Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana"

Transkriptio

1 5/2011 Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Uutisia Uuden Insinööriliiton ja Sanoma Magazines Finlandin tuore yhteistyösopimus avaa uuden ajan jäseneduissa. Tuomme tulevaisuutta, kun kerromme työelämätietoa opiskelijoille. Sitä eivät oppilaitokset juurikaan tarjoa, sanovat Kemin Insinöörioppilaiden aktiivit. Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Opiskelija-asiaa Yhteiskunnasta Osaaminen Totta ja tutkittua Oikeus Opiskelija-asiaa Kilpailut Järjestöyhteydet Jäsentietopalvelu Kannen kuva: Mika Ahonen 2

3 1.9. numero 5/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Opiskelijan kannattaa tarkistaa muistilistasta, onko kaikki varmistettu ennen työsopimuksen tekoa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Nuoret insinöörit ja insinööriopiskelijat kisailivat Dragon-melonnassa. Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Katso lisää: mustatulevaisuus.fi Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Poliisi Tulli Verohallinto Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus Finanssialan Keskusliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT SAK STTK Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Suomen Yrittäjät

5 pääkirjoitus Lähde vaihtoon kansainvälistyt itsekin Syyskuu 2011 Ilona Mäenpää Kansainvälinen liikkuvuus on nostettu painopisteeksi korkeakoulujen kansainvälisyysstrategiassa vuoteen Se on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuusmittareista. Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista ammattikorkeakouluissa lähtee ulkomaille opiskelijavaihtoon keskimäärin 9 prosenttia opiskelijoista. Lisäksi kansainvälisen harjoittelun suosio on kasvanut viime vuosina vaihto-opiskeluakin nopeammin. Naiset ovat aktiivisimpia lähtijöitä, miehet ovat aliedustettuina, käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn keräämistä tiedoista. Liikkuvuudessa on suuria maakunnallisia eroja. Aktiivisimmin sekä lähdetään vaihtoon että vastaanotetaan vaihto-opiskelijoita Etelä- ja Länsi-Suomen ammattikorkeakouluissa. Kansainvälisten asioiden hoitaminen on monesti myös resurssikysymys, eivätkä resurssit valitettavasti jakaudu tasaisesti. Miksi sitten kannattaa lähteä? Näkee uusia paikkoja, tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja oppii kieliä. Näin summaavat Seinäjoelta Saksaan vaihtoon lähtevät opiskelijat (ks. sivu 16). Suosituimmat kohdemaat Suomesta lähteville ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Ranska. Kiina ja Thaimaa ovat kasvattaneet suosiotaan kovaa vauhtia, uusin tulokas listalla on Korean tasavalta. Lähditpä sitten vaihto-opiskelijaksi Euroopan unionin Erasmus -ohjelman, korkeakoulusi omien vaihtosopimusten tai ihan itse järjestämäsi yhteyden kautta, hyöty on varmasti sama. Hankit työmarkkinoilla kallisarvoista kielipääomaa, tutustut eri kulttuurien edustajiin, rakennat verkostoja. Mitä muuta kansainvälistyvässä työelämässä enää tarvitset sen laadukkaan insinöörikoulutuksesi tueksi. Vaihto-ohjelmien päähaku järjestetään joulu-tammikuussa, mutta vielä syksyllä ehdit hakea kevätlukukaudeksi jäljellä oleviin vaihtopaikkoihin. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Uusi jäsenjärjestö liittymässä Uuden Insinööriliittoon Tietotekniikan palvelualan työntekijöitä edustava ammattijärjestö Tietoalan toimihenkilöt ry on liittymässä Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn. Järjestöt ovat käyneet keskusteluja liittymisestä koko kevään. Molempien osapuolten hallinnot suhtautuvat liittymiseen myönteisesti. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus kokoontui ja päätti kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, joka tekee lopullisesti päätöksen Tietoalan toimihenkilöiden puolelta. UIL:n hallitus on jo tehnyt asiasta myönteisen päätöksen. Tällä ratkaisulla saamme entistä tehokkaampaa IT-alan työmarkkinaedunvalvontaa, toteaa Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen. Harkitsimme ratkaisua pitkään ja kävimme läpi kattavasti eri vaihtoehtoja vahvistaa työmarkkinatoimintaamme ennen kuin päädyimme tähän ratkaisuun. Malinen korostaa, että vaikka hallitus onkin asian takana, vaatii se vielä yhdistyksen kokouksen hyväksynnän. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari pitää ratkaisua erittäin onnistuneena. Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliittoon vahvistaa ratkaisevasti tietotekniikka-alan järjestäytymistä ja sitä kautta edunvalvontaa, toteaa Porokari. Tietoalan toimihenkilöiden ylimääräinen yhdistyksen kokous päätti asiasta kokouksessaan Helsingissä. Uusi Insinööri -lehti meni painoon ennen sitä. Suunnittelualalla kenttäkierros Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmä tavoittelee syksyn neuvotteluissa suunnittelualalla työskentelevien reaaliansioiden nousua. Myös työehtosopimuksen tekstejä halutaan kehittää edelleen. Suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus jouduttiin sanomaan irti, koska keväällä ei päästy ratkaisuun syksyn palkankorotuksista. Sopimuksen voimassaolo päättyy Tällä tietoa syyskuun aikana käytäviä työehtosopimusneuvotteluja tuetaan 19 tilaisuuden kenttäkierroksella. Kierros alkaa ÅF Consultilta Vantaalta ja päättyy Etteplanin ja CTS Engtecin tilaisuuteen Kouvolassa Tilaisuuksiin ovat tervetulleita yrityksen kaikki ylemmät toimihenkilöt. Tilaisuuksissa tarkastellaan toimialan näkymiä, alan palkkauksen ja työehtojen kehitystä sekä kerrotaan YTN:n työehtosopimustavoitteista. Kenttäkierroksella YTN haluaa lisäksi kuunnella jäsenkuntansa näkemyksiä ja kokemuksia. Yrityskohtaisten tilaisuuksien lisäksi järjestetään kaksi alueellista tilaisuutta: Tampereella ja Oulussa Myös muilla sopimusaloilla suunnitellaan kenttäkierroksia. Lisätietoja: UIL:n syyskiertue starttaa syyskuussa UIL:n syyskiertueen tilaisuuksiin on koottu rautaisannos tietoa ja käytännön vinkkejä. Kiertueella liiton näkökulmaa valaisee puheenjohtaja Pertti Porokari. Liiton lakimiehet tarkastelevat työelämän sopimuksia ja alueasiamiehet pureutuvat palkka-asioihin. Syyskiertueen päivämäärät ja paikat: Helsinki Lahti Jyväskylä 5.10 Joensuu Kouvola Rovaniemi Oulu Turku Rauma Seinäjoki TampereeHHh Lisätietoja: Työsuojeluvaalit loppuvuonna Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on päättymässä ja on aika järjestää uudet vaalit marras-joulukuussa 2011 yksityissektorin työpaikoilla: palvelualoilla, kuljetuspalveluissa sekä teollisuusaloilla. Uusi toimikausi koskee vuosia Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä. Lue lisää aiheesta: Teknologiateollisuuden liitot valmistautuvat yhdessä neuvotteluihin YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro valmistautuvat syksyn työehtosopimusneuvotteluihin yhdessä. Tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos koko teknologiateollisuuden henkilöstölle. Liitot ovat laatineet teknologiateollisuuden työpaikkojen luottamusmiehille vastattavaksi kyselyn, jotta neuvotteluja varten saataisiin mahdollisimman kattava kuva alan yritysten taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä ja tilauskannasta. Kyselyn tulokset selviävät lähiaikoina. Syksyn sopimusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Liitot kehottavatkin työpaikkojen luottamusmiehiä valmistautumaan syksyllä painostustoimien käyttöön ja rakentamaan työpaikoilla yhteyshenkilöverkostoa mahdollisien työtaisteluiden varalta. 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Mikä tupossa on vikana? Eduskuntavaalien ja uuden kokoonpanon omaavan hallituksen myötä on valtion huomio kohdistunut aiempaa enemmän tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli tupon rakentamiseen. Kyllä, tuposta on silloin mielestäni kysymys, kun palkkoja, työelämän kehittämistä ja parlamentaarista päätöksentekoa yritetään sovitella yhteen siten, että se kaikille osapuolille sopisi. Lehtitietojen jotka eivät aina ole absoluuttinen totuus mukaan tupoa kannattavat palkansaajakeskusjärjestöt ja vastustaa kovimmin työnantajien EK. Hallitus on sitten jakautunut eri leireihin, mutta kasvot asialle on ottanut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hallitus kokonaisuudessaan toivoo kyllä yhteiskuntarauhaa luovaa sopimusta, mutta sitten sen sisällöstä ollaan ymmärtääkseni esimerkiksi palkanmuodostuksen suhteen eri mieltä. Eli suomeksi sanottuna: sovitaanko korotukset keskitetysti vai yrityksissä? EK:n puolelta asian kasvoiksi on nostettu aivan oikein toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, joka ainakin elokuussa kyseenalaisti tupon kysymällä, miksi palkoista pitäisi sopia keskitetysti, kun maksuvara syntyy yrityksissä. Tähän on sinänsä helppo vastata: kyse on solidaarisuudesta eri alojen ja ryhmien kesken. Ideahan tupossa on juuri ollut, että hyvinvointia on pyritty jakamaan myös niille sektoreille, joiden tuottavuus, kilpailukyky tai jokin muu lisäarvon tuottamista kuvaava sana ei ole huippuunsa viritetty. Käymme siis osaltaan myös arvokeskustelua siitä, millaisen suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa haluamme. Ideologisen keskustelun sijaan pöydällä olevia asioita on analysoitu mielestäni aika niukasti. Yritetään siis vähän katsoa mahdollisen paketin sisälle. Itse olen keskustelusta poiminut seuraavia elementtejä: maltilliset palkankorotukset, yhteisöveron roima lasku, maltillinen tuloveron kevennys, arvonlisäveron mahdollinen nosto sekä EK:n toive työrauhasäädösten tiukentamisesta. Näillä asiakokonaisuuksilla tavoitellaan palkansaajien ostovoimaa, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Tässä paketissa ainoa ostovoimaa lisäävä elementti on tuloveron lasku. Suomen valtio ottaa ensikin vuonna näillä näkymin seitsemän miljardia euroa lisälainaa. Eikö meidän nimenomaan pitäisi huolehtia siitä, että verokertymä pysyy kutakuinkin entisenlaisena, ettei lainanotto entisestään lisäänny? Työllisyyttä kasvattava elementti on yhteisöveron lasku, joka siis keventää yritysten maksamaa tuloveroa. Tällä pyritään houkuttelemaan lisäinvestointeja Suomeen, mutta mitään takuita sen vaikutuksesta ei siis ole. Yritysten maksama veroaste sen sijaan takuuvarmasti pienenee. Veroissa säästetty osuus voidaan maksaa ulos pääomatuloina. Monia irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja seuranneena uskallan väittää, että yritysverotus ei koskaan ole ollut se tekijä, minkä johdosta henkilöstön vähentämiseen on päädytty. Yritysten kilpailukyky sen sijaan rakentuu siitä, että ollaan parempia kuin kilpailijat siinä mitä tehdään. Arvonlisäverosta voi todeta, että täysimääräisesti sen maksaa vain kaupankäyntiketjun lopussa oleva kuluttaja. Yrityksethän voivat vähentää maksetun arvonlisäveron omista ostoistaan. Paineet syksyn palkkaneuvotteluissa ovat siis taas kerran melkoisen kovat. Esimerkiksi teknologiateollisuuden jäsenet ovat viimeisen kahden vuoden ajanjaksolla tyytyneet kahden prosentin nimelliskorotuksiin, kun samaan aikaan muilla sektoreilla korotukset ovat olleet jopa kolminkertaisia. Vientiteollisuudesta on samaan aikaan myös hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Tämän joustamisen jälkeen he eivät varmasti ole valmiita maltillisiin palkankorotuksiin yllä kuvatulla paketilla. Tuotanto ja tavaravienti ovat kai kaikesta huolimatta elpyneet ja yrityksillä menee tällä hetkellä selvitystemme mukaan kohtuullisen hyvin. Nyt on tavalla tai toisella meidän vuoromme. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Sami Lehtinen IOL:n hallituksen jäsen, vastuualueena koulutuspolitiikka Opetusministeri joutuu leikkaamaan menoja Hallitus saatiin kuin saatiinkin vaihdettua menneenä kesänä. Tilanne näytti paikoin jo toivottomalta. Hallitukseen opetusministeriksi Henna Virkkusen tilalle valittiin demareiden Jukka Gustafsson. Gustafsson on pitkän linjan poliitikko ja onkin ollut monen hallituksen salkkujenjakoarvailuissa mukana. Nyt hänelle paikka aukeni, mutta hankalalla hetkellä. Media sekä oppositio ovat pitäneet Kreikkaa ja EU:n kriisimaita jatkuvasti pinnalla. Tämä on poistanut huomion monesta muusta asiasta, kuten tulevista menoleikkauksista ja veronkorotuksista täällä kotimaassa. Menoleikkauksia on luvassa myös Gustafssonille. Meitä opiskelijoita kiinnostavat menoleikkauksista eniten opiskeluun liittyvät seikat. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu leikkauksia myös koulutuksesta. Leikkaukset koskevat kaikkia asteita myös ammattikorkeakouluja. Käytännössä leikkaukset tarkoittavat aloituspaikkojen vähentämisiä ja luultavasti sivupisteiden lakkautuksia. Lukiot sekä ammattikoulut ovat myös saksien välissä. Opetusministeri Gustafsson ei halua ottaa sen enempää kuin edeltäjänsäkään kantaa ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Tämä on kuitenkin sellainen asia, että jossain vaiheessa siihen on pakko ottaa kantaa, ja hetki tulee olemaan tällä hallituskaudella. Säästöjä on pakko saada. Opetusministeriö on painostanut ammattikorkeakouluja tiivistämään yhteistyötään ja rivejään. Suurempia fuusioita ei ole vielä tullut, mutta on mahdollista, että esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluilla ei enää kohta ole erillisiä rehtoreita. Kuulostaa läheiseltä yhteistyöltä. Insinöörejä ja insinööriopiskelijoita leikkaukset koskettanevat lähinnä tietotekniikan puolella. Todennäköisimmin muita insinöörialoja ei karsita ainakaan merkittävästi. Tämä on hyvin valitettava seikka. Niin Uusi Insinööriliitto kuin Insinööriopiskelijaliitto ovat ajaneet jo pitkään aloituspaikkojen karsimista. Ei ole järkeä kouluttaa viittä insinööriä, jos kahdelle on töitä. Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois. Tällöin ammattikorkeakoulut joutuvat kasvattamaan luokkakokojaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa. Valitettavasti irtisanomiset koskettavat usein nimenomaan opetushenkilökuntaa. Toinen uhkakuva on, ettei opetusministeriö määrittele tarkasti aloituspaikkaleikkauksien kohdetta ammattikorkeakouluille. Insinöörikoulutuksesta ammattikorkeakoulu saa hyvät rahat, mikä kasvattaa paineita lisätä nimenomaan insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja, sillä aloituspaikkojen vähennykseen liittyvät keskustelut ovat painottuneet humanistisille aloille. Aloituspaikkojen karsiminen on hyvä asia, sillä kaikille valmistuneille ei ole töitä. Pystyäksemme kuitenkin kilpailemaan laadukkailla insinööreillä globaaleilla markkinoilla on koulutukseen panostettava. Suomen pitää leikata aloituspaikkojen määriä, mutta ei koulutukseen käytettävää rahaa. Koulutukseen satsaamatta jättäminen on aina lyhytnäköisyyttä. Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois. 8

9 puheenjohtajan palsta Uusia kuvioita Uudessa Insinööriliitossa Syyskuu 2011 Pertti Porokari Liitoissa ei voida jäädä paikallaan polkemaan, vaan koko ajan on seurattava aikaa ja kyettävä uudistumaan. Pari vuotta sitten kilpailutimme kaikki vakuutustoiminnot ja saimme jäsenillemme huomattavaa etua. Nyt oli vuorossa jäsenetulehtemme, Talentumin Tekniikka ja Talous. Sama tilanne, kilpailutus kannatti. Saamme vuoden alusta jäsenillemme täysin uuden, laadukkaan tekniikan, talouden ja työelämän aiheisiin keskittyvän viikkolehden ja lukuisia uusia etuja jäsenillemme. Lehden kustantaa Sanoma Magazines Finland. Kevät ja kesä ovat olleet todella työn täyteistä aikaa liitossamme. Olemme käyneet neuvotteluja Tietoalan Toimihenkilöiden liittymisestä meidän jäsenyhdistykseksi. Tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa jäsenen asema paranee. Molemmat osapuolet siis lähestyivät asiaa puhtaasti jäsenen näkökulmasta. Silloin ratkaisun löytyminenkin on helppoa. Kävimme asioita läpi tarkasti Tietoalan Toimihenkilöiden hallituksen kanssa Lopuksi he päätyivät yksimieliseen ratkaisuun, että liittyminen meidän jäseneksi kannattaa tehdä. Hallitus päätti kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen päättämään asiasta. Meidän hallituksemme oli tehnyt myönteisen, yksimielisen päätöksen jo heinäkuussa. Yhteen liittyminen on osapuolille luontevaa, sillä suuri osa Tietoalan Toimihenkilöiden jäsenistä on insinöörejä ja työtehtävät teknisiä. Meillä taas on valmiina tuhansia alalla työskenteleviä jäseniä. Synergiaedut ovat selkeät ja liittymiselle on järkiperusteet. Väkisin rakennetut keinotekoiset yhteenliittymiset eivät yleensä toimi, vaan raukeavat omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin. Yksi suurimpia asioita yhteen liittymisessä on neuvotteluoikeuksien siirtyminen Insinööriliitolle. Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään siis heti Uuden Insinööriliiton nimissä. Aloitamme näin oman työehtosopimustoiminnan. Sopimuksen pysyminen omissa käsissä olikin Tietoalan Toimihenkilöille tärkein asia ja tämän pystyimme takaamaan. Toivotamme uudet ystävämme lämpimästi tervetulleeksi! INSINÖÖRI UUSI 9

10 jäsenedut Uusi jäsenetulehti ja runsaasti muita lehtietuja UIL:n jäsenetulehti vaihtuu ensi vuoden alussa, kun Sanoma Magazines Finland (SMF) tuo markkinoille uuden, modernin tekniikan viikkolehden. Yhteistyösopimus laajentaa tuntuvasti myös muita UIL:n jäsenten lehtietuja. Tekniikan viikkolehden ensimmäinen numero ilmestyy perjantaina Uutuutta on suunniteltu jo tämän vuoden alusta lähtien, ja suunnittelutyössä Sanoma Magazines Finland ja UIL ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Uusi lehti palvelee kaikkia tekniikan aloilla työskenteleviä asiantuntijoita ja päättäjiä. Viikkolehti pitää lukijansa ajan tasalla tekniikassa, taloudessa ja työelämässä, sanoo toimitusten esimies Tapio Kivistö, joka on vetänyt uuden lehden sisällön suunnittelua SMF:n Sisältöyksikössä. Haluamme nostaa yritysten ja organisaatioiden lisäksi näkyville ennen kaikkea tekijöitä. Lehden pitää tukea lukijoiden ammattitaitoa ja arvoa työmarkkinoilla, hän jatkaa. Lehti ilmestyy ensi vuonna 40 kertaa eli loma-aikoja lukuun ottamatta joka viikko. Se kokoaa ja listaa aina perjantaisin viikon tärkeimmät uutisasiat, pureutuu ketterästi kiinnostaviin ilmiöihin, taustoittaa isompia teemoja ja esittelee talous työelämä tekniikka Uusi jäsenetulehti tarjoaa lukijoilleen runsaan ja monipuolisen sisällön. mielenkiintoiset tekniikan alan ihmiset. Kevyempääkin materiaalia lehteen mahtuu. Tiedostahan ei nykymaailmassa ole pulaa, mutta olennaista on arvottaa, taustoittaa ja tarjoilla tärkeimmät asiat kiinnostavasti, asiantuntevasti ja napakasti. Lehdessä pitää olla myös elementtejä, jotka tekevät eri aiheet kiinnostavaksi kaikille lukijoille. Uskomme esimerkiksi, että lukijoita kiinnostaa aina, miten asioita on ratkaistu muissa työpaikoissa, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat tai vaikkapa millaisiin uusiin työelämän virtauksiin pitää varautua, Kivistö arvioi. Työelämän aiheet saavat tilaa UIL:n Pertti Porokari (vas.), SMF:n Petri Karjalainen, SMF:n Tapio Kivistö, UIL:n Mikko Wikstedt ja SMF:n Heikki Nurmela ovat valmistelleet yhteistyössä uutta jäsenetulehteä. Kuva: Tuomas Kolehmainen / Sanoma Magazines Finland. Lukijoiden kannalta merkittävä osio uudessa lehdessä on rekrytointisivut, jonne kootaan alan työpaikkailmoitukset sekä työelämään liittyviä juttuja ja haastatteluja. Merkittävä osa mediakokonaisuutta ovat myös lehden nettisivut, jotka avau- 10

11 Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata Sanoma Magazines Finlandin (SMF) lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan. tuvat samaan aikaan paperilehden ensimmäisen numeron kanssa. Myös mobiili- ja tabletversiot ovat jo suunnittelussa. Lehden päätoimittajana aloittaa syyskuun alusta Marko Haikonen. Hän siirtyy tehtävään SMF:n sisältä. Haikosen lähempi esittely ja tarkempaa tietoa uuden lehden sisällöstä kerrotaan syksyn aikana muun muassa nimi paljastetaan elo-syyskuun aikana. Nimen testauksessa on ollut mukana monia UIL:n jäseniä. Viikkolehden lisäksi UIL:n ja Sanoma Magazines Finlandin kesäkuussa solmima yhteistyösopimus tuo runsaasti uusia lehtietuja jäsenistölle. Suomen johtavan aikakauslehtikustantajan SMF:n valikoimassa on laaja valikoima tekniikka-, naisten-, yleis- ja lastenlehtiä. Monet lehdistä ovat oman alueensa markkinajohtajia. Valikoimaan kuuluvat muun muassa Tietokone, MikroBitti, Auto Bild, Tiede, Me Naiset, Kodin Kuvalehti, Gloria ja Aku Ankka. Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata näitä lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan, lupaa johtaja Heikki Nurmela SMF:stä. Jäsenetulehtivalikoimaa ja tarjouksia esitellään tarkemmin myöhemmin syksyllä muun muassa tässä lehdessä. Parempaa lukemista insinööreille U usi Insinööriliitto kilpailutti alkuvuonna jäsenetulehtensä. Kilpailutuksen voitti Suomen johtava aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finland (SMF). Perusteina oli muun muassa selkeästi edullisempi hinta. SMF myös nähtiin jäsenten kannalta ammattimaisemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi kumppaniksi. Tekniikan viikkolehti on erittäin tärkeä etu jäsenillemme. Uuden lehden konsepti ja sen takana oleva vahva osaaminen vakuuttivat meidät siitä, että suomalaiset insinöörit saavat jatkossa entistäkin parempaa luettavaa, sanoo UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Tavoitteenamme on pitkä yhteistyö, hän jatkaa. Koska UIL on mukana suunnittelemassa uutta lehteä, siitä muodostuu jäsenistön näköinen, oma lehti. Lehden suunnitteluvaiheessa se voidaan kohdentaa tarkemmin muun muassa eri ikä- ja ammattiryhmille. Uudessa lehdessä näkyy alueellisuus, sillä Sanomalla on laaja free lance -toimittajien verkosto maakunnissa. Heidän kauttaan lehteen saadaan myös paikallisia aiheita. UIL tilaa lehden jäsenkunnalleen. Sen saavat automaattisena jäsenetuna myös kahden viimeisen vuoden insinööriopiskelijajäsenet. (KT) UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mika Ahonen Aktiivisia insinööriopiskelij Kemin Insinöörioppilaat KeIO valittiin viime vuoden lopulla IOL:n vuoden paikallisyhdistykseksi. Perusteena on loistavasti sujunut uusien opiskelijoiden jäsenrekrytointi. Valinta olikin mukava lahja tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävälle yhdistykselle. 12

13 oita pohjoisesta Jukka Väisänen (vas.), Liisa Hepola, Dani Alaraudanjoki, Elisa Anttila ja Ida-Mari Lammi pohtivat kesällä, miten hyvin lähtenyttä uusien opiskelijoiden rekrytointia jatketaan ensi lukuvuonna. KeIO:n jäsenmäärä oli viime vuosina hiipunut, joten oli paljon potentiaalia rekrytoida lisää. Viime vuonna aktivoiduimme ja pidimme paljon standeja uusille opiskelijoille, kertoo Jukka Väisänen, viimevuotinen yhdistyksen puheenjohtaja. Tammikuussa aloitti yksi ryhmä, johon keskityttiin heti, jotta he liittyivät oitis jäseniksi. Kuulostelimme ständeillä, miksi aikaisemmin aloittaneet eivät olleet liittyneet jäseniksi. Sen perusteella tehostimme markkinointia ja perustelimme, miksi heidän kannattaa liittyä, Väisänen jatkaa. Hänen mukaansa monet sanoivat, ettei heille kerrottu kunnolla opintojen alussa, miksi kannattaa liittyä tai mikä Insinööriopiskelijaliitto oikein on. Väisänen aprikoi, että jos on pitkään ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa, niin asiat tuntuvat itsestään selviltä ja vaikeata huomata, mitä tietoa uusi tarvitsee. > > UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Jo työelämään siirtyneen Väisäsen mielestä opiskeluajassa parasta oli puheenjohtajavuosi. Ei puheenjohtajuus opinnoilta aikaa syönyt, vaan enemminkin vapaaajasta. Valmistuin tavoiteajassa, ensimmäisenä pitkään aikaan KeIO:n puheenjohtajista. Hän oli erilaisissa työryhmissä mukana, ja sitä kautta paljon paremmin sisällä koulun asioissa. Kun tiesi, mitä tapahtuu ympärillä, pystyi vaikuttamaan paremmin. Näistä kemiläisistä moni on valmis lähtemään työn perään etelään, vähintäänkin hakemaan uralle vauhtia, jos valmistumisen jälkeen pohjoisesta ei löydy töitä. Moni on myös halukas palaamaan. Koska uusi opiskelija ei tunne jäsenyyden hyötyjä, niin hänelle on aluksi selvitettävä pääkohdat niistä. Porkkanoina syksyn uusille oli kirjakaupan lahjakortti, jolla sai muutaman prosentin alennuksen. Liiton asiamiehet tarjosivat sämpyläkahvit standeillä liittyneille. Uusi hallitus kopioi rekrytahdin edeltäjältään Vuoden vaihteessa vaihtui koko KeIO:n hallitus. Nykyinen hallitus halusi jatkaa hyvin käyntiin lähtenyttä jäsenrekrytointia. Tänä vuonna on pidetty standejä heti tammikuusta alkaen. Syksyllä on tavoitteena saada kaikki uudet opiskelijat liittymään. Hallitus toteaa realistisesti, etteivät he voi saada niin paljon uusia jäseniä kuin viime vuonna. Lähes kaikki, jotka voivat liittyä, ovat jo liittyneet. Kuitenkin 18 uutta opiskelijaa aloitti tammikuussa ja saimme 23 uutta rekrytoitua. Aloitimme hyvin, hehkuttaa KeIO:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Dani Alaraudanjoki. Määrällisesti emme pääse samaan rekrytointitulokseen, mutta suhteellisesti voimme päästä parempaankin, hän jatkaa. Opintoja ja yhdistystoimintaa sopivassa suhteessa Hallituksen sihteeri Liisa Hepolalle paikallisyhdistystoiminta tuo vaihtelua opintoihin: opiskeluaika ei ole pelkkää puurtamista. Paikallisyhdistys tarjoaa paljon vapaa-ajan toimintaa. Olen saanut uusia ystäviä. Myös varapuheenjohtaja Elisa Anttila on tutustunut laajemminkin insinööriopiskelijoihin kuin ainoastaan oman luokan ihmisiin. Alaraudanjoki huomauttaa, että paikallisyhdistys tekee viihtyisän opiskelupaikan uusillekin opiskelijoille. Koko ajan ei jaksa pelkästään opiskella ja lukea kirjoja kämpillä. Pitää olla jotain, joka rikkoo arjen rutiinit. Hallituksen tutor- ja kv-vastaava Ida- Mari Lammikin kiittelee paikallisyhdistystoiminnan tuovan vaihtelua opiskelijaelämään. Verkostoituminen alkaa opintojen alussa. Kun valmistuu insinööriksi, niin on tuttuja töissä ympäri maata. Yhdistys tarjoaa tietoa ja tapahtumia Paikallisyhdistysten ykköstehtäviä ovat opiskelijaetujen ajaminen ja aktiviteettien järjestäminen. IOL:n paikallisyhdistyksellä tärkeä rooli on myös kertoa työelämäasioista sekä siitä mistä saa lisätietoa tai kenen puoleen kääntyä. KeIO:n suunnitelmissa syksylle on KeIO:n 20-vuotissynttäreiden järjestäminen. Kesällä oli vielä suunnitelmat kiinni laittamatta: tuleeko kutsuvierastapahtuma vai kaksi eri tapahtumaa, jolloin kaikki voisivat juhlia. Syksyllä alkaa IO-päiviin valmistautuminen. Tarjolla on myös Pohjois-Suomen insinööriopiskelijoiden kokoontuminen. Sählyturnauskin on tulossa. Tapahtumia on paljon ja jokaiselle aktiiville riittää töitä ja järjestelyjä. Insinööriopiskelijat ovat bileiden perässä: rastibileet ovat suosituimpia. Sählyturnaus kerää urheilutapahtumista eniten porukkaa, opiskelijat arvioivat. Kemiläisten vinkit uusille opiskelijoille: 14

15 Tuotantotaloutta opiskeleva Elisa Anttila arvostaa insinöörikoulutuksen käytännönläheistä opiskelutapaa sekä laajuutta ja monipuolisuutta. Tuotantotalous yhdistää kahta minua kiinnostavaa alaa. Hän mielii lisää yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, jotta opiskelijoiden työvalmiudet parantuvat, kun he tutustuvat, mitä kaikkea insinöörin toimenkuvaan voi kuulua. Anttila kehittäisi omaa koulutusohjelmaansa selkeyttämällä sisältöä ja toisaalta toteuttaisi useampien valinnaisten aineiden mahdollisuuden. Sähkötekniikasta valmistuneen Jukka Väisänen mielestä amk-insinöörin koulutus on parhaimmillaan, kun teoriaopetus ja käytännön soveltaminen onnistutaan yhdistämään hyvin. Sähkötekniikan insinöörejä tarvitaan moniin tehtäviin, jotka säilyvät tulevaisuudessakin ja joita ei voida siirtää ulkomaille. Hän toivoo, että aloituspaikkoja on kohdennettava enemminkin työelämän tarpeen eikä alan vetovoimaisuuden mukaan. Opintoihin hän olisi kaivannut hieman johtamisoppia, sillä monet sähköinsinöörit työskentelevät esimiehinä. Miten arvioit insinöörikoulutusta? Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Liisa Hepolaa tekniikka ja matemaattiset aineet ovat vetäneet aina puoleensa. Insinöörikoulutus tarjoaa riittävää laaja-alaisuutta. Insinöörinä voi sijoittua hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Hän arvostaa oman koulutusohjelman tarjoamia hyviä työllistymisnäkymiä. Konepuolen koulutuksen pariin pitää kalastella yhä enemmän myös naisia ja ylipäätään insinöörikoulutukseen lisätä pakollista työharjoittelua. Sähkötekniikkaa opiskeleva Dani Alaraudanjoki perustelee insinööriopintojaan sillä, että hän on tietoa janoava ihminen ja kiinnostunut esimiehen asemasta työelämässä. Vapaaehtoisen opiskelijatoiminnan myötä hän on saanut erilaisia koulutuksia, joissa hän on tutustunut uusiin ihmisiin ympäri Suomea. Se on antanut erilaista näkemystä opiskelusta muilla paikkakunnilla. Oman koulutusohjelman sisäistä ryhmähenkeä Alaraudanjoki kiittelee. Luokalla kaikki vetävät yhteen hileen ja auttavat toisia. Kun kaikilla on sama päämäärä ja paljon tukea ympärillä, kaikki onnistuvat saamaan paperit ajallaan koulusta. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Ida- Mari Lammilla on taustallaan lukion lisäksi sähkö- ja automaatioasentajan koulutus. Sen tähden insinöörikoulutus tuntui luontevalta jatkokoulutukselta. Jokainen opiskelee omasta tahdostaan ja sen huomaa oppilaissakin. Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta. Lammin mukaan Kemissä insinöörikoulutus on erittäin perinteinen ja jopa hieman vanha-aikainen. Hän toivoo, että koulutusohjelmia päivitettäisiin nykyaikaisemmiksi. Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Jari Hakala Kuvat: Johannes Tervo Pohjalaisopiskelijoista tehdään euroinsinöörejä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä opiskelevista tehdään euroinsinöörejä. Saksalaisen tekniikan opinahjon kanssa viritelty yhteistyö avaa mahdollisuuden kaksoistutkintoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä automaatiotekniikkaa opiskelevat elävät kauan odotettuja hetkiä. Saksan Aschaffenburgissa sijaitsevan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa pitkään viritelty yhteistyö on muuttunut suunnitelmista todeksi. Yhdeksän automaatiotekniikkaa opiskelevaa nuorta pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa sekä paineli Saksaan ammentamaan oppia koko kolmanneksi lukuvuodeksi. Vuoden opiskelu saksalaisessa ammattikorkeakoulussa avaa pohjalaisopiskelijoille portin kaksoistutkinnon suorittamiseen. Näin Saksaan opiskelemaan lähteneet saavat käytännössä suoritetuksi myös saksalaisen insinööritutkinnon. Samalla karttuu kielitaito. Myös opiskeluun kuuluvan työhar- joittelun voi suorittaa Saksassa. Neljännen ja samalla viimeisen opintovuoden opiskelijat suorittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opin ammentaminen perustuu oppilasvaihtoon. Saksasta Seinäjoelle saapuu saman verran opiskelijoita kuin Suomesta lähtee. Opetuskielenä kumpaisellakin opiskelijaryhmällä on englanti. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä hehkuttaa täysillä tarjolla olevan kaksoistutkinnon mahdollisuuksista. Ville Yliaho (oik.) ja Jouni Laakso aikovat viettää Saksassa koko kolmannen lukuvuoden. Näin tulee hankituksi myös saksalainen insinööritutkinto. 16

17 Ville Yliahon mukaan Saksaan opiskelemaan lähtemisen myötä tutustuu sekä paikalliseen kulttuuriin että paikallisiin ihmisiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä opastaa Saksaan lähtevää parivaljakkoa Ville Yliahoa (oik.) ja Jouni Laaksoa. Jouni Laaksoa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä kiinnostaa se, että kieliä oppii paremmin samalla tulee tutuksi uusi paikka. Nykyisin kansainvälisyys on tärkeää yrityksille. Me halusimme tuoda kansainvälisyyden jo opintoihin. Kun on suorittanut kahden maan insinööritutkinnon, niin se on valtava etu työmarkkinoilla. Työpaikkaa voi yhtä hyvin hakea sitten Saksastakin, Reinilä sanoo. Kielitaito karttuu Eivätkä kahdessa maassa tapahtuvan opiskelun edut tähän lopu. Reinilä näkee myös muuta hyvää. Kun opetuskielenä on englanti, niin siitä oppii käytännön englannin taidon. Kun muuten käytetään paljon saksan kieltä, niin silloin oppii saksan kielen. Opiskelijoista tulee hienosti sanottuna eurokansalaisia. Uskoisin, että tällaiset insinöörit kiinnostavat yrityksiä erittäin paljon. Yhdeksän koko lukuvuodeksi Saksaan lähteneen opiskelijan mukana matkaan lähti muutama opiskelija puolen vuoden vaihtoon. Näitä puolen vuoden pituisia vaihtoja on ollut jo aiemmin niin opiskelijoille kuin opettajille. Myös näillä opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan vielä toiset puoli vuotta. Yhdeksän Saksaan opiskelemaan lähteneen joukkoon kuuluvat myös Ville Yliaho ja Jouni Laakso. Parivaljakko kiinnostui oppilasvaihdosta ja mahdollisuudesta kaksoistutkintoon heti, kun siitä kuulivat. Oppilasvaihtoa alettiin mainostaa reilu vuosi sitten. Laaksoa kiinnostaa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä etenkin se, että hän ei ole aiemmin hirveästi ole ollut ulkomailla. Näin näen uusia paikkoja ja opin kieliä paremmin, Laakso sanoo. Yliahoa oppilasvaihdossa innostaa se, että näin hän pääsee tutustumaan maahan huomattavasti paremmin kuin turistina. Saan kokea kulttuurin ja tutustua paikallisiin ihmisiin. Myös kielikokemusta tulee lisää. Apua työn haussa Yliaho lähti matkaan ilman suuria odotuksia ja avoimin mielin. Työharjoittelupaikkaa ei kumpainenkaan nuori ole vielä itselleen katsonut. Reinilän mukaan mahdollisuus työharjoitteluun Saksassa voi avautua esimerkiksi paikallisen autoteollisuuden kautta. Aschaffenburgin ammattikorkeakoululla on erittäin hyvät suhteen esimerkiksi BMW:n alihankkijoihin. Teollisuus yleensä on siellä päin hyvin paljon samanlaista kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla, Reinilä kertoo. Aschaffenburgin alueella on konepajateollisuutta, missä tarvitaan automaatioihmisiä, jotka osaavat tehdä laitteita ja suunnitelmia. Yliaho uskoo, että tulevaisuudessa työpaikkaa hakiessa auttaa se, että on näyttöä ulkomailla opiskelusta. Olettaisin, että kaksoistutkinto on tosi suuri apu työn hakemisessa. Yliaholla on jo aiemmin kokemusta ulkomailla opiskelusta, sillä hän vietti viime lukukaudella kolme kuukautta Shanghain yliopistossa. Opetus tapahtui englanniksi ja osittain kiinaksi. Oppilasvaihto laajenee Reinilän mukaan eri kulttuurien tuntemusta vähätellään toisinaan: työnhaussa tästä on kuitenkin todellista hyötyä. Kun käydään kauppaa vaikka saksalaisten kanssa, on erittäin suuri etu siitä, kun tunnetaan kulttuuria ja tiedetään, kuinka saksalainen insinööri ajattelee asioista ja mikä on maan tapa. Lähtökohdat toimia maassa ovat aivan toiset, kuin jos ei tietäisi maasta mitään. Matkaan lähteneet saivat avustusta matkakustannuksiin Seinäjoen ammattikorkeakoululta. Lisäksi he saavat vielä EU:n kuukausittain maksaman Erasmus-rahan. Opintotuet voi kuitata normaaliin tapaan myös Saksassa. Opiskelijoiden asuntola sijaitsee ihan Aschaffenburgin ammattikorkeakoulun pihapiirissä. Olot lähteä sinne opiskelemaan ovat todella loistavat, Reinilä kertoo. Hänen mukaansa tulevaisuudessa oppilasvaihto jatkuu ja jopa laajenee. Vuoden Saksassa opiskelleet voivat Suomeen takaisin saavuttuaan kertoa kokemuksistaan Saksaan lähdössä oleville. Toimimme eräänlaisina tutoreina, Yliaho sanoo. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Opetuksen ja oppimisen merkitys uudelle tasolle Suomen ainoa mahdollisuus kilpailla insinöörikoulutuksessa on opetuksen laatu. Tekniikan tohtorin mukaan voimme olla edistyksellisiä luomalla uusia oppimismuotoja, joissa korostuu yhteisöllinen oppiminen ja joissa elinkeinoelämä on läsnä kampuksilla. 18 Insinöörit työskentelevät jatkossa yhä monimuotoisemmissa tehtävissä. Insinöörikoulutus antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin: hyvin teknisiin, mutta toisaalta myynti- ja markkinointitehtäviin. Tutkintoa voi suunnata sisällöllisesti monella tavalla ja myös työkokemusta hankkimalla. Lisäksi insinööriys on todella kansainvälinen ammatti. Insinöörit ovat yritteliäitä, uusien työpaikkojen luojia. Heitä tarvitaan, jotta hyvinvointia pystytään ylläpitämään, sanoo tekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki. Koulutusta pitää kuitenkin kehittää jatkuvasti. Tekniikan korkeakoulutuksella on poikkeuksellisen tiivis suhde toimintaympäristöönsä. Kun toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa suoraan tekniikan korkeakoulutuksen muutostarpeisiin. Haasteena on se, ettei toimita yksinomaan reaktiivisesti toimintaympäristön muutosten pohjalta, vaan vaikutetaan lisäksi korkeakoulutuksen kautta Tekniikan akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöstutkimus on strateginen ennakointitutkimus. Ei siis pelkästään tutkita sitä, mitä voisi tapahtua, vaan miten aiomme tehdä sen, jotta toivottava tulevaisuus toteutuu. Mukana on vahvasti sidosryhmien sitouttaminen toivottavan tulevaisuuden tekemiseen. Tutkimusprosessien eri vaiheessa toimintaympäristön kehittymiseen. Tuoreen tohtorin mukaan tarvetta on yhteisölliselle oppimiselle. Niin yksilöiden kuin organisaatioiden pitää kyetä oppimaan paremmin ja tehokkaammin. Nykyisellään tekniikan korkeakoulutus ei anna yhdessä oppimiselle riittävän hyviä valmiuksia. Korhonen-Yrjänheikki väitteli keväällä Aalto-yliopistossa suomalaisen insinöörikoulutuksen tulevaisuudesta. Hän tarkasteli tekniikan korkeakoulutusta kokonaisuutena: mukana oli insinöörikoulutus sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Jo opintojen aikana työkokemusta Insinöörikoulutuksemme yksi vahvuus on työkokemuksen hankkiminen. Monin paikoin maailmalla käytännön oppiminen alkaa vasta valmistumisen jälkeen, Korhonen-Yrjänheikki toteaa. Hänen mielestään työkokemusta pitää hyödyntää paremmin osana opintoja. on ollut yli 150 ihmistä mukana, myös UIL:n ja TEKin toimistoilta. Tutkimuksessa on käytetty osallistavia ryhmätyömenetelmiä eli samantyyppisiä menetelmiä, joita tekniikan tohtorin mielestä pitäisi enemmän hyödyntää insinöörikoulutuksessa. Lisätietoja: Insinööreillä on valmistumisvaiheessa keskimäärin reilun vuoden verran työkokemusta omalta alaltaan. Ajankohtainen keskustelu opintoaikojen lyhentämistarpeesta ei tue työharjoittelun tärkeyttä. Harjoittelu kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä insinööri osaa valmistuessaan. Yhteisöllisen oppimisen valmiudet kehittyvät työelämässä muun muassa tiimityössä. Korhonen-Yrjänheikin mukaan insinöörikoulutuksessa pitää uskaltaa kokeilla ja tehdä virheitä, koska luovuus ja uuden kokeilu ovat oppimisessa tärkeitä, ennen kaikkea ryhmässä. Yhteisöllisen oppimisen perustana ovat luottamus, avoimuus ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen. On myös kyettävä jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta. Muita olennaisia valmiuksia ja taitoja ovat muun muassa hyvä itsetuntemus, hyvät viestintätaidot,

19 kyky kuunnella ja systeeminen ymmärrys. Matemaattis-luonnontieteellisen pohjan ja tekniikan osaamisen tarve eivät katoa mihinkään, tekniikan tohtori painottaa. Sidosryhmäyhteistyötä on tiivistettävä Myös organisaatioiden on kyettävä yhteisölliseen oppimiseen ja sidosryhmiä pitäisi sitouttaa vielä tiiviimmin korkeakoulujen kehittämiseen. Korhonen-Yrjänheikin mukaan tähän suuntaan on selkeästi edettykin, mutta vielä on paljon töitä. Ammattikorkeakouluissa koulutuksen pitää olla jo lähtökohdiltaan työelämälähtöistä. Elinkeinoelämäyhteistyö ei ole luonteeltaan systemaattista, jotkut tekevät paljonkin, toisaalla tehdään vähemmän. Elinkeinoyhteistyön ei pidä kuitenkaan olla kaikkialla samanlaista, vaan sen on oltava kunkin korkeakoulun strategiassa määritelty. Korkeakoulun tasolla määritellään strategiset kumppanit, joiden kanssa tehdään yhteistyötä syvemmin. On myös luotava järjestelmä opettajien työelämäkokemuksen ja täydennyskoulutuksen kartuttamiseen ja elinkeinoelämäyhteistyön lisäämiseen. Ammattikorkeakouluilla on vastuu oman alueensa kehittämisestä, mikä sisältää läheisen yhteistyön pk-yritysten kanssa. Käytännön kehitysprojektit pkyritysten kanssa, jotka tukevat samalla myös opetuksen kehittämistä, hyödyttävät eri osapuolia. Tekniikan koulutusyksiköiden lakkauttamisia harkittava Vaikka ammattikorkeakoulut palvelevat aluettaan, niiden täytyy myös erikoistua, Korhonen-Yrjänheikki sanoo. Tutkimusten mukaan eri yksiköistä valmistuvilla amk-insinööreillä on huomattavia eroja työllistymisessä. He eroavat toisistaan myös matemaattis-luonnontieteellisissä ja muissa työelämävalmiuksissa sekä tekniikan osaamisessa. Kun eroja on samassakin koulutusohjelmassa, niin voi pohtia, minkälaisia eroja on koulutuksen laadussa. Uskon, että on tarvetta vähentää insinöörien kokonaiskoulutusmäärää ja lakkauttaa heikoimpia yksiköitä. Laadullista työllistymistä pitää mitata: työllistyykö omaa koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tätä mittaria on hyödynnettävä korkeakoulujen rahoituksessa. Kati Korhonen-Yrjänheikki ehdottaa väitöstutkimuksensa perusteella, että ammattikorkeakoululakia muutetaan: yliopettajan pätevyysvaatimuksiin pitää lisätä tohtorin tutkinnon rinnalle maisteritason tutkinto ja 10 vuoden työkokemus. Jos on opettajana käytännönläheisessä ammattikorkeakoulussa, niin on oltava vahva käytännön pohja. Maisteritason tutkinto ja vankka työstä oppimisen kautta hankittu osaaminen on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto yliopettajan työhön kuin tekniikan alan jatkotutkinto. Uusi opiskelija, vaadi uraohjausta oppilaitoksessasi! Tekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki kehottaa nuoria opiskelijoita miettimään heti opintojen alusta lähtien, millaista työtä haluaa tehdä. Insinöörit työllistyvät laajasti erilaisiin tehtäviin. Sen takia on tärkeätä, että hankkii työkokemusta opintojen aikana ja miettii järjestelmällisesti omaa uraansa. Opintojen aikana tutustuu paremmin tekniikan alaan ja parin erilaisen harjoittelupaikan kautta näkee paremmin, mistä pitää, mistä ei. Ei kannata kiinnittyä heti ensimmäiseen kesäpaikkaan. Iso osa insinööriopintojen kursseista on pakollisia, mutta usein esimerkiksi harjoitustöitä pystyy suuntaamaan oman kiinnostuksensa pohjalta. Lisäksi kannattaa valita vapaaehtoisia kursseja, jotka tukevat toivottavaa uraa, Korhonen-Yrjänheikki vinkkaa. Menkää vaihtoon ulkomaille! Kaikki tutkimukset osoittavat, että insinöörin työ ja toimintaympäristö ovat kansainvälisiä. Valmiuksia kansainvälisyyteen saa itse menemällä ulkomaille. Kielitaidon lisäksi oppii tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen yllättävissä tilanteissa. Korhonen-Yrjänheikki kannustaa verkostoitumiseen opintojen aikana: sekä muiden opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen ihmisten kanssa. Hän muistuttaa myös, että oppilaitoksessa voi suorastaan vaatia uraohjausta. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Mika Ahonen Tornion alueella Outokumpu on suuri työnantaja, joka työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia. Kesällä yksi heistä oli insinööriopiskelija Janne Jauhola. Kesä pomona Musiikissa, metsästyksessä ja kalastuksessa mieli lepää ja ne ovat vastapainoa työlle ja opinnoille, sanoo insinööriopiskelija Janne Jauhola. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen. Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11.

Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen. Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11. Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11.2017 Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

146 27% % % % 100% 22% 75 25% 73 24% Kolmannen vuoden opiskelijat

146 27% % % % 100% 22% 75 25% 73 24% Kolmannen vuoden opiskelijat Tampereen yliopisto / Opintopalvelut 22.5.2012 Ulkomailla opiskelu ja harjoittelu,, &. Lopussa 2012 erilliskysymykset. Osallistuminen opiskeluun tai -harjoitteluun ulkomailla 180 11 2 146 27% 80 1 Olen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot