uusiutuva pohjoiskarjala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusiutuva pohjoiskarjala"

Transkriptio

1 2 08 b u s i n e s s & t e c h n o l o g y uusiutuva pohjoiskarjala miljardien eurojen urheilubisnes kauppakamari tehokäyttöön muutos on maailman tapa maailman huipulle ihan toinen kaupunki pohjois-karjalan prikaati suora yhteys

2 vesa saarikoski Uusiutumista ja uskallusta Tunnettu hokema on, että pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Pyörän keksimisen syy ihmisten ja tavaroiden entistä tehokkaampi liikkuminen on kuitenkin ehtymätön innovaatioiden lähde. Uudistajan haasteena onkin ideoida entistä toimivampia tai kokonaan uusia tapoja ja välineitä sinänsä tuttujen asioiden tekemiseen. Tällä hetkellä voi puhua monien perusasioiden merkityksen korostumisesta globalisoituvassa maailmassa. Sellaisten kuten energia, ruoka, raaka-aineet ja turvallisuus. Joensuun seudun ja koko maakunnan näkökulmasta tämä voi osoittautua erittäin merkitykselliseksi kehityskuluksi. Alueen yritykset sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat vahvasti kiinnittyneet näihin perusasioihin. Ympäristökysymys ja öljyn ailahteleva hintakehitys ovat alleviivanneet uusiutuvan energian tarvetta. Maakunnassa on erittäin vahvaa metsäbioenergia-alan, energiarakentamisen ja tulisijatuotannon osaamista ja liiketoimintaa. Maailmanlaajuisesti tarkastellen bioenergian tuotanto on vaarassa tapahtua elintarviketuotannon kustannuksella. Pohjois-Karjalan kaltaisten elintarviketuotantoalueiden merkitys kasvaa tällaisessa kehityksessä. Samaan aikaan ruokaskandaalit esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Kiinassa ovat murentaneet kuluttajien luottamusta. Pohjois-Karjalassa on puolestaan panostettu tuotteiden puhtauteen ja alkuperäisyyteen. Aasian markkinat ovat jo monta vuotta määränneet raaka-aineiden nousevaa hintakehitystä. Kun lisäksi kaivannaisteollisuuden menetelmät ovat kehittyneet, kaivoksia on kannattavaa avata pienempienkin pitoisuuksien esiintymissä. Pohjois-Karjala on jo pitkään ollut Suomen luonnonkiviteollisuuden keskus, ja nyt itäsuomalainen kaivosbuumi on myös todellisuutta. Metsäteollisuuden viimeaikaiset uutiset ovat vahvistaneet käsityksiä siitä, että alan rakennemuutos käydään pohjiaan myöden. Metsät luonnonvarana ja puu raakaaineena ovat kuitenkin myös jatkossa arvokas kansallisomaisuus. Joensuussa ja maakunnassa elää vahva usko metsän tulevaisuuteen. Alueen koulutus- ja tutkimustoimijat ovat valmiit ottamaan entistä suuremman kansallisen vastuun metsien uusien käyttötapojen innovoinnista. Maakunnan kone- ja metalliteollisuus on osoittautunut Turvallisuuden tuotteistamisessa Pohjois-Karjala on edelläkävijä k u v a Ville timonen joustavaksi ja nopeaksi uusien sovellusten tekijäksi. Turvallisuuden tuotteistamisessa Pohjois-Karjala on monella tapaa edelläkävijä. Abloyn lukitusjärjestelmät ja Blanccon tietoturvatuotteet varmistavat sekä fyysisiä että virtuaalisia ympäristöjä. Turvallisuus on myös oman yhteisön hyvinvointia ja välittämistä. Toimintaympäristön suhteellinen pienuus kääntyy tässä eduksi. Yhteisenä tavoitteena on myös juurruttaa jatkossa entistä enemmän paluu- ja maahanmuuttajia turvalliselle Joensuun seudulle. Idyllisellä Pohjois-Karjalalla on dynaaminen puolensa hyvässä nousussa olevassa elämysteollisuudessa luvun kuluessa elokuvatuotannon kasvu on ollut Pohjois-Karjalassa valtakunnan suurin, kymmenkertainen koko maan liikevaihdon kasvuun verrattuna. Suuria tarinoita ja hyviä kertomuksia on myös muun kulttuuritarjonnan ja urheilun saralla riittänyt. Uskallus ja uusiutuminen siinä meidän tulevaisuuden eväämme! Vesa Saarikoski Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori 2 Joensuu Region

3 sivu 22 hyvä suunnittelu myy sivu 23 uutiset sivu 21 globaali kilpailuvaltti sivu 2 pääkirjoitus sivu 4 kauppakamari tehokäyttöön sivu 6 muutos on maailman tapa sivu 7 irti päästettyä osaamista sivu 18 pohjois-karjalan prikaati sivu 17 kasvua työilmapiiristä sivu 16 suora yhteys sivu 8 miljardien eurojen bisnes sivu 10 maailman huipulle sivu 12 joensuu ihan toinen kaupunki 2/2008 business & technology k a n n e n k u v a Ville timonen Kustantajat Joensuun kaupunki Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Pohjois-Karjalan Yrittäjät Päätoimittaja Sirpa Tarkkinen Joensuun kaupunki Puh Toimituskunta Ella Kaasinen Leila Koistinen Reijo Muje Anne Mujunen Salli Soininen Toimitus Timo Kupiainen Janne Riiheläinen / Mainostoimisto Fabrik Oy Ulkoasu Sami Korhonen / Mainostoimisto Fabrik Oy Valokuvat Mika Sormunen Ville Timonen / Mainostoimisto Fabrik Oy Paino Suomen Painotuote, Joensuu Painosmäärä suomi kpl englanti kpl Ilmestyminen 2 kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset 3

4 Tiina tolvanen Kauppakamarin tuotteet tehokäyttöön Pohjois-Karjalan kauppakamarin uusi toimitusjohtaja tietää, että 4 Joensuu Region

5 k u v a t Ville timonen te k s t i sirpa tarkkinen Toimitusjohtaja Tiina Tolvanen tahtoo saada kauppakamarin palvelut ja tuotteet tehokäyttöön, pohjoiskarjalaisen vireän elinkeinoelämän rinnalle. Moni ei tiedä mitä kauppakamari oikeasti tekee. Kun tieto siitä lisääntyy, kasvaa myös kauppakamarin vaikuttavuus Pohjois- Karjalassa ja valtakunnallisesti. Tolvasen mukaan mahdollisimman tiivis yhteistyö yritysten ja kauppakamarin välillä hyödyttääkin molempia. Yritykset saavat käyttöönsä kauppakamarin resurssit ja asiantuntemuksen. Kauppakamarille puolestaan välittyy yritysten näkemykset, joita voidaan hyödyntää niiden edunvalvontatyössä. Toiminta kuin tiimalasissa Yhtä tärkeäksi Tolvanen kokee, että päättäjien tietoisuutta kauppakamarista tehostetaan. Kauttamme yritykset voivat välittää tarpeensa päättäjille kauppakamarin tehtävähän on luoda edellytyksiä pohjoiskarjalaiselle elinkeinoelämälle, ja me täällä tiedämme missä pöydissä mistäkin päätetään. Tällaiseen suhdetoimintaan ja oikeiden henkilöiden etsimiseen ei ole yrityksillä aikaa. Kaikkea tätä Tolvanen vertaa tiimalasiin. Toisaalta on paljon päättäjiä ja toisaalta paljon yrittäjiä. Kauppakamari on se yhdistävä tekijä siinä välissä, joka kokoaa tietoa ja sitä laajalle joukolle välittää. Kauppakamari valvoo yritysten etua myös neuvonta- ja koulutuspalveluillaan. Kun osaamista vahvistetaan, on se samalla etujen edistämistä. Myös tietoa tulevasta kauppakamarista löytyy. Väittäisin, että täällä tiedetään hyvin mitä yhteiskunnassa on menossa ja tulossa, vakuuttaa Tolvanen. Työpaikat työntekijöiden luo Verrattuna muihin maakuntiin Tolvanen arvostaa Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän monipuolisuutta. Meiltä löytyy edistynyttä metsä-, metalli-, muovi- ja kiviteollisuutta sekä uskoa voimistuvaan kaivosteollisuuteen. Monipuolista elinkeinopohjaa eivät välttämättä heilauta rakennemuutos tai muut suhdannevaihtelut. Yritykset puolestaan hyötyvät valmiista työvoimareservistä. Mieluummin niin päin, että saisimme yrityksiä tänne missä on työvoimaa kuin että maksamme muuttotukia poislähteville. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla pula tiloista ja asunnoista, tosin liikenneruuhkia riittää. Olisikin järkevämpää siirtää työpaikkoja sinne missä on työntekijöitä kuin siirtää ihmisiä Työpaikkoja syntyy ja poistuu ilman rakennemuutostakin työn perässä pois seuduilta, joissa on heidän juurensa ja lähimmät ihmissuhteensa. Tolvanen huomauttaa, että pohjoiskarjalaiset työttömät ihmiset eivät ole kyvyiltään sen heikompia kuin ihmiset muuallakaan Suomessa. Minä uskon, että myös meillä työttöminä olevista enemmän kuin puolet on työhön kykeneviä ja siihen halukkaita. Työvoiman saatavuuteen luo oman lisänsä koulutuskaupungin mahdollisuudet. Työvoimareservi pysyy ennustusten mukaan hyvänä, koska oppilaitoksista saadaan maakuntaan koko ajan uutta työvoimaa. Siis jos opiskelijat saadaan tänne kiinnitettyä. Kaikki ei katoa Kiinaan Tolvanen myöntää, että Pohjois-Karjala on saanut osansa raskaankuuloisesta rakennemuutoksesta. Tuhon tiestä hän kuitenkin kieltäytyy. Sekin olisi yksi vaihtoehto, jos uskoisi Etlaa ja Tilastokeskusta. Otsikoiden rakennemuutos syntyy, kun isot tehtaat tekevät kerralla isoja ratkaisuja. Pitää kuitenkin muistaa, että työpaikkoja syntyy ja poistuu ilman rakennemuutostakin. Sellaiset työpaikat, jotka syntyvät pieninä palasina, eivät nouse mediassa esille. Yt-neuvotteluistakin Tolvanen löytää poikkeavan näkökulman. Myös silloin, kun investoidaan, lisätään henkilökuntaa tai muuten kehitetään toimintaa pitäisi käydä yt-neuvotteluja. Silloinkin on yt-neuvottelujen paikka, kun yrityksessä esimerkiksi tarvitaan 25 uutta työntekijää. Tämän näkökulman esiintuomisessa kuitenkin aristellaan. Lisää byrokratiaa ja yt-menettelyjä Tolvanen ei kuitenkaan kaipaa. Vaan sitä, että yritysten myönteiset muutokset saisivat mediassa lisää tilaa. Uskomista ei ole myöskään halpatyömaiden imuun. Vaikka siitä paljon puhutaankin, koko totuus ei ole, että suorittava porras ja tuotanto siirtyisi kokonaan Kiinaan tai Intiaan. Eikä Joensuustakaan ole tulossa uutta intia-kiinaa. Suorittavassa työssäkin tarvitaan sellaisia kädentaitoja, jotka vaativat tarkkaa ja pitkälle jalostunutta ammattitaitoa. Tällaisia ovat esimerkiksi korkean teknologian tuotteet, joiden mekanismien ja materiaalien käsittelyyn tarvitaan huippuammattilaisia. Niissä valmistusprosessi on yleensä hyvin vaikea eikä silloin ratkaise vain työn hinta. Torin tienoolla vilkkaantuntuista Yritysmaailman kanssa Tolvanen toimii mielellään, koska kokee näin olevansa rasvaamassa yhteiskunnan rattaita. Ilman yrityksiä ei ole elämisen edellytyksiä. Yritysmaailmassa mukana oleminen on yhteiskuntavastuun kantamista. Sekin Tolvasta viehättää, että elinkeinoelämässä päätetään nopeasti ja työn tulokset näkyvät. Itseään Tolvanen pitää ennen kaikkea pohjoiskarjalaisena. Olen syntynyt Savonlinnassa, äitini on pyhäselkäläinen ja isä Nurmeksesta. Itse asun Joensuussa eikä minulla ole sellaista taustaa, että voisin osoittaa olevani tuon kylän tuosta talosta. Maakunnan mahdollisuudet ovat Tolvaselle monet: kaikki toimii ja elämä ympärillä on vilkkaantuntuista. Tiedän, että elinkeinoelämä on tyytyväinen toimimiseen juuri Pohjois-Karjalassa. Se helpottaa, kun palvelut järjestyvät vaivattomasti. Tunnistaa Tolvanen myös mielikuvat Kun Joensuuhun tullaan ensimmäistä kertaa, yllätytään miten aktiivista, usein jopa kiireisenoloista, täällä on. Silti välittyy vahva yhteistyön henki. Yritysten päättäjiä kun vain saisi täällä käymään ja näkemään mitä täällä tehdään. Että Pohjois-Karjalassa molemmin puolin toria on elämisen meininki. elinkeinoelämä on tyytyväinen toimimiseen juuri Pohjois-Karjalassa. 5

6 Elinkeinoelämän muutokset ovat tänä päivänä yhä nopeampia ja suurempia. Tämä itsestäänselvyydeksi jo edennyt huomio koskettaa rajusti yhä useampaa seutukuntaa niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisella onkin selvä näkemys oman vastuualueensa suurimmasta haasteesta. Suuret, nopeat muutokset elinkeinoelämässä ovat tulleet jäädäkseen ja ne todennäköisesti vain kiihtyvät tulevaisuudessa. Näihin muutoksiin on pystyttävä varautumaan aktiivisesti, luomalla hyvät perusedellytykset elinkeinotoiminnalle. Yhtä tärkeää on myös pystyä tehokkaisiin reaktiivisiin toimenpiteisiin yksittäistapausten kohdalla. Kun kumpikin osa-alue on kunnossa, voimme kohtuudella odottaa menestyvämme meitäkin keikuttelevissa maailmantalouden myrskyissä, tiivistää ministeri peruslinjansa. tehokkaasti ja yhdensuuntaisesti Muuttuneet olosuhteet vaativat aina muutoksia myös toimintatapoihin ja organisaatioihin. Valtionhallinnossa suuret muutokset ovat harvinaisia ja uuden työvoima- ja elinkeinoministeriön perustaminen nykyisen hallituksen aikana on yksi suurimpia viime vuosikymmeninä. Uuteen työvoima- ja elinkeinoministeriöön koottiin kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, valtaosa työministeriön tehtävistä sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. Muutostyötä johtanut ministeri Pekkarinen on hyvin selväsanainen perustellessaan uuden ministeriön synnyttämistä. Aiemmin eri ministeriöissä tehtiin periaatteessa työtä samojen asioiden eteen, mutta organisaation hajanaisuuden takia päätökset ja toimenpiteet perustuivat eri lähtökohdille. Siksi niiden vaikuttavuus ei aina ollut toivottua. Tähän meillä ei ole varaa, vaan uuden ministeriön tehtävänä onkin mauri Pekkarinen Muutos on tänä päivänä maailman tapa suunnata voimavarat tehokkaasti ja yhdensuuntaisesti, naulaa Pekkarinen organisaatiomuutoksen lähtökohdat paikalleen. Perusta kuntoon Mediajulkisuudessa pinnalle nousevat useimmiten äkillisten muutosten aiheuttamat tilanteet, mutta perusedellytykset muutoksissa selviämiseen on luotava pitkällä tähtäimellä: Haluan ehdottomasti korostaa, että yleisten toimintaedellytysten pitkäjänteinen rakentaminen on muutoksissa selviämisen kannalta tärkeintä. Meillä on oltava osaavia, koulutettuja ihmisiä, innovaatioita tukevia rakenteita ja teknologiaa sekä ylipäätään meidän on pidettävä hyvää huolta yritysten toimintaympäristöstä. Tämä pitkäjänteinen pohjatyö antaa sitten edellytykset toimenpiteille, joilla äkillisiin muutoksiin pystytään reagoimaan tehokkaasti, korostaa Pekkarinen. Virallisena terminä käytetty kysyntä- ja käyttäjävetoinen innovaatiopolitiikka on ministeri Pekkarisen mielestä pohjaltaan hyvin yksinkertainen asia. Minä uskon vahvasti siihen, että oikein tehtynä asiat johtavat toiseen ja siitä edelleen eteenpäin. Kun meillä on hyvää koulutusta ja osaavia ihmisiä, yrittäjyyttä tukevia rakenteita ja kannustava ilmapiiri, niin innovaatioita syntyy. Ketju on aina pitkä ja vaatii monia elementtejä, mutta kun A voi viedä B:n, joka johtaa C:n ja niin edelleen, niin jossain vaiheessa syntyy kannattavaa, uutta yritystoimintaa. Kun tällainen kehitys on markkinaehtoista, niin sillä on aidosti työllistävää vaikutusta. Jatkuvaa reagointikykyä vaativassa maailmassa tällaiset valmiudet antavat edellytykset menestyä myös jatkossa. Pohjois-karjala tarttui määrätietoisesti toimeen Nopeista muutoksista saa osansa yhä useampi seutukunta. Joensuun seudulla Perloksen tuotannon alasajo oli suuri ja dramaattinen tapahtuma. Pohjois-Karjalassa toimeen tartuttiin nopeasti ja määrätietoisesti. On annettava tunnustusta myös paikallisille julkisen sektorin toimijoille, jotka lähtivät yksituumaisesti ja tehokkaasti viemään eteenpäin toimenpiteitä. Meillä ministeriössä on myös rakennettu reagointimallit tällaisiin tilanteisiin. Kun jotain tällaista tapahtuu, pystymme aloittamaan omat toimemme jo saman päivän aikana, kertoo ministeri Pekkarinen. Äkillisten rakennemuutosten alueilla on toimet pystyttävä räätälöimään kullekin seutukunnille sopiviksi. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja jokaisella alueella on myös mahdollisuus verkottua ympäristöönsä, josta on saatavissa tukea uusien toimintamallien menestykselle. Mutta edelleen haluan korostaa, että pohja nopeiden toimenpiteiden onnistumiselle luodaan nimenomaan pitkäjänteisellä työllä, osaamisen, koulutuksen ja yritysympäristöstä huolehtimisen parissa, paketoi ministeri Pekkarinen menestyksen edellytykset. k u v a Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia te k s t i Janne riiheläinen 6 Joensuu Region

7 k u v a Ville timonen te k s t i janne riiheläinen KAPTAS Irti päästettyä osaamista Perloksen tuotannon alasajo Joensuun seudulla synnytti ja synnyttää edelleen uutta liiketoimintaa. Kun suuri organisaatio purkautuu, lähtee sieltä liikkeelle myös suuri määrä osaamista, kokemusta ja halua tehdä. Yksi tämän purkauksen tuloksista on Kaptas Oy, teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Pertti Tykkyläisellä, toisella Kaptas Oy:n perustajista, on selkeä näkemys näiden uusien, pienien toimijoiden menestyksen eväistä. Isossa talossa keskityttiin asioissa hyvin kapealle sektorille, nyt verkosto pieniä yrityksiä pystyy kehittämään ja tuottamaan monin tavoin paljon kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Osaaminen ja joustavuus yhdistettynä takaa asiakkaillemme kokonaisvaltaisesti parempia ratkaisuja, määrittää Tykkyläinen menestyksen perusteita. Menestyksen eväät Kaptas Oy on nyt reilun vuoden vanha yritys ja alkutaival on sisältänyt paljon muutakin kuin vain itse tuotantoon liittyviä asioita. Yrityksen liiketoimintasuunnitelma, rahoituksen hakeminen, myyntiosaaminen ja monet muut asiat itse osaamisen lisäksi ovat keskeisiä yrityksen menestykselle. Meille Joensuun Tiedepuistosta löytyvällä hautomokonseptilla annettu tuki on ollut todella tärkeätä. Siinä mallissa on joutunut viilaamaan liiketoimintaan asiat todellakin kuntoon, niin että asiat on mietitty loppuun asti ja tehdyt ratkaisut ovat kestäviä. Ylipäätään tässä tilanteessa olemme olleet todella tyytyväisiä työskentelyyn julkisen puolen viranomaisten kanssa. Vaikka mitään erikoisasemaa työkalujen tai rahoitusehtojen puolesta ei Perloksen alasajon takia sinällään syntynytkään, niin viranomaisten resurssit ovat varmasti olleet tässä tilanteessa kunnossa. Tuen tai rahoituksen ehdoista ei todellakaan ole tingitty, mutta keskusteluyhteys ja päätöksenteko ovat joustavia ja nopeita, kuvaa Tykkyläinen yhteistyötä viranomaistahojen kanssa. Osaamista tarjolla Kun yrityksen lähtökohdat on saatu kuntoon, on seuraava askel löytää oikeita, osaavia ihmisiä töihin. Olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että Perloksen jäljiltä löysimme hyviä, osaavia tyyppejä. Tämä etu tosin häviää tietysti ajan mittaan, mutta toistaiseksi on ollut helppoa rekrytoida vakituisia ihmisiä, joista tietää mitä he osaavat ja miten toimivat. Tulevaisuudessa pitää sitten löytää uusia osaajia. Käytämme tuotannon tason vaihtelujen vuoksi myös vuokratyövoimaa, kertoo Tykkyläinen Kaptas Oy:n ratkaisuista aina vaativalla rekrytointipuolella. Toisella on pää tukevasti pilvissä ja toisella jalat tiukasti maassa Uutta, mutta toimivaa Suuren talon toimintakulttuuri on aina väkisinkin erilaista kuin pienten yritysten. Tämän eron Tykkyläinen näkee hyvin positiivisena asiakkaiden kannalta. Pelkkä innovaatio kun ei vielä ole kannattavaa liiketoimintaa, vaikka se siihen perustuukin Minulla ja yrityskumppanillani Kari Sinkkosella on työnjako, että toisella on pää tukevasti pilvissä ja toisella jalat tiukasti maassa. Tällä reseptillä syntyy uutta, mutta toimivaa. Merkittävä osa uusien, mutta toimivien ratkaisujen kehittämisessä on sillä, että olemme kiinteästi verkostoituneet paikallisten yritysten kanssa. Tämä verkostoituminen on elinehto, sillä vain sillä tavoin voimme saada innovaatioista aikaiseksi kilpailukykyisiä ratkaisuja. Verkoston avulla tuotanto sujuu, eivätkä asiat jää aikatauluista tai osaamisesta kiinni. Toistaiseksi toimimme enemmän alueellisissa verkostoissa, mutta tulevaisuudessa on varmasti lähdettävä pidemmällekin. 7

8 8 Joensuu Region

9 aki parviainen Kentillä ja kaukaloissa pyörii miljardien eurojen bisnes Aki Parviainen tunnetaan ennen kaikkea keihäänheiton kultamitalistaan Sevillan MM-kisoissa vuonna Arvokisat ovat kuitenkin vain näkyvimmin esillä oleva jäävuoren huippu urheilumaailman monipuolisesta kokonaisuudesta. Niin myös Parviaisen elämässä. Pienenä poikana syntynyt läheinen suhde urheiluun on vienyt Parviaista vuosikymmenten aikana monenlaisiin paikkoihin ja tehtäviin. Marraskuussa 2007 Joensuun Katajan yleisurheilujaoston markkinointipäälliköksi, vastaamaan seuran järjestämistä yleisurheilun SM-hallikisoista sekä kesän huipentavista Eliittikisoista. Molemmat kisat televisioitiin, joten tapahtumat tarjosivat niin haasteita kuin mahdollisuuksia ympärille kehitettävien oheistoimintojen suhteen, Parviainen palauttaa mieleensä tunnelmia pestinsä alkutaipaleelta. Ensimmäinen tehtävä oli kartoittaa mitä me olimme tapahtumilla hakemassa. Halusimme alusta saakka järjestää priimaa niin mukana oleville urheilijoille, markkinointimielessä tapahtumaan osallistuville yhteistyökumppaneille kuin elämyksiä metsästäville katsojillekin, joka toi tietysti tapahtumalle hintaa. Jättiscreenit, VIP-tilat, kuulutukset ja muut vaativat resursseja niin rahallisesti kuin työmääränäkin. Markkinoinnissa oltava ammattimainen ote Budjetin laatimisessa oli kisojen suhteen eroja. Siinä missä SM-hallikisoihin osallistutaan omalla kustannuksella, ovat Eliittikisat kutsukilpailut, joissa kilpailijoiden palkkiot ja majoituksen maksaa järjestävä seura. Tarvittavia euroja halutuntasoisen tapahtuman toteuttamiseksi ei lähdetty keräämään tyhjin käsin. Myynnissä on oltava selkeä visio ja mielikuva siitä mitä ollaan tekemässä, eli myymässä yhteistyökumppanille. Otimme heti alussa mainostoimiston mukaan porukkaan ja loimme kisoille oman ilmeen ja laadukkaat markkinointimateriaalit, Parviainen korostaa. Yhteistyökumppaneiden hakeminen on mielikuvien ja mainospaikkojen myyntiä. Yleisurheilu siitä kiitollinen laji mainosmyynnille, että tilaa on kentällä paljon. Kentän ohella hyödynnettävissä ovat tietenkin numerolaput, kuulutukset, screenit sekä erilaiset markkinointimateriaalit. Lisäksi maakuntalehden väliin tehtiin oma kisaliite ja VIP-tila rakennettiin harkitusti todella tasokkaaksi, josta saatiin myös paljon kiitosta jälkeenpäin. Se auttaa varmasti pitkällä juoksulla VIP-pakettien myynnissä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan paljon tehtiin ja mahdollisuuksia jäi jatkoa ajatellen vieläkin enempään. Kiinnostavin haaste on minusta yleisön tapahtuman aikainen aktivointi. Esimerkiksi hyvin järjestetty kisatori, jossa yrityksille avautuu mahdollisuus hakea suoraa kontaktia yleisöön. Lopputuloksena molemmat kisat onnistuivat kaikilla mittareilla erinomaisesti. Helmikuisissa SM-hallikisoissa oli kahtena päivänä yli katsojaa. Tv-katsojien määrässä rikottiin uusi ennätys, kun ruudun ääressä istui parhaimmillaan yli suomalaista. Eliittikisoissa luvut olivat vielä suuremmat, vaikka yksipäiväinen tapahtuma osuikin keskelle viikkoa Joensuun Keskuskentällä Tommi Evilän, Jukka Keskisalon sekä Tero Pitkämäen otteita seurasi yli urheilun ystävää ja kotikatsomoissa puoli miljoonaa lisää. Konkreettisesti yhteistyö tarkoittaa oman kehon toimimista mainospintana k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen Yleisurheilu poikkeaa joukkuelajeista siinä, ettei kassaa pysty kerryttämään läpi kauden kulkevilla viikoittaisilla kotiotteluilla. Yhdestä suuresta päivän tai parin tapahtumasta on saatava kaikki irti. Taloudellisesti molemmissa tapahtumissa päästiin plussalle, joka on myös osaltaan tärkeä onnistumisen mittari. Ulkokentällä urheillessa on aina pieni riski kelien kanssa. Urheilumarkkinoiden perustyö tehdään ruohonjuuritasolla Urheilusta ja rahasta puhuttaessa mielikuvat lentävät nopeasti huippu-urheiluun liitettäviin jättipalkkoihin, sponsorisopimuksiin, siirtosummiin ja mainoskorvauksiin. Parviainen sai omalla aktiiviurallaan hyvän omakohtaisen tuntuman sponsorikuvioista. Konkreettisesti yhteistyö tarkoittaa yksilöurheilijan kohdalla oman kehon toimimista mainospinta-alana tai omalla persoonalla mukana oloa markkinoinnissa poseeraamista mainoskuvissa, esiintymistä asiakkaiden tilaisuuksissa tai muuta vastaavaa. Sponsoroitavaa urheilijaa käytetään mielikuvien luomisessa sekä niiden ohjaamisessa tiettyyn suuntaan. Joskus voidaan tarkoituksellisesti valita kasvoksi jokin kovinkin erityyppinen urheilija, että omaa mielikuvaa saadaan hilattua haluttuun suuntaan. Urheilu antaa paljon mahdollisuuksia markkinointiin. Ja on vielä toistaiseksi varsin edullinen taktiikka, Parviainen pohtii. Urheilubisneksen todellinen taloudellinen vaikutus löytyy kuitenkin huippu-urheilun kiiltävän pinnan alta. Harrastusliikunnassa raha liikkuu tehokkaasti joka suuntaan julkisen ja kaupallisen puolen sekä harrastajien ja seurojen kesken. Urheiluliiketoiminnan kannattavaan pyörittämiseen on tätä nykyä tarjolla jopa korkeakoulutasoista koulutusta. Seuroissa tilanne on muuttunut aikaisemmasta niin, että mukaan on tullut pieni porukka palkattua väkeä samalla, kun talkoolaisten määrä on vähentynyt reippaasti. Nyt näiden seurojen palkollisten on osattava hoitaa taloutta ja saada talkookäsiä mukaan mahdollisimman paljon, Parviainen toteaa. Aikaa on kaikilla rajallisesti. Jos harrastuksesta on jo maksettu kalliit jäsenmaksut, halutaan makkaranmyynnistä päästä eroon. Talkoolaisia kuitenkin tarvitaan aina, siitä ei päästä mihinkään. Eliittikisoissakin meillä oli yli 200 vapaaehtoista työntekijää. Ei talous olisi millään kestänyt sellaista määrää palkollisia. Urheilu vetää nuoria Pohjois-Karjalaan Joensuu mielletään useampien pääsarjatasolla pelaavien joukkueidensa ansiosta vahvaksi urheilukaupungiksi. Seudun monipuolinen koulutustarjonta on monelle seuralle tärkeä tekijä pelaajamarkkinoilla. Joensuussa olosuhteet ovat tänä päivänä aivan huipputasoa melkein lajissa kuin lajissa. Lisäksi Urheiluakatemian kautta on mahdollisuus yhdistää toimivasti opiskelu sekä urheilu-ura. Tulijoita tänne on varmasti vielä nykyistä enemmänkin, kun saamme vielä tehostettua huippuvalmennuksen, opiskelupaikkojen ja seurojen hyvällä pohjalla olevaa yhteistyötä. Parhaimmillaan yhteistyö ulottuu yrityselämään saakka, jolloin tänne saapuneet huipputyypit löytävät polkunsa maakuntaan pysyvästi jäämiseen, Parviainen päättää. Parviaisen oma tulevaisuus on haastatteluhetkellä vielä avoin Joensuun Katajan yleisurheilujaoston markkinointipäällikön tehtävien juuri päättyessä. 9

10 Petteri tarma Kovalla tahdolla maailman huipulle Vuonna 2007 taitolennon EM-kisoissa joukkuehopeaa voittanut Petteri Tarma sai kipinän lentämiseen isänsä lentoharrastuksesta. Ensin hän toteutti haavettaan lennokeilla, sitten purjelennon kautta, enemmän harrastusmielessä kuin kilpailullisia tavoitteita hakien. Työn myötä harrastus eteni taitolentoon ja vakavampaan treenaamiseen, Tarma hymyilee. Minulla oli täällä Joensuussa taitolentokone, jolla sai tehtyä perusliikkeitä. Pikkuhiljaa kilpailuvietti alkoi viedä ja kävin kokeilemassa rajojani kisoissa. Joka kilpailun myötä into ja halu pärjätä paremmin kasvoivat aina vain lisää luvun alussa koko taitolento, ja varsinkin kilpailutoiminta olivat Suomessa vielä lapsenkengissä. Mutta Tarma oli jo saanut innon päälle, joten hän otti selvää mitä lajin parissa puuhattiin maailmalla luvun alussa nouseva taitolentäjälupaus päätti lähteä Ranskaan katsomaan MM-kilpailuja. Paikan päällä pääsin juttuyhteyksiin venäläisten lentäjien kanssa, jotka pyysivät minut yllättäen maajoukkueleirilleen Moskovaan. Niin ainutlaatuinen tilaisuus oli ehdottomasti käytettävä. Matkasin omalla rahoituksella maailmanmestareiden oppiin kaikilla lomilla ja aina kun lähtö vain oli mahdollista. Mutta on kyllä myönnettävä, että he arvonsa tuntevana osasivat opetuksestaan pyytää hintaakin, Tarma nauraa. Sattuman sormi johdatti uraa Ensimmäisiin MM-kilpailuihinsa Tarma osallistui Unkarissa 1994 venäläisten lainaamalla huippukoneella. Kahdeksankymmenen osallistujan joukossa sijoituin jonnekin kuudennenkymmenennen paikkeille. Urani ensimmäisiksi MM-kisoiksi menestys oli niin hyvä, että sain lisäintoa jatkaa kovaa treenaamista. Kun puolustusvoimat hankki Hornetlaivastohävittäjiä, Suomeen saapui antamaan asiantuntija-apua Navy-pilotti, joka sattumalta harrasti taitolentoa. Suomessa ollessaan hän osallistui täkäläisen maajoukkueen leireille. Jenkkeihin palattuaan hän jäi jonkin ajan kuluttua eläkkeelle ja siirtyi lentokonevalmistajan koepilotiksi. Teidemme kohtaaminen Suomessa johti siihen, että hän eräänä päivänä soitti ja kysyi alkaisinko heidän pilotikseen. Näin sain onnellisen sattuman kautta yllättäen oman sponsorin, huippuluokan koneen ja valmennuksen, Tarma miettii. Vuoden 1998 MM-kisoihin Tarma valmentautui Ranskassa ja ylsi hienosti harrastelijana ammattilaisluokassa 35 paikkeille. Tasaisen kotimaan arvokisojen kiertämisen tuloksena ensimmäinen korkeimmasta luokasta saatu kulta osui vuodelle Sitten, kun alettiin puhua EM-kisojen tuomisesta Suomeen ja vieläpä Joensuuhun, halusin todella näyttää taitoni kotikentällä. Saimme lentäjälegenda Patrick Parisin valmentamaan Suomeen joukkuettamme, ja tuloksena oli hieno EM-hopea. Joensuussa olin henkilökohtaisessa kisassa ensimmäi- sen ohjelman jälkeen kahdeksas. Se osoitti, että onnistuessani olen jo terävimmän huipun tasolla. Nyt taso pitää saada laadukkaalla harjoittelulla pysymään kovassa paineessakin samana kuin harjoituksissa. Seuraavissa EM-kisoissa mitali on selkeä henkilökohtainen tavoite. Täysin realistinen sellainen, Tarma toteaa päättäväisesti. Käsi joka konetta tanssittaa Tärkein menestymisen edellytys taitolennossa, kuten muussakin urheilussa, on Tarman mielestä motivaatio. Sieltä kumpuaa into ja keskittyminen tekemiseen. Avaruudellista hahmottamiskykyä on löydyttävä tietyn rajan yli mentäessä taitolennossa luonnostaan, sillä kaikkea ei voi keholle opettaa. Pyörityksen keskellä on tiedettävä koko ajan missä asennossa olet. Ja refleksitkin täytyy olla tietysti kunnossa. G-voimien ja lajin haasteellisen luonteen vuoksi pelottaa ei saa. Koko ajan on luotettava omiin vaistoihinsa ja taitoihinsa sekä lentokoneeseen. Varominen vaikuttaa heti suoritukseen ja pienikin lipsahdus tai epäröinti pilaa koko suorituksen. Fyysisyyttä tärkeämpään osaan Tarma nostaa henkisen puolen. Keskittyminen täytyy pysyä koko ajan huipputasolla, sillä pienikin lipsahdus voi maksaa kisassa heti kymmenen sijaa. Siinä mielessä taitolento on myös välineurheilua, että maailmassa on neljä tai viisi konemallia, joilla voi pärjätä terävimmällä huipulla. Jokaisella on oma suosikkinsa tuntuman mukaan. Olennainen seikka on kuitenkin koneen virittäminen parhaiten itselle sopivaksi. Esimerkiksi siivekkeiden herkkyyden säätämisen oikein voi tehdä vain itse lentäjä. On oma Petteri Tarma on halunnut pienestä pojasta saakka lentäjäksi. Sen huomaa myös hänen Vaivion-kesäpaikkansa rantaan parkkeeratusta kulkupelistä. taitonsa löytää oikeat muutokset ja osata tehdä tarvittavat säädöt, Tarma tähdentää. Jos käyttäisin vertauskuvana toista harrastustani, saksofonin soittoa, voisi säätämistä verrata sen yksilölliseen suukappaleeseen. Saksofoniin on tarjolla useita erilaisia suukappalemalleja ja suukappaleeseen useita erilaisia puukieliä. Jokaisen on löydettävä soittimeensa se itselle toimivin yhdistelmä. Tarman musiikillisuuden juuret ulottuvat nuoruuden piano- ja kitaratunneille. Löydän lentämisestä ja musiikista paljon samoja asioita. Voisin hyvin kuvitella lentäväni musiikin tahdissa. Siinä on samaa rytmillisyyttä ja harmoniaa. Väitän, että musiikillisuus auttaa myös taitolentokisoissa. Liikkeet eivät ole niin robottimaisia, vaan niissä näkyy lentäjän oma kädenjälki. k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen 10 Joensuu Region

11 11

12 joensuu ihan toinen kaupunki Joensuun menestyksestä ovat parhaita puhumaan kaupungista lähteneet ja sinne takaisin palanneet Muutoksessa pärjänneet paikkakunnat ovat kasvaneet ja kukoistaneet, muutoksesta jälkeen jääneet taantuneet hiljentyviksi pikkukaupungeiksi. Joensuu on tässä muutoksen ajassa menestynyt kohtuullisesti ja varsinkin viime vuosina tahti on vain parantunut. Tästä menestyksestä ja muutoksesta parhaita ovat epäilemättä puhumaan he, ketkä joskus ovat lähteneet Joensuusta ja palanneet myöhemmin takaisin aika tavalla erilaiseen kaupunkiin. Mehtimäeltä maailmalle ja takaisin Joensuun Nordean yrityspuolen pankinjohtajana toimiva Janne Vara on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Joensuussa. 17 vuoden maailman kiertämisen jälkeen hän on nyt perheineen asettunut takaisin Pielisjoen suuhun. Pitkään mietimme paluuta tänne pääkaupunkiseudulta, ja kun asiat loksahtivat töiden puolesta kohdalleen, niin paluu oli selvä. Eikä mistään elämiseen liittyvistä asioista tai palveluista ole tarvinnut tinkiä, oikeastaan päinvastoin. Asumisen laatu on nyt ihan toisenlainen ja työmatkat sujuvat näppärästi vaikka polkupyörällä. Kauppoja, tapahtumia ja aktiviteetteja on tarjolla siinä missä etelässäkin, summaa Vara. Varalle Mehtimäen alue oli lapsena tärkeä. Muistan vielä miten hienoa oli, kun Jokipojat siirtyivät pelaamasta ulkokentältä upouuteen jäähalliin. Tai kun nykyisen yliopiston campuksen kohdalla oli tivolikenttä. Varan lapsuuden maisemista Mehtimäellä löytyvät nykyisin jäähallin lisäksi mm. rajusti laajeneva Joensuun Tiedepuisto, Suomen suurin puurakennus Joensuu Areena, virkistysuimala Vesikko ja Laulurinne. Vara lähti Joensuusta lukion jälkeen maailmalle, työskentelemään Moskovassa ja Vladivostokissa kasinoilla. Seuraavaksi nuori mies katseli maailmaa kirjaimellisesti toiselta puolen, kun hän siirtyi Atlantin taakse opiskelemaan kaupallista alaa Charlestonin yliopistoon Etelä-Carolinaan. Valmistuttuani hakeuduin pankkialalle, jossa nyt olen työskennellyt reilut toistakymmentä vuotta. Näissä hommissa näkee väkisinkin, että miten asioista tehdään missäkin. Täällä Joensuun seudulla esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen toiminta on vilkasta ja esimerkillistä. Moni muukin asia on muuttunut valtavasti. Lapsena Joensuu loppui suurin piirtein kokonaan keskustan ruutukaavan laidalle, nyt asutusta, teollisuutta ja kauppoja on rakentunut kaupungin ympäristöön paljon. Tekemisen meininki näkyy, tiivistää Vara. k u v a Ville timonen k u v i t u s sami korhonen te k s t i janne riiheläinen 12 Joensuu Region

13 13

14 Nosturit ottivat kaupunkia niskasta kiinni Jussi Musikka on myyntijohtaja EM Nordicilla, joka tuo maahan soittimia ja av-tekniikkaa. Leipä irtoaa musiikkikauppoja kiertämällä, mutta ison palan elämää vie myös soittoharrastus. Musikka on tuttu kasvo mm. 51koodia- ja Kumikameli-yhtyeistä. Vuosituhannen vaihteessa Musikka lähti Joensuusta Helsinkiin. Luulen, että kaikkien pitää jossain vaiheessa kokeilla siipiään ja lähteä. Minulle siinä vain kävi niin, että koko ajan muualla asuessani Joensuu ja kotiseutu muuttuivat tärkeämmiksi. Kävin töiden ja harrastusten takia täällä suurin piirtein kaksi kertaa kuukaudessa, joten vaikka lähdin, niin en oikeastaan poistunut. Aika pian kävi kuitenkin ilmi, että paremmin minä tänne sovin. Kliseisesti, mutta niin todellisesti jäin täältä kaipaamaan kahta asia: ihmisiä ja luontoa. Vaikka Musikka ei pidä itseään kovin kaupunkilaisena tyyppinä, on hänelle kuitenkin tärkeää löytää asuinpaikaltaan tiettyjä asioita. Minulle Joensuussa tärkeää on laajasti katsottuna kulttuuri. Musiikki, ihmiset, hyvät ruokapaikat ja tietysti urheilu. Kovin usein ihmisten mieleen jäävät kaupungeista nimenomaan ravintolat, sillä matkoillahan niissä käydään. Joensuussa Wanha Jokela nousee täällä käyneiden ihmisten puheissa usein esiin. Minulle on iso osa elämänlaatua se, että on paikkoja, joissa voi viihtyä ja jossa saa syödä erittäin hyvin. Urheilun puolestahan tästä kaupungista on tullut penkkiurheilijalle oikein paratiisi, kun pääsarjajoukkueita on niin paljon. Vaikka ykkösjoukkueeni on tietysti Mestiksessä pelaavat Jokipojat. Musiikkitarjontaa on myös nykyään ihan mukavasti ja siinä sarjassa Ilosaarirock on omaa luokkaansa. Ilosaarirock on minun mielestäni tälle kaupungille ja ennen kaikkea sen ulkoiselle kuvalle niin tärkeä asia, että sitä harva ymmärtääkään, summaa Musikka Joensuutaan. Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen ei ole jäänyt Musikalta huomaamatta. On ollut hienoa nähdä, miten kaupunki kehittyy ja keskustasta tulee entistä parempi. Joku vuosi sitten huomasin yhtenä päivänä, että näitä nostokurkia on tosiaan niin monta Joensuun keskustassa. Välittömästi mieleeni tuli ajatus, että nämä ottavat nyt niskasta kiinni tätä kaupunkia. Se ote kertoo siitä, että eteenpäin mennään, kuvaa Musikka. Musikalle muutto Joensuuhun entisiä hommia jatkaen oli täydellinen vaihtoehto. Käytännössä paluuni kotiseudulle mahdollisti uusi teknologia. Kun muutenkin reissaan työkseni ympäri maata, on melko tavalla sama, että onko toimistoni firman pääpaikassa Ylä-Malmilla vai täällä Joensuussa. Aina reissusta kotiin päin tullessa sitä maakunnan rajalla tuulettaa. Koti maalla, yritys kaupungissa Minna-Johanna ja Petri Heikkinen päättivät toteuttaa monen ravintoalalla työskentelevän unelman ja avasivat oman, tasokkaan ruokaravintolan. Samalla toteutettiin myös toinen yleinen unelma, maallemuutto eteläisestä Suomesta Pohjois-Karjalaan. Pariskunta pyörittää nyt reilut puoli vuotta auki ollutta Ravintola Kieloa Joensuun keskustassa ja he asuvat noin tunnin ajomatkan päässä Joensuusta, Rääkkylän Varpasalon saaressa. Minna-Johanna Heikkisellä itsellään on pieni, mutta tärkeä side Joensuuhun, sillä hän sattui syntymään täällä. Nimenomaan sattui, sillä perheen lomamatka kotimaassa keskeytyi pienen ihmisen päättäessä syntyä. Ravintoloitsijapariskunnan toinen osapuoli, Petri Heikkinen, puolestaan on kotoisin Enosta, Joensuun kupeesta. Minna-Johanna Heikkiselle Joensuu tuli tutuksi tosin lapsena mummolassa vietettyjen kesien aikana. Joka kesä kävimme kesäteatterissa Hasanniemessä ja pienelle tytölle oli aina yhtä hienoa nauttia munkkikahvit torilla, vaikka tori silloin ennen olikin aika tavalla karumpi kuin nykyään, naurahtaa Heikkinen lapsuudenmuistojensa ääressä. Koska Joensuu on tuttu Heikkiselle jo pidemmältä ajalta, ei joen kaupungin muuttuminen ja kehittyminen ole jäänyt häneltä huomaamatta. Muistan kun mummo vei meidät aikoinaan ihmettelemään Prismaa, kun se avattiin. Aina reissusta kotiin päin tullessa sitä maakunnan rajalla tuulettaa. Sellaisia kauppoja ei silloin juuri ollut missään. Nyttemminhän esimerkiksi kauppakeskus Iso Myy on iso juttu, joka näyttää viehättävän varsinkin nuoria. Hienoa on myös ollut huomata, miten kansainväliseksi kaupunki on muuttunut. Muutos on ollut monella tapaa huomattava ja ehdottomasti hyvään suuntaan. Tässä eräänä iltana meillä Kielossa oli kokoontuneena kymmenisen vuotta aiemmin Joensuussa opiskellut ryhmä, joka oli saapunut vanhaan opiskelukaupunkiinsa tapaamaan toisiaan. He ihmettelivät kovasti kaupungin kehitystä ja miettivät, että tännehän voisi muuttaa taas uudestaan opiskelemaan. Ja onhan tämä tosiaan nykyään hyvin eläväinen kaupunki, muun muassa sen takia, että täällä on niin paljon opiskelijoita, kertoo Heikkinen. Ravintola Kielo on erikoistunut suomalaiseen ruokaan ja raaka-aineet hankitaan Joensuun ympäristöstä. Etsiessämme toimittajia kävi hyvin nopeasti ilmi, että suurin osa sopivasta tuotannosta menee helsinkiläisiin ravintoloihin. Nyttemmin olemme onnistuneet luomaan toimivan verkoston, jota kautta saamme korkealaatuisia ja tuoreita raaka-aineita. Täällä ei ehkä osata aina arvostaa oman maakunnan tuotteita niin paljon kuin pitäisi, kuvailee Heikkinen. Uuden ruokaravintolan perustaminen on yritystoimintaa haastavammasta päästä. Tähän astisella toiminnallaan Kielo on osoittanut korkealaatuisella kotimaisella ruualla riittävän kysyntää myös Joensuussa. Kiertäessämme aikanaan suunnitelmiemme kanssa oli aika moni sitä mieltä, että onnistumismahdollisuudet ovat vähäisiä. Nyt on aika moni näistä arvioitsijoista tyytyväisiä asiakkaitamme, kertoo Heikkinen pilke silmäkulmassaan. Yrittäjälle uuden kaupungin ihmiset tulevat yleensä tutuksi hitaammin, mutta ruokaravintoloitsijalla on yksi etu puolellaan. Usein olen huomannut, että ne ihmiset, joiden puoleen minua on kehotettu käänty- v a s e m m a l t a matti o v a s k a i n e n, j a n n e v a r a, m i n n a- johanna heikkinen ja juha kivelä. katolla jussi musikka. 14 Joensuu Region

15 mään, ovat tuttuja kasvoja ravintolastamme. Emmehän me voi tietää uusina ihmisinä, kuka kukin on, mutta meillä jokainen asiakas saakin yhtä hyvän kohtelun, joten hyvähän se vaan on kun olemme jo tutuksi sitä kautta tulleet, naurahtaa Heikkinen. Sauna on lämmin muuttoporukalle Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä tietää hyvin mitä tarkoittaa Joensuusta ja Joensuuhun muuttaminen, sillä hän on tehnyt kummankin asian jo kuusi kertaa. Muitakin asuinpaikkoja on ollut reilu parikymmentä elämän aikana, joten vertailukohtia ainakin riittää. Vaikka työni SOK:n kehitys- ja ketjujohtajana oli mielenkiintoista ja haastavaa, niin kun sain vihiä nykyisen pestini avautumisesta, olin heti kiinnostunut. Siihen vaikutti paitsi tietysti itse paikan kiinnostavuus, myös mahdollisuus elää ja tehdä töitä taas Pohjois-Karjalassa. Pidän tästä eläväisestä, lämpimästä ilmapiiristä. Täkäläiseen meininkiin kuuluu rakentava naljailukulttuuri, jossa sana annetaan sanasta ja joka pitää sopivalla tavalla nöyränä. Takki auki toimien ei täällä saavuta mitään. Vieraanvaraisuus ja toisten huomioon ottaminen kuuluvat myös pelin henkeen. Tänne muuttoa tehtäessä meinasi raavas mies Vähemmälläkin kiireellä saa ihan saman aikaiseksi herkistyä, kun avantouintiseura Jääkarhujen puheenjohtajalta tuli tekstiviesti, jossa kerrottiin, että olet kuulemma tulossa takaisin, sauna on lämmin muuttoporukalle. Uimaharrastus on minulla kulkenut mukana pitkään, nyt jo sitten lastenkin kautta, kertoo Kivelä. Viimeisimmän Joensuusta muuton jälkeen Kivelä ehti elää kuusi vuotta muualla. Näiden vuosien aikana ehti tapahtua valtavasti. Sinä viitenä vuotena, jonka asuin edellisellä kerralla täällä, ei kaupungin yllä näkynyt yhtään nosturia. Nyt on tapahtunut senkin edestä ja koko keskusta harpannut ison askeleen eteenpäin. Perheellisenä piti muuttoa miettiä lastenkin takia hyvin tarkkaan. 10- ja 14-vuotiaat lapset eivät tietysti muutosta niin innoissaan olleet, mutta nyt ei kuulemma enää kaipuuta Helsinkiin ole. Elämä täällä on hänen mukaansa monin tavoin helpompaa ja parempaa myös lasten kantilta. Harrastuksiin ei ole vuosien jonoja, harrastusryhmät ovat pieniä ja toimivia, kaikkialle on lyhyt matka. Oma kokemukseni on, että moni täältä päin Suomea kotoisin oleva olisi sopivan työpaikan tarjoutuessa heti valmis muuttamaan takaisin. Siihen vaikuttaa paitsi elämisen laatu täällä, ainakin oman kokemukseni mukaan myös poikkeuksellisen vahva kotiseuturakkaus, jota itäsuomalaiset tuntevat. Kivelä pitää alueen menestyksen ja julkikuvan kannalta tärkeänä monia jo toteutuneita ja tulevia menestystarinoita. Olen tuntenut suurta ylpeyttä pohjoiskarjalaisen musiikin menestyksestä; Hassisen kone, Neljä ruusua, Värttinä, Nightwish, Stella jne. Pohjois-Karjalalle tällaiset menestystarinat ovat äärimmäisen tärkeitä monin tavoin. Rock-musiikin alalle menestystä onkin riittänyt tasaiseen tahtiin. Tärkeitä ovat Markku Pölösen saavutukset, Koistisen perheen kanteletta uudistanut työ ja monet muut täältä nousseet menestyjät. Hienoa on ollut nähdä myös miten monet paikalliset yrittäjät ja yrittäjäperheet ovat vahvasti menestyneet valtakunnallisella tasolla. Olen myös varma, että uusia menestystarinoita on koko ajan kasvamassa ja se on tärkeää myös maakunnan itsetunnon kannalta, uskoo Kivelä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on vahva asema maakunnassa ja siksi sen toimitusjohtajalle on luonnollista miettiä asioita laajempina kokonaisuuksina. Me voimme menestyä vain jos tämä maakunta menestyy. Siksi olemme hyvin aktiivisesti mukana monissa asioissa, jotka eivät varsinaisesti liiketoimintaamme kuuluisikaan. Nyt käynnissä oleva maakunnan yhteismarkkinoinnin soisi olevan jatkuvaa toimintaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kiireen tunne on poissa Merkonomi ja sairaanhoitaja (AMK), tuotespesialisti Matti Ovaskainen toimii globaalin lääkeyritys Astellas Pharman Itä-Suomen edustajana. Muuttolaatikkojen purkaminenkin on melkein vielä käynnissä, sillä perhe palasi Pohjois-Karjalaan heinäkuun alussa melkein kymmenen pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen. Kun tämä asemapaikka vapautui kollegan siirtyessä toisiin tehtäviin, aloimme vaimon kanssa tosissaan miettiä paluuta Joensuuhun. Aiemminkin oli sama käynyt jo mielessä, mutta edellytys sille on tietysti, että ainakin jompikumpi löytää vakituisen työpaikan. Iso merkitys tässä päätöksenteossa oli siinä, että meillä on vuoden ja neljä kuukautta vanha poika. Täältä löytyvät isovanhemmat ja muu sosiaalinen verkosto, jota lapsen kanssa on hyvä olla olemassa. Täällä lapsen on hyvä kasvaa ja varttua, kertoo Ovaskainen. Ovaskaisella on taustallaan lapsuus ja nuoruus Joensuussa. Täällä hän opiskeli ensin merkonomiksi Lieksassa ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Kun silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa valmistuimme täältä kumpikin terveydenhoitoalalle vuosituhannen vaihteessa, lähdimme ihan perinteisesti etelään työn perään. Vaimoni on bioanalyytikko, minä sairaanhoitaja ja kummallekin töitä löytyi. Olin Meilahden sairaalassa reilun vuoden sairaanhoitajana ja sen jälkeen siirryin lääketeollisuuden palvelukseen. Olen viihtynyt tässä työssä ja uraakin on voinut rakentaa. Tosin siirtyminen tänne tietysti tekee sen, että eteneminen ei oikein tule kysymykseen, mutta silti tuntui kannattavalta muuttaa takaisin. Moni asia ehti Joensuussa muuttua pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien aikana. Kansainvälisyyttä löytyy enemmän kuin ennen, keskusta on kehittynyt ja palveluja löytyy enemmän, luettelee Ovaskainen havaitsemiaan muutoksia Joensuussa. Hänelle ovat tärkeitä myös asiat, jotka eivät muutu. Täällä huomaa, että vähemmälläkin kiireellä saa ihan saman aikaiseksi. Täkäläinen elämän- ja tekemisen rytmi on rauhallisempi, mutta ei se silti lopputuloksen vaikuta. Sellainen jatkuvan kiireen tunne vain on poissa. Kun työkseni olen pitkään kiertänyt sairaaloita, niin voi antaa positiivista palautetta Pohjois-Karjalan keskussairaalasta. Siellä on hyvä henki ja asiat tuntuvat toimivan, kertoo Ovaskainen kokemuksistaan. Kun juuri paikkakunnalle muuttanut uusi edustaja tapaa lääkäreitä työnsä yhteydessä, nousevat esille ajoittain myös elämisen laatuun ja vapaa-aikaan liittyvät asiat. Monille on todella tärkeää se, että saa asua ja elää hyvin luonnon lähellä. Mekin muutimme rivitalokolmiosta omaan taloon Joensuun lähelle, Reijolan kupeeseen ja olemme todella tyytyväisiä. Ja joensuulaisiahan meistä kuntaliitoksen myötä nyt vuoden vaihteessa taas tulee, naurahtaa vielä pyhäselkäläinen Ovaskainen. 15

16 Yksi merkittävä tekijä yhteyskeskusten keskittymisessä Joensuun seudulle on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun valtakunnan ainoana oppilaitoksena tarjoama tutkintoon johtava yhteyspalvelukoulutus. Koulutuksen synty ja sen sisällönsuunnittelu pantiin aikoinaan liikkeelle puhtaasti elinkeinoelämän tarpeista. Yhteyskeskusalan koulutuksen kehittäminen -hanke käynnistyi virallisesti vuonna 2004, mutta pyörä laitettiin pyörimään jo vuosia aikaisemmin yhteistyössä silloisen Radiolinjan sekä Osuuspankkikeskuksen kanssa, kehityshankkeen vetäjänä aloittanut, nykyisin koulutuksen suuntautumisvastaavana toimiva Seija Tolonen kertoo. Kun koko koulutus on lähtenyt liikkeelle yritysten toiveista, meidät tunnetaan ja työtämme arvostetaan. Haluamme osaltamme tuoda uudistuvalle alalle arvostusta ja kehittää sitä eteenpäin. Tällä hetkellä järjestämme tradenomin tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös erikoistumisopintoja sekä täydennyskoulutusta jo alalla toimiville. Juuri nytkin seudulle on kokoontuneena yhteyskeskusalan osaajia ympäri Suomea täydennyskoulutukseen. Merkittävä uusi klusteri Yhteyskeskussektorin vahva vire on maakunnalle rakenteellisesti merkittävä asia työpaikkojen muuttaessa muotoaan yhteiskunnan kehityksen mukana. Tolosen mukaan alan kasvuvauhti oli valtakunnan tasolla jo pari vuotta sitten parikymmentä prosenttia, ja julkinen puoli on astunut totisemmin mukaan toimintaan vasta sen jälkeen. Maakunnassa työpaikkoja on laskettu olevan noin 500, mutta alueen yritysten viimeaikaisten rekrytointien sekä seudulle sijoittuneiden uusien toimijoiden myötä tuorein arvio on lähemmäs 800. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on halunnut olla alusta saakka enemmän kuin kouluttaja. Tahdomme olla voimakkaasti mukana luomassa uutta klusteria maakuntaan, ja miksei valtakunnallisestikin. Ala muodostaa alueellisesti jo nyt merkittävän siivun kokonaiskakusta. Yksittäinen yhteyskeskusalan yritys voi tuoda nopeasti seudulle sata työpaikkaa. Uskon vankasti, että alalla työskentelevien kokonaismäärässä päästään meillä hyvinkin pian tuhanteen, Tolonen painottaa. Alan palveluja käytetään tiedostamatta Yhteyskeskusala on monelle outo termi, joka mielletään helposti pelkästään negatiivisen sivusoinnun omaavaksi puhelinmyynniksi. Perimmältään kyse on kuitenkin asiakkuudenhallinnasta. Sähköisen asioinnin yleistyessä muutamme verotietojamme ja varaamme etelänmatkamme verkossa, kysymme vikatilanteessa neuvoa palvelunumerosta ja pyydämme pitkään hoidettavien asioiden listalla keikkuneen eläkevakuutustarjouksen asiakaspalvelijalta puhelimessa kaikki asioita, joissa meitä palvelevat yhteyskeskusalan ammattilaiset. Ala on laajentunut liiketaloudesta koskettamaan kuluttajan käyttäytymistä kokonaisuudessaan. Matkailu, terveydenhuolto, verotus työnkuva alalla muuttuu ja asioita on opittava tekemään eri tavalla. Vaikka ei kahdenkeskistä asioidenhoitoa koskaan tullakaan kokonaan korvaamaan sähköisillä palveluilla, Tolonen uskoo. Haluamme kiinnittää koulutuksessa huomiota osaltamme myös terveeseen toimintaan ja työn mielekkyyteen. Yksittäiset tapaukset ovat antaneet joillekin alasta väärän kuvan, jota me haluamme korjata tukemalla reilulla tavalla toimivia yrityksiä. Koulutetuille osaajille riittää kysyntää Yhteyspalvelukoulutuksen ensimmäiset valmistuvat opiskelijat ovat haluttua työvoimaa. Lähes jokaista odottaa valmis työpaikka valmistumisen jälkeen. Yksi viittä vaille valmiista yhteyspalvelualan tradenomeista on Osuuspankkikeskukselle lopputyötään valmisteleva Jonne Ihalainen. Suuntautuminen yhteyspalvelualalle lähti Seijan pitämän luennon inspiroimana. Uusi juttu kiinnosti. Mitään ennakkokäsitystä alasta ei ollut, mutta mahdollisuus valmistua alalle ensimmäisten joukossa kuulosti houkuttelevalta, Ihalainen muistelee. Meitä oli alusta saakka pieni ryhmä, jossa yhteishenki kasvoi nopeasti hyväksi. Suoritimme harjoittelun heti perusteiden oppimisen jälkeen ja siirryimme johtamiseen, monikanavaisuuteen ja muihin syventäviin osioihin vasta opintojen loppuvaiheessa. Näin näki ensin käytännössä miten hommat toimivat ja teoriaa pääsi peilaamaan omiin kokemuksiin. Yhteyspalvelualan koulutus profiloituu nimenomaan esimiespuolen opinnoiksi. Nuori, vauhdilla kehittyvä ala tarvitsee osaavia johtajia. On annettava kiitosta yrityksille, että he ovat nähneet koulutuksen loppuunsaattamisen arvon ja kannustavat nuoria ottamaan tutkinnon haltuun ennen kokopäiväisesti työelämään siirtymistä, Seija Tolonen jakaa ruusuja elinkeinoelämän edustajien suuntaan. Jonne Ihalainen näkee tulevaisuutensa tutussa organisaatioissa. Tarkoitus on jatkaa töitä Osuuspankkikeskuksella ja katsoa kehityssuuntaa eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä kiinnostavat niin esimies- kuin asiantuntijatehtävätkin, Ihalainen tuumaa. Suora yhteys k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen 16 Joensuu Region

17 Joensuu on yksi vahvasti kasvavan yhteyskeskusalan edelläkävijäkaupungeista Suomessa. yhteyskeskus Karjalan MediaCenter Hakee kasvun hyvästä työilmapiiristä Marraskuussa 2007 Endora Oy halusi laajentaa Business Centereiden verkostonsa sitoutunutta työvoimaa tarjoavalle Joensuun seudulle. Perustettiin Karjalan MediaCenter Oy. Vajaassa vuodessa yritys on ottanut kaupungissa vahvan aseman kasvamalla yli 60 henkeä työllistäväksi yhteyskeskukseksi, jonka asiakaskuntaan kuuluu mm. suuri suomalainen matkapuhelinoperaattori sekä maksutelevisioyhtiö. Ensimmäinen vajaa tilikausi on liikevaihdolla mitattuna noin kaksi miljoonaa euroa. Alussa meitä oli viisi, mutta homma lähti nopeasti kasvamaan. Vuodenvaihteeseen päästessä työntekijöiden määrä lähenee sataa, ensi vuoden lopussa tavoite on työllistää 200 henkilöä, yksikön johtaja Kirsi Naumanen täräyttää. Suurimmaksi osaksi teemme myyntija markkinointikontaktointia sekä yrityksiltä kuluttajille että yrityksiltä yrityksille. Ajoittain työhömme kuuluu myös mm. haastatteluja sekä ajanvarauspalvelua, mutta nämä ovat enemmän projektiluonteisia toimeksiantoja, Naumasen vasempana kätenä toimiva myyntiryhmän päällikkö Tapio Hartikainen avaa yrityksen palvelutarjontaa. Porkkana toimii keppiä paremmin Karjalan MediaCenterin henkilökunnasta osa työskentelee päätoimisesti kahdeksasta neljään, ilta-tunteja tekee valtaosin opiskelijoista muodostuva osa-aikainen tiimi. Työtaustat vaihtelevat nuohoojasta sairaanhoitajaan. Haluamme nostaa aliarvostetun ammattikuntamme profiilia ja saada työntekijämme ylpeilemään ammatillaan sekä työpaikallaan. Meillä on Tapion kanssa itsellämme pitkä kokemus alalta, joten tiedämme mitä työ vaatii ja mitä työntekijä työnantajaltaan toivoo, toteaa Naumanen. Vaikka väki lisääntyy, pyrimme pysymään perheenomaisena. Työ on kuitenkin sen verran raskasta, että jos ilmapiiri ei ole kunnossa, into laantuu eikä tuloksiakaan saada aikaan. Henkilöstöllä on käytössä liikuntasetelit, virvokkeet ja hedelmät työpaikalla. Työn ulkopuolella vietimme viimeksi koko porukalla aikaa tivolissa. Alalle hakeutuu kilpailuhenkistä porukkaa, joten haluamme ruokkia heidän intoaan ja luonnollisesti palkita heidät onnistumisesta. Myyntikilpailujen isompia palkintoja ovat läppärit ja kännykät, joiden lisäksi pyritään jakamaan tiuhempaan tahtiin pienempiä palkintoja, Hartikainen jatkaa. Asiakkaan imagoa rakentamassa Pitkään alalla toimineet konkarit ovat nähneet läheltä alan kasvun ja muutoksen. Kun tein lehtimyyntiä parikymmentä vuotta sitten, käytössä oli ruutupaperi, puhelinluettelo ja yliviivaustussi, Naumanen nauraa. Nykyaikana panostetaan paljon koulutukseen. Paneudutaan siihen, että tuotteen lisäksi hallussa ovat niin myyntitekniikka, palautteen vastaanotto kuin reklamaatiotilanteet. Laadunvalvonta on kehittynyt niin, että nykyisin puheluja sekä palvelutilanteita analysoidaan jatkuvasti. Tutkimuksia tehdään myös asiakaskunnassa ja myyntineuvottelijoiden kehittymistä seurataan pitkäjänteisesti. Me toimimme asiakasyritystemme käyntikortteina. Loppuasiakkaalle on jäätävä Vaikka väki lisääntyy, pyrimme pysymään perheenomaisena palvelutilanteesta hyvä fiilis. Vaikka kauppaa ei tulisi puhelinkeskustelun aikana, voi kontakti vaikuttaa ostopäätökseen myöhemmin, Hartikainen summaa yhteyskeskustoiminnan ytimen. k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen 17

18 18 Joensuu Region Pohjois-Karjalan Prikaati Tärkeä osa itä

19 suomalaista yhteisöä 19

20 Viime aikoina Puolustusvoimissa on tehty paljon muutoksia ja keskitetty toimintoja. Pohjois-Karjalan Prikaatin painoarvo on uudistusten myötä kasvanut ja tehtävät sekä velvollisuudet lisääntyneet. Vuoden 2008 alusta lähtien prikaatissa toiminut Pohjois-Karjalan Aluetoimisto jatkaa uuteen johtamisjärjestelmään siirtymisen myötä lakkautetun Pohjois- Karjalan Sotilasläänin tehtäviä. Pohjois-Karjalan Prikaati ei ole suuri prikaati, mutta sillä on tärkeä rooli puolustusvoimissa, prikaatin komentaja, eversti Ville Hyvärinen toteaa upseerin auktoriteettia huokuvalla äänellä. Me olemme mantereellisen EU:n itäisin varuskunta. Ammattiarmeijasta puhuessa on syytä muistaa, että meillä on pitkä raja ja paljon tyhjää tilaa. Emme pärjää pelkällä pienellä valiojoukolla. Kaiken kaikkiaan kehittäminen on merkki eteenpäinmenosta. Pohjois-Karjalan Prikaati on aina ollut ja tulee olemaan tärkeä osa itäsuomalaista yhteisöä, eversti Hyvärinen näkee. Suuri vaikutus ympäröivälle elinkeinoelämälle Pohjois-Karjalan Prikaatin keskimääräinen varusmiesten saapumiserä on kooltaan noin 700 henkeä. Kahdesti vuodessa palvelukseen astuvasta ryhmästä puolet tulee Pohjois-Karjalasta, toinen puoli pääosin Savosta. Työntekijöitä varuskunnassa on noin 250, joista sotilashenkilöitä noin 150. Kertausharjoituksia Täällä mennään ensimmäisen kerran ryhmän eteen ja punastutaan k u v a Terhi Pelkonen te k s t i timo kupiainen prikaatissa järjestetään vuodessa kymmenestä kahteenkymmeneen. Kokonaiskakkuna toiminnan pyörittämiseen kuluu vuodessa noin 18 miljoonaa euroa. Pääosa summasta jää maakuntaan ja siitä lohkeaa hankintoja ja toimintoja monelle toimialalle. Pelkät paikallisesti hankittavat polttopuut tekevät ostoina parisataatuhatta euroa vuodessa, eversti Hyvärinen huomauttaa. Myös ajoneuvojen kovan käytön mukanaan tuomat korjaamopalvelut ostetaan ulkopuolelta. Sitten ovat tietenkin rakennusprojektit, kuten tällä hetkellä käynnissä olevat urheilukentän kunnostustyöt. Myös meidän ajoittaisista juhlistamme on hyötyä yrityselämälle otamme catering-palvelut ihan tarkoituksellisesti ulkopuolelta. Elokuvatähtiä ja varusmiesten omaisia Yhteistyötä merkittävä alueellinen toimija tekee luonnollisesti moneen suuntaan. Viime aikoina siemen on kylvetty yhteisten intressien ja synergiapaikkojen löytämiseksi Joensuun yliopiston sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Mielenkiintoisin läheisistä kumppaneista on kuitenkin prikaatin naapurissa sijaitseva Suomen Filmiteollisuuden elokuvakylä, jossa kuvataan Satu Sadinkankaan ja Markku Pölösen johdolla mm. suuren suosion saavuttanutta Karjalan Kunnailla -tv-sarjaa. Yhteistyömme toimii erinomaisesti. Heillä on todella tiukat aikataulut, joita kelitkin osaltaan rajoittavat. Pyrimme sovittamaan aikataulujamme yhteensopiviksi ja joustamme puolin ja toisin. Jos kuvauksissa joudutaan oikein tiukan paikan eteen, olemme luvanneet hiljentää toimintamme pariksi tunniksi. Toisinpäin käännettynä naapuruus näkyy muun muassa niin, että Karjalan Kunnailla -sarjaan yhdelle roolihahmolle kirjoitettiin haulikkoharrastus, koska mikkiin tarttuu aika ajoin ammunnan ääniä radaltamme, eversti Hyvärinen kehuu loistavaa naapurisuhdetta. Vaikka varsinainen toimipiste katosikin Joensuusta sotilasläänin myötä, prikaati näkyy päivittäin myös maakunnan arjessa. Autokoululaiset, kantahenkilökunta ja varusmiehet pyörivät aktiivisesti katukuvassa. Omien tilaisuuksiensa lisäksi prikaati on mukana myös mm. Kolin Erämessuilla sekä Karjalan Messuilla. Viimeksi Varkauden valatapahtumassa oli paikalla yli henkeä. Kyllä maanpuolustus kiinnostaa muitakin kuin varusmiesten omaisia ja ystäviä. Prikaati on myös kasvattaja Varusmiehet aloittavat varusmiespalveluksensa Pohjois-Karjalan Prikaatissa keskimäärin 19-vuotiaana. Monelle armeija-aika näyttelee suurta roolia tulevaisuuteen liittyvien päätösten tekemisessä. Täällä on hyvää aikaa laittaa ajatukset järjestykseen, kun kaikki perustoiminnot ruoasta aktiviteetteihin hoidetaan talon puolesta, eversti Hyvärinen hymyilee. Seurantaa ei ole tehty, mutta oman kokemuksen pohjalta arvioisin, että kolmannes teillä olevista ammattikuskeista on saanut sotilasajoneuvokoulutuksen. Muita ammattiin kimmokkeen antavia varusmiesajan koulutuksia ovat muun muassa lääkintämiehen ja keittäjän tehtävät. Johtajakoulutuksessa varusmieskoulutuksessa tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus oppia elävillä harjoituskappaleilla. Johtamista voi lukea kirjoista ja opetella teoriassa, mutta oikeasti ihmisiä oppii johtamaan vasta aidon kokemuksen kautta. Täällä mennään ensimmäisen kerran joukon eteen ja punastutaan. Ja opitaan siitä tulevaisuutta varten. Upseeristo hakeutuu valmistauduttuaan suorittamaan harjoittelujakson valitsemassaan joukko-osastossa. Pohjois-Karjalan Prikaatiin haki viimeksi neljä kurssin kärkioppilasta. Kun kysyin miksi he halusivat meille, vastaus oli paikan hyvä henki, eversti Hyvärinen toteaa tyytyväisenä. Varusmiehille tekemässämme lähtökyselyssä toiminnallemme annettujen arvosanojen keskiarvo on yli neljä. Sen parempaa tulosta emme pysty saamaan, ilman että täytämme lomakkeet itse ja valvomme, ettei niihin tehdä muutoksia. Edellisen aukeaman kuva: Jarno Ahola. Kuva on otettu pohjois-karjalan prikaatissa järjestetyssä "Kuvanjuoksu" -valokuvauskilpailussa Joensuu Region

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Joensuun seutu. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Keskitä yhteydet. kasvun paikkaa. www.josek.fi

Joensuun seutu. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Keskitä yhteydet. kasvun paikkaa. www.josek.fi Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Keskitä yhteydet kasvun paikkaa. Investoi osaajiin Yhteyskeskusala kasvaa ja kehittyy. Osaajia ja koulutusta alan tarpeisiin tarjoaa Joensuun seutu,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia

Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia Fiblonilla on ainutlaatuinen tapa toimia Fiblonin tarina alkoi Pertti Ekbergin kellarista vuonna 1979. Reilut 30 vuotta myöhemmin olemme kansainvälinen yritys, jolla

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot