Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön riskiprofiili. Pirjo I Korhonen Anja Saalo Tiina Pensola Eero Priha

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön riskiprofiili. Pirjo I Korhonen Anja Saalo Tiina Pensola Eero Priha"

Transkriptio

1 Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön riskiprofiili Pirjo I Korhonen Anja Saalo Tiina Pensola Eero Priha Työterveyslaitos Helsinki

2 2 LUKIJALLE Työterveyslaitos laatii vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toimialojen työterveys ja turvallisuusriskiprofiileja rekisteritietojen perusteella. Vuonna 2010 yhdeksi kohteista valittiin eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan ja vuonna 2010 valmistuneiden työpaikkatapaturmaselvitysten nojalla teollisuuden huolto- ja kunnossapito. Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastoa, kunnossapitoyhdistys Promaint ry:ä, Työturvallisuuskeskusta ja Suomen työsuojelualan yritysten liitto ry:ä (STYL), Tampereen teknillistä yliopistoa, Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa ja Kelaa yhteistyöstä. Helsingissä 7. maaliskuuta 2011 Tekijät

3 3 Abstract A statistical view of the occupational health and safety of industry maintenance workers in Finland Pirjo Irmeli Korhonen*, Anja Saalo*, Tiina Pensola** and Eero Priha* Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland* Rehabilitation Foundation, Helsinki, Finland** Objective. This survey presents an up-to-date statistical view of the occupational health and safety of Finnish industry maintenance workers (IMW). Methods. We analysed the numbers of accidents at work, occupational diseases, depression, mental disorders, musculoskeletal disorders, sickness absences, reasons for disability pensions and the relationship between occupation and mortality, using data obtained from various Finnish institutions: the Finnish Institute of Occupational Health, the Federation of Accident Insurance Institutions, the Social Insurance Institution of Finland, and Statistics Finland. Results. The number of IMW accidents at work declined in the period About 50% of accidents at work caused sickness absences of 0 3 days, and less than 8% caused sickness absences of over 30 days, disability pension or death. In Finland, IMWs suffer approximately only 0 2 fatal accidents per year. In Finland, the most common carcinogens used in maintenance work are chromium (VI) compounds, nickel and its inorganic compounds, cadmium and its compounds, polycyclic aromatic hydrocarbons, benzene, asbestos, and ceramic fibres. The most common registered occupational diseases are noise-induced hearing loss, diseases caused by asbestos, skin diseases and repetitive strain injuries. During the study period, total mortality of IMWs did not differ from the mortality of other employees. However, violent and accidental deaths occurred slightly more often among IMWs, and the incidence of disability pensions was about 20% higher than average. Disability due to musculoskeletal disorders was the most common. Men had a higher incidence of injury- and poisoning-related disability pensions. Disability due to cardiovascular disease was also common among men. However, both depression-related pensions and sick leaves were fewer among IMWs. Conclusions. Occupational health and safety was generally of an acceptable standard. However, the incidence of disability pensions was about 20% higher among IMWs than among other employees, especially those due to musculoskeletal disorders and cardiovascular disease.the detailed health data given here should be used to guide preventive measures and health interventions among this group of workers.

4 4 Tiivistelmä Teollisuuden kunnossapidon työterveys- ja turvallisuusriskiprofiili Pirjo Irmeli Korhonen*, Anja Saalo*, Tiina Pensola** and Eero Priha* Työterveyslaitos, Helsinki, Finland* Kuntoutussäätiö, Helsinki, Finland** Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön työterveys- ja turvallisuusriskiprofiili perustuu suomalaisista työolorekistereistä analysoituun tietoon. Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön työpaikkatapaturmien lukumäärä väheni ajanjaksolla % työpaikkatapaturmista aiheutti alle kolmen päivän poissaolon ja alle 10 % yli 30 pv:n poissaolon, työkyvyttömyyseläköitymisen tai kuoleman. Suomessa teollisuuden huolto- ja kunnossapitotehtävissä kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia tapahtuu 0 2 kpl vuodessa. Yleisimmät työpaikkatapaturmissa vahingoittuneet kehon osat ovat sormet, silmä(t), kädet, jalat, polvet, selkä, selkäranka ja nikamat. Tyypillisimpiä teollisuuden kunnossapidon vammoja ovat haavat ja pinnalliset vammat (47 %), sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset (19 %), tärähdykset ja sisäiset vammat (16 %), luunmurtumat (6 %), palovammat, syöpymät ja paleltumat (5, 4 %). Vuonna 2007 ASA-rekisteriin ilmoitettiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistunutta teollisuuden kunnossapidon työntekijää. Huolto- ja kunnossapitohenkilöstö altistuu kromi-, nikkeli- ja kadmiumyhdisteille esimerkiksi hitsauksessa ja asbestille vanhojen rakenteiden purkamistyössä. Meluvammat, asbestisairaudet, ihotaudit ja rasitussairaudet ovat tyypillisiä työperäisiä sairauksia. Kunnossapitotyötä tekevien kuolleisuus ei poikennut suuresti palkansaajien kuolleisuudesta ajanjaksolla (5 % > keskimäärin palkansaajamiehille). Kunnossapitotehtävissä toimivilla oli hieman enemmän väkivaltaisia ja tapaturmaisia kuolemia kuin palkansaajamiehillä keskimäärin. Yleisimpiä työkyvyttömyyseläköitymissyitä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (1. sija), verenkiertoelinten sairaudet (2. sija), vammat, myrkytykset ja ulkoisten syiden seuraukset (3. sija). Mielenterveyden häiriöhin perustuvat eläkkeet olivat kunnossapitotyössä keskimääräistä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Muihin teollisuustehtävissä toimiviin verrattuna sairauspoissaoloja ei ole kunnossapitoalalla toimiville kertynyt poikkeavasti. Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön työterveys- ja turvallisuusriskejä voidaan merkittävästi vähentää tekemällä työtehtävistä kokonaisvaltainen riskinarviointi ennen töiden aloittamista ja ja käyttämällä työssä tarkoituksenmukaisia riskinhallintakeinoja, kuten esimerkiksi henkilönsuojaimia, suojakäsineitä, silmä- ja putoamissuojaimia sekä hengityksensuojaimia.

5 5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 6 2 YLEISTÄ Kunnossapidon vaarat ja riskit Kunnossapito, työterveys ja turvallisuus Turvallisuuden hallinta on järjestelmällistä vastuunkantamista 9 3 TAPATURMAT KUNNOSSAPITOTÖISSÄ Työpaikkatapaturmatilanne Työpaikkatapaturmakuvauksia Esineiden käsittelyssä ja käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä sattuu ja tapahtuu Aineen vuoto, irtoaminen, purkautuminen tai valuminen voi yllättää Huolimattomuus ja epäjärjestys aiheuttavat työtapaturmia Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien kuvauksia Työkokemus ei takaa työturvallisuutta Tapaturmavaarat on poistettava työpaikalta Työpaikkatapaturmissa kuolleet toimivat usein palvelun tuottajina Tyypilliset kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat Rengas räjähti Kemiallinen aine voi huumata, syövyttää, tappaa, syttyä ja räjähtää Säiliöön hukkuminen Työntekijän oma virhe tai huolimattomuus Yleisimmät tapaturmatekijät kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa TOT-raporttien suosittelemat toimenpiteet onnettomuuksien torjumiseksi 29 4 ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE 31 5 AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT 32 6 AMMATTI JA ELINIKÄ 36 7 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET 38 8 SAIRAUSPOISSAOLOT 39 9 TYÖTERVEYSHUOLTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA Teollisuuden kunnossapidon työterveys ja turvallisuusriskiprofiili Suosituksia kunnossapidon työterveys ja turvallisuuden hallintaan Järjestelmällinen lähestymistapa Kokonaisvaltainen riskinarviointi Koulutus Laitteiden hankinta Alihankinta Kunnossapito on jatkuva prosessi Viitteet ja tietolähteet 45

6 6 1 JOHDANTO Selvitykseen on koottu ja analysoitu tietoa teollisuuden kunnossapitosektorin työterveys- ja turvallisuusriskeistä Suomessa. Selvitys antaa kokonaiskuvan teollisuuden kunnossapitosektorin työntekijöiden työterveys- ja turvallisuusriskeistä perustuen vuonna 2010 ilmestyneisiin selvityksiin, oppaisiin, eri tilastolähteisiin, työperäisten sairauksien rekisteriin ja ASA-rekisteriin sekä Maintenance and OSH A statistical picture - Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston julkaisuun (2010) ja EU-OSHA:n tiedotteisiin. Tilastokeskuksen Toimialaluokituksessa 2008 teollisuuden kunnossapito ei ole omana luokkana, minkä seurauksena käytetyt hakurajaukset vaikuttavat selvitykseen tuloksiin. Suomen teollisuuden kunnossapitohenkilöstön lukumääräksi on arvioitu henkilöä, mutta tarkkaa lukumäärää ja vuosittaista lukumäärän vaihtelua ei tunneta. Huolto- ja kunnossapitohenkilöstön työtapaturmatietoa on haettu tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämästä tapaturmapakista ja TOT- tietojärjestelmästä (kuolemaan johtaneet työtapaturmat) seuraavilla hakukriteereillä: - teollisuus, työpaikka, työtehtävä 52 (= kunnossapito/huolto/korjaus/säätö) vuosina Selvityksen muissa osioissa Altistuminen työympäristön haittatekijöille, Ammattitaudit, Ammatti ja elinikä, Sairauspoissaolot ja Työkyvyttömyyseläkkeet hakukriteerinä käytettiin Tilastokeskuksen ammattiluokituksen 2001 ammattiluokkaa 723 teollisuusympäristössä. Tilastokeskuksen ammattiluokalla 723 tarkoitetaan koneasentajia ja korjaajia. Yleisellä tasolla ammattiluokan 723 kuvataan ylläpitävän moottoreiden, ajoneuvojen, koneiden ja mekaanisten laitteiden kuntoa. Tyypillisiä työtehtäviä ovat sovittaminen, asennus, huoltaminen ja korjaaminen. Työympäristön haittatekijöille altistuminen ja ammattitaudit osion tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämiin rekistereihin. Ammattia ja elinikää, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia tietoja on selvitetty yhteistyössä KELAn, Kevan, Valtionkonttorin ja eläkevakuutuslaitosten kanssa.

7 7 2 YLEISTÄ Kunnossapidolla* tarkoitetaan teknisiä, hallinnollisia ja työnjohdollisia toimia, joilla pyritään säilyttämään tai palauttamaan työympäristön (rakennusten ja laitosten), laitteiden tai kuljetusvälineiden toimintakyky (1) ja estämään niiden vikaantuminen tai toimintakyvyn heikkeneminen. * Association Française de Normalisation. Terminologie de la maintenance. Norme NF-EN X , AFNOR, Saint-Denis La Plaine, kesäkuu 2001 Kunnossapitoa ovat: tarkastus testaus mittaus vaihto säätö korjaus vian havaitseminen osien vaihto huolto Kunnossapito voi olla: - Ehkäisevää (ennakoivaa), jolloin sillä pyritään toimintakunnon ylläpitämiseen. Ehkäisevä kunnossapito on tavallisesti suunniteltua ja järjestelmällistä, ja se perustuu laitteen valmistajan ohjeisiin - Korjaavaa (ennallistavaa), jolloin sen tavoitteena on toimintakunnon palauttaminen; korjaava kunnossapito on ennakoimatonta ja satunnaista, ja sen vaarat ja riskit ovat yleensä suuremmat kuin ehkäisevän kunnossapidon. Kunnossapitotyöt vaihtelevat erittäin pienistä töistä, kuten hehkulampun tai tulostimen väriainekotelon vaihdosta, suuriin töihin, kuten voimalaitoksen määräaikaishuoltoon.

8 8 Kuva 1. Kunnossapidon osa-alueiden rooli Suomessa. Lähde: Kunnossapitoyhdistys Kunnossapidon vaarat ja riskit Kunnossapitotöitä tehdään kaikilla toimialoilla ja lähes joka ammatissa. Kunnossapitotyöt kuuluvat useimpien työntekijöiden eivät pelkästään teknikoiden ja insinöörien jokapäiväisiin työtehtäviin. Kunnossapitotöitä tekevät työntekijät saattavat altistua työtehtävissä kemiallisille, fysikaalisille, biologisille tai fyysisesti kuormittaville vaaratekijöille, esimerkiksi: - Tuki- ja liikuntaelinten sairauksille (TULES), kun he työskentelevät vaikeissa asennoissa ja joskus myös vaikeissa ympäristöoloissa - Asbestille vanhojen rakennusten, teollisuuslaitosten ja koneiden kunnossapidon yhteydessä - Hapenpuutteelle suljetuissa tiloissa - Melulle, tärinälle, säteilylle, kuumuudelle ja kylmyydelle - Kemikaaleille (esimerkiksi rasvat, liuottimet, syövyttimet) - Biologisille vaaroille (esimerkiksi hepatiitti A, legionellabakteeri) - Pölylle, kuten esimerkiksi syöpää aiheuttavalle puupölylle - Kaikenlaisille tapaturmariskeille (esimerkiksi putoamiset ja törmäykset koneen osiin)

9 9 2.2 Kunnossapito, työterveys ja turvallisuus Kunnossapitotyöllä voi olla vakavia seurauksia paitsi siihen suoraan osallistuvien työntekijöiden myös muun henkilöstön ja jopa ulkopuolisten turvallisuudelle ja terveydelle, ellei turvallisia työkäytäntöjä noudateta eikä työtä tehdä kunnolla. Kunnossapito voi aiheuttaa vahinkoa työntekijöille ja muille pääasiallisesti seuraavissa tilanteissa: Kunnossapidon aikana voi sattua työtapaturma tai vahinko. Esimerkiksi konetta korjaavat työntekijät voivat loukkaantua, jos kone käynnistetään vahingossa tai jos he altistuvat vaarallisille aineille tai työskentelevät vaikeassa asennossa. Huolimaton kunnossapito, esimerkiksi väärien osien käyttö korjauksissa tai osia vaihdettaessa, voi aiheuttaa vakavia työtapaturmia. Kunnossapidon laiminlyönti voi lyhentää laitteiden tai rakennusten käyttöikää ja aiheuttaa tapaturmia. Esimerkiksi varaston vaurioituneen lattian korjaamatta jättäminen voi aiheuttaa trukkionnettomuuden sekä vahingoittaa työntekijöitä ja lähellä olevia tavaroita. 2.3 Turvallisuuden hallinta on järjestelmällistä vastuunkantamista Koska kunnossapitoon liittyy monenlaisia vaaroja, ne on sisällytettävä yrityksen kokonaisvaltaiseen riskien hallintajärjestelmään. Se edellyttää perusteellista riskinarviointia, jossa otetaan huomioon ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat työterveys- ja turvallisuusvaaratekijät toimintaprosessien aikana.

10 10 3 TAPATURMAT KUNNOSSAPITOTÖISSÄ Suomessa huolto- ja kunnossapitotöiden työvoimapanos on vuosittain noin henkilötyövuotta. Suurin osuus huolto- ja kunnossapitotöistä tehdään julkisissa palveluissa, teollisuudessa sekä kauppa- ja ravintola-alalla. Teollisuuden kunnossapidossa työskentelee noin työntekijää. Kunnossapitoalan yrityksiä Suomessa toimii noin Tapaturmaselvitys perustuu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakkiin sekä TOTtietojärjestelmään (TOTTI). Tapaturmapakki on Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tietojärjestelmä, jonka avulla hallinnoidaan tietoja korvaukseen johtaneista työtapaturmista ja ammattitaudeista. TOT-tietojärjestelmällä ylläpidetään tietokantaa TOT-tutkintaan otetuista kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista. Huolto- ja kunnossapitotöihin liittyy erityisiä riskejä, jotka lisäävät tapaturmien mahdollisuutta. Tehtävien työtapaturmariskialttiuteen vaikuttavat mm. työskenteleminen koneiden läheisyydessä, monimutkaiset laitteistot ja prosessit sekä töiden suorittaminen lyhyellä varoitusajalla ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Automaation myötä useat teollisuuden toiminnot voidaan suorittaa etäämpänä prosesseista, mutta huolto- ja kunnossapitotehtäviä tullaan jatkossakin suorittamaan yhä monimutkaisempien koneiden ja laitteiden parissa. Merkittäviä tapaturmatekijöitä teollisuuden huolto-ja kunnossapitotöissä: - Vaarallinen työmenetelmä - Toiminta koneen tai laitteen ollessa käynnissä - Puutteet työn opastuksessa ja riskien arvioinnissa - Koneiden suojauksissa tai turvalaitteissa Tapaturmapakissa selvityksen rajauksina käytettiin vuosiluokkia , työtehtävämuuttujaa 52 (kunnossapito, huolto, korjaus, säätö), vahinkoluokkaa P (Työpaikka) sekä Tilastokeskuksen Toimialaluokituksen 2008 toimialaluokkaa C (Teollisuus).

11 11 Lukumäärä Työpaikkatapaturmien lukumäärä/vuosi (TOL2008) Kunnossapito Teollisuuden työpaikkatapaturmat Kaikkien palkansaajien työpaikkatapaturmat Kuva 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä teollisuuden kunnossapitotehtävissä, teollisuudessa ja kaikilla toimialoilla vuosina Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotehtävissä työpaikkatapaturmien lukumäärä väheni vuosina Työpaikkatapaturmia tapahtuu kunnossapidossa vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin.

12 12 Teollisuuden kunnossapidon työpaikkatapaturmien vakavuusaste % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 49,5 47,8 53,3 54,5 51, ,8 15,7 13,3 15,1 13,9 13,6 19,7 18,6 18,2 18,2 16,4 17,2 8,3 9,5 7,6 7,2 8,4 8,5 5,7 6,8 5,5 4 5,3 5,4 0,8 0,1 1,3 1,1 0,1 1,1 0,9 0,1 0 1,7 0,9 0,2 0,1 1,6 0,8 0,1 0 1,3 0,9 0, pv 4-6 pv 7-14 pv pv pv pv pv eläke kuollut Kuva 3. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä sattuneiden työpaikkatapaturmien vakavuusaste sairauspoissaolopäivien mukaan vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008). Vakavia yli 30 päivän sairauspoissaoloja, eläköitymisen tai kuoleman aiheuttaneita työpaikkatapaturmia on rekisteröity teollisuuden kunnossapidossa Suomessa alle 8 %. Työpaikkatapaturmia huolto- ja kunnossapitotöissä sattuu eniten koneenkorjaajille, koneistajille, koneenasentajille ja sähkö- ja puhelinasentajille. Erityisesti puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä; paperin ja kartongin valmistuksessa, metallirakenteiden ja niiden osien valmistuksessa ja muiden metallituotteiden valmistuksessa sekä massan valmistuksessa sattuu työpaikkatapaturmia. Vakavista työpaikkatapaturmista voidaan erityisesti nostaa esiin putoamis-, kaatumis-, liukastumis-, puristumis- ja ruhjoutumistapaturmat, sillä niiden osuudet olivat selvästi suurempia seurauksiltaan vakavissa kuin lievissä työpaikkatapaturmissa. Vakavissa työpaikkatapaturmissa työntekijöiltä loukkaantuivat usein sormet, jalat, kädet sekä olkapää/olkanivel.

13 Työpaikkatapaturmatilanne Tapaturmatekijöiden tunnistaminen on edellytys tapaturmien torjuntatyölle. Tapaturman aiheuttaja kuvaa tekijää (kone, esine, aine tms.), jonka voidaan katsoa vaikuttaneen eniten tapaturman syntymiseen. Aiheuttajalla pyritään löytämään työympäristöstä tai siinä käytettävästä teknologiasta ne vaaratekijät, jotka johtavat tapaturmiin joko suoranaisesti tai välillisesti, työntekijän oman käyttäytymisen kautta. Aiheuttaja muut alle 1 % kuljettimet, köysiradat pakkaus- ja täyttökoneet hitsaus-, nidonta-, ja muut kokoamislaitt. muut liikkuvat tai siirret. koneet ja lait moottorit, voimansiirtol. energian muuntol siirrettävät tikkaat melu, paine, tulipalo, valokaari, valo ym. käsikäyttöiset työkalut kiint.portaat, katot, aukot, parvekkeet ym aiheuttajasta ei tietoja vaḥselvityksessä sorvit, jyrsimet, hiomak., höylät, porat irtojätteet putket, letkut, venttiilit, liitoskplt, ym muut kiinteät koneet ja laitteet käsikäyttöiset konetyökalut muut luettelemattomat aiheuttajat kemialliset, radioakt., biologiset aineet kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym käsityökalut materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet 1 1 1,1 1,3 1,3 1,3 1,4 1,5 1,8 1,8 1,9 2,2 2,9 3 4,2 4,4 4,4 9,4 12,6 11,8 29, % Kuva 4. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä sattuneet työpaikkatapaturmat aiheuttajan mukaan vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008).

14 14 Työpaikkatapaturmat kohdistuivat ensisijaisesti sormiin (27,7 %), silmiin (17,1 %), käsiin (8,2 %) ja jalkoihin (7,8 %). Kehon osa muut alle 1 % 6,9 useat kehon alueet selkä, muut kuin edellä mainitut alueet rintakehä ja kylkil., nivelet ja lapal. ml jalkaterä kasvot ranne olkapää ja olkanivel pää, aivot, selkäydinhermot ja -verisuonet nilkka käsivarsi, kyynärpää mukaan lukien 1,2 1,6 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,1 3,5 4 selkä, ml. selän alueen selkär. ja nikamat 5,7 jalat, mukaan lukien polvet käsi 7,8 8,2 silmä(t) 17,1 sormi (sormet) 27, % Kuva 5. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä sattuneet työpaikkatapaturmat kehon osan mukaan vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008).

15 15 Vamman laatu äänen ja värähtelyn vaikutukset useita samantasoisia vammoja äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaik. amputoimiset ja irti repeämiset ei tietoa myrkytykset ja tulehdukset muut yllä luokittelemattomat vammat palovammat, syöpymät ja paleltumat luunmurtumat tärähdykset ja sisäiset vammat sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset haavat ja pinnalliset vammat 0,2 0,3 0,4 0,4 0,8 1,5 2,5 5,4 6, ,1 47, % Kuva 6. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä sattuneiden työpaikkatapaturmavammojen laatu vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008). Tavallisimpia vammoja Suomessa ovat haavat ja pinnalliset vammat (47,2 %), sijoiltaanmenot ja nyrjähdykset (19,1 %) sekä tärähdykset ja sisäiset vammat (16 %).

16 16 Alla olevassa kuvassa on esitetty Itävallan, Italian, Suomen ja Espanjan kunnossapidon tapaturmatyyppien prosentuaalinen jakautuminen vuosina Kuva 7. Itävallan, Italian, Suomen ja Espanjan kunnossapidon tapaturmatyypit vuosina Lähde: EUROSTAT Käännös kuvan tekstiin: Wounds and superficial injuries - Haavat ja pinnalliset vammat Dislocations, Sprains and Strains - Sijoiltaanmeno, Nyrjähdys, Venähdys Sprains ja Strains - Nyrjähdyksiä ja Venähdyksiä Superficial injuries - Pinnallisia vammoja Bone fractures - Luunmurtumat Other types of dislocations sprains and strains - Muun tyyppinen Sijoiltaanmeno, Nyrjähdys, Venähdys Other types of wopunds and superficial injuries - Muun tyyppiset haavat ja pinnalliset vammat Closed fracturures - Murtumat Dislocations - Sijoiltaanmeno Concussions and internal injuries - Aivotärähdyksiä ja sisäisiä vammoja

17 17 Työsuoritus kulkun. tai siirtol. ohjaus tai matkustam. paikallaan oleminen työpisteessä työsuorit. ei tietoa vahinkoselvityksessä 0,5 2 2 muut luettelemattomat työsuoritukset 3,7 koneen käyttäminen 7,2 taakan käsivoimin siirtäminen 9,7 henkilön liikkuminen 15,3 esineiden käsitteleminen käsikäytt. työkaluilla työskenteleminen 29,7 29, % Kuva 8. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä sattuneet tapapaikkaturmat työsuorituksen mukaan vuosina Työsuoritus: kuvaa henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista. Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008). Suurin osa työpaikkatapaturmista tapahtui tilanteessa, jossa käytettiin käsikäyttöistä työkalua (29,8 %), käsiteltiin esinettä (29,7 %), henkilön liikkuessa (15,3 %), taakkaa käsivoimin siirrettäessä (9,7 %) tai konetta käyttäessä (7,2 %).

18 18 Poikkeama väkivalta, järkyt. tilanne, poik. läsnäolo 0,1 sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo poikkeamasta ei tietoja vah.selvityksessä 1,5 1,8 muut luettelemattomat poikkeamat 5,9 aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 10,3 10,4 putoaminen, hyppääminen, kaatum., liukast. 13,1 aineen valuminen, purkaut. vuotaminen, ym. 17,2 terävään esineeseen astum., kolhiminen, ym lait., työk. tai eläimen hallinnan menett. 19,6 20, % Kuva 9. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöiden työpaikkatapaturmat poikkeaman mukaan vuosina Poikkeama: viimeinen tapahtumaa edeltänyt tapahtuma. Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008). Työpaikkatapaturmaa edeltää jokin tapahtuma, joita olivat esimerkiksi laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen (20,2 %), terävään esineeseen astuminen tai itsensä kolhiminen (19,6 %) ja aineen valuminen, purkautuminen tai vuotaminen työpaikalla (17,2 %).

19 19 Vahingoittumistapa vaaralliset aineet nielemällä eläimen tai ihmisen purema, potku jne. hapensaannin estyminen kylmyys vaaralliset aineet hengittämällä muu sähkön, lämpöt. tai aineen aiheut. vah valokaari, salama vah.tavasta ei tietoja vah.selvityksessä sähköisku 0 0,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,5 0,6 0,9 kuumuus muut luettelemattomat vahingoittumistavat vaaralliset aineet - iholle tai silmiin äkillinen fyys. tai psyyk. kuormittuminen puristuminen, ruhjoutuminen iskeytyminen kiinteää pintaa vasten liikk. aiheuttajan osuma tai törmääminen 3,2 4,1 7,6 12,2 12,5 16,5 17,9 leikkaavan, terävän ym esineen aiheut. vah 22, % Kuva 10. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöiden työpaikkatapaturmat vahingoittumistavan mukaan vuosina Vahingoittumistapa: Tapa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008). Teollisuuden kunnossapidon työpaikkatapaturmia aiheuttivat terävät esineet (22,9 %), työntekijän osuminen liikkuvaan esineeseen tai törmääminen ( 17,9 %), putoaminen (16,5 %), puristuminen ja ruhjoutuminen (12,5 %), äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (12,2 %) ja vaarallisten aineiden joutuminen silmiin tai iholle (7,6 %).

20 20 Kuva 11. Kunnossapidon työtapaturmat sukupuolen nojalla Itävallassa AT, Espanjassa ES, Suomessa FI ja Italiassa IT. (EUROSTAT). Suomessa naisten osuus kunnossapitotyössä on alle 20 %. Itävallassa naisten osuus on noin 58 % ja miesten osuus noin 42 %. Ikä ,9 11,5 11,3 12,5 12,7 13,2 13,7 10,4 % ,1 1,6 0 0, yli 64 Kuva 12. Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöiden työpaikkatapaturmat ikäjakauman mukaan vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2010 (TOL 2008).

21 Työpaikkatapaturmakuvauksia Esineiden käsittelyssä ja käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä sattuu ja tapahtuu Teollisuuden huoltoon ja kunnossapitoon liittyvissä työpaikkaonnettomuuksissa työntekijöitä loukkaantui selvästi eniten käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn ja esineiden käsittelyn yhteydessä. Kuten kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa, myös seurauksiltaan lievemmissä työtapaturmissa, tapaturmat usein aiheutuivat työkoneen hallinnan menetyksestä. Esimerkkejä: Asentaja katkaisi putkea kulmahiomakoneella. Katkaisun aikana kone haukkasi ja asentaja menetti koneen hallinnan. Kulmahiomakoneen laikka osui asentajaa sormeen. Työntekijä teki huoltokohteessa töitä, kunnes löi vahingossa itseään vasaralla sormeen. Työntekijä oli vaihtamassa leikkurinterää. Uutta terää asentaessa vahingoittuneen käsi osui vahingossa terään aiheuttaen etusormeen haavan. Huoltomies oli irrottamassa mutteria, kun työkalu lipsahti ja ranne venähti. Huoltoasentaja leikkasi mattopuukolla muovia. Mattopuukon terä viilsi huoltoasentajan sormeen haavan. Huoltomies oli vaihtamassa koneen moottoria. Koneen moottoria nostaessa moottori lipsahti, jolloin huoltomies yritti saada sitä käsin kiinni. Moottori aiheutti huoltomiehen käteen viiltohaavan. Kunnossapitotyötä tehnyt huoltomies nosti suojakantta, jolloin kannen reuna viilsi sormeen haavan. Kolhiintumistapaturma; huoltomies löi päänsä noustessaan, kätensä tai muun ruumiin osan työtehtävän suorituksen yhteydessä kyykkyasennossa. Laitoshuoltotyössä vahingoittunut sai leikkurin terien tasapainottamisen yhteydessä viiltohaavan sormeensa Aineen vuoto, irtoaminen, purkautuminen tai valuminen voi yllättää Harvinaisia eivät myöskään olleet tapaukset, joissa työtapaturma syntyi aineen valumisen, purkautumisen tai vuotamisen yhteydessä. Yleisimpiä näistä tapauksista olivat roskien, metallisirujen, kipinöiden sekä pölyn aiheuttamat silmävahingot. Valuva, purkautuva tai vuotava aine (kaasu, höyry, huuru, aerosoli, neste, pöly) voi olla lisäksi terveydelle vaarallinen (esim. tappava hengitettynä) tai aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaran. Esimerkkejä roiskeiden aiheuttamista työtapaturmista: Työntekijä korjasi konetta, kun silmään lensi pölyä. Työntekijä oli puhdistamassa rasvakeittimien täyttöputkea, kun sai kuumat öljyt käsilleen. Työntekijä sai metallisirun silmään käyttäessään kulmahiomakonetta.

22 Huolimattomuus ja epäjärjestys aiheuttavat työtapaturmia Esiin voidaan nostaa vielä työpaikkatapaturmat, joissa työntekijä oli iskeytynyt kiinteää pintaa vasten. Tällaisia työtapaturmia syntyi usein liukastumisten, kaatumisten ja putoamisten seurauksena tilanteissa, joissa työntekijä on ollut esimerkiksi tikapuilla, portailla tai jossain vaikeassa huoltokohteessa. Monessa tapauksessa selittävänä tekijänä voitiin pitää virhearviota sekä huolimattomuutta. Esimerkkejä: Työntekijä nousi huoltotasolle pitäen kädellä kiinni kaiteesta. Käsi lipesi ja työntekijä putosi alas Huoltotyöntekijä oli kiipeämässä tikapuita alas. Työntekijän nilkka nyrjähti kun työntekijä poistui tikapuilta huolimattomasti Huoltomies oli kävelemässä portaita alas ja kompastui. Kuva 13. Työpaikkaonnettomuuksia aiheuttaneet tapaturmatekijät ja puutteet (n = 22) teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöissä. Lähde: Teollisuuden huolto ja kunnossapito -opas. Tekijät: Tampereen teknillinen yliopisto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TOL2002) ja STM 2010.

23 Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vuosina Lukumäärä Teollisuuden kunnossapito Teollisuus (sis.kunnossapito) Kaikki Kuva 14. Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vuosina Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TOL2008) 3.4 Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien kuvauksia Tampereen teknillinen yliopisto selvitti teollisuuden huolto- ja kunnossapitotöihin liittyviä kuolemaan johtaneita työtapaturmia Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämästä TOTtietojärjestelmästä vuosina perustuen toimialaluokitukseen 2002 (TOL2002). Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotyötapaturmiksi luokiteltiin vain ne tapaukset, joissa työn suorittajana oli kunnossapidon tai huollon ammattilainen. TOT- tietojärjestelmään oli kirjattu vuosien välillä kaikkiaan 433 työpaikkaonnettomuutta. Näistä 23 kpl voitiin luokitella teollisuuden huolto-, kunnossapito-, säätö- tai korjaustyössä sattuneeksi työpaikkatapaturmaksi. Kyseisissä työpaikkatapaturmissa menehtyi kaikkiaan 25 työntekijää Työkokemus ei takaa työturvallisuutta Tyypillinen teollisuuden huolto- tai kunnossapitotyössä menehtynyt työntekijä omasi vähintään viiden vuoden työkokemuksen alalta. Työkokemus ei ole tae siitä, että työt suoritettaisiin turvallisesti. Työkokemuksen myötä työntekijä tottuu työpaikan vaaranaiheuttajiin eikä

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 1 5.8.2013 / JP Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2007 2012 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2012 yhteensä 385

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Puutuotteiden valmistus TOT 1/2003. Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Hakkurin hoitaja. Puutuotteiden valmistus 20

Puutuotteiden valmistus TOT 1/2003. Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Hakkurin hoitaja. Puutuotteiden valmistus 20 TOT-RAPORTTI 1/03 Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen nieluun TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hakkurin hoitaja oli lähtenyt tarkistamaan viilujätekuljettimen toimintaa kuljetintunneliin.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013*

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA : 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* AMMATTILUOKKA (2) 10 terveyden-/sairaanhoitotyö 4419 4486 4875 5429 5397 5707 03 opetustyöt 2112

Lisätiedot

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet.

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet. 1 2 3 4 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat Tapaturmasta on aiheutunut yli kolme työkyvyttömyyspäivää, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole mukana näissä lukumäärissä Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet

Lisätiedot

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry Turvallisesti töissä Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen 1. Mitä tilastot kertovat 2. Turvallisuusmittareista 3. Murskamittari tutuksi ja käyttöön 4. Kohti nollaa tapaturmaa Meilahden sairaalan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm.

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm. TOT-RAPORTTI Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 7/07 Tapahtumakuvaus Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 5/06. Laitosmies putosi kattotuoleja korjattaessa 4 metriä betonilattiaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Talonrakennus TOT 5/06. Laitosmies putosi kattotuoleja korjattaessa 4 metriä betonilattiaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 5/06 Laitosmies putosi kattotuoleja korjattaessa 4 metriä betonilattiaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kiinteistöyhtiö saneerasi teollisuushallia. Meneillään oli kattotuolien vahvistaminen.

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

lastauslaiturilta ja löi päänsä

lastauslaiturilta ja löi päänsä TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 25/08 Työntekijä putosi lastauslaiturilta ja löi päänsä Putoamiskohta Työntekijä NN (51 v.) oli sähkötukkuliikkeen keskusvarastolla tyhjentämässä

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2014

Toimialan onnettomuudet 2014 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 016 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 11/2003. Elementtiasentaja jäi puristuksiin kaatuneen nosturiauton ohjaamon ja vieressä olleen toisen nosturiauton väliin

Talonrakennus TOT 11/2003. Elementtiasentaja jäi puristuksiin kaatuneen nosturiauton ohjaamon ja vieressä olleen toisen nosturiauton väliin TOT-RAPORTTI 11/03 Elementtiasentaja jäi puristuksiin kaatuneen nosturiauton ohjaamon ja vieressä olleen toisen nosturiauton väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 46-vuotias elementtiasentaja

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011 Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2011 LÄHTÖKOHDAT JA ILMOITETUT TAPAUKSET Työn taustaa Poikkeamien luokittelu Toimintamalli: Lomake Ilmoitettujen tapausten lukumäärät

Lisätiedot

Rengas tyhjeni räjähdysmäisesti lukkorenkaan murruttua renkaan vaihdon yhteydessä TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rengas tyhjeni räjähdysmäisesti lukkorenkaan murruttua renkaan vaihdon yhteydessä TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 20/06 Rengas tyhjeni räjähdysmäisesti lukkorenkaan murruttua renkaan vaihdon yhteydessä Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 6/10

TOT-TUTKINTA TOT 6/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla.

Lisätiedot

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY)

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY) Koulutustarpeiden analyysi -kysely Grant agreement nr. 2011-3988 / 001-001 Koulutustarpeiden analyysi -kysely () THESEIS I TERVEYS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS YMPÄRISTÖTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖILLE Toimitusnumero

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 8/10

TOT-TUTKINTA TOT 8/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Maataloustyöntekijä puristui kalkinlevitinvaunun levitinaukkoon TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Maataloustyöntekijä puristui kalkinlevitinvaunun levitinaukkoon TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 16/07 Maataloustyöntekijä puristui kalkinlevitinvaunun levitinaukkoon TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Maatilan töihin palkattu maataloustyöntekijä NN (58 v.) levitti traktorilla ja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti

Lisätiedot

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010 Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla Vuosiraportti 2010 Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L-vastuualueen hankkeilla

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 1 Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 26.1.2012 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalouden

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää).

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää). Työsuojelutoimikunta 3 17.03.2016 Kaupunginhallitus 155 25.04.2016 Työsuojelutoimikunta 30 21.09.2016 Kaupunginhallitus 350 10.10.2016 Työtapaturmat vuonna 2015 161/01.04.01/2016 TSTMK 17.03.2016 3 Valmistelu:

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/06 Tapahtumakuvaus Raudoittaja NN väänsi runkovaiheessa olevan liikerakennuksen toisen kerroksen

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rakentaminen TOT 7/00. Maalari putosi parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakentaminen TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Rakentaminen TOT 7/00. Maalari putosi parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakentaminen TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI 7/00 Maalari putosi parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kaksi maalaria piti tupakkataukoa parvekkeella, jossa ei ollut kaiteita. Miehet istuivat parvekkeella betonikärryjen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 13/01. Rakennusmies putosi 24 m puretun savupiipun kuilun pohjalle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies.

Talonrakennus TOT 13/01. Rakennusmies putosi 24 m puretun savupiipun kuilun pohjalle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. TOT-RAPORTTI 13/01 Rakennusmies putosi 24 m puretun savupiipun kuilun pohjalle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kaksi rakennusmiestä oli peruskorjattavan koulurakennuksen katolla tarkoituksenaan

Lisätiedot

Korjaamotoiminta 13/00. Asentajaharjoittelija jäi nostimelta pudonneen kuljetusalustan takaosan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Asentajaharjoittelija

Korjaamotoiminta 13/00. Asentajaharjoittelija jäi nostimelta pudonneen kuljetusalustan takaosan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Asentajaharjoittelija Korjaamotoiminta 13/00 TOT-RAPORTTI 13/00 Asentajaharjoittelija jäi nostimelta pudonneen kuljetusalustan takaosan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Metsäkoneiden kuljetusalustalle asennettiin

Lisätiedot

Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä

Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 10/10 Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä Maalari NN (54-v.) hiekkapuhalsi teräksisen hissikuilun valumuottia sisäpuolelta. Todennäköisesti NN kaatui,

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Hissit Tukesin hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. hissien asennus-, muutos-, korjaus- ja huoltotyöt hissejä tarkastavien

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2010 8 7 6 Kaikki tapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2009 100 työntekijää kohti 5 4 3 2 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat

Lisätiedot

EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa

EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa Tiina Lius Osaamista ympäristön parhaaksi. Golder Associates on maailman suurimpia yksityisiä ympäristö- ja geotekniikan alan konsulttiyrityksiä.

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Pyöräkuormaajankuljettaja. koneen jäähdyttäjää

Pyöräkuormaajankuljettaja. koneen jäähdyttäjää TVL Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT-TUTKINTA TOT 8/08 Pyöräkuormaajankuljettaja putosi työpukilta pestessään koneen jäähdyttäjää Pyöräkoneenkuljettaja NN (60-v.) pesi pyöräkuormaajan jäähdyttäjää

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuorma-autonkuljettaja jäi yllättäen liikkeelle lähteneen vetoauton ja viereen pysäköidyn perävaunun väliin

Kuorma-autonkuljettaja jäi yllättäen liikkeelle lähteneen vetoauton ja viereen pysäköidyn perävaunun väliin TVL Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT-TUTKINTA TOT 6/08 Kuorma-autonkuljettaja jäi yllättäen liikkeelle lähteneen vetoauton ja viereen pysäköidyn perävaunun väliin Kuorma-autonkuljettaja NN (39-v.)

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 10/04. Vuokrattu rakennusmies putosi 6. kerroksen parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus 45 B

Talonrakennus TOT 10/04. Vuokrattu rakennusmies putosi 6. kerroksen parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus 45 B TOT-RAPORTTI 10/04 Vuokrattu rakennusmies putosi 6. kerroksen parvekkeelta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies (21 v., vuokrattu), joka työskenteli päätoteuttajan työnjohdon ja valvonnan

Lisätiedot

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja TOT-RAPORTTI Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin 3/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon

Lisätiedot

Metallin pintakäsittely. Metallityöntekijä putosi rakenteilla olevan teollisuusrakennuksen katolta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Metallin pintakäsittely. Metallityöntekijä putosi rakenteilla olevan teollisuusrakennuksen katolta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 15/02 Metallityöntekijä putosi rakenteilla olevan teollisuusrakennuksen katolta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 50-vuotias metallityöntekijä oli asentamassa kattopeltejä rakenteilla

Lisätiedot