Lukijalle Mikä ajoi suomalaisia Amerikaan kolmisensataa vuotta sitten Suomalaisten kaskiviljelys Palo, huuhta, halme...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle... 5. Mikä ajoi suomalaisia Amerikaan kolmisensataa vuotta sitten... 7. Suomalaisten kaskiviljelys... 13. Palo, huuhta, halme..."

Transkriptio

1 1

2 2

3 Skannattu Omnipage-tekstintunnistusohjelmalla Ulkoasu (tekstin rivitykset, tavutukset ja sivunvaihdot) eivät vastaa alkuperäistä julkaisua). Alkuperäistekstissä olevat kielioppi- ja ladontavirheet sekä murreilmaisut on pyritty säilyttämään. Tekstintunnistusohjelman tekemät lukuvirheet on pyritty korjaamaan, mutta osa niistä on saattanut jäädä huomaamatta. Sisällys Lukijalle Mikä ajoi suomalaisia Amerikaan kolmisensataa vuotta sitten Suomalaisten kaskiviljelys Palo, huuhta, halme Oudon maan ja suuren meren tarina Alkuperäiset amerikalaiset Suuria suunnitelmia, maailmanvalta-unelmia Siirtokunnan perustaminen Delawarella ja ensimäiset retket valtameren taakse Suomalaisten saapuminenuuteen maailmaan Ruotsin metsäsuomalaisten lukumäärä Herba santa Pyhä yrtti Siirtokunta hiljalleen kasvaa, valta siirtyy toisiin käsiin Häätö suomalaismetsissä Ruotsissa Suomalainen Amerikan-tutkija Kolmisata-vuotias Amerika Delawaren historia auuden ajan lehdiltä Delawaren suomalaisen siirtokunnan 300-vuotisjuhlat Julkaisija YHDYSVALTAIN SUOMALAINEN TYÖVÄENJÄRJESTÖ Printed in the United States of America 3

4 4

5 Lukijalle Tämän albumin tarkotuksena on kuvailla kolmisensataa vuotta sitten perustetun Delawaren ensimäisen pysyväisen siirtokunnan syntymätapahtumia ja alkuvaiheita sekä selostaa niitä valtiollisia ja kaupallisia vaikutteita, jotka tuona aikana innostivat Europan eri maita valtamerentakaisten siirtokunnan perustamiseen. Delawaren siirtokunnan varhaisemmat asukkaat olivat suurelta osaltaan suomalaisia. Ankaralla työllä he raivasivat Amerikassa viljelykselle erämaata aikana, jolloin ei vielä ollut Yhdysvaltoja ei edes kaukaisena unelmana kaukonäköisimmänkään ihmisen aatoksissa. Samanlaista raivaustyötä suoritettiin samaan aikaan myös toisissa siirtokunnassa pohjoisempana ja etelämpänä. Vaikka tämä kirja ei ole tarkotettukaan Delawaren siirtokunnan varsinaiseksi historiaksi, on kuvauksissa kuitenkin pyritty pysymään tarkasti historiallisella pohjalla, lukuisista eri lähteistä koottuihin tietoihin nojautuen. Erikoisesti mainittakoon kiitollisuudella, että Delawaren siirtokunnnan asioiden parhaimmaksi asiantuntijaksi tunnustettu tohtori Amandus Johnson on hyväntahtoisesti antanut luvan käyttää kaikkia laajan historiateoksensa tietoja albumia toimitettaessa. Samasta teoksesta (The Swedish Settlements on the Delaware) on tekijän luvalla myös lainattu joitakin albumissa olevista kuvista ja kartoista. Toivottavasti lukija löytää kirjasta melkoisen määrän niitä tietoja, joita hän haluaa nykyään, kun Delawaren siirtokuntaa koskevat asiat kaikkia suomalaisia niin suuresti kiinnostavat. 5

6 6

7 Mikä ajoi suomalaisia Amerikaan kolmisensataa vuotta sitten ENEMMISTÖ Delaware-jokilaakson ensimäisen pysyväisen siirtokunnan asukkaista oli suomalaisia. He olivat jättäneet Ruotsin metsien povessa olevat kotinsa ja kontunsa. Toisia oli tullut suoraan Suomesta. Ruotsista saapunut suomalainen väki oli siis jo toista kertaa siirtolaisuuden taipaleella, mutta ensimäinen viitan väli Suomesta Ruotsiin oli ollut hyvin lyhyt verrattuna kuukausia kestävään purjelaivamatkaan yli Atlantin aaltoaavikon, jonka takana oli houkuttelevaksi ja vaaralliseksi kuvailtu salaperäinen uusi maailma, tarumaisine intiaanikansoineen ja mittaamattomine aarniometsineen. Näihin aikoihin Ruotsin valtakunta oli historiansa suurimmassa nousukaudessa. Seitsemänkymmentäseitsemän vuotta aikaisemmin oli kuningas Eerik XIV alottanut voitokkaiden valloitussotien sarjan. Sotia jatkoivat hänen seuraajansa. Ruotsin sotilaallinen valta, mahti ja maa-alueet paisuivat, niin että nyt, Delawaren siirtokunnan perustamisen aikana, Ruotsi hallitsi Suomen lisäksi myöskin Inkerinmaata, Viroa, Liivinmaata ja eräitä alueita Saksankin rannikolla sekä Itämeren saaria. Inkerin ja Liivinmaan oli valloittanut kuningas Kustaa II Adolf. Sekaantuessaan pian sen jälkeen kolmikymmenvuotiseen sotaan, oli hänellä uusia suuria suunnitelmia mielessään. Hänen huomionsa oli kiintynyt myöskin Amerikaan. Häntä innostutti ajatus perustaa ruotsalainen siirtokunta Atlantin taakse, mutta kaatui hän sotakentällä Saksassa kuusi vuotta ennen kuin ensimäiset valtamerentakaista siirtokuntaa perustamaan lähetetyt ruotsalaiset laivat laskivat ankkurinsa Delaware-joella. SATAVUOTISKAUTTA, joka alkoi Kustaa II Adolfin hallitus- ja sotatoimilla, sanotaan Ruotsin historiassa mahtavuuden ajaksi, koska Ruotsi tuona aikana paisui suurvallaksi, jonka tahto ja sana oli otettava huomioon kaikissa Europan valtioiden välisissä neuvotteluissa ja sopimuksissa. Kustaa Adolfin armeija oli kuuluisa kurinsa, järjestyksensä ja iskuvoimansa johdosta. Siihen kuului 50,000 miestä, joista puolet oli ruotsalaisia, yksi neljäsosa suomalaisia ja loput eri maista värvättyjä palkkasotilaita. Iso joukko suomalaisista oli ratsumiehiä. Armeijan tärkein ase oli musketin nimellä tunnettu piilukkopyssy. 7

8 Nuo alituiset sodat, joiden kautta Ruotsi kohosi mahtavuuteensa valtakuntana, olivat suunnattomasti rasittaneet Ruotsin ja Suomen kansaa. Sodat nielivät miesvoimaa veriuhrikseen. Raskaat verot näännyttivät väestöä. Kustaa II Adolfin aikaisista Suomen oloista antaa Sakari Topelius eloisan runokuvan näytelmässään Regina von Emmeritz. Kustaa Adolfin armeija on väkirynnäköllä valloittanut saksalaisen katolinuskoisen Emmeritzin ruhtinaan linnan. Ruotsalaiset ja suomalaiset sotilaat upseereineen juhlivat voiton johdosta. Viinikannuja kallistellaan ja juomapöydän ääressä kajahtaa laulu, jossa Suomea muistellaan seuraavin sanoin: Kas, Suomessa puuroa söimme me vaan ja se kaljoilla kasteltihin ja laihoina kuin lehmät Egyptin maan me auralle asteltihin. Ja myllyhyn vietihin tynnyri, kaks ja tultihin kirkossa hurskaammaks; Tään ensi maljan, hurraa! Sen, veikot, sen Suomi saa. Tämä on aika realistinen kuva kansan köyhyydestä. Epätodellista romantiikkaa sitävastoin ovat samassa näytelmässä kuningas Kustaa Adolfin sanat, kun hän lausuu sotaretkestään eräälle seurueeseensa kuuluvalle saksalaiselle: Kautt taivaan, kummaa on. Me pohjan muukalaiset eestänne uhraamme hurmeemme huuruvaiset ja yhtä köyhinä taas palajamme me. Sotilaat, niin ruotsalaiset kuin suomalaisetkin, palasivat tosin yhtä köyhinä mikäli palasivat -, mutta historia kertoo, että sotasaalista Saksasta saapui laivanlastittain paisuttamaan ylimysten linnojen rikkauksia. Kolmikymmenvuotiseen sotaan yhtyminen tarkotti Ruotsin valtakunnan edelleen laajentamista asevoimin. Amerikaan suunniteltu siirtokunta oli myös askel valtakunnan vaikutusvallan laajentamispolitiikan tiellä. Näitä kysymyksiä kosketeltiin Amerikan ruotsalaisen kauppakamarin kuukausilehdessä The American Swedish elokuun numerossa Kirjottaja huomauttaa, että valloitussotien taloudelliset syyt tavallisesti verhotaan kauniilta kuulostavilla ihanteellisilla tunnuksilla. Seuraavat pari kappaletta on suomennettu tästä kirjotuksesta Mikäli Ruotsi on kysymyksessä, niin Strindberg eräässä näytelmässään osottaa, että protestanttisen uskon sankari Kustaa Adolf vastaanotti avustuksia Ranskan katolisen kuninkaan Ludvig XIII:nen edustajalta kardinaali Richelieu ltä, ja kysymykseen Mitäs ruotsalaiset tästä sanovat? muovaili mestarikirjailijamme vastauksen Ne sanovat, että se on valetta. Ajan virta on vierinyt melkoisen matkan sitten Strindbergin päivien. Jotkut tuon loistavan soturikuninkaan elämäkerran nykyaikaiset kirjottajat 8

9 päättäväisesti perustavat kirjotuksensa historiallisiin todisteisiin, eivätkä väistele kiistakysymyksiä. Se johtaa meidät aika pitkälle. Niinpä tiedämme Axel Oxenstierna sta, että tämä rohkea valtiokansleri aluksi asettui vastustavalle kannalle, kun Kustaa Adolf suunnitteli hyökkäyssotaa. Myöskin on todettu, että hän, palattuaan kuninkaan kuoleman jälkeen Ruotsiin, lausui avoimesti valtakunnan neuvostolle, että sodan syy ei ole uskonvapaus tai protestanttisuus, vaan status publicus (yleinen tilanne). Kuitenkaan hän itse ei peräytynyt. Hän oli taistelualueella diplomaattina ja neuvonantajana vuoteen 1636, siis neljä vuotta kuninkaan kuoleman jälkeen. ja lähettinänsä toimivan poikansa kautta hän seurasi tarkasti taistelua kunnes rauha tehtiin Westfalin sopimuksella On säilynyt arkistoissa muistiinpanot siitä Ruotsin valtioneuvoston kokouksesta, jonka Kustaa Adolf 1629 kutsui koolle päättämään kolmikymmenvuotiseen sotaan sekaantumisesta, ja näissä muistiinpanoissa sanotaan sotaan sekaantumisen syiden olevan uskonnollisia, poliittisia ja kaupallisia. SILLOIN, kun Ruotsi kolmikymmenvuotiseen sotaan sekaantui, oli suomalaisilla vakiintuneet asutuksensa Keski-Ruotsin metsissä. Suomalaisasutuksia tiedetään Ruotsin rannikoilla ja rajaseuduilla olleen jo yli puolitoista tuhatta vuotta sitten. Keskiajan lopulla (ennen vuotta 1,500) tunnettiin suomalaiset synkkien salojen ja karujen kivikoiden raivaajina Ruotsin sydänmailla, mutta suurempi siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin alkoi vasta vuoden 1579 jälkeen, kun suomalaisia ryhtyi Ruotsiin houkuttelemaan Kustaa II Adolfin isä Kaarle, joka silloin vielä ei ollut kuningas, vaan herttua. Hän oli kuningas Kustaa Vaasan nuorin poika ja oli hänelle luovutettu herttuakunnaksi laajoja erämaa-alueita Ruotsin keskiosista. Näillä seuduilla oli ruotsalainen väestö asuttanut jo aikoja sitten viljavat jokivarret, mutta Kaarle-herttua halusi nyt saada asukkaita myöskin takamaitten koskemattomiin korpiin, joiden ainoita asujamia olivat vain metsälinnut, karhut, sudet, hirvet ja muut metsäneläimet. Ruotsalaiset eivät olleet halukkaita hautautumaan korpien kätköihin. Silloin Kaarle-herttualle tuli mieleen suomalaiset. Nehän on kuin luotu lujaa elämänkamppailua varten. Ehkäpä hänen mietteensä olivat sukua sille ajatukselle, jonka Sakari Topelius antaa Kustaa Adolfin lausua edellä mainitussa näytelmässä: Miss suurin vaara on ja muuri murtuvin, te pankaa suomalaiset, kuten ennenkin. Kustaa Adolf työnsi suomalaisia koviin paikkoihin sotarintamilla...hänen isänsä Kaarle kovimpia ponnistuksia vaativille korpimaille. Kaarle-herttua antoi julistuksen, jossa hän lupasi täydellisen verovapauden seitsemän vuoden ajaksi herttuakuntansa erämaaseuduille siirtyville uudisviljelijöille. Tämä kuulosti lupaavalta suomalaisille, jotka kotimaassaan olivat astelleet auransa jälessä laihoina kuin lehmät Egyptin maan. Alituisten sotaväenottojen, sotilasmajotusten, verotusten ja katovuosien rasittamat savolaiset varsinkin olivat halukkaita lähtemään, 9

10 MUSKETTISOTURI 30-VUOTISEN SODAN AJOILTA Kustaa Adolfi n armeijassa otettiin käytäntöön keveämmät musketit, joihin ei kuulunut tukisauvaa. Niissä oli piilukko vanhemmanaikaisen lunttulukon asemasta, jolla kuvassa oleva musketti on varustettu. Myöskin keksittiin keveämpiä tykkejä: otettiin käytäntöön nahkakanuunat, joissa oli kuparinen sisusputki, sen päällä pitkittäin rautakiskoja, niiden ympäri kierretty monta kerrosta tervaköyttä ja päällimmäisenä lujaa nahkaa. vaikka pitikin jättää rakkaat kalavedet. Samanlaatuisten syiden takia siirtyi Ruotsiin runsaasti väkeä myös Pohjois-Hämeestä sekä muualtakin Suomesta. Suomalaisten kaskisavuja alkoi kohoilla Ruotsin metsistä. Muutaman vuosikymmenen ajalla olivat Suomesta tulleet siirtolaiset asuttaneet Vermlannin, Taalainmaan, Helsinglandin ja Södermanlandin sydänmaametsät kymmenien penikulmien alueilla, jopa ulottaneet asutuksensa Norjan puolellekin. Monet talouksista olivat kasvaneet melkoisen vauraiksi. Metsästyksellä tietenkin oli tärkeä osansa noiden korvenraatajien elämässä ja hirvipaisti, karhupaisti tai lintupaisti olikin helposti saatavissa. Suusta ladattavan piilukkopyssyn ohella käytettiin metsästäissä vielä jousipyssyäkin, joka lennätti nuolensa niin suurella voimalla, että peurakin sen satuttamana voi kuukahtaa kumoon. Ruotsin metsistä muodostui suomalaisille uudet kotiseudut, joilla he eleskelivät omaa elämäänsä, saapuen vain tarpeen vaatiessa ruotsalaisten asutuskeskuksiin markkina-aikoina ja joskus muulloinkin välttämättömiä asioita suorittamaan. Täältä löysivät myös turvapaikan monet Suomen talonpojat, joiden oli täytynyt hävityn nuijasodan jälkeen lähteä kotimaastaan vanhemman Klaus Flemingin julmaa vainoa pakoon. 10

11 MUTTA samalla kun metsäsuomalaisten taloudet laajenivat ja vaurastuivat, alkoi heidän tulevaisuutensa taivaalle kohoilla uhkaavia pilviä. Heidän asutusalueillaan oli maakamarassa runsaasti rautaa ja kuparia. Suomalaiset itse olivat löytäneet monta kaivospaikkaa. Ja kun uusia kaivoksia perustettiin, tuli useista suomalaisista hyviä kaivosmiehiä. Rautaruukkien ja miilujen savut yhtyivät suomalaisten kaskisavuihin noiden laajojen metsien yllä. Tämän kirjotuksen alussa mainittiin, että Ruotsin voitokkaiden valloitussotien sarjan oli alottanut kuningas Eerik XIV lähes kahdeksankymmentä vuotta aikaisemmin kuin ensimäinen retkikunta lähti Ruotsista purjehtimaan yli Atlantin perustaakseen siirtokunnan Delaware-joen laaksoon. Saman kuninkaan aikana oli myöskin perustettu ruotsalainen sotatarveteollisuus. Se oli kasvanut yhä suuremmaksi noiden vuosikymmeniä kestäneiden valloitussotien aikana. Yhä enemmän tarvittiin mainioksi tunnettua Ruotsin rautaa kanuunoita, pyssyjä, miekkoja varten. Nyt oli kaivosteollisuus työntymässä suomalaisten asuttamiin metsiin. Suomalaisten maanviljelijäin ja ruotsalaisten teollisuuspohattain edut joutuivat ristiriitaan. Rautakaivosten omistajat valittivat hallitukselle, että suomalaiset kaskenpoltollaan haaskaavat metsiä, jotka kaivosteollisuus sulattoineen tarvitsee. Kaivosten omistajain valituksiin yhtyivät ruotsalaiset talonpojat, jotka syyttivät, että suomalaisten kaskitulista saavat usein alkunsa laajat metsäpalot, jotka tekevät vahinkoa ruotsalaisten asutuksilla. Sitä paitsi, väittivät ruotsalaiset jokirantain peltoviljelijät, kuuluvat oikeastaan heille nuokin suomalaisten asuttamat takamaa-metsät. Myöskin syyttivät ruotsalaiset suomalaisia riistan, erittäinkin hirvien ja peurain hävittämisestä. Suomalaiset selittivät, että he tarvitsevat metsänriistaa ruuakseen ja että hirvet tekevät tuhoja heidän viljelyksillään, syöden ruislaihoa ja hajotellen vilja-aumoja. Ruotsalaisten ja suomalaisten maanviljelijäin välit olivat kehittyneet kireiksi. Metsästysretkillä yhteen osuttaissa oli sattunut tappeluita, jopa murhiakin. Kaivospohatoille siis ei ollut vaikeaa saada nostatettua suomalaisvainoja ja alkoivat ne samoihin aikoihin (1636), kun oli ratkaistavana pulma, kuinka saada asukkaita suunniteltuun valtamerentakaiseen siirtolaan, jonne harvat varmaankin olivat halukkaita vapaaehtoisesti lähtemään. Vaino kesti useita vuosia. Suomalaisten taloja, riihiä ja viljavarastoja poltettiin. Toisissa tapauksissa viljat takavarikoitiin. Hävitettyjen kotiensa ympärillä harhailevia suomalaisia vangittiin ja tuomittiin pakkotyöhön, tavallisesti luvattomasta metsästyksestä tai kaskenpoltosta syytettynä. Koteihinsa saivat jäädä edelleen asumaan hallituksen erikoisella luvalla ainoastaan ne suomalaiset, joilla oli lailliset omistuspaperit, mutta kuinkas monella niitä oli! Eipä ollut monenkaan suomalaisen päähän pälkähtänyt, että paperit vielä pitäisi olla monien vuosikymmenienkin asumisen ja omistamisen vahvistukseksi. Toisissa tapauksissa, jos papereita oli ollut, olivat ne hävinneet. Kotikonnuiltaan karkotetuille suomalaisille tarjosi hallitus tilaisuutta siirtyä uuteen valtamerentakaiseen siirtolaan, jonne seikkailemaan ruotsalainen väestö ei ollut lain- 11

12 kaan halukasta lähtemään. Joitakin suomalaisia ilmoittautui. Toisia vangittiin ja vartioiden saattamina, kahlehdittuina kuljetettiin valtameren taakse lähteviin laivoihin. Oli siis sattunut niin sopivasti, että samalla, kun suomalaisten asutusalueita Ruotsissa tarvittiin kasvavan kaivosteollisuuden tarkoituksiin, samalla myöskin tarvittiin kodeistaan karkotettuja suomalaisia asuttamaan uusia Ruotsin alueita valtameren takana. Ja hallitusmiehet aprikoivat, että sinne suomalaiset ovatkin juuri omiaan, sillä sielläpä heillä on tilaisuutta koskemattomissa aarniometsissä kaataa kaskea niin paljon kuin haluavat. Mutta samanlaisia sattumia kuin tässä kerrottu sattuma, sattui myöskin muissa Europan maissa amerikalaisten siirtokuntain asutuskaudella. Englannissa häädettiin köyhiä maanviljelijöitä kodeistaan ja viljelyksiltään ja laajat, viljavat maa-alueet muutettiin lammaslaitumiksi syystä, että nouseva villateollisuus tarvitsi enemmän raaka-ainetta. Kodeistaan ja viljelyksiltään ajetuista tuli sitten irtolaisia ja maankiertäjiä, jotka sellaisina tuomittiin lähetettäviksi Englannin hallitsemiin siirtokuntiin Amerikaan. Köyhiä, kurjia ihmisiä jahdattiin Amerikaan perustettuihin siirtokuntiin monista maista. Rikosvankeja joukottain toivat Englannin ja Hollannin laivat niitten maitten siirtokuntiin Amerikaan. Siis suunnilleen samaa, mitä tapahtui Ruotsin metsäsuomalaisille, tapahtui myöskin muissa Europan maissa väestökerroksille, jotka olivat kykenemättömiä puolustamaan oikeuksiaan. Ne joutuivat ajan virran uomaan ja ajan virran suunta oli länteen länteen, jossa koskematon, mittaamaton, rikas maa, Amerika lupasi suuria voittoja siirtokuntia perustaneille europalaisille kauppayhtiöille. 12

13 Suomalaisten kaskiviljelys SAATTOIHAN siinä olla perää, että suomalaisten kaskitulista Ruotsin metsissä toisinaan pääsi valkea valloilleen liika laajoille alueille. Hurjastipa saivat Jukolan veljeksetkin heilua ja huhtoa pitääkseen tulen tarkoitetulla alueella kaskea polttaissaan. Seuraavat Aleksis Kiven kuuluisasta teoksesta lainatut katkelmat antavat hyvän kuvan kasken kaadannasta ja poltosta, mikä varmaankin tapahtui suunnilleen samaan tapaan muinoin Ruotsin metsissä ja Delawarejoen rannoilla kuin myöhemmin Hämeessä, josta Kiven luoma kaskenpolttokuvaus on: * * * Meni taasen päiviä kaksi, kolme, ja läksivät veljekset miehissä metsään, kiiltävät kirveet olalla; mutta, kourassa vesuri, vanha katkennut sirppi, asteli viimeisenä Eero. Määrättiin huhdaksi avara, päivänkalteva ja tuuhea-mäntyinen mäki, jonka yläpuolella nähtiin korkea hongisto. Ja niinpä kasken kaataminen aljettiin: kirveet paukahtelivat, metsä kaikui, ja rytinällä kaatui mänty männyn hartioille. Mutta aina edellä riensi Eero, leikellen poikki vesurillaan taipuvia sitkeitä vesoja. Niin kaatui ryhevätä metsää usea tynnyrin-ala, ja ympäri tuoksusi viheriän havun ja tuoreitten lastujen raikas haju. Ja siinä nyt makasi päivänrinteisellä mäellä Impivaaran kaski, ankaran avara; tuskin oli nähty sen vertaista ennen. Ja työ oli tehty viiden syyskuun-päivän kuluessa. Siitä lepäsivät he makeasti taasen pirtissänsä, kuorsaten kolme yötä ja päivää. Mutta koska ruumiinsa oli tarpeeksi levännyt, läksivät he ulos ajoretkillensä kellastuneisiin metsiin. Jymiseviä mäkiä he samosivat, samosivat korpia koleita, kiehtoen tarkoilla luodeillansa Tapiolan karjaa tulevan talven varoiksi. * * * Kesä oli tullut, kaski karsittiin; ja kuumina poutapäivinä kuivi summaton risurykelmä, ja poltonaika lähestyi. Mutta rajanaapureille sanomaa saattamatta, kellenkään tietoa antamatta, läksivät veljekset polttamaan kaskensa. Tuli pistettiin varvistoon ja ankara liekki kohosi jyrinällä korkeuteen ja pian pyöriskeli ruskea savu aina pilvien ääriin. Eteenpäin retkeili palo, ja tuhaksi poltti se kasken auringon heleässä paisteessa. Mutta ei se tyytynyt ainoastaan kasken risuun ja puuhun, vaan rynkäsipä myös viimein jylinällä hongiston pylvässaliin. Silloin veljekset kauhistuen riensivät kaikin voimin vastustamaan vallatonta voimaa: he lakaisivat ja pieksivät kanervaista tannerta, ja heidän kuusiluutansa milloin väikähtelivät, vinkahtelivat ilmassa, milloin löivät raskaasti maahan, että humahteli santainen mäki. Mutta tuostapa ei kuitenkaan riehuva liekki ottanut masentuakseen, se kiirehti yhä vaan pohtaen eteenpäin. Huusi viimein Juhani korkealla äänellä: housut kouraamme joka mies, ne kastakaamme lähteeseen ja niillä kuloa huhtokaamme! Tempasivat he päältänsä housut, upottivat ne hellu- 13

14 vaan, kylmään lähteeseen ja rupesivat huhtomahan, peittoomahan nummen palavata pintaa. Korkealle singahteli tulinen tuhka ja noki; maa tömisi, kuin joukko ratsastajoita olisi kiitänyt täyttä laukkaa sen ylitse; ja hämmentyivätpä hurjat loimot. Mustina kuin murjaanit, ja uiskellen hi essä kaatuivat miehet voimattomina alas maahan, puuskuttaen, huohottaen tulisesta leikistä. Mutta puhtaaksi oli palanut kaski, joka kylvettiin ja kynnettiin, risu-äkeellä karhittiin seitsemän miehen voimalla, ja viimeiseksi luja aita pantiin sen ympärille; ja ennen talven tuloa heroitteli huhdassa oivallinen oras. Mutta aitaanpa jätettiin sopivia läpiä ja reikiä, joihin rakennettiin raskaita loukkuja monen jäniksen kuolemaksi. * * * Kului päiviä taasen, tuli toisen kesän leikkuuaika- ja huhdassa kiikkuili laiho loistoisa ja uhkea, jonka vertaista tuskin oli nähty. Silloin veljekset säteilevän auringon helteessä leikkasivat huhtansa, ja pian oli muuttunut kuhilaiksi läikkyvä olki. Mutta vähitellen katosivat kuhilaat taasen, siirrettyinä pirttiin. Siellä parven lämpimässä vilja kuivattiin, alhaalla seinään lyötiin ja puhdistettiin. Palo, huuhta, halme... KASKIVILJELYS on synnyttänyt omat erikoiset sanansa, jotka ilmaisevat, millä asteella kaskimaa on. Kun puut on kaadettu polttamista varten, silloin on valmistettu kaski. Poltettua kaskea sanotaan paloksi. Kun se on kynnettu ja kylvetty, sanotaan maa-alaa monin paikoin huuhdaksi eli huhdaksi. Seuraavana kesänä, kun siinä on laiho kasvamassa, kulkee se useimmiten halmeen nimellä. Sitten, kun maa on lakannut viljaa kasvamasta, jätetään se kasvamaan heinää tai käytetään sitä laidunmaana ja silloin on sen nimi aho. Jos kaski jostakin syystä on jäänyt polttamatta ja viljelemättä, sanotaan sellaista maata rasiksi. Kaskiviljelys on alkuperäinen viljelystapa ja on se ollut käytännössä lukuisilla muillakin kansoilla eikä ainoastaan suomalaisilla. Se oli Suomessa yleisin viljelystapa vielä 1700-luvulla. 14

15 Oudon maan ja suuren meren tarina IDÄN SUUNNALLA ilmanranta nopeasti harmaantui, mutta lännestä päin heitteli laskenut aurinko vielä viime säteitään sinisessä korkeudessa Delawarejoen yllä purjehtiville pilvenhattaroille. -Tuossahan tuntuu olevan sopiva yöpymispaikka, tuumi itseksensä Pekka ja käänsi kanoottinsa keulan kohti kapeaa hiekkarannan kaistaletta, jonka taustan muodosti loivasti nousevalta törmältä kohoava sankka, koskematon sekametsä. Pekka oli Delawaren siirtokunnan viimeksi saapuneita tulokkaita. Hän oli katselemassa sopivaa seutua pysyväiselle asunnolle ja samalla silmäilemässä mitä mahdollisuuksia tällä suunnalla olisi riistan pyynnille. Kanootti oli ostettu vaihtokaupalla intiaanilta, joka sai kirveen hyvä kauppa sekä myyjän että ostajan kannalta katsoen. Molemmat olivat tyytyväisiä. Kanootti oli tehty yhdestä puusta, kovertamalla ja polttamalla, eteläisten seutujen intiaanien tapaan. Sen suippo keula ja perä kohosivat loivassa, kauniissa kaaressa ylös veden pinnasta. Kovertaissa oli kanootin pohjalle jätetty kaksi kohopaikkaa, jotka muodostivat aluksen kanssa samaa puuta olevan, laidasta laitaan ulottuvan matalan penkin peränpuolelle ja toisen keulanpuolelle. Itse oli Pekka laittanut kanoottiin hankaset, airot, teljon ja pienen purjeen. Hyvin voi tälläkin kulkuvälineellä liikuskella vesillä niin kauan aikaa, että saa hommattua suomalaismallisen veneen. Kanootin keula rahisi rantahiekassa. Pekka ponnahti maalle. Hänen kookas kämmenensä kourasi kiinni kanootin keulasta ja alus kaikkine kamppeineen tuli hänen perässään yli hietikon aina metsän reunaan asti. Hän otti kanootista tuohikonttinsa, pyssynsä ja ansapyydyksensä. Sitten käänsi hän kanootin kumolleen. Korkea perä ja keula estivät laidat koskettamasta maata, mutta toinen reuna nojasi törmän syrjää vasten. Siinä oli makuupaikan suoja sateen varalta. Pekka haravoi sormillaan hiekasta kanootin alta pois joitakin puunjuuria ja kivenmukuroita. Mukava makuusijahan siihen tulee. Hän purasi vähän eväitään. Työnsi sitten konttinsa kanootin alle päänalasekseen ja oli pian pötköllään puhtaalla, pehmeällä hiekalla, pyssy vierellään. Hämäryys muuttui nopeasti pimeydeksi, mutta Pekka ei tahtonut saada unen päästä kiinni. 15

16 Päivän sammuttua alkoi yötuuli henkäillä lounaasta päin. Se nostatti joella aaltoja, puhaltaen vastavirran suuntaan kuin koettaen hiljakseen hillitä vuolaan veden vaellusta valtamerta kohti. Se humisi pimentyneen metsän latvoilla ja kahisi kaislikossa laajalla rantasuolla, jonka keskeltä Pekka oli kappaleen kuivaa, korkeampaa rannikkoa löytänyt yöpymistä varten. Monenlaiset ajatukset kiersivät Pekan aivoissa. Muistui mieleen kotiin jäänyt Ainosisko, viittä vuotta vanhempi, nyt kolmenkymmenenkuuden vuoden ikäinen yksinäisenä kuihtuva nainen, joka niin surullisella äänellä lauloi: Kussa lie mun kultueni, maalla millä marjueni Liekö maalla, vai merellä, meren suurella selällä, vaiko Ruotsin rantasilla, Saksan salmilla syvillä. Juutin julmassa soassa, kapinassa kauhiassa, joss on verta säärivarsi... Niin, monta soreata suomalaista poikaa oli niellyt Juutin sotakin sota Ruotsin ja Tanskan välillä ja vielä enemmän niitä nieli nyt Saksan kolmikymmenvuotinen sota. Mutta minkäpäs sille voi arveli Pekka -, kun maailman meno miehiä heittelee, paiskaten yhden sinne toisen tännä. Vaikka itsepä Pekka kylläkin oli itsensä Atlantin toiselle puolelle paiskannut. Hän innostui lähtemään omasta tahdostaan katsomaan kaukomaita, vaikka tiesi, että monet muut eivät olleet lähteneet sinne kuin väkisin, kahleissa, pakkotuomioiden alaisina. Pekka käänsi kylkeään. Puiden huminasta voi erottaa monenlaisia outoja ääniä. Joku yölintu huuteli Pekalle metsän pimeydestä yhtämittaa: Hip hul vil... hip hul vil... hip hul vil! -Hulivilimaista todellakin taisi olla näille retkille lähteä, mutisi Pekka itsekseen ikäänkuin vastaukseksi linnulle, joka kuulosti häntä huliviliksi syyttävän. Vähän matkan päässä olevan puron suussa piti kimakkaa pirinäänsä sammakkojen kuoro ja samantapaista, vaikka heikompiäänistä sammakoiden laulua kantautui korviin korkealta puistakin. Pekka oli kuullut siirtokuntalaisten puhuvan tämän maan puusammakoista, vaikka ei ollutkaan niitä itse nähnyt. Joku puista kuuluva ääni muistutti kimakkaa, lyhyttä koiranhaukuntaa, mutta ei suinkaan täällä sentään ole puukoiria vaikka onkin puusammakoita. Kai se oli jonkunlainen pöllö. Ja samankaltaisen otuksen päästelemiä lienevät nuokin äännähdykset, jotka muistuttavat surkeata, naurunsekaista itkua. Entäs tuo suden ulvahduksen kaltainen ääni? Kuuluuko se puista vai maasta? Mutta kaikkien näitten yksinäisten äänten yllä ja ympärillä humisi ja huokaili metsän salaperäisyys kuin kertoen kummallista tarinaa. Mutta kenpä metsän kieltä ymmärtäisi? 16

17 Unohtuessaan kuuntelemaan rantaveden kohinaa, tuntui Pekasta sekin puhuvan outoa kieltä, tylympää ja ankarampaa kuin aaltojen kohina ja loiske siellä kauas jääneillä kotiseuduilla. Hän muisti kuinka hän ennen, ollessaan pikku poikana isän kanssa kalaretkillä kotijoella, oli iltaruskon taivasta kullatessa painanut väsyneen päänsä veneen sisälaitaa vasten, veneen kokassa maatessaan, ja koettanut kuunnella oikein tarkasti veden liplatusta ja kohinaa ihan siinä korvan kohdalla ohuen venelaudan toisella puolella. Kuinka se kohina ja liplatus on sievää! Se oli kuin lempeä kehtolaulu, joka uuvutti väkisinkin uneen. Mutta tämä aaltojen kohina, vaikka se onkin niin hillittyä, on aivan toisenlaista. Se ikäänkuin kieltää nukkumasta. Toisinaan aalto mennä viistää pitkin hiekkarannan syrjää sähisten kuin käärme. Toisinaan kuuluu kuin piiskan sivallus. Välillä on rauhallisempaa, mutta pelottavan vakavasävyistä solinaa. Jokikin tuntuu jotakin kertovan, mutta kukapa ymmärtäisi aaltojen salaperäistä kieltä? Mitä voisi kertoa metsä sen reunaan joen rannalle yöpyneelle muukalaiselle, joka näille tienoille aikoo kotinsa rakentaa? Metsä voisi kertoa: TÄMÄ maa on moninverroin laajempi kuin osaatte kuvitellakaan. Näissä metsissä, näiden metsien takana äärettömillä aavikoilla ja aavikoiden toisella puolella kohoavilla ylätasangoilla ja jylhissä vuoristoissa ja vuorten takaisella rannikolla vielä suuremman meren rannalla kuin se, jonka ylitse tulitte asuu kaikkialla punertavaihoisia intiaanikansoja ja heimoja, jotka puhuvat viittäkymmentä eri kieltä ja kolmeasataa eri kielimurretta. Te, Delawaren rannoille saapuneet tulokkaat ostitte maakaistaleenne leni-lenape intiaaneilta, jotka kuuluvat suurten vuorten tällä puolella kaikista laajimmalle levinneeseen algonquian heimoperhekuntaan. Niin laajalle on se levinnyt, että sen metsästysmaat ulottuvat tästä viisitoista päivänmatkaa etelään, ja länteen päin suurelle joelle Mississippille asti. Se on kansoittanut laajimmat alueet Suurten järvien pohjoispuolella olevissa riistametsissä ja aroilla aina kauas kylmään koilliseen saakka, jossa raa an lihan syöjät eskimot pyydystävät hylkeitä ja valaita ja metsästävät valkoisia jääkarhuja. Mutta suurten sisävesien alueita kokonaisuudessaan eivät algonquian-heimot hallitse. Niiden järvien rannikolla, joiden välillä vesi putoaa jyrkkänä kuin vuoren seinä, jymisten kuin ukkonen, hallitsevat irokeesit. Sieltä ulottuvat heidän alueensa koilliseen sen joen varsille, jonka kautta kaikkien suurten järvien vedet virtaavat valtamereen, ja itään päin meren rantaan saakka ja etelään tänne Delaware-joen varsille. Kun kuuluu huudahdus irokeesit, sävähtävät toiset intiaanit ja myöskin valkoiset, jos heillä on syytä pelätä hyökkäystä. Te Delaware-jokivarsien uudet asukkaat olette huomanneet lenapien olevan sopuisaa väkeä, mutta he voivat olla sotaisiakin. Kuitenkin he elävät teidän kanssanne mieluummin sovussa kuin sodassa, sillä irokeesit ahdistavat heitä pohjoisesta päin. Irokeeseihin eli irokeesien liittoon kuuluu viisi intiaanikansaa: mohawkit, oneidat, 17

18 onondagait, gayugait ja senecat. Taru kertoo, että näiden kansain suuri opettaja Hia-wat-ha lopetti liittoa perustettaessa puheensa seuraavin sanoin: Liittykää yhteen, te viisi kansaa, ja olkoon teillä yksi yhteinen pyrkimys ja mikään vihollinen ei kykene häiritsemään tai kukistamaan teitä. Ja (puhuen joillekin, jotka olivat saapuneet Delaware-joen ja meren rannoilta) teidän kansanne, jotka ovat kuin heikot pensaat, voivat asettaa itsensä meidän suojeluksemme alaiseksi ja me tulemme teitä puolustamaan. Ja te etelässä ja lännessä voitte tehdä samoin tulemme suojelemaan teitä. Me rehellisesti haluamme liittoa ja ystävyyttä teidän kaikkien kanssa. Veljet, jos tällainen suuri side yhdistää meidät, niin Suuri henki hymyilee meille ja me tulemme olemaan vapaita, varakkaita ja onnellisia. Mutta jos jäämme kuten olemme, niin hän rypistää meille otsaansa. Meitä kohtaa orjuutus, rappeutuminen, ehkä sukupuuttoon häviäminenkin. Sodan myrsky voi meidät hävittää, meidän nimiämme eivät enää kunnon miehet muista, eikä niitä toisteta, kun lauletaan ja tanssitaan. Veljet, nämä ovat Hi-a-wathan sanoja. Olen ne puhunut. Olen lopettanut. Ylpeitä ja voimastaan itsetietoisia ovat irokeesit. Leni-lenapien nimi merkitsee todelliset miehet, mutta irokeesien läsnä ollessa täytyy leni-lenapin sanoa itseään akaksi. Sellainen on irokeesien määräys. Sen pahemmin ei lenapia voisi solvata. HYÖKKÄYS NAAPURIHEIMON KYLÄÄ VASTAAN Majat koetetaan sytyttää tuleen, ampumalla niiden katoille palavia nuolia. Sodankäynti ja metsästys kuului miesten tehtäviin intiaanien keskuudessa. Kuva on kuudenneltatoista vuosisadalta, senaikaisesta teoksesta, jossa selostetaan matkahavaintojen perusteella Floridan intiaanien elämää. 18

19 Ja edelleen voisi humiseva metsä kertoa muukalaiselle uuden maailman ihmisistä ja oloista: SATOJATUHANSIA vuosia on intiaaneja asunut täällä kahden valtameren syleilemällä suurella mannermaalla. Saapuivatko joskus kaukaisina aikoina heidän esivanhempansa toiselta mantereelta pohjolan perukoiden kautta, sieltä, jossa Aasian ja Amerikan mannermaat ojentavat kättä toisilleen? Erään intiaanikansan viisaat miehet selittävät: Meidän heimomme on ollut aina täällä. Muut heimot ovat tulleet merien takaa. Me olemme kasvaneet maasta kuten tämän maan kukat ja puut. Mutta mistäpä he tietäisivät kuinka on. Vuosituhansien kuluessa ovat intiaanit suorittaneet tällä mantereella mittaamattomat vaellukset, käyneet lukemattomat sodat. Toisia kansoja on sortunut ja hävinnyt. Uusia kansoja noussut niiden tilalle. Toiset intiaanikansat omaksuivat alueikseen kylmiä tai lauhkeita seutuja. Toiset asettuivat ikuisen kesän maihin... sinne, jossa tämä manner soukkenee kahden valtameren väliseksi kapeaksi kannakseksi. Siellä he rakensivat veistokuvilla koristettuja mahtavia kivitemppeleitä ja suuria kaupunkeja samaan aikaan kun pohjoisten seutujen intiaanit pikku kylissään kyhäilivät suojakseen riukukehyksen tukemia majapahasia puunkuorista tai eläinten nahoista. Kun Pohjois-Amerikan intiaanit kulkea hipsuttelivat kapeita metsäpolkujaan ja puikkivat kaatunutta puun runkoa pitkin polulla olevan puron ylitse, rakensivat inka-intiaanit Etelä-Amerikassa lujia siltoja rotkojen poikki ja leveitä valtateitä yli pilviä hipovain vuorten teitä, jotka kelpaavat käytettäväksi vielä vuosisatojen kuluttua. Mutta miten erosivatkaan muuten eri intiaanikansojen elintavat, kuinka suuri olikaan erotus heidän taidossaan viljellä maata tai valmistaa taloudessaan tarvittavia esineitä, niin kaikki intiaanit kuitenkin olivat kivikauden kansaa kautta koko Amerikan mantereen, perimmäisestä pohjoisesta aina äärimmäiseen eteläkärkeen, jossa kahden suuren valtameren aallot iskevät toisiaan vasten ikuisten tuulten huuhtoessa koleita rannikoita. Intiaanit olivat jousen ja nuolen kansaa. Vasta valkoisten ihmisten saavuttua oppivat he tuntemaan tuliaseiden tuhovoiman ja saivat vaihdettua tavaroillaan tuliaseita itselleenkin ahnailta valkoisilta kaupustelijoilta. Mutta ase vaarallinen on intiaanin jousenkaaren singahuttama nuolikin. Kahdensadan jaardin päästä voi se iskeä maaliinsa. Ja sen iskuvoima? Se voi toisinaan lävistää puhvelinkin niin, että nuoli uppoaa tuon paksuvuotaisen eläimen ruhoon sulkia myöten ja nuolen kärki pistää esiin elukan toisesta kylestä. Ennen valkoisten saapumista ei intiaani ollut koskaan nähnyt hevosta. Kaikki maamatkat oli tehtävä jalkaisin, naisten ja lasten kuljettaa raahustaissa kantamuksia. Siksi mieluummin kuljettiinkin vesiteitä myöten. Hevosen virkaa toimitti keveä kanootti, joka pohjoisilla seuduilla kyhättiin vahvoista, suurista tuohilevyistä, ompelemalla ne yhteen notkeilla juurilla. Etelämpänä, jossa tuohta ei ollut saatavana, koverrettiin kanootit suuren puun rungosta tulen, kivikirveen ja kivitaltan avulla. Ja humisevan metsän tarina olisi voinut jatkua: 19

20 RIISTAN runsaudesta huolimatta on intiaanien elämä vuosituhansien vieriessä ollut yleensä köyhää ja näillä sekä kaukaisemmilla pohjois-seuduilla monasti ylivoimaista kamppailua nälkää ja kylmyyttä vastaan. Ei ollut mitään kotieläimiä... ei lehmää, ei lammasta, ei sikaa (Etelä-Amerikan intiaaneilla oli lama). Kalkkunoita oli kesytetty. Ainoa kesy nelijalkainen eläin oli koira, mutta jouduttiin se toisinaan muun lihan puutteessa panemaan nuotiolla kiehuvaan savipataan vaskipata oli suuri harvinaisuus, samoin kuin vaskinen kirveskin, jollaisia voi olla ainoastaan joskus päälliköillä. Jos humiseva metsä tällaisia olisi jutellut Delaware-joen rannalle yöpyneelle, unta odottelevalle Pekalle, olisi metsän tarina voinut päättyä sanoihin: -Ja niin edelleenkin jatkuu intiaanien elämä kaikkialla, minne valkoisten vaikutus ei ole ennättänyt tunkeutua menneen puolentoista vuosisadan kuluessa. PEKKA kuulosteli rantaveden kohinaa. Hän tiesi, että valtameren rannikon nousuveden vaikutus tuntuu vielä täällä seitsemän-kahdeksankymmenen mailin päässä joellakin. Onkohan makuutila-niin korkealla, ettei siinä ole kastumisen vaaraa? Pitäisi olla, mikäli Pekka muisti silmillä mittailleensa soiden keskeltä löytämänsä kuivan rantatöyryn korkeutta. Hän veti patalakkinsa silmilleen, kohensi päänalustana olevaa tuohikonttia mukavampaan asentoon ja haukotteli pitkään. Kuinkahan nyt tuo aaltojen solina voi isolta mieheltä unen viedä? Silmänsä ummistaissaan oli Pekka näkevinään miten pimeydessä toisiaan ajavat aallot sivusivat ranta-äyrästä, särkyen siihen. Mutta yhä uusia, lukemattomia aaltoja tuli tuulen ajamina joen alajuoksulta päin. Sieltähän päin hänkin oli tullut muiden mukana yli äärettömän meren, jossa aallot olivat myrskyllä kohonneet vuorenharjanteiksi ja siirtolaisia kuljettava purjelaiva keikkunut kuin lastunen monta sumuista päivää ja ASKARTELUA INTIAANIKYLÄSSÄ Naisten velvollisuutena oli huolehtia taloustöistä. Kuvassa survotaan maissia ja leivotaan maissijauhoista kakkuja, joita etualalla oleva nainen paistaa. Oikealla oleva nainen muokkaa lautaan kiinnitettyä metsäeläimen nahkaa. Kuva vuodelta

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi,

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, Lumikki. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Hänen toivonsa toteutui, ja hän sai tyttären, iholtaan valkoisen kuin lumi,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

USA:n/Kauris: AFGANISTAN 2002 - IRAK 2003 Ydinaseet ja lentokoneet ovat kuvattu jo yli 2500 vuotta sitten Daniel 8. Luku 1 Kuningas Belsassarin kolmantena hallitusvuotena näin minä, Daniel, näyn, senjälkeen

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Hyvästi, faarao!

Nettiraamattu. lapsille. Hyvästi, faarao! Nettiraamattu lapsille Hyvästi, faarao! Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyvästi, faarao!

Nettiraamattu lapsille. Hyvästi, faarao! Nettiraamattu lapsille Hyvästi, faarao! Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä. JUURIMESSU L = liturgi S = seurakunta Messun vuoropuheluosat lausutaan, ei lauleta. Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60.

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60. Nettiraamattu lapsille Hyvästi, faarao! Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 11/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta

Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta 1 17.10.2007 Helka Ahava Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta Kokouksessa oli noin 345 osanottajaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot