s. 3 s. 6 s Porin kaupungin henkilöstölehti Opasta kesätyöntekijää Kuntatalouden a b c Remonttimiehet Kuninkaanhaassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 3 s. 6 s. 10-11 Porin kaupungin henkilöstölehti 2 2013 Opasta kesätyöntekijää Kuntatalouden a b c Remonttimiehet Kuninkaanhaassa"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Opasta kesätyöntekijää s. 3 Kuntatalouden a b c s. 6 Remonttimiehet Kuninkaanhaassa s

2 2 Pääkirjoitus Kiitos vielä kerran Porin Ässät! Mikä voi yhdistää Turun seudun työttömien toiminnanjohtajaa, maavoimien suunnittelupäällikköä, Rääkkylän kunnanjohtajaa ja Venäjän pääkonsulia? Jääkiekko tietenkin. Äsken mainitut ovat esimerkkejä henkilöistä, jotka onnittelivat minua sähköpostitse Porin Ässien voitettua jääkiekon SM-kultaa. Ässien päästyä yhä pidemmälle kevään liigapeleissä jännitys tiivistyi. Tunnelmaa Ässien luistellessa Isomäen areenalle viimeisen finaalin alussa ei voi kuvata; se jäi muistojen syövereihin samoin kuin pelin viimeiset minuutit, jolloin pelikello tuntui matelevan etanan nopeudella. Ässäikoni Veli-Pekka Ketolan paluu entiseen kotihalliinsa liikutti niin ikään finaaliyleisöä. Yhteinen ilo ja riemu yhdisti meidät porilaiset, mutta me emme olleet yksin. Kuten edellä kirjoitin, niin monet tahot halusivat yhtyä riemuumme. Juhlan huipentumana yli ihmistä kokoontui torijuhlaan, jossa saimme nähdä sankarimme taustajoukkoineen yhdessä lavalla. Oli kiva seurata torijuhlaa muiden joukossa ja todeta, että riemussa oli mukana niin vanhoja kuin nuoria, niin porilaisia kuin kaupungin ulkopuolelta tulleita. Finaalien aikana tuli seuratuksi eri lehtien urheilutoimittajien kirjoituksia aiheesta ja kirjoittelu oli mielestäni tällä kerralla monesti huumorin sävyttämää ja vailla ilkeyksiä, mikä on epätavallista ottaen huomioon nykyaikaiseen journalismiin pesiytyneen kielteisyyden kierteen. Vuoden 2006 finaalien aikaan kaupunkikuvassa näkyi irokeeseja, nyt jukkatukkia, joskin uusi tukkamuoti taisi jäädä vain harvojen kokeiluksi. Muuta ässärekvisiittaa sen sijaan näkyi kaikkialla ja fanituotteet revittiin käsistä. Vakain tuumin ja harkiten nostettiin kaupungintalon katolle ässälippu. Tällä teolla halusimme omalta osaltamme kannustaa oman kaupungin joukkuetta voittoon. Kaupunginhallitus tarjosi joukkueelle ja taustajoukoille puolisoineen päivällisen valtuustosalissa. Keittiömestarimme Juhani Lahti jouk- koineen oli todella paneutunut asiaan ja jopa kehittänyt aivan uuden, Porin Ässien tunnusväreihin sävytetyn alkumaljan. Jos joku nyt ajattelee, että tällaisena säästöjen aikana kenties liioittelimme joukkueen huomioimisessa, pyydän muistamaan sitä julkisuusarvoa, jota joukkue kaupungille toi. Kannattaa laskea se televisioaika ja ne palstamillimetrit, joilla porilaista henkeä hehkutettiin ja esitettiin malliksi myös muille kaupungeille. Maalivahti Antti Raantaa huomioitiin luovuttamalla hänelle Porin kaupungin avain numero 32, johon oli kirjoitettu teksti Porin Ässien viimeinen lukko. Kun vielä seurasi jääkiekon MM-kisoja, joissa Antti Raanta vartioi Suomen maalia, voi täydellä sydämellä sanoa, että Antti on avaimensa ansainnut ja tulee sitä varmasti kunnialla kantamaan, mihin hänen tiensä jatkossa viekin Helsinkiin vai suureen länteen. Kiitos Ässät vielä kerran sykähdyttävistä jännityksen ja riemun hetkistä. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kuva Jouni Koivukoski Karhunpalvelusta tekemässä Suosittelen muillekin Ohjeeksi annettiin, etten saa kirjoittaa jäähyväiskirjoitusta. Jään eläkkeelle kesällä. Pakko oli kuitenkin muistella ja selailla vanhoja Karhunpalveluksia. Huomasin, että olen tullut mukaan toimituskuntaan vuonna 1993 eli melko tasan 20 vuotta sitten. Silloinen porukka oli innokas ja lehtityöstä mitään tietämätön joukko. Aina lehti kuitenkin ilmestyi. Lehtien sisältö on vuosien kuluessa noudattanut samaa tietynlaista linjaa, kuten henkilöstölehden kuuluukin. Kehittämisestä, strategioista, organisaatioiden muutoksista, monenlaista on kirjoitettu. Aina on mukaan pyritty ottamaan joitakin keventäviä juttuja, esimerkiksi henkilöstön harrastustoimintaan liittyviä ja matkakertomuksia. Jossain vaiheessa lehteen otettiin vakiopalstat, kuten juuret Porissa, työn ääniä ja viimeisimpänä Porin kaupunginosien esittely. Mielenkiintoisia kaikki. Alkuvuosina taiton teki legendaarinen Otto Ahtola Kehitys Oy:stä. Hänen kanssaan käytiin monta kiihkeätä keskustelua sivujen ulkoasusta ja aina kiistan voitti Ahtola. Jälkeenpäin ajatellen hän ehkä olikin ammattitaitoisempi taittaja kuin kukaan meistä. Ja linjaa vedettiin jatkajan, Tuulikki Poutasenkin kanssa. Sellaista se kai lehden tekeminen, kaikilla on oma vankka mielipide. Nykyisin kaupungilla on oma viestintäosasto ja siellä vireitä, nuoria opiskelijoita harjoittelemassa viestinnän saloja. Heidän apunsa Karhunpalveluksen teossa on korvaamaton itse juttujen teossa. Aina mukana on oltava eri alojen ammattilaisia, jotka antavat juttuvinkit ja käsittelevät valmiit tekstit. Vaikka sähköinen tiedonvälitys koko ajan lisääntyy, postilaatikoihimme kotona kertyy päivittäin melkoinen määrä erilaisia lehtiä. Jotta Karhunpalvelus erottuisi tästä massasta, on sen juttujen oltava niin mielenkiintoisia, että lehteä odotetaan eikä heitetä muiden mukana roskapostin joukkoon. Hyvät jutut ovat ajankohtaisia, mielenkiintoisesti, mutta lyhyesti kirjoitettuja ja hyvin kuvitettuja. Vaikeutena onkin kirjoittaa organisaatiomuutoksesta kiinnostava ja vielä lyhyesti. Siinähän juttujen ja lehden teon suola onkin. Mukanaolo Karhunpalveluksen teossa on ollut miellyttävää ja mielenkiintoista vaihtelua varsinaiseen päivätyöhön. Suosittelen muillekin. Sirpa Mannila Kuva Marianne Ståhl

3 Henkilöstöasioita Ole hyvä! Asiallinen ja hyvä käytös työssä on toimivan ja tuloksellinen työyhteisön perusta. Kaikki voivat aloittaa tästä perusprinsiipistä. Esimiehen tehtävänä on pitää huolta siitä, että työyhteisön perusrakenteet ovat kunnossa ja että toiminnan tavoitteet ohjaavat työn tekemistä. Työssä keskitytään työn tekemiseen. Työyhteisössä on kaikilla sen jäsenillä oma roolinsa ja kaikki ovat myös omalta osaltaan vastuussa työyhteisön toiminnasta. Uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät tulee perehdyttää työhön riittävästi. Ristiriitoja syntyy ajoittain kaikissa työyhteisöissä, se on luonnollista. Tärkeää on ratkaista ne ajoissa. Ratkaisun avaimet ovat avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Työasioista täytyy, ja voi aina sanoa mielipiteensä. Yhdessä toimimista helpottaa, kun muistamme käyttäytyä asiallisesti. Kun olemme töissä, voimme edellyttää sitä toisiltamme, tilanteessa kuin tilanteessa. Asialliseen käytökseen työssä ja työpaikalla kuuluu, että kielenkäyttö on asiallista, ei kiroilla eikä huudeta ollaan kohteliaita, tervehditään kaikkia, kiitetään ja otetaan toiset huomioon ei ilmaista tietoisesti eleillä, ilmeillä tai kehon kielellä vähättelyä tai joukosta poissulkemista toimitaan suoraan ja rehdisti; kerrotaan oma mielipide, kun asioita käsitellään vältetään kuppikuntaistumista toimimalla itse työyhteisössä rakentavasti ja huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä siedetään erilaisuutta, pikkumurheita, toisten virheitä, kerrotaan asianomaiselle itselleen mielipide työasioista eikä arvostella toisia selän takana Lähteenä ja lisää tietoa ja Teksti Helena Metsälä Kuva Eerika Harjula Palvelupäällikkö Heikki Tuominen ja palveluasiantuntija Leeni Kuusisto Porinasta näyttävät mallia työpaikan keskustelutyylistä. Molemmat sanovat mielipiteensä, keskustelukumppanin ajatuksia kuunnellaan. Perehdytä kesätyöntekijä hyvin Porin kaupunki on kevään ja alkukesän aikana vastaanottanut tuhansia kesätyöpaikkahakemuksia. Moni nuori hakee useampaa avoinna olevaa kesätyötä. Tänä vuonna kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan yli 500 nuorelle. Mukaan mahtuu ensimmäisessä työpaikassaan olevia koululaisia ja ammattiin jo valmistumassa olevia opiskelijoita. Winnovassa rakennusalaa opiskeleva Pentti Tikkanen on Porin kaupungin palveluksessa koko kesän. Kesätyöntekijöitä on kaupungilla vanhan tavan mukaan useita satoja. Keskeistä on työturvallisuus Kesätöihin palkattu nuori odottaa mielenkiintoisia, omaa osaamistaan vastaavia työtehtäviä ja sitä, että häntä perehdytetään riittävästi työhönsä. Perehdytyksen ei toki tarvitse olla yhtä perusteellista kuin vakinaiseen työsuhteeseen palkatuilla. Keskeistä on antaa nuorelle työturvallisuuteen liittyvät ohjeet vaikka kädestä pitäen näyttämällä. Myös työelämän pelisäännöt ovat monelle nuorelle epäselviä esim. miten pitää toimia, jos sairastuu tai sattuu tapaturma. Oikea asenne työhön Työnantaja odottaa kesätyöntekijän suoriutuvan hänelle annetuista työtehtävistä, noudattavan ohjeita ja työaikoja, hallitsevan asiallisen pukeutumisen ja kielenkäytön, kohtelevan asiakkaita ystävällisesti ja osoittavan muutoinkin hyviä käytöstapoja. Useimmat nuoret ovat aktiivisia ja osoittavat alusta lähtien oikeanlaista asennetta työhönsä ja työyhteisöönsä. Jos ensikertalainen, epävarma nuori ei vielä tiedä, kuinka työssä käyttäydytään, perehdyttäjän on varattava opastukseen riittävästi aikaa. Nuoria kannattaa myös kehottaa kyselemään asioista. Se helpottaa perehdytystä ja nuori kokee olevansa työyhteisön tasavertainen jäsen. Vastuuta voidaan jakaa Perehdyttämisvastuuta voidaan työyhteisössä jakaa usealle henkilölle. Henkilöstöpalveluiden järjestämiin kesätyöntekijöiden perehdyttämistilaisuuksiin on aiempina vuosina osallistunut vain murto-osa kesätyöntekijöistä. Tänä vuonna yhteisperehdytystä ei järjestetä. Sen sijaan suosittelemme, että työyhteisöt laativat perehdyttämissuunnitelmat, joiden avulla kesätyöntekijöille muodostuu oikeanlainen kuva työnantajasta, toimialasta ja siellä tehtävästä työstä. Esimies, ole aktiivinen Kesätyö on usein nuoren ensimmäinen kontakti oikeaan työhön. Työnantajalle kesätyö on ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden tuloksentekijöihin. Meistä kaikista riippuu, onko tuo mielikuva sellainen, että he ammattiin valmistumisensa jälkeen ovat kiinnostuneita Porin kaupungin tarjoamista työpaikoista. Työsuhteen päättyessä esimiehen kannattaa käydä nuoren kanssa palautekeskustelu ja antaa hänelle kesätyöstä pyytämättä työtodistus. Samalla hän saa tietoa uuden työntekijäpolven arvoista ja asenteista. Kenties tuleva kollega tai esimies ottaa juuri tänä kesänä ensiaskeleitaan kaupungin palveluksessa! Teksti Riitta Saarinen Kuva Marianne Ståhl Hyvän kesätyön periaatteet 1. Ilmoittaminen valinnasta (myös niille, jotka eivät tulleet valituksi) 2. Kirjallinen työsopimus 3. Mielekäs työ 4. Perehdytys ja ohjaaminen 5. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus 6. Työyhteisössä hyvä ja positiivinen henki 7. Työsuhteen päättyessä työtodistus

4 4 Henkilöstöasioita Kun työkyky heikentyy Ammatillinen kuntoutus auttaa Jos työssä selviytyminen vaikeutuu sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi, voidaan työkyvyttömyyttä ehkäistä erilaisin työssä jatkamista tukevin keinoin. Yksi niistä on ammatillinen kuntoutus, jonka vaihtoehtoja kartoitetaan yksilöllisesti työterveyshuollon ja kuntoutussuunnittelijan kanssa. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen, tai työn jatkamista työkyvyn kannalta paremmin sopivissa tehtävissä. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, uudelleen koulutus, työhön valmennus ja elinkeinotuki. Kaikille edullista Työntekijälle ammatillinen kuntoutus tarjoaa elämänlaadullisesti ja taloudellisesti kannattavan mahdollisuuden pysyä mukana työelämässä. Työnantajalle onnistunut ammatillinen kuntoutus merkitsee säästöjä työkyvyttömyydestä aiheutuvissa kustannuksissa ja osaavan henkilöstön säilyttämistä. Ammatillista kuntoutusta rahoittaa yleisimmin Kuntien Eläkevakuutuslaitos (Keva) tai työtapaturmista johtuvissa tilanteissa Vahinkovakuutusyhtiö If. Porin kaupungilla ammatillinen kuntoutus on suunniteltu osaksi Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemisen toimintamallia. Työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja kuntoutussuunnittelija tekevät yhteistyötä, jotta kuntoutus olisi sujuvaa ja tuloksellista. Esimiehen rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa tärkeä hänen kiinnostuksensa sitouttaa työntekijää tavoitteisiin ja työyhteisön valmentaminen vaikuttaa työkokeilun onnistumiseen. Työkokeilu suosittua Tälläkin hetkellä työkokeilussa on useita Porin kaupungin työntekijöitä osa palaamassa kevennetysti omaan työhön, osa kokeilemassa aivan uusia tehtäviä. Työkokeilun aikana työntekijä on työpaikalla kuntoutumassa takaisin työhön. Hän ei siis kuulu yksikön vahvuuteen, eikä häneltä voi odottaa täyttä työpanosta. Yhdestä kolmeen kuukauteen kestävässä työkokeilussa työ aloitetaan osa-aikaisesti, ja työaikaa lisätään vähitellen normaaliin. Työkokeilun avulla saadaan käsitys siitä, minkälaisesta työkokonaisuudesta työntekijä selviytyy, jos täysin entisenlaiseen työhön Kodinhoitaja Airi Grönmark on yksi työkokeilussa olevista kaupungin työntekijöistä. Hän on palannut entiseen ammattinsa ja tekee osa-aikatyötä. palaaminen ei onnistu. Työkokeilun seurannassa esimies arvioi työssä suoriutumista ja työterveyshuolto työntekijän kuormittumista ja terveydentilan kehittymistä. Onnistunut työkokeilu johtaa työssä jatkamiseen. Jos todetaan, ettei työhön paluu tätä reittiä onnistu, jatketaan kuntou- tusselvittelyjä tai arvioidaan osatai kokoaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Teksti Riikka Hemmi-Lehtola Kuva Tapio Furuholm Ideakilpailun satoa: Vähemmän paperia! Kilpailun voittaja Jone Puputti. Moni teknisen sektorin työntekijä varmaan ihmetteli huhtikuun alkupuolella saadessaan sähköpostin tai kirjeen minulta. Osana toimialajohtajajärjestelmän sisäänajoa halusin kertoa kaikille suoraan joitain ajatuksia valtuustosopimuksesta. Samalla haastoin porukan kehittämistalkoisiin julistamalla pienimuotoisen ideakilpailun. Pyysin pieniä ja suuria ideoita kaupungin toimintojen kehittämiseen. Miksi ideakilpailu? Kirjeessänikin jo sanoin, että kaikki järki ei asu kaupungintalolla tai virastojen johdossa. Uskon, että me kaikki olemme oman työmme ja joskus vähän naapurinkin työn asiantuntijoita. Halusin viestiä koko porukalle, että meidän kaikkien oikeus ja velvollisuus on kehittää työtämme ja työympäristöämme. Porin kaupungissa voimme vielä tehdä kehittämisehdotuksia turvallisin mielin, koska kaupunki ei valtuustosopimuksen mukaan pääsääntöisesti irtisano tai lomauta työntekijöitään. Ehdotuksia tuli mukavasti. Pääpalkinnon kahden hengen kylpyläviikonlopun täysihoidolla voitti Jone Puputti teknisen palvelukeskuksen kaupunkimittauksesta. Hän teki varsin monipuolisen ehdotuksen, joka sisälsi useita asioita muun muassa sähköisten palvelujen lisäämiseksi sekä organisaatiomuutokseksi. Paperittomaan kiinteistön muodostukseen siirtyminen toisi paljon säästöjä ja nopeuttaisi prosessia niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kannalta. E-palvelut tulisi koota kaupungin internet-sivulle e-palveluksi. Sähköisessä dokumenttien hallinnassa turha paperisota jää pois ja aineiston luotettavuus paranee. Jone Puputin ehdotukset tähtäävät samanaikaisesti asiakkaan palvelun paranemiseen ja kaupungin kustannusten vähenemiseen. Raati Arto Vitikka - Kari Hannus palkitsi myös kaksi muuta kehittämisehdotusta. Ismo Ahonen esitti konkreettisia toimenpiteitä, joilla eläkeikää lähestyvien henkilöiden työssä jaksamista tuetaan ja pyritään työtehon säilyttämiseen viimeisinä työvuosina. Tommi Raunela esitti tpk:n kadunrakennustyömailla siirtymistä ulkopuolisten urakoitsijoiden tuntiperusteisesta laskutuksesta työurakoihin. Aluksi tulisi puolet työmaista kilpailuttaa ja vertailla kustannusta ja työjälkeä tuntilaskutuksella tehtyyn konetyöhön. Ehdotus tähtää suoraan kustannussäästöihin. Ahonen ja Raunela saavat ehdotuksistaan palkinnoksi vapaavalintaisen teatteri-illan Porin teatterissa kahdelle sekä illallisen ravintola Raatikellarissa. Kaikkien ehdotusten kesken arvottiin myös teatteri-illallispaketti. Sen voitti kartoittaja Jussi Viertola. Kaikki kehittämisehdotukset on lähetetty niistä vastaavien yksiköiden päälliköille tutkittavaksi ja toimeenpantaviksi. Ehdotukset myös tutkitaan aloitetoiminnan sääntöjen mukaisesti ja niillä on mahdollista saada myös normaali aloitepalkkio. Kehittäminen ei ole vain johdon yksinoikeus ja velvollisuus. Hyvä ja tehokas työyhteisö tarvitsee jatkossakin meidän kaikkien kehittämisajatuksia. Teksti Kari Hannus Kuva Marianne Ståhl

5 Puhelinvaihde on paljon Kaupungin ääni ja kasvot Ei kahta sanaa, puhelinvaihde, vaihde, keskus, sentraali - se on jokaiselle yhteisölle tärkeä. Se on usein, vieläkin, se ensimmäinen kontakti yritykseen, järjestöön ja kaupunkiin. Ensi vaikutelman perusteella ihmiset tekevät kestäviä johtopäätöksiä ja sanovat, siellä on sitten ystävällinen palvelu tai sitten aivan päinvastoin. Porin kaupungin tilanne ei edellä sanotusta poikkea. Kaksitoista vuotta on vaikea ikä, ollaan teini-iän portilla. Kaupungin puhelinvaihde täytti tusinan huhtikuun lopulla, mutta tuntuu olevan hyvässä vireessä ja hyvällä tuulella. Siitä huolimatta, että se on se ensimmäinen kaatopaikka, johon tyytymätön soittaja taakkansa kippaa. Pitkällinen prosessi kaupungin eri puhelinvaihteiden yhdistämisestä sai päätöksen keväällä Siihen asti kaikilla isoilla hallintokunnilla oli omat vaihteensa ja myöskin erityisen hyvä asiantuntemus asioista ja ihmisistä. - Kyllä asiantuntemus vieläkin jakaantuu. Yksi puhelinvaihteen asiakasneuvojista tuntee hyvin perusturvaa, toinen Noormarkkua ja niin edelleen, kertoo toimistoesimies Elina Tasku. Please, kertokaa tietonne! Toisin kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa, 2000-luvun puhelinvaihde on huopatossutehdas. Asiakasneuvojan työ on huomattavasti tylsempää kuin elokuvan Sentraali-Santran, joka kuunteli puheluita ja kailotti ne nopeasti eteenpäin, kenelle milloinkin. Tietosuojavaltuutetun vakanssia ei oltu vielä perustettu! Puhelu tulee tietokoneen ruudulle, minkäänlaista puhelun manuaalista yhdistämistä ei ole. - Meidän tulisi tietää täsmällisesti, kuka mitäkin tehtävää hoitaa. Silloin osumatarkkuus on hyvä, sanoo Elina Tasku. Esimerkki. Jos jonkun vastuulla on lumen auraus, jos se on vielä täsmennetty jollekin alueelle, soittaja pääsee nopeasti puhumaan murheensa oikean ihmisen kanssa. Jos tietoja ei ole kerrottu vaihteelle, silloin on aina riski soittajan pyörittämisestä puhelimesta toiseen. Se ei ole hyvää palvelua, se on huonoa Pori-kuvaa. Asiakasneuvojalle on nolo, mutta myös kohtuuton tilanne, kun hän ei tiedä kuka hoitaa ja mitä hoitaa. Ja häpeä ja selittely menee aivan väärään osoitteeseen. Vaihde käyttää kaiken heille kerrotun tiedon, mutta keksiä siellä ei voi mitään. Vilkas liikenne Porin kaupungilla on noin 3700 matkapuhelinta ja 500 pöytäpuhelinta. Kun kaupungissa päätettiin siirtyä yhden puhelimen taktiik- Kaikki viestintä ei tapahdu tietokoneella. Kuvassa Sari Kalliolevo ja Elina Tasku. kaan, perinteisten liittymien määrä on vähentynyt rajusti. Elämme mobiiliaikaa, sen me tunnemme kaikki nahoissamme. Kaikesta huolimatta kaupungin puhelinvaihteeseen tulee usein jopa tuhansia puheluita päivässä. Vuonna 2012 puhelujen määrä oli korkeampi kuin Kaupungin hallintokunnat ja liikelaitokset ovat toiminnan perusta, myös Pori Energia Oy on mukana. Satakuntaliitto ja Satakunnan Ammattikorkeakoulu ostavat myös vaihdepalvelut kau- pungilta. Ongelmaksi puhelinvaihteessa koetaan se, että kaupungin palkanmaksusta vastaava KuntaPro ei ole puhelinvaihteen toiminnan piirissä. Porin kaupunki haluaa palvella kuntalaisia ja kaikkia muitakin hyvin. Ratkaiseva ehto on, että puhelinvaihteella on oikeat tiedot eli mahdollisuus palvella asiakkaita. - Vastuu on aina puhelimen käyttäjällä, muistuttaa toimistoesimies Elina Tasku meitä kaikkia. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Marianne Ståhl ja Satakunnan Museon kokoelmat Porin kaupungin puhelinlaitos Porin ensimmäinen puhelinkeskus sijaitsi Hallituskatu 2 ja isolinnankatu 1 kulmatalossa. Eeva Kalli, Anne-Mari Kaasinen, Tarja Salmi, Satu Karonen (vasen) ja Anita Hongisto työpisteissään. Toimi näin - Puhelin pelaa 1. Kaikki olennaiset tiedot (uudet henkilöt, sijaisuudet, muutokset) puhelinvaihteeseen. Patarummun lomakkeella, sisäisellä postilla, sähköpostilla mielellään ei puhelimitse. 2. Matkapuhelin. Ilmoitus aina vaihteeseen, jos on ei ole tavoitettavissa puhelimeen. Vaihteen on tiedettävä työntekijän tilanne, muun muassa lomat ja muut poissaolot. Epäselviä tilanteita ei saa olla! Kahvitunnista tai wc-käynnistä ei tarvitse ilmoittaa. Vastaaja myös käyttöön, jos sellainen on. 3. Suoraan vaihteeseen pääsee numerolla Nykyään voi soittaa pitkillä numeroilla. Hinta on sama. Viisinumeroisia lyhytnumeroita voi edelleen käyttää. 5. Pöytäpuhelimella (621...) voi edelleen näppäillä infon, jonka vaihde näkee. 6. Henkilöt, jotka käyttävät 621-alkuista pöytäpuhelinta ja Esmikko-kulunvalvontaa, voivat sen kautta näppäilä infoa ja siirtää puhelunsa.

6 6 Joskus voi tuntua, että talousasiat ovat täynnä kimurantteja kuvioita ja tuskaisia termejä. Taseet ja katteet voivat pistää haukottelemaan siitäkin huolimatta että juuri talous määrittelee, ainakin jollakin tasolla, meidän kaikkien arkea. abc Porin kaupungin talouden Eikä sen tarvitse olla niin vaikeaa. Kysyttäessä taloussuunnittelupäällikkö Tuomas Hatanpäältä, mitä kunnan työntekijän tulisi kunnan taloudesta tietää, ei hän suoralta kädeltä vedä esiin talousarviokirjaa. Ei ala puhua taseista eikä käytä kapulakieltä, vaan kehottaa vertaamaan kunnan taloutta omaan taloudenpitoon. Aloitetaan alusta: Kunnallahan menee rahaa karkeasti yksinkertaistaen palveluiden järjestämiseen ja siitä koituviin kuluihin. Valtiovarainministeriön kartoituksen mukaan kunnilla on nykyään 535 lakisääteistä tehtävää. Määrä on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta ja on edelleen kasvussa. Tätä varten tarvitaan rahaa ja sitä kunta saa pääosin veroina ja valtionosuuksina. Verotulot vastaavat noin puolta kunnan kokonaistuloista. Sellainen harhaluulo tuntuu tosin elävän vieläkin, että kunta saisi paljon tuloja asiakasmaksuista, kun todellisuudessa niistä tulee muutama prosentti, Hatanpää kertoo.? Talousarvio on suunnitelma, jonka kunnan valtuusto hyväksyy talousarviovuodelle ennen edellisen vuoden loppua. Talousarviossa asetetaan toiminnalliset tavoitteet sekä vahvistetaan niiden edellyttämät määrärahat ja siinä osoitetaan, miten niistä muodostuva rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakaantuu käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosiin. Tase on yhteenveto omaisuuden ja velkojen arvosta tiettynä ajankohtana. Tuloslaskelma on yhteenveto tuloista ja menoista tilikauden aikana. Toimintakate on toiminnasta syntyneiden kulujen ja toiminnasta syntyneiden tuottojen erotus, joka on kunnallistaloudessa aina negatiivinen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen valtionosuudet ja verotulot sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate voidaan käyttää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Kunnallistaloudessa vuosikatteen tulisi aina olla positiivinen. Kaupungin kassavirta muodostuu toiminna rahavirrasta ja investointien rahavirrasta. Toiminnan rahavirta muodostuu pääosin vuosikatteesta. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen sekä niihin saatujen ulkopuolisten rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnistä saatujen tuottojen erotuksesta. Teksti Anna Kyhä-Mantere Kuvat Eerika Harjula Lähteet Tuomas Hatanpää, taloussuunnittelupäällikkö; Porin kaupungin arviointikertomus 2012; virtuaalikunta.net; vm.fi Verorahoja jaetaan tasaisesti Valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen, mutta yksinkertaistettuna se on tapa jakaa pääosin verona kerättynä rahaa kunnille oikeudenmukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että verorahat siirtyvät verottajalta suoraan kunnalle ja valtiolle, joista valtio ohjaa osan takaisin kunnille valtionosuuksina. Kyse on tasa-arvosta: ne kunnat joilla menee paremmin saavat suhteessa vähemmän kuin ne, joilla menee heikommin. Valtionosuuksien kohdentamisessa ja vuotuisissa muutoksissa pyritään huomioimaan yleinen kustannustason muutos ja mahdolliset kuntakohtaiset palvelutasojen muutokset, Hatanpää selittää. Käytännössä isommat keskuskunnat häviävät tässä pienempien kustannuksella, jotta palvelutaso säilyisi kaikissa kunnissa suurin piirtein samana. Tästähän tulevassa kuntarakenneuudistuksessakin osittain on kysymys palvelutason säilyttämisestä. Kunnallisveron lisäksi kunta saa muutakin verotuloa. Kuitenkin kiinteistö- ja yhteisöverotuotot ovat niin marginaalisia että olemme pitkälti kunnallisverotuottojen varassa. Miten kunnallisveron korotukset sitten vaikuttavat? Jos veroprosenttia nostettaisi puolikkaalla prosentilla, olisi vaikutus käytännössä noin kuusi miljoonaa euroa. Kun koko kaupungin ulkoisten toimintakulujen määrä oli viime vuonna noin 627 miljoonaa euroa, olisi siis tuo kuusi miljoonaa yhden prosentin luokkaa kokonaiskuluista. Vaikka verotuloja kertyy vuosittain enemmän palkkasummien kasvaessa, kasvavat myös toimintakulut. Tähän on Hatanpään mukaan kolme syytä: Yleinen kustannuskehitys on jatkuvasti yli kahden prosentin luokkaa ja lainsäädännön muutoksista johtuva palvelutason parantaminen maksaa. Lisäksi palveluntarve on jatkuvassa kasvussa. Velkamäärää hillittävä Jos rahat eivät riitä, pitää ottaa lainaa. Käytännössä velkaa muodostuu kahdesta syystä. Joskus tehdään yksittäisiä, poikkeuksellisen suuria investointeja, jolloin velkamäärä hetkellisesti kasvaa. Velkakierteeseen ajaudutaan kuitenkin pääosin sen vuoksi että toimintamenojen kasvunopeus on suurempaa kuin tulojen kasvu. Kymmenen vuotta sitten Porilla oli lainaa noin 70 miljoonaa euroa. Nyt sitä on yli 200 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden päästä lainaa tulee ennusteiden mukaan olemaan yli 900 miljoonaa euroa, jos toimintamenojen kasvu jatkuu nykyistä vauhtia eikä veronkorotuksia toteuteta. Lisäksi korkotaso on vielä toistaiseksi alhainen, mutta nousee lopulta. Jotain pitää siis tehdä. Valtuustoryhmien laatiman valtuustosopimuksen päätarkoitus on pysäyttää velkaantuminen. Tärkeimpänä keinona on toimintamenojen kasvun hillitseminen, minkä eteen tehdään lujasti töitä.

7 Porissa pulloveden ostaminen on tyhmää Porin Vesi on kaupungin liikelaitos. Sen vastuulla on juomaveden tuottaminen porilaisille. Siinä se on onnistunut hyvin, Porissa on erittäin hyvää vettä. Porin Vedellä on lähes vesiliittymää. Teksti Elina Manninen Kuva Eerika Harjula Yksi Porin hyvän juomaveden takuumiehiä, laitosmies Jyrki Havimo. Veden juominen on terveyden kannalta tärkeää, se estää muun muassa liikalihavuutta ja edistää hammasterveyttä. Pulloveden hinta on hammashoitaja Kirsi Vonkin mukaan noin tuhatkertainen verrattuna hanaveteen Porissa. - On tyhmää ostaa pullovettä, kun meillä Porissa on niin hyvälaatuista ja -makuista hanavettä, sanoo Vonk. Porin Veden johdon assistentti Sirpa Mannila ja Vonk ovat tehneet vuodesta 2009 alkaen yhteistyötä. Siitä on otettu mallia monissa muissa kunnissa. Yhteistyö on tuottanut monia saavutuksia, kuten limsa-automaattien poistamisia kouluista sekä maailman vesipäivän järjestäminen Porissa keväällä Porissa veden laatu on taattu Vesihuolto on näkymätön palvelu, johon kuuluu useita eri vaiheita ennen kuin vedestä tulee juomakelpoista. Porissa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella vettä puhdistetaan monivaiheisesti: laitoksella on mekaaninen ja kemiallinen puhdistus ja imeytys pohjavedeksi sekä vesijohtoverkostoon johdettavan veden jälkikäsittely. Veden toimivan tuotannon ja valmistuksen takaavat muun muassa laitosmies Jyrki Havimo ja prosessianalyytikko Taina Raitolampi. Veden laatua tutkitaan säännöllisesti raakavesilähteillä, laitoksessa ja verkostossa, jotta veden laatu säilyisi jatkossakin hyvänä. Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys Suomen Unicef järjesti Janoviikot kampanjan keväällä 2013 teemalla Lapset suosittelee hyvää vettä. Keräykseen lahjoitettuja varoja käytettiin hätätilanteessa olevien lasten puhtaan veden saamisen hyväksi. Suomessa puhtaan, juomakelpoisen veden saaminen suoraan hanasta onkin etuoikeus, josta läheskään kaikkialla maailmassa ei saada nauttia. Vonk suosittelee veden juomista niin jano-kuin ruokajuomanakin sekä aikuisille että lapsille. - Ennen kaikkia vesi täällä maistuu niin hyvältä!, kiteyttää Vonk syyn juoda Porissa tuotettua vettä. Kukat tuovat kesän! Kukkaruukun tarina Pori on kesällä kukkien kaupunki. Puistotoimi istuttaa kesäkukkia kokonaisuudessaan kappaletta ja näistä ruukkuihin ja erilaisiin astioihin sijoitetaan noin 9000 kappaletta. Erilaisten ruukkujen määrä - kukkapyramidit, jazzkirjaimet, isot amppelit - on noin 300 kappaletta. Ruukkujen paikka määräytyy sen perusteella, miten hyvin kohde on näkyvillä. Koristearvo ratkaisee sijoituksen. Monet kaupunkikonsernin yksiköt tilaavat kukkia. Tilaaja määrää paikan, kriteerit ovat samat kuin puistoissakin. Lisäksi on perinteiset kohteet, kuten sankarihaudat ja patsaiden ympäristöt. Kuntalaisten toiveita kuunnellaan. Ruukkuihin istutettavat kasvit valikoituvat niiden viljelyn helppohoitoisuudessa ja puistossa sekä näyttävyyden perusteella. Kaupunkiympäristössä kasvien koko ja väri on tärkeää, jotta ohikulkijat huomaavat istutukset. Ruukkumalleja on paljon ja valikoima kasvaa koko ajan. Kehitys johtunee yleisestä puutarhaharrastuksen lisääntymisestä. Julkisiin tiloihin halutaan myös näyttävyyttä. Kasveissa lajikevalikoima runsastuu jatkuvasti, kokeilemal- la löydetään uusia vaihtoehtoja. Lisäksi käytämme enemmän sellaisia kasveja, joita ei perinteisesti ajatella kesäkukkaistutuksiin; puuvartiset pensaat, ruusut, köynnökset ja havukasvit. Näillä saadaan uutta ilmettä ja muotoja kukkien rinnalle. Intiankanna (Canna indica), suurilehtinen, kookas kasvi, meillä käytetty lähinnä Raatihuoneenpuistossa ja ruukuissa. Kasvia lisätään juurakosta. Kannat nostetaan syksyllä, yleensä lokakuun alussa maasta juurakkoineen. Ne kuivatetaan kausihuoneessa ja talvet juurakot ovat viileässä. Uusi kasvukausi aloitetaan helmi-maaliskuun taitteessa, jolloin juurakot puhdistetaan mullasta ja istutetaan ruukkuihin. Toinen ruukutus tehdään 4 6 viikon kuluttua. Näin viljeltynä kasvit ovat valmiita istutettavaksi ulos kesäkuun alussa. Tarhapetunia (Petunia x Multiflora), amppelipetuniaksikin kutsutaan näin eri lajikeryhmiin kuuluvia petunioita, joita lisätään sekä siemenestä, että pistokkaasta. Kuvassa oleva lajike on siemenestä lisättävä lajike Easy Wave Red. Tämän lajikkeen viljely kylvöstä istutukseen kestää noin 11 viikkoa. Hopeakäpälä (Helichrysum petiolare) on kuivuutta kestävä olkikukan sukulainen. Kuvassa harmaa isokasvuinen lajike, joka lisätään pistokkaasta. Juurruttaminen tapahtuu aikaisin syksyllä tai helmi-maaliskuussa keväällä. Emokasveista leikataan lyhyitä verson pätkiä ja ne painetaan multaan. Juurrutusvaiheessa huolehditaan korkeasta ilmankosteudesta. Juurrutusvaihe kestää yleensä useita viikkoja. Seuraavaksi kasvit istutetaan ruukkuihin ja kasvatetaan isommiksi jatkokäyttöä varten. Teksti Mari Sainio Kuva puistotoimen arkisto Kuvassa näkyvät korkeimmat kukat ovat suurilehtisiä intiankannoja. Ruukussa olevat punaiset kukat taas ovat nimeltään Easy Wave Red-tarhapetunioita ja harmaat kasvit hopeakäpäliä.

8 8 Avajaiset kesäkuussa Liikennepuistossa 30 ajopeliä Nyt on Porissakin! lasten liikennepuisto. Kirjurinluotoon valmistuvan Lasten liikennepuiston avajaisia vietetään tiistaina kello Petanquekentän ja kesäteatterin väliselle alueelle sijoittuvan puiston koko tulee olemaan 0,6 hehtaaria. Puiston rakentamista ovat tukeneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Porin paikallisyhdistys ry sekä Porin Lasten- ja Nuortensuojelusäätiö lahjoitusvaroin. - Liikennepuisto on ensisijaisesti suunnattu 4-12-vuotaille lapsille, kertoo kaupungin piiripuutarhuri Esa Rouvali. Liikennepuisto on monipuolinen. Sinne tulee katuverkkoja, risteyksiä, liikennemerkkejä, liikennevalot sekä liikenneympyrä. Kaupunkipuiston läheisyyteen valmistuva varikkoalue tulee vuokraamaan polkuautoja sekä polkupyöriä puistossa liikkumista varten. Käytössä on yhteensä noin 30 ajopeliä, muun muassa kymmenkunta polkupyörää ja 20 kappaletta polkuautoja, joita on kahta eri kokoa. Liikennepuiston rakenteista, istutuksista ja päivittäisestä siivouksesta vastaa puistotoimi. Puiston toimintaa pyörittävät puistotoimen henkilöstö ja yhteistyökumppanit. Apua liikennekasvatukseen Puiston tarkoituksena on edistää lasten liikennekasvatusta tarjoamalla heille mahdollisuus harjoi- tella kaupunkiliikennettä. Liikennepuiston ympäristö on mitoitettu lasten näkökulman sopivaksi. Tavoitteena on antaa lapsille havainnollistavia ja turvallisia kokemuksia liikenteestä, sekä luoda mahdollisimman realistinen kuva kadulla ajamisesta. - Liikennepuistossa lapset oppivat hieman liikenteessä toimimisesta ja liikennesäännöistä. Se auttaa myös oikeassa elämässä, Rouvali jatkaa. Liikennepuisto on avoinna välisen ajan. Muut aukioloajat kerrotaan myöhemmin. Teksti Eerika Harjula Kuvat Eerika Harjula ja Heli Nukki Keksi liikennepuistolle nimi Yleisöllä on mahdollisuus vaikuttaa liikennepuiston nimivalintaan, sillä siitä järjestetään nimikilpailu. Kilpailu päättyy ja liikennepuiston nimi julkaistaan elokuussa. Nimiehdotukset voi toimittaa Kirjurinluodon Kahvila Viksussa olevalle Maisan infopisteelle, Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupiste Porinaan tai sähköpostilla osoitteeseen Parhaat nimiehdotukset palkitaan. Pelle Hermannin puisto -20 vuotta leikkiä ja naurua Pelle Hermannin leikkipuisto on suuri ylpeydenaihe porilaisille. Sitä se on myös Porin puistotoimelle. Aivan keskustan tuntumassa sijaitseva puisto on palvellut lapsia perheineen jo kohta 20 vuoden ajan. Monet ulkopaikkakuntalaiset kaipaisivat vastaavanlaista paikkaa omille kotiseuduilleen. - Olen saanut useita yhteydenottoja Porin ulkopuolelta puistossa käyneiltä. He kiittelevät ilmaisesta keskustan lähellä sijaitsevasta leikkipaikasta, kertoo Porin kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen. Puistossa riittää tekemistä kaikille Pelle Hermanni avattiin yleisölle heinäkuussa Nimensä puisto sai porilaisen kirjailijan Simo Ojasen kehittämän satuhahmon Sirkus Pelle-Hermannin mukaan. Leikkipuisto tarjoaa lapsiperheille monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen ajanviettoon. Vuosien aikana puistoon on tehty paljon uutta, mutta sama tunnelma ja puiston tuottama hyöty ja ilo ovat säilyneet kaikki nämä vuodet. Marika Kangas oli tuonut lapsensa Nean ja Netan leikkimään puistoon. Hänen mielestään Pelle Hermannin puisto on todella viihtyisä paikka, jota lapset rakastavat. Hän muistaa puiston myös omasta lapsuudestaan. - Pitäisi käydä täällä useamminkin, toteaa Kangas. Juhlavuosi huipentuu elokuussa Pelle Hermannin 20-vuotista historiaa juhlitaan leikkimielisen ohjelman merkeissä. Puistossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja elämyksiä lapsille. Vetonaulana on Ahosen mukaan Turun sirkuskoulu, joka on opettamassa lapsille sirkustemppuja. Ohjelmassa on lisäksi askartelua, kansainvälisiä leikkejä ja puistosuunnistusta. Lauantaina vietetään pääjuhlaa, jossa on paikalla myös Simo Ojanen. Sunnuntaina järjestetään Pelle Hermannin piknikki, jonka päätteeksi Viksu-Mustavaris lähtee lomailemaan. Teeman mukaan pukeutuneita lapsia muistetaan pienillä palkinnoilla. Kaikki juhlaviikonlopun tapahtumat ovat maksuttomia. - Pelle Hermannissa on aina lapsia leikkimässä, huonollakin säällä. Se on itselleni tärkeintä puistossa, toteaa Ismo Ahonen. Teksti ja kuvat Elina Manninen Arkki avasi ovensa uusittuna Luontotalo Arkki avasi uusitun perusnäyttelyn toukokuussa. Remontin aikana Arkin perusnäyttelyä ehostettiin monin tavoin. Lisäsimme esiteltävien lajien määrää ja kohensimme visuaalista ilmettä. Uusitun kokonaisuuden toivotaan tuovan paremmin esille erityisesti alueiden suojelun ja luonnonvaraisten lajien arvon, Arkin intendentti Hilkka Viitala kiteyttää. Arkki avattiin yleisölle vuonna 2000, ja vanha perusnäyttely oli jo kunnostuksen tarpeessa. Ja tietenkin haluamme tarjota kävijöille uutta nähtävää, Viitala toteaa. Arkki on ollut erityisesti luontoharrastajien ja lapsiperheiden suosiossa. Myös koulu- ja päiväkotiryhmät ovat vierailleet siellä ahkerasti. Perusnäyttelyn uudistamisen keskeisenä tavoitteena on tuoda esille kosteikkoluonnon monipuolisuus. Niinpä keskeisintä teemaa, Kokemäenjoen suistoa, laajennettiin entisestään. Kokonaan uutta satakuntalaista luontoa esitteleviä osuuksia ovat Säpin saari, Merimetsoluoto, Suurpedot ja Perhosniitty. Metsähallituksen kanssa yhteistyössä tehty Selkämeren kansal- lispuiston luontoa esittelevä pienoisnäyttely kertoo Selkämeren vedenalaisesta ja saaristoluonnosta sekä lajistosta. Metsähallitus on myös tuottanut Selkämeren merimaisemat lyhytfilmin, jota voi katsoa Arkin luentosalissa. Näyttelyn uusiminen on ollut pitkä prosessi. Ensimmäiset suunnitelmat tehtiin jo 2010, mutta käytännön töihin päästiin vasta huhtikuussa 2012, Viitala kertoo. Uusien lajien hankinta aloitettiin hyvissä ajoin. Hankintoja on tehty muista museoista, metsästäjiltä ja luontoharrastajilta, mutta muualtakin. Esimerkiksi susi on Ranuan eläinpuistosta ja ilves saatu lahjoituksena Satakunnan Museon täyttäessä 100 vuotta. Näyttelynteko on käsityötä, jonka ainekset on hankittu luonnosta. Työteliäintä on ollut teettää maastoja. Sammaleen, karikkeen, heinän ja kasvien keräämiseen osallistuivat luontoharrastajat ja esimerkiksi järviruokoa keräsi ja kuivatti kaupungin työllistämispalvelu, TYPA. On tärkeää, että lajeja esitellään siten, kuin ne omassa elinympäristössäänkin toimisivat. Niinpä esimerkiksi Kokemäenjoen suisto - osuudessa lapa- ja ristisorsaurokset poseeraavat kaislikossa juhla-asuisina kun taas kaislikon uumenissa lymyilevän Kaulushaikaran huomaa vain tarkkaavainen museovieras. Suurpedot eli karhu, susi ja ilves on sijoitettu kävijää ylemmälle tasolle. Niitä alaviistosta katsoessa voi kuvitella, minkälainen olisi kohdata ne niiden omassa elinympäristössä. Näyttelyn karhunpesässä voi vuorostaan miettiä, millaista karhun elämä on talviunen aikana. Teksti Sari Kaarto

9 Esteettömyys vahvasti mukaan liikennesuunnitteluun Eija suunnittelee kaupungin kadut kaikille Katunäkymää kaunistavat mukulakivet, kulkuväyliä jakavat reunakivetykset tai vesiä viettävät kaltevat kadut ovat monille liikkumista vaikeuttavia esteitä. Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki kouluttautui SAMKissa esteettömyyskartoittajaksi, jotta osaisi ottaa katuverkon suunnittelussa kaikki kaupunkilaiset entistä paremmin huomioon. Olen alkanut joka paikassa kiinnittää huomiota siihen, miten täällä pystyisi liikkumaan pyörätuolin, lastenvaunujen, rollaattorin tai valkoisen kepin kanssa, Porin kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki naurahtaa tuoreimman koulutuksensa annista. Eija osallistui helmi-maaliskuussa Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetylle ensimmäiselle esteettömyyskartoittajan peruskurssille. Eijan työhön Teknisessä palvelukeskuksessa kuuluu muun muassa liikenneverkon toimivuuden kehittäminen, liikenneturvallisuus ja katuverkon esteettömyys. Hän toimii myös Porin katu- ja puistosuunnittelun esteettömyysyhdyshenkilönä. Koulutus tarjosi mahdollisuuden laajentaa osaamista rakennetun ympäristön esteettömyyden arvioimisesta ja huomioon ottamisesta suunnittelussa. Esteetön katu on turvallinen kaikille Eija halusi mukaan koulutukseen, koska pitää esteettömyyden edistämistä kaupunkisuunnittelussa tärkeänä. Ympäristön esteettömyys varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, käyttää palveluita ja liikkua turvallisesti, Eija huomauttaa. Eija sanoo koulutuksen avanneen silmät sille, kuinka monelle kaupunkilaiselle esteettömyydellä on merkitystä. Usein esteettömyys liitetään liikuntarajoitteisiin ja pyörätuolin käyttäjiin, mutta esteetön ympäristö on tärkeä myös aistirajoitteisille, ikääntyneille ja esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuville. Lisäksi se helpottaa ihan jokaisen liikkumista kaikkien turvallisuutta esimerkiksi lisää, että kadulla ei ole kuoppia tai syviä sadevesikouruja ja kulkuväylät ovat riittävän leveitä, hyvin valaistu ja selkeästi opastettu. Esteetön ei sulje pois esteettisyyttä, ympäristön turvallisuutta voidaan lisätä tyylikkyyttä unohtamatta. Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki selvitti esteettömyyskartoittajan peruskurssilla Validia-talon ja keskustan uimahallin välisen kävelyreitin sekä uimahallin piha-alueen helppokulkuisuutta. Kartoituksesta parannusehdotuksia Tieto tarpeen kaikessa rakentamisessa Keskustan uuteen uimahalliin vie muun muassa kaksi loivaa luiskaa, mikä helpottaa kaikkien asiakkaiden pulikoimaan pääsemistä. Koulutukseen kuuluneena harjoitustyönään Eija kartoitti kävelyreitin esteettömyyden Validiapalveluiden Uudenkoivistontien asumispalveluyksiköstä keskustan uudelle uimahallille. Invalidiliiton ESKEH-kriteereillä tehdyssä kartoituksessa huomiota kiinnitettiin reitin kevytliikenneväylään, suojateihin ja uimahallin piha-alueeseen. Eija kysyi myös Validia-palveluiden asukkaiden kommentteja. Vaikka uudessa uimahallissa on pyritty huomioimaan kaikki käyttäjät, parannettavaa piha-alueelta löytyi silti. Iäkkäät asiakkaat pitivät esimerkiksi portaita vaikeina, koska niistä puuttuvat käsijohteet, ja kontrasti portaan alkamiskohdassa on heikko, Eija kertoo. Kadulla eniten esteitä oli suojateillä, missä oli uria ja painaumia. Eija huomasi myös, että kunnossapitoon Tampereentiellä pitää panostaa, ettei aurauksesta jäisi suojateille polanteita. Eijan selvitys jatkoi vuonna 2009 reitillä Karjaranta keskusta Validia-yksikkö tehtyä katuverkon esteettömyyskartoitusta. Eija ei välttämättä käytä koulutuksesta saamaansa pätevyyttä kartoittamalla itse kaupungin katuja, mutta pystyy viemään osaamistaan suunnittelutyöryhmiin, joissa on mukana. Muun muassa kävelykadun kehittämissuunnitelmissa esteettömyysnäkökulma on vahvasti mukana. Esimerkiksi kalustusta ja valaistusta suunniteltaessa esteettömyys on hyvä ottaa huomioon alusta alkaen, Eija huomauttaa. Eija uskoo, että koulutus olisi hyödyllinen monille kollegoille kaupungin organisaatiossa. Aidosti esteettömän ja kaikille toimivan ympäristön rakentamisessa on paljon huomioitavaa. Koulutus auttaa hahmottamaan, mihin suunnittelussa kannattaa panostaa ja miten olemassa olevia tiloja voi parantaa ja kehittää. Teksti ja kuvat Ella Koota-Valkeapää, SAMK Ideoita esteettömyyden edistämiseksi Porin katuverkossa? Voit ottaa yhteyttä katu- ja puistosuunnittelun esteettömyysyhdyshenkilöön Eija Riihimäkeen, , Esteettömyyskartoittajan peruskurssi SAMKissa - tarjoaa valmiudet kartoittaa rakennetun ympäristön esteettömyyttä Invalidiliiton ESKEHmenetelmällä - SAMK yksi viidestä koulutuksien järjestäjistä Suomessa - seuraavat koulutukset keväällä ja syksyllä 2013 Lisätietoja Riikka Tupala, ,

10 10 Työn ääniä Kuninkaanhaan koulu ehostuu Talonrakennuksen suurin työmaa 2013 Kuninkaanhaan koulun korjaukseen käytettiin vuonna 2012 vajaa euroa. Parhaillaan työt ovat kovassa vauhdissa, talousarviossa saneeraukseen on varattu kaksi miljoonaa euroa. Kuninkaanhaka on suurin teknisen palvelukeskuksen talonrakennuksen (tpk) työmaa tänä vuonna. Talonrakennuksen palveluksessa on parikymmentä timpuria, koko vahvuus on 35 henkilöä. Kuninkaanhakaa edelsi kaupunginsairaalan osastojen B 4 ja B 5 saneeraus. Ne saatiin valmiiksi viime vuonna. Parhaillaan töitä tehdään myös Noormarkun lähipalvelukeskuksessa, Väinölän koululla, Porin suomalaisella yhteislyseolla ja ympäristövirastossa. Rakennuttajan rooli, Marko Levola Kireän rahan aikana Kuninkaanhaka, kuten mikä tahansa rakennusprojekti, on ollut pitkä prosessi. Rakennuttaja Marko Levola sanoo, että ei itse ollut alkuvaiheessa edes mukana. Mutta asiat etenevät yleensä samalla tavalla. - Tehdään tarveselvitys, arvioidaan, onko hanke kannattava, uksen. Jos voidaan, työ tehdään kaupungin omana työnä, kertoo Marko Levola lähtövalmisteluista. Hän kuvaa rakennuttajan roolia tilaajan ja loppukäyttäjän edustajaksi. Rakennuttaja tilaa suunnittelun, osallistuu siihen ja tekee suunnittelusopimuksen. Myös aliurakoitsijat hyväksytetään rakennuttajalla. - Maksan myös laskut ja vedän työmaakokoukset. Mestari ja hänen pomonsa. Aleksi Vihtilä ja Markku Koppelomäki onko se mahdollinen. Jos vastaus on kyllä, tehdään hankesuunnittelu. Ja kun hankkeen kuvat ovat valmiina, pyydän urakkatarjo- - Kun kyseessä on koulu, rehtori otetaan mukaan, samoin eri opettajia, kuten teknisen työn tai liikunnan opettaja. Heidän erikoistarpeensa pyritään noteeraamaan. Tehdään sellainen, että ratkaisut ovat toimivia käyttäjälle, eikä säästetä väärissä paikoissa, täsmentää Levola, jonka työnantaja on tpk. Hän epäilee saamansa informaation perusteella, että vuodesta 2014 tulee Kuninkaanhaan korjauksessa välivuosi. Rakentamisen ammattilaisena mielipide putoaa saman tien: siinä ei olisi mitään järkeä. Kuninkaanhaan kaltaisen työn takuuaika on kaksi vuotta. Aina jotakin, on Levolan kommentti ja hän sanoo, että tarvittaessa korjauksia tehdään jo matkan varrellakin. Rakennustyömaalla on ainakin yksi asia, joka ei ole muuttunut: työmaakopit. Niissä tuntuu olevan sama tunnelma kuin kirjoittajan kesä rakentajan vuosina. Kuninkaanhaassa kopit on kätketty hyvin urheilutalon puoleiselle pihalle. Yhdessä niistä pitävät palaveriaan talonrakennusinsinööri Markku Koppelomäki ja vastaava mestari Aleksi Vihtilä. Koulun saneerauksessa on aivan omat murheensa, nykypäin kuluneella slangilla pitäisi kai sanoa haasteensa. Yksi ratkaisu on ollut, että liikuntasaliin on tehty väliseinillä useita luokkia. - Koululaiset on otettava huomioon kaikessa. Tavarat tuodaan, kun oppilaat ovat tunneilla. Töitä on tehty iltaisin, erityisesti, kun on purettu vanhaa. Myös viikonloppuja on käytetty ja kesällä koulussa on vapaammat mahdollisuudet, avaa Koppelomäki reunaehtoja. Kuninkaanhaassa vanhempainyhdistys otti yhteyttä ja oli huolestunut pölystä. Ympäristövirasto on käynyt tutkimassa tilanteen. - Pöly saadaan pois, meteliä ei. Aleksi Vihtilä jatkaa Koppelomäen luetteloa. - Suojaseiniä on tehty runsaasti. Käytämme alipaineistajaa, työmaalla siivotaan jatkuvasti. Turha kulkeminen on pyritty estämään. Rakentajat eivät käy koulun tiloissa, koulun henkilökunta ei käy luvatta rakennustyömaalla. - Kun koulun normaali toiminta pyritään turvaamaan, vaikutus on kaksisuuntainen. Työmaa häiritsee koulua, meidän töitämme tilanne hidastaa, kuvailee Vihtilä ymmärtävällä äänensävyllä ja vakuuttelee, että toimeen on tultu. Hän lupaa, että korjauksen jälkeen Kuninkaanhaka on täysin uusi koulu. Vain runko jää entisestä. Talonrakennusinsinööri Markku Koppelomäki vakuuttaa, että Kuninkaanhaassa on tehty runsaasti töitä työturvallisuuden kanssa. Ja on onnistuttu. Hänellä on miellyttävä velvollisuus tuoda kakkua kahvitunnille, kun asioissa on onnistuttu. Vastaava mestari Aleksi Vihtilä kehuu työntekijöiden asennetta hyväksi. Maskeja käytetään, kun pölyää. Menettelystä on sovittu työsuojelutarkastajan kanssa. Katolla käytetään valjaita. - Asioista ei tarvitse huomautella, sanoo Vihtilä. Talonrakennus, talotekniikka Kuninkaanhaassa vastuu töistä on kaupungin omalla väellä. Markku Koppelomäen mukaa aliurakoitsijoita käytetään maalauksessa, mattojen asennuksessa ja alakattotöissä akustiikkalevyjen liimauksessa. Talonrakennuksen väki vähenee, pois jäävien tilalle ei tule samaa määrää tilalle. Koppelomäki sanoo kuitenkin, että väki ei nykyisestä enää merkittävästi pienene. Oma tekeminen on vastavoima: jos ja kun rakennusala kuumenee, omaa tarvitaan. Talonrakennusinsinöörin mielestä oman porukan joustavuus näkyy pienissä kohteissa. Aloitettaessa ei tiedetä mitä kaikkea joudutaan tekemään. Esimerkkinä hän mainitsee Noormarkun sairaalan ja lahonneitten hirsien vaihdon. Talonrakennukseen tuli äskettäin lisää väkeä, kun satamarakennus pilkottiin. Talonrakennus tekee edelleen satamassa laiturityöt. Kuninkaanhaassa, kuten muuallakin, asioita tehdään yhdessä kaupungin talotekniikan kanssa. Sen palveluksessa on muun muassa putki- ja ilmastointimiehiä. Markku Koppelomäki sanoo, että yhteistyö sujuu hyvin. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunginsairaalan saneerauksen.

11 Työn ääniä Kirvesmies Pasi Lepistö Kahvitunti on juuri takana, yhdessä Kuninkaanhaan länsilaidan luokassa kirvesmiehet Pasi Lepistö ja Eetu Södergren selvittelevät teknisen työn luokan ratkaisuja. Ikäeroa on runsaasti, mutta kommunikaatio sujuu, puhumalla ja käsin viittomalla. - Olen ollut näissä hommissa 32 vuotta. Siihen aikaan mahtuu useita kouluja, raatihuone, taidemuseo. Muutos on iso. Aiemmin timpuri teki timpurin töitä, nyt voidaan tehdä mitä vaan, virnuilee Lepistö. Kuninkaanhakaan hän tuli liikennepuiston varastotyömaalta. Vuodet ovat kohdelleet jalkapalloa harrastavaa Lepistöä hyvin. - Polvea on vähän ronkittu. Pasi Lepistö osallistuu kaupungin tyky-ryhmän kuntoutukseen. Olemme olleet Peurungalla 33 vuorokautta neljässä jaksossa. Hän antaa korkean arvosanan toiminnalle, ruokavaliokin on muuttunut perusteellisesti kuntoutuksessa saadun valistuksen ansiosta. Kirvesmies Arttu Leino Työmaan toisesta kerroksesta kuuluu työn ääniä. Kolme miestä remontoi luokan kattoja. - Usko tulevaisuuteen on luja, sanoo kolmikymppinen kirvesmies Arttu Leino, joka on ammattikoulun jälkeen kulkenut oppisopimuspolkua. Hän ylistää mahdollisuutta tehdä yhdessä vanhemman työntekijän kanssa. - Kyllä siinä oppii, vannoo laatoitukseen ja muuraukseen erikoistunut Leino. Kuninkaanhakaan hän tuli rakennusvalvonnasta ja sanoo pitävänsä työmaiden vaihtumisesta. Vapaa-aika sujuu lasten kanssa, jalkapalloa Arttu Leino pelaa Mäntyluodon Kirissä ja myös salibandyn Satakunta-liiga kuuluu ohjelmaan. Hyviä harrastuksia kaikki! Putkiasentaja Asmo Tanninen - Vanhan korjaamisessa on paljon enemmän mietittävää. Uutta tehtäessä ei tarvitsee purkaa, pohtii töitään kouluremontissa vanhempi putkiasentaja Asmo Tanninen. Kuninkaanhakaa hän kiittelee, töitä on ollut runsaasti, mutta ne ovat sujuneet hyvin. Palvelusvuosia kaupungilla Tannisella on 23. Hänen työnantajansa on kaupungin talotekniikka. Putkimiehen työpari Timo Takalo on yksityisestä firmasta, Vehmasputkelta. Miehet ovat tehneet yhdessä töitä kolme vuotta. Luonnikasta on ollut, vakuuttelevat molemmat. - Putkitöitä tehdään harvoin vapaa-ajalla. Katinkurussa käyn vetämässä nimeni kävelylenkin puolivälissä. Maauimalan talviuinti on toinen kuntolajini, esittelee Asmo Tanninen raskaan työnsä vastapainoja. Kirvesmies Marko Tukiainen - Ilmeisesti kirvesmies, luokittelee itsensä Marko Tukiainen, määräaikainen, joka oli ensi kerran kaupungilla jo vuonna Mies ei ole reissussa rähjääntynyt, vaikka kilometrejä ja työpaikkoja on matkalle kertynyt. Tukiainen oli kaupunginsairaalassa, sitten neljä kuukautta työttömänä. - Hienoa, että työllistetään. Kun hoidat työsi hyvin, tulee kysyntää, tietää kokenut rakentaja. Tukiainen mielestä on epäreilua, että määräaikaisen palkkaus on erilainen kuin vakituisen työntekijän. Hän arvioi, että vuoden vaihteessa tulleet muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa likaisen työn lisiin. Rakennustyöläisten tilanne ei ole helppo Suomessa. Marko Tukiainen sanookin harkinneensa oman rakennusfirman perustamista ja antaa tiilelle vauhtia. Kirvesmies Eetu Södergren Nuoren miehen, Eetu Södergrenin työhistoria on Lepistöä lyhyempi. Kuitenkin hänkin on kaupungin rakennustöissä jo kahdeksatta vuotta. Ylioppilas aloitti aputyöntekijänä, sai oppisopimuksen, joka kesti kaksi vuotta ja vakituinenkin hän ollut jo pari vuotta. - Hieno systeemi, sanoo hän oppisopimuksesta. Koulutus oli hyvä, teoriaakin oli riittävästi. Suoraan kysymykseen tulee nuorelta mieheltä suora vastaus: tunnen olevani ammattitaitoinen. Väliin paukahtaa keskusradiosta viesti oppilaille. Tietää olevansa koulussa. - Eikö se ole hieno asia, että työelämässä on erilaisia ihmisiä, viittaa Eetu Södergren työpariinsa. Kun puhe menee huumorin puolelle ja kysyn Lepistön roolista, vastaus on selvä: Koko ajan neuvoo. - Vakavasti sanoen, hiljaisen tiedon siirtyminen on erinomainen asia. Tästä tulee täysin uusi koulu Vastaava mestari Aleksi Vihtilä Tässä kalpea leikkaus Kuninkaanhaan koulun remontista. Toistakymmentä miestä, omia ja lainattuja, vakituisia ja määräaikaisia eri hommissa. Ja joukossa yksi nainen, siivoja Anneli Ylikoski. Oppilaat ja oppilaat saavat aikanaan nauttia heidän kaikkien työn tuloksista. Teksti Tapio Furuholm, Kuvat Marianne Ståhl

12 12 Kesä ja loma tulevat Oletko valmis? Karhunpalvelus ei ole varsinainen lomalehti. Yritämme kuitenkin antaa ohjeita kesälomaan valmistautujille. Tällä aukeamalla annamme vinkkejä, perinteisiä, jonkun mielestä varmaan aika tosikkomaisia. Viihdy Porin puistoissa! Nettiselailu avaa rennompiakin vaihtoehtoja. Kesälomalla ei kannata tänään paljon tehdä. Huomenna ei edes sen vertaa. Suunnittele, mutta vain vähän sinne päin. Älä tissuttele, älä ainakaan joka päivä. Käy ongella. Lue kirjoja, kertaa hyväksi havaittuja. Ole läsnä läheisillesi, myös anopille. Hänen mattojensa pesu keventää talvikauden melusaastetta. Jope Ruonansuuta ei kannata matkia: Kuukauteen en aja partaa, enkä pyyhi pyllyä. (huom latojan siistimä versio) Työhönpaluuta ei kannata stressata. Tilannetta helpottaa, jos työkaverisi ovat lukeneet vitsi.netin ohjeet ensimmäisestä loman jälkeisestä päivästä: Lomalta palaajaa talutetaan varovasti huoneessa,jossa on työhön tarvittavia tavaroita. Porissa on upeat puistot. Kaupungissa kesäänsä viettävä voi viihtyä näissä keitaissa maksutta. Istutukset, vehreät puut, kaunis penkki sille kun oikaisee, saavuttaa helposti lomalaisen olotilan. Nauttikaa Suomen suvesta! Teksti Tapio Furuholm Kuva Eerika Harjula Matonpesua ja mäntysuovan tuoksua Mattolaitureiden aika alkaa olla ohi. Yksi suomalaisen kulttuurihistorian piirre, mattojen jynssääminen mattolaiturilla juuriharjalla ja mäntysuovalla (Porissa mäntysoopalla) on kohta historiaa. Mattojen pesu säilyttää suosionsa, mutta tulevaisuudessa matonpesua varten rakennetuilla paikoilla. Kesäkuun alkuun mennessä matonpesupaikat ovat asennettu paikoilleen ja vedet avattu. Porissa on laitureita ja maapesupaikkoja toistakymmentä. Mattoja voi hyvin pestä kuivalla maalla ja viemärikaivon läheisyydessä, jotta likavesiä ei päästetä merta rehevöittämään. Perinteisistä laitureista luovutaan sitä mukaan kun ne rapistuvat. Tilalle pyritään perustamaan viemäröityjä pesupaikkoja. Uusien matonpesupaikkojen palveluvarustus hyvä: on altaita ja mankeleita, ja riski veteenputoamisesta on poissa. Maton peseminen omatoimisesti on monelle kunnia-asia ja rahaa kuluu lähinnä vain pesuaineeseen. Ohjeita matonpesuun Jotta matonpesu sujuu kaikilta mukavasti ja joustavasti olisi altaat ympäristöineen hyvä pitää siistinä. Altaissa saa pestä vain mattoja ja muita tekstiilejä, esimerkiksi ei auton osia. Koska kuivauspuomeja on vain muutamia, niillä voi ainoastaan valuttaa liiat vedet pois pestyistä matoista. Loppukuivatus täytyy tehdä kotona. Pyykkilaiturit Keskusta, Linnansillan kupeessa, Varvinranta. Isojoenranta Kalaholma Koivistonluoto Merikappeli, sillan vieressä Ahlainen, Nahkurinkujan päässä Pohjajoen silta, Merikarvian rantatie Maapesupaikat Pormestarinluoto, Kaarisillan kupeessa Reposaari Uniluoto, venesatamassa Tarkemmin pesupaikoista voi kysyä Porinasta. Teksti Marianne Ståhl Kuva Heli Koskela Vapaa-ajan vietto ei ole välineistä kiinni Myös soppatykki ja megafoni ovat vuokrattavissa! Vuokraaminen on hyvä vaihtoehto, sillä kaikkea ei tarvitse ostaa tai omistaa. Kaupungin välinevuokraamon valikoima on monipuolinen, minkä ansiosta voi kokeilla eri lajeja ja näin löytää oman suosikkinsa. Välinevuokraamosta löytyvät niin perinteiset palloiluvälineet kuin varusteet retkille, sekä mahdollisuus vuokrata megafoni tai kanootti. Teksti ja kuva Eerika Harjula Välinevuokraamosta löytyvät muun muassa: Palloiluvälineet Rinkat ja laukut Talvivaellusvälineet Polkupyörät ja tarvikkeet Veneet ja tarvikkeet Teltat ja makuupussit Ruuan ja juomien valmistusastiat Liedet ja grillit Välinevuokraamon kesän aukioloajat : ma kello ti-to kello pe kello la-su suljettu Huom! Vuokraaja vastaa kuljetuksesta sekä välineille kuljetuksen tai käytön aikana tapahtuneista vahingoista, sillä vuokrattavat tuotteet eivät ole vakuutettuja. Välinevuokraamo sijaitsee Isolinnankatu 12:ssa. Tiedustelut ja varaukset puh tai

13 Kesän kirjavinkit Marko Kilpi: Elävien kirjoihin Marko Kilpi on itse poliisi. Päähenkilö vanhempi konstaapeli Olli Repo alkaa tutkia huumepiirejä. Vankilasta vapautunut entinen huumekaupan kuningatar Pike yrittää päästä eroon vanhoista kuvioista ja aloittaa uuden, tavallisen elämän. Paikkakunnan huumepiirit eivät kuitenkaan hyväksy Piken irtiottoa. J.K. Rowling: Paikka vapaana Frans Eemil Sillanpää: Ihmiset suviyössä Meloessa mieli lepää Melonta on mukava tapa viettää vapaa-aikaa ja sitä voi harrastaa retkeilynä tai vaikkapa kilpaurheiluna. Lisäksi se sopii myös erinomaisesti selkä- ja hartialihaksille. Porissa melontaharrastuksen voi aloittaa vuonna 1978 perustetun melontaseura Melamajavat Ry:n parissa. Melontaa neljä vuotta harrastanut Meri-Porin lukion ympäristötieteiden opettaja Hanna Nummisen mukaan aloittelijan ei tarvitse paljon investoida lajiin, sillä melontaseura vuokraa niin kajakeita kuin liivejäkin. Lajin aloittamiseksi vaaditaan Nummisen mielestä kohtuullista uimataitoa. - Melonnan aloittamisen kynnys ei ole korkea. Kajakit ovat tukevia ja turvallisia, mutta uimataito on kuitenkin välttämätön lajin harrastajalle, sillä vaikka käytössä on aina myös melontaliivit, ovat ne tavallisia pelastusliivejä kevyempiä, Numminen kertoo. Meren, joen ja pienten järvien läheisyyden ansiosta Pori tarjoaa Nummisen mukaan melojalle erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Erityisesti aloittelijoille Kokemäenjoessa melominen on oiva tapa tutustua lajiin turvallisesti. - Melonnassa parasta on syvä rauha, näkee luontoa ja samalla arkikiireet unohtuvat, Hanna Numminen tiivistää. Teksti ja kuva Eerika Harjula Guy Delisle: Merkintöjä Jerusalemista Guy Delisle on työskennellyt ja asunut useassa maassa. Hän on koonnut kokemuksensa sarjakuva-albumeiksi, joista tuorein on Merkintöjä Jerusalemista. Kirjassa kuljetaan kahtia jakautuneessa kaupungissa ja havainnoidaan arkielämää, maisemia, ihmisiä sekä poliittisia ja uskonnollisia ristiriitoja. Paikka vapaana kertoo englantilaisen pikkukaupungin elämästä ja kunnallispoliittisesta vehkeilystä. Paikkakunnan sosiaaliset kuviot juonitteluineen on herkullisesti kuvattu. Nuorten kuvaaminen on Rowlingin ominta aluetta, siitä löytyy herkkyyttä ja ymmärrystä. Kirja sopii etenkin mustan huumorin ystäville. Aurinkoisena kesäpäivänä voi nautiskella myös suomen kielen kauneudesta. Kirja tuo eteemme elämän kirjon syntymästä kuolemaan. Traagisilta tapahtumiltakaan ei vältytä, elämä vaatii hetkensä. Ihmiselon kurjuus ja kauneus on Sillanpään teosten keskiössä, se koskettaa ja sen tunnistaa myös tämän ajan lukija. Teksti Asko Hursti Kuva Heli Koskela - En muista minkä ikäinen olin, kun opin uimaan, olin niin pieni. Sanotaan kolmevuotias, naurahtaa keskustan uimahallissa uimassa ollut Pasi Lahtinen. Uimakouluja ikään tuijottamatta Tuulta purjeisiin! Purjehtiessa on aikaa omille ajatuksille ja saa viettää aikaa luonnonhelmassa. Se on monipuolinen ja ekologinen harrastus, eteenpäin kulkemiseen kun käytetään lähinnä tuulivoimaa. Purjehduksen aloittaminen ei ole myöskään iästä tai fyysisistä ominaisuuksista kiinni, vaan se soveltuu lähes kaikille. Porin Kallelan koulussa työskentelevä erityisluokanopettaja Mikko Tuominen on omien sanojensa mukaan harrastanut purjehdusta koko ikänsä ja kulkenut merillä aina. Hän kuuluu Säpin Seudun Purjehtijat ry-seuraan ja vastaa myös seuran tiedotuksesta. - Purjehduksen aloittaminen ei vaadi oikeastaan muuta kuin mahdollisuuden käyttää purjevenettä, sanoo Tuominen. Kesällä 2013 hän aikoo purjehtia Luvian saaristossa ja ottaa osaa myös seuran kilpailuihin. Purjehtimisessa Tuomista kiehtoo juuri lajin itsenäisyys. - Parasta purjehduksessa on ehdottomasti se, että saa olla omassa rauhassaan ja kilpailuissa voi tehdä itse omat ratkaisunsa, kuvailee Mikko Tuominen harrastustaan. Teksti Elina Manninen Kuva Mikko Tuomisen kotiarkisto Uimataito on kansalaistaito, mutta suomalaisista aikuisista noin joka kolmas on uimataidoton. Se on edullinen henkivakuutus, mutta taito vaatii kehittyäkseen uimista. Kaupungin vapaa-aikavirasto järjestää uimakouluja läpi vuoden Porin uimahalleissa sekä maauimalassa. Lasten uimakouluun voi tulla sinä vuonna kun täyttää 4 vuotta ja vanhimmat uimakoululaiset ovat vuotiaita suoritusryhmäläisiä. Aikuisille järjestetään uimakouluja ja uintitekniikkakursseja. Aikuisten uimakoulun tunnit järjestetään vain keskustan uimahallin ollessa muilta suljettu, jolloin ei tarvitse miettiä tuleeko tuttuja vastaan ja kaikilla pysyy hyvä mieli opeteltaessa. Uimakouluihin ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti kaupungin nettisivuilta löytyvän Lyyti-palvelun kautta ja ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaupungin vapaa-aikaviraston uimaopettajina toimii vain Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton uimaopettajakurssin käyneitä uimaopettajia. Vapaa-aikaviraston järjestämät uimakoulut: Leikkiuimakoulu Alkeisryhmä Perheuimakoulu Aikuisten uimakoulu Aikuisten uintitekniikkakurssit Teksti ja kuva Eerika Harjula Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

14 14 Kesätapahtumat

15 Teksti ja taitto Marianne Ståhl

16 16 Juuret Porissa Professori Porista Koulu ja silakka korkeassa kurssissa Professori Arto Kallioniemen juuret ovat vahvasti viidennessä kaupunginosassa ja hiljaisella Varvinkadulla. Sen ilmapiirissä on pakko olla jotain hyvin spesiaalia, professoreita kasvaa jokaisesta kadunkulmasta. - Vaikka koulun maine työpaikkana ei ole yksinomaan hyvä, luokanopettajaksi hakijoita on runsaasti. Helsingin opettajankoulutuslaitokseen on vaikeampi päästä kuin lääkikseen. Tulevien opettajien kouluttajana saan työskennellä mukavien, sosiaalisesti vireiden, aktiivisten nuorten kanssa. Opettajan ammatti on suosittu ja arvostettu, vetää linjaa opettajia kouluttava Arto Kallioniemi. Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan (opetustiede) professori ei sanoja säästele Poria kehuessaan. Viidennessä kaupunginosassa Varvinkadulla kasvanut Kallioniemi arvostaa aidosti ja ennen kaikkea vahvoilla argumenteilla perustellen Poria. - Porissa on vahvat kaupunkikulttuurin perinteet. Verkostoni Porissa ovat yhteiskunnallisesti paljon laajemmat kuin Helsingissä. Tunnen kotikaupungistani kaikenlaisia ihmisiä: teollisuuden työntekijöitä, työttömiä ja kouluja käyneitä. He ovat koko elämän ja olemisen kirjo, mitä arvostan suuresti. Olen aina ollut kiinnostunut paikallishistoriasta ja ihmisten elämästä, sanoo professori innostuneena. Hän sanoo juuri kohdanneensa Töölössä Ruusulankadulla elämän hylkimän porilaisen, joka kysyi mitäs Porin poika. Kuulumisten vaihto oli sydämellinen, vaikka maailma oli murjonut keskustelukumppania kovalla kädellä. Tutustumismatkoja Meri-Poriin Kun joku tarjoaa Arto Kallioniemelle Porista käsitystä ankeiden ihmisten kaupunkina, vieras joutuu vastuuseen sanoistaan. - Kerron hänelle, että ystävyys porilaisen kanssa on todellista ystävyyttä. Porin tuntosarvet ovat aina olleet isommat kuin tiedetään, se ei ole eristyksissä asuneiden kaupunki. On aina ollut merimiehiä, on lähdetty Ruotsiin, rohkeasti au pairiksi, kuka minnekin. Porilaisten elämäntarinat eivät ole lainakaan niin tylsiä ja ennalta arvattavia kuin jotkut luulevat. - Varvinkadun voisi keveästi nimetä Professorinkaduksi. Minun lisäkseni sieltä on kasvanut ainakin kaksi professoria. Pentti Aalto on syvällä kielitieteen kummallisuuksissa ja Seppo A. Teinonen vaikkapa Alankomaiden 1300-luvun mystiikassa. Tunnen paljon porilaisia ja se on hieno rikkaus. Arto Kallioniemi tekee joka kesä porilaislähtöisten ystäviensä kanssa kulttuuriin keskittyvän retken kotikaupunkiinsa, useimmiten Meri-Poriin. Kohteina ovat olleet Pihlavan huvilat, Halssi, Uniluoto, ja joskus porukka on ihmetellyt Reposaaren takarantaa. Ilmansuunta sopii mainiosti professorin kulinaristiseen suuntaukseen. - Rakastan silakkaa ja olen innolla perehtynyt silakkaruokien valmistukseen. Uskonnon teemat kiinnostavat Didaktikko tutkii erilaisia oppimiseen, kouluun ja opetukseen liittyviä kysymyksiä. Arto Kallioniemi johtaa kansainvälistä EDEN-tutkimusprojektia, jossa tarkastellaan moninaisuuden kohtaamista varhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Yhden tutkimusaineiston hän hankki Porissa ja kiittelee yhteistyötä rehtorien, opettajien ja oppilaiden kanssa. - Toukokuun aurinko paistoi täydeltä laidalta, mutta opettajat olivat kiinnostuneita ja oppilaat jaksoivat vastata vaikeisiin kysymyksiin. Kallioniemi tietää, että uskontoa myös väheksytään kouluaineena. Hän kuitenkin huomauttaa uskontoon liittyvien teemojen olevan kiinnostavia. - Suomalainen yhteiskunta tulee väistämättä monikulttuurisemmaksi. Enemmän ja enemmän meidän tulee pohtia eri tavalla uskovien ja erilaisesta traditiosta tulevien kohtaamista. Lapsille ja nuorille on annettava tiedot ja taidot tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa uskontojen kirjo on valtava, katsoo professori eteenpäin. Vajaa vuosi sitten hän oli uskonnon opetuksesta käydyn keskustelun keskipisteessä. Kallioniemi ei pidä järkevänä, että oppilaat jaetaan eri ryhmiin oman uskokuntansa perusteella. Pelkään, että parin tuntijakouudistuksen jälkeen jäljellä on vain kaikille pakollinen elämänkatsomustieto, sivalsi hänen kynänsä. Matka jatkuu - Olen aina ollut hyvin kiinnostunut uskonnoista, psykologiasta ja antropologiasta. Kertomukset, elämäntulkinnat ja ihmisen mieli ovat houkuttelevia kohteita. Yllättäen Arto Kallioniemi kehaisee Poria myös uskontotieteellisestä näkökulmasta. - Kaupungissa on yllättävän laaja kirjo erilaisia katsomuksia: helluntailaisia, Jehovan todistajia, mormoneja, spiritualisteja, teosofeja ja aateateisteja tutumpien virtauksien rinnalla. Nuoruuden ystäväni on ensimmäinen, joka erosi Keski-Porin seurakunnasta hinduksi kääntymisen vuoksi. Arto Kallioniemen matka alkoi Viikkarista ja Pelastusarmeijan pyhäkoulusta. Se on jatkunut tutkijana ulkomailla, reissuja on ollut runsaasti. Vahvana navigaattorina on ollut porilainen identiteetti. - Joskus minusta tuntuu, että olen pitkällä matkalla. Aina kuitenkin palaan juurilleni Poriin. Teksti Tapio Furuholm Kuva Veikko Somerpuro

17 Kaupungin osat Viikkari - vanhan ajan tunnelmaa Porin ytimessä Viikkari eli viides osa, virallisesti Itätulli, kaavoitettiin vuonna 1811 ja alue säästyi vuoden 1852 Porin palolta. Viikkari sijaitsee keskustasta idän suuntaan, tarkalleen Isolinnankadun, Itsenäisyyskadun ja Paanakedonkadun välisellä alueella. Tällä hetkellä siellä asuu noin 2200 asukasta. Suuri osa alueen 1800-luvulla rakennetuista vanhoista puurakennuksista on suojeltu asemakaavassa. Viikkari onkin nykyisin sekoitus uusia kerrostaloja ja vanhoja puurakennuksia. Tämä vastakohtaisuus luo mielenkiintoisen kontrastin alueen tunnelmaan, joka on boheemi ja taiteellinen eli täysin erilainen kuin muualla Porissa. Kuudennessa osassa saatetaan tosin olla eri mieltä. Viikkari ei välttämättä ole paikka, jonne mennään hoitamaan asioita. Se on enemmänkin aluetta jonne kannattaa suunnata vaikkapa kävelylle tai nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä puistoon. Viikkarissa sijaitsevia kiinnostavia paikkoja ovat muun muassa Rakennuskulttuuritalo Toivo, Otsolan kansanopisto, Sibeliuspuisto sekä funkkiskioski luvulta peräisin oleva kioski on nimetty kaupungin ainoaksi suojelukohteeksi. Kuvataide päiväkoti Viikari ja Viikkarin Valkama-vanhustenkoti taas ovat palveluita, joita viidennessä osassa tarjotaan. Tähtikadulla sijaitsevan Pyöräkorjaamo Viikkarin Pyörän omistajan Petri Lähteenmäen mielestä alue on erinomainen paikka pyörittää yritystä. - Sen verran hyvä paikka viides osa on, että yritystä on kannattanut pitää täällä jo 32 vuoden ajan, kommentoi Lähteenmäki. Viikkarin pohjoislaidalla havisee myös porilaisen urheilun historia. Pallokenttää ei enää ole. Herralahti on vanha, arvokkaan oloinen urheilukenttä, jota aika on runnellut. Vielä kovemmin kourin on kohdeltu Juhannuslehtoa, porilai- sen jääkiekon alkujuuria. Puretun portin jykevät pylväät ovat upea muistomerkki jääkiekon menestyksille, myös aivan tuoreelle Suomen mestaruudelle. Viikkarissa on lisäksi oma yhdistyksensä Itätullin Kaupunginosayhdistys ry, joka on perustettu vuonna Viikkarin kyläjuhlat järjestettiin tänä keväänä neljättä kertaa. - Viikkarissa on paljon potentiaalia. Se on kaunis ja pieni kaupunginosa, jossa on yhdessä tekemisen meininkiä, sanoo Piritta Aaltonen, joka on yksi kyläjuhlien järjestäjistä. Herääkin kysymys, miksi juuri Viikkarissa on niin paljon erilaista toimintaa alueen asukkaille ja mistä moinen porilaisille epäominainen yhteisöllisyys johtuu. - Alueella asuu paljon taiteen ja kulttuurin vaikuttajia, joilla on halu koota ihmisiä yhteen ja järjestää yhteistä tekemistä, perustelee Aaltonen. Teksti Elina Manninen Kuvat Eerika Harjula Anna Turunen vietti aikaa tyttärensä Rauhan kanssa Sibeliuspuiston leikkipuistossa. Turunen asuu nyt kuudetta vuottaan Viikkarissa. - Viides osa on värikäs ja rauhallinen asuinalue. Täältä on lyhyt matka kaikkialle ja alue soveltuu hyvin myös lapsiperheelle, kertoo Turunen, kun Rauha keskittyy hiekkakakkuihin.

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Mervi Männistö: Huumori auttaa valmentamisessa Mervi Männistö valmentaa viisi kertaa viikossa Porin Pyrinnön uinti-ryhmää, johon kuuluu kahdeksan vuotiasta tyttöä. kin puolin hieno kokemus koko ryhmälle. Nuorilla on oikeus olla eri mieltä Vedessä on viihdyttävä - Uimarin on viihdyttävä vedessä. Se on asia numero yksi, sanoo Mervi Männistö. Mervi Männistö työskentelee lasten kanssa ammattinsa vuoksi. Illat hän valmentaa tyttöuimareita. - En koskaan kiroile, mutta välillä hyppään tasajalkaa ja heitän kuperkeikka. Huumori onkin valmentamisessa tärkeää ja se vaikuttaa kaikkien motivaatioon, kuvailee Mervi Männistö. Männistö työskentelee laitosohjaajana lastensuojelutyön parissa. Ammatti voi olla hänen mukaansa yksi syy valmentajana toimimiseen. Valmentajana näkee selvästi nuorten motivaation ja ilon. Valmentajaksi lasten ehdotuksesta Männistö on toiminut seurassa uinnin ohjaajana 12 vuotta ja valmentajana noin kuusi vuotta. Hänen lapsensa harrastavat uintia ja ehdottivat aikoinaan äitiään valmentajaksi. Männistö ei voinut kieltäytyä. - Itse olen oppinut uimaan uimaopettaja-koulussa, enkä ole koskaan harrastanut uintia, kertoo Männistö. Tällä hetkellä hienoin valmentamiseen liittyvä muisto Männistölle on Saksan Stralsundin matka. Keväällä 2013 tehty matka oli kai- Valmentamisessa on kyse paljon muustakin kuin uinnin ohjaamisesta, on myös osattava kuunnella ja säilyttää kärsivällisyytensä. - Nuorten kanssa keskusteltaessa asiat täytyy osata perustella selkeästi. Heillä on oikeus kysyä miksi, eikä siitä saa suuttua, sanoo Männistö. Nuorten kanssa ei aina ole helppoa. Männistön mielestä ilman palkkaa tehtävästä valmennustyöstä on nautittava. Uimareiden menestyminen ei ole Männistölle tärkeää. Tuntuu toki hienolta, kun nuoret ovat tyytyväisiä suorituksiinsa ja onnellisia. Uinti on fyysisesti rankka laji, se vaatii kovaa harjoittelua. Plussaa on se, että altaassa tapahtuu vähän tapaturmia verrattuna muihin lajeihin. Uinti-harrastus ei vaadi suuria investointeja välineisiin. Laji sopii siis melkein kaikille. - Olemme käyneet melko vähän ulkomailla nuorten kanssa. Olisi innostavaa, jos olisi enemmän kansainvälistä yhteistyötä, Mervi Männistö toivoo. Teksti Elina Manninen Kuvat Eerika Harjula Me teimme sen, avaa silmäs! Juha Nevala ja Marja Pekkarinen pystyttämässä puuta Luontotalo Arkissa. Avaa silmäs, oot kaupunkipuistos. Se on näyttely Porin kansallisesta kaupunkipuistosta. Näyttelyssä voit kokea, hankkia elämyksiä ja osallistua. Näyttely on esimerkki poikkeuksellisen laajan yhteistyön toimivuudesta kaupungin sisällä. Ja ulkopuoliset kumppanit päälle, heitäkin oli viisi. - Kansallisen kaupunkipuiston tunnettuuden lisäämisessä on toteutettu toimintatapaa, jossa Porin kaupunkisuunnittelu on edelläkävijä. Kaupunkipuistoasian edistäminen kokoaa urbaanissa ympäristössä yhteen kasvatuksen, kulttuurin, kaupunkimaisen elämäntavan, hyvinvoinnin ja kaupunkiluonnon vaikuttavia ominaisuuksia, toteaa kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä. Puistotoimen asiantuntemus tarpeen Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvien arvokkaiden viheralueiden ylläpito ja hoito kuuluu pitkälti puistotoimen vastuulle. Myös näyttelyn kokoamisessa puistotoimella oli keskeinen rooli. Piiripuutarhuri Esa Rouvali puistotoimesta kertoo, että he olivat mukana näyttelyn tekemisessä, koska kansallisen kaupunkipuiston imagollinen merkitys on merkittävä puhuttaessa porilaisista viheralueista. Näkyvien tapahtumien järjestäminen näis- sä kohteissa lisää puistoalueiden tunnettuutta ja käyttöä, jonka seurauksena myös puistotoimen tekemän työn arvostus kasvaa. Ympäristörakentaja Juha Nevala puistotoimesta kertoo, että näyttelyn valmisteleminen on ollut varsin haasteellinen ja mielenkiintoinen projekti. Se on tuonut vaihtelua tavallisiin työtehtäviin. Nevalan vastuulla oli muun muassa unelmien puuna toimivan vanhan omenapuun pystyttäminen näyttelytilaan. Poikkeuksellista työtehtävässä oli myös laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Piiripuutarhuri Rouvali toteaakin, että erityisen palkitsevaa on ollut huomata miten eri hallintokuntien välinen yhteistyö on sujunut. Unelmien puu on ollut Arkissa noin kuukauden. Jo sadat kävijät ovat kertoneet meille minkälainen on heidän unelmiensa puisto, iloitsevat Rouvali ja Nevala. Lapset mukana valmisteluissa Luonnollinen yhteistyökumppani näyttelyn kokoamisessa oli kaupunkipuiston alueella sijaitseva Porin Cygnaeuksen koulu. - Roolimme oli tuoda esille jotain kaupunkipuistoomme kuuluvaa. Päädyimme oppilaiden valmistamiin mustavariksiin, jotka mielipiteitä jakavina kuuluvat oleellisesti Porin kaupungin puistoihin, kertoo luokanopettaja Leena Hiitola. Hiitolan mukaan oppilaat osallistuivat projektiin innolla ja oli hienoa, kun jokainen kuvataideluokan oppilas saattoi osallistua. Sadan mustavariksen lisäksi tekeminen tuotti myös muuta hyötyä. Oppilaat saivat tekemisen, lukemisen ja näkemisen kautta niin kattavaa tietoa, että uskon heidän tunnistavan kansallisen kaupunkipuiston nyt paremmin kuin ennen. Luokanopettaja Leena Hiitola esittelee oppilaan tekemää mustavarista. Avaa silmäs, oot kaupunkipuistos! näyttely Luontotalo Arkissa saakka. Osarahoitus Euroopan Unionin aluekehitysrahasto/varsinais-suomen ELYkeskus. Teksti ja kuvat Heli Nukki

19 Lukijakysely vahvisti: Karhunpalvelus kiinnostaa 80 prosentin mielestä lehti ilmestyy sopivasti, 19 prosentin mielestä liian harvoin ja 1 prosentin mielestä liian usein. Lehden ulkoasusta pitää 73 prosenttia. Karhunpalveluksen ensimmäisessä numerossa (1/2013) kysyimme lukijoilta, mitä mieltä he ovat henkilöstölehdestä. Kyselyyn vastasi 173 kaupungin palveluksessa olevaa. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Vastanneista 97 prosenttia lukee lehteä säännöllisesti ja 82 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että lehti jaetaan koteihin. Työpaikalla Karhunpalvelusta lukee 18 prosenttia kyselyyn vastanneista ja verkossa lehteä ilmoitti lukevansa 7 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että lehden jutut ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia. Lähes 70 prosentin mielestä lehdessä kirjoitetaan kattavasti kaupungin toiminnasta. Vastaajista 73 prosenttia pitää lehden ulkoasusta ja 86 prosenttia oli sitä mieltä, että lehden kuvitus tukee tekstejä. Suurin osa vastaajista piti lehden ilmestymisaikataulua sopivana, myös lehden sivumäärä oli suurimman osan mielestä sopiva. Paperilehti saa kannatusta Enemmistö, 82 prosenttia vastaajista, haluaa lehden edelleen paperisena. Sähköinen lehti riittäisi 17 prosentille vastaajista. Mieluiten lehdestä luettaisiin henkilöstöön liittyviä yhteisiä asioita, joita 82 prosenttia vastaajista toivoi. Henkilöstöpalveluiden ajankohtaiset asiat kiinnostavat 52 prosenttia vastaajista. Yksi suosituimmista aiheista oli henkilöhaastattelut. Niitä lukee mielellään 54 prosenttia vastaajista. Muutamat vastaajat olivat jättäneet toiveita lehden sisältöön liittyen. Lehteen halutaan muun muassa tietoa tulevista tapahtumista ja juttuja vapaa-ajan mahdollisuuksista. Lisäksi henkilöhaastatteluja toivottiin enemmän sekä laajemmin eri yksiköiden esittelyjä. Minna Mattila kylpylään! Sähköiseen kyselylomakkeeseen tuli yhteensä 162 vastausta. Paperisia vastauksia oli 11. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin yhden vuorokauden hemmottelupaketti kahdelle Yyterin Kylpylään. Onnetar suosi Minna Mattilaa, Porin palveluliikelaitoksesta. Onnea voittajalle! Karhunpalveluksen voi lukea myös Patarummussa osoitteessa Teksti Tiina Salminen Kuvat Eerika Harjula Lehdelle annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli 8 Vastanneista 84 prosenttia oli naisia ja 16 prosenttia miehiä Vastaajien terveisiä Karhunpalveluksen tekijöille: Hyvää kesää lukijoille! t. Karhunpalveluksen toimitus Olkaa ylpeitä siitä mitä teette ja uskaltakaa ottaa kantaa. Hyvä lehti, joka on luettava heti sen tultua. Kiitos hyvästä lehdestä. Vanhojakaan lehtiä en ole malttanut heittää pois. Lehden ulkoasu ansaitsee 10 pistettä ja papukaijamerkin! Nyt kun kesä on taas tulossa, niin Porin Yyteri ja jazzit kiinnostavat ihmisiä! Jalkautukaa myös YTA-alueelle. Kiitos lehdestä. Käytän Karhunpalvelus -lehteä myös työssäni, koska siitä saa ajankohtaista tietoa omaan työhön ja lehdessä olevia asioita voi käyttää tausta-aineistona. Siksi pidän tärkeänä, että lehti ilmestyy jatkossakin paperisena, jolloin asioihin on luontevaa palata. Joskus lehdessä oli hyviä ruokaohjeita, niitä voisi olla vieläkin. Ei ollut tietoa, että lehti löytyy myös verkosta. On ilman muuta ekologinen ja hyvä vaihtoehto. Lehdessä voisi olla jotain harmitonta hauskaakin. Lehti on ihan hyvä ja monipuolinen. Kuitenkin mietin, onko paperisen version aika jo ohi? Olisiko verkkolehti enemmän nykyaikaa? (Olisi.) Nykyinen postituskäytäntö tuntuu tuhlailevalta. Kotiin tulee postitse kaksi lehteä. Karhunpalveluksessa on määräaikaisille työntekijöille tärkeätä asiaa. Miksei lehti voi tulla kaikille työsuhteen pysyvyydestä riippumatta? Hyvä lehti. Toivottavasti ilmestyy jatkossakin. Lehden kotiin kantamisen voisi lopettaa heti. Mikäli halutaan jakaa paperisessa muodossa tulisi lehteä jakaa esim. kahvihuoneisiin sisäisessä postissa. Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä Painopaikka: Allatum Oy, Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Remonttimiehet kahvitunnilla hymy huulessa Kuninkaanhaan koulun työmaakopissa. Kuva Marianne Ståhl

20 20 Framilla Baijerista Poriin Sekarotuinen diabeteslääkäri hurmaa Koivulassa Eva-Christine Schmüser on lottovoitto Porille. Hän hoitaa yhtä rikkaan läntisen maailman vitsausta, diabetesta. Mutta hän opettaa meille tyylillään, että ihmiset voivat olla erilaisia, ja ovat. Jos meihin porilaisiin on lyöty vaikenemisen ja vähäpuheisuuden leima, Schmüser on melkoinen energiapommi. Varovaiset porilaiset kuitenkin yllyttivät minua tämän haastatteluun tekoon: erinomainen lääkäri oli vakiokommentti. Unelmatöissä - Olen keskittynyt vain diabetespotilaihin viime joulukuusta lähtien. Tämä on ollut aivan loistavaa, suoraan sanottuna unelmani, vakuuttaa Eva-Christine Schmüser ja sanoo tyylinsä mukaisesti itseironisesti: minua ei ole maksettu puhumaan näin. Viimeisen hän pistää peliin, koska on kahdentoista vuoden aikana oppinut, että työpaikkaansa ei saa koskaan kehua. Ja nauru on tavanomaistakin hersyvämpi. München, Leipzig, Pori Eva-Christine Schmüser on puoleksi eteläsaksalainen ja puoliksi porilainen. Kieli on saksan voittoista, mutta suomenkielisistä täsmäilmaisuista, veitsenterävistä murreilmaisuista kykenee arvaamaan: myös kielen kanssa on tehty urakalla töitä. Jopa siitä selvittiin, kun potilas sanoi, että hänen päänsä krinnaa. - Meidän tekstinkäsittelijämme silittävät minun virheeni, nauraa Schmüser ja suosittelee haastattelijallekin sanelukonetta. Hän on syntynyt Baijerissa, opiskellut Leipzigissa, ja tuli Poriin vuonna Suomalaisen korviin on kiinnostavaa, kun tohtori kertoo opiskeluajastaan ja sen jälkeisistä vuosista Leipzigissa. Ero rikkaaseen Müncheniin oli melkoinen. Mielenkiintoista on sekin, että Saksassa lääkäri päivystää enemmän kuin täällä. Ja Suomessa on rennompaa työpaikalla kuin Saksassa. Käsikirjoitukseen sopii hyvin sekin, miten Schmüserista tuli diabeteslääkäri. Avoimella neuvottelulla perusturvajohtaja Terttu Nordmanin kanssa selätettiin byrokratia ja vietiin asia perille. Huumori ja itseironia ovat säilyneet kiitettävästi, vaikka syöpä iski tohtoriinkin. Sen jälkeen hän tehnyt 60 % täydestä työajasta. - Kielimuuri oli, kun tulin Poriin. Silti, silloinkin sain työpaikan vähäisellä byrokratialla. Kun sain varmistuksen, luulin sen olevan vitsi, hämmästelee Schmüser ja pääsee vauhtiin pohtiessaan pitävätkö ihmiset häntä valelääkärinä. - Mahtaako se olla oikea lääkäri ollenkaan, taitavat ihmiset ajatella? - Olen opetellut potilaan roolia. Jos vastaanotolle tuleva kertoo omasta syövästään, minä kerron oman kokemukseni. Alkua helpotti hieno vastaanotto Porissa. Hän muistelee hyvällä Aino Ojansuuta ja Päivi Porria, monia muitakin ja kiittää myös muuta henkilökuntaa avuliaisuudesta ja ymmärryksestä. - Minulla on ollut vain yksi huono kokemus. Täällä on huonosti suomea puhuva lääkäri, särähti vähän korvaan. Vapaa-ajalla kangaskasseja - Olen ollut kuin hamsteri pyörässä. Olen vitsaillut, lukeeko hautakivessäni oli ahkera? Koska lääkärin työ on aivojen työtä, Eva-Christine Schmüser hellittää vapaa-ajallaan ja tekee kangaskasseja. Jännittäväksi harrastuksen tekee se, että etukäteen ei tiedä tarkkaan millainen kassista tulee. Kasseja menee myös ulkomaille ja niissä lukee handmade in Pori. - Porilaisista minulla on rehellisen ihmisen kuva. Münchenissä kukaan ei tunne, täällä ihmiset tervehtivät. Ja näkevät kaupassa, kun lääkäri ostaa suklaata ja sipsipussin, hekottaa tohtori. No, herkkujen vastapainoksi hän käy jumpassa. Schmüser sanoo ilahtuneensa, kun hänen pitämiensä diabetes-luentojen jälkeen on pyydetty uudelleen. - Ihanaa, että kielitaitoni kelpaa! Eva-Christine Schmüser vakuuttaa viihtyneensä Porissa. Hän pohdiskelee, että viehän se auto takaisin, kun se Poriin toikin. Sitten tulee epäily. - Voisinko olla enää Saksassa lääkäri? Siellä suomalaista sinuttelua ei sallita! Teksti Tapio Furuholm Kuvat Marianne Ståhl

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot