Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN JULKAISUJA 1/2004 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma Ohjelman tarkistus 2003 HELSINKI

2 Julkaisija Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Osoite PL 20 (Pohjoisesplanadi 11 13) Helsingin kaupunki Puhelin (09) 1691 Tilaukset, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjasto jakelu puh. (09) sähköposti ISBN X ISSN Painopaikka Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki

3 Sisällysluettelo sivu ESIPUHE 5 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ 6 2. PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN PERUSTELUT Pyöräilyn nykytilanne ja kehitysnäkymät Liikenneturvallisuus Pyöräilyn terveyshyödyt Pyöräilyn ympäristöhyödyt ja kestävä kehitys Kaupunkilaisten mielipiteitä pyöräilystä PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Tiedotus ja markkinointi Yleismarkkinointi Valistus, turvallisuus ja ympäristövaikutukset Valistus ja turvallisuus Valvonta Lasten ja nuorten liikennekasvatus Pyöräliikenneverkko Yleistä verkosta ja sen ominaisuuksista Pyöräilyn suunnittelu ja rakentaminen Kunnossapito Viitoitus ja muu opastus Pyöräilyn oheispalvelut Pyörien pysäköinti ja säilytys Kuljetus joukkoliikennevälineissä Harrastuspyöräily 33 YHTEENVETO 35 3

4 4 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma

5 ESIPUHE Pyöräily ja sen edistäminen on niin Suomessa kuin muuallakin edelleen nousussa. Pyöräilyn edut koko yhteiskunnan kannalta on yleisesti tiedostettu. Ensimmäinen valtakunnallinen pyöräilypoliittinen ohjelma Suomessa valmistui vuonna 1993, Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma vuonna 1996, YTV:n pyöräilystrategia vuonna 2000 ja uusittu valtakunnallinen ohjelma vuonna Pyöräilyn lisäämiseen liittyy monia yhteiskuntataloudellisia etuja. Sillä on yleinen kansanterveyttä kohentava vaikutus, minkä merkitys on korostumassa. Liikennöinti- ja liikenneinfrastruktuurin kustannuksissa säästetään ja liikenteen aiheuttamat ulkoiset kustannukset kuten melu, päästöt ja kasvihuonekaasut vähenevät ja liikenteen tarvitsema tila vähenee. Samalla ympäristön laatu ja viihtyisyys paranevat. Pyöräily helpottaa omaan asuinseutuun tutustumista ja lisää vastuuntunnetta siitä. Osa näistä eduista näkyy valtion tai kaupungin taloudessa nopeasti, osa hitaammin ja osa on vaikeasti mitattavissa. Pyöräilyn lisäämiseen liittyy yksilön kannalta merkittäviä etuja. Pyöräily vahvistaa niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä ja parantaa siten elämänlaatua. Se on monin verroin autolla ajoa halvempaa. Se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet luontoelämyksiin ja lisää sitä kautta ihmisten viihtyvyyttä. Haittapuolina on pelätty jalkakäytävillä pyöräilyn sekä onnettomuuksien mahdollista lisääntymistä. Ehdotetuilla rakentamis-, kunnossapito- ja liikennevalistustoimenpiteillä nämä vaarat ovat minimoitavissa. Kokemus on osoittanut, että pyöräilyn osuuden kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja myös resursseja siihen. Tässä suhteessa Helsinki on hyvässä asemassa, koska kaupungin pyörätieverkkoa on rakennettu jo yli 30 vuotta. Kaikissa niissä kaupungeissa, joissa pyöräilyä on voimakkaasti kehitetty, ovat sekä asukkaat että luottamusmiehet olleet hyvin tyytyväisiä pyöräilyn avulla saavutettuihin tuloksiin. Pyöräilyn edistämistä koskevat mm. kaupunginhallituksen päätös vuodelta 1994 sekä YTV:n hallituksen vuonna 2000 hyväksymä YTV:n pyöräilystrategia, joissa molemmissa on asetettu tavoitteeksi pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Pyöräilyn edistämistä käsitellään myös kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymässä Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Ohjelmassa käsitellään pyöräilyn edistämiseksi tarvittavia kokonaan uusia tai lisätoimia. Jo tehtyjä, edelleen tarpeellisia ja ylläpidettäviä asioita, ei siten ole juurikaan käsitelty. Hyvä esimerkki tällaisesta on HKL:n hoitama kaupunkipyörähanke. 5

6 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työryhmän tehtävänä on käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa saattaa päätökseen pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmassa esitetyt vielä ajankohtaiset toimenpiteet. Lisäksi työryhmän on pyrittävä toteuttamaan myös pääkaupunkiseudun pyöräliikenteen strategiasuunnitelman ja Uutta pontta pyöräilyyn -ohjelman muut Helsingin oloihin soveltuvat tavoitteet sekä tehtävä ehdotuksia pyöräilyn edistämiseksi. Työryhmän tulee raportoida työstään kaupunginhallitukselle vuosittain. Tämä raportti on ajantasaistettu toimenpideosuus Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmasta. Perustelut on esitetty hyvin lyhyesti. Lisäksi raportissa on käsitelty lähinnä sellaisia em. ohjelmien ehdotuksia, joita ei ole toteutettu tai jotka vaativat vielä lisätoimenpiteitä. Ohjelman toimenpiteet on kiteytetty seuraaviksi teemoiksi: tiedotus ja markkinointi n valistus ja kasvatus n pyöräliikenneverkko n pyöräilyn oheispalvelut Tarkasteltu aineisto on Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma (Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A, 6/1996), YTV:n Pyöräliikenteen strategiasuunnitelma (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2000:1) sekä liikenne- ja viestintäministeriön Uutta pontta pyöräilyyn, Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2001). Lisäksi työryhmässä on kuultu ulkopuolisina asiantuntijoina Mauri Myllylää liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin -projektista, Kari Silfverbergiä Helsingin ympäristökeskuksesta, Pasi Kotroa Helsingin Poliisilaitokselta sekä Mari Miettistä sosiaali- ja terveysministeriöstä valtion terveysliikuntaprojektista. Edelleen työryhmä on käyttänyt Maailma Kylässä -tapahtuman kyselyaineistoaan sekä kaupungin kotisivujen verkkokeskusteluaineistoa. Työryhmä on pyrkinyt ottamaan huomioon myös uudet pyöriin perustuvat liikuntamuodot, kuten skeittaus ja rullaluistelu. Pyöräilyä koskevia suunnitelmia ja ehdotuksia tulee soveltaa uusien liikkumismuotojen edistämiseen. Työryhmän jäsenet ovat: Hannu Kalajoki, pj., kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto Antero Naskila, siht., kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto Pekka Isoniemi, rakennusviraston katuosasto Mikko Koivistoinen, rakennusviraston viherosasto Tapani Koivula, opetusviraston kiinteistöyksikkö Kristina Niklander, kaupunginkanslian tiedotustoimisto Sonja Pekkola, sosiaaliviraston sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöpalvelukeskus Ulla Sara, liikuntaviraston tekninen yksikkö Risto Sutinen, nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osasto Annikki Thoden, terveysviraston johdon tukiyksikkö ( asti) Matti Törrönen, terveysviraston johdon tukiyksikkö ( alkaen) Johanna Vilkuna, ympäristökeskuksen ympäristön suojelu- ja tutkimusyksikkö Jukka-Matti Laakso, Helsingin Polkupyöräilijät -HePo ry 6

7 2. PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN PERUSTELUT 2.1 Pyöräilyn nykytilanne ja kehitysnäkymät Historia Pyöräily on ollut Helsingissä varsin suosittua luvun alusta aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen autoilun lisääntyessä ja kaupungin laajetessa pyöräily väheni ja varsinkin sen suhteellinen merkitys pieneni. Uudelleen pyöräilyn suosio alkoi Helsingissä nousta 1970-luvun alussa osana pyöräilyn uutta tulemista niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Pyöräilyn kasvu jatkui Helsingissä vuoteen 1984 asti, kasvun ollessa suurimmillaan 10 % vuodessa. Tuolloin pyöräilyn kasvu pysähtyi ja luvun loppupuolella pyöräily monin paikoin jopa väheni. Paras selittäjä tälle oli henkilöautoliikenteen voimakas kasvu luvun lamavuosina pyöräilyn määrä kääntyi uudelleen nousuun, mutta vuosikymmenen puolivälissä kasvu jälleen pysähtyi ja sen jälkeen pyöräily on kantakaupunkia lukuun ottamatta polkenut paikoillaan. Nykyiset pyöräilijämäärät Liikennesuunnitteluosasto laskee vuosittain pyöräliikenteen määrää yhteensä 12 automaattisessa konepisteessä, joista neljässä läpi vuoden (kuva 1). Lisäksi lasketaan käsin vuosittain koko- tai puolenpäivän laskentoina niemen rajan vilkkaimmat pisteet sekä eri puolilla kaupunkia suunnittelua varten tarvittavia pisteitä. Joka kolmas vuosi lasketaan käsin niemen ja kantakaupungin rajan kaikki ylityskohdat. Kevyen liikenteen väylillä pyöräilijöitä on esikaupunkialueilla kesäisin yleensä selvästi jalankulkijoita enemmän, pääväylien varsilla jopa kymmenkertaisesti. Laajat seudullisen pyöräliikenteen haastattelututkimukset on tehty vuosina 1983 ja Jatkossa on ajatuksena tehdä pyöräilystä erillistutkimuksia ja kerätä pyöräliikenteen suorite-, matkamäärä- ja kulkutapaosuustiedot osana YTV:n yleisiä liikennetutkimuksia, koska näistä saadaan tältä osin luotettavinta tietoa. Seuraava tällainen tutkimus on tarkoitus tehdä YTV:ssä vuonna Luotettavimpana arviona ja pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteen lähtökohtana pyörämatkojen osuudesta kaikista matkoista nykytilanteessa voidaan pitää YTV:n vuoden 2000 liikennetutkimusta ja siitä laskettua 6 prosentin pyörämatkaosuutta vuositasolla. Taulukkoon 1 on koottu laskentaja tutkimustietoa pyöräliikenteestä Helsingistä. Kantelettarentie Kuusisaaren silta Hesperian puisto Lauttasaaren silta, etel. Kehä-Vantaanjoen silta Nordenskiöldinpolku Eläintarhanlahti Veräjämäen silta Eteläesplanadi Kulosaaren silta, pohj. HELSINGIN KONEELLISET PYÖRÄLASKENTAPISTEET Turunlinnanpolku Vuoden ympäri laskettava piste Vuosaarensilta, etel. ja pohj. Kuva 1: Helsingin kaupungin pyöräliikenteen vakiolaskentapisteet. (Lisäksi kaupungin rajalla Tarvonsalmessa, Vihdintiellä ja Kehä 3:lla Keravanjoen kohdilla on naapurikaupunkien hoitamat Tiehallinnon konepisteet.) 7

8 Pyöräilyn määrissä ovat alueelliset erot pääkaupunkiseudulla pienenemässä. Niemen asukkaat pyöräilevät vielä toistaiseksi muita vähemmän. Esikaupunkialueilla pyöräillään sen sijaan saman verran kuin Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä miehet pyöräilevät naisia enemmän; erityisesti kantakaupungissa asuvat nuoret miehet (18-29 v.) pyöräilevät huomattavasti enemmän kuin muualla seudulla asuvat saman ikäiset miehet tai naiset. (Pyöräliikennetutkimus, YTV 1997) Taulukko 1: Pyöräliikennetietoja Helsingistä Asia Määrä tai osuus Pyöräilijämäärät kesällä 1 - tavallinen määrä pyöräteillä pp/vrk - vilkkaimmilla reiteillä niemen rajalla n Pyöräilee ainakin silloin tällöin kesäisin 2 n henkeä Pyöräilee ainakin silloin tällöin kesäisin 3 n henkeä useamman kerran viikossa 3 n Pyöräilyä liikuntamuotona harrasti 4 n henkeä Talvipyöräilytalvella useamman kerran - viikossa pyöräilevien määrä 5 n henkeä - osuus kesäpyöräilijöistä 5 n. 7-8 % - keskustan pyöräteillä talvella 1 n. 200 pp/vrk Pyörämatkojen osuus kaikista matkoista - kesällä hellesäällä % - em. osuus muutettuna vuositasolle n. 7.5 % - arvio normaalitasosta 6 n. 6.0 % Pyörämatkojen keskipituus 2 n. 4.5 km Polkupyöriä 2 n kpl 1 Liikennesuunnitteluosaston laskennat 2 Pyöräliikennetutkimus (YTV 1997) (hellesäät koko ajan) 3 Arvio normaalikesästä 4 Liikuntatutkimus Pyöräliikennetutkimus (YTV 1997), Talvipyöräilytutkimus (Jaloin-projekti 2002) 6 Liikennetutkimus (YTV, syksy 2000) Tuleva kehitys Pyöräilyn lisäämiseksi tulee toisaalta saada mukaan uusia ihmisiä ja toisaalta lisätä nykyisten pyöräilijöiden aktiivisuutta. Samalla tulee pyrkiä pitämään kaikki nykyiset pyöräilijät polkimilla. Nämä tavoitteet edellyttävät sekä olosuhteiden parantamista että pyöräilyn markkinointia. Pyöräilijöiden tulee kokea, että pyöräilyä arvostetaan, kaupunki haluaa edistää pyöräilyä ja että he ovat tervetulleita liikenteeseen. Kehitysaskelista tulee tiedottaa selkeästi. Helsingissä on mahdollisuuksia pyöräilyn huomattavaan lisäämiseen kaikilla pyöräilyn osa-alueilla sekä kesäpyöräilyä lisäämällä että kausivaihtelua pienentämällä. Esim. Kööpenhaminassa pyörämatkojen osuus on kolminkertainen Helsinkiin verrattuna. Siellä pyörämatkojen osuus työmatkoilla on 32 %, ja tavoitteena on edelleen kasvattaa pyöräilyn osuutta. Helsinkiä suuremmissa Amsterdamissa ja Münche-nissä pyörämatkojen osuudet ovat 25 % ja noin %. Münchenissä on tavoitteena nostaa pyörämatkojen osuus vuoteen 2015 mennessä prosenttiin. Euroopassa lisääntyvään pyörämatkailuun liittyy myös Helsingissä taloudellisia mahdollisuuksia matkailualalla. Talvella pyöräilymäärät ovat Helsingissä n. 6-8 % kesän määristä, kun ne Oulussa ovat noin 35 %. Niinpä Helsingin talvipyöräily on myös kaksinkertaistettavissa. Toisaalta vallitsevat yhteiskunnalliset ja maankäytölliset kehityssuunnat ovat yleensä enemmänkin pyöräilyä vähentäviä kuin sitä lisääviä. Tästä syystä pyöräily ei kasva itsestään, vaan vaatii runsaasti työtä ja toimenpiteitä. Kaikki ne kaupungit, joissa pyöräilyn osuus on korkea ja kasvanut viime vuosina, ovat myös voimakkaasti panostaneet pyöräilyn edistämiseen. 8

9 Teknologinen kehitys ei ehkä tuo suuria mullistuksia pyöräilyyn, mutta pyöräliikenneverkon laatuvaatimukset ovat kasvamassa. Pyöräkanta muuttunee monimuotoisemmaksi ja vaatii lisää tilaa. Kolmipyöräiset pyörät tulevat yleistymään jonkin verran sekä tavarapyörinä että iäkkäiden ja tasapainohäiriöistä kärsivien pyörinä. Myös lasten kuljetukseen tarkoitettuja peräkärryjä ja tandempyöriä tulee lisää. Kaksi- tai kolmipyöräiset nojapyörät ovat myös alkaneet yleistyä. Skootterimopojen määrä tullee kasvamaan, mikä edellyttää turvallisuussyistä niille sallituilta reiteiltä hyvää standardia. Samoin pyörämatkojen pituuksien kasvaessa tarvitaan entistä parempaa pääraittien laatutasoa. Ns. uudet lajit rullaluistelu ja skeittaus ovat molemmat kasvaneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suosituinta skeittaus se on vuotiaiden poikien keskuudessa. Ala-asteikäisistä pojista sitä harrastaa ainakin silloin tällöin yli 40 %. Kaupungin kannan mukaan skeittaus on liikuntamuoto siinä kuin muutkin, vaikka se toisaalta häiritsee meluisuudellaan. Tarve uusien skeittipaikkojen rakentamiseen on suuri. Tosin kokeneempien skeittaajien harrastaman katuskeitin olemukseen kuuluu näkyä siellä, missä on ihmisiä. Pieni, mutta kasvava skeittaajien kanssa samankaltainen erityisryhmä ovat temppupyöräilijät. Rullaluistelu on kaikenikäisten laji. Helsinkiläisnuorista joka neljäs rullaluistelee vähintään kerran viikossa. Rullaluistelu on tehokasta kuntoliikuntaa. Normaalisti se on rauhallista etenemistä, vaikkakin nuorten keskuudessa rullaluistimilla temppuilu on lisääntymässä. Rullaluisteluun riittävät nykyiset kevyen liikenteen väylät, mutta päällysteen tulee olla tasaista asfalttia tai laatoitusta. Rullaluistelijat välttävät suojatiekohtia, koska se sekoittaa rytmin ja alamäkikohdissa jarruttaminen on monille työlästä. Rullaluistelun näkökulmasta pitäisi joitakin hiekkatieosuuksia asfaltoida ja pyöräteiden päällysteitä uusia hieman nykyistä useammin. 2.2 Liikenneturvallisuus Helsingissä kuolee pyöräonnettomuuksissa keskimäärin 1-2 pyöräilijää vuosittain. Poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa loukkaantuu nykyisin noin 100 pyöräilijää, ja omaisuusvahinkoja aiheutuu lisäksi noin 60 onnettomuudessa. Onnettomuuksien määrä on ollut vuodesta 1995 lähtien laskussa. Kuvissa 2-4 on esitetty pyöräliikenteen turvallisuuden kehitys ja pyöräliikenteen onnettomuustyypit viime vuosina sekä pyöräonnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa. Hyvä turvallisuuskehitys on jatkunut vuonna Yleinen arvio on, että poliisin tietoon tulee vain noin 10 % lääkäri- tai poliklinikkakäynnin aiheuttaneista pyörätapaturmista. Näistä suurin osa on kaatumisia. Tutkimuksissa on todettu, että yksittäisen pyöräilijän törmäysriski auton kanssa pienenee jopa puoleen pyöräilijämäärän kasvaessa voimakkaasti, koska autoilijat osaavat tällöin ottaa pyöräilijät paremmin huomioon. Suomessa kuoli 55 pyöräilijää vuonna Onnettomuuksissa loukkaantui lisäksi noin 1100 pyöräilijää (poliisin tietoon tulleet). Vakavimmat vammat syntyvät autoilijan ja pyöräilijän yhteentörmäyksissä. Pyöräonnettomuuksista 70 % tapahtuu risteyksissä ja 90 % taajamissa. Vuoden 2003 alussa voimaan tullut suositusluonteinen kypärän käyttösääntö on lisännyt Helsingissä kypärän käyttöä 40 prosentista 47 prosenttiin (naiset 51 % ja miehet 43 %). Koko maassa kypärää käyttää tällä hetkellä 27 % pyöräilijöistä. Suomessa eniten kypärää käytetään Helsingissä. Hallitusohjelmassa 2003 todetaan: Hallitus toteuttaa suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä tieliikenneonnettomuuksien torjumiseksi. Hallitus tiivistää eri hallinnonalojen yhteistyötä ja tehostaa erityisesti toimia liikennekäyttäytymisen parantamiseksi, liikenneympäristön ongelmakohtien poistamiseksi ja uuden tekno- 9

10 300 Onnettomuudet. 25 Kuolleet Omaisuusvahinko-onnettomuudet Henkilövahinko-onnettomuudet Kuva 2: Pyöräonnettomuuksien määrät Helsingissä (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) logian hyödyntämiseksi. Liikennepolitiikan yhteydessä todetaan: Tavoitteena on kevyen liikenteen väylien lisääminen ja raskaan liikenteen vähentäminen taajamista. Aiemmin valtioneuvosto on periaatepäätöksessään (2001) asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrän on oltava alle 250 (415 vuonna 2002). Periaatepäätökseen sisältyy toimenpiteitä vuosille liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi. Samaa ajanjaksoa koskee myös nykyinen valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma. Samalla valtioneuvosto hyväksyi Suomelle pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtioneuvosto piti tärkeänä, että viranomaiset, organisaatiot ja kunnat toteuttavat suunnitelmaa mahdollisimman laajasti ottaen huomioon periaatepäätöksen kannanotot. Pyöräonnettomuuksien onnettomuustyypit vuosina N=594 Auto/pyörä risteyksessä suojatiellä 41 % 42 % Polkupyörä/polkupyörä 7 % 7 % Jalankulkija/pyörä 5% 5% 2 % Yksittäisonnettomuus 2 % Auto/pyörä muualla risteyksessä 17 % 17 % 11 % 16 % Auto/pyörä muualla 16 % Auto/pyörä suojatiellä ei risteyksessä 11 % Kuva 3: Onnettomuustyypit pyöräilijöiden henkilövahinko-onnettomuuksissa Helsingissä vuosina (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) 10

11 Jalankulkijat 147 Pyöräilijät 109 Mopoilijat 11 Loukkaantuneet N=752 Matkustajat 181 Jalankulkijat 7 Auton kuljettajat 263 Pyöräilijät 1 Moottoripyöräilijät 41 Kuolleet N=18 Matkustajat 6 Moottoripyöräilijät 1 Auton kuljettajat 3 Kuva 4: Liikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet Helsingissä (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003/10) 2.3 Pyöräilyn terveyshyödyt Pyöräilyn terveysvaikutukset perustuvat liikunnan yleiseen merkitykseen ihmisen terveydelle. Terveysvaikutukset voidaan jakaa kolmeen osaan: terveydenhoitokulujen säästö, työstä poissaolojen väheneminen sekä ihmisten hyvinvoinnin paraneminen. Niin kutsutut elintasosairaudet ovat voimakkaasti lisääntymässä yhdessä niiden yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten kanssa. Sairauksien lisääntymisen rajoittamisessa on liikunnan lisäys ehkä tärkein keino. Jotta ihmiset, jotka terveytensä kannalta eivät harrasta riittävästi liikuntaa, saataisiin pysyvästi aktivoitumaan, heitä tulee ohjata niin sanotun arkiliikunnan pariin. Tähän pyöräily tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. Pyöräily on tehokasta näennäisestä keveydestään huolimatta, koska se vaikuttaa isoihin lihasryhmiin. Terveysliikunnaksi suositellaan nykyisin kohtuutehoista puoli tuntia kestävää päivittäistä liikuntaa, joka voi koostua useammasta jaksosta. Täten esim. 4-5 kilometrin työmatkan säännöllinen pyöräily täyttää tämän vaatimuksen. Liikunnan määrän suhteen arvioituna tärkein kohderyhmä on työssä kävijät. Myös koululaiset ja opiskelijat ovat tärkeä ryhmä, koska heidän iässään opitaan koko elämän kestäviä liikkumistottumuksia. Pyöräilyn elinikää lisäävät terveyshyödyt verrattuna onnettomuuksien elinikää lyhentävään vaikutukseen ovat uusien kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvin suuret: l 17 -kertaiset koko väestöllä l 14 -kertaiset vuotiailla l 36 -kertaiset >40 -vuotiailla. Vähän tai ei lainkaan liikkuvien sairastumisriski on huomattavasti suurempi kuin kohtalaisesti liikkuvilla [Jalan tai pyörällä joka päivä, Kansanterveyden neuvottelukunnan kävely- ja pyöräilytyöryhmän suositukset, 2001]: l Sepelvaltimotauti l Aivohalvaus l Aikuisiän diabetes l Lihavuuden kehittyminen l Verenpainetauti l Paksusuolen syöpä l Osteoporoottiset murtumat l Hengitys- ja verenkiertoelimien kapasiteetin huononeminen l Itsenäisen selviytymisen menetys kertainen Lähes 2 -kertainen % suurempi 2 -kertainen 30 % suurempi % suurempi % suurempi 50 % nopeampi vuotta aiemmin Helsingin väestö ikääntyy; vuonna 2003 oli vuotiaita henkeä. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien hyvä fyysinen kunto vaikuttaa merkittävästi kaupungin elinvoimaan. Liikunta lisää myös 11

12 henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja pyörällä pääsee helposti luonnon keskelle. Arvion mukaan liikunnan puutteen vuoksi menetetään henkeä kohti keskimäärin viisi tervettä elinvuotta. Valtioneuvosto on tehnyt valtion terveysliikuntaohjelman pohjalta (2002) periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Tämä periaatepäätös on lähetetty kaikkiin kuntiin toivomuksella, että kunnat ottavat siinä esitettyjä asioita huomioon. Valtioneuvosto on myös nimittänyt terveysliikunnan neuvottelukunnan (Teli-neuvottelukunta), jonka tehtävänä on yhteistyön koordinoiminen sekä rahoituksen koordinoiminen ja myös sen hankkiminen. Neuvottelukunnalla on päätoiminen sihteeri ja alatyöryhmiä hyväksi käyttäen se pyrkii yhteen keskeiseen tavoitteeseensa, joka on arkiliikunnan edistäminen. Tätä kautta voidaan hakea rahoitusta eri hankkeisiin, ei kuitenkaan mielellään investointeihin. Avustushakemuksista päättää sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Avustus on hanketta kohden ollut yleensä noin euroa. 2.4 Pyöräilyn ympäristöhyödyt ja kestävä kehitys Pyöräilyn ympäristöhyödyt Pyöräillessä liikutaan päästöttömästi ja tilaa säästäen. Pyöräilyn ja kävelyn, kuten myös joukkoliikenteen suosiminen ehkäisee ruuhkautumista, energiankulutuksen, päästöjen ja meluhaittojen kasvua sekä monipuolistaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia. Liikenteen osuus pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöistä on vajaa viidennes. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Henkilöautot tuottavat liikenteen hiilidioksidipäästöistä karkeasti arvioiden 60 %, tavaraliikenne 30 %, bussit 8 % ja raideliikenne 2 %. Tilanne on lähitulevaisuudessa sama, vaikka henkilöautojen terveydelle haitalliset päästöt vähentyvät autokannan uudistuessa. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää puhdistusteknisin keinoin, vaan ainoastaan autojen polttoaineenkulutusta pienentämällä, tai siirtymällä henkilöauton käytöstä pyöräilyyn, kävelyyn tai joukkoliikenteeseen. Fossiilisia polttoaineita säästyy etenkin, jos pyörämatka korvaa automatkan. Autoliikenteen päästöjen vähentämiseksi pyöräilyä kannattaa suosia henkilöauton vaihtoehtona etenkin lyhyillä matkoilla, joilla auton moottori ei ehdi lämmetä eikä katalysaattori toimia täydellä teholla. Kun henkilö pyöräilee sen sijaan, että käyttäisi bensiinikäyttöistä henkilöautoa, vähenevät hiilidioksidipäästöt laskennallisesti noin 150 grammaa kuljettua kilometriä kohden (taulukko 2). Myös energia ja kustannussäästöt puoltavat pyöräilyä. Kaupunki onkin tehnyt myös liikennettä koskevan energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna Taulukko 2: Eri liikennevälineiden keskimääräisiä päästöjä henkilökilometriä kohden (g/hkm) kaupunkiajossa vuonna (CO = hiilimonoksidi eli häkä, HC = hiilivedyt, NOx = typen oksidit, PM = pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä, CO2 = hiilidioksidi.) (Lähteet: VTT LIPASTO 2002, Mäkelä 2002 & HKL 2002.) CO HC NOx PM CO 2 Henkilöauto keskimäärin v / bensiini (1.2 henkilöä)8,1 1,2 0,81 0, Henkilöauto keskimäärin v / diesel, (1.2 henkilöä) 0,50 0,14 0,78 0, Kaupunkilinja-auto keskimäärin v / diesel, 18 matkustajaa 0,38 0,13 0,77 0, Raitiovaunu, 21 matkustajaa 0,03 0,004 0,09 0, Lähiliikennejuna, 70 matkustajaa 0,02 0,003 0,06 0, Metro, 100 matkustajaa 0,008 0,001 0,02 0,

13 Pyöräily Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma konkretisoi ja edistää Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman (kaupunginvaltuusto ) tavoitteita, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ohjelman mukaan liikennejärjestelmän ja katuympäristön kehittämisessä otetaan aikaisempaa korostetummin huomioon lasten, nuorten, liikuntarajoitteisten ja iäkkäiden asukkaiden esteettömät ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Koko kaupungin alueelle on tavoitteena luoda yhtenäinen ja kattava palveluiden ja kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa on tarkoitus täydentää edelleen sekä edistää kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä. Liikennekäyttäytymisen tervehdyttämiseksi tehostetaan liikennevalistusta ja asennekasvatusta yhteistyössä liikennealan kansalaisjärjestöjen, liikenneministeriön, poliisin ja asukasyhteisöjen kanssa. Yhdyskuntarakenne sekä asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja erilaisten vapaa-ajan toimintojen sijoittuminen luovat perustan pyöräilyn mahdollisuuksille ja käytön houkuttelevuudelle. Kestävän kehityksen toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on, että asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista pyritään ohjaamaan siten, että palvelutarjonta monipuolistuu ja liikkumistarve vähenee. Tällöin pyöräilyn edellytykset paranevat. 2.5 Kaupunkilaisten mielipiteitä pyöräilystä Mielipiteiden keruu Sykkeli keräsi kaupunkilaisten mielipiteitä kahta eri kautta. Sykkeli oli mukana Keväällä Maailma Kylässä - tapahtuman yhteyteen järjestetyssä pyöräilyviikon kaksipäiväisessä päätapahtumassa. Keskustelun lisäksi Sykkeli keräsi lomakkeellaan kuntalaisten mielipiteitä Helsingin pyöräilyolosuhteista. Vastauksia tuli noin 50 kappaletta. Vastanneiden kesken arvottiin muutama kaupungin lahjakirja. Kaupungin kotisivuilla avattiin Sykkelin aloitteesta keskustelupalsta pyöräilystä. Keskustelukanava oli avoinna Keskusteluaiheiksi ehdotettiin, mitä hyvää ja mitä huonoa pyöräilijät olivat kokeneet, sekä mitä toivomuksia heillä oli Helsingin pyöräilyolosuhteista. Mielipidekirjoituksia tuli noin 370 kpl. Monet niistä sisälsivät useita kommentteja ja toivomuksia, ja osa taas oli vastauksia toisten kysymyksiin tai mielipiteisiin. Suurimmaksi osaksi kommentit olivat varsin asiantuntevia ja asiallisia. Niiden kautta välittyivät käyttäjien näkemykset laaja-alaisesti ja perustellusti. Niihin sisältyi runsaasti hyviä ideoita ja ehdotuksia. Pyöräilykeskustelu käy kuumana kaupungin nettisivuilla Sykkeli avasi keskustelun pyöräilyolosuhteista kuten pyöräilyteistä ja niiden kunnossapidosta sekä liikenneturvallisuudesta kesäkuussa. Mielipiteitä on esitetty vilkkaasti muun muassa pyöräilijöiden hankaliksi kokemista kevyen liikenteen sumpuista ja parannusta vaativista reiteistä. Liikenteellisiä kompastuskiviä on löydetty Itä-Helsingistä. Malmilla ja poikittaislinjoilla on löydetty korjattavaa sekä ulkoilukartta on saanut paljon parannusehdotuksia. HU 2003 Kritiikkiä, kiitosta ja toiveita Kehuja tuli melko vähän, mutta niissä oltiin pyöräilyolosuhteisiin varsin laajasti tyytyväisiä. Ehkä enemmänkin haluttiin tuoda esiin puutteita ja toiveita, jotta niihin saataisiin parannusta. Haukkuja tuli sekä erilaisiin toivomuksiin yhdistettyinä että myös heikommin perusteltua yleistä purnausta. Eri käyttäjäryhmien välistä samoin kuin pyöräilijöiden keskinäistä käyttäytymisen arvostelua oli myös varsin paljon. Liikenneturvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Myös joustavuutta liikennetilan käyttöön erilaisissa tilanteissa toivottiin. Vastauksista vajaa puolet kohdistui valistus-, asenne- ja käyttäytymisasioihin, vajaa neljännes liittyi pyöräverkkoon tai yksittäisiin reittiosuuksiin, pyöräteiden kuntoon ja hoitoon liittyi 15 %, valvontaan 9 % ja opasteisiin 8 %. 13

14 Suuri osa kommenteista sisältyy työryhmän ehdotuksiin. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan suunnittelijoiden käytössä. Ne toimitettiin myös katuosaston yleisöpalvelupisteeseen, jossa niistä poimittiin yksityiskohtaiset kunnossapitoon liittyvät parannusehdotukset, jotka lähetettiin sitten ao. tahoille otettavaksi huomioon. Kehuja: - Helsingin ja pääkaupunkiseudun laaja pyörätieverkko. - Yksittäiset uudet / parannetut pyörätieosuudet. - Hyvä pyöräilykartta. - Keskustelu- ja palautteenantomahdollisuus netissä. Moitteita: - Pyöräteiden huono kunto: päällysteet, reunakivet ja näkyvyyttä estävä kasvillisuus. - Huonot työnaikaiset järjestelyt; pyörätien kehnot järjestelyt, käyttäminen varastona ja kunnostuksen viipyminen. - Puutteellinen viitoitus pyöräteillä. - Pyörätiekartan jakelu. - Yksittäiset pyörätieratkaisut. - Kunnollisia pyörätelineitä on liian vähän, joskin kiitostakin tuli. - Autojen pysäköinti pyöräteille, pyöräily jalkakäytävillä ja kävely pyöräteillä. Näihin liittyi myös valvonta- ja valistuskannanottoja. - Kaaharipyöräilijöistä tuli useita valituksia niin jalankulkijoilta kuin pyöräilijöiltä. Yleiseen valistukseen yms. liittyviä kannanottoja: - Jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat ottavat huonosti toisiaan huomioon. Oli myös monia sovittelevia kannanottoja. - Eri osapuolia koskevaa käyttäytymisopasta toivoi useampikin, jopa joka kotiin lähetettäväksi. Asennekasvatusta ja valistuskampanjoita toivottiin eri osapuolille. - Liikennesääntöjä ei noudateta ja siihen liittyen toivottiin lisää valvontaa ja myös sakottamista. Väistämisvelvollisuussäännöt haluttiin palauttaaa entiselleen. Yleiset pyöräverkkoon liittyvät parannustoiveet: - Pyöräkaistoja toivottiin paljon, joskin tässä menivät sekaisin pyörätiet ja pyöräkaistat. Näitä käsiteltiin 36 mielipiteessä. Kööpenhaminasta kehotettiin ottamaan oppia. - Pyöräteiden toivottiin kulkevan tasaisesti ilman turhia nousuja ja laskuja. - Pyörätiet haluttiin kiertämään bussipysäkkien takaa. - Pyöräteiden merkitsemistä pitäisi selventää. - Keskustan pyörätiet haluttiin punertavasävyisiksi. - Alikulkuihin toivottiin parempia näkemiä. - Talvikunnossapitoa tulisi parantaa. - Pyöräkarttaa ja reittipalvelua toivottiin nettiin. Paikkoihin kohdistuvat parannustoiveet: - Toiveet liittyivät usein sekä vaaraa että epämukavuutta aiheuttaviin pikkupuutteisiin kunnossapidossa tai rakenteissa. - Usein myös toivottiin pyöräteitä tai pyöräkaistoja paikkoihin, joihin niiden toteutus kestää kauan ko. paikkoihin liittyvien muiden muutoshankkeiden takia, esim. Siltasaarenkadulle, Tukholmankadulle ja Keskuskadulle. Toiveita tuli myös mm. Kauppatorin alueesta ja Lauttasaarentiestä. - Liikennevalojen ajoituksiin toivottiin pyöräliikenteen sujumista edistäviä parannuksia. 14

15 Poimintoja mielipiteistä Kehuja Helsingistä ympäristöineen on erittäin hyvä pyöräilykartta ja vielä ilmainen! Upeat ovat pyörätiet stadissa. Kannattaa kokeilla... Mikä on aurinkoisella ilmalla mukavampaa kun ajella joko merkittyjä kotiseutu tutuksi reittejä tai muuten vaan pitkin mukavan hyväkuntoisia pyöräteitä. Suositellaan kaikille, ehkä hapannaamakin vaihtuu hymyyn... Pitäjänmäeltä pääsee nykyään hienosti keskustaan pääradan sivua pitkin. Enää ei tarvitse ajaa Vihdin- ja Mannerheimintien kautta. Helsinki on hoitanut mielestäni pyörätieverkkoaan mainiosti ja olenkin innostunut tänä kesänä pyöräilystä toden teolla. Kerran lähetin viestin Helsingin kaupungin vastuuhenkilöille huonosti auratusta osuudesta ja se auttoi. Sen jälkeen tämä kyseinen pätkä on ollut hyvin aurattuna. Työmatkapyöräilyssä poljetaan km/h, mikä edellyttää kunnossapidettyjä pääväyliä. Moitteita Pyöräkaistat ovat ainoa tapa ratkaista nykyinen Villi Länsi - tilanne, jossa sekaisin ovat pyörät, rullaluistelijat, kävelijät, hölkkääjät, lapset ja koirat. Osa pyöräilijöistä kulkee yhtä kovaa kuin autot (30 km rajoitusalueella) ja omilla kaistoilla se onnistuisikin. Uutta ajattelua pyöräilyyn. Joudun päivittäin uhmaamaan kohtaloa Sörnäisten rantatiellä, kun ylitän ennen Hakaniemen siltaa Hakaniemenkadun. Risteykseen on lisätty kääntyville autoilijoille kolmio, jossa osoitetaan etuajo-oikeus pyöräilijöille. Autoilijat kuitenkin noudattavat merkkiä vain silloin, jos kylmäpäisesti ajaa autojen eteen. Mikäli vähänkin epäröi, ei kukaan pysähdy. Monta kertaa iso joukko pyöräilijöitä odottaa pitkän autovirran edessä. Hämeentie 94:n edessä olevaa pyörätietä käytetään jatkuvasti parkkipaikkana; arkisin vähintään kaksi autoa on pysäköitynä, eikä vaan piipahduspysäköitynä ; tänään puolilta päivin autoja oli jonossa kuusi! Siinä on erittäin kurja ajaa jalankulkijoiden joukossa. Pyöräilijöiltä vaaditaan turhanpäiten tienylityksiä. Pyörätie tekee ihme mutkia tai päättyy yllättäen. Usein edellytetään tiukkoja käännöksiä, vieläpä kohdissa joissa pitäisi lisäksi näyttää suuntamerkkiä ja samaan aikaan pysyä pyörän päällä epätasaisella tiellä. Yleiset valistus- ym. toiveet Ehdottaisin ytimekkään ja selkeän tietopaketin jakamista kaikille Helsinkiläisille. Ajan polkupyörällä joka päivä Helsingin keskustassa ja nautin pyöräilystä. Ihmettelen suuresti, mikä viha jalankulkijoilla on meitä pyöräilijöitä kohtaan. Kyllä keskustassa on meille kaikille tilaa liikkua, sopu antaa tilaa. Ajaessani pyörällä näen usein murhaavia ilmeitä. Jalankulkijan ilme on kuin myrskynmerkki annakan laidassa. Suosittelen, että ostat itsellesi polkupyörän ja ajelet kaupungissa, niin ihastut ja lakkaat vihaamasta toisia pyöräilijöitä. Pyörällä kulku on nopeampaa kuin kävellen. Säästät kenkiäsi, eurojasi ja kohotat kuntoasi. 15

16 16 Usein pyörätiellä hyppivät jalankulkijat saavat pyöräilijät tuntemaan, ettei heidän tule välittää säännöistä, kun eivät muutkaan välitä. Sama toimii toki toisin päin. Miten saisimme pyöräilylle lisää näkyvyyttä mediassa? Toinen äärimmäisen yksinkertainen asia parantaa turvallisuutta kevyenliikenteen väylillä, on poistaa bussipysäkkien päädyssä olevat MAINOKSET, jotka pimittävät täysin pyöräilijältä näkyvyyden katoksen alle. Yritähän siinä arvailla, onko katoksen alta joku säntäämässä eteesi Eikö ne mainokset voisi olla vaikkapa vain siellä takaseinällä, jossa eivät varmaankaan ketään häiritse?? Lyhyt kaiteenpätkä pysäkkikatoksen kumminkin puolin voisi ohjata odottamaan muualla kuin pyöräilijöitten ajotiellä ja pysäkiltä poistuessa jalankulkija ei tulisi suojatielle suoraan katoksen takaa. On rasittavaa puikkelehtia pyörätiellä autojen keskellä esim. Bulevardilla ruuhkaaikoina. Mitä autoilijat sanoisivat, jos jättäisin fillarin keskelle katua vaikka viideksi minuutiksi? Yleiset verkolliset parannustoiveet Pyöräilyn tukeminen voisi olla rohkea valinta Helsingin imagolle, varsinkin kun turismi vain kasvaa. Lainapyöriä lisää! Turhat nousut ja laskut syövät miestä eikä pyöräilystä tule luonnollista siirtymismuotoa esim. työpaikkaliikenteessä, vaan se säilyy eräänlaisena erityisryhmien urheilumuotona. Jos tie kulkisi tasaisesti pyöräily lisääntyisi ihmisten huomatessa keskustamatkan vaivattomuuden. Voisiko pyöräteiden alkukohdan merkitä paremmin ja ylipäätään maalata uudet opasteet vanhojen pois kuluneiden tilalle? Ehdotan kiertoliittymien suojatiet korotettavaksi. Leveillä ja vähäliikenteisillä kevyen liikenteen väylillä liikennetilan jakava maalattu viiva on tarpeeton. Paikkoihin kohdistuvat parannustoiveet Omituista on se, että esim. Ruoholahden pyörätiet ovat aina auraamatta, vaikka siellä on paljon pyöräilijöitä. Eikö pyöräteiden aurausta voisi priorisoida niiden käyttöasteen mukaan? Toisaalta ei-talviaikaankin pyörätie voi olla putkitöiden vuoksi usean kuukauden kokonaan pois käytöstä. Esimerkiksi Ruoholahdessa vilkasliikenteinen Itämerenkadun pyörätie päällystettiin vasta toukokuun loppupuolella. Kun se oli ollut sitä ennen puoli vuotta kivikkoa. Koskelantiellä on kyllä fiksusti erotettu pyörä- ja kävelytiet omaksi osuudekseen viheralueella, mutta kun siinä välissä kasvatetaan äärimmäisen leveästi kasvavaa puskaa, joka käytännössä kaventaa pyörätien käyttöosuuden puoleen. Hei haloo, voisiko sitä vaikka joskus leikata? Olisiko mahdollista saada ensi talveksi auratuksi väli Haltialan tila Pitkäkoski, sille kioskille asti. Siitä eteenpäinhän sitten onkin jo aurattu reitti Paloheinään asti. Kyseinen väli on ulkoilukartassakin merkitty pyörätieksi, mutta silti sitä ei aurata talvisin, vaan siihen ajetaan hiihtoladut. Hiihtoreitistö ei varmaankaan oleellisesti supistuisi, vaikka latuja olisi pari vähemmän. Talvipyöräilyä sen sijaan reitin aukipitäminen auttaisi suuresti, koska polkupyörällä pääsisi Tammistosta Haltialan kautta Kehä I:lle.

17 3. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärä Kaupunginhallituksen vuonna 1994 asettama suunnittelutavoite oli kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä. Tämä täsmennettiin vuoden 1996 pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmassa tavoitteeksi kaksinkertaistaa pyöräily vuosina Vuonna 2000 pyöräilyn osuus oli noin 6 %. l Pyöräilyn edistämisen yleisenä päämääränä ovat kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat terveydelliset, taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt. l Pyöräliikenteen määrä pyritään kaksinkertaistamaan nykytasostaan vuoteen 2015 mennessä, niin että pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista olisi tuolloin noin 12 %. Päämäärän saavuttamista tukevat yleiset tavoitteet Kaupungin omassa liikennesuunnittelussa pyöräilyä edistetään erityisesti kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja rakennusviraston määrärahoissa ja investointisuunnitelmissa. Maan hallitusohjelmassa tavoitteena on kevyen liikenteen väylien lisääminen ja raskaan liikenteen vähentäminen taajamista. Kevyen liikenteen osuus ei kasva ilman voimakkaita toimenpiteitä, todetaan Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002 :ssa. Näiden tavoitteiden konkretisointi edellyttää strategiasuunnittelun lisäksi nykyistä tehokkaampaa toteuttamisen ohjelmointia ja resurssoimista seudullisessa kevyen liikenteen ja pyöräilyn suunnittelussa. l Pyöräily sisällytetään nykyistä paremmin yleiseen, erityisesti seudulliseen, liikennepolitiikkaan ja sen toteuttamisen ohjelmointiin. Kaupunki osallistuu aktiivisesti pyöräilyn edistämiseen pääkaupunkiseudulla. Pyöräilyn turvallisuutta tulee parantaa osana yleistä liikenneturvallisuuden parantamista. Pyöräilijöiden turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen parantaminen on edellytys pyöräilyn lisääntymiselle. Tässä ohjelmassa pyritään noudattamaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) esitettyä liikenteen turvallisuusvisiota ja -tavoitetta sekä niiden saavuttamiseksi esitettyjä toimenpiteitä. l Pyöräilyn valtakunnallinen turvallisuustavoite on liikennekuolemien väheneminen yleisen liikenneturvallisuustavoitteen mukaisesti noin 40 %:lla vuoteen 2010 mennessä. Kaupungin tavoitteena on lisäksi onnettomuuksissa loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän väheneminen kolmanneksella vuosina Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa osoitetaan pyöräilyn positiiviset vaikutukset mm. liikenteen kasvihuonekaasujen ja muiden ympäristöhaittojen vähentymiseen. erkittävin lisäys pyöräilyyn saadaan, jos auto vaihdetaan pyörään työ- ja asiointimatkoilla kaupungissa. l Kaupunki lisää tiedotuksen ja valistuksen keinoin tietoisuutta pyöräilyn terveysja ympäristöhyödyistä ja kannustaa automatkojen korvaamiseen pyörämatkoilla. Pyöräilyn määrällinen tavoite niin Helsingissä, pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa on sen kaksinkertaistaminen. Toimenpiteistä tärkeimpiä on pyörätieverkon selkeys, yhtenäisyys, kunto, käyttömukavuus ja turvallisuus. l Kaupunki parantaa pääpyörätieverkkonsa yhtenäiseksi, selkeäksi, helppokäyttöiseksi ja turvalliseksi täydentämällä sitä puuttuvilta osin. Pyöräily otetaan huomioon asumisen, palvelujen ja työpaikkojen suunnittelussa. Pyörien pysäköinti ja säilytys ovat tärkeä osakokonaisuus pyöräilyn kehittämisessä. Pysäköinnin helppoudesta ja turvallisuudesta matkan molemmissa päissä paljolti riippuu, lähdetäänkö liikkeelle pyörällä. Kaupunki vastaa pyöräpysäköinnistä yleisillä alueilla ja omissa kiinteistöissään. Yksityisiin rakennuksiin kaupunki voi vaikuttaa kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja tiedotuksen kautta. Pyörä- ja joukkoliikenteen 17

18 hyvällä yhteen kytkennällä nostetaan niiden yhteistä kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Liityntäpyöräilyn voimakas lisääminen edellyttää sekä pyöräpysäköintiolosuhteiden parantamista että liityntäpyöräilyn markkinointia niin kaupungin sisällä kuin seudullisestikin l Parannetaan ja kehitetään pyörien pysäköintimahdollisuuksia. Kaupunki huolehtii yhdessä kiinteistöjen kanssa hyvästä pyöräpysäköinnistä yleisillä alueilla ja pyrkii mm. kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen kautta edistämään pyöräpysäköintiä myös kiinteistöissä. Parannetaan joukko- ja pyöräliikenteen yhteen kytkentää erityisesti liityntäpyöräilyä edistävillä ratkaisuilla. 4. TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Toimenpiteitä on yhteensä 51 kappaletta. Työryhmä on valinnut niistä kärkihankkeiksi 15. Ne on merkitty neliöllä (o) ja muut pallolla (l). Toimenpiteisiin merkityt vastuutahot ovat ne, joiden tulee ensisijaisesti huolehtia hankkeen toteutuksesta joko suunnittelusta, käytännön toteutuksesta tai rahoituksesta. Monet hankkeet koskevat lisäksi myös muita hallintokuntia. Esitetyt kustannukset ovat arvioita; virkatyönä tehtävistä töistä on todettu ei lisäkustannuksia. Toimenpiteet on jaettu kolmeen tärkeysluokkaan sen mukaan, miten merkittäviä ne ovat pyöräilyn edistämisen kannalta. Luokitus on vain suuntaa antava. Luokka 1 on tärkein. 4.1 Tiedotus ja markkinointi Tiedotus ja markkinointi ovat laaja-alaisia toimenpidekokonaisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten pyöränkäyttöön ja myös laajentaa pyörän käyttöalueita Yleismarkkinointi Pyöräilyn liikennepoliittiset, yhteiskuntataloudelliset, terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt tulisi kyetä arvioimaan ja niiden kehitystä seuraamaan ja mittaamaan. Laskentamenetelmiä kehitetään tällä hetkellä erityisesti pohjoismaissa. Eräs tärkeä osatehtää on harjoitetun pyöräliikennepolitiikan arviointi, mikä on parhaillaan käynnissä Helsingissä Bypad -menetelmällä. l Auditoidaan säännöllisin väliajoin Helsingin pyöräliikennepolitiikka ja sen vaikutukset. Ksv. Ei mainittavia lisäkustannuksia. Tärkeysluokka Pyöräilyn lisääminen edellyttää myös monipuolista tiedotusta ja markkinointia, jotta ihmiset löytävät olemassa olevat pyörätiet ja muut palvelut ja jotta pyöräily sujuu turvallisesti. Kulkumuodon valinta on myös paljolti tunnekysymys, johon voidaan vaikuttaa. Tarvitaan myös jatkuvaa vuoropuhelua pyöräilijöiden ja kaupungin hallinnon välillä. o Varataan pyöräilyn edistämiseen ja valistukseen oma kohta kaupunginkanslian tiedotustoimiston määrärahasta. Kkansl. Tärkeysluokka Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta on pyöräilyn tärkein ja tunnetuin apuväline kaupungin pyöräilymahdollisuuksien hahmottamisessa ja reitin valinnassa. Kartasta on otettu joka kolmas vuosi uusi ajantasaistettu painos. Nykyinen kartta on vuodelta 2002 ja seuraava versio tehdään vuodeksi Karttaa kehitetään ottaen huomioon kesällä 2003 tehty karttaa koskeva haastattelututkimus. Kartta on tarpeen julkaista myös Internetissä, vaikka se tiedoston laajuuden vuoksi on tehtävä paloittain. Kartan painosta pyritään suurentamaan, niin että jakelua voidaan laajentaa. Yksi lisärahoitusmahdollisuus on kartan kytkeminen osaksi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen osanottajille

19 ja yleisölle jaettavaa kisamateriaalia. Ulkoilukartan nykyiset varsinaiset jakelupisteet Helsingissä ovat erilaisten tapahtumien lisäksi matkailutoimisto, Jugendsali, ympäristökeskus, kirjastot hyvin rajoitetusti sekä liikuntaviraston 12 toimipaikkaa. o Laajennetaan kartan jakelua mm. kaikkiin uimahalleihin ja kirjastoihin ja pyritään nostamaan kartan kokonaispainosmäärää nykyisestä noin :sta. Kartta julkaistaan myös Internetissä. Ksv, Liv, Kkansl, Ymk, YTV, naapurikaupungit. Tärkeysluokka Kampanjointi on tärkeä osa pyöräilyn valistusta ja markkinointia. Erilaiset yhteiskampanjat ovat resurssien käytön kannalta tehokkaita. Kampanjat voivat olla tyypiltään yleis- tai kohderyhmäkohtaisia teemoinaan turvallisuus ja käyttäytyminen, ympäristö ja terveys, pyöräilyn imago, työmatka- ja työasiapyöräily, pyörä-joukkoliikenne-yhdistelmä, pyörämatkailu ja -retkeily, iäkkäiden pyöräily, talvipyöräily tai myös eri teemojen yhdistelmiä. Yksi kampanjointimuoto on valita esim. vuoden pyöräily-ystävällisin koulu, työnantaja ja taloyhtiö. l Kaupunki osallistuu aktiivisesti sekä valtakunnallisiin että paikallisiin pyöräily-kampanjoihin. Kampanjointi hoidetaan ensisijaisesti seudullisesti YTV:n kautta. Ksv, Kkansl/tito, Liv, Ymk, HKL, YTV. Tärkeysluokka Kaupungin pyöräilyä koskevat Internet -sivut ovat käyttökelpoinen, halpa ja helposti ajan tasalla pidettävä tiedotuskanava. Verkkosivut kehitetään liikennesuunnitteluosaston nykyisestä pyöräilysivustosta. Sivut linkitetään helposti löydettäviksi sekä kaupungin kotisivulta että tärkeiltä pyöräilysivuilta. Kuntalaisten pitää kootusti löytää sieltä pyöräilyyn liittyvät perusasiat. Sivuilla esitetään mm. erilaisia pyöräilyn verkkokuvia, laskentatuloksia, kotiseutupyöräreitit, erilaisia pyöräilyesitteitä ja tutkimustuloksia, uutispalsta ajankohtaisista asioista sekä palautelomake. Myös erilaisia artikkeleita pyöräilyn mahdollisuuksista, käyttöalueiden laajentamisesta ja turvallisesta, hyvän liikennekulttuurin mukaisesta pyöräilystä esitetään. Sivuilla tulisi olla myös osio englanninkielellä kotimaisten kielten lisäksi. Kaupungilla on yli 600 virkapyörää. Eniten niitä on rakennus, sosiaali- ja terveysvirastoilla sekä Helsingin Satamalla. o Pyöräilyn Internetsivusto kehitetään monipuoliseksi ja helposti löydettäväksi pyöräilyn tiedotus- ja keskustelukanavaksi. Ksv, Kkansl/tito. Ei lisäkustannuksia. Tärkeysluokka 1. Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen kannustaa ympäristökeskuksen henkilökuntaa virastopyörän käyttöön. Ympäristökeskuksessa järjestettiin vuonna 2003 yksiköiden välinen virastopyöräilykisa. 6. Kaupungin henkilökunnan sekä työ- että vapaa-ajan pyöräilyä voidaan kannustaa ja toisaalta kerätä palautetta henkilökunnan yhteisessä pyöräilyaiheisessa tilaisuudessa. Työasiapyöräily on sekä terveellistä että aikaa säästävää. Sen edistämisessä kaupungin tulee näyttää esimerkkiä. Työasiapyöräilyä edistää mm. virkapyörien hyvä saatavuus ja niistä tiedottaminen. Pyöriä voi myös vuokrata HKR-Tekniikasta. 19

20 Virkapyöriä voi verovapaasti lainata työntekijöiden kotimatkoja varten. Pääkaupunkiseudulla on tavoitteena toteuttaa vuonna 2004 laaja-alainen työmatkaliikuntakampanja, jossa mm. laaditaan työpaikkakohtaisia liikkumisen ohjaussuunnitelmia. l Kaupunki järjestää keväisin tiedotus- ja keskustelutilaisuuden pyöräilystä henkilökunnalleen. Virastot ja laitokset pyrkivät aktiivisesti lisäämään pyörän käyttöä työtehtävissään. Kaupunki osallistuu suunnitteilla olevaan työmatkaliikuntakampanjaan. Lisäksi kaupunki kannustaa työpaikkakohtaisten liikkumisen ohjaussuunnitelmien laatimista kampanjasta saatavien kokemusten pohjalta. Henkilökunnan pyöräilyn edistäminen kytketään Tyhy-toimintaan. Kkansl, Ksv, kaikki hallintokunnat. Ei lisäkustannuksia. Tärkeysluokka Pyörän käyttöalueiden laajentaminen Pyöräilyn lisäämiseen on hyvät edellytykset monien pyörää aiemmin vähän käyttäneiden ryhmien keskuudessa sekä monilla pyörän käytön eri osa-alueilla. 7. Pyöräilyn aloittaakseen monet vähän pyöräilleet tai muista kulttuureista tulleet kaipaavat tukea sekä sääntöjen osalta että käytännön ohjauksena. Liikuntaviraston lähiöprojekti on käynnistänyt tällaisen koeluonteisen kurssin. Hyvin monilla taas pyöräily jää pyörässä olevan pienen vian, vaikkapa vain puhjenneen renkaan takia. Vanhemmille ihmisille pyöräilyn tuoma liikunta, varsinkin ulkoilualueilla lähellä luontoa, on erittäin tärkeää toimintakyvyn ja vireyden ylläpitämiseksi. Monet lopettavat pyöräilyn iän tai sairauden tuomien tasapainovaikeuksien takia, vaikka se olisi heille erityisen tärkeää sekä terveyden, omatoimisen liikkumisen että elämänlaadun kannalta. Itse asiassa en ole pyöräillyt kuin pikkupoikana viimeksi. l Kaupunki myötävaikuttaa erilaisille ryhmille, mm. iäkkäille ja maahanmuuttajille, tarkoitettujen pyörälläajo- ja pyöränhuoltokurssien järjestämiseen esimerkiksi työväenopistoissa. Kaupunki tuo esiin pyöräilyn mahdollisuuksia niille iäkkäille, joille pyöräily sopii. Eläkeläiskerhojen ja -lehtien kautta tuodaan esiin pyöräilyn mahdollisuuksia eläkeläisille. Kaupunki pyrkii myötävaikuttamaan, että jokin alan järjestö hankkii edullisesti vuokrattavaksi kolmipyöräisiä aikuisten pyöriä niitä tarvitseville. Sosv, Tervv, Kkansl/tito, Kulke, Nk, Caisa, Työväenopisto, Liikenneturva. Ei mainittavia kustannuksia. Tärkeysluokka Helsinki on hyvä ja mielenkiintoinen pyöräilykaupunki, ja Helsingistä lähtee useita valtakunnallisia pyöräretkeilyreittejä. Sen kautta tulevat kulkemaan myös Itämeren ympäri kiertävä sekä pohjois-eteläsuuntainen Itäisen Euroopan EuroVelo-reitti. Pyörämatkaili-joiden lisäämiseksi Helsinkiin tarvitaan myös kaupungin omaa markkinointia kuten esim. hotelleissa ja laivoilla jaetta-via Helsingin pyörämatkailuesitteitä sekä erilaisia Helsinkikeskeisiä pyörämatkailupaketteja Uudellemaalle, Tallinnaan ja myöhemmin myös Pietariin. l Kaupunki tehostaa Helsingin markkinointia pyörämatkailukaupunkina sekä myötävaikuttaa Helsinki-keskeisten pyörämatkailupakettien kehittämiseen yhdessä matkailualan muiden toimijoiden kanssa. Kkansl/makto. Tuo kaupungille tuloja. Tärkeysluokka 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot 26.5.2016 Kaupungin strategia Edistää kävelyn, pyöräliikenteen ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu Pyöräteiden talvihoidon kokeilu 2015-2016 GoExpo-messut 4.3.2016 Aiju Heinonen Ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Talvihoidon nykyisiä laatuvaatimuksia Jalankulun ja pyöräilyn väylät

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Liite Sivut Merkkinä liikenteessä 1-20 Tienkäyttäjänä liikenteessä (2 liitettä) 21-22 Pyörällä liikenteessä (6 liitettä) 23-28 Polkupyörän varusteet

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 1392/2016 11.01.01 50 Lausunto Helsingin ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelman 2017-2024 luonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Lomakkeen palautus sähköpostilla osoitteeseen: asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi Asuinkunta A. Asuinkunta 1. Missä kunnassa asut? - 1. Kangasala - 2. Lempäälä

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Liikenne ja maankäyttö Helsinki 8.11.2015 Niko Palo, Helsingin kaupunki Haaste: Myös uusien helsinkiläisten myötä liikkuminen kehittyy tavoitteen mukaiseen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika LIEDON LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS nro 9 Aika 13.1.2016 Klo 12.00 14.20 Paikka Liedon kunnantalo, kokoushuone 3, 3 kerros Kutsutut Jaakko Klang ELY Tapio Heiskanen Liikenneturva Paula Väisänen Valonia

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Liikennesuunnittelun verkkosivujen kehittämiskysely Yhteenvetoraportti ja avoimet vastaukset N=27

Liikennesuunnittelun verkkosivujen kehittämiskysely Yhteenvetoraportti ja avoimet vastaukset N=27 Liikennesuunnittelun verkkosivujen kehittämiskysely Yhteenvetoraportti ja avoimet vastaukset N=27 Seuraavissa kysymyksissä on esitetty liikennesuunnittelun sivuilla olevia nykyisiä sekä mahdollisia uusia

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (6) 216 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Otso Kivekkään ym. polkupyöräilykieltojen kumoamista sekä liikenneturvallisuuden parantamista

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot