Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN JULKAISUJA 1/2004 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma Ohjelman tarkistus 2003 HELSINKI

2 Julkaisija Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Osoite PL 20 (Pohjoisesplanadi 11 13) Helsingin kaupunki Puhelin (09) 1691 Tilaukset, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjasto jakelu puh. (09) sähköposti ISBN X ISSN Painopaikka Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki

3 Sisällysluettelo sivu ESIPUHE 5 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ 6 2. PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN PERUSTELUT Pyöräilyn nykytilanne ja kehitysnäkymät Liikenneturvallisuus Pyöräilyn terveyshyödyt Pyöräilyn ympäristöhyödyt ja kestävä kehitys Kaupunkilaisten mielipiteitä pyöräilystä PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Tiedotus ja markkinointi Yleismarkkinointi Valistus, turvallisuus ja ympäristövaikutukset Valistus ja turvallisuus Valvonta Lasten ja nuorten liikennekasvatus Pyöräliikenneverkko Yleistä verkosta ja sen ominaisuuksista Pyöräilyn suunnittelu ja rakentaminen Kunnossapito Viitoitus ja muu opastus Pyöräilyn oheispalvelut Pyörien pysäköinti ja säilytys Kuljetus joukkoliikennevälineissä Harrastuspyöräily 33 YHTEENVETO 35 3

4 4 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma

5 ESIPUHE Pyöräily ja sen edistäminen on niin Suomessa kuin muuallakin edelleen nousussa. Pyöräilyn edut koko yhteiskunnan kannalta on yleisesti tiedostettu. Ensimmäinen valtakunnallinen pyöräilypoliittinen ohjelma Suomessa valmistui vuonna 1993, Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma vuonna 1996, YTV:n pyöräilystrategia vuonna 2000 ja uusittu valtakunnallinen ohjelma vuonna Pyöräilyn lisäämiseen liittyy monia yhteiskuntataloudellisia etuja. Sillä on yleinen kansanterveyttä kohentava vaikutus, minkä merkitys on korostumassa. Liikennöinti- ja liikenneinfrastruktuurin kustannuksissa säästetään ja liikenteen aiheuttamat ulkoiset kustannukset kuten melu, päästöt ja kasvihuonekaasut vähenevät ja liikenteen tarvitsema tila vähenee. Samalla ympäristön laatu ja viihtyisyys paranevat. Pyöräily helpottaa omaan asuinseutuun tutustumista ja lisää vastuuntunnetta siitä. Osa näistä eduista näkyy valtion tai kaupungin taloudessa nopeasti, osa hitaammin ja osa on vaikeasti mitattavissa. Pyöräilyn lisäämiseen liittyy yksilön kannalta merkittäviä etuja. Pyöräily vahvistaa niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä ja parantaa siten elämänlaatua. Se on monin verroin autolla ajoa halvempaa. Se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet luontoelämyksiin ja lisää sitä kautta ihmisten viihtyvyyttä. Haittapuolina on pelätty jalkakäytävillä pyöräilyn sekä onnettomuuksien mahdollista lisääntymistä. Ehdotetuilla rakentamis-, kunnossapito- ja liikennevalistustoimenpiteillä nämä vaarat ovat minimoitavissa. Kokemus on osoittanut, että pyöräilyn osuuden kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja myös resursseja siihen. Tässä suhteessa Helsinki on hyvässä asemassa, koska kaupungin pyörätieverkkoa on rakennettu jo yli 30 vuotta. Kaikissa niissä kaupungeissa, joissa pyöräilyä on voimakkaasti kehitetty, ovat sekä asukkaat että luottamusmiehet olleet hyvin tyytyväisiä pyöräilyn avulla saavutettuihin tuloksiin. Pyöräilyn edistämistä koskevat mm. kaupunginhallituksen päätös vuodelta 1994 sekä YTV:n hallituksen vuonna 2000 hyväksymä YTV:n pyöräilystrategia, joissa molemmissa on asetettu tavoitteeksi pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Pyöräilyn edistämistä käsitellään myös kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymässä Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Ohjelmassa käsitellään pyöräilyn edistämiseksi tarvittavia kokonaan uusia tai lisätoimia. Jo tehtyjä, edelleen tarpeellisia ja ylläpidettäviä asioita, ei siten ole juurikaan käsitelty. Hyvä esimerkki tällaisesta on HKL:n hoitama kaupunkipyörähanke. 5

6 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työryhmän tehtävänä on käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa saattaa päätökseen pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmassa esitetyt vielä ajankohtaiset toimenpiteet. Lisäksi työryhmän on pyrittävä toteuttamaan myös pääkaupunkiseudun pyöräliikenteen strategiasuunnitelman ja Uutta pontta pyöräilyyn -ohjelman muut Helsingin oloihin soveltuvat tavoitteet sekä tehtävä ehdotuksia pyöräilyn edistämiseksi. Työryhmän tulee raportoida työstään kaupunginhallitukselle vuosittain. Tämä raportti on ajantasaistettu toimenpideosuus Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmasta. Perustelut on esitetty hyvin lyhyesti. Lisäksi raportissa on käsitelty lähinnä sellaisia em. ohjelmien ehdotuksia, joita ei ole toteutettu tai jotka vaativat vielä lisätoimenpiteitä. Ohjelman toimenpiteet on kiteytetty seuraaviksi teemoiksi: tiedotus ja markkinointi n valistus ja kasvatus n pyöräliikenneverkko n pyöräilyn oheispalvelut Tarkasteltu aineisto on Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma (Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A, 6/1996), YTV:n Pyöräliikenteen strategiasuunnitelma (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2000:1) sekä liikenne- ja viestintäministeriön Uutta pontta pyöräilyyn, Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2001). Lisäksi työryhmässä on kuultu ulkopuolisina asiantuntijoina Mauri Myllylää liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin -projektista, Kari Silfverbergiä Helsingin ympäristökeskuksesta, Pasi Kotroa Helsingin Poliisilaitokselta sekä Mari Miettistä sosiaali- ja terveysministeriöstä valtion terveysliikuntaprojektista. Edelleen työryhmä on käyttänyt Maailma Kylässä -tapahtuman kyselyaineistoaan sekä kaupungin kotisivujen verkkokeskusteluaineistoa. Työryhmä on pyrkinyt ottamaan huomioon myös uudet pyöriin perustuvat liikuntamuodot, kuten skeittaus ja rullaluistelu. Pyöräilyä koskevia suunnitelmia ja ehdotuksia tulee soveltaa uusien liikkumismuotojen edistämiseen. Työryhmän jäsenet ovat: Hannu Kalajoki, pj., kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto Antero Naskila, siht., kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto Pekka Isoniemi, rakennusviraston katuosasto Mikko Koivistoinen, rakennusviraston viherosasto Tapani Koivula, opetusviraston kiinteistöyksikkö Kristina Niklander, kaupunginkanslian tiedotustoimisto Sonja Pekkola, sosiaaliviraston sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöpalvelukeskus Ulla Sara, liikuntaviraston tekninen yksikkö Risto Sutinen, nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osasto Annikki Thoden, terveysviraston johdon tukiyksikkö ( asti) Matti Törrönen, terveysviraston johdon tukiyksikkö ( alkaen) Johanna Vilkuna, ympäristökeskuksen ympäristön suojelu- ja tutkimusyksikkö Jukka-Matti Laakso, Helsingin Polkupyöräilijät -HePo ry 6

7 2. PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN PERUSTELUT 2.1 Pyöräilyn nykytilanne ja kehitysnäkymät Historia Pyöräily on ollut Helsingissä varsin suosittua luvun alusta aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen autoilun lisääntyessä ja kaupungin laajetessa pyöräily väheni ja varsinkin sen suhteellinen merkitys pieneni. Uudelleen pyöräilyn suosio alkoi Helsingissä nousta 1970-luvun alussa osana pyöräilyn uutta tulemista niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Pyöräilyn kasvu jatkui Helsingissä vuoteen 1984 asti, kasvun ollessa suurimmillaan 10 % vuodessa. Tuolloin pyöräilyn kasvu pysähtyi ja luvun loppupuolella pyöräily monin paikoin jopa väheni. Paras selittäjä tälle oli henkilöautoliikenteen voimakas kasvu luvun lamavuosina pyöräilyn määrä kääntyi uudelleen nousuun, mutta vuosikymmenen puolivälissä kasvu jälleen pysähtyi ja sen jälkeen pyöräily on kantakaupunkia lukuun ottamatta polkenut paikoillaan. Nykyiset pyöräilijämäärät Liikennesuunnitteluosasto laskee vuosittain pyöräliikenteen määrää yhteensä 12 automaattisessa konepisteessä, joista neljässä läpi vuoden (kuva 1). Lisäksi lasketaan käsin vuosittain koko- tai puolenpäivän laskentoina niemen rajan vilkkaimmat pisteet sekä eri puolilla kaupunkia suunnittelua varten tarvittavia pisteitä. Joka kolmas vuosi lasketaan käsin niemen ja kantakaupungin rajan kaikki ylityskohdat. Kevyen liikenteen väylillä pyöräilijöitä on esikaupunkialueilla kesäisin yleensä selvästi jalankulkijoita enemmän, pääväylien varsilla jopa kymmenkertaisesti. Laajat seudullisen pyöräliikenteen haastattelututkimukset on tehty vuosina 1983 ja Jatkossa on ajatuksena tehdä pyöräilystä erillistutkimuksia ja kerätä pyöräliikenteen suorite-, matkamäärä- ja kulkutapaosuustiedot osana YTV:n yleisiä liikennetutkimuksia, koska näistä saadaan tältä osin luotettavinta tietoa. Seuraava tällainen tutkimus on tarkoitus tehdä YTV:ssä vuonna Luotettavimpana arviona ja pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteen lähtökohtana pyörämatkojen osuudesta kaikista matkoista nykytilanteessa voidaan pitää YTV:n vuoden 2000 liikennetutkimusta ja siitä laskettua 6 prosentin pyörämatkaosuutta vuositasolla. Taulukkoon 1 on koottu laskentaja tutkimustietoa pyöräliikenteestä Helsingistä. Kantelettarentie Kuusisaaren silta Hesperian puisto Lauttasaaren silta, etel. Kehä-Vantaanjoen silta Nordenskiöldinpolku Eläintarhanlahti Veräjämäen silta Eteläesplanadi Kulosaaren silta, pohj. HELSINGIN KONEELLISET PYÖRÄLASKENTAPISTEET Turunlinnanpolku Vuoden ympäri laskettava piste Vuosaarensilta, etel. ja pohj. Kuva 1: Helsingin kaupungin pyöräliikenteen vakiolaskentapisteet. (Lisäksi kaupungin rajalla Tarvonsalmessa, Vihdintiellä ja Kehä 3:lla Keravanjoen kohdilla on naapurikaupunkien hoitamat Tiehallinnon konepisteet.) 7

8 Pyöräilyn määrissä ovat alueelliset erot pääkaupunkiseudulla pienenemässä. Niemen asukkaat pyöräilevät vielä toistaiseksi muita vähemmän. Esikaupunkialueilla pyöräillään sen sijaan saman verran kuin Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä miehet pyöräilevät naisia enemmän; erityisesti kantakaupungissa asuvat nuoret miehet (18-29 v.) pyöräilevät huomattavasti enemmän kuin muualla seudulla asuvat saman ikäiset miehet tai naiset. (Pyöräliikennetutkimus, YTV 1997) Taulukko 1: Pyöräliikennetietoja Helsingistä Asia Määrä tai osuus Pyöräilijämäärät kesällä 1 - tavallinen määrä pyöräteillä pp/vrk - vilkkaimmilla reiteillä niemen rajalla n Pyöräilee ainakin silloin tällöin kesäisin 2 n henkeä Pyöräilee ainakin silloin tällöin kesäisin 3 n henkeä useamman kerran viikossa 3 n Pyöräilyä liikuntamuotona harrasti 4 n henkeä Talvipyöräilytalvella useamman kerran - viikossa pyöräilevien määrä 5 n henkeä - osuus kesäpyöräilijöistä 5 n. 7-8 % - keskustan pyöräteillä talvella 1 n. 200 pp/vrk Pyörämatkojen osuus kaikista matkoista - kesällä hellesäällä % - em. osuus muutettuna vuositasolle n. 7.5 % - arvio normaalitasosta 6 n. 6.0 % Pyörämatkojen keskipituus 2 n. 4.5 km Polkupyöriä 2 n kpl 1 Liikennesuunnitteluosaston laskennat 2 Pyöräliikennetutkimus (YTV 1997) (hellesäät koko ajan) 3 Arvio normaalikesästä 4 Liikuntatutkimus Pyöräliikennetutkimus (YTV 1997), Talvipyöräilytutkimus (Jaloin-projekti 2002) 6 Liikennetutkimus (YTV, syksy 2000) Tuleva kehitys Pyöräilyn lisäämiseksi tulee toisaalta saada mukaan uusia ihmisiä ja toisaalta lisätä nykyisten pyöräilijöiden aktiivisuutta. Samalla tulee pyrkiä pitämään kaikki nykyiset pyöräilijät polkimilla. Nämä tavoitteet edellyttävät sekä olosuhteiden parantamista että pyöräilyn markkinointia. Pyöräilijöiden tulee kokea, että pyöräilyä arvostetaan, kaupunki haluaa edistää pyöräilyä ja että he ovat tervetulleita liikenteeseen. Kehitysaskelista tulee tiedottaa selkeästi. Helsingissä on mahdollisuuksia pyöräilyn huomattavaan lisäämiseen kaikilla pyöräilyn osa-alueilla sekä kesäpyöräilyä lisäämällä että kausivaihtelua pienentämällä. Esim. Kööpenhaminassa pyörämatkojen osuus on kolminkertainen Helsinkiin verrattuna. Siellä pyörämatkojen osuus työmatkoilla on 32 %, ja tavoitteena on edelleen kasvattaa pyöräilyn osuutta. Helsinkiä suuremmissa Amsterdamissa ja Münche-nissä pyörämatkojen osuudet ovat 25 % ja noin %. Münchenissä on tavoitteena nostaa pyörämatkojen osuus vuoteen 2015 mennessä prosenttiin. Euroopassa lisääntyvään pyörämatkailuun liittyy myös Helsingissä taloudellisia mahdollisuuksia matkailualalla. Talvella pyöräilymäärät ovat Helsingissä n. 6-8 % kesän määristä, kun ne Oulussa ovat noin 35 %. Niinpä Helsingin talvipyöräily on myös kaksinkertaistettavissa. Toisaalta vallitsevat yhteiskunnalliset ja maankäytölliset kehityssuunnat ovat yleensä enemmänkin pyöräilyä vähentäviä kuin sitä lisääviä. Tästä syystä pyöräily ei kasva itsestään, vaan vaatii runsaasti työtä ja toimenpiteitä. Kaikki ne kaupungit, joissa pyöräilyn osuus on korkea ja kasvanut viime vuosina, ovat myös voimakkaasti panostaneet pyöräilyn edistämiseen. 8

9 Teknologinen kehitys ei ehkä tuo suuria mullistuksia pyöräilyyn, mutta pyöräliikenneverkon laatuvaatimukset ovat kasvamassa. Pyöräkanta muuttunee monimuotoisemmaksi ja vaatii lisää tilaa. Kolmipyöräiset pyörät tulevat yleistymään jonkin verran sekä tavarapyörinä että iäkkäiden ja tasapainohäiriöistä kärsivien pyörinä. Myös lasten kuljetukseen tarkoitettuja peräkärryjä ja tandempyöriä tulee lisää. Kaksi- tai kolmipyöräiset nojapyörät ovat myös alkaneet yleistyä. Skootterimopojen määrä tullee kasvamaan, mikä edellyttää turvallisuussyistä niille sallituilta reiteiltä hyvää standardia. Samoin pyörämatkojen pituuksien kasvaessa tarvitaan entistä parempaa pääraittien laatutasoa. Ns. uudet lajit rullaluistelu ja skeittaus ovat molemmat kasvaneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suosituinta skeittaus se on vuotiaiden poikien keskuudessa. Ala-asteikäisistä pojista sitä harrastaa ainakin silloin tällöin yli 40 %. Kaupungin kannan mukaan skeittaus on liikuntamuoto siinä kuin muutkin, vaikka se toisaalta häiritsee meluisuudellaan. Tarve uusien skeittipaikkojen rakentamiseen on suuri. Tosin kokeneempien skeittaajien harrastaman katuskeitin olemukseen kuuluu näkyä siellä, missä on ihmisiä. Pieni, mutta kasvava skeittaajien kanssa samankaltainen erityisryhmä ovat temppupyöräilijät. Rullaluistelu on kaikenikäisten laji. Helsinkiläisnuorista joka neljäs rullaluistelee vähintään kerran viikossa. Rullaluistelu on tehokasta kuntoliikuntaa. Normaalisti se on rauhallista etenemistä, vaikkakin nuorten keskuudessa rullaluistimilla temppuilu on lisääntymässä. Rullaluisteluun riittävät nykyiset kevyen liikenteen väylät, mutta päällysteen tulee olla tasaista asfalttia tai laatoitusta. Rullaluistelijat välttävät suojatiekohtia, koska se sekoittaa rytmin ja alamäkikohdissa jarruttaminen on monille työlästä. Rullaluistelun näkökulmasta pitäisi joitakin hiekkatieosuuksia asfaltoida ja pyöräteiden päällysteitä uusia hieman nykyistä useammin. 2.2 Liikenneturvallisuus Helsingissä kuolee pyöräonnettomuuksissa keskimäärin 1-2 pyöräilijää vuosittain. Poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa loukkaantuu nykyisin noin 100 pyöräilijää, ja omaisuusvahinkoja aiheutuu lisäksi noin 60 onnettomuudessa. Onnettomuuksien määrä on ollut vuodesta 1995 lähtien laskussa. Kuvissa 2-4 on esitetty pyöräliikenteen turvallisuuden kehitys ja pyöräliikenteen onnettomuustyypit viime vuosina sekä pyöräonnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa. Hyvä turvallisuuskehitys on jatkunut vuonna Yleinen arvio on, että poliisin tietoon tulee vain noin 10 % lääkäri- tai poliklinikkakäynnin aiheuttaneista pyörätapaturmista. Näistä suurin osa on kaatumisia. Tutkimuksissa on todettu, että yksittäisen pyöräilijän törmäysriski auton kanssa pienenee jopa puoleen pyöräilijämäärän kasvaessa voimakkaasti, koska autoilijat osaavat tällöin ottaa pyöräilijät paremmin huomioon. Suomessa kuoli 55 pyöräilijää vuonna Onnettomuuksissa loukkaantui lisäksi noin 1100 pyöräilijää (poliisin tietoon tulleet). Vakavimmat vammat syntyvät autoilijan ja pyöräilijän yhteentörmäyksissä. Pyöräonnettomuuksista 70 % tapahtuu risteyksissä ja 90 % taajamissa. Vuoden 2003 alussa voimaan tullut suositusluonteinen kypärän käyttösääntö on lisännyt Helsingissä kypärän käyttöä 40 prosentista 47 prosenttiin (naiset 51 % ja miehet 43 %). Koko maassa kypärää käyttää tällä hetkellä 27 % pyöräilijöistä. Suomessa eniten kypärää käytetään Helsingissä. Hallitusohjelmassa 2003 todetaan: Hallitus toteuttaa suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä tieliikenneonnettomuuksien torjumiseksi. Hallitus tiivistää eri hallinnonalojen yhteistyötä ja tehostaa erityisesti toimia liikennekäyttäytymisen parantamiseksi, liikenneympäristön ongelmakohtien poistamiseksi ja uuden tekno- 9

10 300 Onnettomuudet. 25 Kuolleet Omaisuusvahinko-onnettomuudet Henkilövahinko-onnettomuudet Kuva 2: Pyöräonnettomuuksien määrät Helsingissä (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) logian hyödyntämiseksi. Liikennepolitiikan yhteydessä todetaan: Tavoitteena on kevyen liikenteen väylien lisääminen ja raskaan liikenteen vähentäminen taajamista. Aiemmin valtioneuvosto on periaatepäätöksessään (2001) asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrän on oltava alle 250 (415 vuonna 2002). Periaatepäätökseen sisältyy toimenpiteitä vuosille liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi. Samaa ajanjaksoa koskee myös nykyinen valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma. Samalla valtioneuvosto hyväksyi Suomelle pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtioneuvosto piti tärkeänä, että viranomaiset, organisaatiot ja kunnat toteuttavat suunnitelmaa mahdollisimman laajasti ottaen huomioon periaatepäätöksen kannanotot. Pyöräonnettomuuksien onnettomuustyypit vuosina N=594 Auto/pyörä risteyksessä suojatiellä 41 % 42 % Polkupyörä/polkupyörä 7 % 7 % Jalankulkija/pyörä 5% 5% 2 % Yksittäisonnettomuus 2 % Auto/pyörä muualla risteyksessä 17 % 17 % 11 % 16 % Auto/pyörä muualla 16 % Auto/pyörä suojatiellä ei risteyksessä 11 % Kuva 3: Onnettomuustyypit pyöräilijöiden henkilövahinko-onnettomuuksissa Helsingissä vuosina (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) 10

11 Jalankulkijat 147 Pyöräilijät 109 Mopoilijat 11 Loukkaantuneet N=752 Matkustajat 181 Jalankulkijat 7 Auton kuljettajat 263 Pyöräilijät 1 Moottoripyöräilijät 41 Kuolleet N=18 Matkustajat 6 Moottoripyöräilijät 1 Auton kuljettajat 3 Kuva 4: Liikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet Helsingissä (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) 2.3 Pyöräilyn terveyshyödyt Pyöräilyn terveysvaikutukset perustuvat liikunnan yleiseen merkitykseen ihmisen terveydelle. Terveysvaikutukset voidaan jakaa kolmeen osaan: terveydenhoitokulujen säästö, työstä poissaolojen väheneminen sekä ihmisten hyvinvoinnin paraneminen. Niin kutsutut elintasosairaudet ovat voimakkaasti lisääntymässä yhdessä niiden yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten kanssa. Sairauksien lisääntymisen rajoittamisessa on liikunnan lisäys ehkä tärkein keino. Jotta ihmiset, jotka terveytensä kannalta eivät harrasta riittävästi liikuntaa, saataisiin pysyvästi aktivoitumaan, heitä tulee ohjata niin sanotun arkiliikunnan pariin. Tähän pyöräily tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. Pyöräily on tehokasta näennäisestä keveydestään huolimatta, koska se vaikuttaa isoihin lihasryhmiin. Terveysliikunnaksi suositellaan nykyisin kohtuutehoista puoli tuntia kestävää päivittäistä liikuntaa, joka voi koostua useammasta jaksosta. Täten esim. 4-5 kilometrin työmatkan säännöllinen pyöräily täyttää tämän vaatimuksen. Liikunnan määrän suhteen arvioituna tärkein kohderyhmä on työssä kävijät. Myös koululaiset ja opiskelijat ovat tärkeä ryhmä, koska heidän iässään opitaan koko elämän kestäviä liikkumistottumuksia. Pyöräilyn elinikää lisäävät terveyshyödyt verrattuna onnettomuuksien elinikää lyhentävään vaikutukseen ovat uusien kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvin suuret: l 17 -kertaiset koko väestöllä l 14 -kertaiset vuotiailla l 36 -kertaiset >40 -vuotiailla. Vähän tai ei lainkaan liikkuvien sairastumisriski on huomattavasti suurempi kuin kohtalaisesti liikkuvilla [Jalan tai pyörällä joka päivä, Kansanterveyden neuvottelukunnan kävely- ja pyöräilytyöryhmän suositukset, 2001]: l Sepelvaltimotauti l Aivohalvaus l Aikuisiän diabetes l Lihavuuden kehittyminen l Verenpainetauti l Paksusuolen syöpä l Osteoporoottiset murtumat l Hengitys- ja verenkiertoelimien kapasiteetin huononeminen l Itsenäisen selviytymisen menetys kertainen Lähes 2 -kertainen % suurempi 2 -kertainen 30 % suurempi % suurempi % suurempi 50 % nopeampi vuotta aiemmin Helsingin väestö ikääntyy; vuonna 2003 oli vuotiaita henkeä. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien hyvä fyysinen kunto vaikuttaa merkittävästi kaupungin elinvoimaan. Liikunta lisää myös 11

12 henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja pyörällä pääsee helposti luonnon keskelle. Arvion mukaan liikunnan puutteen vuoksi menetetään henkeä kohti keskimäärin viisi tervettä elinvuotta. Valtioneuvosto on tehnyt valtion terveysliikuntaohjelman pohjalta (2002) periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Tämä periaatepäätös on lähetetty kaikkiin kuntiin toivomuksella, että kunnat ottavat siinä esitettyjä asioita huomioon. Valtioneuvosto on myös nimittänyt terveysliikunnan neuvottelukunnan (Teli-neuvottelukunta), jonka tehtävänä on yhteistyön koordinoiminen sekä rahoituksen koordinoiminen ja myös sen hankkiminen. Neuvottelukunnalla on päätoiminen sihteeri ja alatyöryhmiä hyväksi käyttäen se pyrkii yhteen keskeiseen tavoitteeseensa, joka on arkiliikunnan edistäminen. Tätä kautta voidaan hakea rahoitusta eri hankkeisiin, ei kuitenkaan mielellään investointeihin. Avustushakemuksista päättää sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Avustus on hanketta kohden ollut yleensä noin euroa. 2.4 Pyöräilyn ympäristöhyödyt ja kestävä kehitys Pyöräilyn ympäristöhyödyt Pyöräillessä liikutaan päästöttömästi ja tilaa säästäen. Pyöräilyn ja kävelyn, kuten myös joukkoliikenteen suosiminen ehkäisee ruuhkautumista, energiankulutuksen, päästöjen ja meluhaittojen kasvua sekä monipuolistaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia. Liikenteen osuus pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöistä on vajaa viidennes. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Henkilöautot tuottavat liikenteen hiilidioksidipäästöistä karkeasti arvioiden 60 %, tavaraliikenne 30 %, bussit 8 % ja raideliikenne 2 %. Tilanne on lähitulevaisuudessa sama, vaikka henkilöautojen terveydelle haitalliset päästöt vähentyvät autokannan uudistuessa. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää puhdistusteknisin keinoin, vaan ainoastaan autojen polttoaineenkulutusta pienentämällä, tai siirtymällä henkilöauton käytöstä pyöräilyyn, kävelyyn tai joukkoliikenteeseen. Fossiilisia polttoaineita säästyy etenkin, jos pyörämatka korvaa automatkan. Autoliikenteen päästöjen vähentämiseksi pyöräilyä kannattaa suosia henkilöauton vaihtoehtona etenkin lyhyillä matkoilla, joilla auton moottori ei ehdi lämmetä eikä katalysaattori toimia täydellä teholla. Kun henkilö pyöräilee sen sijaan, että käyttäisi bensiinikäyttöistä henkilöautoa, vähenevät hiilidioksidipäästöt laskennallisesti noin 150 grammaa kuljettua kilometriä kohden (taulukko 2). Myös energia ja kustannussäästöt puoltavat pyöräilyä. Kaupunki onkin tehnyt myös liikennettä koskevan energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna Taulukko 2: Eri liikennevälineiden keskimääräisiä päästöjä henkilökilometriä kohden (g/hkm) kaupunkiajossa vuonna (CO = hiilimonoksidi eli häkä, HC = hiilivedyt, NOx = typen oksidit, PM = pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä, CO2 = hiilidioksidi.) (Lähteet: VTT LIPASTO 2002, Mäkelä 2002 & HKL 2002.) CO HC NOx PM CO 2 Henkilöauto keskimäärin v / bensiini (1.2 henkilöä)8,1 1,2 0,81 0, Henkilöauto keskimäärin v / diesel, (1.2 henkilöä) 0,50 0,14 0,78 0, Kaupunkilinja-auto keskimäärin v / diesel, 18 matkustajaa 0,38 0,13 0,77 0, Raitiovaunu, 21 matkustajaa 0,03 0,004 0,09 0, Lähiliikennejuna, 70 matkustajaa 0,02 0,003 0,06 0, Metro, 100 matkustajaa 0,008 0,001 0,02 0,

13 Pyöräily Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma konkretisoi ja edistää Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman (kaupunginvaltuusto ) tavoitteita, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ohjelman mukaan liikennejärjestelmän ja katuympäristön kehittämisessä otetaan aikaisempaa korostetummin huomioon lasten, nuorten, liikuntarajoitteisten ja iäkkäiden asukkaiden esteettömät ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Koko kaupungin alueelle on tavoitteena luoda yhtenäinen ja kattava palveluiden ja kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa on tarkoitus täydentää edelleen sekä edistää kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä. Liikennekäyttäytymisen tervehdyttämiseksi tehostetaan liikennevalistusta ja asennekasvatusta yhteistyössä liikennealan kansalaisjärjestöjen, liikenneministeriön, poliisin ja asukasyhteisöjen kanssa. Yhdyskuntarakenne sekä asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja erilaisten vapaa-ajan toimintojen sijoittuminen luovat perustan pyöräilyn mahdollisuuksille ja käytön houkuttelevuudelle. Kestävän kehityksen toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on, että asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista pyritään ohjaamaan siten, että palvelutarjonta monipuolistuu ja liikkumistarve vähenee. Tällöin pyöräilyn edellytykset paranevat. 2.5 Kaupunkilaisten mielipiteitä pyöräilystä Mielipiteiden keruu Sykkeli keräsi kaupunkilaisten mielipiteitä kahta eri kautta. Sykkeli oli mukana Keväällä Maailma Kylässä - tapahtuman yhteyteen järjestetyssä pyöräilyviikon kaksipäiväisessä päätapahtumassa. Keskustelun lisäksi Sykkeli keräsi lomakkeellaan kuntalaisten mielipiteitä Helsingin pyöräilyolosuhteista. Vastauksia tuli noin 50 kappaletta. Vastanneiden kesken arvottiin muutama kaupungin lahjakirja. Kaupungin kotisivuilla avattiin Sykkelin aloitteesta keskustelupalsta pyöräilystä. Keskustelukanava oli avoinna Keskusteluaiheiksi ehdotettiin, mitä hyvää ja mitä huonoa pyöräilijät olivat kokeneet, sekä mitä toivomuksia heillä oli Helsingin pyöräilyolosuhteista. Mielipidekirjoituksia tuli noin 370 kpl. Monet niistä sisälsivät useita kommentteja ja toivomuksia, ja osa taas oli vastauksia toisten kysymyksiin tai mielipiteisiin. Suurimmaksi osaksi kommentit olivat varsin asiantuntevia ja asiallisia. Niiden kautta välittyivät käyttäjien näkemykset laaja-alaisesti ja perustellusti. Niihin sisältyi runsaasti hyviä ideoita ja ehdotuksia. Pyöräilykeskustelu käy kuumana kaupungin nettisivuilla Sykkeli avasi keskustelun pyöräilyolosuhteista kuten pyöräilyteistä ja niiden kunnossapidosta sekä liikenneturvallisuudesta kesäkuussa. Mielipiteitä on esitetty vilkkaasti muun muassa pyöräilijöiden hankaliksi kokemista kevyen liikenteen sumpuista ja parannusta vaativista reiteistä. Liikenteellisiä kompastuskiviä on löydetty Itä-Helsingistä. Malmilla ja poikittaislinjoilla on löydetty korjattavaa sekä ulkoilukartta on saanut paljon parannusehdotuksia. HU 2003 Kritiikkiä, kiitosta ja toiveita Kehuja tuli melko vähän, mutta niissä oltiin pyöräilyolosuhteisiin varsin laajasti tyytyväisiä. Ehkä enemmänkin haluttiin tuoda esiin puutteita ja toiveita, jotta niihin saataisiin parannusta. Haukkuja tuli sekä erilaisiin toivomuksiin yhdistettyinä että myös heikommin perusteltua yleistä purnausta. Eri käyttäjäryhmien välistä samoin kuin pyöräilijöiden keskinäistä käyttäytymisen arvostelua oli myös varsin paljon. Liikenneturvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Myös joustavuutta liikennetilan käyttöön erilaisissa tilanteissa toivottiin. Vastauksista vajaa puolet kohdistui valistus-, asenne- ja käyttäytymisasioihin, vajaa neljännes liittyi pyöräverkkoon tai yksittäisiin reittiosuuksiin, pyöräteiden kuntoon ja hoitoon liittyi 15 %, valvontaan 9 % ja opasteisiin 8 %. 13

14 Suuri osa kommenteista sisältyy työryhmän ehdotuksiin. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan suunnittelijoiden käytössä. Ne toimitettiin myös katuosaston yleisöpalvelupisteeseen, jossa niistä poimittiin yksityiskohtaiset kunnossapitoon liittyvät parannusehdotukset, jotka lähetettiin sitten ao. tahoille otettavaksi huomioon. Kehuja: - Helsingin ja pääkaupunkiseudun laaja pyörätieverkko. - Yksittäiset uudet / parannetut pyörätieosuudet. - Hyvä pyöräilykartta. - Keskustelu- ja palautteenantomahdollisuus netissä. Moitteita: - Pyöräteiden huono kunto: päällysteet, reunakivet ja näkyvyyttä estävä kasvillisuus. - Huonot työnaikaiset järjestelyt; pyörätien kehnot järjestelyt, käyttäminen varastona ja kunnostuksen viipyminen. - Puutteellinen viitoitus pyöräteillä. - Pyörätiekartan jakelu. - Yksittäiset pyörätieratkaisut. - Kunnollisia pyörätelineitä on liian vähän, joskin kiitostakin tuli. - Autojen pysäköinti pyöräteille, pyöräily jalkakäytävillä ja kävely pyöräteillä. Näihin liittyi myös valvonta- ja valistuskannanottoja. - Kaaharipyöräilijöistä tuli useita valituksia niin jalankulkijoilta kuin pyöräilijöiltä. Yleiseen valistukseen yms. liittyviä kannanottoja: - Jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat ottavat huonosti toisiaan huomioon. Oli myös monia sovittelevia kannanottoja. - Eri osapuolia koskevaa käyttäytymisopasta toivoi useampikin, jopa joka kotiin lähetettäväksi. Asennekasvatusta ja valistuskampanjoita toivottiin eri osapuolille. - Liikennesääntöjä ei noudateta ja siihen liittyen toivottiin lisää valvontaa ja myös sakottamista. Väistämisvelvollisuussäännöt haluttiin palauttaaa entiselleen. Yleiset pyöräverkkoon liittyvät parannustoiveet: - Pyöräkaistoja toivottiin paljon, joskin tässä menivät sekaisin pyörätiet ja pyöräkaistat. Näitä käsiteltiin 36 mielipiteessä. Kööpenhaminasta kehotettiin ottamaan oppia. - Pyöräteiden toivottiin kulkevan tasaisesti ilman turhia nousuja ja laskuja. - Pyörätiet haluttiin kiertämään bussipysäkkien takaa. - Pyöräteiden merkitsemistä pitäisi selventää. - Keskustan pyörätiet haluttiin punertavasävyisiksi. - Alikulkuihin toivottiin parempia näkemiä. - Talvikunnossapitoa tulisi parantaa. - Pyöräkarttaa ja reittipalvelua toivottiin nettiin. Paikkoihin kohdistuvat parannustoiveet: - Toiveet liittyivät usein sekä vaaraa että epämukavuutta aiheuttaviin pikkupuutteisiin kunnossapidossa tai rakenteissa. - Usein myös toivottiin pyöräteitä tai pyöräkaistoja paikkoihin, joihin niiden toteutus kestää kauan ko. paikkoihin liittyvien muiden muutoshankkeiden takia, esim. Siltasaarenkadulle, Tukholmankadulle ja Keskuskadulle. Toiveita tuli myös mm. Kauppatorin alueesta ja Lauttasaarentiestä. - Liikennevalojen ajoituksiin toivottiin pyöräliikenteen sujumista edistäviä parannuksia. 14

15 Poimintoja mielipiteistä Kehuja Helsingistä ympäristöineen on erittäin hyvä pyöräilykartta ja vielä ilmainen! Upeat ovat pyörätiet stadissa. Kannattaa kokeilla... Mikä on aurinkoisella ilmalla mukavampaa kun ajella joko merkittyjä kotiseutu tutuksi reittejä tai muuten vaan pitkin mukavan hyväkuntoisia pyöräteitä. Suositellaan kaikille, ehkä hapannaamakin vaihtuu hymyyn... Pitäjänmäeltä pääsee nykyään hienosti keskustaan pääradan sivua pitkin. Enää ei tarvitse ajaa Vihdin- ja Mannerheimintien kautta. Helsinki on hoitanut mielestäni pyörätieverkkoaan mainiosti ja olenkin innostunut tänä kesänä pyöräilystä toden teolla. Kerran lähetin viestin Helsingin kaupungin vastuuhenkilöille huonosti auratusta osuudesta ja se auttoi. Sen jälkeen tämä kyseinen pätkä on ollut hyvin aurattuna. Työmatkapyöräilyssä poljetaan km/h, mikä edellyttää kunnossapidettyjä pääväyliä. Moitteita Pyöräkaistat ovat ainoa tapa ratkaista nykyinen Villi Länsi - tilanne, jossa sekaisin ovat pyörät, rullaluistelijat, kävelijät, hölkkääjät, lapset ja koirat. Osa pyöräilijöistä kulkee yhtä kovaa kuin autot (30 km rajoitusalueella) ja omilla kaistoilla se onnistuisikin. Uutta ajattelua pyöräilyyn. Joudun päivittäin uhmaamaan kohtaloa Sörnäisten rantatiellä, kun ylitän ennen Hakaniemen siltaa Hakaniemenkadun. Risteykseen on lisätty kääntyville autoilijoille kolmio, jossa osoitetaan etuajo-oikeus pyöräilijöille. Autoilijat kuitenkin noudattavat merkkiä vain silloin, jos kylmäpäisesti ajaa autojen eteen. Mikäli vähänkin epäröi, ei kukaan pysähdy. Monta kertaa iso joukko pyöräilijöitä odottaa pitkän autovirran edessä. Hämeentie 94:n edessä olevaa pyörätietä käytetään jatkuvasti parkkipaikkana; arkisin vähintään kaksi autoa on pysäköitynä, eikä vaan piipahduspysäköitynä ; tänään puolilta päivin autoja oli jonossa kuusi! Siinä on erittäin kurja ajaa jalankulkijoiden joukossa. Pyöräilijöiltä vaaditaan turhanpäiten tienylityksiä. Pyörätie tekee ihme mutkia tai päättyy yllättäen. Usein edellytetään tiukkoja käännöksiä, vieläpä kohdissa joissa pitäisi lisäksi näyttää suuntamerkkiä ja samaan aikaan pysyä pyörän päällä epätasaisella tiellä. Yleiset valistus- ym. toiveet Ehdottaisin ytimekkään ja selkeän tietopaketin jakamista kaikille Helsinkiläisille. Ajan polkupyörällä joka päivä Helsingin keskustassa ja nautin pyöräilystä. Ihmettelen suuresti, mikä viha jalankulkijoilla on meitä pyöräilijöitä kohtaan. Kyllä keskustassa on meille kaikille tilaa liikkua, sopu antaa tilaa. Ajaessani pyörällä näen usein murhaavia ilmeitä. Jalankulkijan ilme on kuin myrskynmerkki annakan laidassa. Suosittelen, että ostat itsellesi polkupyörän ja ajelet kaupungissa, niin ihastut ja lakkaat vihaamasta toisia pyöräilijöitä. Pyörällä kulku on nopeampaa kuin kävellen. Säästät kenkiäsi, eurojasi ja kohotat kuntoasi. 15

16 16 Usein pyörätiellä hyppivät jalankulkijat saavat pyöräilijät tuntemaan, ettei heidän tule välittää säännöistä, kun eivät muutkaan välitä. Sama toimii toki toisin päin. Miten saisimme pyöräilylle lisää näkyvyyttä mediassa? Toinen äärimmäisen yksinkertainen asia parantaa turvallisuutta kevyenliikenteen väylillä, on poistaa bussipysäkkien päädyssä olevat MAINOKSET, jotka pimittävät täysin pyöräilijältä näkyvyyden katoksen alle. Yritähän siinä arvailla, onko katoksen alta joku säntäämässä eteesi Eikö ne mainokset voisi olla vaikkapa vain siellä takaseinällä, jossa eivät varmaankaan ketään häiritse?? Lyhyt kaiteenpätkä pysäkkikatoksen kumminkin puolin voisi ohjata odottamaan muualla kuin pyöräilijöitten ajotiellä ja pysäkiltä poistuessa jalankulkija ei tulisi suojatielle suoraan katoksen takaa. On rasittavaa puikkelehtia pyörätiellä autojen keskellä esim. Bulevardilla ruuhkaaikoina. Mitä autoilijat sanoisivat, jos jättäisin fillarin keskelle katua vaikka viideksi minuutiksi? Yleiset verkolliset parannustoiveet Pyöräilyn tukeminen voisi olla rohkea valinta Helsingin imagolle, varsinkin kun turismi vain kasvaa. Lainapyöriä lisää! Turhat nousut ja laskut syövät miestä eikä pyöräilystä tule luonnollista siirtymismuotoa esim. työpaikkaliikenteessä, vaan se säilyy eräänlaisena erityisryhmien urheilumuotona. Jos tie kulkisi tasaisesti pyöräily lisääntyisi ihmisten huomatessa keskustamatkan vaivattomuuden. Voisiko pyöräteiden alkukohdan merkitä paremmin ja ylipäätään maalata uudet opasteet vanhojen pois kuluneiden tilalle? Ehdotan kiertoliittymien suojatiet korotettavaksi. Leveillä ja vähäliikenteisillä kevyen liikenteen väylillä liikennetilan jakava maalattu viiva on tarpeeton. Paikkoihin kohdistuvat parannustoiveet Omituista on se, että esim. Ruoholahden pyörätiet ovat aina auraamatta, vaikka siellä on paljon pyöräilijöitä. Eikö pyöräteiden aurausta voisi priorisoida niiden käyttöasteen mukaan? Toisaalta ei-talviaikaankin pyörätie voi olla putkitöiden vuoksi usean kuukauden kokonaan pois käytöstä. Esimerkiksi Ruoholahdessa vilkasliikenteinen Itämerenkadun pyörätie päällystettiin vasta toukokuun loppupuolella. Kun se oli ollut sitä ennen puoli vuotta kivikkoa. Koskelantiellä on kyllä fiksusti erotettu pyörä- ja kävelytiet omaksi osuudekseen viheralueella, mutta kun siinä välissä kasvatetaan äärimmäisen leveästi kasvavaa puskaa, joka käytännössä kaventaa pyörätien käyttöosuuden puoleen. Hei haloo, voisiko sitä vaikka joskus leikata? Olisiko mahdollista saada ensi talveksi auratuksi väli Haltialan tila Pitkäkoski, sille kioskille asti. Siitä eteenpäinhän sitten onkin jo aurattu reitti Paloheinään asti. Kyseinen väli on ulkoilukartassakin merkitty pyörätieksi, mutta silti sitä ei aurata talvisin, vaan siihen ajetaan hiihtoladut. Hiihtoreitistö ei varmaankaan oleellisesti supistuisi, vaikka latuja olisi pari vähemmän. Talvipyöräilyä sen sijaan reitin aukipitäminen auttaisi suuresti, koska polkupyörällä pääsisi Tammistosta Haltialan kautta Kehä I:lle.

17 3. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärä Kaupunginhallituksen vuonna 1994 asettama suunnittelutavoite oli kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä. Tämä täsmennettiin vuoden 1996 pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmassa tavoitteeksi kaksinkertaistaa pyöräily vuosina Vuonna 2000 pyöräilyn osuus oli noin 6 %. l Pyöräilyn edistämisen yleisenä päämääränä ovat kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat terveydelliset, taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt. l Pyöräliikenteen määrä pyritään kaksinkertaistamaan nykytasostaan vuoteen 2015 mennessä, niin että pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista olisi tuolloin noin 12 %. Päämäärän saavuttamista tukevat yleiset tavoitteet Kaupungin omassa liikennesuunnittelussa pyöräilyä edistetään erityisesti kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja rakennusviraston määrärahoissa ja investointisuunnitelmissa. Maan hallitusohjelmassa tavoitteena on kevyen liikenteen väylien lisääminen ja raskaan liikenteen vähentäminen taajamista. Kevyen liikenteen osuus ei kasva ilman voimakkaita toimenpiteitä, todetaan Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002 :ssa. Näiden tavoitteiden konkretisointi edellyttää strategiasuunnittelun lisäksi nykyistä tehokkaampaa toteuttamisen ohjelmointia ja resurssoimista seudullisessa kevyen liikenteen ja pyöräilyn suunnittelussa. l Pyöräily sisällytetään nykyistä paremmin yleiseen, erityisesti seudulliseen, liikennepolitiikkaan ja sen toteuttamisen ohjelmointiin. Kaupunki osallistuu aktiivisesti pyöräilyn edistämiseen pääkaupunkiseudulla. Pyöräilyn turvallisuutta tulee parantaa osana yleistä liikenneturvallisuuden parantamista. Pyöräilijöiden turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen parantaminen on edellytys pyöräilyn lisääntymiselle. Tässä ohjelmassa pyritään noudattamaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) esitettyä liikenteen turvallisuusvisiota ja -tavoitetta sekä niiden saavuttamiseksi esitettyjä toimenpiteitä. l Pyöräilyn valtakunnallinen turvallisuustavoite on liikennekuolemien väheneminen yleisen liikenneturvallisuustavoitteen mukaisesti noin 40 %:lla vuoteen 2010 mennessä. Kaupungin tavoitteena on lisäksi onnettomuuksissa loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän väheneminen kolmanneksella vuosina Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa osoitetaan pyöräilyn positiiviset vaikutukset mm. liikenteen kasvihuonekaasujen ja muiden ympäristöhaittojen vähentymiseen. erkittävin lisäys pyöräilyyn saadaan, jos auto vaihdetaan pyörään työ- ja asiointimatkoilla kaupungissa. l Kaupunki lisää tiedotuksen ja valistuksen keinoin tietoisuutta pyöräilyn terveysja ympäristöhyödyistä ja kannustaa automatkojen korvaamiseen pyörämatkoilla. Pyöräilyn määrällinen tavoite niin Helsingissä, pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa on sen kaksinkertaistaminen. Toimenpiteistä tärkeimpiä on pyörätieverkon selkeys, yhtenäisyys, kunto, käyttömukavuus ja turvallisuus. l Kaupunki parantaa pääpyörätieverkkonsa yhtenäiseksi, selkeäksi, helppokäyttöiseksi ja turvalliseksi täydentämällä sitä puuttuvilta osin. Pyöräily otetaan huomioon asumisen, palvelujen ja työpaikkojen suunnittelussa. Pyörien pysäköinti ja säilytys ovat tärkeä osakokonaisuus pyöräilyn kehittämisessä. Pysäköinnin helppoudesta ja turvallisuudesta matkan molemmissa päissä paljolti riippuu, lähdetäänkö liikkeelle pyörällä. Kaupunki vastaa pyöräpysäköinnistä yleisillä alueilla ja omissa kiinteistöissään. Yksityisiin rakennuksiin kaupunki voi vaikuttaa kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja tiedotuksen kautta. Pyörä- ja joukkoliikenteen 17

18 hyvällä yhteen kytkennällä nostetaan niiden yhteistä kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Liityntäpyöräilyn voimakas lisääminen edellyttää sekä pyöräpysäköintiolosuhteiden parantamista että liityntäpyöräilyn markkinointia niin kaupungin sisällä kuin seudullisestikin l Parannetaan ja kehitetään pyörien pysäköintimahdollisuuksia. Kaupunki huolehtii yhdessä kiinteistöjen kanssa hyvästä pyöräpysäköinnistä yleisillä alueilla ja pyrkii mm. kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen kautta edistämään pyöräpysäköintiä myös kiinteistöissä. Parannetaan joukko- ja pyöräliikenteen yhteen kytkentää erityisesti liityntäpyöräilyä edistävillä ratkaisuilla. 4. TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Toimenpiteitä on yhteensä 51 kappaletta. Työryhmä on valinnut niistä kärkihankkeiksi 15. Ne on merkitty neliöllä (o) ja muut pallolla (l). Toimenpiteisiin merkityt vastuutahot ovat ne, joiden tulee ensisijaisesti huolehtia hankkeen toteutuksesta joko suunnittelusta, käytännön toteutuksesta tai rahoituksesta. Monet hankkeet koskevat lisäksi myös muita hallintokuntia. Esitetyt kustannukset ovat arvioita; virkatyönä tehtävistä töistä on todettu ei lisäkustannuksia. Toimenpiteet on jaettu kolmeen tärkeysluokkaan sen mukaan, miten merkittäviä ne ovat pyöräilyn edistämisen kannalta. Luokitus on vain suuntaa antava. Luokka 1 on tärkein. 4.1 Tiedotus ja markkinointi Tiedotus ja markkinointi ovat laaja-alaisia toimenpidekokonaisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten pyöränkäyttöön ja myös laajentaa pyörän käyttöalueita Yleismarkkinointi Pyöräilyn liikennepoliittiset, yhteiskuntataloudelliset, terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt tulisi kyetä arvioimaan ja niiden kehitystä seuraamaan ja mittaamaan. Laskentamenetelmiä kehitetään tällä hetkellä erityisesti pohjoismaissa. Eräs tärkeä osatehtää on harjoitetun pyöräliikennepolitiikan arviointi, mikä on parhaillaan käynnissä Helsingissä Bypad -menetelmällä. l Auditoidaan säännöllisin väliajoin Helsingin pyöräliikennepolitiikka ja sen vaikutukset. Ksv. Ei mainittavia lisäkustannuksia. Tärkeysluokka Pyöräilyn lisääminen edellyttää myös monipuolista tiedotusta ja markkinointia, jotta ihmiset löytävät olemassa olevat pyörätiet ja muut palvelut ja jotta pyöräily sujuu turvallisesti. Kulkumuodon valinta on myös paljolti tunnekysymys, johon voidaan vaikuttaa. Tarvitaan myös jatkuvaa vuoropuhelua pyöräilijöiden ja kaupungin hallinnon välillä. o Varataan pyöräilyn edistämiseen ja valistukseen oma kohta kaupunginkanslian tiedotustoimiston määrärahasta. Kkansl. Tärkeysluokka Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on pyöräilyn tärkein ja tunnetuin apuväline kaupungin pyöräilymahdollisuuksien hahmottamisessa ja reitin valinnassa. Kartasta on otettu joka kolmas vuosi uusi ajantasaistettu painos. Nykyinen kartta on vuodelta 2002 ja seuraava versio tehdään vuodeksi Karttaa kehitetään ottaen huomioon kesällä 2003 tehty karttaa koskeva haastattelututkimus. Kartta on tarpeen julkaista myös Internetissä, vaikka se tiedoston laajuuden vuoksi on tehtävä paloittain. Kartan painosta pyritään suurentamaan, niin että jakelua voidaan laajentaa. Yksi lisärahoitusmahdollisuus on kartan kytkeminen osaksi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen osanottajille

19 ja yleisölle jaettavaa kisamateriaalia. Ulkoilukartan nykyiset varsinaiset jakelupisteet Helsingissä ovat erilaisten tapahtumien lisäksi matkailutoimisto, Jugendsali, ympäristökeskus, kirjastot hyvin rajoitetusti sekä liikuntaviraston 12 toimipaikkaa. o Laajennetaan kartan jakelua mm. kaikkiin uimahalleihin ja kirjastoihin ja pyritään nostamaan kartan kokonaispainosmäärää nykyisestä noin :sta. Kartta julkaistaan myös Internetissä. Ksv, Liv, Kkansl, Ymk, YTV, naapurikaupungit. Tärkeysluokka Kampanjointi on tärkeä osa pyöräilyn valistusta ja markkinointia. Erilaiset yhteiskampanjat ovat resurssien käytön kannalta tehokkaita. Kampanjat voivat olla tyypiltään yleis- tai kohderyhmäkohtaisia teemoinaan turvallisuus ja käyttäytyminen, ympäristö ja terveys, pyöräilyn imago, työmatka- ja työasiapyöräily, pyörä-joukkoliikenne-yhdistelmä, pyörämatkailu ja -retkeily, iäkkäiden pyöräily, talvipyöräily tai myös eri teemojen yhdistelmiä. Yksi kampanjointimuoto on valita esim. vuoden pyöräily-ystävällisin koulu, työnantaja ja taloyhtiö. l Kaupunki osallistuu aktiivisesti sekä valtakunnallisiin että paikallisiin pyöräily-kampanjoihin. Kampanjointi hoidetaan ensisijaisesti seudullisesti YTV:n kautta. Ksv, Kkansl/tito, Liv, Ymk, HKL, YTV. Tärkeysluokka Kaupungin pyöräilyä koskevat Internet -sivut ovat käyttökelpoinen, halpa ja helposti ajan tasalla pidettävä tiedotuskanava. Verkkosivut kehitetään liikennesuunnitteluosaston nykyisestä pyöräilysivustosta. Sivut linkitetään helposti löydettäviksi sekä kaupungin kotisivulta että tärkeiltä pyöräilysivuilta. Kuntalaisten pitää kootusti löytää sieltä pyöräilyyn liittyvät perusasiat. Sivuilla esitetään mm. erilaisia pyöräilyn verkkokuvia, laskentatuloksia, kotiseutupyöräreitit, erilaisia pyöräilyesitteitä ja tutkimustuloksia, uutispalsta ajankohtaisista asioista sekä palautelomake. Myös erilaisia artikkeleita pyöräilyn mahdollisuuksista, käyttöalueiden laajentamisesta ja turvallisesta, hyvän liikennekulttuurin mukaisesta pyöräilystä esitetään. Sivuilla tulisi olla myös osio englanninkielellä kotimaisten kielten lisäksi. Kaupungilla on yli 600 virkapyörää. Eniten niitä on rakennus, sosiaali- ja terveysvirastoilla sekä Helsingin Satamalla. o Pyöräilyn Internetsivusto kehitetään monipuoliseksi ja helposti löydettäväksi pyöräilyn tiedotus- ja keskustelukanavaksi. Ksv, Kkansl/tito. Ei lisäkustannuksia. Tärkeysluokka 1. Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen kannustaa ympäristökeskuksen henkilökuntaa virastopyörän käyttöön. Ympäristökeskuksessa järjestettiin vuonna 2003 yksiköiden välinen virastopyöräilykisa. 6. Kaupungin henkilökunnan sekä työ- että vapaa-ajan pyöräilyä voidaan kannustaa ja toisaalta kerätä palautetta henkilökunnan yhteisessä pyöräilyaiheisessa tilaisuudessa. Työasiapyöräily on sekä terveellistä että aikaa säästävää. Sen edistämisessä kaupungin tulee näyttää esimerkkiä. Työasiapyöräilyä edistää mm. virkapyörien hyvä saatavuus ja niistä tiedottaminen. Pyöriä voi myös vuokrata HKR-Tekniikasta. 19

20 Virkapyöriä voi verovapaasti lainata työntekijöiden kotimatkoja varten. Pääkaupunkiseudulla on tavoitteena toteuttaa vuonna 2004 laaja-alainen työmatkaliikuntakampanja, jossa mm. laaditaan työpaikkakohtaisia liikkumisen ohjaussuunnitelmia. l Kaupunki järjestää keväisin tiedotus- ja keskustelutilaisuuden pyöräilystä henkilökunnalleen. Virastot ja laitokset pyrkivät aktiivisesti lisäämään pyörän käyttöä työtehtävissään. Kaupunki osallistuu suunnitteilla olevaan työmatkaliikuntakampanjaan. Lisäksi kaupunki kannustaa työpaikkakohtaisten liikkumisen ohjaussuunnitelmien laatimista kampanjasta saatavien kokemusten pohjalta. Henkilökunnan pyöräilyn edistäminen kytketään Tyhy-toimintaan. Kkansl, Ksv, kaikki hallintokunnat. Ei lisäkustannuksia. Tärkeysluokka Pyörän käyttöalueiden laajentaminen Pyöräilyn lisäämiseen on hyvät edellytykset monien pyörää aiemmin vähän käyttäneiden ryhmien keskuudessa sekä monilla pyörän käytön eri osa-alueilla. 7. Pyöräilyn aloittaakseen monet vähän pyöräilleet tai muista kulttuureista tulleet kaipaavat tukea sekä sääntöjen osalta että käytännön ohjauksena. Liikuntaviraston lähiöprojekti on käynnistänyt tällaisen koeluonteisen kurssin. Hyvin monilla taas pyöräily jää pyörässä olevan pienen vian, vaikkapa vain puhjenneen renkaan takia. Vanhemmille ihmisille pyöräilyn tuoma liikunta, varsinkin ulkoilualueilla lähellä luontoa, on erittäin tärkeää toimintakyvyn ja vireyden ylläpitämiseksi. Monet lopettavat pyöräilyn iän tai sairauden tuomien tasapainovaikeuksien takia, vaikka se olisi heille erityisen tärkeää sekä terveyden, omatoimisen liikkumisen että elämänlaadun kannalta. Itse asiassa en ole pyöräillyt kuin pikkupoikana viimeksi. l Kaupunki myötävaikuttaa erilaisille ryhmille, mm. iäkkäille ja maahanmuuttajille, tarkoitettujen pyörälläajo- ja pyöränhuoltokurssien järjestämiseen esimerkiksi työväenopistoissa. Kaupunki tuo esiin pyöräilyn mahdollisuuksia niille iäkkäille, joille pyöräily sopii. Eläkeläiskerhojen ja -lehtien kautta tuodaan esiin pyöräilyn mahdollisuuksia eläkeläisille. Kaupunki pyrkii myötävaikuttamaan, että jokin alan järjestö hankkii edullisesti vuokrattavaksi kolmipyöräisiä aikuisten pyöriä niitä tarvitseville. Sosv, Tervv, Kkansl/tito, Kulke, Nk, Caisa, Työväenopisto, Liikenneturva. Ei mainittavia kustannuksia. Tärkeysluokka Helsinki on hyvä ja mielenkiintoinen pyöräilykaupunki, ja Helsingistä lähtee useita valtakunnallisia pyöräretkeilyreittejä. Sen kautta tulevat kulkemaan myös Itämeren ympäri kiertävä sekä pohjois-eteläsuuntainen Itäisen Euroopan EuroVelo-reitti. Pyörämatkaili-joiden lisäämiseksi Helsinkiin tarvitaan myös kaupungin omaa markkinointia kuten esim. hotelleissa ja laivoilla jaetta-via Helsingin pyörämatkailuesitteitä sekä erilaisia Helsinkikeskeisiä pyörämatkailupaketteja Uudellemaalle, Tallinnaan ja myöhemmin myös Pietariin. l Kaupunki tehostaa Helsingin markkinointia pyörämatkailukaupunkina sekä myötävaikuttaa Helsinki-keskeisten pyörämatkailupakettien kehittämiseen yhdessä matkailualan muiden toimijoiden kanssa. Kkansl/makto. Tuo kaupungille tuloja. Tärkeysluokka 2.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 TURVALLINEN LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ kysely Iisalmen kaupungin ikäihmisille 2006 Kyselyn yhteenveto 22.3.2007 Ongelma Ongelmapaikka Toimenpide Vastuutaho Ongelmakohteen

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.6.2011 Mun Vuoro! kysyi lasten mielipidettä Rovaniemen keskustan liikenteestä Kalevan Nuorten Liiton kesäleirillä kysyttiin lasten mielipiteitä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013

VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI Vaasan kaupungin tavoitteena on saada ihmisiä pyöräilemään enemmän. Vaasassa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA

POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA POHJOIS-HAAGAN LIIKENNERYHMÄN TOIMINTA Pohjois-Haaga seuran kevätkokous 20.3.2013 20.3.2013 Liikenneryhmän saavutuksia 2011 2012 Tunnistettu kuusi kävelyn ja pyöräilyn pääreittiä ja koottu niiden osalta

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Noora Airaksinen / Sito 4.9.2012 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Laaditaan Ely-keskuksen

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p.

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. 050 316 1050 Kokeile edes kerran Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke 1.10.2012-31.12.2013,

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2008 SÄILYTÄ TÄMÄ!!! PÄÄMAJAKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Yleinen liikennekasvatus Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet

Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 29.4.2013 Tekninen lautakunta PL 4 02070 Espoon kaupunki MUISTUTUS KATUSUUNNITELMASTA: LÄHDERANNANTIE VÄLILLÄ PITKÄJÄRVENTIE

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio hyvää ja säilyttämisen arvoista Pohjois-Haagassa ja Lassilassa Vantaankosken radanvarren pyörätie! Jalankulku-,

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Liikennesuunnittelun verkkosivut

Liikennesuunnittelun verkkosivut Luonnos 16.3.2011 Liikennesuunnittelun verkkosivut Sivusisällöt: - Ajankohtaista ja esittely (etusivu) - Liikennesuunnitelmat - Pyöräily - Joukkoliikenne - Liikenneturvallisuus - Tutkimus ja tilastot -

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot