin Jyväskylän Työväen Teatteri. 5 Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin vuonna 1961 jolloin Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Työväenyhdistys ja Jyväskylän Työväenteatterin kannatusyhdistys muodostivat Jyväskylän Teatteri Oy:n. 6 Teatterirakennuksena palveli edelleen Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1925 valmistunut Työväentalo. Rakennus oli kuitenkin ammattiteatterille vaikea toimintaympäristö, sillä sali oli pieni, ja teknisten tilojen puuttuessa puvustus ja lavasteet jouduttiin valmistamaan muualla. Asianmukaiselle teatterirakennukselle oli siis suuri tarve. TEATTERIN PAIKKA Aalto esitteli korttelin suunnitelmaa kaupunginvaltuustolle kesäkuussa Hän perusteli teatterin sijaintia ja hahmoa: Koko kaupungintalokorttelin tuohon Vapaudenkatu Kilpisenkatu kulmaan olen sijoittanut kaupunginteatterin. Se oli kaupunginjohtajan toivomus. Ainakin kannattaisi kokeilla, sopiiko se siihen. [-- Teatteri] on suunniteltu lähtemällä siitä minkälainen teatteri tai teatteritalo-konserttitaloyhdistelmä tähän sopisi. 7 Arkkitehti-lehti esitteli valmistuneen teatterin laveasti sivuillaan sekä kannessa. Teatterin sijainnin valikoitumista kuvailtiin artikkelissa: Timo Penttilän suunnittelema Helsingin kaupunginteatteri (vas.) sekä Marjatta ja Martti Jaatisen suunnitteleman Oulun kaupunginteatterin suunnitelman havainnekuva (oik.) Arkkitehti-lehden teatterinumerossa 10 11/1967. Moderni teatteri rakennustyyppinä oli haaste, jota 1960-luvun arkkitehdit ratkoivat eri tavoin. Tyypillisiä yhteisiä piirteitä olivat arvokkuus, juhlavuus ja edustavuus. Laadukkaat julkisivumateriaalit korostivat rakennuksen julkista luonnetta, samoin arkadisisäänkäynnit sekä lämpiöiden avaaminen julkisivuun suurilla ikkunapinnoilla. Useat arkkitehdit 2 Koho Koho Kaupungin päättävissä elimissä haluttiin tarkastaa, löytyisikö kaupungin alueelta tilavampi tontti teatteria varten. Lopputulokseksi kuitenkin tuli, että Jyväskylän kokoisessa kaupungissa teatterin sijoittaminen sydänkeskukseen palvelee parhaiten asukkaita. 8 4 Koho Jyväskylän kaupunginteatterin juhlajulkaisu Jyväskylän kaupunginteatterin juhlajulkaisu Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. 8 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

9 Teatterin paikalla sijaitsi hirsitalo, joka purettiin ennen rakennustöiden alkua marraskuun alussa Ongelman ratkaisemiseksi Jyväskylän kaupunki järjesti vuonna 1961 yleisen arkkitehtuurikilpailun kaupungin hallintokorttelin suunnittelemisesta. 12 Kilpailuohjelmassa oli kaupungin hallinto- ja virastotilojen lisäksi poliisilaitos sekä kaupunginkirjasto. Teatterirakennuksen tarpeesta oli keskusteltu, mutta kilpailuohjelmasta se jätettiin pois. Olemassa oleva kaupungintalo tuli säilyttää. 13 Aalto tai hänen toimistonsa eivät ilmeisesti osallistuneet Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailuun. Alvar ja Elissa Aallon kanssa yhteistyötä muun muassa teatterin, poliisitalon ja kaupunginmuseon rakennusten toteuttamisen yhteydessä tehnyt kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen pitää myös ilmeisenä, ettei Aallon toimistosta osallistuttu kilpailuun. Hänen mukaansa Aallon ehdotus olisi kyllä ollut varsin todennäköisesti tunnistettavissa kilpailuehdotusten joukosta, eikä hän muista Alvar tai Elissa Aallon kanssa puhutun arkkitehtuurikilpailusta. 14 Teatterin paikalta purettu puutalo (AAM ). Kilpailuun saapui kaikkiaan 26 ehdotusta. Jäppisen mukaan tuomaristo korosti Rantapuiston ja Kirkkopuiston yhdistämistä sekä järvimaiseman liittymistä suunnitelmaan. 15 Järven korostaminen ei nykyisessä kaupunkirakenteessa vaikuta enää yhtä perustellulta, sillä rantaviivaa on siirretty noin 100 metriä Rantaväylän rakentamisen yhteydessä luvulla. Lisäksi näkymään vaikuttaa rautatien sähköjohdot pilareineen. 16 Kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen piti jo tuolloin valikoitua paikkaa, tai vähintäänkin sijaintia keskustassa, ainoa mahdollisena. Hänen mukaansa tuolloin kaupungin keskustan arvoa ei pidetty samalla tavalla keskeisenä kuin nykyisin. Tavoitteena tuolloisessa keskustelussa oli myös esikaupunkien elävöittäminen. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole eikä ollut mahdollista rajallisten yleisömäärien ja muun muassa julkisen liikenteen järjestelyjen vuoksi. 10 ARKKITEHTUURIKILPAILU 1961 Jyväskylän kaupungin ensimmäinen vahvistettu asemakaava vuodelta 1837 määrittelee kaupungin hallintorakennuksen paikan kirkkopuiston eteläiselle puolelle, keskimmäiselle kolmesta tontista. Ilmeisesti maapohjatutkimusten perusteella kaupungintalo päätettiin kuitenkin rakentaa korttelin kulmatontille. Se valmistui vuonna Vuosikymmenten mittaan kaupungin hallinto kasvoi ja virastot alkoivat levittäytyä kaupungintaloa ympäröiviin puutaloihin. Toimitilojen puute kävi vähitellen vaikeaksi niin kaupungin omilla virastoilla kuin valtion toiminnan piiriin kuuluvalla poliisilaitoksellakin. 9 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 10 Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä Rossi Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus hallinto- ja kulttuurikeskukseksi vuodelta 1961 (Arkkitehti 1/ ). 12 Rossi Rossi Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä Jäppinen 2005, Jäppinen 2005, 229. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

10 Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus Porrastori voitti kilpailun. Kilpailulautakuntaa miellytti ehdotuksen väljä diagonaalisuus, joka jätti kunnioittavasti tilaa vanhan kaupungintalon ympärille sekä säilytti pitkän näkymän kirkkopuistosta kohti järveä. 17 TOIMEKSIANTO ALVAR AALLOLLE 1964 Jyväskylän kaupunki sivuutti Timo ja Tuomo Suomalaisen kilpailuvoiton vain pari vuotta myöhemmin. Suomen arkkitehtiliitto SAFAN puheenjohtaja Rainer Mahlamäki viitannee juuri Jyväskylän hallintokorttelin tapaukseen arkkitehdin ammattietiikkaa käsittelevässä Arkkitehti-lehden 1/2011 artikkelissaan, koska artikkelin kuvituksessa on rinnastettu Suomalaisten ja Aallon hallintokorttelin pienoismallit. Mahlamäki kirjoittaa: On kerrottu, että itse Alvar Aalto ei aina muistanut korrekteja ammatilliseen käyttäytymiseen liittyviä tapoja. Hän saattoi mennä kollegan ja tilaajan väliin ja näin houkutteli itselleen työtehtävän. Mene ja tiedä. 18 Kaupunginarkistosta ei löydy dokumentteja tehtävän annosta Aallolle, mutta Jäppisen mukaan kaupungin tavoitteena oli kaupungin imagon kohottaminen. 19 Myös kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen mukaan tämä oli ilmeinen tavoite. 20 Aallon arkistossa säilyneestä aineistosta ei voi päätellä, oliko aloitteen tekijä kaupungin johdosta vai arkkitehtitoimistolta, mutta kesäkuussa 1964 asia on ollut vireillä ja kaupunginjohtaja Veli Järvinen vieraili Aallon toimistossa. Aalto kirjoitti tälle neljä päivää myöhemmin: Viitaten vierailuunne luonamme ja sen yhteydessä käymiimme neuvotteluihin minulla on kunnia ilmoittaa, että puolestani katson voivani ottaa vastaan Jyväskylän kaupungintalon suunnittelutehtävän. Kuten keskusteluissamme ilmeni, tulisi tehtävän ensimmäinen osa olemaan nähdäkseni 1:200 kokonaisluonnos kaupungintalokorttelin järjestelyksi, jonka jälkeen seuraisi poliisija oikeustoimen rakennuksen toteuttaminen hankkeen ensimmäisenä rakennusvaiheena. Ennen kyseisten luonnosten tekemistä on ennenaikaista arvioida rakennuskustannuksia edes karkeasti, koska alueelle tulevat rakennuksetkaan eivät ole vielä täysin määriteltyjä (teatteri, kirjasto) puhumattakaan mahdollisen maasto- ja istutustyön osuudesta. 21 Osasyy Suomalaisten suunnitelman hylkäämiseen lienee ollut kaupungin uusi linjaus tilaohjelmasta. Kirjastoa ei rakennettaisikaan hallintokeskukseen, vaan sille etsittäisiin paikka muualta kaupungista. Sen sijaan hallintokeskukseen tulisi teatteri, joka voisi toimia 17 Rossi Mahlamäki Jäppinen 2005, Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä Alvar Aallon kirje Veli Järviselle Allekirjoittamaton jäljennös. AAM dokumenttiarkisto, Jyväskylän hallintokorttelin aineistot. myös kongressi- ja edustuskäytössä. Aalto itse puolsi tätä muutosta, koska näki teatterin sopivan paremmin edustavaan kokonaisuuteen. 22 Teatteria oli sitä paitsi harkittu jo arkkitehtuurikilpailun yhteydessä, joten muutos oli helppo hyväksyä. Sen sijaan kiivasta poliittista keskustelua käytiin siitä, oliko soveliasta sijoittaa poliisilaitos hallinto- ja kulttuurikeskukseen. Vaihtoehdoksi poliisitalolle esitettiin kirjastoa, mutta Aalto vakuutti että poliisitalon olisi sijaittava nimenomaan kaupungin keskustassa. Paine poliisien toimitilapulan ratkaisemiseen oli myös niin kova, että kirjastosta korttelissa luovuttiin ja poliisitalo jäi tilaohjelmaan. 23 Kaupunginarkkitehtina ja kilpailuvaiheessa suunnittelulautakunnassa toiminut Erkki Kantonen muistelee, ettei suunnittelijavaihdos tullut kaupungin rakennusviraston tietoon vielä valmisteluvaiheessa. Aallon toimiston tulo suunnittelijaksi esiteltiin valmiina päätöksenä, ja valinta tehtiin siis muualla kuin rakennusvirastossa, mikä ei ollut tavallinen käytäntö. Toisaalta hanke oli ollut muutoinkin poikkeuksellinen, sillä vielä tuolloin pääperiaate oli, että kaupungin rakennushankkeet suunnitellaan ja rakennetaankin kaupungin omina töinä. Kantonen arvelee, että kaupunginjohtaja Veli Järvisen ohella professori Päivö Oksala oli valinnan taustalla. Oksala oli myöhemminkin Aallon arkkitehtuurin tukija ja vaikutti muun muassa Alvar Aalto -museon perustamiseen. 24 LUONNOSVAIHEET Hallinto- ja kulttuurikeskuksen luonnosvaiheen ehdotuksessa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun nurkka oli varattuna ohjelmaltaan monikäyttöiseksi tarkoitetulle kulttuurielämää palvelevalle rakennukselle. 25 Korttelin toisella reunalla Vapaudenkadun varrella sijaitsi kaupungintalo. Näiden väliin muodostui torialue, jota suunnitelmissa kutsutaan Kansalaistoriksi. Tämä korttelin suunnittelua ohjannut periaate säilyi ja muotoutui luonnosvaiheiden aikana. HALLINTOKESKUS Varhaisin päivätty suunnitelma Jyväskylän hallintokeskuksesta on päivätty asemapiirustus. Siinä korostettiin erikseen kirkon edestä avautuvaa näkymää rakennusten sommitelmaa ohjaavana tekijänä. Teatteri ja hallintorakennukset rajasivat näkymää, jonka oikeaan reunaan sijoittui valtuustotorni. Teatterin ja kaupungintalon välinen alue kivettiin Kansalaistoriksi, jolle valtuustotorni asettui. Rakennusten välistä lähti tuolloisessa asemakaavassa esitetty jalankulkusilta Hannikaisenkadun yli. Jalankulkusilta liittyi yleiskaavaa laatineen professori Olli Kivisen suunnitelmiin Rossi Lampén Erkki Kantonen tekijälle Jyväskylässä Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Jäppinen Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

11 Jalankulkusilta jätettiin luonnosvaiheessa pois jo vuonna 1965, mutta se palasi suunnitelmiin jälleen toteutussuunnittelun päivätyssä sarjassa. Tällöin laaditussa Kansalaistorin tasoa esittelevässä piirustuksessa on edelleen näkyviä työstöjälkiä sillan leveyden ja tason liittymisen osilla. Asemakaava-arkkitehti Vainio ilmoitti kirjeessään Aallon toimissa työskennelle arkkitehti Heikki Tarkalle , että jalankulkusilta sekä samalla myös korttelin läpi tapahtuva jalankulku on poistunut kuviosta. 27 Sillasta luovuttiin pian, sillä uudessa asemakaavassa ei sitä enää ole, eikä sitä ole enää päivätyissä piirustuksissa. Ensimmäiset päivätyt pohjapiirustukset ovat tammikuulta Tällöin rakennuksen sisätilojen suunnitelmaan liittyi edellä kuvatun lämpiön avautumissuunnan ohella toinenkin erityisen kiinnostava kaupungintalon laajennukseen liittynyt aihe. Teatterin ja kaupungintalon suunnitelma nivoutui yhteen Kansalaistorin alapuolella, jossa sijaitsi Jyväsjärven suunnan näkymiin avautunut ravintola. Ravintolan rinnalla, kaupungintalon puolella, oli kaavailtu tiloja valtuustoryhmille ja kaupunginhallitukselle niinikään järven suuntaan avautuvina. Varhaisissa luonnoksissa poliisitalon yläosaltaan myöhemmin vapaamuotoiseksi muuttunut muuri mutkitteli ainoastaan pohjapiirustuksen tasolla. Muoto liittyi teatterin Kansalaistorin puoleiseen julkisivuun, joka jatkui lämpiön suurena ikkunaseinänä luvun suunnitteluvaiheissa teatterirakennuksen tilojen suuntaukset poikkesivat toteutuneeseen verrattuna siten, että lämpiön pääjulkisivu avautui suunniteltua kaupungintaloa ja Kansalaistoria kohti. Hallintokeskuksen päivätty asemapiirustus (AAM ). 27 Vainio Kirje Heikki Tarkalle. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Hallintokeskuksen päivätty asemapiirustus (AAM ). TEATTERI TOUKOKUUSSA 1965 Toukokuussa 1965 päivätyssä sarjassa sisätilan arkkitehtoniset teemat ovat selkiytyneet. Teatterin aulasta päästiin useita portaita ylös Kansalaistorin tasolla olevaan lämpiöön. Yhteys torin alla oleviin baariin ja ravintolaan kabinetteineen sekä näiden vierellä olevaan, nyt lounashuoneeksi nimettyyn, kaupungintalon edustustoimintaan liittyneeseen tilaan oli sisätilan kannalta erityinen aihe. Siinä toistui Aallon arkkitehtuurissa jo vuosikymmeniä ilmenneitä piirteitä, kuten valoisien ja hämärien tilojen liittyminen toisiinsa sekä arkkitehtonisen huipennuksen saavuttaminen kontrastin avulla. Näissä Kansalaistorin alapuolella olleissa tiloissa ravintola komeine järvinäkymineen oli tällainen huipentuma sisääntulokerroksessa, ja sen saattoi saavuttaa sekä teatterin että kaupungintalon suunnasta. Aalto esitteli tiloja kaupunginhallitukselle kesäkuussa 1965 seuraavasti: Tänne puutarhamaisiin alaosiin on laitettu ravintolatilat, jotka yhtenäisesti voivat palvella kaupungin hallintoa ja teatteri konserttitaloa. Ne on käytettävä aina reservinä silloin kun Jyväskylän kaupunki tahtoo edustaa tai olla esim. kongressien ja kokouksien paikkana. Tällä lailla saamme yhteyden pysymään vaikka aukko Jyväsjärveen on auki. [--] Torin alla on teatterin ja kaupungin hallintokeskuksen välillä ravintola, joka terassi- Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

12 maisesti liittyy Jyväsjärveen päin. [--] Kaupunginvaltuuston istuntosali ja teatteri toimivat yhtenä elementtinä silloin kuin niin tarvitaan. [--] Toivoisin, että arvollisille herroille on käynyt selväksi se pääasia, että erilliset yksiköt voivat toimia yhdessä ja ne voivat muodostaa yhden kokonaisuuden. 28 Teatterin seinän muoto muuttui taitteiseksi ollen ehkä ennemminkin teema pohjapiirustuksessa kuin todellinen rakennuksen näkyvä arkkitehtoninen aihe. Pienoismalli tammikuussa 1965 päivättyjen suunnitelmien mukaisesti (AAM esinekokoelma: pienoismalli 02E103). Kansalaistorin suuntaan lämpiö esitettiin tässä luonnosvaiheessa aiempaa suljetummaksi siten, että suuret ikkunat olivat lämpiön järven puoleisessa päädyssä. Aiemmin aina Vapaudenkadulle asti ulottunut vapaamuotoinen seinäaihe katkesi jo Kansalaistorille sijoittuneeseen rakennuksen suorakulmaiseen nurkkaan, mutta tässä luonnosvaiheessa se kääntyi alemmalla tasolla teatterin ja poliisitalon välistä Kilpisenkadun julkisivuksi. 28 Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. Hallintokeskuksen päivätty teatterin sisäänkäynnin tason pohjapiirustus (rajattu AAM ). Varhaisissa luonnoksissa teatterin ulkohahmo oli vielä huomattavan erilainen kuin lopulta toteutunut. Rakennus vetäytyi Vapaudenkadun katulinjalta ja Kansalaistorilta porrastuen usessa vaiheessa. Kattotasot olivat selkeästi erilliset ja niiden hahmossa korostui mahdollisesti betonirakenteeksi suunniteltu katon poimutettu muoto. Kansalaistori kiersi teatterin lämpiötä pitkälle näyttäytyen kaiteena aina pääsisäänkäynnin yläpuolelle saakka, eli Kansalaistori jatkui tavallaan lähes Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen asti. Kaupunkikuvassa tämä nurkka ei siis luonnosvaiheessa vielä ajateltu kadun kulmausta korostavaksi. Kansalaistorin alle ravintolan ja edustustilojen rinnalle pimeään jääneet tilat Vapaudenkadun katulinjaan asti täyttyivät alakellarissa autohallilla. Ylemmällä tasolla laaja pilaristruktuurin rytmittämä tila nimettin keskusvarastoksi. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

13 Valtuustotorni oli korttelisuunnitelman ehdoton kiinnekohta. Se suunniteltiin verhoilluksi osin mustalla luonnonkivellä, mikä korosti sen erityisasemaa korttelissa. Valtuustotornia luonnosteltiin varsin tarkoin jo kesällä Aalto perusteli tornia kaupunginvaltuustolle seuraavasti: Meillä on kaupungintaloja, joissa kansliat ovat 15-kerroksisia tai korkeampia. Kaupunginvaltuuston istuntosali on sitten pieni kilpikonna. Minun käsitykseni mukaan pitäisi olla päinvastoin. 29 Valtuustotornin päivättyjä luonnoksia (AAM piirustusarkisto: Hallintokorttelin suunnitelmat). Teatterin kannalta tässä toteutumattomassa suunnitelmassa on kiinnostava yksityiskohta. Istuntosalin leikkauspiirrokseen on hahmoteltu yläosastaan kaartuva, viuhkamainen pystysuuntainen sommitelma, kenties taideteos tai akustinen rakenne. Samantapainen aihe toteutettiin sittemmin teatterissa pari vuosikymmentä myöhemmin. LUONNOSVAIHE Teatteritalon suunnittelussa oli seesteinen vaihe vuosikymmenen loppupuolella. Ainoastaan yksittäisiä luonnoksia tai muita suunnitelmia on säilynyt. Eräs käsivarainen sommitelma teatteritalosta päivättiin heinäkuulle Siinä teatterin katsomon suunta on kääntynyt siten, että lämpiön ja aulan sijoittuminen Vapaudenkadun puoleiselle julkisivulla vahvistui. Hallintokeskuksen päivätty perspektiivi (AAM ). Korttelin pienoismalli vuodelta 1965, jolloin suunnitelmaan kuului myös Gummeruksenkadun ylittävä toimisto-osa (AAM esinekokoelma: pienoismalli 0E7). Korttelin luonnos (AAM ). 29 Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja Yleisliite asia n:o 210. Jyväskylän kaupunginarkisto. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

14 Toteutussuunnittelun aikana tehdyistä monista muutoksista huolimatta voidaan sanoa, että teatteritalon keskeiset arkkitehtoniset ratkaisut syntyivät 1970-luvun alussa. Huhtikuussa 1970 laadittiin seuraava varsinainen luonnossarja. Ulkoarkkitehtuurin osalta tämä sarja on erityisen kiinnostava toteutuneeseen rakennukseen rinnastettuna. Edellisen vuosikymmenen puolivälin luonnoksiin verrattuna suuri muutos liittyi rakennuksen vesikaton muotoon, joka nyt luonnosteltiin toteutuneen kaltaiseksi loivien kattojen yhdistelmäksi. Korttelin julkisivu Hannikaisenkadulle, jossa Valtuustotornin ja teatterin hahmo kohoavat puiston ja poliisitalon takana (AAM ). Sisäarkkitehtuurissa lämpiö muotoutui jo hyvin lähelle toteutunutta rakennusta. Lämpiön pitkä sivu oli nyt selkeä suora seinä Vapaudenkadun julkisivussa. Yleisöaulan keskelle sijoittui suuri portaikko, josta noustiin lämpiöön ja siitä edelleen teatterisalin yläosaan. Salin katsomon vasen reuna saavutettiin siis kerrosta ylempää kuin oikea reuna. Näin lämpiöön saatiin hyvin teatterin juhlavaan asiakastilaan sopiva suuri avoporras. Sen yläpäädyssä sijaitsi teatterin johdolle suunniteltu väliajan viettotila ja niiden rinnalla olivat johtajien työhuoneet. Toteutuneessa teatterissa tämä lämpiön porrasaihe jäi lopulta pois, ja lämpiö toteutui yhdessä tasossa muistuttaen enemmän varhaisia hahmotelmia. Lämpiön päätasolla, Kilpisenkadun päädyssä oli jo tässä luonnosvaiheessa keittiö ja sen toisella puolella taiteilijoiden lämpiö periaatteessa toteutuneen ratkaisun mukaisesti. Toteutuneesta rakennuksesta jäi pois harjoitussali, joka sijoittui tässä vaiheessa taiteilijoiden lämpiön vierelle. Teatterin yleisötilat ja lämpiö avautuivat tässä vaiheessa aiempaa enemmän kohti Vapaudenkatua ja Kirkkopuistoa samalla, kun näköyhteys lämpiöstä Jyväsjärvelle katkesi. Tämäkin piirre säilyi toteutuneessa rakennuksessa. Lämpiön ylätason pohjapiirustus (AAM ). Sisäänkäyntitasolla yhteys järven suuntaan säilyi vielä tässä vaiheessa. Teatterin aulasta pääsi edelleen Kansalaistorin alle suunniteltuun ravintolaan. Aiempiin luonnoksiin verrattuna tämä arkkitehtoninen aihe jopa hieman korostui, kun teatterin aula sijoittui noin metrin ravintolan lattiaa ylemmäs. Näin aulasta saatiin siirtymää korostava tasoero, joka samalla lisäsi ravintolan korkeutta ja tilakokemuksessa muutoksen merkitystä matalasta ja hämärästä aulasta kapeikon kautta maisemaan avautuvaan ravintolaan. Ravintolaan pääsi myös Jyväsjärven suunnalta eli korttelin keskelle jääneestä puistosta, johon muodostui ravintolan edustalle monitasoinen terassisommitelma portaikkoineen. Portaikko jatkui myös ravintolan katolle eli Kansalaistorille. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

15 Lämpiön ylätason ja Valtuustotorin kokoussalin tason pohjapiirustus (AAM ). Sisäänkäyntitalon pohjapiirustus (rajattu AAM ). Näitä teemoja kehitettiin edelleen ja esimerkiksi edellä kuvattu tilasarja muodostui edellistä luonnosvaihetta hienostuneemmaksi marraskuun lopulla 1970 päivättyihin suunnitelmiin. Varsinkin aulan ja ravintolan tilaratkaisut kehittyivät yhä monipuolisemmiksi tasoeron siirryttyä lähemmäs ravintolasalia. Aulaa lähimmäs jäänyt ravintolan salin osa nimettiin baariksi, josta myös sisänäkymä ravintolaan ja sen läpi maisemaan korostuivat. Kansalaistorilla huomio kiinnittyy tässä suunnitteluvaiheessa viuhkamaiseen muotoon, joka täyttää huomattavan osan torista. Muodon todellinen tarkoitus jää hieman hämäräksi ja se saattoi olla ainoastaan valtuustotornia korostava kiveysteema, jolla saatiin motivoitua sangen suurta kivettyä aukiota. Lämpiön ikkunat käsittivät tässä vaiheessa noin puolet koko teatterin Kansalaistorin puoleisen julkisivun mitasta. Loppuosa jäi sivu- ja takanäyttämöiden julkisivuiksi, ja siten yleisön kokemuksen kannalta avustavan ja tavallaan merkityksettömän teatterin osan ilmentymäksi. Suunnitelmista laadittiin huolellisesti piirretty sarja, joka esitteli koko hallintokeskuksen kokonaisuuden suunnitelman sellaisena kuin se Aallon toimistossa tuolloin ajateltiin. TOTEUTUSSUUNNITTELU Tässä selvityksen luvussa käsitellään toteutussuunnittelun muutokset rakennuksen kokonaisuuden ja ulkoarkkitehtuurin osalta. Toteutussuunnitteluvaiheen sisätilojen ja tilaryhmien ratkaisuja käsitellään tarkemmin tilaryhmittäin luvussa Toteutuneet sisätilat, jossa sivutaan myös tiloissa tapahtuneita muutoksia. Toteutussuunnittelusta laadittiin uusi suunnittelusopimus Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n ja Jyväskylän kaupungin välillä. Sopimus päivättiin Sopimuksessa todettiin, että työn pohjaksi otetaan teatteritalon ja hallintokeskuksen ja päivätyt alustavat luonnokset, päivätty arkkitehtitoimiston ohjelmaluonnos ja näiden pohjalta kaupungin täsmentämä huonetilaohjelma sekä suunnittelutoimikunnan edellisiin mahdollisesti tekemät vähäiset muutokset. 30 Arkkitehti-lehden esittelyssä kuvailtiin toteutussuunnittelun etenemistä tiivistetysti: 30 Rakennussuunnittelun toimeksiantoa koskeva sopimus Jyväskylän kaupunginarkisto: Teatteritalon suunnittelutoimikunnan kokousten pöytäkirjat. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

16 Vuonna 1978 saimme tehtäväksemme suunnitella nimenomaan teatterikäyttöön tarkoitetun rakennuksen vuoden 1972 keskustasuunnitelman pohjalta. Huolimatta laajentuneesta ohjelmasta nimenomaan päänäyttämön ja sen sivutilojen sijoittamisen osalta, olemme pyrkineet säilyttämään aikaisemman suunnitelmaan päämassoituksen sekä näyttämön ja katsomon diagonaalin sijoituksen suorakulmaiseen kortteliin. Verstastilat, jotka ovat samassa tasossa näyttämön kanssa, on sijoitettu toritason alle. Toimisto- ja pukuhuonetilat, ompelimo, harjoitushuone jne. on ryhmitetty Kilpisenkadun puolelle. Yleisön sisäänkäynti on Vapaudenkadun puolella arkadin alla. Se toimii, samoin kuin lämpiö, yhteisenä sekä pienelle että suurelle näyttämölle. 31 Pieni ristiriita Arkkitehti-lehdessä kerrottuun on se, että toimistossa laadittiin kaupunginteatterin suunnitelmia jo vuonna Rakennuksen kustannusten pienentäminen oli alkuvuonna 1979 suunnittelun keskeinen kysymys. Rakennuksen pienentämiseksi teatteritalon suunnittelutyöryhmä kirjasi pitämässään kokouksessa konkreettisia ehdotuksia muun muassa seuraavasti: todettiin: - Kilpisenkadun puolelta olisi mahdollista vetää rakennusta katuvierestä n. 3 m. Tämä aiheuttaisi kaikkien siinä reunassa olevien huonetilojen osittaista supistamista ja osittain uudelleenjärjestelyjä. Supistusvaikutus n m 3 - että Vapaudenkadun puolelta voisi supistaa n. 150 m 2 :n verran, joka pienentäisi yleisötiloja kahdella tasolla. Supistusvaikutus n m 3 32 Nämä kokouksessa esitetyt muutokset vietiin käytännössä suunnitelmiin seuraavien kuukausien aikana. Ne tarkentuivat ja jalostuivat matkan varrella, eikä suunnitteluprosessi edennyt kaikin osin ongelmattomasti. Rakennustoimikunnan kokouksissa lienee ollut tiukkasanaista keskustelua, joka välittyy pöytäkirjoistakin pidetyn kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin: Puheenjohtaja [Olavi Hakala] totesi piirustuksista kuitenkin jo ilman yksityiskohtaista tarkastusta, ettei viime kokouksen päätöksen mukaisia suunnitelmamuutoksia niihin ollut tehty. Piirustukset osoittavat, ettei kellari- ja 1. kerroksen tiloihin ole tullut pienennyksiä, samoin on Vapaudenkadun puoleinen julkisivu. 33 Teatterin hanke ja siihen liittyneet kustannuskysymykset olivat jopa Yleisradion televisioohjelman aiheena 25. ja Siinä hanke oli esillä ilmeisen epäedullisessa valossa, ja suunnittelutoimikuntaan kuuluneet Kauko Tumanto, Pirkko Veijonen sekä Sirkka Valjakka lähestyivät heidän työtään jatkamaan perustettua rakennuslautakuntaa kirjeellään todeten muun muassa: Ohjelmassa haastatellut henkilöt, kaupunginjohtaja Jaakko Lovén, kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen ja teatterinjohtaja Ari Kallio toivat julki mielipiteensä teatterirakennuksen tilojen supistamisesta ja pitivät sellaista valitettavana. Rakennustoimikunnan puheenjohtaja sen sijaan oli pontevasti päinvastaista mieltä ja esitti myös paikkansapitämättömiä väitteitä. Hän antoi kuvan, että teatterin suunnittelutoimikunta oli pitänyt vaihtaa uuteen suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan" sekä syytti edellistä toimikuntaa kustannusarvion tekemättömyydestä. [--] Valitettavasti myös Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto on joutunut epäasiallisen kohtelun alaiseksi. Työtä vaikeutetaan työrauhan takaamisen ja kunnioituksen asemesta. Suunnittelutoimikunnan jäseninä meillä on oikeus odottaa työtämme jatkavalta rakennustoimikunnalta ja sen puheenjohtajalta asiallista suhtautumista yhteisessä suuressa kaupunginteatterihankkeessamme. 34 KAVENNUKSET VAPAUDENKADUN JA KILPISENKADUN JULKISIVUILLA Rakennustoimikunnan kokouksessa todettiin keskeisiä rakennuksen kokonaisuuteen vaikuttaneita muutoksia tehdyiksi. Näiden tavoitteena oli pienentää rakennuksen tilavuutta. Nämä kirjattiin pöytäkirjaan seuraavasi: 1. Kellarin autopaikoitustila on siirtynyt Kilpisenkadun suuntaan poistaen varastotilaa. Autopaikkoja on muodostunut 32 kpl. 2. Teatterin ison salin katsojapaikkaluku on pudonnut 610:stä 552:een. 3. Vapaudenkadun puoleinen julkisivu on työntynyt sisäänpäin n. 2 m. 4. Huoneteatteri on siirtynyt Vapaudenkadun / Kilpisenkadun kulmasta ison salin katsomon viereen. 5. Kilpisenkadun näyttämökerroksen kerroskorkeutta on edellisen vuoksi kyetty alentamaan, joka on vähentänyt myös rakennuksen tilavuutta. 35 Edellä kuvatun kavennuksen lisäksi rakennuksen hahmoa kavennettiin myös Kilpisenkadun puolelta. Arkkitehti Mikko Merckling Aallon toimistosta esitti teatterin suunnittelukokouksessa rakennuksen madaltamista monesta kohdin vesikattoa sekä: 31 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Teatteritalon suunnittelutoimikunnan pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 33 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 34 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja Liite. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 35 Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

17 Mikäli erikoissuunnittelijoiden mahdollisuudet toteuttaa talo teknisesti säilyy, esittää arkkitehtitoimisto, että talon koko massaa voidaan kääntää Poliisitalon alaosan rakennusviraston puoleisen kulmapisteen säilyessä ennallaan ja Vapaudenkadun kaupungintalon puoleisen pisteen siirtyessä n. 3 metriä Kilpisenkadun suuntaan, koko em. välisen sektori aiheuttaisi noin m3:n tilavuussäästön. Tällöin muuttuu tilajärjestely teatterin sisällä monessa suhteessa. 36 Rakennuksen tiivistäminen vaikutti varsinkin toiminnallisiin yhteyksiin kaavaillun kaupungintalon kanssa. Elokuussa 1977 päivätyissä suunnitelmissa ravintolan kokonaisuus alkoi jo etääntyä teatterista. Kansalaistorin alle jäävästä pysäköintihallista saatiin yhteys verstaaseen, pukuvarastoihin ja muihin teatteritoiminnan aputiloihin siten, että tämä yhteys ristesi aulan ja teatterin välisen, aiemmin varsin juhlavaksi suunnitellun yleisön kulkureitin kanssa. Ongelma tiedostettiin ja pohjapiirustukseen kirjattiin: lastausyhteys, ristikkäinen yhteys teatteriravintolaan. Seuraavan vuoden kesäkuussa päivätyissä suunnitelmissa yleisön yhteys kansalaistorin alle mahdollisesti tehtävään osaan katkaistiin. Suunnitelmassa ei enää sen jälkeen ollut ravintolaa, vaan ainoastaan lämpiökerroksen kahvio. Ravintola siis vaikuttaa siirtyneen aiempaa enemmän kaupungintalon hankkeen osaksi, eikä sitä enää liitetty teatterihankkeeseen. Tällä oli merkitystä aulan arkkitehtuurin ja toimintojen kehitykselle, joita kuvaillaan tarkemmin tilakohtaisissa esittelyissä. Teatterirakennus rajasi tiivisti Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun nurkan, kaupungintaloa kohti avautuva julkisivu oli Kansalaistorin yläpuolella polveileva. Rakennuksen alakerroksilla ei ollut varsinaista julkisivua lounaaseen, sillä tilat suunniteltiin jäävän torin kannen alle. Teatterin toiminnan kannalta oleellisin tila, suuri sali näyttämöineen, näkyi ulkoarkkitehtuurissa usean kaarevakattoisen, päällekkäisen osan muodostamana kokonaisuutena, joka kohosi rakennuksen tasakattoisen osan ylle monimuotoisena kattomaailmana. Tämä porrastuminen sovitti näyttämötornia kohti matalia rakennusosia, siten teatterin korkein osa jäi kaupunkikuvassa selkeästi alisteiseksi valtuustorniin verrattuna. Aallon toimisto kuvaili muutosta: Vaadittu näyttämötornin korkeus on vuoden 1970 luonnosvaiheen jälkeen kasvanut 6 metriä. Tämä on ratkaisu osaksi räystäitä korottamalla, osaksi painamalla näyttämön lattiataso kerroksen verran alas niin että verstaat ja kulissivarasto on voitu sijoittaa näyttämän tasoon toripinnan alle. 37 RAKENNUKSEN HAHMO JA JULKISIVUT Rakennuksen muoto ja kokonaishahmo säilyivät toteutussuunnittelun aikana, ja rakennus noudattelee myös toimiston kertoman mukaan 1970-luvun alussa tehtyjä linjoja. Teatterin 1:200-mittakaavaisia julkisivuja (AAM ). Teatterirakennus oli vielä ensimmäisissä pääpiirustuksissa toteutunutta leveämpi ja sen Kilpisenkadun rajauksessa se tuli poliisitalon ulkoseinää lähemmäs ajorataa (AAM esinekokoelma: pienoismalli AAM 12E12). Rakennuksen julkisivumateriaaleina korostuvat keraamiset sauvakaakelit ja luonnonkivet (ks. seuraava luku). Suuriin ikkunoihin liittyvät metallirakenteiset säleiköt korostuvat varsinkin Kirkkopuiston ja Kansalaistorin suunnassa. Säleikköteema esiintyi jo 1960-luvun lopun suunnitelmissa. 36 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 37 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

18 Henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä on erityiset valaisimet portaiden yllä, ajoyhteyteen liittyvät valaisimet ovat tavanomaiset. Numerovalaisin on elegantisti kuparipinnoitettu, mutta lienee aikakauden vakiotuote (AAM / Malmberg). Teatterin julkisivuun liittyvät lämpiön ikkunoiden ulkopuolella olevat säleiköt (AAM ). Rakennuksen arkkitehtuuriin kuuluvat niin sisällä kuin ulkonakin rakennusta varten suunnitellut valaisimet. Näitä on sisäänkäyntien yhteydessä, Kansalaistorilla ja puiston pylväsvalaisimina. Pääsisäänkäynnin yhteydessä on kattopintaan kiinnitettyjä valaisimia (ks. luku toteutuneet sisätilat, pääsisäänkäynti) ja hieman hierarkiaa kunnioittaen yksinkertaisemmat kattoon upotetut valaisimet on henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä, jossa on myös elegantisti kupariverhoiltu rakennuksen numerovalaisin. Kansalaistorin puolella oleva seinävalaisin (kuva AAM / Malmberg) sekä valaisimen suunnitelma (AAM ). Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

19 Kalkkikivilaatoista keramiikkasauvoihin Toteutuneen rakennuksen julkisivuissa vaaleilla, keraamisilla sauvaklinkkereillä on merkittävä rooli päivätyissä pääpiirustustasoisissa julkisivupiirustuksissa esitetään sanallisesti materiaalit: seinäpinnat kalkkikivestä, torniosa slammatusta tiilestä ja sokkelit graniitista. Keraaminen laatta ja kupari korvaavat kivi- ja tiilipinnat päivätyissä julkisivuissa. Elementtien yksityiskohdat päivättiin Puiston pylväsvalaisin (AAM / Malmberg). Julkisivumateriaaleina slammattu tiili, kalkkikivi ja graniitti päivätyssä, Elissa Aallon allekirjoittamassa pääpiirustuksessa (rajattu AAM ). Kivilaatoituksia luonnosteltiin jo saumajakojen tarkkuudella (rajattu AAM ). Kirjallisten dokumenttien perusteella keraamisiin laattoihin päädyttiin jo aikaisemmin. Alustava rakentamistapaselostus esittää: Ulkoseinärakenne ulkoa lukien: - keraaminen laatta betonielementtiin kiinnitettynä - ilmarako - lämmöneristeenä 5 mineraalivillaa - kantava betoniseinä - rappaus ja maalaus tai tasoite ja maalaus 38 Toteutuneen kokonaisuuden pienoismalli (AAM esinekokoelma: pienoismalli AAM 0E24). 38 Teatteritalo, Jyväskylä. Alustava rakennustapaselostus AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

20 Toisaalta vielä rakennuksen kustannusten vertailussa insinööritoimisto Nirkkonen & Helander arvioi, että kalkkikivijulkisivusta luopumisella voitaisiin säästää markkaa. 39 detaljeista, ja Gardberg kertoi, että klinkkerisauvojen välitilaan tuleva osuus on suunnitelmissa esitetty tehtäväksi titanidioksidia valkaisuaineena hyväksi käyttäen. 42 Julkisivuissa päädyttiin siis käyttämään keraamisia sauvoja, jotka olivat esiintyneet Aallon suunnitelmissa erilaisissa muodoissaan jo 1950-luvun alkupuolelta alkaen. Elementtirakenteet eivät Aallon tuotannossa olleet merkittävässä roolissa Alvar Aallon johtaessa toimistoa, mutta elementtijulkisivuja tehtiin vastaavilla keramiikkasauvoilla joskin koboltinsinisillä verhoiltuina ainakin Seinäjoen vuonna 1962 valmistuneessa kaupungintalossa. Siellä elementit olivat kuorielementtejä periaatteessa vastaavalla tavalla kuin teatteritalossa, joskin elementtitekniikka ehti kahdessa vuosikymmenessä muuttua tehokkaammaksi ja teollisemmaksi. Keraamisen laattajulkisivun elementtien yksityiskohtia (AAM ). Julkisivun elementtimitoituksia (AAM ). Sauvaklinkkerien kiinnitys elementtiin herätti toteutusvaiheessa epäilyksiä. Rakennusosasto oli pyytänyt arkkitehtia pohtimaan pinnaltaan suoremman laatan käyttöä elementeissä. Tämä ei kuitenkaan suostunut muutokseen, vaan esitti että elementtitehdas tekisi koe-elementin alkuperäistä laattaa hyväksi käyttäen. 40 Ratkaisua tutkittiin myös laattojen määrän mukaan, ja suunnittelukokouksessa arkkitehti Gardberg ilmoitti myös, että nykyiset harvennetut klinkkerijakojulkisivukuvat ovat lopullisia pidetyssä suunnittelukokouksessa keskusteltiin vaaleiden pintojen Sauvakaakeleita sivutaan myös rakennuksen valmistuttua Arkkitehti-lehden artikkelissa: Julkisivumateriaalina ovat betonielementteihin kiinnitetyt keramiikkasauvat. Ne on muodoltaan jo aikaisemmin suunniteltu toimistossamme, mutta ne ovat olleet vuosia pois tuotannosta. Nyt Wärtsilän Turun Posliini valmisti niitä tähän tarkoitukseen. 43 Keraamiset sauvat eivät siis olleet tehtaan vakiomallistoa, vaan ne tehtiin erikseen. Tuotannosta käydyssä neuvottelussa todettiin, että värisävyjen vaihtelut pidetään mahdollisimman pieninä. Tilaajan kirjattiin todenneen että kohtuulliset sävyerot sallitaan mikäli erot toimitettavissa laattaerissä jakaantuvat tasaisesti Teatteritalon rakennustoimikunnan pöytäkirja Liite 4. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 40 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 41 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 42 Teatteritalon suunnittelukokouksen pöytäkirja AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. 43 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Julkisivulaattakokous Turun Posliinilla Liite. AAM dokumenttiarkisto: Jyväskylän kaupunginteatterin kokoelma. Jyväskylän kaupunginteatteri Alvar Aalto -museo

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS

AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS Kaupunginhallitus 116 05.03.2012 Kaupunginvaltuusto 39 10.04.2012 AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS. OIKEUSTALON) SIJOITTUMISSELVITYKSESTÄ KAUPUNGINTALON TONTILLE JA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Liite 5 Liite 5 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 12.10.2009 MUISTIO Paikka: Seinäjoen kaupungintalo,

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT Ehdotuksen lähtökohtana on ollut luoda Linnanmaan kampusrakenteeseen sopeutuva, omaleimainen, monikäyttöinen ja korkeatasoinen ratkaisu, joka selväpiirteisyydellään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Toteutamme tilatarpeesi nopeammin valmiiksi mietityllä runko-, seinä- ja kattojärjestelmällä. Esimerkkirakennuksemme kertovat, että puurakenteista voidaan tehdä yksilöllisiä tilaajan vaatimuksiin suunniteltuja

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot