UBUNTU2013. etelä-afrikka-seura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UBUNTU2013. etelä-afrikka-seura"

Transkriptio

1 UBUNTU2013 suomi etelä-afrikka-seura 1

2 Tässä numerossa: Vietä Mandela-päivää! / Arja Alho... 3 Ubuntun uutishuone / koonnut Helvi Kolehmainen ja Arja Alho...4 Arja Alho Bodymap-taiteilijoiden uusi tuleminen / Helvi Kolehmainen...6 Mika ja Miriam / Arja Alho...8 Vietä Mandela-päivää! Yrittäjämme ja kumppanimme yhteisötyössä / Arja Alho...10 Francois ja Patson toivon lähettiläät / Mark Waller Maailman syvin rotuerottelu / Helvi Kolehmainen Luontomatkailua länsirannikolla / Päivi Brink Garden Route / Suvianna Hakalehto-Wainio...22 Vaihtoehto matkailun riemuun /Iikka Saunamäki Mangaung beyond the hype and sensation /Mark Waller Ikävä Etelä-Afrikkaan /Helvi Kolehmainen Paimenpojasta suurlähettilääksi /Pekka Peltola...30 Ubuntu on Suomi-Etelä-Afrikka-seuran jäsenlehti, joka ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Suomi-Etelä-Afrikka-seura ry PL Helsinki Tämän numeron päätoimittaja: Arja Alho Graafinen suunnittelu: Hilppa Hyrkäs Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, Jakobstad Kansi: Hilppa Hyrkäs YK on julistanut heinäkuun 18. päivän kansainväliseksi Nelson Mandela -päiväksi. Päivä on Mandelan syntymäpäivä. Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela käytti 67 vuotta elämästään ihmiskunnan hyväksi edistämällä rotujen välistä kanssakäymistä, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hänen panoksensa demokratian ja rauhan vahvistamiseksi on vertaansa vailla. Saavutus on mykistävä mieheltä, joka vietti neljännesvuosisadan elämästään vankeudessa. Nelson Mandela-päivän ajatuksena on, että meistä jokainen voi kunnioittaa hänen elämäntyötään osallistumalla 67 minuutin ajan omissa yhteisöissämme tehtävään työhön. Se voi olla vapaaehtoistyötä sairaaloissa tai vanhustenhuollon laitoksissa. Se voi olla ympäristön parantamista. Se voi olla lasten leikittämistä, kirjan lukemista tai ostoskassien kantamista. Se voi olla ihan mitä tahansa hyödyllistä ja iloa tuottavaa toisen ihmisen palvelemista. Lahjan Nelson Mandelalle ja omalle yhteisölle voi antaa ilman mitään keskitettyä organisointia. Jokainen voi ottaa yhteyttä vaikkapa oman kunnan vanhainkotiin vapaaehtoistyön tekemiseksi. Mandela-päivän hienous on sen itseohjautuvuudessa. Mandelan perintö pitää edelleen Etelä-Afrikkaa koossa, vaikka köyhyyden vähentämisessä on edetty tuskallisen hitaasti. ANC- puolueena ei ole kyennyt pitämään hallintoa hyvänä ja korruptoitumattomana, mikä on purkautunut pettymyksenä ja uusien puolueiden perustamisena. Mutta silti toivoa ei ole menetetty eikä yhteiskunnan kehittämisen kunnianhimotasoa madallettu. Demokratia toimii sittenkin. Myös Suomi-Etelä-Afrikka-seuran mikroyrittäjyyden edistämishankkeesta on kasvanut merkittävä yhteisöllisyyttä tukeva projekti siellä missä kumppanijärjestömme toimivat. Parhaimmillaan se on hyvin monipuolista verkottumista ja yrittäjiemme sosiaalisen pääoman kasvattamista. Kun hankkeemme alkuvuosina kyse oli mustien townshipien köyhien tukemisesta yrittäjyyteen ja samalla heidän toimeentulonsa turvaamiseen, nyt yrittäjämme jo muodostavat yhteisöjä, jotka verkottuvat paikallisiin bisnesyhteisöihin ja jakavat hyviä käytäntöjään muille. Hidas tie epävirallisesta taloudesta viralliseen on alkanut rakentua. Toivottavasti vielä jonain päivänä keräämämme tietopankki yrittäjien koulutus- ja mentorointikokemuksista hyödyttää niin paikallisten kuin muidenkin viranomaisten työtä ja suunnittelua sosiaalisen kehityksen aikaansaamiseksi. Syksyllä teemme yhteenvetoa projektivuosiemme kokemuksista julkaisun muodossa. Järjestämme seminaareja niin Suomessa kuin Etelä-Afrikkassa. Mutta vielä on ponnisteltava omarahoitusosuuden kartuttamiseksi. Toivon tähän urakkaan apua jokaiselta seuramme jäseneltä. Kun kaikkien kontaktit pannaan yhteen, uskon meidän saavan hankkeen kunnialliseen päätökseen siitäkin huolimatta, että niin yrityksillä kuin yhteisöillä on taloudessaan tiukat ajat. Seuramme on tavattoman kiitollinen kaikille työtämme jo tukeneille. Sitten onkin aika miettiä mitä seuraavaksi! Ubuntu haluaa tällä kertaa jakaa kokemuksiaan huikaisevasta Etelä-Afrikasta maana. Matkailun kasvaessa on hyvä tietää retkeilyreiteistä, museoista ja etelä-afrikkalaisten arjesta myös townshipeissä. Viininmaistelu, golf ja safarit ovat toki ikimuistoisia mutta niin ovat myös Etelä-Afrikan luonto, kasvillisuus ja eläinlajien monimuotoisuus. Etelä-Afrikan lumo syntyy valosta, väreistä ja kaikkia aisteja hivelevistä elämyksistä. Kannattaa käydä kirkossa ja kokea kuinka laulamisen ja ylistämisen riemu tarttuu. Kannattaa yöpyä pienissä ja viehättävissä bed and breakfastpaikoissa. Voi olla, että jotain niistä ylläpitää hankkeemme yrittäjä. Kannattaa käydä kierrätyskaupoissa ja löytää tuomiseksi vaikkapa jätepapereista taituroitu kaulakoru. Kannattaa mennä Kayamandin Amazink-esitykseen. Afrikkalaisen illallisen lomassa siellä nimittäin kuulee musiikkiesityksiä, jotka vetävät vertoja parhaille afroamerikkalaisille taiteilijoille. Apartheid-museossa puolestaan voi nähdä ja kokea miten tähän päivään on tultu. Työllä ja taistelulla, ilolla ja sitoutumisella! Kirjoittaja on Suomi-Etelä-Afrikka-seuran puheenjohtaja ja Ydin-lehden päätoimittaja. 2 3

3 Ubuntun uutishuone Etelä-Afrikka on suosittu matkailumaa Etelä-Afrikassa kävi yli yhdeksän miljoonaa matkailijaa viime vuonna. Kasvu oli yli kymmenen prosenttia, puolet enemmän kuin keskimäärin koko maailmassa. Turistit kuluttivat lähes 80 miljardia randia Etelä-Afrikassa ollessaan. Suosituimmat matkailukohteet ovat Krugerin eläinpuisto, Pöytävuori ja Kirstenboschin puutarhat Kapkaupungissa sekä Hyväntoivon niemi. Eniten matkailijoita tuli Englannista, Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Ranskasta. Kiinalaisten, intialaisten, brasilialaisten ja australialaisten turistien määrä nousi merkittävästi. Matkailu on yksi tärkeimmistä työpaikkoja lisäävistä elinkeinoista Etelä-Afrikassa. Presidentti Jacob Zuman mielestä matkailukeskuksen perustaminen vuonna 2009, maan näyttävä ulkopolitiikka ja suurten kansainvälisten konferenssien menestyksellinen järjestäminen ovat tärkeimmät tekijät turismin nousussa. Ubuntun 2013 antaa vihjeitä Etelä-Afrikkaan matkaaville niin maan historian ymmärtämiseksi kuin kiinnostavien reittien löytämiseksi! Suomi-Etelä-Afrikka seura on mukana myös vuotuisilla Matkailumessuilla. Kaksi uutta puoluetta Etelä-Afrikkaan Etelä-Afrikan yli 200 poliittisen puolueen joukkoon on syntymässä kaksi uutta puoluetta. Tohtori Mamphela Ramphele on perustanut keskustelufoorumin, Agangin (uuden rakentaminen), joka tähtää puolueen perustamiseen kesällä. Tohtori Mamphela Ramphele on luvuilta lähtien ollut tunnettu kansalaisaktivisti. Hän loi yhdessä elämänkumppaninsa Steve Bikon kanssa Black Consciousnessliikkeen (Musta tietoisuus) merkittäväksi vastarintaliikkeeksi apartheidin aikana. Lääkäriksi opiskellut Ramphele eli vuonna 1977 tapahtuneen Bikon murhan jälkeen vuosikausia eristettynä maaseudulla. Sinä aikana hän mm. perusti klinikoita, keittiön köyhille, opasti naisia tekemään käsitöitä ja viljelemään vihanneksia. Myöhemmin Ramphelesta tuli mm. Cape Townin yliopiston varakansleri, yksi Maailmanpankin johtajista sekä lukuisten eteläafrikkalaisten yritysten hallituksen jäsen ja Gold Fields-yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Näistä tehtävistä hän on nyt eronnut. Agang on keskustelufoorumi, johon perustaja kutsuu ihmisiä ruohonjuuritasolta eliitin huipulle keskustelemaan. Ramphele arvostelee voimakkaasti ANC:n hallintoa, jota hän pitää omaa etuaan ajavien ihmisten puolueena. Korkea työttömyys, heikko koulutustaso, ANC:n johdon tiiviit yhteydet Etelä-Afrikan yritysmaailmaan ja laaja korruptio ovat keskeisiä syitä perustaa uusi puolue, joka panee Etelä-Afrikan omien, henkilökohtaisten etujen edelle, sanoo Ramphele. Ramphelen politiikan tavoitteena on olla silta oman ikäluokkansa ja nuorten välillä. Väestöstä yli 65 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Suuri osa, noin 30 prosenttia nuorista on vailla polittista kotia, mikä käytännössä tarkoittaa äänestämättä jättämistä. Tähän ryhmään ja keskiluokkaan Ramphele tähtää.keskustelujen tuloksena luodaan puolueohjelma ja puolue perustetaan kesällä. The Workers and Socialist Party syntyi viimevuotisten kaivoslakkojen raunioille. Poliisi ampui 34 lakkolaista Marikanassa ja viikkoa myöhemmin kuoli kymmenen lakkolaista Lonminin kaivoksilla. Työläisten ja sosialistien puolueen takana ovat kaivosalan lakkolaiset, mutta ennen uuden puolueen perustamista keskusteltiin yhteisöjen, nuorten ja laajasti vasemmistolaisesti ajattelevien ryhmien kanssa. Perustajat uskovat työläisten tukevan uutta puoluetta ja tavoittelee kampanjassaan miljoonan tukijan allekirjoitusta. Myös tämä puolue arvostelee voimakkaasti ANC:ta ja sanoo hallituksen brutaalin luonteen paljastuneen Marikanan tappojen yhteydessä. Puolueelle valitaan johto kesän puoluekokouksessa. Etelä-Afrikan kommunistinen puolue ja ANC kilpailevat tulevissa vaaleissa samoista äänistä kuin uusi työläisten puolue. Oppositio yhteistyöhön Etelä-Afrikan oppositiopuolueet ovat käyneet keskusteluja tulevasta parlamenttivaaliyhteistyöstä Demokraattisen allianssin johdolla. Vaalit pidetään vuoden kuluttua. Mm. Congress of People, viime vaaleissa yli seitsämän prosentin kannatuksen saanut puolue ja Agang ovat mukana keskusteluissa. Mamphela Ramphelelle sanotaan olevan tarjolla keskeinen rooli puolueiden yhteistyössä. Julius Malema oikeuteen korruptiosta Entinen ANC:n nuorisojärjestön johtaja Julius Malema on menettänyt paitsi poliittisen asemansa myös omaisuutensa. Hänen omaisuutensa on huutokaupattu 16 miljoonan verorästien vuoksi. Tosin osan omaisuuttaan hän on onnistunut piilottamaan ennen kuin valtio pääsi siihen käsiksi. Kesäkuussa alkaa oikeudenkäynti Malemaa ja hänen yhtiökumppaneitaan vastaan Polokwanen korkeimmassa oikeudessa. Malemaa syytetään korruptiosta, petoksesta, rahanpesusta ja kiristyksestä. Hän on vapaalla jalalla randin (noin euron) takuita vastaan. ANC:n nuorisojärjestö itsenäisenä organisaationa on lakkautettu. ANC on nimennyt mieleisensä komitean pohtimaan nuorisojärjestön tilannetta ja asemaa emojärjestön alaisuudessa. BRICS ja uusi kehityspankki BRICS-maat kokoontuivat Brasiliassa tämän vuoden maaliskuun lopulla omaan huippukokoukseensa. Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma vahvisti, että kehittyvät talousmahdit, nk. BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka), suunnittelevat oman kehityspankin perustamista Kehityspankki täyttäisi länsimaitten hallitsemien Maailman Pankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston rahoitustoiminnan jättämää aukkoa erityisesti kehittyvien talousmahtien infrastruktuurihankkeiden rahoituksessa. Samoin maat aikovat kehittää yhteistä neuvostoa, jonka tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa maitten välistä kauppaa ja investointeja. BRICS-maat ovat päättäneet sijoittaa myös 100 miljardia dollaria vararahastoon, joka tehtävä on helpottaa mahdollisia likviditeettiongelmia ja turvata rahoituksen turvallisuus globaalitalouden epävarmuudessa. Tulevia tapahtumia Suomi-Etelä-Afrikka-seura on mukana Maailma kylässä-tapahtumassa Seuran vuosikokous pidetään lauantaina 25. alkaen klo 14 Kulttuurikeskus Caisassa. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Nyt voi yhdistää niin Maailma kylässä-tapahtuman kuin piipahtamisen vuosikokouksessa! Myös Maailman kirjat-teltassa on tapahtuman aikana kiinnostavia keskusteluja ja esillä eri kustantajien julkaisutoimintaa. Kesäkuussa vietetään Lähetysjuhlia. Niiden yhteydessä pidetään Alppilafoorumi, jossa on radikaali vieraanvaraisuusilta perjantaina, erilaisia työpajoja ja seminaareja paperittomien ihmisten puuttuvista oikeuksista. Heinäkuun 18. päivä on Nelson Mandela-päivä. Vapaaehtoistyötä 67 minuuttia! Syksyllä pidetään mikroyrittäjyyden edistämishankkeemme perinteinen pohjoinenetelä-dialogia edistävä seminaarimme. Tällä kertaa se on myös monivuotisen hankkeemme päätösseminaari. Seminaari pidetään Suomen Yrittäjissä, Mannerheimintie 76 A. Ubuntu onnittelee Pertti Alajaa! Etelä-Afrikassa pidettyjen jalkapallon MM-kisojen turnausjohtaja Pertti Alaja on nyt myös Suomen Palloliiton puheenjohtaja. 4 5

4 teksti: Helvi Kolehmainen, maalaus: Thozama Ndevu Bodymap-taiteilijoiden uusi tuleminen Kymmenen vuotta sitten Kapkaupungin Khayelitshan townshipissä syntyi Bambananiryhmä, johon kuului yksitoista aidsia sairastavaa naista ja miestä. Yhteistyössä Kapkaupungin yliopiston kanssa ryhmä kävi läpi projektin, jonka tuloksena syntyivät body mapit, ruumiin kuvat, jotka kuvasivat sairauden aiheuttamia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Projektin synnyttämästä näyttelystä tuli menestys. Näyttely on kiertänyt Suomessakin useilla paikkakunnilla. Nyt ryhmän kuusi jäsentä on jälleen ryhtynyt taiteilijoiksi. Alkusysäyksen antoi englantilainen taiteilija Rachel Gadsden, itsekin vammainen, joka näki Englannissa Bodymap-näyttelyn ja matkusti Etelä-Afrikkaan. Hän perusti- Unlimited Global Alchemi Projectin ja alkoi opettaa Bambanani-ryhmän jäseniä. Innostava opetus johti viime vuonna ensimmäiseen taidenäyttelyyn Kapkaupungissa. Viime kesänä ryhmän työt olivat esillä Cambridgessa ja edustivat Afrikkaa Lontoon paralympialaisten yhteydessä pidetyssä vammaisten kulttuuritapahtumassa. Kymmenen vuoden takaisesta vaiheesta on edetty pitkälle. Ruumiin kuvat kuvasivat epätoivoa, purkautumistietä näköalattomasta tulevaisuuden odotuksesta. Etelä-Afrikan aids-politiikka kuitenkin onneksi muuttui 2000-luvun alussa. Maassa alettiin jakaa ARV-lääkkeitä, jotka eivät sairautta paranna, mutta antavat toivoa parhaimmillaan pitkästäkin iästä. Vaikuttavat Lontoon kokemukset Lontooseen lähetetyt kuvat edustavat toisenlaista, tulevaisuuden maailmaa. Ryhmän vetäjä Nondumiso Hlwele ja Thobani Ncapai kävivät kesäkuussa avaamassa Cambridgen näyttelyn ja elokuussa Lontooseen lähti mukaan vielä Bongiwe Mba. Englannissa ryhmä kiersi gallerioita, tapasi sekä englantilaisia että muista maista tulleita taiteilijoita ja opiskeli koko ajan. Thobani Ncapai sanoo suoraan, ettei hän erityisesti uskonut projektin onnistumiseen, kun se puolisentoista vuotta sitten aloitti. Nyt hän on täydellisesti muuttanut mielensä. Hän on ylpeä edistymisestään ja hän on havainnut projektin ansiosta, että ihmistä arvostetaan hänen vammaisuudestaan huolimatta. Poikaansa ja veljentytärtään kasvattava Thobani ohjaa tällä hetkellä muita HIVpotilaita terveelliseen elämäntapaan, tukee samassa asemassa olevia ihmisiä ja opastaa heitä uskomaan itseensä. Projektin jäsenet ovat saaneet taiteen kautta ystäviä ja kokemusta. Thobani tuntee, että nyt heillä on ääni, tieto ja kyky toimia oman asiansa edustajina. Bongive Mballe uusi projekti on antanut mahdollisuuden matkustaa ja tulla taiteen kautta tunnetuksi myös maailmalla. Lontoossa hän havaitsi, että vaikka ihmiset ovat erivärisiä, puhuvat erilaisia kieliä, syövät erilaista ruokaa ja edustavat erilaisia kulttuureja, taiteen kautta ihmiset ovat tasavertaisia. Taide on tapa kommunikoida. Projekti on antanut Bongivelle uuden kyvyn ja elämänuskon. Hän näkee oman vammansa paremmin, mutta on myös oppinut käyttämään kykyjään ja mahdollisuuksiaan uudella tavalla. Rachel Gadsden on ollut hyvä esimerkki vammojen voittamisessa. Etelä-Afrikka tarvitsee Ubuntua Uskonnollinen Nondumiso Hlwele kokee, että oli tarkoitus, että Rachel Gadsden löysi heidän Bodymap-näyttelynsä. Kun Rachel kertoo löydöstään, hän kertoo siitä kuin rakkaustarinasta. Rachelin merkitys Bambanini-ryhmän kehityksessä on Nondumison mukaan ollut ratkaiseva. Nondumiso näkee sairastumisessaan yllättäen myös myönteisiä asioita. Aidsin kanssa eläminen on vaikeaa, mutta se on ollut opettavainen kokemus kaikille ryhmän jäsenille ja antanut heille uusia mahdollisuuksia. Nondumiso sanoo olevansa ylpeä ja etuoikeutettu ollessaan osa ryhmää ja lähellä sellaista taiteilijaa kuin Rachel. Unlimited Global Alchemy-projekti on rohkaissut Bambanini-ryhmää puhumaan HIV- ja aids-potilaiden puolesta Etelä- Afrikassa. Se on antanut itseluottamusta ja tunteen, että he ovat tulleet kuulluksi ja heitä on tuettu ja rakastettu. Ryhmälle heidän työnsä yhteisössä merkitsee Ubuntun paluuta. Etelä-Afrikka tarvitsee humaanisuutta, ystävällisyyttä ja rakkautta, jotta myös poikkeavat ihmiset yhteisössä hyväksytään. Bambanani-ryhmän uusiakin töitä on mahdollisuus ostaa. Kirjoittaja Helvi Kolehmainen kävi tapaamassa taiteilijoita Khayelitsassa

5 teksti: Arja Alho, kuva: Topi Laiti Mika ja Miriam Mama Africa on Mirian Makebasta kertova elämänkertadokumentti, joka sai ensi-iltansa vuonna Berliinin filmifestivaaleilla se sai yleisöpalkinnon. Vuonna 2012 dokumentti palkittiin juryn erikoispalkinnolla The Pan African Film Festivaaleilla Los Angelesissa. Kaurismäen pitkä elokuva Tie Pohjoiseen tuli ensi-iltaan 2012, jossa kuvataan isän ja pojan suhdetta. Kaurismäki on ollut tuottajana myös jalkapalloilija Jari Litmasesta tehdyssä dokumentissa. Valmisteilla on historiallinen elokuva Ruotsin kuningattaresta Kristiinasta. Mama Africa on saatavana dvd:nä. Miriam Makeba ( ) oli eteläafrikkalainen laulaja ja ihmisoikeustaistelija. Suomalainen elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki (s.1955) on Makeba-fani. Eipä siis ihme, että juuri hän teki dokumentin Mama Africa. Kaurismäkeä on aina kiinnostanut kuvataide, arkkitehtuuri ja musiikki. Hän soitti nuoruudessaan rumpuja. Harrastusmielessä hän istahtaa vieläkin tomien ja virveleiden ääreen. Mutta lukioaikana 8-milliset elokuvakomediat kiinnostivat, joita hän teki yhdessä koulukavereidensa kanssa. Elokuvakerhossa sitten kasvoi tietoisuus, että joku tekee kameran takana ratkaisuja ja että siitä syntyy valkokankaan lumo ja liikkuvan kuvan magia. Mutta Kuusankoskella Kaurismäen ensimmäinen ajatus ei ollut, että ryhdynpä elokuvaohjaajaksi. Niin kuitenkin kävi. Opiskeluaikana Münchenissä katsoin valtavasti elokuvia, tuhat vuodessa. Magia kuitenkin väheni kun aloin itse tehdä elokuvia. Pienten lasten isänä tulee nykyään katsottua lasten kanssa enemmän piirrettyjä. Mutta otan kyllä mielelläni vastaan silloin tällöin elokuvafestivaalien jury-tehtäviä. Silloin pääsen katsomaan elokuvia, mitä en muutoin vapaa-ajallani tee. Sodankylän elokuvafestivaali muuten tuli aikanaan perustettua (1986) siksi, että yleensä festivaaleja pidettiin hienoissa hotelleissa maailman metropoleissa. Ei niissä edes nähnyt elokuvaohjaajia. Sodankylään eivät tule muut kuin ne, jotka ovat elokuvasta kiinnostuneita. Siksi kai se on vielä hengissä. Kaurismäki on asunut 1990-luvulta asti Brasiliassa. Matkustaminen kameran kanssa on ollut hänestä kiehtovaa. Siinä pääsee pintaa syvemmälle. Kaurismäki arvostaa perheen ohella erityisesti luontoa, joka näkyy hänen Amazon-elokuvassaan mutta on ollut läsnä teemana jo Arvottomista lähtien. Juuret Suomeen ovat Kaurismäelle tärkeät. Brasiliasta käsin Suomi on alkanut näyttää eksoottiselta. Minua kiinnostaa maailma ja erilaiset kulttuurit. Brasiliassa musiikilla on itsestään selvä osuus. On vaikea kuvitella sitä edes ilman musiikkia. Brasiliaan on tultu Euroopasta ja Afrikasta. Musiikki on ollut eräänlainen henkiinjäämisen rituaali ja tukenut tulijoiden identiteettiä. Asuin aiemmin Riossa, nyt Salvadorin kaupungissa. Se on itse asiassa suurin afrikkalainen kaupunki Afrikan ulkopuolella. Kuvan rytmitys musiikkiin onnistuu Kaurismäeltä erinomaisesti. Brasilialaisia musiikkidokumentteja, esimerkiksi Brasileirinho, häntä pyydettiin tekemään myös siksi, että etäältä katsominen nähtiin eduksi. Ehkäpä juuri siksi Arte-kanava lähestyi elokuvaohjaajaa Makeba-dokumentin tekemiseksi. He eivät tienneet, että olen suuri Makeban fani. Pata Pata on soinut levylautasellani, olen kerännyt hänen levyjään ja seurannut muutenkin hänen uraansa. Olin juuri ajatellut, että pitää vähentää matkustamista. Mietin, että mikä olisi sellainen paikka, johon kuitenkin vielä haluaisin tutustua syvemmin. Afrikka mantereena kiehtoi ja sitten viikon sisään tuli soitto ja minua pyydettiin Makeba-dokumentin tekijäksi. Kaurismäki suostui ilomielin. Makeban henkilökuva rakentuu hienosti paitsi arkistomateriaalille myös omaisten ja muusikkoystävien muisteluille. Kaurismäkeä innoitti myös Makeban poliittinen aktivismi. Maailmaa voi ja pitää muuttaa. Makeba kuoli kesken dokumentin teon eikä Kaurismäki päässyt haastattelemaan häntä. On vaikea yhdistää taiteen tekeminen ja poliittinen sanoma. Makeba onnistui tässä. Hän yhdisti taiteessaan poliittisen sanoman hyvin totuudenmukaisesti hienovaraisella ja puhuttelevalla tavalla. Omakohtaisuus ja itse koettu on Makeban vahvuus. Yleensä jompikumpi kärsii, taide tai poliittinen viesti. Elokuvassakaan ei saa olla liian julistava tai ainakin niin on vaikea tehdä hyvää elokuvaa. Hyvän elokuvan pitää minusta olla viihdyttävä. Kun viihde on tehty hyvin, on se taidetta. Pidän enemmän sellaisesta elokuvasta, joka saa nauramaan sen sijaan että se naturalistisuudessaan ahdistaa. Taiteen tehtävä on olla kohottavaa. Että se antaa enemmän kuin ottaa. Huttuosasto rimanalituksineen kyllä tarjoaa viihdettä kansalle, joka ei anna. Aikaa kestävän takana on kuitenkin aina laatu. Nuorempana en ehtinyt pysähtyä ajattelemaan. Siinä mielessä en ole rauhoittunut, että teen nykyään enemmän elokuvia kuin ennen. Mutta arvoja ja painotuksia voi panna uusiksi. Ihmisen pitää muuttua, pitää kasvaa. 8 9

6 Kayamandissa järjestettiin SEED ja SOS-seminaari loppusyksystä 2012, jonka tarkoituksena oli saada paikallisia bisnestahoja kiinnostumaan yhteisön hyväksi tehtävästä työstä. Seminaarin osallistui noin 60 paikallista toimijaa. Mukana olivat myös Veli-Matti Lamppu Suomen yrittäjistä ja Sirpa ja Matti Paasila sekä seuramme yhteistyökumppanit. teksti: Arja Alho kuvat: Veli-Matti Lamppu SOS tarkoittaa yhteisön vahvistamista, Strengthen Our Society. SEED puolestaan on Stellenboschissa toimivan kumppanimme (GSDT) yrittäjyyden koulutus- ja mentorointiohjelma. Yhteisöseminaarin pääpuhuja oli tohtori Paul Cluver, joka on paitsi neurokirurgi myös tunnettu viinin tuottaja. Hän on myös merkittävä ekologisen tuotannon puolestapuhuja. Cluverin mielestä reilua kauppaa ei edistetä säälillä. Ihmiset tukevat reilua kauppaa kestävästi vain, jos tuotteet ovat hyviä. Seminaarissa esiteltiin myös Etelä-Afrikan hallituksen uudistamaa Broad Black Economic Empowerment-pisteytystä. Järjestelmä antaa etua yrityksille, jotka ovat siinä mukana. Myös Etelä-Afrikassa toimivat suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää ohjelmaa saamalla pisteitä yhteisöissä tehtävästä työstä ja saada näin suosituimmuusasemaa Etelä-Afrikan markkinoilla. Matkailuyrittäjä John Minnaar kertoi vertauksen avulla miten seuramme mikroyrittäjyyshankkeen koulutus- ja mentorointitoiminta ovat olleet ratkaisevia hänen yrityksensä menestyksen kannalta. Nyt osaan uida. Aiemmin olin pelastusrenkaan varassa. Seminaariosallistujat olivat kiinnostuneita kuulemaan myös suomalaisesta yrittäjäkoulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistyötä ja Suomen kilpailukyvystä, joista kertoivat sekä Veli-Matti Lamppu, Matti Paasila että Arja Alho. Mikroyrittäjyys palvelee yhteisöä Lucky Pointin pistekauppa. Yrittäjämme ja kumppanimme yhteistyössä Mikroyrittäjyyshankkeemme on integroitunut hyvin osaksi ElginLearning Foundationin (ELF) toimintoja. Eräs esimerkki on paikallisten yrittäjien business forum. Hankkeessamme koulutettu Estelle kertoi perustaneensa palvelupisteen yrittäjille, Grabow Business Junction. Se auttaa ihmisiä paitsi työnhaussa mutta tukee myös yrittäjiä rekisteröitymisessä, yhteistyökumppaneiden löytämisessä, markkinoinnissa, käytännön asioiden hoitamisessa kuten postituksissa ja puhelinyhteyksissä. Kun kysyimme millaisiin kysymyksiin business forumissa törmää useimmiten, Estelle arveli suurimman haasteen olevan sen, kuinka yrittäjät kasvavat henkisesti yrittäjyyden vaatimalle tasolle. Yrittäjäkoulutuksellamme ja mentoroinnilla on mielenkiintoinen yhteys kierrätykseen ja up-cycling-toimintaan. Up-cycling tarkoittaa, että kierrätysmateriaaleista tehdään uusia tuotteita. Edellisessä Ubuntussa kerroimme Michaelista, joka valmistaa lasten leikkipuistovälineitä. Hän yhdessä liikekumppaninsa Louisin kanssa ovat saaneet apua paikalliselta eläköityneeltä pankinjohtajalta jolla kädentaidot ovat verissä apua uusien tuotteiden tekemisessä. He valmistavat leikkivälineiden ohella vanhoista viinitynnyreistä huonekaluja ja kynttilänpidikkeitä. Hankkeemme on poikinut muitakin kierrätykseen liittyviä ideoita. Lucky Pointin yrittäjäperhe on saanut koulutuksensa kauttamme. He kertoivat siitä olleen apua oman elämän hallinnan kannalta - ja se taas hyödyttää heitä joka hetki. Lucky Point on kierrätysmateriaalin keruupaikka mutta myös kauppa, josta voi ostaa pisteillä. Kun lapset tuovat vaikkapa muovipulloja keräyspisteeseen, he samalla ansaitsevat pisteitä. Pisteillä voi ostaa perjantaisin kaupasta kunnostettuja kierrätystuotteita kuten lastenvaatteita ja leluja. Lapset voivat varata itselleen esimerkiksi kengät, joita pidetään heille varattuina niin kauan kun tarvittavat pisteet on saatu kerätyksi kokoon. Tapasimme myös Cosmon, joka on perustanut koulutusyrityksen Cosmo s Training Business. Se tarjoaa paikallisille viljelijöille tietotaitoa viidellä kielellä. Mentorointikeskustelussa häntä ohjattiin olemaan alihankkija isommalle maatalouskoulutusta tarjoavalle firmalle. Cosmo hallitsee paikallisia kieliä mitä taas toisen firman kouluttajat eivät. Dwayne puolestaan toimii turvallisuusalalla. Oltuaan pitkään vartiointiliikkeen palkkalistoilla, hän päätti vihdoin perustaa oman turvayrityksen. Suurin ratkaistava ongelma on oma auto. Hän vuokraa nyt pakettiautoa 4000 randin kuukausivuokralla, joka on kallis ratkaisu. Mentorointikeskustelussa tuli esille ELF:n mahdollisuudet tukea häntä auton ostamisessa edullisella lainalla. Sosiaalinen vastuu Pitkäaikainen xhosan-kielinen kouluttajamme Malipulangwa on ottanut vastuulleen Thembalitsa- säätiön uuden koulutustilan hallinnoimisen ja atk-koulutuksen pyörittämisen. Uusi tila sijaitsee Kapkaupungin Crossroadin topwnshipin ulkopuolella olevalla teollisuusalueella, jossa on suuri juna-, bussi- ja taksiasema. Ihmisiä on tulossa ja menossa kaiken aikaa. Koulutuksemme on herättänyt suurta kiinnostusta koska sitä järjestää sosiaalisesti vastuullinen säätiö. Se on laadun tae. Thembalitsalla kuten muillakin yhteistyökumppaneillamme on paljon myös muuta yhteisöä palvelevia toimintoja. School of Hope on esimerkiksi tarkoitettu koulunsa keskeyttäneille nuorille. Koulupudokkailla on erilaisia taustoja: rikoksia, huumeongelmia mutta myös perhesyitä. Tapasimme Faithin, joka haaveilee rehtorin työstä. Hänestä tuli koulupudokas siksi, että joutui pitämään huolta isoäidistään ja sisaruksistaan. Kun hän sitten palasi kouluun ja oli muita oppilaita kolme vuotta vanhempi, hän ei enää viihtynyt koulussa. School of Hopessa hän kuitenkin suoritti 12-vuotisen koulun opinnot loppuun ja toimii nyt opettajana. Kayamandin yhteisöseminaari koolla lokakuussa

7 Teksti ja kuvat: Suvianna Hakalehto-Wainio Francois ja Patson toivon lähettiläät Istun vieraittemme välissä Tuomasmessussa. Taize-musiikki täyttää Agricolan kirkon. On Patson Musabayanan ja Francois Heunisin viimeinen ilta Helsingissä ja heidän toivomuksestaan jo kolmas jumalanpalvelus. Molemmille miehille usko on tärkeä ja jokapäiväinen asia, kuten monille Etelä-Afrikassa asuville. Aiemmin sunnuntaina Francois on jo ehtinyt kertoa Itäkeskuksessa Matteuksen kirkon seurakuntaväelle työstään köyhien yrittäjiksi tähtäävien eteläafrikkalaisten kouluttajana. Kirkkokahveilla syntyi vilkasta keskustelua siitä, kuinka pienellä rahallisella panostuksella voi vaikuttaa hyvin kauaskantoisesti köyhien eteläafrikkalaisten elämään. Yrittäjyys Etelä- Afrikassa voi olla huomattavasti pienimuotoisempaa verrattuna suomalaiseen yrittäjyyteen. Köyhän, eteläafrikkalaisen tavoitteena ei ole rikastua vaan hankkia perustoimeentuloa itselleen ja perheellensä. Pappina yli kaksikymmentä vuotta työskennellyt Francois syntyi Kimberleyn timanttikaivoskaupungissa, josta hän muutti kouluikäisenä Stellenboschiin. Francois asuu perheineen Kapkaupungin alueeseen kuuluvassa Somerset Westin kaupunginosassa, Western Capen alueella. Täällä toimii SEASin partneriorganisaatio, Thembalitsha Foundation. Patson varttui Hararessa, Zimbabwessa. Hän on naimisissa ja kahden tytön isä. Zimbabwelaiset ovat Etelä-Afrikan isoin siirtolaisryhmä, heitä on maassa arviolta 1,5 miljoonaa. Patson on kiitollinen Thembalitshalle, joka tarjosi hänelle töitä kouluttajana muukalaisvihan ollessa pahimmillaan. Xenofobia lisääntyi Etelä-Afrikassa apartheidin virallisen päättymisen jälkeen. Francois ja Patson ovat silmin nähden innostuneita työstään Thembalitshassa. Järjestön tarkoituksena on valaa tulevaisuuden toivoa köyhien ihmisten elämään. Thembalitsha tarkoittaakin toivoa xhosan kielellä. Rakastan työtäni. Nautin siitä, että voin vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämään, Patson kertoo. Francois aloitti Thembalitshan projektivastaavana ja kouluttajana neljä vuotta sitten. Minulle on aina ollut tärkeää työskennellä köyhyyden vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Miehet toteavat Thembalitshan toimintamahdollisuuksien riippuvan täysin sen saamasta rahoituksesta ja partnereista. Afrikkalaiset lahjoittajat väsyvät usein köyhien jatkuvaan avustamiseen. Niinpä eurooppalaiset partnerit ovat erittäin merkityksellisiä, kertoo Francois. Köyhyyden, surun ja kurjuuden kohtaaminen on Thembalitshassa työskentelevien arkipäivää. Miten Francois ja Patson viettävät vapaa-aikansa henkisesti rankan työnsä vastapainoksi? Patsonin harrastukset ovat tyypillisiä eteläafrikkalaisen miehen rentoutumistapoja: kalastus ja jalkapallo. Francois harrastaa pitkänmatkanjuoksua ja klassista musiikkia. Parhaillaan Francois opettelee soittamaan selloa. Keskustelimme vieraiden kanssa tuntikausia Etelä-Afrikan yhteiskunnallisesta ja poliittisesta tilanteesta. Patsonin mukaan Etelä-Afrikan polttavin ongelma on epävarmuus tulevaisuudesta. Leena Märsylä, Francois Heunis ja Patson Musabayana Se johtuu heikosta poliittisesta johtajuudesta. Ihmiset ovat menettäneet uskonsa ja luottamuksensa hallitukseen. Francois näkee maansa suurimpana haasteena sosioekonomisen kuilun rikkaiden ja köyhien välillä. Kuilua on vaikea kuroa umpeen, elleivät työnantajat ole valmiita maksamaan nykyistä korkeampia palkkoja ja elleivät työntekijät opi työskentelemään ahkerammin ja tuottavammin. Mitä asioita vieraamme toivoisivat, jos heillä olisi mahdollisuus toteuttaa kolme asiaa Etelä-Afrikassa? Listalla ovat rikollisuuden vähentyminen, voimakas ja uskonnollinen johtajuus sekä sarvikuonojen salametsästyksen päättyminen. Kun pyydän kertomaan, mitkä asiat Suomen vierailulta jäivät mahdollisesti ihmetyttämään, Francois mainitsee suomalaisten lainkuuliaisuuden. Oli ihmeellistä, että jalankulkijat noudattivat liikennevaloja jopa silloin, kun autoja ei ajanut ohi. Yleinen turvallisuus katukuvassa oli myös eteläafrikkalaisesta näkökulmasta varsin merkille pantavaa. Patsonin yllätti suomalaisten vaitonaisuus ja rauhallisuus, mutta myös heidän ystävällisyytensä. Hämmästyttävintä oli kuitenkin köyhyyden puuttuminen katukuvasta. Olin myös yllättynyt, että suurlähettiläs ja muut tärkeät ihmiset istuivat tavallisten ihmisten kanssa esimerkiksi torikahvilla. Leikkimielisesti vieraamme toteavat olleensa hieman järkyttyneitä kuultuaan, että he olivat eräänä iltana syöneet joulupukin poroa. Lopuksi kysyn vierailtamme matkailuvinkkejä Etelä-Afrikan matkaa suunnittelevia lukijoita varten. Francois suosittelee tutustumaan Karoon alueeseen, joka on avaruudessaan, hiljaisuudessaan ja karuudessaan koskettava. Kanoottiretki Orange-joella ja yöpyminen tähtitaivaan alla ovat Karoon alueella must. Patson kehottaa tutustumaan kotiseutuunsa Kapkaupunkiin ympäristöineen. Jokaisen matkailijan tulisi nähdä Pöytävuori, Robben Island ja Stellenboschin viinialue. Kannattaa myös ehdottomasti tutustua paikallisen oppaan kanssa township-elämään, jotta saisi käsityksen maailmasta, jossa suurin osa eteläafrikkalaisista asuu. Toivotamme kiinnostuneet myös tutustumaan toimintaamme, jos liikutte Kapkaupungin lähistöllä. Patson ja Francois tahtovat kiittää SEASin jäseniä ja toivovat, että yhdistyksemme voisi jatkossakin olla tukemassa Thembalitshan toimintaa ja näin auttamassa huonommassa asemassa olevia ihmisiä selviytymään elämässään. Tahdomme koskettaa ihmisten elämää samalla rakkaudella ja lempeydellä, jota Jumala antaa meille. Te suomalaiset olette etuoikeutetussa asemassa, koska voitte auttaa muita ja auttamalla saada aikaan todellisia muutoksia köyhien ihmisten elämässä

8 teksti: Helvi Kolehmainen, kuvat Petra Jääskeläinen Maailman syvin rotuerottelu Helvi Kolehmainen johdattaa Ubuntun lukijat Etelä-Afrikan historiaan ja samalla kolmeen tutustumisen arvoiseen museokohteeseen. Etelä-Afrikan kehittyminen kansanvaltaiseksi maaksi vaati lähes 350 vuotta. Eurooppalaisten maahantulon jälkeen maa on 1650-luvulta lähtien kokenut orjuuden, hollantilaisten jälkeläisten, buurien feodalismin, englantilaisten imperialismin, buurien ja englantilaisten yhteisen unionin ja lopulta buurien eli afrikaanereiden loppuun viedyn apartheidin. Etelä-Afrikka kehitti 1990-luvun alkuun jatkuneen, pisimmälle viedyn rotuerottelun maailmassa. Rotuerottelu ja epätasa-arvo olivat toki tuttua muissakin siirtomaissa. Se oli tuttua brittiläisen imperiumin sekä hollantilaisten, belgialaisten ja portugalilaisten useissa maissa harjoittamassa siirtomaapolitiikassa. Missään muualla se ei kuitenkaan kehittynyt yhtä systemaattiseksi ja lainsäädännöllä tiukasti ohjatuksi kuin Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikkaan 1650-luvulla tunkeutuneet valkoiset aluksi hollantilaiset katsoivat oikeudekseen anastaa maata ja karjaa maan alkuperäisasukkailta khoisaneilta ja myöhemmin myös muilta afrikkalaisilta heimoilta. Khoisanit eivät kuitenkaan liian villeinä sopineet eurooppalaisten orjiksi, vaan orjat tuotiin Kaukoidästä. Heistä kehittyi aikanaan valkoisten, khoisaneiden ja muiden afrikkalaisten sekoituksena värillisten ryhmä. Maa, halpa työvoima ja rotu Maakysymys, halvan työvoiman tarve ja rotu ovatkin olleet keskeiset elementit kaikissa Etelä-Afrikan historian vaiheissa. Varsinkin sen jälkeen, kun suurin osa Kapkaupungin seuduilla asuneista hollantilaisista maanviljelijöistä alkoi 1800-luvun alussa siirtyä maan sisäosiin, työvoiman tarve kasvoi ja väkivalta lisääntyi. Buuriperheet elivät itsenäisinä yksikköinä kaukana Kapkaupungin hallinnosta ja koulutuksesta, eikä ketään ollut kontrolloimassa heidän työvoimakäytäntöään. Buurit perustivat Etelä-Afrikan sisäosiin tunkeutuessaan omia hallintoalueita omine lainkäytäntöineen. Kuitenkin myös brittiläisten vuodesta 1795 lähtien runsaat 100 vuotta kestänyt hallinto loi omalta osaltaan pohjan toisen maailmansodan jälkeisen apartheid-ajan äärimmilleen viedylle syrjintäpolitiikalle. Brittiläiset toivat Etelä-Afrikkaan siirtomaavaltansa luonteen: kapitalistisen talouden, militarismin ja rasismin. Englantilaiset kuitenkin lopettivat orjakaupan ja orjuuden 1800-luvun alussa. Varmistaakseen halvan työvoiman britit alkoivat lainsäädännön avulla rajoittaa afrikkalaisen työvoiman oikeuksia eli tekivät samaa, mitä hollantilaiset sisämaan valvomattomissa oloissa. Vuonna 1828 luotiin mm. passikäytäntö, josta ajan mukaan kehittyi pahin mustan väestön syrjinnän muoto ja symboli. Englantilaiset aloittivat myös Natalin maakunnassa 1860-luvulla afrikkalaisten siirron heille määrättyihin reservaatteihin, josta myöhemmin apartheidin ajalla tuli valkoisen hallinnon tehokkaimpia erottelun muotoja. Vuokraviljelijöinä eläneet afrikkalaiset menettivät alueitaan suurviljelmien tieltä. Kaivosten rikkaudet valkoihoisille Timanttien löytyminen vuonna 1867 ja kullan vuonna 1886 maan keski- ja pohjoisosista kiihdyttivät voimakkaasti Etelä-Afrikan talouselämää. Mineraalit löytyivät buurien hallitsemilta alueilta, mutta britit halusivat voitoista osansa. Nopeasti he ottivat kaivokset haltuunsa ja liittivät myös hajallaan olevat valtiot brittiläisen hallinnon alaisuuteen. Osa alueista palautettiin myöhemmin buurien hallintaan. Kaivoksilla tarvittiin runsaasti työvoimaa. Aluksi afrikkalaiset tulivat kaivoksiin omasta halustaan; kaivosmiehille maksettiin suhteellisen hyvin. Kolmen kuukauden työjakson jälkeen miehet palasivat koteihinsa ja veivät rahat peltotilkkujensa viljelyyn. Pian työvoimasta oli kuitenkin ylitarjontaa, mustat tulivat työhön valkoisia työläisiä halvemmalla ja se taas ei sopinut valkoisille kaivostyöläisille. Afrikkalaisten tuloa alettiin estää mm. passien avulla ja vuodesta 1885 lähtien mustat pakotettiin yhteisasuntoloihin, joiden olosuhteet olivat ala-arvoisat ja kuri tiukka. Tästä alkoi työläisten jako rotulinjojen mukaan. Afrikkalaisten palkat alenivat eikä heidän sallittu tehdä ammattitaitoa vaativaa työtä. Tämä käytäntö jatkui maan demokratisoitumiseen 1990-luvun alkuun asti. Brittiläiset kehittivät modernin Etelä-Afrikan. He loivat kaupallisen maatalouden, teollisuuden ja kaivokset, ylipäätään maan taloudellisen menestyksen. Kaikki tämä tapahtui afrikkalaisen työvoiman kustannuksella, mutta myös köyhät afrikaanerit eli entiset hollantilaiset kärsivät brittiläisten rodullisen ylemmyyden tunteesta ja taloudellisista voitoista. Buurisota ja sen seuraukset Buurien hallitsema Transvaal oli kukoistava kaivosalue ja sen hallintoon halusivat myös englantilaiset osallistua. Ristiriita johti käytyyn buurisotaan, jonka englantilaiset voittivat. Buurit ja myös joukko afrikkalaisia joutuivat tuhoisan ja nöyryyttävän kohtelun alaiseksi. Tämän seurauksena buurien eli afrikaanereiden nationalismin ja vihan tunne nousi ja kehittyi lopulta väkivaltaiseksi apartheid-politiikaksi kohteena tosin mustat afrikkalaiset eivätkä väriveljet englantilaiset. Buurisodan jälkeen englantilaiset johtivat maata kymmenen vuotta, mutta vuonna 1910 englantilaiset ja afrikaanerit loivat Etelä-Afrikan unionin, joka oli voimassa vuoteen Silloin valta siirtyi afrikaanereiden hallitsemalle Kansallispuolueelle. Unionin aikana luotiin pohja mustien afrikkalaisten syrjintälaeille, LILIESLIEF-MAATILA Johannesburgin jotka vietiin huippuunsa apartheidin aikana lopulle lähellä oli 1960-luvun alussa Etelä-Afrikan saakka. Jo Unionin valkoisessa kommunistisen puolueen vuokraama parlamentissa säädettiin vuosien aikana 87 rotu- paikka, jossa maanalaiset aktivistit kokoontuivat neuvotteluihin. Mm. Nelson erotteluun tähtäävää lakia. Apartheid-lait olivat jo 1950-luvulla rakenteellinen kokonai- Mandela asui ajoittain siellä. Vuonna 1963 poliisi löysi maatilalle ja pidätti 19 aktivistia. suus, joka määritteli valkoisten, intialaisten, värillisten ja Seurauksena oli Rivonian oikeudenkäynti, mustien afrikkalaisten erilaiset jossa kahdeksan johtavaa ANC:n ja kommunistisen puolueen jäsentä tuomittiin oikeudet. Raskaimpia ja eniten erityisesti mustien afrikkalaisten elämään vaikuttaneita lakeja elinkautiseen vankeuteen. Ratsian aikana olivat nk. bantustan-lait, joiden Nelson Mandela oli jo vankilassa, mutta nojalla afrikkalaiset pakkosiirrettiin nk. kotimaihin, jolloin hänet tuomittiin Robben Islandille samassa he käytännössä menettivät oikeudenistunnossa. Farmi on tällä hetkellä Etelä-Afrikan kansalaisuuden. suosittu turistikohde. Apartheid-hallinnon laatimat turvallisuuslait olivat pohja valkoisen hallinnon mustiin kohdistuvalle väkivallalle. Vastarinta nousee 1940-luvulla nousi myös vastarinta, voimakkaimmin ensin intialaisten keskuudessa, mutta sitten yhteistyössä ANC:n kanssa. Nelson Mandela, Walter Sisulu ja Oliver Tambo perustivat 1940-luvun lopussa ANC:n nuorisojärjestön, josta lähteneistä miehistä tuli johtava voima 14 15

9 vastarintaliikkeessä. Vastarintaliikkeen johto joutui jo 1960-luvulla painumaan maan alle, osa pakeni ulkomaille ja osa pantiin vankilaan. Kuuluisin ja ANC:n historian merkittävin oikeudenkäynti käytiin vuosina , jolloin kahdeksan ANC:n johtomiestä tuomittiin elinikäiseen vankeuteen Robben Islandille. Suurin osa heistä oli pidätetty Johannesburgin lähellä olevassa Liliesliefin maatalossa, jossa he olivat koolla suunnittelemassa vastarintatoimintaa. Robben Islandille viedystä Mandelasta tuli koko apartheid-hallinnon vastaisen liikkeen symboli ympäri maailmaa. Ulkomailla oli jo vuoden 1960 Sharpevillen verilöylystä ja erityisesti vuoden 1976 Soweton kansannoususta lähtien havaittu Etelä-Afrikan rasistinen rotusorto. Ulkomaailman protesteilla ja myöhemmillä talouspakotteilla olikin erittäin suuri merkitys apartheidin loppumiseen 1990-luvun alussa. Väkivaltakoneisto Apartheid-hallinnosta kehittyi erityisesti 1980-luvulla väkivaltainen koneisto, joka takasi valkoisen rodun etuoikeudet ja esti mustien afrikkalaisten kehityksen mm. puutteellisella koulutuksella. Julkinen vastarinta alkoi kehittyä kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä. United Democratic Front-organisatioon kuului 565 erilaista kansalaisjärjestöä. Sen johtohahmoja oli arkkipiispa Desmond Tutu. Etelä-Afrikan talouselämä alkoi kärsiä Kansallispuolueen politiikasta ja siitä tulikin vahva painostusryhmä maan hallitukselle. Apartheid-hallinto alkoi väkivaltakoneistostaan huolimatta hajota omaan mahdottomuuteensa. Salaisia neuvotteluja Etelä-Afrikan tulevaisuudesta alettiin käydä ulkomailla maanpaossa olleiden ANC:n johtajien ja vankilassa istuvan Nelson Mandelan kanssa. Talouspakotteiden, ulkomaiden painostuksen, kansalaisliikkeiden ja ANC:n johdon vahvuuden vuoksi Kansallispuolueen oli lopulta alistuttava demokraattiseen Etelä-Afrikkaan. ROBBEN ISLAND on Kapkaupungin ulkopuolella oleva vankilasaari, joka on tullut erityisen kuuluisaksi poliittisista vangeistaan kuten Nelson Mandelasta. Myös maan nykyinen presidentti Jacob Zuma ja varapresidentti Kgalema Motlanthe ovat olleet 10 vuotta vankina Robben Islandilla. Vankilaa on pakkotyön ohella kutsuttu poliittiseksi korkeakouluksi, sillä pitkien vankilavuosien aikana monet vangit opiskelivat ja kävivät jatkuvia keskusteluja Etelä-Afrikan tulevaisuudesta apartheidin päättymisen jälkeen. Museo on tällä hetkellä maan suosituimpia turistikohteita ja Liliesliefin farmin tapaan kuuluu Unescon maailman perintökohteisiin. APARTHEID-MUSEO Johannesburgissa kertoo mustien, värillisten ja intialaisten kohtaloista apartheidin aikana. Se antaa järkyttävän kuvan rotuerottelusta ja väkivallasta, jota Etelä-Afrikan valkoinen hallitus yhdessä poliisin ja armeijan kanssa muita rotuja kohtaan harjoitti. Iso osa museon tilasta on annettu maan merkittävimmän poliitikon Nelson Mandelan työlle rauhanomaisen vallan siirtymän arkkitehtina 1990-luvun vaihteessa. Museo on keskeinen nähtävyys kansannousujen keskiössä Johannesburgissa

10 Kilpikonnia suojellaan Eland s Bayn ja Lambert s Bayn välisellä tiellä. Teksti ja kuvat: Päivi Brink Luontomatkailua länsirannikolla Etelä-Afrikan länsirannikko tunnetaan erityisesti kevätkukkiensa (meidän syksy) loistosta. Nähtävää riittää myös muina vuodenaikoina. Hiljaisuus ja koskemattomuus puhuttelevat aina. Päivi Brink kutsuu Ubuntun lukijat 240 kilometrin matkalle Kapkaupungista Lambert Bay hin. Länsirannikon kansallispuistot ja karu merenrantamaisema tarjoavat vaihtelevia kokemuksia ja ennen muuta luonnonrauhaa. Tiet eivät aina ole huipputasoa, varsinkaan ajeltaessa luonnonpuistojen kuoppaisilla sorateillä, joten parhaiten ajoneuvoksi sopii maastoauto. Matkalle Kapkaupungista Lambert s Bay hin kannattaa varata pari kolme päivää, jotta ehtii rauhallisesti pysähdellä matkan varrella. Langebaanissa ja Saldanhassa ehtii käväistä päivässäkin. Muista varata autoon runsaasti vettä mukaan, jotta selviät kuivilla, pölyisillä teillä! Kapkaupungista Velddriftiin asti ajetaan tietä numero R27 ja sen jälkeen suunnaksi otetaan Dwarskersbos, minkä jälkeen seurataan rautatien mukaisesti kulkevaa sivutietä Eland s Bay hin. Sieltä Lambert s Bay hin pääsee helpoimmin tullitietä, joka maksaa vain R25. Se kulkee edelleen rautatien vieressä. Sekä Eland s Bay ssa että Lambert s Bay ssa on useita majoituspaikkoja ja muutama ravintola. Länsirannikolla puhutaan pääasiassa afrikaansia, mutta melkein kaikkialla löytyy myös englanninkielentaitoisia ihmisiä. Viehättävä Langebaan Langebaanin ylpeys on laguuni, missä harrastetaan vesiurheilulajeja, kuten purjelautailua ja sukellusta, ja bongataan lintuja. Laguuni on 16 km pitkä ja siellä viihtyvät muun muassa flamingot, iibis-linnut ja haikarat. Länsirannikon kansallispuisto levittyy laguunin ympärille. Urheiluvälineitä voi vuokrata Main Beachiltä. Urheilukalastus on myös suosittu harrastus alueella ja kalastusluvan saa postista. Langebaanin lähellä on maailmanlaajuisestikin merkittävä fossiilipuisto, missä voi nähdä jopa viisi miljoonaa vuotta vanhojen eläinten, kuten lyhytkaulaisten kirahvien tai Afrikan karhujen fossiileja. Langebaan on herttainen pikkukaupunki, joka elää matkailusta. Sieltä voi vuokrata mukavan rantamökin tai huoneen Bed & Breakfastista. Kaupungilla on runsaasti palveluja ja pikkuputiikkeja pääkadun varrella. Rauhallinen Eland s Bay eli Elandsbaai Mitä kauemmaksi Kapkaupungista mennään, sitä vaatimattomammiksi pikkukaupungit käyvät. Vaikka Eland s Bay ssa on jonkin verran majoitustarjontaa, se ei ole mikään turistirysä. Eland s Bayn hieno hiekkaranta houkuttelee kuitenkin surffaajia ja erityisesti kesällä leirintäalueella ja hotellissa riittää väkeä. Maalaiskaupunki jakautuu kahteen keskustaan, pohjoiseen ja etelään. Hienoin ranta ja vuosikausia samanlaisena pysynyt hotelli löytyvät pohjoispuolelta. Hotelli on kaupungin keskus, jonne kokoonnutaan viikonloppuisin katsomaan rugbya tai juomaan sundownereita auringon laskiessa. Rannalta on hieno näkymä dyyneille, jotka hohtavat valkoisina kuin lumi. Useimmiten rannalla on vain muutama muu ihminen, joten paikasta auringossa ei tarvitse taistella. Veden lämpötila länsirannikolla on aina viileä (12 16 astetta), joten vesiurheiluun tarvitaan märkäpuku. Elandeja eli hirviantilooppeja Eland s Bayssa ei enää villinä näe, mutta joillekin maatiloille on tuotu muutama komea yksilö ihailtavaksi. tunnetaan nimenomaan linnuistaan, mutta sen kuivassa Sandveld-luonnossa näkee myös runsaasti erilaisia fynbos-lajeja, aloeita ja villejä pelargonioita. Sandveld tarkoittaa hiekkamaata ja se on koko ympäröivän alueen nimitys. Kesällä rutikuiva hiekkamaa on kiinnostavassa kontrastissa vlein kanssa. Talvella on sateiden jäljiltä vihreämpää, ja kevätkukkien aikaan (elo lokakuussa) aavikko herää henkiin ja kaikki on hetken Cape Daisy ien valkoiseksi, oranssiksi ja keltaiseksi värittämää. Joskus Langebaanin laguunissa harrastetaan vesiurheilua ja bongataan lintuja. Laivastokaupunki Saldanha Satamakaupunki Saldanha on nimetty portugalilaisen amiraalin Antonio de Saldanhan West Coast National Park mukaan, joka rantautui länsirannikolle vuonna Kaupunki on matkailu- ja vesiurheilukeskus, jossa pidetään muun muassa purjeh- Tämä suuri kansallispuisto ulottuu Yzerfonteinista Langebaaniin asti. Puistossa voi vaeltaa duskilpailuja. Saldanhassa on myös laivaston tai pyöräillä (omalla pyörällä) eripituisilla tukikohta ja sotilasakatemia. Akatemiaa Vleikraal Nature Reserve retkeilyreiteillä ja ihastella antilooppeja ja ympäröivässä luonnonpuistossa voi vaeltaa läheiseltä Bobbejaanbergen-vuorelta voi tuhansia lintuja, kuten mustasuohaukkoja ja tai pyöräillä (oma pyörä mukaan) ja katsella Merestä alkunsa saava Verlorenvlei on hieno kuulla paviaanien haukuntaa. Alueelta löytyy erilaisia kahlaajia. Elokuusta marraskuuhun vaikkapa kevätkukkia. Luonnonkauneutensa kosteikkoalue, jossa voi nähdä jopa 190 erilaista myös bushmannien luolamaalauksia, joiden puistosta merelle päin katsellessa voi nähdä lisäksi Saldanha tunnetaan rautaruukista, lintulajia, kuten flamingoja, pelikaaneja näkeminen vaatii kuitenkin hieman kiipeilyä valaita. Eniten kävijöitä on kevätkukkien joka perustettiin sinne rauhallisen sataman ja kurkia. Vlei on noin 13 km pitkä ja näyttää vuorilla. Luonnonpuistossa kulkeva tie on aikaan. Paras aika kukkien katselemiseen on vuoksi. Satama on Etelä-Afrikan syvin ja kapealta järveltä muuttuen lopulta suomaiseksi. erittäin huonokuntoinen. Alueella kalastus elokuusta lokakuuhun aurinkoisina päivinä turvallisin ja ainoa luonnonsatama. Malmi Makeavetisen vlein suu on ajoittain on sallittu kalastusluvalla, jonka saa postista. klo 11 16, jolloin terälehdet ovat varmasti auki. tuodaan yli 800 kilometrin päästä Sishenistä auki mereen, jolloin siihen virtaa suolaista Alueelle maksetaan pieni pääsymaksu läheisellä Kansallispuistoon ei saa tuoda koiria. Saldanhaan, jalostetaan siellä ja lähetetään vettä. Eland s Bay ssa sijaitseva pieni luonnonpuisto maatilalla. meritietä eteenpäin. Vleikraal Verlorenvlein etelärannalla 18 west-coast-national-park.html (hakusana Verlorenvlei) 19 Vleikraalin luonnonpuistossa tarvitaan maastoautoa.

11 Muisbosskermin ulkoilmaravintolassa maistuu kalaruokabuffet. MAJOITUSPAIKKOJA Eland s Bay Hotel: Grootvlei gasteplaas (4 tähden B&B Lambert s Bay ssa): Lambert s Bay Hotel: Kapinsuula on Lambert s Bayn lintusaaren tunnetuin lintulaji. (hakusana Verlorenvlei) Kalastuskaupunki Lambert s Bay eli Lambertsbaai Matkalla Eland s Bay sta Lambert s Bay hin ajetaan radan vartta, joten matkalla voi nähdä jopa 4 km pitkän tavarajunan, joka kuljettaa rautamalmia Saldanhan tehtaalle jalostettavaksi. Tie ohittaa hiekkadyynit ja sen laidoilla voi ihastella fynbosin monimuotoisuutta. Matkan varrella on ulkoilmaravintola nimeltä Muisbosskerm. Siellä on tarjolla kalabuffet, jonka valmistumista asiakkaat voivat katsella valtavan grillin ympärillä. Kalat ja muut merenelävät maistuvat mahtavilta merituulen puhallellessa. Ravintolaan kannattaa varata pöytä etukäteen, ja talvella se on auki vain, jos varauksia on tarpeeksi. Brittiläisen amiraali Lambertin mukaan nimetty Lambert s Bay on kalastukseen erikoistunut pikkukaupunki, ja elinkeino houkuttelee lintuja luokseen. Kalatehtaan vieressä onkin luonnonsuojelualue [kurs] Bird Island Nature Reserve. Lambert s Bay Crayfish and Cultural Festival (rapu- ja kulttuurifestivaalit) järjestetään maaliskuussa ja silloin kaupungissa on vilinää ja vilskettä. Ravustusaika on joulukuusta huhtikuuhun. Bird Island Nature Reserve Lintusaarelle pääsee kalatehtaan vieressä kulkevaa aallonmurtajaa pitkin. Alueelle peritään pääsymaksua R40 per aikuinen. Saaren historia on erikoinen, sillä 1800-luvulta aina 1960-luvulle sieltä kerättiin guanoa eli linnunkakkaa lannoitteeksi. Lannoitteen kerääminen ja myyminen työllisti paljon ihmisiä. Saarella kerrotaan infotaulujen avulla paitsi sen historiasta myös linnuista. Lintusaari tunnetaan ennen muuta Cape ganneteista eli kapinsuulista ja cormoranteista eli merimetsoista, joiden elämää voi seurata lintutornin kätköistä. Saarella oli ennen myös pingviinejä, mutta viimeksi käydessämme niitä ei enää näkynyt. (hakusana Lambert s Bay ) Päivin blogiin voi tutustua Lambert s Bayn kalatehdas ja satama

12 Autoilin eteläafrikkalaisen ystäväni kanssa Port Elizabethista Kapkaupunkiin, yhteensä lähes 800 kilometriä. Ajoreitillemme sijoittuu eräs Etelä-Afrikan suosituimmista nähtävyyksistä, 200 kilometrin pituinen, vehmas rannikkokaistale, Garden Route. Tämä suurimmaksi osaksi N2-valtatietä myötäilevä maisematie ulottuu lännessä Mossel Bayhin, idässä Plettenberg Bayhin ja Tsitsikamman kansallispuistoon. teksti ja kuvat: Suvianna Hakalehto-Wainio Garden Route ei ole puutarhamainen vaan kysymyksessä on luonnontilassa oleva maisema. Koska alueella sataa ympärivuotisesti, vuorten merelle päin antavat rinteet kasvavat rehevää ikimetsää. Tsitsikamman ja Outeniquan vuoristojen sekä niiden edustalla sijaitsevan jylhän rannikon kauneus ovat vertaansa vailla. Luonnosta kiinnostuneelle reitti tarjoaakin henkeäsalpaavia, kaikkia aisteja hemmottelevia kokemuksia. Matkan varrella voi nauttia uskomattoman kauniista maisemista, päättymättömistä hiekkarannoista, hyvästä ruuasta ja erilaisista aktiviteeteista. Sää tässä osassa Etelä-Afrikkaa on miellyttävän leuto ympäri vuoden. Etelä-Afrikan kesällä joulu-helmikuussa lämpötila on kahdenkymmenenviiden asteen tienoilla. Talvellakaan, kesä-elokuussa, se ei yleensä laske alle 15 asteen. Talvi on loistava aika matkustella, sillä suurta turistirynnistystä ei tuolloin ole. Matkailuoppaat suosittelevat aluetta marraskuusta huhtikuulle, jolloin seudulla on aurinkoisinta. Port Elizabethista tultaessa ennen Plettenberg Bayta autoilijan reitti kulkee Tsitsikamman kansallispuiston läpi. Tsitsikamma, joka tarkoittaa kirkkaan veden paikkaa, on viimeinen jäljellä oleva osa alkuperäismetsää, joka aiemmin peitti koko rannikon. Alueella sijaitsee muun muassa yksi maan kuuluisimmista vaelluspoluista, 42 kilometrin pituinen Otter Trail, jolla järjestetään viiden päivän vaelluksia. Kolmen kilometrin nousu takaa huikeat maisemat tältä rantaa myötäilevältä vaelluspolulta. Storms River nimisestä kylästä löytyy Iso Puu, jonka arvellaan olevan noin 800 vuotta vanha. Se on 37 metriä korkea ja ympärysmittaa on kertynyt lähes yhdeksän metriä. Puun juurella tuntee itsensä todella pieneksi ja suhteuttaa Benjihyppysilta Tsitsikammassa. Garden Route itseään luontoon ja maailmankaikkeuteen. Kolmisenkymmentä kilometriä ennen Plettenberg Bayta, huikeiden vuorimaisemien siimeksessä sijaitsee Bloukrans River Bridge, joka on jännitystä etsivien lempipaikka. Sillalla sijaitsee maailman korkeimmaksi väitetty, 216 metrin korkuinen benjihyppypaikka. Pelkästään sillalla käveleminen ja siltä alas katseleminen tarjosi itselleni riittävästi jännitystä. Muita seudun harrastusmahdollisuuksia extremekokemusten ystäville ovat varjoliito valkoisten, loputtomien hiekkarantojen yllä sekä puiden latvustoissa tapahtuva liikkuminen vaijerin varassa. Erityisesti lapsille mukavia paikkoja ovat hieman ennen Plettenberg Bayta vierekkäin sijaitsevat kaksi suojelualuetta, joissa huolehditaan aikaisemmin vankeudessa eläneistä eläimistä. Monkeyland on maailman ensimmäinen kädellisten suojelualue, jossa useat eri apinalajit elävät vapaina yhdessä. Birds of Eden on maailman suurin lintutalo, jossa asustaa 180 lintulajia ja 2000 lintua. Metsässä on varjoisia polkuja, vesiputouksia ja jännittäviä raunioita. Plettenberg Bayta kutsutaan puutarhareitin jalokiveksi. Se tarjoaa vierailijalle kilometrikaupalla koskematonta hiekkarantaa, dramaattisia kallioita ja rotkoja, laguuneja, metsiä ja jokia. Eräs suomalaisesta näkökulmasta jännittävä harrastus alueella on valaiden ja delfiinien katselu. Järjestettyjä veneretkiä on tarjolla ympäri vuoden, mutta parhaat mahdollisuudet nähdä näitä meren asukkeja on kesäkuusta lokakuulle. Valaita voi bongata myös reitin päätepisteessä Mossel Bayssa. Garden Route kulkee hiljaisten rantakylien mutta myös muutaman isomman taajaman läpi. Oma suosikkini näistä oli trendikkääksikin mainostettu, talvella varsin rauhallinen, Knysna. Tämä kauniin laguunin äärellä sijaitseva Garden Routen keskus on perinteisesti vetänyt puoleensa taiteilijoita ja käsityöläisiä. Eteläafrikkalaisten keskuudessa suosittu lomanviettopaikka on täynnä toinen toistaan viihtyisämpiä hotelleja, majataloja ja ravintoloita. Täältä löytyi matkani yöpymispaikoista suloisin, Bridgewater Manor. Tässä ystävällisen, vanhan rouvan emännöimässä kuuden huoneen hotellissa oli kaikki kohdallaan edullisesta hinnasta, huoneiden viihtyisyydestä ja parvekkeelta avautuvasta maisemasta aina maittavaan aamiaiseen (www.bridgewatermanor.co.za). Sukeltajien suosiossa olevassa Knysnan laguunissa on kasvatettu ostereita jo pitkään ja joka heinäkuu kaupungissa järjestetään osterifestivaalti. Kaupungissa onkin ehdottomasti istahdettava johonkin rantaravintolaan nauttimaan ostereita ja eteläafrikkalaista valkoviiniä. Knysnan alueella asustaa maailman pienin antilooppi, vain 30 cm korkea ja alle nelikiloinen harmaapuikkija (blue duiker). Kynsnan vesissä elelee Knysnan merihevonen, jota ei tavata mistään muualta maailmassa. Reitin päätepisteessä, Mossel Bayssa, törmää portugalinkielisiin nimiin. Ne kytkeytyvät ensimmäisiin lahdelle ankkuroituneisiin eurooppalaisiin. [lih] Bartolomeu Diaz nousi täällä maihin helmikuussa Kaupungissa on kiinnostava merimuseo ja akvaario. Mossel Bayssa voi tutustua myös lahden keskellä sijaitsevan saaren asukkeihin, joita ovat afrikanpingviini, etelänmerikarhu sekä valko- ja vasarahai. Täälläkin kannattaa nauttia meren herkuista. Ocean Basket -ravintolaketjun tarjontaan voi luottaa, hinnat ovat kohtuulliset ja palvelu ystävällistä. Autoilu alueella on miellyttävää, sillä tiet ovat tässä osassa maata yleensä hyvässä kunnossa. Reitin varrella on runsaasti nähtävää. Sopivia pysähdyspaikkoja ja mahdollisuuksia ruokailuun on riittävästi. Matkailijan kannattaa poiketa paikallisille maatiloille, jotka mainostavat kotitekoista hilloa, hunajaa tai biltongia. Garden Route -kokemuksen jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Etelä- Afrikka on vahvoilla valittaessa maailman kauneinta valtiota. Iso Puu (yellowwood) Storms River-kylässä

13 teksti ja kuvat: Iikka Saunamäki Kauriin kääntöpiirin ylitys. Vaihtoehto matkailun riemuun Auringon kultaamia dyynejä, ohi viliseviä maisemia, tuokioita iltanuotiolla ja paljon muuta. Iikka Saunamäki esittelee yhden suositun tavan nähdä eteläistä Afrikkaa, nimittäin overland-matkat. Eteläisen Afrikan matkaa suunnittelevalla on nykyään jo useampia vaihtoehtoja reissun toteutukseen alkaen aina valmiista pakettimatkoista täysin omatoimiseen reppureissaamiseen. Overland-matkoilla viitataan erilaisiin kiertomatkoihin, joille lähdetään noin hengen ryhmän ja kahden paikallisoppaan kanssa. Matkojen pituus vaihtelee noin viikosta yli kuukauteen riippuen reitistä ja matkaohjelmasta. Reissujen kiinnekohtia ovat usein erilaiset luontokohteet, kuten kansallispuistot. Overland-matkat yhdistävät hauskalla tavalla perinteistä safari-turismia sekä rennompaa ja edullisempaa kiertomatkailua. Safari-turismi perinteisimmillään on vaatinut verrattain paksua lompakkoa kun taas overland-matkojen hinnoittelu on erittäin kilpailukykyistä. Hinnat toki vaihtelevat, mutta tyypillisimmillään vuorokausihinta liikkuu noin 100 eurossa, sisältäen kaiken kansallispuistojen pääsymaksuista ruokaan ja virvokkeisiin asti. Matka taittuu omalla [kurs] overland-truckilla, jota voisi kuvailla linja-auton ja rekan risteytykseksi. Mukana kulkee reissaajien ohella kaikki tarvittava: teltat, ruoanlaittovälineet sekä aina muutaman päivän ruokatarpeet. Täydennyksiä ostetaan matkan varrelta. Oppaat toimivat usein myös kuljettajina ja kokkeina. Itse matkailijoiden ei tarvitse esimerkiksi ruoanlaittoon osallistua. Telttoja tosin pystytetään yhteisvoimin! Itse osallistuin overland-matkalle Etelä-Afrikan Kapkaupungista Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitseville [kurs] Victorian putouksille. Kolmen viikon aikana kuljimme Swartlandin tasankojen ja Kalaharin autiomaan läpi Etoshan ja Choben kansallispuistoihin sekä Caprivin alueelle Angolan rajajoille saakka. Kaikkiaan matkareittimme kulki neljän eri valtion poikki. Matkojen ehdottomiin plussiin kuuluu, että reitit kulkevat sellaisten alueiden ja paikkojen kautta, joiden saavuttaminen omatoimisesti julkisilla kulkuneuvoilla olisi joko hankalaa tai usein kallistakin. Kokeneet oppaat ja huolellisesti suunniteltu reitti tarjoavat myös turvaa, jota omatoimimatkailijalta usein puuttuu. Itse lähdin matkalle yksin, joten kansainvälinen ja nuorekas ryhmä tarjosi loistavaa matkaseuraa, joista osan kanssa on tullut pidettyä yhteyttä matkan jälkeenkin. Suomalaiset matkatoimistot eivät toistaiseksi myy overland-matkoja, mutta - useimmiten eteläafrikkalaisten - matkanjärjestäjien nettisivuilta löytyvät nopeasti niin matkareitit kuin hinnatkin. Tyypillisesti lähtöjä tietylle reitille on parin viikon välein ja valittavana on joko telttailu tai majoitus eri hotelleissa matkan varrella. Telttailuvaihtoehdoissakin leirit pystytetään päivän päätteeksi pääsääntöisesti tarkoitukseen varatulle alueelle, joka sisältää suihkut ja saniteettitilat. Overland-matkailu on sosiaalinen matkailun muoto, joka sopii erityisesti reppureissaajille. Maata pitkin matkustettaessa tutustuu ainutlaatuisella tavalla myös afrikkalaiseen maaseutuun, pieniin kyliin ja kaukana asutuksesta oleviin hiekkarantoihin. Matkojen lähtö- ja päätepisteet ovat usein kansainvälisin lennoin saavutettavissa suurkaupungeissa, joten overland-matka on helppo yhdistää vaikkapa kaupunkilomaan Kapkaupungissa tai Johannesburgin alueella. Oma reissuni oli ainutlaatuinen kokemus, jota voi lämpimästi suositella etenkin vaihtoehtona perinteiselle safari-matkalle. 24 Matka taittuu Kalaharin autiomaassa. 25

14 Text: Mark Waller, photo: Arja Alho Mangaung beyond the hype and sensation Even the most jaded political observer of party conferences held anywhere in the world would have been staggered at the gathering media frenzy that played out during the long build-up last year to the ANC s 53 national conference, held in Mangaung. It was not that editorial criticism of government failings and investigative reporting of corruption haven t often played a crucial role in bringing public sector officials to book. They have. But if we rely on the South African press for information on what is happening in the ANC, and for that matter government as a whole, we will have little idea what is going on. Why this is so could involve us in a vast amount of political-ideological mapping of the South African news media going back several decades, well beyond the scope of this article. But to go back a little: the ANC s 52nd national conference in 2007, held near the capital of Limpopo province, Polokwane, and forever referred to by that name, saw a clear change of political course in ANC policy. Roughly speaking, there was a switch of alignments from a centre-right orientation to a centre-left one, with the election of a new leadership to match. Since then, the governing party mainly through its partnership with the trade union federation COSATU and the South African Communist Party (known as the Alliance) has given greater attention to state intervention in the economy. Far more spending and planning have been devoted to developing national health insurance and improved public sector health care, education, infrastructure, and industrial development. The ANC is a broad church. It characterises itself both as a mass movement and a political party, and it contains a much wider array of political outlooks than is usual in the sorts of political parties we are used to in Europe. As a result the push and tug of competing ideological and policy orientations is very much part of the present-day character of the party. The break heralded by the 2007 national conference was translated into the new government with the 2009 elections. Since then the ruling party s successes have been profound, and its failures alarming. On one side, the better overall developmental policy has yielded good results. There have been improvements in access to higher education, including free education at further education and training colleges, and gradually improving matric results among high school graduates. The school feeding programme has been expanded to target more needy and at-risk children, and with about eight million children now on the scheme. Most dramatically, average life expectancy has increased by five years since 2009, to a large extent a result of the government s proactive policy on HIV-AIDS and tuberculosis treatment and prevention. This stands in stark contrast to the AIDS-denialism of the Mbeki administration, expressed by the withholding of anti-retroviral drugs from the public health system, estimated by researchers at Harvard University to have resulted in preventable deaths. On the downside, the ANC as a movement and ruling party has suffered massively from being in such a dominant position, and in most poor areas often being the only channel for people to get paid work. This means that great numbers of people hold ANC or municipal, provincial and national government posts more or less for self-enrichment. Government tenders remain a lucrative business for public sector insiders with private sector dealings. Despite high-profile efforts to tackle it in the public sector, corruption remains endemic, while in the private sector it runs rampant and unchecked. And then there is the wider contexts of social dysfunction and persistent inequality that are worsening by leaps and bounds. Unaddressed in the immediate post-1994 years, the violent legacies of a constantly brutal and brutally segregated past now seem far beyond the ability of government to control them. When it has tried to do so, such as by beefing up the police to tackle violent crime, the effort has backfired, as we have seen with several high profile incidents of bloody overreach by the police. But to judge by the press coverage of the run-up to the Mangaung none of this complex interplay of developments had anything to do with the conference. It was purely about whether President Zuma would be effectively challenged by his more centre-right opponents, which were labelled by the press the forces of change. News reporting on the bitter rivalries between pro and anti-zuma factions gave little indication of what the actual differences were that divided them. Well before the Mangaung conference it was clear that these rivalries would play out in the leadership elections, which are a feature of all national conferences. Forces of change sidelined, declaimed Pretoria News on 21 December, just after the conference, but once again this seemed to be more silly sensationalism. Just over 3000 ANC delegates representing the 1.2 million membership attended the Mangaung conference. Deputy President Kgalema Motlanthe stood against Zuma as candidate for ANC president and took 991 votes to Zuma s Cyril Ramaphosa was voted the new 26 27

15 Deputy President of the ANC, with 3018 votes to the 470 taken by each of his opponents, human settlements minister Tokyo Sexwale and ANC treasurer-general Mathews Phosa. Neither Sexwale nor Phosa made it onto the ANC s National Executive Committee, which was also elected at the conference. Most of the business of the conference dealt with what the ANC terms the second phase of the National Democratic Revolution (or NDR). This was contained in some 80 pages of conference resolutions on the policy issues that the governing party aims to carry out following next year s national elections. The resolutions deal with subjects such as the renewal of the ANC, its Alliance relations, social and economic transformation, legislature and governance, education, health and communications together with what is termed the battle of ideas. The attention given to the renewal of the ANC reflects the degrees of dysfunction, and worries about them, that have undermined the party/movement in a number of provinces. Much of the social and economic transformation envisaged by the government is detailed in the hefty policy workload adopted at Mangaung the National Development Plan, which, together with the newly updated Industrial Policy Action Plan, sets the scene for how the government aims to shape South Africa as a developmental state. A systematic reading of the written output of the Mangaung conference (available at may well be more taxing and less entertaining than any of the daily news media coverage of what the ANC is all about these days, but it will give a better idea of the how the party intends to rule for the foreseeable future. Mark Waller on Etelä-Afrikassa asuva toimittaja Mangaung hypetystä ja sensaatioita Mikäli Etelä-Afrikan lehdistöön uskoo, ei tiedä paljoakaan ANC:n 53. puoluekokouksen tapahtumista. Siksi on mentävä hiukan taaksepäin. ANC 52. puoluekokouksessa tapahtui selvä politiikan muutos. Karkeasti ottaen ANC:n keskustaoikeisto-suuntautuneisuus vaihtui keskusta-vasemmistolaiseksi. Ammattijärjestöjen keskusliitto, COSATU ja Kommunistinen puolue tunnetaan nimellä Allianssi on pitänyt tärkeänä valtion interventioiden lisäämistä talouteen. Tästä syystä kansallista sairausvakuutusjärjestelmää on kehitetty, parannettu julkisia palveluja niin terveydenhuollossa, koulutuksessa, infrastruktuurissa kuin elinkeinopolitiikassa. ANC on luonteeltaan kuin laaja kirkko. Se on paitsi kansanliike mutta samalla myös poliittinen puolue. Eurooppalaisista puolueista poiketen, sen sisällä on hyvin laaja kirjo poliittisia näkemyksiä. Julkisen vallan palveluihin panostaminen on tuonut merkittävää tulosta niin koulutuksessa maksutonta korkeampaa opetusta on enemmän tarjolla kuin kouluruokailuohjelman laajentamisessa. Dramaattisin muutos on elinikäodotteessa, joka on noussut vuodesta 2009 viidellä vuodella. Tämä johtuu paljolti HIV/AIDS:n ja tuberkuloosin aktiivisesta ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Tässä on tapahtunut jyrkkä muutos Mbekin-hallitusaikaan nähden. Harvardissa tehtyjen tutkimusten mukaan noin ennenaikaista kuolemaa on voitu välttää. Toisaalta hallitseva puolue on joutunut kärsimään valtavasti vahvasta asemastaan. Köyhällä maaseudulla puoluetaustaiset tehtävät ovat usein ainoa mahdollisuus päästä palkattuun työhön. Moniportaisessa julkisessa hallinnossa, se on näkynyt joidenkin henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemisena ja korruptiona. On ollut houkuttelevaa tehdä julkisen puolesta diilejä yksityisen kanssa, joihin julkisella puolella on puututtu mutta yksityisen puolen vastaavat ovat jääneet selvittämättä. Mangaung-kokouksessa laajasti käsitellyt kehityksen monimutkaiset haasteet eivät kuitenkaan näkyneet lehdistön uutisoinnissa. Sitä vastoin puheenjohtaja Zuman haastajien uutisointiin olevan muutosvoimia. ANC:n 3000 kokousedustajaa edusti 1,2 miljoonaa puolueen jäsentä. Zuma valittiin 2978 äänellä kun haastaja Kgalema Mothlante sai 991 ääntä. Kukaan haastajista ei tullut valituksi ANC:n toimielimiin. Kokous käsitteli laajasti National Democratic Revolution-ohjelmaa, jonka pohjalta tullaan käymään tulevat parlamenttivaalit. Se tarkoituksena on uudistaa ANC:ta ja sen suhteita Allianssiin, antaa enemmän vauhtia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, lainsäädännön ja hallinnon parantamiseen, koulutuksen ja terveydenhuollon sekä kommunikaatiojärjestelmien kehittämiseen. Kyse on ideoiden taistelusta. ANC:n uudistamiseen keskittyminen on seurausta tyytymättömyydestä, joka on jäytänyt puoluekenttää. Kokouksessa esiteltyihin Kansallisen kehityksen suunnitelmaan kuten myös teollisen toimintaohjelmaan voi tutustua tarkemmin ANC:n verkkosivuilla (www.anc.org). Ikävä Etelä-Afrikkaan Vuosi sitten keväällä Etelä-Afrikan suurlähettiläskautensa päättänyt Tiina Myllyntausta ikävöi Etelä-Afrikkaa. Ulkoministeriön protokollapäällikköä kävi tapaamassa Helvi Kolehmainen. Ero näiden kahden tehtävän välillä on suuri. Etelä-Afrikassa elämä oli kokonaisvaltaista; oli ihmisten tapaamisia, seminaareja, luentoja, vieraita Suomesta, keskusteluja ja raportointeja. Protokollapäällikön työ on seremonialista, vierailuja, vieraiden vastaanottoa ja byrokratiaa. Työn moninaisuus Parasta Etelä-Afrikassa ovat Myllyntaustan mielestä ihmiset, valo ja aurinko. Ihmisten ystävällisyys on aitoa ja heiltä oppi myös kiireettömyyden tuntua. Kiireettömyydessä on tosin toinenkin puoli. Asiat Etelä-Afrikassa etenevät hitaasti ja Myllyntausta sanookin oman kärsivällisyytensä kasvaneen 100 prosenttia. Etelä-Afrikan suurlähettiläs edustaa Suomea myös Botswanassa, Namibiassa, Mauritiuksella ja Lesothossa. Lähetystö seuraa myös Zimbabwen ja Madagaskarin asioita. Lukuisten Etelä-Afrikan matkojen lisäksi myös muissa asemamaissa oli vierailtava säännöllisesti. Tärkeintä Pretorian lähetystön tehtävissä ovat taloudellis-kaupalliset asiat. Lähetystö tukee suomalaisten vientihankkeita Etelä- Afrikkaan ja vastavuoroisesti Etelä-Afrikan kauppaa Suomeen. Nikkeli on tärkeä vientituote Suomesta, Etelä-Afrikka puolestaan tunnetaan Suomessa ennen kaikkea viineistään ja hedelmistään. Suomen koulutusapu kiinnostaa Informaatiotekniikka, ympäristökysymykset ja koulutus ovat Suomen vahvuuksia ja näillä aloilla on tarjottu Etelä-Afrikalle apua. Suomessa viime keväänä vieraillut varapresidentti Kgalema Motlanthe on erityisen kiinnostunut koulutuksesta. Myös maan opetusministeri, tiedeministeri ja ympäristöministeri vierailivat Myllyntaustan viimeisen suurlähettiläsvuoden aikana Suomessa. Vastavuoroisesti Suomesta kävivät Etelä- Afrikassa pääministerikaudellaan Matti Vanhanen, valtiovarainministerikaudellaan Jyrki Katainen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja presidentti Tarja Halonen. Viimeisin ministerivierailu Etelä-Afrikkaan oli marraskuussa, kun ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vei liikemiesdelegaation Etelä-Afrikkaan. Hän osallistui myös lähetystön, Aalto-yliopiston ja Kapkaupungin järjestämään tapahtumaan, jossa Helsinki Design Capital vei viestikapulan seuraavalle design-kaupungille, Kapkaupungille. Ongelmia riittää Diplomaatin työn suurin ongelma Etelä-Afrikassa on Myllyntaustan mielestä byrokratia ja huono hallinto. On löydettävä luottohenkilöitä, joiden kautta asioita voi hoitaa. Tällaisen, erittäin avuliaan henkilön suurlähettiläs löysikin. Huono hallinto on kuitenkin koko maan rasite. Muitakin ongelmia maassa riittää. Talouskasvu on hidasta, kehitys on jämähtänyt paikalleen, sanoo Myllyntausta. Maa kaipaa ulkomaisia ja kotimaisia investointeja, sillä työttömyys on korkea. Erityisen vaarallista on korkea nuorisotyöttömyys, puolet nuorista on ilman työtä. Ongelmia on koulutuksessa, terveydenhoidossa ja monissa muissa palveluissa. Maareformi ei ole edennyt, korruptiota on paljon ja rikollisuus on yleistä. Poliittisesti maa on yhden puolueen valtio, jonka hallitseva puolue ANC on tavallaan kolme puoluetta, sanoo entinen suurlähettiläs. Puolueessa on vasemmisto, keskusta ja oikeisto ja se tekee puolueen sisäisen tasapainoilun vaikeaksi. Maan heikkous on myös todellisen opposition puute; Demokraattinen allianssi ei nouse merkittävään asemaan pitkään aikaan. Paljon Etelä-Afrikassa kiertäneen Myllyntaustan mielipaikkoja olivat Kapkaupunki ympäristöineen, Garden Route ja Madikven luonnonpuisto Botswanan rajalla

16 Teksti ja kuva: Pekka Peltola Moloto (s.1964) toimi ennen maan vapautumista vuonna 1994 Afrikan kansalliskongressissa ANC:ssä ja Etelä-Afrikan Kommunistisessa puolueessa SACP:ssä ja vuodesta 1992 yhden ANC:n maakunnallisen piirin puheenjohtajana. Myöhemmin hänet valittiin Kansallisneuvoston senaattoriksi, mistä edelleen SACP:n Limpopon osavaltion puheenjohtajaksi. Tästä hän eteni SACP:n puheenjohtajaksi vuosiksi ja sitten koko Limpopon pääministeriksi vuosiksi Viime vuosien hirveä isku oli Ramokone -vaimon kuolema syöpään vuonna Moloto on kolmen teini-ikäisen tytön yksinhuoltaja. Myös tytöt ovat Suomessa Paimenpojasta suurlähettilääksi Etelä-Afrikan Suomen suurlähettilään työhuoneen ikkunasta näkyy Uspenskin katedraali. Kesällä 2012 virkaansa astunut suurlähettiläs Sello Moloto istuu tuolissaan rennosti ja kertoo lapsuudestaan hiljaisella äänellä. Synnyin ja kasvoin maaseudulla Ga- Mokopanessa Limpopossa. Provinssi on Etelä-Afrikan pohjoisin. Elimme omavaraistaloudessa, isäni oli aina työtön. Hänellä on kolme vaimoa ja perheessämme 12 henkeä. Elimme maasta ja karjasta. Paimensin vuohia ja lehmiä. Pääsin sattumalta kouluun. Sello Moloto on koulutukseltaan farmaseutti, mutta jo parikymppisenä hänestä tuli poliitikko. Moloto ajautui myöhemmin erimielisyyksiin Limpopon pääministeriaikanaan ANC:n kanssa, erosi ja liittyi vastaperustettuun Congress of the People, Cope, puolueeseen. Copen sisäisiin erimielisyyksiin vaivautuneena, hän alkoi neuvotella uudelleen ANC:n johdon kanssa. Hänelle tarjottiin suurlähettilään tehtäviä, ensin väliaikaisesti Mosambikissa ja sitten Suomessa. Kolmikanta Suomessa kolmikanta tarkoittaa hallituksen, työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluja. Etelä-Afrikassa se tarkoittaa hallitsevan puolueen ANC:n, SACP:n ja ammatillisen keskusjärjestön Cosatun yhteistyötä. Moloton mukaan Etelä-Afrikassa on olennaista jäsenyyksien päällekkäisyys. Hänen osaltaan se tarkoitti, että ANC:n varapääsihteerinä ja samaan aikaan SACP:n puheenjohtajana hänen piti pyrkiä sovittamaan ANC:n päätökset sellaisiksi, että ne eivät olisi ristiriidassa SACP:n tavoitteiden kanssa. Sama koskee Cosatun edustajia, jotka voivat olla myös ANC:n ja SACP:n jäseniä kuten suuri osa ANC:n johtajista on. Tämä yhteistyö kasvaa historiasta, se syntyi taistelussa apartheidiä vastaan, mikä edellytti kiinteää yhteistyötä. Se on jatkunut vapautumisen jälkeenkin, koska monet apartheidin ongelmat ovat edelleen olemassa. Etelä-Afrikan Kommunistinen Puolue hyväksyi jo 1920-luvulla sen, että kansan enemmistön tulee hallita maata. Tämä johti myös mustien hyväksymiseen puolueen jäseniksi, ainoana puolueena maassa. ANC:n sisäiset ristivedot Etelä-Afrikassa eletään rikkinäistä aikaa, joka on antanut toimintatilaa rankalle populismille. Tällaisen kritiikin edustajaksi on noussut entinen ANC:n nuorisojohtaja Julius Malema, jonka tukialue on ollut juuri Limpopo. Sello Moloto työskenteli Maleman kanssa kuusi vuotta. Meillä oli jatkuvasti sukset ristissä. Tämä nuori mies ei välitä vähääkään laeista, säännöistä eikä menettelytavoista. Kun Malema valittiin ANC:n nuorisoliiton puheenjohtajaksi, vitsailin kollegoille, että nyt Malema on kansallistettu. Oli selvää, että jos provinssin johdossa ei olla tiukkoina, hänen puuhansa lähtevät käsistä. Niin kävikin. Malema alkoi siirrellä yhteiskunnan varoja itselleen manipuloimalla julkisia hankintoja. Häntä, hänen vaimoaan ja ystäviään syytetään nyt oikeudessa rahanpesusta ja sen sellaisesta. Julius Malema on erittäin hyvä puhuja ja nokkela väittelijä. Uskon kuitenkin, että ihmiset näkevät hänen lävitseen, ja kääntävät hänelle selkänsä. Talouden kovat haasteet Paine uuteen talouspoliittiseen ajatteluun on kova. ANC:n johdon täytyy nyt ryhtyä vastaamaan työttömyyden ja köyhyyden haasteisiin, jotka vaivaavat mustaa enemmistöä. Jos sitä ei tehdä, voi tulla ongelmia. Linjausten mukaan hallituksen pitää etsiä resursseja strategisista mineraaleista. Olemassa olevien kaivosten kansallistamiseen ei ole syytä, vaan hallituksen tulisi perustaa uusi valtiollinen yhtiö strategisten mineraalien hyödyntämistä varten. Entä miten Suomen ja Etelä-Afrikan taloudellista yhteistyötä voidaan kehittää? Suomi on tietoyhteiskunta, joka on kehittänyt korkeatasoista teknologiaa. Tätä Etelä-Afrikka tarvitsee hyödyntäessään kansallisia voimavarojaan. Investointeja voitaisiin suunnata kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen vähentämiseen, maatalouteen ja sen käyttämiin lannoitteisiin, prosesseihin ja laitteisiin. Etelä-Afrikan rannikko on Afrikan pisin ja laivaliikennettä on paljon. En ajattele, että suomalaisen laivanrakennusteollisuuden tulisi investoida maahamme, mutta huolto- ja korjaustoiminnalle olisi kysyntää. Etelä-Afrikkakin on palveluyhteiskunta. Monilla sen palvelualoilla olisi mahdollista toimia kannattavasti. On itse asiassa monia alueita, joilla voitaisiin jos yhdessä pohditaan kehittää hankkeita, jotka hyödyttäisivät molempia kansoja. Etelä-Afrikassa on paljon uusiutuvia energialähteitä kuten tuulta, aurinkoa ja biomassaa. Suuri osa suomalaisten ostamista vihanneksista ja hedelmistä tuodaan Hollannista, joka puolestaan tuo niitä Etelä-Afrikasta. Suora tuonti voisi olla edullisempaa. Suomalaisten yhtiöiden etuna on se hyvin tunnettu tosiasia, että Suomella ei ole siirtomaa-menneisyyttä, joka rasittaa esimerkiksi Britanniaa ja Ranskaa. Koulutuksella kehitykseen Olen havainnut suurlähettiläs Moloton puhuvan hyvin lämpimästi koulutuksen merkityksestä ja mahdollisesta yhteistyöstä Suomen ja Etelä-Afrikan välillä. Meillä voisi olla oppilasvaihtoa ja koulutusyhteistyötä erityisesti ammattikoulujen tasolla, mutta myös ammattikorkeakouluissa, edelleen yliopistoissa ja jopa tohtorikoulutuksessa. Osa koulutuksesta voisi tapahtua Suomessa, osa Etelä-Afrikassa. Eräs ongelmistamme on, että peruskoulutuksen heikko taso ajaa vanhempia laittamaan lapsensa yksityiskouluihin. Ne ovat kuitenkin yhä kalliimpia ja siksi monien ulottumattomissa. Siksi voitaisiin tutkia, voitaisiinko saada aikaan yhteinen opettajakoulutusohjelma. Se voisi auttaa paljon. Koulutusjärjestelmämme ongelmia voisi ajatella ratkaistavan myös käyttämällä hyväksi kännyköitä, jotka ovat nykyisin yleisiä Etelä-Afrikassa, erityisesti Nokian valmistamat. Laitteita varten voidaan tehdä opetusohjelmia, joita voidaan käyttää myös kotioloissa. Maakiista Kysymys viljelymaan omistuksesta on edelleen kipeä Etelä-Afrikassa, eikä ratkaisussa ole edetty paljonkaan. Sello Moloto sanoo, että parisataa vuotta sitten ihmiset pysyivät maaseudulla eikä tehtaisiin saatu halpaa työvoimaa. Sen vuoksi maa ja karja piti ottaa pois ja määrätä verot, jotka piti maksaa rahassa. Nyt hallitus haluaa palauttaa maan oikeille omistajilleen. Asia on kuitenkin monimutkainen. 200 vuotta sitten väkisin otettu maa on ehtinyt vaihtaa omistajaa moneen kertaan. Hallitus joutuu maksamaan markkinahinnan ostamistaan maatiloista eivätkä rahat enää riitä tilojen kehittämishankkeisiin. Pula koulutetuista ja kokeneista suurtilojen pitäjistä on suuri. Hallitus ymmärtää tilanteen monimutkaisuuden eikä tee samaa kuin Zimbabwe, jossa maan pakkootto johti talouden romahdukseen. Mielestäni Etelä-Afrikka on kaunein ja monipuolisin kaikista maista, joissa olen käynyt. Matkailua ajatellen tärkeää on se, että meidän pimein vuodenaikamme on keskellä parasta Etelä-Afrikan kesää! 30 31

17 Kapkaupunkimatkat Ammattiliitto Pro edustaa :tta yksityisen sektorin palkansaajaa mm. maamme merkittävimmissä teollisuuden ja sen palvelujen, ict- ja viestintäalojen sekä finanssialan yrityksissä. Jäsenemme ovat toimihenkilö-, asiantuntija- ja esimiesasemassa työskenteleviä. Solmimme lähes 60 työehtosopimusta. Pro on varttitalouden vastavoima, joka puolustaa työtä ja tulosta tekevää ihmistä Suomen menestyksen tekijää. Ammattiliitto Pro, Selkämerenkuja 1 A, PL 183, Helsinki, ma pe , Puhelin (09) , Faksi (09) , Tutustu Kapkaupunkiin ja sen ympäristöön eteläafrikkalaisen, suomenkielisen oppaan kanssa! FESTIVAL faces 2 4/8/2013 gumnäs/raseborg Afenginn (DK/SWE/FI) Fawzy Al-Aiedy Trio (IRN) Posteljoona & Ystävät Positive Wave Lau Nau Aino Venna Kauko Röyhkä Dave Lindholm liput: 20 60e, Tiketti 33

18 Suomi-Etelä-Afrikka-seura Jäsenmaksu Yksityisjäsenet 15 Yhteisö- ja yritysjäsenet 100 Jäsenmaksu maksetaan tilille OP Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita seuraan! Ilmoita yhteystietosi seuran sihteerille sähköpostiosoitteeseen tai postitse Suomi-Etelä-Afrikka-seura, PL 535, Helsinki Jäsenenä saat Ubuntu-lehden 1 2 kertaa vuodessa. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi saat säännöllisesti tietoa Etelä-Afrikkaan liittyvistä uutisista ja tapahtumista. Seuraa myös afrikka.net internetsivuja, joilla kerrotaan tulevista kulttuuritapahtumista, seminaareista ja muista ajankohtaisista asioista. Suomi-Etelä-Afrikka-seuran hallituksen jäsenet vuonna 2013 Arja Alho, puheenjohtaja, Arto Bryggare Suvianna Hakalehto-Wainio Erkki Haarala Carita Nygren Börje Mattsson Iikka Saunamäki Leena Märsylä Helvi Kolehmainen Varajäsenet: Annu Kekäläinen Mark Waller Pekka Peltola Kari Kallonen TERVETULOA UPEAAN AFRIKKAAN Lähde monipuolisille ja antoisalle matkalle eteläiseen Afrikkaan. Näe, koe ja elä. Kohteitamme ovat mm. Kapkaupunki Pöytävuorineen ja Hyväntoivonniemineen, Namibin autiomaa kauniine dyyneineen, Botswanan Kalahari ja sen san-kansa sekä Okavangon delta, Viktorian putoukset, Zimbabwen ihmeet, Mosambikin rannat, savannien luonnonpuistot kaikkine eläimineen, kaupunkien ja kylien kulttuuri ja elämä. Ohjelmaltaan monipuolisten kiertomatkojemme lisäksi räätälöimme matkoja ja avustamme omatoimimatkailijoita. Olemme vieneet tai lähettäneet yli 1600 suomalaista Afrikkaan. Kaikki ovat tulleet haltioituneina takaisin. Tai kutsu ystäväsi Suomeen, voimme hoitaa matkajärjestelyt. 34 Tilaa Ydin! Suomi-Etelä-Afrikka-seuran jäsenet saivat BRCS-maita käsittelevän Etelä-Afrikkateemanumeron. Ydin-lehti on nyt saatavilla sekä printtinä (voit tilata sen että tablettiversiona Appstoresta. Kestotilaus on 28 euroa. Paikallisen taiteilijan tekemä vartija pitää vahtia Lambert s Bayn lintusaarella. Kuva: Päivi Brink Suomi-Etelä-Afrikka-Seuran jäsen saa 100 euron alennuksen ilmoittautuessaan mennessä: Namaquan kevään kukkaloistoon, Namibiasta Kapkaupunkiin Suomen syksystä savannin lämpöön, Namibia, Botswana ja Viktorianputoukset Mosambik, Kruger-puisto, Swasimaa ja Kapkaupunki Kapkaupunki ja Puutarhareitti Golf ja viinimatka Kapkaupunkiin, Kapkaupunki ja Puutarhareitti 3100 Katso lisää matkoistamme tai pyydä esite. Koonono Matkat Oy Myllärintanhua 1 i Helsinki valmismatkaliiketunnus 2949/11/Mj

19 36

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Yli-Ii. Kierikkikeskus

Yli-Ii. Kierikkikeskus Kierikkikeskus 6000 vuotta matkailua Kierikin historia Ensimmäiset kaivaukset1960 Yliopisto mukaan 1993 Purkajasuon löydöt 1995- Kierikkiprojekti 1996-2001 Kivikauden kylän rakentaminen Päärakennus avattiin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Taloustaito-lehden lukijoille räätälöity unelmien matka. Etelä-Afrikkaan 20. 29.11.2015

Taloustaito-lehden lukijoille räätälöity unelmien matka. Etelä-Afrikkaan 20. 29.11.2015 Taloustaito-lehden lukijoille räätälöity unelmien matka Etelä-Afrikkaan 20. 29.11.2015 Kaukainen maa Afrikan kärjessä, Atlantin ja Intian valtamerien välissä, on aina kiehtonut matkailijan mielikuvitusta.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hotel Levi Panorama & Levi Summit

Hotel Levi Panorama & Levi Summit Hotel Levi Panorama & Levi Summit Juhli kanssamme! Hotel Levi Panorama ja Kokous- ja kongressikeskus Levi Summit sijaitsevat korkealla Levitunturin rinteellä, merenpinnasta korkeus on yli 300 metriä. Hotellin

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot