Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana"

Transkriptio

1 5/2011 Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän työnjohtajana

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Uutisia Uuden Insinööriliiton ja Sanoma Magazines Finlandin tuore yhteistyösopimus avaa uuden ajan jäseneduissa. Tuomme tulevaisuutta, kun kerromme työelämätietoa opiskelijoille. Sitä eivät oppilaitokset juurikaan tarjoa, sanovat Kemin Insinöörioppilaiden aktiivit. Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Opiskelija-asiaa Yhteiskunnasta Osaaminen Totta ja tutkittua Oikeus Opiskelija-asiaa Kilpailut Järjestöyhteydet Jäsentietopalvelu Kannen kuva: Mika Ahonen 2

3 1.9. numero 5/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Opiskelijan kannattaa tarkistaa muistilistasta, onko kaikki varmistettu ennen työsopimuksen tekoa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Nuoret insinöörit ja insinööriopiskelijat kisailivat Dragon-melonnassa. Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Katso lisää: mustatulevaisuus.fi Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Poliisi Tulli Verohallinto Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus Finanssialan Keskusliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT SAK STTK Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Suomen Yrittäjät

5 pääkirjoitus Lähde vaihtoon kansainvälistyt itsekin Syyskuu 2011 Ilona Mäenpää Kansainvälinen liikkuvuus on nostettu painopisteeksi korkeakoulujen kansainvälisyysstrategiassa vuoteen Se on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuusmittareista. Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista ammattikorkeakouluissa lähtee ulkomaille opiskelijavaihtoon keskimäärin 9 prosenttia opiskelijoista. Lisäksi kansainvälisen harjoittelun suosio on kasvanut viime vuosina vaihto-opiskeluakin nopeammin. Naiset ovat aktiivisimpia lähtijöitä, miehet ovat aliedustettuina, käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn keräämistä tiedoista. Liikkuvuudessa on suuria maakunnallisia eroja. Aktiivisimmin sekä lähdetään vaihtoon että vastaanotetaan vaihto-opiskelijoita Etelä- ja Länsi-Suomen ammattikorkeakouluissa. Kansainvälisten asioiden hoitaminen on monesti myös resurssikysymys, eivätkä resurssit valitettavasti jakaudu tasaisesti. Miksi sitten kannattaa lähteä? Näkee uusia paikkoja, tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja oppii kieliä. Näin summaavat Seinäjoelta Saksaan vaihtoon lähtevät opiskelijat (ks. sivu 16). Suosituimmat kohdemaat Suomesta lähteville ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Ranska. Kiina ja Thaimaa ovat kasvattaneet suosiotaan kovaa vauhtia, uusin tulokas listalla on Korean tasavalta. Lähditpä sitten vaihto-opiskelijaksi Euroopan unionin Erasmus -ohjelman, korkeakoulusi omien vaihtosopimusten tai ihan itse järjestämäsi yhteyden kautta, hyöty on varmasti sama. Hankit työmarkkinoilla kallisarvoista kielipääomaa, tutustut eri kulttuurien edustajiin, rakennat verkostoja. Mitä muuta kansainvälistyvässä työelämässä enää tarvitset sen laadukkaan insinöörikoulutuksesi tueksi. Vaihto-ohjelmien päähaku järjestetään joulu-tammikuussa, mutta vielä syksyllä ehdit hakea kevätlukukaudeksi jäljellä oleviin vaihtopaikkoihin. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Uusi jäsenjärjestö liittymässä Uuden Insinööriliittoon Tietotekniikan palvelualan työntekijöitä edustava ammattijärjestö Tietoalan toimihenkilöt ry on liittymässä Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn. Järjestöt ovat käyneet keskusteluja liittymisestä koko kevään. Molempien osapuolten hallinnot suhtautuvat liittymiseen myönteisesti. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus kokoontui ja päätti kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, joka tekee lopullisesti päätöksen Tietoalan toimihenkilöiden puolelta. UIL:n hallitus on jo tehnyt asiasta myönteisen päätöksen. Tällä ratkaisulla saamme entistä tehokkaampaa IT-alan työmarkkinaedunvalvontaa, toteaa Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen. Harkitsimme ratkaisua pitkään ja kävimme läpi kattavasti eri vaihtoehtoja vahvistaa työmarkkinatoimintaamme ennen kuin päädyimme tähän ratkaisuun. Malinen korostaa, että vaikka hallitus onkin asian takana, vaatii se vielä yhdistyksen kokouksen hyväksynnän. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari pitää ratkaisua erittäin onnistuneena. Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliittoon vahvistaa ratkaisevasti tietotekniikka-alan järjestäytymistä ja sitä kautta edunvalvontaa, toteaa Porokari. Tietoalan toimihenkilöiden ylimääräinen yhdistyksen kokous päätti asiasta kokouksessaan Helsingissä. Uusi Insinööri -lehti meni painoon ennen sitä. Suunnittelualalla kenttäkierros Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmä tavoittelee syksyn neuvotteluissa suunnittelualalla työskentelevien reaaliansioiden nousua. Myös työehtosopimuksen tekstejä halutaan kehittää edelleen. Suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus jouduttiin sanomaan irti, koska keväällä ei päästy ratkaisuun syksyn palkankorotuksista. Sopimuksen voimassaolo päättyy Tällä tietoa syyskuun aikana käytäviä työehtosopimusneuvotteluja tuetaan 19 tilaisuuden kenttäkierroksella. Kierros alkaa ÅF Consultilta Vantaalta ja päättyy Etteplanin ja CTS Engtecin tilaisuuteen Kouvolassa Tilaisuuksiin ovat tervetulleita yrityksen kaikki ylemmät toimihenkilöt. Tilaisuuksissa tarkastellaan toimialan näkymiä, alan palkkauksen ja työehtojen kehitystä sekä kerrotaan YTN:n työehtosopimustavoitteista. Kenttäkierroksella YTN haluaa lisäksi kuunnella jäsenkuntansa näkemyksiä ja kokemuksia. Yrityskohtaisten tilaisuuksien lisäksi järjestetään kaksi alueellista tilaisuutta: Tampereella ja Oulussa Myös muilla sopimusaloilla suunnitellaan kenttäkierroksia. Lisätietoja: UIL:n syyskiertue starttaa syyskuussa UIL:n syyskiertueen tilaisuuksiin on koottu rautaisannos tietoa ja käytännön vinkkejä. Kiertueella liiton näkökulmaa valaisee puheenjohtaja Pertti Porokari. Liiton lakimiehet tarkastelevat työelämän sopimuksia ja alueasiamiehet pureutuvat palkka-asioihin. Syyskiertueen päivämäärät ja paikat: Helsinki Lahti Jyväskylä 5.10 Joensuu Kouvola Rovaniemi Oulu Turku Rauma Seinäjoki TampereeHHh Lisätietoja: Työsuojeluvaalit loppuvuonna Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on päättymässä ja on aika järjestää uudet vaalit marras-joulukuussa 2011 yksityissektorin työpaikoilla: palvelualoilla, kuljetuspalveluissa sekä teollisuusaloilla. Uusi toimikausi koskee vuosia Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä. Lue lisää aiheesta: Teknologiateollisuuden liitot valmistautuvat yhdessä neuvotteluihin YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro valmistautuvat syksyn työehtosopimusneuvotteluihin yhdessä. Tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos koko teknologiateollisuuden henkilöstölle. Liitot ovat laatineet teknologiateollisuuden työpaikkojen luottamusmiehille vastattavaksi kyselyn, jotta neuvotteluja varten saataisiin mahdollisimman kattava kuva alan yritysten taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä ja tilauskannasta. Kyselyn tulokset selviävät lähiaikoina. Syksyn sopimusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Liitot kehottavatkin työpaikkojen luottamusmiehiä valmistautumaan syksyllä painostustoimien käyttöön ja rakentamaan työpaikoilla yhteyshenkilöverkostoa mahdollisien työtaisteluiden varalta. 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Mikä tupossa on vikana? Eduskuntavaalien ja uuden kokoonpanon omaavan hallituksen myötä on valtion huomio kohdistunut aiempaa enemmän tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli tupon rakentamiseen. Kyllä, tuposta on silloin mielestäni kysymys, kun palkkoja, työelämän kehittämistä ja parlamentaarista päätöksentekoa yritetään sovitella yhteen siten, että se kaikille osapuolille sopisi. Lehtitietojen jotka eivät aina ole absoluuttinen totuus mukaan tupoa kannattavat palkansaajakeskusjärjestöt ja vastustaa kovimmin työnantajien EK. Hallitus on sitten jakautunut eri leireihin, mutta kasvot asialle on ottanut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hallitus kokonaisuudessaan toivoo kyllä yhteiskuntarauhaa luovaa sopimusta, mutta sitten sen sisällöstä ollaan ymmärtääkseni esimerkiksi palkanmuodostuksen suhteen eri mieltä. Eli suomeksi sanottuna: sovitaanko korotukset keskitetysti vai yrityksissä? EK:n puolelta asian kasvoiksi on nostettu aivan oikein toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, joka ainakin elokuussa kyseenalaisti tupon kysymällä, miksi palkoista pitäisi sopia keskitetysti, kun maksuvara syntyy yrityksissä. Tähän on sinänsä helppo vastata: kyse on solidaarisuudesta eri alojen ja ryhmien kesken. Ideahan tupossa on juuri ollut, että hyvinvointia on pyritty jakamaan myös niille sektoreille, joiden tuottavuus, kilpailukyky tai jokin muu lisäarvon tuottamista kuvaava sana ei ole huippuunsa viritetty. Käymme siis osaltaan myös arvokeskustelua siitä, millaisen suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa haluamme. Ideologisen keskustelun sijaan pöydällä olevia asioita on analysoitu mielestäni aika niukasti. Yritetään siis vähän katsoa mahdollisen paketin sisälle. Itse olen keskustelusta poiminut seuraavia elementtejä: maltilliset palkankorotukset, yhteisöveron roima lasku, maltillinen tuloveron kevennys, arvonlisäveron mahdollinen nosto sekä EK:n toive työrauhasäädösten tiukentamisesta. Näillä asiakokonaisuuksilla tavoitellaan palkansaajien ostovoimaa, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Tässä paketissa ainoa ostovoimaa lisäävä elementti on tuloveron lasku. Suomen valtio ottaa ensikin vuonna näillä näkymin seitsemän miljardia euroa lisälainaa. Eikö meidän nimenomaan pitäisi huolehtia siitä, että verokertymä pysyy kutakuinkin entisenlaisena, ettei lainanotto entisestään lisäänny? Työllisyyttä kasvattava elementti on yhteisöveron lasku, joka siis keventää yritysten maksamaa tuloveroa. Tällä pyritään houkuttelemaan lisäinvestointeja Suomeen, mutta mitään takuita sen vaikutuksesta ei siis ole. Yritysten maksama veroaste sen sijaan takuuvarmasti pienenee. Veroissa säästetty osuus voidaan maksaa ulos pääomatuloina. Monia irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja seuranneena uskallan väittää, että yritysverotus ei koskaan ole ollut se tekijä, minkä johdosta henkilöstön vähentämiseen on päädytty. Yritysten kilpailukyky sen sijaan rakentuu siitä, että ollaan parempia kuin kilpailijat siinä mitä tehdään. Arvonlisäverosta voi todeta, että täysimääräisesti sen maksaa vain kaupankäyntiketjun lopussa oleva kuluttaja. Yrityksethän voivat vähentää maksetun arvonlisäveron omista ostoistaan. Paineet syksyn palkkaneuvotteluissa ovat siis taas kerran melkoisen kovat. Esimerkiksi teknologiateollisuuden jäsenet ovat viimeisen kahden vuoden ajanjaksolla tyytyneet kahden prosentin nimelliskorotuksiin, kun samaan aikaan muilla sektoreilla korotukset ovat olleet jopa kolminkertaisia. Vientiteollisuudesta on samaan aikaan myös hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Tämän joustamisen jälkeen he eivät varmasti ole valmiita maltillisiin palkankorotuksiin yllä kuvatulla paketilla. Tuotanto ja tavaravienti ovat kai kaikesta huolimatta elpyneet ja yrityksillä menee tällä hetkellä selvitystemme mukaan kohtuullisen hyvin. Nyt on tavalla tai toisella meidän vuoromme. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Sami Lehtinen IOL:n hallituksen jäsen, vastuualueena koulutuspolitiikka Opetusministeri joutuu leikkaamaan menoja Hallitus saatiin kuin saatiinkin vaihdettua menneenä kesänä. Tilanne näytti paikoin jo toivottomalta. Hallitukseen opetusministeriksi Henna Virkkusen tilalle valittiin demareiden Jukka Gustafsson. Gustafsson on pitkän linjan poliitikko ja onkin ollut monen hallituksen salkkujenjakoarvailuissa mukana. Nyt hänelle paikka aukeni, mutta hankalalla hetkellä. Media sekä oppositio ovat pitäneet Kreikkaa ja EU:n kriisimaita jatkuvasti pinnalla. Tämä on poistanut huomion monesta muusta asiasta, kuten tulevista menoleikkauksista ja veronkorotuksista täällä kotimaassa. Menoleikkauksia on luvassa myös Gustafssonille. Meitä opiskelijoita kiinnostavat menoleikkauksista eniten opiskeluun liittyvät seikat. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu leikkauksia myös koulutuksesta. Leikkaukset koskevat kaikkia asteita myös ammattikorkeakouluja. Käytännössä leikkaukset tarkoittavat aloituspaikkojen vähentämisiä ja luultavasti sivupisteiden lakkautuksia. Lukiot sekä ammattikoulut ovat myös saksien välissä. Opetusministeri Gustafsson ei halua ottaa sen enempää kuin edeltäjänsäkään kantaa ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Tämä on kuitenkin sellainen asia, että jossain vaiheessa siihen on pakko ottaa kantaa, ja hetki tulee olemaan tällä hallituskaudella. Säästöjä on pakko saada. Opetusministeriö on painostanut ammattikorkeakouluja tiivistämään yhteistyötään ja rivejään. Suurempia fuusioita ei ole vielä tullut, mutta on mahdollista, että esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluilla ei enää kohta ole erillisiä rehtoreita. Kuulostaa läheiseltä yhteistyöltä. Insinöörejä ja insinööriopiskelijoita leikkaukset koskettanevat lähinnä tietotekniikan puolella. Todennäköisimmin muita insinöörialoja ei karsita ainakaan merkittävästi. Tämä on hyvin valitettava seikka. Niin Uusi Insinööriliitto kuin Insinööriopiskelijaliitto ovat ajaneet jo pitkään aloituspaikkojen karsimista. Ei ole järkeä kouluttaa viittä insinööriä, jos kahdelle on töitä. Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois. Tällöin ammattikorkeakoulut joutuvat kasvattamaan luokkakokojaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa. Valitettavasti irtisanomiset koskettavat usein nimenomaan opetushenkilökuntaa. Toinen uhkakuva on, ettei opetusministeriö määrittele tarkasti aloituspaikkaleikkauksien kohdetta ammattikorkeakouluille. Insinöörikoulutuksesta ammattikorkeakoulu saa hyvät rahat, mikä kasvattaa paineita lisätä nimenomaan insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja, sillä aloituspaikkojen vähennykseen liittyvät keskustelut ovat painottuneet humanistisille aloille. Aloituspaikkojen karsiminen on hyvä asia, sillä kaikille valmistuneille ei ole töitä. Pystyäksemme kuitenkin kilpailemaan laadukkailla insinööreillä globaaleilla markkinoilla on koulutukseen panostettava. Suomen pitää leikata aloituspaikkojen määriä, mutta ei koulutukseen käytettävää rahaa. Koulutukseen satsaamatta jättäminen on aina lyhytnäköisyyttä. Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois. 8

9 puheenjohtajan palsta Uusia kuvioita Uudessa Insinööriliitossa Syyskuu 2011 Pertti Porokari Liitoissa ei voida jäädä paikallaan polkemaan, vaan koko ajan on seurattava aikaa ja kyettävä uudistumaan. Pari vuotta sitten kilpailutimme kaikki vakuutustoiminnot ja saimme jäsenillemme huomattavaa etua. Nyt oli vuorossa jäsenetulehtemme, Talentumin Tekniikka ja Talous. Sama tilanne, kilpailutus kannatti. Saamme vuoden alusta jäsenillemme täysin uuden, laadukkaan tekniikan, talouden ja työelämän aiheisiin keskittyvän viikkolehden ja lukuisia uusia etuja jäsenillemme. Lehden kustantaa Sanoma Magazines Finland. Kevät ja kesä ovat olleet todella työn täyteistä aikaa liitossamme. Olemme käyneet neuvotteluja Tietoalan Toimihenkilöiden liittymisestä meidän jäsenyhdistykseksi. Tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa jäsenen asema paranee. Molemmat osapuolet siis lähestyivät asiaa puhtaasti jäsenen näkökulmasta. Silloin ratkaisun löytyminenkin on helppoa. Kävimme asioita läpi tarkasti Tietoalan Toimihenkilöiden hallituksen kanssa Lopuksi he päätyivät yksimieliseen ratkaisuun, että liittyminen meidän jäseneksi kannattaa tehdä. Hallitus päätti kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen päättämään asiasta. Meidän hallituksemme oli tehnyt myönteisen, yksimielisen päätöksen jo heinäkuussa. Yhteen liittyminen on osapuolille luontevaa, sillä suuri osa Tietoalan Toimihenkilöiden jäsenistä on insinöörejä ja työtehtävät teknisiä. Meillä taas on valmiina tuhansia alalla työskenteleviä jäseniä. Synergiaedut ovat selkeät ja liittymiselle on järkiperusteet. Väkisin rakennetut keinotekoiset yhteenliittymiset eivät yleensä toimi, vaan raukeavat omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin. Yksi suurimpia asioita yhteen liittymisessä on neuvotteluoikeuksien siirtyminen Insinööriliitolle. Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään siis heti Uuden Insinööriliiton nimissä. Aloitamme näin oman työehtosopimustoiminnan. Sopimuksen pysyminen omissa käsissä olikin Tietoalan Toimihenkilöille tärkein asia ja tämän pystyimme takaamaan. Toivotamme uudet ystävämme lämpimästi tervetulleeksi! INSINÖÖRI UUSI 9

10 jäsenedut Uusi jäsenetulehti ja runsaasti muita lehtietuja UIL:n jäsenetulehti vaihtuu ensi vuoden alussa, kun Sanoma Magazines Finland (SMF) tuo markkinoille uuden, modernin tekniikan viikkolehden. Yhteistyösopimus laajentaa tuntuvasti myös muita UIL:n jäsenten lehtietuja. Tekniikan viikkolehden ensimmäinen numero ilmestyy perjantaina Uutuutta on suunniteltu jo tämän vuoden alusta lähtien, ja suunnittelutyössä Sanoma Magazines Finland ja UIL ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Uusi lehti palvelee kaikkia tekniikan aloilla työskenteleviä asiantuntijoita ja päättäjiä. Viikkolehti pitää lukijansa ajan tasalla tekniikassa, taloudessa ja työelämässä, sanoo toimitusten esimies Tapio Kivistö, joka on vetänyt uuden lehden sisällön suunnittelua SMF:n Sisältöyksikössä. Haluamme nostaa yritysten ja organisaatioiden lisäksi näkyville ennen kaikkea tekijöitä. Lehden pitää tukea lukijoiden ammattitaitoa ja arvoa työmarkkinoilla, hän jatkaa. Lehti ilmestyy ensi vuonna 40 kertaa eli loma-aikoja lukuun ottamatta joka viikko. Se kokoaa ja listaa aina perjantaisin viikon tärkeimmät uutisasiat, pureutuu ketterästi kiinnostaviin ilmiöihin, taustoittaa isompia teemoja ja esittelee talous työelämä tekniikka Uusi jäsenetulehti tarjoaa lukijoilleen runsaan ja monipuolisen sisällön. mielenkiintoiset tekniikan alan ihmiset. Kevyempääkin materiaalia lehteen mahtuu. Tiedostahan ei nykymaailmassa ole pulaa, mutta olennaista on arvottaa, taustoittaa ja tarjoilla tärkeimmät asiat kiinnostavasti, asiantuntevasti ja napakasti. Lehdessä pitää olla myös elementtejä, jotka tekevät eri aiheet kiinnostavaksi kaikille lukijoille. Uskomme esimerkiksi, että lukijoita kiinnostaa aina, miten asioita on ratkaistu muissa työpaikoissa, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat tai vaikkapa millaisiin uusiin työelämän virtauksiin pitää varautua, Kivistö arvioi. Työelämän aiheet saavat tilaa UIL:n Pertti Porokari (vas.), SMF:n Petri Karjalainen, SMF:n Tapio Kivistö, UIL:n Mikko Wikstedt ja SMF:n Heikki Nurmela ovat valmistelleet yhteistyössä uutta jäsenetulehteä. Kuva: Tuomas Kolehmainen / Sanoma Magazines Finland. Lukijoiden kannalta merkittävä osio uudessa lehdessä on rekrytointisivut, jonne kootaan alan työpaikkailmoitukset sekä työelämään liittyviä juttuja ja haastatteluja. Merkittävä osa mediakokonaisuutta ovat myös lehden nettisivut, jotka avau- 10

11 Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata Sanoma Magazines Finlandin (SMF) lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan. tuvat samaan aikaan paperilehden ensimmäisen numeron kanssa. Myös mobiili- ja tabletversiot ovat jo suunnittelussa. Lehden päätoimittajana aloittaa syyskuun alusta Marko Haikonen. Hän siirtyy tehtävään SMF:n sisältä. Haikosen lähempi esittely ja tarkempaa tietoa uuden lehden sisällöstä kerrotaan syksyn aikana muun muassa nimi paljastetaan elo-syyskuun aikana. Nimen testauksessa on ollut mukana monia UIL:n jäseniä. Viikkolehden lisäksi UIL:n ja Sanoma Magazines Finlandin kesäkuussa solmima yhteistyösopimus tuo runsaasti uusia lehtietuja jäsenistölle. Suomen johtavan aikakauslehtikustantajan SMF:n valikoimassa on laaja valikoima tekniikka-, naisten-, yleis- ja lastenlehtiä. Monet lehdistä ovat oman alueensa markkinajohtajia. Valikoimaan kuuluvat muun muassa Tietokone, MikroBitti, Auto Bild, Tiede, Me Naiset, Kodin Kuvalehti, Gloria ja Aku Ankka. Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata näitä lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan, lupaa johtaja Heikki Nurmela SMF:stä. Jäsenetulehtivalikoimaa ja tarjouksia esitellään tarkemmin myöhemmin syksyllä muun muassa tässä lehdessä. Parempaa lukemista insinööreille U usi Insinööriliitto kilpailutti alkuvuonna jäsenetulehtensä. Kilpailutuksen voitti Suomen johtava aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finland (SMF). Perusteina oli muun muassa selkeästi edullisempi hinta. SMF myös nähtiin jäsenten kannalta ammattimaisemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi kumppaniksi. Tekniikan viikkolehti on erittäin tärkeä etu jäsenillemme. Uuden lehden konsepti ja sen takana oleva vahva osaaminen vakuuttivat meidät siitä, että suomalaiset insinöörit saavat jatkossa entistäkin parempaa luettavaa, sanoo UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Tavoitteenamme on pitkä yhteistyö, hän jatkaa. Koska UIL on mukana suunnittelemassa uutta lehteä, siitä muodostuu jäsenistön näköinen, oma lehti. Lehden suunnitteluvaiheessa se voidaan kohdentaa tarkemmin muun muassa eri ikä- ja ammattiryhmille. Uudessa lehdessä näkyy alueellisuus, sillä Sanomalla on laaja free lance -toimittajien verkosto maakunnissa. Heidän kauttaan lehteen saadaan myös paikallisia aiheita. UIL tilaa lehden jäsenkunnalleen. Sen saavat automaattisena jäsenetuna myös kahden viimeisen vuoden insinööriopiskelijajäsenet. (KT) UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mika Ahonen Aktiivisia insinööriopiskelij Kemin Insinöörioppilaat KeIO valittiin viime vuoden lopulla IOL:n vuoden paikallisyhdistykseksi. Perusteena on loistavasti sujunut uusien opiskelijoiden jäsenrekrytointi. Valinta olikin mukava lahja tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävälle yhdistykselle. 12

13 oita pohjoisesta Jukka Väisänen (vas.), Liisa Hepola, Dani Alaraudanjoki, Elisa Anttila ja Ida-Mari Lammi pohtivat kesällä, miten hyvin lähtenyttä uusien opiskelijoiden rekrytointia jatketaan ensi lukuvuonna. KeIO:n jäsenmäärä oli viime vuosina hiipunut, joten oli paljon potentiaalia rekrytoida lisää. Viime vuonna aktivoiduimme ja pidimme paljon standeja uusille opiskelijoille, kertoo Jukka Väisänen, viimevuotinen yhdistyksen puheenjohtaja. Tammikuussa aloitti yksi ryhmä, johon keskityttiin heti, jotta he liittyivät oitis jäseniksi. Kuulostelimme ständeillä, miksi aikaisemmin aloittaneet eivät olleet liittyneet jäseniksi. Sen perusteella tehostimme markkinointia ja perustelimme, miksi heidän kannattaa liittyä, Väisänen jatkaa. Hänen mukaansa monet sanoivat, ettei heille kerrottu kunnolla opintojen alussa, miksi kannattaa liittyä tai mikä Insinööriopiskelijaliitto oikein on. Väisänen aprikoi, että jos on pitkään ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa, niin asiat tuntuvat itsestään selviltä ja vaikeata huomata, mitä tietoa uusi tarvitsee. > > UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Jo työelämään siirtyneen Väisäsen mielestä opiskeluajassa parasta oli puheenjohtajavuosi. Ei puheenjohtajuus opinnoilta aikaa syönyt, vaan enemminkin vapaaajasta. Valmistuin tavoiteajassa, ensimmäisenä pitkään aikaan KeIO:n puheenjohtajista. Hän oli erilaisissa työryhmissä mukana, ja sitä kautta paljon paremmin sisällä koulun asioissa. Kun tiesi, mitä tapahtuu ympärillä, pystyi vaikuttamaan paremmin. Näistä kemiläisistä moni on valmis lähtemään työn perään etelään, vähintäänkin hakemaan uralle vauhtia, jos valmistumisen jälkeen pohjoisesta ei löydy töitä. Moni on myös halukas palaamaan. Koska uusi opiskelija ei tunne jäsenyyden hyötyjä, niin hänelle on aluksi selvitettävä pääkohdat niistä. Porkkanoina syksyn uusille oli kirjakaupan lahjakortti, jolla sai muutaman prosentin alennuksen. Liiton asiamiehet tarjosivat sämpyläkahvit standeillä liittyneille. Uusi hallitus kopioi rekrytahdin edeltäjältään Vuoden vaihteessa vaihtui koko KeIO:n hallitus. Nykyinen hallitus halusi jatkaa hyvin käyntiin lähtenyttä jäsenrekrytointia. Tänä vuonna on pidetty standejä heti tammikuusta alkaen. Syksyllä on tavoitteena saada kaikki uudet opiskelijat liittymään. Hallitus toteaa realistisesti, etteivät he voi saada niin paljon uusia jäseniä kuin viime vuonna. Lähes kaikki, jotka voivat liittyä, ovat jo liittyneet. Kuitenkin 18 uutta opiskelijaa aloitti tammikuussa ja saimme 23 uutta rekrytoitua. Aloitimme hyvin, hehkuttaa KeIO:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Dani Alaraudanjoki. Määrällisesti emme pääse samaan rekrytointitulokseen, mutta suhteellisesti voimme päästä parempaankin, hän jatkaa. Opintoja ja yhdistystoimintaa sopivassa suhteessa Hallituksen sihteeri Liisa Hepolalle paikallisyhdistystoiminta tuo vaihtelua opintoihin: opiskeluaika ei ole pelkkää puurtamista. Paikallisyhdistys tarjoaa paljon vapaa-ajan toimintaa. Olen saanut uusia ystäviä. Myös varapuheenjohtaja Elisa Anttila on tutustunut laajemminkin insinööriopiskelijoihin kuin ainoastaan oman luokan ihmisiin. Alaraudanjoki huomauttaa, että paikallisyhdistys tekee viihtyisän opiskelupaikan uusillekin opiskelijoille. Koko ajan ei jaksa pelkästään opiskella ja lukea kirjoja kämpillä. Pitää olla jotain, joka rikkoo arjen rutiinit. Hallituksen tutor- ja kv-vastaava Ida- Mari Lammikin kiittelee paikallisyhdistystoiminnan tuovan vaihtelua opiskelijaelämään. Verkostoituminen alkaa opintojen alussa. Kun valmistuu insinööriksi, niin on tuttuja töissä ympäri maata. Yhdistys tarjoaa tietoa ja tapahtumia Paikallisyhdistysten ykköstehtäviä ovat opiskelijaetujen ajaminen ja aktiviteettien järjestäminen. IOL:n paikallisyhdistyksellä tärkeä rooli on myös kertoa työelämäasioista sekä siitä mistä saa lisätietoa tai kenen puoleen kääntyä. KeIO:n suunnitelmissa syksylle on KeIO:n 20-vuotissynttäreiden järjestäminen. Kesällä oli vielä suunnitelmat kiinni laittamatta: tuleeko kutsuvierastapahtuma vai kaksi eri tapahtumaa, jolloin kaikki voisivat juhlia. Syksyllä alkaa IO-päiviin valmistautuminen. Tarjolla on myös Pohjois-Suomen insinööriopiskelijoiden kokoontuminen. Sählyturnauskin on tulossa. Tapahtumia on paljon ja jokaiselle aktiiville riittää töitä ja järjestelyjä. Insinööriopiskelijat ovat bileiden perässä: rastibileet ovat suosituimpia. Sählyturnaus kerää urheilutapahtumista eniten porukkaa, opiskelijat arvioivat. Kemiläisten vinkit uusille opiskelijoille: 14

15 Tuotantotaloutta opiskeleva Elisa Anttila arvostaa insinöörikoulutuksen käytännönläheistä opiskelutapaa sekä laajuutta ja monipuolisuutta. Tuotantotalous yhdistää kahta minua kiinnostavaa alaa. Hän mielii lisää yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, jotta opiskelijoiden työvalmiudet parantuvat, kun he tutustuvat, mitä kaikkea insinöörin toimenkuvaan voi kuulua. Anttila kehittäisi omaa koulutusohjelmaansa selkeyttämällä sisältöä ja toisaalta toteuttaisi useampien valinnaisten aineiden mahdollisuuden. Sähkötekniikasta valmistuneen Jukka Väisänen mielestä amk-insinöörin koulutus on parhaimmillaan, kun teoriaopetus ja käytännön soveltaminen onnistutaan yhdistämään hyvin. Sähkötekniikan insinöörejä tarvitaan moniin tehtäviin, jotka säilyvät tulevaisuudessakin ja joita ei voida siirtää ulkomaille. Hän toivoo, että aloituspaikkoja on kohdennettava enemminkin työelämän tarpeen eikä alan vetovoimaisuuden mukaan. Opintoihin hän olisi kaivannut hieman johtamisoppia, sillä monet sähköinsinöörit työskentelevät esimiehinä. Miten arvioit insinöörikoulutusta? Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Liisa Hepolaa tekniikka ja matemaattiset aineet ovat vetäneet aina puoleensa. Insinöörikoulutus tarjoaa riittävää laaja-alaisuutta. Insinöörinä voi sijoittua hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Hän arvostaa oman koulutusohjelman tarjoamia hyviä työllistymisnäkymiä. Konepuolen koulutuksen pariin pitää kalastella yhä enemmän myös naisia ja ylipäätään insinöörikoulutukseen lisätä pakollista työharjoittelua. Sähkötekniikkaa opiskeleva Dani Alaraudanjoki perustelee insinööriopintojaan sillä, että hän on tietoa janoava ihminen ja kiinnostunut esimiehen asemasta työelämässä. Vapaaehtoisen opiskelijatoiminnan myötä hän on saanut erilaisia koulutuksia, joissa hän on tutustunut uusiin ihmisiin ympäri Suomea. Se on antanut erilaista näkemystä opiskelusta muilla paikkakunnilla. Oman koulutusohjelman sisäistä ryhmähenkeä Alaraudanjoki kiittelee. Luokalla kaikki vetävät yhteen hileen ja auttavat toisia. Kun kaikilla on sama päämäärä ja paljon tukea ympärillä, kaikki onnistuvat saamaan paperit ajallaan koulusta. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Ida- Mari Lammilla on taustallaan lukion lisäksi sähkö- ja automaatioasentajan koulutus. Sen tähden insinöörikoulutus tuntui luontevalta jatkokoulutukselta. Jokainen opiskelee omasta tahdostaan ja sen huomaa oppilaissakin. Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta. Lammin mukaan Kemissä insinöörikoulutus on erittäin perinteinen ja jopa hieman vanha-aikainen. Hän toivoo, että koulutusohjelmia päivitettäisiin nykyaikaisemmiksi. Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Jari Hakala Kuvat: Johannes Tervo Pohjalaisopiskelijoista tehdään euroinsinöörejä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä opiskelevista tehdään euroinsinöörejä. Saksalaisen tekniikan opinahjon kanssa viritelty yhteistyö avaa mahdollisuuden kaksoistutkintoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä automaatiotekniikkaa opiskelevat elävät kauan odotettuja hetkiä. Saksan Aschaffenburgissa sijaitsevan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa pitkään viritelty yhteistyö on muuttunut suunnitelmista todeksi. Yhdeksän automaatiotekniikkaa opiskelevaa nuorta pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa sekä paineli Saksaan ammentamaan oppia koko kolmanneksi lukuvuodeksi. Vuoden opiskelu saksalaisessa ammattikorkeakoulussa avaa pohjalaisopiskelijoille portin kaksoistutkinnon suorittamiseen. Näin Saksaan opiskelemaan lähteneet saavat käytännössä suoritetuksi myös saksalaisen insinööritutkinnon. Samalla karttuu kielitaito. Myös opiskeluun kuuluvan työhar- joittelun voi suorittaa Saksassa. Neljännen ja samalla viimeisen opintovuoden opiskelijat suorittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opin ammentaminen perustuu oppilasvaihtoon. Saksasta Seinäjoelle saapuu saman verran opiskelijoita kuin Suomesta lähtee. Opetuskielenä kumpaisellakin opiskelijaryhmällä on englanti. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä hehkuttaa täysillä tarjolla olevan kaksoistutkinnon mahdollisuuksista. Ville Yliaho (oik.) ja Jouni Laakso aikovat viettää Saksassa koko kolmannen lukuvuoden. Näin tulee hankituksi myös saksalainen insinööritutkinto. 16

17 Ville Yliahon mukaan Saksaan opiskelemaan lähtemisen myötä tutustuu sekä paikalliseen kulttuuriin että paikallisiin ihmisiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä opastaa Saksaan lähtevää parivaljakkoa Ville Yliahoa (oik.) ja Jouni Laaksoa. Jouni Laaksoa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä kiinnostaa se, että kieliä oppii paremmin samalla tulee tutuksi uusi paikka. Nykyisin kansainvälisyys on tärkeää yrityksille. Me halusimme tuoda kansainvälisyyden jo opintoihin. Kun on suorittanut kahden maan insinööritutkinnon, niin se on valtava etu työmarkkinoilla. Työpaikkaa voi yhtä hyvin hakea sitten Saksastakin, Reinilä sanoo. Kielitaito karttuu Eivätkä kahdessa maassa tapahtuvan opiskelun edut tähän lopu. Reinilä näkee myös muuta hyvää. Kun opetuskielenä on englanti, niin siitä oppii käytännön englannin taidon. Kun muuten käytetään paljon saksan kieltä, niin silloin oppii saksan kielen. Opiskelijoista tulee hienosti sanottuna eurokansalaisia. Uskoisin, että tällaiset insinöörit kiinnostavat yrityksiä erittäin paljon. Yhdeksän koko lukuvuodeksi Saksaan lähteneen opiskelijan mukana matkaan lähti muutama opiskelija puolen vuoden vaihtoon. Näitä puolen vuoden pituisia vaihtoja on ollut jo aiemmin niin opiskelijoille kuin opettajille. Myös näillä opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan vielä toiset puoli vuotta. Yhdeksän Saksaan opiskelemaan lähteneen joukkoon kuuluvat myös Ville Yliaho ja Jouni Laakso. Parivaljakko kiinnostui oppilasvaihdosta ja mahdollisuudesta kaksoistutkintoon heti, kun siitä kuulivat. Oppilasvaihtoa alettiin mainostaa reilu vuosi sitten. Laaksoa kiinnostaa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä etenkin se, että hän ei ole aiemmin hirveästi ole ollut ulkomailla. Näin näen uusia paikkoja ja opin kieliä paremmin, Laakso sanoo. Yliahoa oppilasvaihdossa innostaa se, että näin hän pääsee tutustumaan maahan huomattavasti paremmin kuin turistina. Saan kokea kulttuurin ja tutustua paikallisiin ihmisiin. Myös kielikokemusta tulee lisää. Apua työn haussa Yliaho lähti matkaan ilman suuria odotuksia ja avoimin mielin. Työharjoittelupaikkaa ei kumpainenkaan nuori ole vielä itselleen katsonut. Reinilän mukaan mahdollisuus työharjoitteluun Saksassa voi avautua esimerkiksi paikallisen autoteollisuuden kautta. Aschaffenburgin ammattikorkeakoululla on erittäin hyvät suhteen esimerkiksi BMW:n alihankkijoihin. Teollisuus yleensä on siellä päin hyvin paljon samanlaista kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla, Reinilä kertoo. Aschaffenburgin alueella on konepajateollisuutta, missä tarvitaan automaatioihmisiä, jotka osaavat tehdä laitteita ja suunnitelmia. Yliaho uskoo, että tulevaisuudessa työpaikkaa hakiessa auttaa se, että on näyttöä ulkomailla opiskelusta. Olettaisin, että kaksoistutkinto on tosi suuri apu työn hakemisessa. Yliaholla on jo aiemmin kokemusta ulkomailla opiskelusta, sillä hän vietti viime lukukaudella kolme kuukautta Shanghain yliopistossa. Opetus tapahtui englanniksi ja osittain kiinaksi. Oppilasvaihto laajenee Reinilän mukaan eri kulttuurien tuntemusta vähätellään toisinaan: työnhaussa tästä on kuitenkin todellista hyötyä. Kun käydään kauppaa vaikka saksalaisten kanssa, on erittäin suuri etu siitä, kun tunnetaan kulttuuria ja tiedetään, kuinka saksalainen insinööri ajattelee asioista ja mikä on maan tapa. Lähtökohdat toimia maassa ovat aivan toiset, kuin jos ei tietäisi maasta mitään. Matkaan lähteneet saivat avustusta matkakustannuksiin Seinäjoen ammattikorkeakoululta. Lisäksi he saavat vielä EU:n kuukausittain maksaman Erasmus-rahan. Opintotuet voi kuitata normaaliin tapaan myös Saksassa. Opiskelijoiden asuntola sijaitsee ihan Aschaffenburgin ammattikorkeakoulun pihapiirissä. Olot lähteä sinne opiskelemaan ovat todella loistavat, Reinilä kertoo. Hänen mukaansa tulevaisuudessa oppilasvaihto jatkuu ja jopa laajenee. Vuoden Saksassa opiskelleet voivat Suomeen takaisin saavuttuaan kertoa kokemuksistaan Saksaan lähdössä oleville. Toimimme eräänlaisina tutoreina, Yliaho sanoo. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Opetuksen ja oppimisen merkitys uudelle tasolle Suomen ainoa mahdollisuus kilpailla insinöörikoulutuksessa on opetuksen laatu. Tekniikan tohtorin mukaan voimme olla edistyksellisiä luomalla uusia oppimismuotoja, joissa korostuu yhteisöllinen oppiminen ja joissa elinkeinoelämä on läsnä kampuksilla. 18 Insinöörit työskentelevät jatkossa yhä monimuotoisemmissa tehtävissä. Insinöörikoulutus antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin: hyvin teknisiin, mutta toisaalta myynti- ja markkinointitehtäviin. Tutkintoa voi suunnata sisällöllisesti monella tavalla ja myös työkokemusta hankkimalla. Lisäksi insinööriys on todella kansainvälinen ammatti. Insinöörit ovat yritteliäitä, uusien työpaikkojen luojia. Heitä tarvitaan, jotta hyvinvointia pystytään ylläpitämään, sanoo tekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki. Koulutusta pitää kuitenkin kehittää jatkuvasti. Tekniikan korkeakoulutuksella on poikkeuksellisen tiivis suhde toimintaympäristöönsä. Kun toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa suoraan tekniikan korkeakoulutuksen muutostarpeisiin. Haasteena on se, ettei toimita yksinomaan reaktiivisesti toimintaympäristön muutosten pohjalta, vaan vaikutetaan lisäksi korkeakoulutuksen kautta Tekniikan akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöstutkimus on strateginen ennakointitutkimus. Ei siis pelkästään tutkita sitä, mitä voisi tapahtua, vaan miten aiomme tehdä sen, jotta toivottava tulevaisuus toteutuu. Mukana on vahvasti sidosryhmien sitouttaminen toivottavan tulevaisuuden tekemiseen. Tutkimusprosessien eri vaiheessa toimintaympäristön kehittymiseen. Tuoreen tohtorin mukaan tarvetta on yhteisölliselle oppimiselle. Niin yksilöiden kuin organisaatioiden pitää kyetä oppimaan paremmin ja tehokkaammin. Nykyisellään tekniikan korkeakoulutus ei anna yhdessä oppimiselle riittävän hyviä valmiuksia. Korhonen-Yrjänheikki väitteli keväällä Aalto-yliopistossa suomalaisen insinöörikoulutuksen tulevaisuudesta. Hän tarkasteli tekniikan korkeakoulutusta kokonaisuutena: mukana oli insinöörikoulutus sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Jo opintojen aikana työkokemusta Insinöörikoulutuksemme yksi vahvuus on työkokemuksen hankkiminen. Monin paikoin maailmalla käytännön oppiminen alkaa vasta valmistumisen jälkeen, Korhonen-Yrjänheikki toteaa. Hänen mielestään työkokemusta pitää hyödyntää paremmin osana opintoja. on ollut yli 150 ihmistä mukana, myös UIL:n ja TEKin toimistoilta. Tutkimuksessa on käytetty osallistavia ryhmätyömenetelmiä eli samantyyppisiä menetelmiä, joita tekniikan tohtorin mielestä pitäisi enemmän hyödyntää insinöörikoulutuksessa. Lisätietoja: Insinööreillä on valmistumisvaiheessa keskimäärin reilun vuoden verran työkokemusta omalta alaltaan. Ajankohtainen keskustelu opintoaikojen lyhentämistarpeesta ei tue työharjoittelun tärkeyttä. Harjoittelu kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä insinööri osaa valmistuessaan. Yhteisöllisen oppimisen valmiudet kehittyvät työelämässä muun muassa tiimityössä. Korhonen-Yrjänheikin mukaan insinöörikoulutuksessa pitää uskaltaa kokeilla ja tehdä virheitä, koska luovuus ja uuden kokeilu ovat oppimisessa tärkeitä, ennen kaikkea ryhmässä. Yhteisöllisen oppimisen perustana ovat luottamus, avoimuus ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen. On myös kyettävä jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta. Muita olennaisia valmiuksia ja taitoja ovat muun muassa hyvä itsetuntemus, hyvät viestintätaidot,

19 kyky kuunnella ja systeeminen ymmärrys. Matemaattis-luonnontieteellisen pohjan ja tekniikan osaamisen tarve eivät katoa mihinkään, tekniikan tohtori painottaa. Sidosryhmäyhteistyötä on tiivistettävä Myös organisaatioiden on kyettävä yhteisölliseen oppimiseen ja sidosryhmiä pitäisi sitouttaa vielä tiiviimmin korkeakoulujen kehittämiseen. Korhonen-Yrjänheikin mukaan tähän suuntaan on selkeästi edettykin, mutta vielä on paljon töitä. Ammattikorkeakouluissa koulutuksen pitää olla jo lähtökohdiltaan työelämälähtöistä. Elinkeinoelämäyhteistyö ei ole luonteeltaan systemaattista, jotkut tekevät paljonkin, toisaalla tehdään vähemmän. Elinkeinoyhteistyön ei pidä kuitenkaan olla kaikkialla samanlaista, vaan sen on oltava kunkin korkeakoulun strategiassa määritelty. Korkeakoulun tasolla määritellään strategiset kumppanit, joiden kanssa tehdään yhteistyötä syvemmin. On myös luotava järjestelmä opettajien työelämäkokemuksen ja täydennyskoulutuksen kartuttamiseen ja elinkeinoelämäyhteistyön lisäämiseen. Ammattikorkeakouluilla on vastuu oman alueensa kehittämisestä, mikä sisältää läheisen yhteistyön pk-yritysten kanssa. Käytännön kehitysprojektit pkyritysten kanssa, jotka tukevat samalla myös opetuksen kehittämistä, hyödyttävät eri osapuolia. Tekniikan koulutusyksiköiden lakkauttamisia harkittava Vaikka ammattikorkeakoulut palvelevat aluettaan, niiden täytyy myös erikoistua, Korhonen-Yrjänheikki sanoo. Tutkimusten mukaan eri yksiköistä valmistuvilla amk-insinööreillä on huomattavia eroja työllistymisessä. He eroavat toisistaan myös matemaattis-luonnontieteellisissä ja muissa työelämävalmiuksissa sekä tekniikan osaamisessa. Kun eroja on samassakin koulutusohjelmassa, niin voi pohtia, minkälaisia eroja on koulutuksen laadussa. Uskon, että on tarvetta vähentää insinöörien kokonaiskoulutusmäärää ja lakkauttaa heikoimpia yksiköitä. Laadullista työllistymistä pitää mitata: työllistyykö omaa koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tätä mittaria on hyödynnettävä korkeakoulujen rahoituksessa. Kati Korhonen-Yrjänheikki ehdottaa väitöstutkimuksensa perusteella, että ammattikorkeakoululakia muutetaan: yliopettajan pätevyysvaatimuksiin pitää lisätä tohtorin tutkinnon rinnalle maisteritason tutkinto ja 10 vuoden työkokemus. Jos on opettajana käytännönläheisessä ammattikorkeakoulussa, niin on oltava vahva käytännön pohja. Maisteritason tutkinto ja vankka työstä oppimisen kautta hankittu osaaminen on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto yliopettajan työhön kuin tekniikan alan jatkotutkinto. Uusi opiskelija, vaadi uraohjausta oppilaitoksessasi! Tekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki kehottaa nuoria opiskelijoita miettimään heti opintojen alusta lähtien, millaista työtä haluaa tehdä. Insinöörit työllistyvät laajasti erilaisiin tehtäviin. Sen takia on tärkeätä, että hankkii työkokemusta opintojen aikana ja miettii järjestelmällisesti omaa uraansa. Opintojen aikana tutustuu paremmin tekniikan alaan ja parin erilaisen harjoittelupaikan kautta näkee paremmin, mistä pitää, mistä ei. Ei kannata kiinnittyä heti ensimmäiseen kesäpaikkaan. Iso osa insinööriopintojen kursseista on pakollisia, mutta usein esimerkiksi harjoitustöitä pystyy suuntaamaan oman kiinnostuksensa pohjalta. Lisäksi kannattaa valita vapaaehtoisia kursseja, jotka tukevat toivottavaa uraa, Korhonen-Yrjänheikki vinkkaa. Menkää vaihtoon ulkomaille! Kaikki tutkimukset osoittavat, että insinöörin työ ja toimintaympäristö ovat kansainvälisiä. Valmiuksia kansainvälisyyteen saa itse menemällä ulkomaille. Kielitaidon lisäksi oppii tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen yllättävissä tilanteissa. Korhonen-Yrjänheikki kannustaa verkostoitumiseen opintojen aikana: sekä muiden opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen ihmisten kanssa. Hän muistuttaa myös, että oppilaitoksessa voi suorastaan vaatia uraohjausta. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Mika Ahonen Tornion alueella Outokumpu on suuri työnantaja, joka työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia. Kesällä yksi heistä oli insinööriopiskelija Janne Jauhola. Kesä pomona Musiikissa, metsästyksessä ja kalastuksessa mieli lepää ja ne ovat vastapainoa työlle ja opinnoille, sanoo insinööriopiskelija Janne Jauhola. 20

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa!

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa! Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 34 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot