Vesien tilan parantamiseen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen Varsinais- Suomessa Ympäristöyrittäjyys osahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesien tilan parantamiseen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen Varsinais- Suomessa Ympäristöyrittäjyys osahanke"

Transkriptio

1 Vesien tilan parantamiseen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen Varsinais- Suomessa Ympäristöyrittäjyys osahanke Tero Forsman

2 Pyhäjärvi-instituutin raportteja Sarja C Eura 2011 Pyhäjärvi-instituutti, Ruukinpuisto, Sepäntie Kauttua (EURA) Puh. (02) , fax (02) sähköposti: ISBN ISSN X

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TULOSTEN TARKASTELU YRITTÄJÄHAASTATTELUJEN TULOKSET ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN HAASTATTELUJEN TULOKSET YRITTÄJILLE KOHDENNETUN INTERNET KYSELYN VASTAUKSET KOULUTUSTARPEITA JA KOULUTUSTEN MAHDOLLISTA SISÄLTÖÄ YMPÄRISTÖYRITTÄJYYSPOTENTIAALI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN YRITTÄJYYSPOTENTIAALI VESIENHOITOON JA VESIRAKENTAMISEEN LIITTYVÄ YRITTÄJYYSPOTENTIAALI ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ YMPÄRISTÖYRITTÄJYYSPOTENTIAALISTA 19 4 YHTEENVETO JA POHDINTA

4 1 Johdanto Ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvien palvelujen tarve Suomessa on vahvassa kasvussa. Keskeisimpiä vaikuttajia kasvaneeseen kysyntään ovat muun muassa lainsäädännölliset ohjauskeinot ja EU:n vesipolitiikan mukaisten toimien toteuttaminen. Toisaalta merkittävässä osassa ovat myös kansalaisten kasvanut kiinnostus ympäristön ja lähialueiden tilaan sekä mahdollisuuksiin sen parantamiseen. Lisäksi töiden laadulle kohdistuvat vaatimukset ja valvonta ovat lisääntyneet joiden myötä töiden suorittajalle on syntynyt suurempi tarve erikoistumiselle. Tätä kautta monet toimet, jotka ovat ennen olleet hoidettavissa itse, joudutaan tilamaan työhön erikoistuneelta palveluntarjoajalta. Yhtenä keskeisenä haasteena ympäristön- ja vesienhoidon alalla on palvelun tarjoajan ja sitä tarvitsevan tahon yhteen saattaminen. Monet ympäristötöitä tekevät yrittäjät toimivat osa-aikaisesti tai resurssit ovat muuten rajallisia. Palvelujen markkinointi on usein pienimuotoista tai olematonta ja se jää helposti suurelle yleisölle näkymättömäksi. Tämän seurauksena monet työt joutuvat turhaan odottamaan sopivan tekijän löytymistä ja huonoimmassa tapauksessa jäävät kokonaan tekemättä tai ne hoidetaan puutteellisella ammattitaidolla. Asian kääntöpuolena on, että palveluja tarjoavat yrittäjät saattavat samanaikaisesti kärsiä asiakaspulasta. Lainsäädännön ja vaatimusten jatkuva muuttuminen sekä alueelliset erot toimintatavoissa ja vaatimuksissa luovat alalle omat haasteensa. Tämä tuottaa alalle toistuvaa koulutustarvetta ja nostaa tiedon välityksen roolin merkittävään osaan ympäristöyrittäjyyden kehittämisen välineenä. Myös alalla toimien yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat omiaan tehostamaan työmahdollisuuksien hyödyntämistä. Tämän raportin tarkoituksena on tuoda esiin Varsinais-Suomen alueella toimivien ympäristötöitä tekevien yrittäjien sekä viranomaisten, yhdistysten ja kuntien edustajien näkemyksiä alan tämän hetkisestä tilanteesta. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu kohderyhmien koulutustarpeita. Hankkeen aikana luotiin Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille sijoitettu yrityslistaus, jonka tarkoituksena on helpottaa ympäristötöitä tekevien tahojen hakemista internetistä. Hanke jatkaa osaltaan Ympäristöyrittäjyydestä merkittävä elinkeino maaseudulle aloitushankkeessa tehtyä selvitystä vesienhoitoon liittyvästä ympäristöyrittäjyydestä. Aloitushankkeen valtakunnallisesta tarkastelukehyksestä poiketen, tässä hankkeessa keskitytään maakuntatason tilanteen kartoittamiseen. Raportissa tuloksia verrataan myös toiseen samankaltaiseen hankkeeseen Vesienhoidon yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen Satakunnassa, joka on osiltaan samansisältöinen maakuntatason selvityshanke. Toimijoiden haastattelut Henkilöhaastattelut tehtiin aikavälillä kesäkuu 2010 maaliskuu Haastattelujen kohderyhmiksi valittiin Varsinais-Suomen alueella toimien vesienhoitotöitä tekevien yritysten edustajia ja näiden palvelujen käyttäjiä. Haastattelut toteutettiin tapaamisena haastateltavan ehdottamassa paikassa, joka oli usein henkilön työpaikalla tai sen läheisyydessä. Osa haastatteluista tehtiin Pyhäjärvi-instituutissa. Hankkeen aikana haastateltiin yhteensä 31 henkilöä eri puolilta Varsinais-Suomea. Kahdessa tapauksessa haastateltavan työpaikka sijaitsi hankealueen ulkopuolella, mutta näissäkin tapauksissa henkilön toimialue ulottui Varsinais-Suomeen. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kysymysrungot, joihin haastattelu perustui. Haastattelut suoritettiin anonyymeinä, joten vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan. Tämän menettelyn tarkoituksena oli mahdollistaa vastaajille myös negatiivisten seikkojen ja yksityiskohtaisten ongelmien esiin tuominen. Hankkeeseen suhtauduttiin yleisesti ottaen myötämielisesti. Suurin osa henkilöistä, joille tiedustelu haastattelusta lähetettiin, suostuivat haastatteluun. Internet-kyselyt ja ympäristöyrittäjälistaus Hankkeen aikana tehtiin listaus Varsinais-Suomen alueella toimivista ympäristöyrittäjistä. Apuna käytettiin Webropol 2.0 ohjelmaa, jonka avulla tehtiin kaksi internet-kyselyä. Ensimmäinen kysely toimitettiin Varsinais- 2

5 Suomen kuntien ympäristö-, elinkeino-, ja rakennustoimien edustajille. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 65 henkilölle. Kyselyyn tuli yhteensä 5 vastausta. Ensimmäisen kyselyn tarkoituksena oli ympäristöyrittäjien osoitteiden kerääminen. Tarkoituksena oli, että näiden tietojen perusteella yrittäjille lähetään erillinen kysely, jonka avulla kerätään yritysten yhteystiedot ja samalla kysytään lupa yhteystietojen julkaisuun Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille olevaan ympäristöyrittäjälistaukseen. Muistutusviesteistä huolimatta ensimmäiseen kyselyyn tuli vain viisi vastausta, joten ympäristöyrittäjiä haettiin internettiedusteluilla ja kyselemällä sähköpostitse ja puhelimitse palveluja hankkineita tahoilta. Löytyneitä yrittäjiä lähestyttiin kyselyllä, jossa oli muutama yleisluontoinen kysymys ja kysymysluettelo liittyen yrityksen toimintaan. Kysely tehtiin yhteistyössä Satakunnan hankkeen kanssa ja se lähetettiin 66 yrittäjälle Varsinais-Suomessa. Samalla kysely toimitettiin Satakunnan alueella toimiville yrittäjille. Varsinais-Suomen ja Satakunnan hankkeiden sekä esiselvityshankkeen tulosten vertailu Varsinais-Suomen ja Satakunnan hankkeiden haastattelujen tulokset vaikuttaisivat olevan pääsääntöisesti samansuuntaisia. Esimerkiksi yrittäjien mukaan rahoituksen vähäisyys ja lupa- ja suunnittelukäytäntöjen byrokratia nousevat molemmilla alueilla keskeisiksi ongelmiksi. Toisaalta molemmilla alueilla koetaan olevan huomattavaa potentiaalia ympäristötöiden lisäämiselle. Näiden kahden hankkeen tuloksia verrattaessa on huomioitava, että hankkeiden kohderyhmät eroavat jonkin verran toisistaan. Yhteneväisenä kohderyhmänä hankkeissa ovat haja-asutuksen jätevesitöitä toteuttavat yritykset. Esiselvityshanke toteutettiin vuonna Jätevesitöiden tilanne oli tällöinkin odottava. Vaikka haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistämiseksi on tehty paljon kolme vuoden aikana, tilanne vaikuttaisi olevan edelleen haastattelujen toteutusvaiheessa jokseenkin samankaltainen. Toisaalta näyttäisi siltä, että esiselvityksen aikaiset yrittäjien odotuksen jätevesimarkkinoiden vilkastumiselle eivät ole toteutuneet. 2 Tulosten tarkastelu Haastattelujen tulokset on koottu kohderyhmittäin taulukkoihin 1-3. Alla olevissa taulukoissa tuodaan esiin haastateltavien korostamat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat ympäristöyrittäjyydessä. Lisäksi selvitettiin eri tahojen koulutustarpeita ja mitä koulutukset voisivat sisältää. Toimijoiden pääryhmä jaettiin kahteen kokonaisuuteen jotka ovat haja-asutuksen jätevesien käsittely ja vesirakentaminen sekä vesienhoito ja muu ympäristöyrittäjyys. Jätevesikokonaisuuteen valittiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parissa toimivia yrittäjiä. Kohderyhmänä oli maarakennusurakoitsijoita, jätevesijärjestelmien suunnittelijoita, laitevalmistajia ja jälleenmyyjiä. Vesirakentamisen ja vesienhoidon kohderyhmässä oli vesirakennusurakoitsijoita, suunnittelijoita ja kalatalousyrittäjiä. Näiden lisäksi haastateltiin kahta muuta vesienhoitotyötä tekevää yrittäjää. Asiakkaiden pääryhmä koostui kunnan ja valtion viranhaltioista, yhdistyksistä ja hankkeista. Seuraavassa esitellään kokonaisuuksittain haastattelujen vastauksia. Tiivistetyt vastaukset on jaettu edelleen kahteen osaan Ympäristöyrittäjyyden ongelmat ja esteet sekä edistävät tekijät ja kehitysehdotukset. Yrittäjien ja asiakkaiden vastaukset käsitellään erikseen omina kokonaisuuksinaan. 2.1 Yrittäjähaastattelujen tulokset Haja-asutuksen jätevedet Asetus haja-asutuksen jätevesistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja asetuksen toimeenpanolle annettiin aikaa vuoden 2014 alkuun asti. Asetuksen tarkoituksena oli saattaa viemäriverkostojen ulkopuoliset alueet riittävän jäteveden käsittelyn tasolle. Vuonna 2010 perustettiin työryhmä pohtimaan jätevesiasetuksen parantamista, koska sen toteuttamisessa oli ongelmia maaliskuussa julkistettiin uusi jätevesiasetus, joka on vaatimuksiltaan 3

6 hieman edeltäjäänsä lievempi. Myös siirtymäaikaa jatkettiin vuoden 2016 maaliskuulle. Haastattelut tehtiin ennen lakiuudistuksen voimaantuloa. Jätevesitöiden parissa työskentelevät yrittäjät kokevat lakiuudistuksen aiheuttaman epätietoisuuden asiakkaiden taholta merkittäväksi ongelmaksi ja hidasteeksi jätevesitöiden toteuttamiselle. Vaikka osa kokee lakiuudistuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, silti muutokseen kulunutta aikaa arvioidaan liian pitkäksi ja epäröintiä aiheuttavaksi. Myös median toiminta koetaan paikoin ongelmalliseksi, negaatioiden kautta toimivaksi hidasteeksi. Yrittäjät toivovatkin median edustajilta jatkossa kannustavampaa ja positiivisempaa otetta jätevesiin liittyvään uutisointiin. Joidenkin kuntien toimintaa kritisoidaan vaihtelevista lupakäytännöistä ja vesihuoltolaitosten kehittämissuunnitelmien hitaasta päivittämisvauhdista. Kehittämissuunnitelmilla on merkittävä rooli jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen valinnassa. Toisaalta kuntien toimijat saavat myös kiitosta parantuneesta tietotaidosta. Haastattelujen aikana nousi esiin myös huoli epämääräisten laitemarkkinoijien häikäilemättömästä toiminnasta ja suoranaisesta asiakkaiden pakottamisesta laitteistojen hankintaan. Jälleenmyyjien tietotaitoa jätevesiasioissa pidettiin riittämättömänä. Ely-keskusten toimintaa arvioitiin hitaaksi, vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Varsinkin lupakäsittelyn arvioitiin kestävän liian kauan. Ely-keskusten myöntämät tuet saivat kiitosta, niiden edesauttaessa suurien jätevesijärjestelmien rakentamista. Toisaalta osa vastaajista koki haettavissa olevat tuet riittämättömiksi tai turhiksi. Monet yrittäjät pitivät yhteistyötä ja verkostoimista tärkeänä alaa edistävänä tekijänä. Myös neuvonta- ja koulutushankkeiden toiminta nähtiin hyödylliseksi. Yhtenä mahdollisuutena alalla on kokonaispalvelua tarjoavien yritysten palvelut. Kun asiakas saa kaikki jätevesiin liittyvät toiminnot yhdeltä yrittäjältä, jätevesien käsittelyn järjestäminen helpottuu. Haastatteluissa tuli myös esiin laitemerkkeihin sitoutumattomuuden tärkeys varsinkin jätevesisuunnittelussa. Useampien käsittelyvaihtoehtojen tarkastelu mahdollistaa kohteeseen ja asiakkaalle parhaiten sopivan laitteen valinnan. Taulukko 1. Haja-asutuksen jäteveden käsittelyn parissa toimivien yrittäjien vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Haja-asutuksen jätevesiasetus itsessään. Vuoden 2010 aikana suurin ongelma jäteveden käsittelytöissä on ollut jätevesiasetuksen pitkään kestänyt muutosprosessi. Kansalaiset ovat jääneet odottamaan lievennyksiä. Tämä on aiheuttanut sen, että jätevesisaneeraukset ja kauppa on hidastunut erittäin merkittävästi. Jälleenmyyjät ja väärää tietoa antavat markkinoijat heikentävät kaikkien alalla olevien toimintamahdollisuuksia. Kansalaisten negatiivinen asenne vaikuttaa koko alaan. Jätevesijärjestelmiin liittyvien tukien merkitys jää pieneksi, ellei saada aika positiivista tahtotilaa. Positiivisen asenteen kautta myös järjestelmien huolto tulee turvattua. Lupakäsittely Ely-keskuksissa on hankalaa, lisäksi organisaatiomuutos sekoittaa asiakasta Tällä hetkellä ala vastatuulessa lakijahkauksen takia(marraskuu 2010). Edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Jäteveden käsittelyn edistämisen kannalta merkittävin tekijä on kiinteistön arvonnousu. Kiinteistöä myös helpompi myydä kun jätevesiasiat ovat kunnossa. Ydinajatuksena tulisi olla, että jätetään tuleville sukupolville puhdas ympäristö. Kuivakäymäläpuolella ei ole niin hiljaista, koska halukkuus hankkia toimiva käymälä lähtee omasta mukavuudesta. Tällä hetkellä alalla on huomattavasti enemmän 4

7 Ulkomailla ongelmia aiheuttavat asenteet ja kulttuurierot esim. ulosteasiat sekä kustannuskysymykset. Monessa kunnassa esteenä on kunnallisteknisen valmiuden heikkous ja kapasiteetin riittämättömyys. Toisaalta tämä seikka vahvistaa kuivakäymälöiden asemaa jätevesialalla. Media ja poliittinen peli hidastavat jätevesiasioiden edistämistä. Mediassa käydään yleensä läpi vain huonoja puolia. Jätevesiasetuksen päivitysprosessi hidastaa toimintaa, kunnes saadaan uudet säännökset ulos. Mediassa käydään läpi vain asian huonoja puolia. Ihmiset eivät jaksa ottaa selvää asioista. Tietoa kyllä on saatavilla. Kunnissa on edelleen tiedonpuutetta ja sekavia käytäntöjä ja tulkintoja. Vesihuollon kehittämissuunnitelmat pitäisi saattaa ajan tasalle. Pakottava lainsäädäntö tuo negatiivisuutta alalle. Jätevesihommat ovat jääneet sivutoimiseksi asiakkaiden puutteen vuoksi. Menty liikaa laitevalmistajien ehdoilla, eivät saisi ohjailla koko sektoria. Asetuksen rajat ovat liian korkeita lievempien kohteiden osalta. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat pitäisi vihdoin saattaa ajan tasalle. kokemusta kuin 2004, jolloin asetus lanseerattiin. Nyt tietoa on viranomaisilla paremmin, vaikka edelleen parantamisen varaa heidänkin joukossaan on. Toimijoita ja kilpailua on riittävästi, jotta jokainen kuluttaja voi hankkia sellaisen laitteen mitä oma kiinteistö vaatii Tänä päivänä on paljon koulutusmahdollisuuksia jotka tukevat alalla toimimista esim. ammattikorkeakoulu tasolla. Alan yrittäjien kannattaisi verkostoitua. Tietotaidon levittäminen jollekin toiselle alueelle joka ei ole omaa toiminta-aluetta ei ole pois keneltäkään. Se ainoastaan rikastuttaa alaa ja kaikkien toimintamahdollisuudet paranevat. Neuvontyö ja avustushankkeet edistävät tilannetta Kun yrittäjä tekee työnsä hyvin, puskaradio toimii. Ihmisten oman tarpeen esiintuominen, juomaveden laatu. Kaikille alan toimijoille voisi lisätä koulutusta, jotta voisivat laajentaa osaamisalueitaan. Viemäröintihankkeet, ihmisten aktivointi, tiedotus. Muistettava pienen mittakaavan, ihmisen oman tarpeen, esiin tuominen. Pitäisi saada valtakunnallisesti yhtenäiset linjaukset. Lainsäädännön olisi oltava kohteeseen Tarvittaisiin positiivista uutisointia aiheesta. Neuvontaa on ollut saatavana, mutta kiinteistökohtaista neuvontaa kaivataan, jotta ylilyönnit saataisiin kitkettyä. Paikallislehdet voisivat keskittyä positiiviseen uutisointiin. Valonian toiminta on ollut hyödyllistä, varsinkin laivaristeily on ollut merkittävä kohtaamis- ja verkostoitumistapahtuma. Selvitys puuttuu edelleen suurelta joukolta, asiaa ei ole valvottu. 5

8 Lainsäädäntö. Ei olla valmiita maksamaan jäteveden puhdistamisesta. Puhdistamotestien luotettavuus esim. tekniikan maailma. Kuntien viranomaisilla joissakin tapauksissa negatiivinen suhtautuminen koko asiaan. Tiedotuksen puutteet Kansalaisten ennakkoasenteet ja tietämättömyys laitteistojen suhteen. On tärkeää tuoda esiin huoltotoimien tärkeyttä, jotta ymmärretään sen välttämättömyys. Kunnan viranhaltioiden tietämättömyys, viranhaltioiden tulisi ottaa selvää laitteiden ominaisuuksista ja toimivuudesta. Isot erot määräyksissä kuntien välillä, huonot suunnitelmat, tiedotuksen ongelmat. Epämääräiset toimijat pilaavat markkinat eritoten eräs laitetoimittaja ihmisten pelottelu. Rahasta kiinni, tukea pitäisi olla riittävästi saatavilla ja sen pitäisi kattaa kulut tarvetta on, halusta ei ole kiinni. Lainsäädännön muuttamisesta aiheutunut kohu on käytännössä pysäyttänyt jätevesilaitteiden asennushalukkuuden. Järjestelmää olisi pitänyt siivota siihen suuntaan, että laitteita ei saa myydä suoraan eteenpäin ilman suunnitelmaa. Ruotsissa käytetään yli puolessa kohteista maahanimeytystä, suomessa samansuuntainen kehitys säästäisi paljon kuluissa. Maasuodatus on toimiva ja yksinkertainen ratkaisu sekä helppohoitoinen. Tuet avustukset, raha ja neuvonta(esim. Valonia), tiedotus. Toivottavasti asetuksen tilanne selkiää talven aikana. Kunnolliset talvet ovat hyväksi alalle; Hommat siirtyvät kesälle, jolloin paremmat olosuhteet toimia ja enemmän hommia. Urakointitöiden hinnat eivät laske yhtä pahasti jos välillä on seisokki hommissa. Laki voisi olla tulevaisuudessa lievempi, mutta kunnille tulisi laatia selvät pelisäännöt, jotta asiaa saataisiin edistettyä. Riittävä valistus, tapahtuminen järjestäminen sekä laitteiden käytön opastaminen asiakkaalle ovat tärkeässä osassa. Pankkien tulisi tukea jätevedenkäsittelyn toteuttamista edullisilla lainoilla, samalla kohennettaisiin työllisyyttä koko toimialalla. Jäteveden käsittelyn parissa työskentelee paljon muitakin toimijoita kuin pönttökauppiaat. Laitevalmistajien lehtimainonta vie helposti harhaan. Tiedottaminen onnistuu mielestäni parhaiten tilaisuuksissa, joissa ihmiset ovat koolla muun syyn takia ja silloin annetaan vinkkejä jätevedenkäsittelyn hoitamiseen. Erilaiset projektit, yhteistyötilaisuudet, joissa jaetaan tietoutta esim. jälleenmyyjien toimesta, Raha, neuvonta(arviointikäynnit), Tarvittaisiin tiedotusta siitä kuka tarjoaa tällaisia palveluita. Mediassa tulisi käsitellä asiaa positiivisesti. Esim. Ruuhkaa tulossa, parempi toimia nyt, saa asian hoidettua halvemmalla. Tukien ja avustusten lisääminen edistäisivät sekä jätevesipuolta, että luonnonvesikohteiden rakentamista. Toimivia kohteita tulisi esitellä julkisesti. 6

9 Tukien puute Ulkomailla asenteet ja kulttuurierot aiheuttavat ongelmia(esim. suhtautuminen ulosteeseen). Myös poliittinen kysymys, toisaalta nykyään kaikki puolueet ovat vihreitä. Jätevesipuhdistamot on leimattu toimimattomaksi. Ely-keskuksiin sellainen ryhtiliike, että pientäkin toimijaa kannattaa kuulla tai edes kuunnella. Ely-keskuksissa on hyvin vaikeaa tavoittaa asioiden hoitajia, jopa julkisia tietoja on vaikea saada. Byrokratia on yksi merkittävä este. Saaristossa on porkkana kompostointiin; Pienempi jätemaksu kompostoijille. Neuvontaorganisaatiot, Valonia, Pyhäjärvi-instituutti. Byrokratia toisaalta edistääkin, esim. valvonnan kautta. Kaarinasta hyvä esimerkki; selvitettiin kaikkien kunnan hajakiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tilanne ja tehtiin toimintaehdotukset. Tämä pitäisi ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa, selkeyttäisi vallitsevan tilanteen täysin. Jätevedet olisi pitänyt alun alkaen erotella harmaisiin ja mustiin vesiin, jolloin niiden käsittely on yksinkertaisempaa Vesirakentaminen, vesienhoito Useat ruoppaustöitä tekevät yrittäjät kokivat ympäristöluvanvaraisten kohteiden lupien käsittelyn Ely-keskuksissa hankalaksi tai liian työlääksi. Ongelmia aiheutuu vastaajien mukaan eritoten tiukkojen työlle asetettujen aikakehysten ja monien ympäristörajoitusten takia. Osaltaan tilannetta vaikeuttaa vuodenaikojen aiheuttama työn kausiluonteisuus. Myös ruoppaustöiden jatkuvuus nähdään arveluttavana, johtuen osaavan henkilöstön vähäisestä määrästä. Ruoppauskoulutukselle arvioidaan olevan tulevaisuudessa tarvetta. Lisäksi useat vastaajat kokevat urakoitsijoiden välisen yhteistyön liian vähäiseksi tai riittämättömäksi. Myös vesikasvien niittotöitä ja kemikaalikäsittelyä harjoittavat yrittäjät kokevat lupakäytännöt niin ikään hankaliksi. Hidas lupakäsittely koetaan jopa uhkaksi koko yrittäjyydelle. Muita ongelmia aiheuttavat esimerkiksi alueellisten vesistökunnostuksen yleissuunnitelmien puuttuminen, joiden avulla työpotentiaalia voitaisiin jäsentää. Yhtenä vaihtoehtona alan vauhdittamiseksi nähdään kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan myös mökkirantojen hoitotöitä. Vesien- ja koskienkunnostustöissä keskeisenä ongelmana vaikuttaisi olevan rahoituksen puute ja eritoten konkreettisiin toimiin soveltuvan hankerahoituksen puute. Kalastusseurojen, yhdistysten ja muiden vastaavien tahojen merkitys koetaan tärkeäksi myönteiseksi vaikuttajaksi yhdessä positiivisen uutisoinnin ohella. Hoitokalastuksen ja kalatalouden töissä hidastaviksi tekijöiksi koetaan muun muassa toimijoiden ikääntyminen ja kalatalouslaitoksen käynnistämiseen liittyvän lupapolitiikan kankeus ja hitaus. Alan kova kilpailu ja toiminnan kausittaisuus aiheuttavat epävarmuutta. Toimiva yhteistyö kalastajien kesken voisi kohentaa tilannetta, mutta toimijoiden keskinäinen kateus nähdään merkittävänä yhteistyötä haittaavana tekijänä. Myös rahoitus koetaan liian vähäiseksi. Eräs haastateltava ehdottaa vesistön ranta-asukkaille kohdennettavaa vapaaehtoista hoitomaksua, joka voisi perusta vesistön rantaviivan pituuteen. Hoitokalastuksen edellytykseksi nähdään riittävä taloudellinen tuki. Onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi vesistöstä hoitokalastettavan kalamäärän tulisi olla riittävän suuri. Hoitokalastussaaliin hyödyntäminen on vielä vähäistä, mutta kalastajan ja kalanjalostajan toimivan yhteistyön avulla toimialalla on huomattavaa potentiaalia varsinkin vientimarkkinoilla. Parhaimmillaan tämä voisi mahdollistaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen hoitokalastuksen ilman ylimääräistä tukea. Muutamille hoitokalastetuille kalalajeille, kuten kuoreelle ja särjelle, uskotaan olevan tulevaisuudessa menekkiä Suomessakin, mutta tällä hetkellä keskeisenä ongelmana ovat kielteiset ennakkoasenteet näitä lajeja kohtaan. Haastatteluissa tuotiin esille myös Ahvenanmaan rajoitukset sen aluerajojen ulkopuolelta tuleville yrittäjille. Erään haastateltavan arvion mukaan Ahvenmaalla olisi suuri kysyntä esimerkiksi mökkitalkkaripalveluille, mutta hankala työlupakäytäntö haittaa toimimista maakunnan alueella. 7

10 Taulukko 2. Vesirakentamista ja muita vesienhoitoon liittyviä töitä tekevien yrittäjien vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Ruoppaus- ja laiturienvalmistustöissä luvat menneet hyvin läpi, mutta käsittely kestää Elykeskuksessa toisinaan liian kauan. Läjityspaikkoja ei juuri ole, joudutaan ottamaan massat yleensä kyytiin ja kuljettamaan muualle. Tämä lisää kustannuksia. Luvanvaraisissa kohteissa ongelmana ovat tiukat aikataulut ja toimille määritetyt ajankohdat. Ympäristörajoituksia ruoppaukselle on paljon ja ne vaikeuttavat työn tekoa huomattavasti. Vaikka ympäristönsuojelu on tärkeää, monelta taholta tulevat työhön kohdistuvat rajoitukset supistavat työn suorittamiseen jäävän ajan hyvin lyhyeksi. Työ on jo muutenkin kausiluontoista. Vesikasvien niittotöissä koneen siirtäminen on hidasta joten siihen menee välillä paljon aikaa. Toisaalta, on helpompaa itse hoitaa kuljetus sen sijaan, että käyttäisi aina ulkopuolista urakoitsijaa. Aikatauluttaminen aiheuttaa joskus ongelmia, Kaikki haluaisivat koneen paikalle samaan aikaan. Toivottavasti rauhoitusalueita ei paljoa lisättäisi. Ympäristökeskus ohjeistaa niittoajaksi heinäelokuuta, mutta osa kasveista voidaan niittää tämän ajan ulkopuolellakin. Näin saataisiin enemmän joustavuutta aikatauluihin. Kemikaalityöt: Lupaviraston toiminta/byrokratia - toiminta vaikeaa, vaaditaan tarkka ennakko- ja seurantasuunnitelma työstä. Varsinkin seurannan järjestäminen aiheuttaa ongelmia. Seurannan ja vesinäytteiden avulla saataisiin tietoa toimenpiteiden kannattavuudesta. Monista kohteista ei ole saatavilla perustietoa etukäteen ja jos ei ole tarpeeksi taustatietoa lupaa ei tahdo saada. Leikkuutyöt: Suuri hoidettavien alueiden määrä rajoittaa julkisen sektorin osallistumismahdollisuuksia. Vesialueitten omistajien yhteiset hanketoteutukset ja erimielisyydet niissä aiheuttavat ongelmia. Omaa rahaa ei haluta pistää hankkeeseen. Jossain edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Kunnassa homma toimii hyvin. Tarvetta laitureille ja ruoppauksille on jatkuvasti. Lisäksi veneiden koko on kasvanut jatkuvasti, jonka takia laituripaikkoja täytyy suurentaa. Ruoppaus ja rantarakentamistyölle on paljon tilausta. Toimijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikille kyllä riittäisi hommia. Puskaradio hoitaa tehokkaasti mainonnan, hyvät kokemukset poikivat uusia töitä. Ihmisillä on myös intoa tehdä näitä töitä. Lisäksi potentiaalisia vesiä on paljon. Kaluston laskupaikat hyvä selvittää etukäteen. Yhteistyötä voisi olla enemmänkin. Esim. sellaisten toimijoiden kanssa jotka tekevät erilaisia, mutta yhteen nivoutuvia kunnostustöitä. Ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä vesikasvien niittotyön lopputulokseen. kuljetuskustannukset aiheuttavat keskustelua. Työn tilaus kannattaisi tehdä jo talviaikaan, jolloin olisi helpompi laittaa kalenteriin. Kiinnostus vesialueiden hoitoon lähtee rantaasukkaiden ja yhteisöjen omasta tarpeesta saada alue kuntoon, tämä edistää asioiden hoitoa. Alueellisten Ely-keskusten tuki kunnostushankkeille edistää toteutusta. Kuntien osallistuminen hankkeisiin esim. kyläprojektien myötä. Kerromme aina muiden yritysten toiminnoista jos ei itse pystytä jotain tarjottua työtä hoitamaan. Monesti paras lopputulos saavutetaan yhteistyöllä esim. ruoppaus + niittotyö. Tarvittaisiin enemmän yleissuunnittelua 8

11 tapauksissa taas rannanomistajat ovat olleet halukkaita maksamaan koko työn itse. Järviyhdistyksien ollessa kyseessä, ongelmana ei välttämättä ole aina rahakaan, vaan innon puuttuminen yhteisten alueiden kehittämiseen. tekeviä tahoja. Näin saataisiin selville ne vesialueet, joissa on potentiaalia parannustoimille ja samalla arvioitaisiin suuntaa antavat kustannukset töille. Yleissuunnitelma mahdollistaa muidenkin lähellä olevien potentiaalisten alueiden huomioimisen, jolloin kuljetuskulut per kohde pienenevät. Luvansaanti niittotöihin on hankalaa varsinkin Natura-alueilla. Kotitalousvähennys pitäisi ulottaa kattamaan myös rantojen niittotyöt(nurmikon leikkauksestakin saa). Jonkun pitäisi ruveta viemään asiaa eteenpäin. Luvanvaraisissa kohteissa ongelmana ovat tiukat aikataulut ja toimille määritetyt ajankohdat. Aiheutuu helposti ongelmia koska myös luonnon olot asettavat vaatimuksia. Ympäristörajoituksia ruoppaukselle on paljon ja ne vaikeuttavat työn tekoa huomattavasti. Kun rajoituksia työlle tulee niin monelta suunnalta, töiden suorittamiseen jäävä aika on hyvin lyhyt. Työn kausiluontoisuus. Kovat talvet ovat hankalia. Asiakkaat eivät aina ymmärrä mitä voidaan tehdä ja lisäksi toiveet voivat olla epärealistisia. Ongelmana myös henkilöstön saaminen alalle, tällä hetkellä missään ei kouluteta ruoppaajia. Alaa heikentää myös se, että tekijäjoukko on aika kirjavaa ja osaaminen vaihtelevaa. Lupaviranomaisille pitäisi järjestää asennekasvatusta. Yrittäjien näkökulmaa pitäisi tuoda esille. Ympäristö- ym. lupakäsittelyissä on nykyään liian pitkät odotusajat. Hidasteet ja seisokit heti yrityksen käynnistysvaiheessa voivat olla kohtalokkaita. Monta hyvää liikeideaa on kaatunut tämän byrokratian takia. Vesienkunnostustöissä on joskus hankalaa saada työkone rantaan hankalan maaston vuoksi. Monesti maanomistaja tyrmää hommat alkuvaiheessa. Veden pintaa nostavia toimia ei usein edes ehdoteta, jos pelto on lähellä veden pintaa. Ely-keskuksen luonnonsuojelupuolella menee Alalla on paljon potentiaalia. Lisäksi asiakkaat ovat innokkaita toteuttamaan niittotöitä. Työtä olisi paljon. Toimijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikille riittäisi hommia. Tällöin osa ympäristölle hyödyllisistä töistä jää kokonaan suorittamatta. Romukalaa ei voida käyttää näillä näkymin biodieselin tuotantoon koska rasvapitoisuus on liian pieni - valmistuskustannukset tulevat suuremmiksi kuin lopputuotteesta saatava tuotto. Hapotuskontista on saatu hyviä kokemuksia - kalat hapotetaan ja kuljetetaan hyödynnettäväksi(esim. turkistarha tai biokaasu) kun saalis on riittävä. Hankkeet. Ympäristötietoisuuden lisääminen. Tulevaisuudessa uusi (maatalouden) ympäristötukijärjestelmä, toivottavasti. Koskikunnostuksissa julkisuus, eli se, että joet ovat huonossa kunnossa. Yhdistystoiminta edistää koskien suojelua ja kunnostuksia. Kalastusseurat ja yhdistykset ovat innostuneita. 9

12 välillä yli, suojelu menee kohtuuttomiin mittoihin. Suurimpina ongelmina ovat rahoituksen vähyys ja se, että ei ole rahaa konkreettisiin toimiin. Joskus paikalliset kalastajat suhtautuvat hoitokalastukseen nuivasti ja epäilevät, että viedään kaikki kalat järvestä. Tietämättömyys aiheuttaa negatiivista suhtautumista. Rahoitus on suurin hidaste. Kalakaupassa tuntuu olevan kateutta. Myös kalastajien ikääntyminen on ongelma. Pyhäjärvellä ongelmana on ollut muikkukannan tasainen huonontuminen. Ahven pitäisi saada paremmin pois jo pienenä, ettei lihota itseään muikulla. Kor-rahoitteisen hoitokalastuksen jälkeen muikkukanta parani kun hoitokalastus oli tehokasta. Luonnon olosuhteet asettavat omat haasteensa hoitokalastukseen. Alalla on kova kilpailu, vaikuttaisi siltä, että yhteistyöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Eviran hidas toiminta vaikeuttaa kalatalousyrittäjyyttä. Toimintaa ei ole kaikilta osin voitu käynnistää hitaan lupakäsittelyn vuoksi. Tämän kaltainen toiminta hidastaa ja vaikeuttaa yrittämistä. Valvontaa tarvitaan, mutta asioiden tulisi hoitua nopeasti. Olisi hyvä jos Eviralla olisi selkeämmät ja lyhyemmät ohjeet omavalvontaan. Töitä on planktontunnistuksen parissa runsaasti. Suurin ongelma liittyy käytettäviin menetelmiin; tällä hetkellä vaaditaan liikaa ja vaaditaan käyttämään menetelmiä, jotka ovat liian aikaa vieviä ja työläitä. Keskustelu asiasta on kuitenkin käynnissä. Lainsäädännöllä pitäisi auttaa asioita niin, että toimijoilla olisi vapaammat kädet töiden suorittamiseen. Vesienhoitotöissä maanomistajien kanssa sovitaan asiat etukäteen, yleensä kaikki hoituvat hyvin. Yhteydenotossa useimmin ollaan myötämielisiä. Parempi että kohdetta suunniteltaessa paikalle menee joku muu taho kuin viranomainen. Paikallisen kalastusalueen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Kalastus perustuu hyviin kalakantoihin ja oikean kalaston rakenteeseen. Hoitokalastuksessa tulisi olla riittävä tuki. Hoitoa kaipaavilla järvillä voisi olla vapaaehtoinen järvensuojelumaksu, joka perustuisi esim. kiinteistön rantaviivametreihin. Hoitokalastuksessa pitäisi olla sopiva korvaus saaliista, 5 senttiä ei vielä riitä, kipuraja kulkee jossain sentin tienoilla. Kun kaloille olisi järkevää jatkokäyttöä ja sitä kautta siitä tulisi korvaus, niin alalla olisi huomattava potentiaali. Roskakalat menevät nykyisin turkistarhoille. Kalastusasioista tulisi myös tiedottaa paikallislehdissä suhteellisen säännöllisesti. Kalastajilla on todella iso tarve saada muutakin kalaa kuin silakkaa. Monissa vesissä on vajaasti hyödynnettyä kalaa vaikka kuinka. Ulkomailla näillekin lajeille on suuri kysyntä. Nyt on olemassa asianmukainen vientilaitos ja odotellaan toiminnan saamista vauhtiin. Eu:n vesipuitedirektiivi(kasviplanktontyöt), Ihmisten kiinnostuneisuus leviä kohtaan ja valveutuneisuus. Suomen ympäristökeskuksen tiedotus ollut hyväksi. Internet auttaa paljon ja mahdollistaa kommunikoinnin alan toimijoiden kanssa eri puolella maailmaa. Artikkelien saatavuus netistä ja sähköposti mahdollistavat hyvin työskentelyn etänä. 10

13 Mökkitalkkarin työ itsessään on monesti raskasta, joten se vaatii hyvää yleiskuntoa. Osassa töistä on suuri onnettomuusriski. Lisäksi työ on kausittaista. Palautetta ei juuri tule vaikka se olisi hyödyksi toimintojen kehittämisessä. Jätevesihommia teettävät vain ympäristötietoiset ja ne jotka joutuvat laittamaan hommat kuntoon lain vaatiessa, esim. saneerausten yhteydessä. Jätevedenkäsittelyyn liittyvän lainsäädännön muuttamiskeskustelusta on muodostunut aika soppa. Jätevesilaitteistot ovat pääsääntöisesti surkeita edelleen ja vaativat liikaa käyttäjältään. Työskentely Ahvenanmaalla on tehty vaikeaksi alueen ulkopuolelta tuleville. Kysyntää ja tarjontaa olisi, mutta työluvan saaminen on hankalaa. Ympäristölainsäädäntö toimii toisaalta myös edistävänä tekijänä. 2.2 Asiakkaiden ja viranhaltijoiden haastattelujen tulokset Kuntien edustajat kokevat ympäristöiden rahoituksen vähäisyyden keskeiseksi ongelmaksi. Lisäksi tilannetta heikentää rahoituksen heikko käytettävyys konkreettisiin suojelutoimiin, kuten valuma-aluetyöhön. Lainsäädäntö koetaan paikoin voimattomaksi, johtuen pakottavien keinojen vähäisyydestä ympäristöön liittyvien töiden toteuttamisen yhteydessä. Myös byrokratia nostetaan esiin ongelmana. Maatalouden tukirahojen ohjaamista tulisi myös kohdentaa tarkemmin oikeisiin kohteisiin. Ympäristöalan yhdistysten, valistushankkeiden ja muiden toimijoiden aktiivinen toiminta nähdään tilannetta edistävänä tekijänä. Joidenkin ympäristöalan yrittäjien, kuten ruoppaajien ja jätevesisuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden, koetaan tarvitsevan lisäkoulutusta säännöksistä ja oikeista menettelytavoista. Vesienkunnostustöitä valvova viranhaltija kokee merkittäväksi ongelmaksi järvikunnostusten lupaprosessien ja voimassa (2010) olevan vesilain hankaluuden. Myös vesilain tiukat tulkinnat koetaan ongelmalliseksi. Käytännössä tämä näkyy vesien kunnostustöiden vaikeutumisena, aloituksen pitkittymisenä ja kalleutena. Lisäksi ongelmaksi nähdään EU-hankkeiden rahoituksen soveltumattomuus konkreettisiin vesienhoitotöihin. Vesilain muutosta toivotaan nopeasti valmiiksi, jotta tilanne kohentuisi. Positiivisiksi seikoiksi nostetaan konkreettisten vesienkunnostushankkeiden näkyvien tulosten motivoiva vaikutus ja hyvien esimerkkien uutisointi. Yhdistysten näkökulmasta vaikeaksi koetaan järvialueen toimijoiden innostaminen oman järvensä kunnostus- ja hoitotöihin. Kiinnostus toimintaan lähtee erään haastatellun mukaan vesistön hyötykäyttömahdollisuuksien, kuten kalastuksen tai metsästyksen tilanteen kohentumisen myötä. Tehokkaan toiminnan edellytyksenä pidetään yhdistyksille suunnattavan vesienhoitotöihin tähtäävän hankerahoituksen lisäämistä. Yhtenä lisävaihtoehtona rahan keräämiseksi ehdotetaan yhtiövastikkeen kaltaista maksua vesistön ranta-asukkaille, joka toisi lisätuloa kunnostustoimia toteuttaville yhdistyksille. Yhdistykset kaipaavat myös ohjausta ja apua ympäristöiden suunnittelussa. Tämä voisi tuottaa samalla alan yrittäjille lisätöitä. Ympäristö- ja asennekasvatukselle koetaan olevan edelleen tarvetta yleisen vesiensuojelun ja jätevesiasioiden tiimoilta. Hankerahoituksen avulla toiminen nähdään kuitenkin ongelmalliseksi ympäristötöitä tekevän yrittäjän kannalta. Jatkuva omarahoituksen etsiminen, hankkeiden määräaikaisuus ja töiden kausittaisuus aiheuttavat alalle epävarmuutta. Myös uusien hankkeiden suunnittelu koetaan rasittavaksi, koska siihen ei yleensä ole saatavilla rahoitusta. Eräänä ratkaisuna arvellaan olevan useamman yrityksen yhteenliittymän perustaminen. Myös osaaikainen toiminta muun työn ohessa antaisi liikkumavaraa yrittäjälle. Ympäristötukijärjestelmä nähdään byrokraattisena sekä kankeana ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin suhtaudutaan epäillen. Kattavien yleissuunnitelmien tekeminen ja asian tehokas markkinointi koetaan tärkeäksi. 11

14 Laajaan tausta-aineistoon pohjautuvalle tilakohtaiselle rekisterille koetaan olevan tarvetta. Tämän tarkoituksena olisi helpottaa oikeiden toimenpiteiden kohdentamista oikeisiin kohteisiin. Myös ympäristötukineuvonta koetaan osin riittämättömäksi ja vaikeaselkoiseksi muutamaa hanketta lukuun ottamatta. Neuvontahankkeiden määräaikaisuus koetaan niin ikään haittaavaksi tekijäksi toiminnan jatkuvuuden kannalta. Uudet innovaatiot ja tekniikat nähdään voimavarana ympäristöalalla. Jätevesiasetuksen muutoksesta aiheutunut epätietoisuus ja jätevesiasioiden negatiivinen uutisointi koetaan haitalliseksi. Myös kansalaisten kielteiset asenteet jätevesien käsittelyä kohtaan ja aggressiivisten kulkukauppiaiden toiminta arvellaan vaikuttavan alaan. Jätevesien käsittelyn edistämisessä positiivista suhtautumista aiheuttavat neuvontahankkeet, hyvä tiedottaminen ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Taulukko 3. Viranhaltijoiden ja muiden asiakkaiden vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Suurin ongelma on ympäristötöiden rahoituksen vähäisyys. Raha, byrokratia, yhteistyön ongelmat Pitkäjänteisyyden puute ympäristötöissä. Kunnostustoimien näkyvyys joskus hidastempoista, Raha on suurin este. Maksaja ei voi olla kuntakaan, koska ympäristötöihin ei voi loputtomiin käyttää verorahoja. Lainsäädäntö, ei ole pakottavia keinoja, pitäisi voida velvoittaa. Järvikunnostuksia hidastaa lupaprosessien hankaluus ja vesilain tulkinnat ovat paikoin liian tiukkoja. Myös rahoitus on vähentynyt. Järvien pinnan nostot vaativat tällä hetkellä tosi vaikean lupaprosessin, saattaa kaatua yhden asianomaisen vastustuksesta. Monet järvet odottavat lain uudistusta ja hankkeet käynnistyisivät sen myötä. Lupamenettelyn raskaus. esim. luvanhakukustannukset saattavat olla paljon suuremmat kuin pienen pohjapatoketjun kunnostus itsessään. EU-rahoitusta konkreettisiin hankkeisiin ei juuri saa. Yhdistysten toimivuus. Maksuhalukkuus on Edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Lainsäädäntö, maataloudessa EU:n tukirahojen ohjaaminen oikeisiin kohteisiin. Yleinen ympäristömyönteisyys ja huoli omasta ympäristöstä. Yhdistystoiminta hyödyllistä. Nyt olisi konkreettisen tekemisen ja käytännön toimien aika vesiensuojeluhankkeissa. Tieto lisää tuskaa - valistus edistää asioita, Hankkeet, asukkaiden halu Sertifikaatti ruoppaajille, pitäisi olla pakollinen koulutus ruoppaajille. Jätevesiasioissa tietotaidon lisääminen, koulutus pakolliseksi. Lainsäädäntö pitäisi olla paikoin pakottava. Vesilain muutos pitäisi saada nopeasti valmiiksi. Yhdistysten aktiivisuus. Hankkeissa saavutetaan näkyviä tavoitteita - motivoi työhön. Suurin ympäristöyrittäjyyspotentiaali on laajaalaisilla suunnittelijoilla. Myös ruoppaajille on paljon töitä. Monet työt ovat kiinni valtion tilauskannasta. Pienet patohankkeet eivät yksinään työllistä. 12

15 vähäinen, mutta yleensä kustannukset aika pieniä. Miten kansalaiset saadaan kiinnostumaan omasta järvestään ja sen tilasta? Tuntuu olevan niin, että kiinnostus vesistökunnostuksiin tulee hyötykäyttömahdollisuuksien myötä esim. linnustus, kalastus, kasvillisuus, ravustus yms. Kiinnostus kunnostustoimiin riippuu paljon vesistön koosta, jos vesistön alueella on paljon mökkejä, silloin on helpompi livetä rintamasta. Kiinteässä yhteisössä hommat yleensä toimii paremmin. Kosteikkojen suunnittelijoista on huutava pula tai ainakin tieto suunnittelijoista on piilossa. Kovan rahan etsiminen hankkeiden omarahoitukseen. Työt perustuvat hankerahoitukseen, jolloin muodostuu aina kahden vuoden taukoja, jolloin ei ole töitä. Hankemaksatukset kestävät liian kauan ja toisaalta asiakkaat eivät ole halukkaita maksamaan, koska kokevat että maksu kuuluu muulle taholle, esimerkiksi kunnalle. Hanketoiminnassa on paljon epävarmuustekijöitä, palkkaa pitäisi tulla koko ajan. Yhtenä vaihtoehtona olisi ympäristöyritysryppäiden yhteenliittymät. Homma toimii hyvin jos on lisäksi jokin tasaisen toimeentulonlähde. Töiden kausittaisuus aiheuttaa sen, että osa vuodesta ei ole töitä. Uusien hankkeiden suunnittelu on työlästä eikä siihen yleensä saa erikseen rahaa. Yhdistyksillä on vähän rahaa, koska varainkeruu perustuu jäsenmaksuihin. Voisi olla jonkinlainen yhtiövastikkeen kaltainen maksu rantakiinteistöille, koska asia kuuluu kaikille. Ongelmana on, että tulokset ovat epävarmoja tai ainakin niiden näkyminen kestää kauan. Yrittäjiin suhtaudutaan välillä ynseästi, että haluavat vaan rahastaa ja tehdä hommat mahdollisimman nopeasti. Tukijärjestelmä on byrokraattinen ja kankea, eikä ympäristötuki tällaisenaan juuri edistä ympäristöä. Tilat eivät välttämättä aina tiedä mitä toimenpiteitä ovat kuponkiin valinneet. Valvonta kohdistuu niihin viljelijöihin joilla on paljon erityisympäristötukia, eikä niihin esim. joilla on Rahoitusmahdollisuuksia pitäisi saada yhdistyksille hankerahoituksen kautta, koska taloudelliset edellytykset ovat yleensä pieniä. Hankkeissa pitäisi aina olla jotain uutta, jotta niihin saa rahoitusta. Yhdistysten on kuitenkin vaikea keksiä uusia kehitysideoita, kun ammattilaisetkaan eivät ole keksineet. Kunnostustarpeeseen ei ole olemassa mitään pikaratkaisuja, vaaditaan paljon pitkäjänteisyyttä, että saadaan tuloksia näkymään, jopa kymmeniä vuosia. Taustalla toteutuksessa on aina oltava riittävä tiedotus ja taustatutkimukset. Verkostoituminen, voisi olla jonkinlainen yrittäjätalo tms. jossa olisi yhteisö. Yritys on joustava ja monipuolinen toimintaympäristö. Olisi tarvetta ympäristötyön arvostuksen nostamiselle ja rahoitukselle. Pienten järviyhdistysten syntyminen edistää asioiden tekemistä. Järviyhdistyksille pitäisi järjestää tukea, jotta saisivat tehtyä toimia. Kun yhdistykset tietävät mitä heidän kannattaisi tehdä ja mistä löytyy apua, saadaan myös ympäristöyrittäjille töitä. On tärkeää saada päivitetyt listat niistä toimijoista, jotka alalla toimivat. Vesistöyhdistysten perustamishankkeet ovat olleet suureksi hyödyksi. Valtiolta tarvittaisiin isoja potteja vesienhoitoon, jätevesineuvontaa yms. Toimiin jotka edistävät yhteistä etua. Lisää hankerahoitusta. Hanketoiminnan epävarmuustekijöitä pitäisi vähentää. Olisi kiva tehdä näitä töitä, mutta kun rahaa ei saa tarpeeksi. Ympäristökasvatusta tulisi vielä lisätä Sun toimilla on vaikutusta. Ekologista kokonaisymmärrystä pitäisi opettaa kaikille. Yleissuunnitelmien ja alueiden hyvä markkinointi edistää tilannetta. Suuri osa Varsinais-Suomen suojavyöhykkeistä on Tehohankkeen aikaan saamia. Valtakunnassa tulisi olla valmiit suunnitelmat toimenpiteistä. Jos saadaan valtakunnallinen paikka/tilakohtainen rekisteri, viljelymenetelmistä, 13

16 isot sikatilat. Viljelijät eivät ole niin konservatiivisia kun yleensä annetaan ymmärtää. Monet viljelijät ovat sitä mieltä, että perusvaatimuksia voitaisiin nostaa. Puolet viljelijöistä on uudistusmieleisiä, kolmannes sinne päin ja loput vastustavat kaikkea. Neuvonta vaikuttaa siihen mitä toimia toteutetaan. Neuvontaorganisaatioiden osaamisessa on vaihtelua. Osa ei tee mitään asian edistämiseksi. Monin paikoin asian markkinointiin ei ole panostettu riittävästi. Itämeritilojen palkitseminen ja siitä tiedottaminen on edesauttanut alaa. Viljelijät eivät aina tiedä parhaita mahdollisia toimia lohkoille. Viljelijöille lisää eritoten neuvontaa ja myös koulutusta. Yhtenäistä neuvontakäytäntöä EU:ssa ei ole, mutta esim. Ruotsin ympäristöneuvonta on huomattavasti parempaa kuin täällä. Siellä rakennetaan erilaisia kosteikoita alueiden vaatimusten mukaan, esimerkiksi typpi- ja fosforikosteikot paikan vaatimusten perusteella. Suomessa puhutaan vain kosteikoista. Puhdasta ympäristötukineuvontajärjestelmää Suomessa ei ole vaan neuvonta menee nykyisellään hankkeiden kautta, jolloin jatkuvuus arveluttavaa. Neuvontajärjestelmää tulisi kehittää EU:lla on ollut 1990-luvulta asti ollut tavoite, että ympäristöstä tulee merkittävä työllistäjä. Siitä ei kuitenkaan koskaan tullut, eikä nähtävästi tulekaan. Muutos oli niin hidas, teknologian puolesta mahdollisuuksia olisi mutta kaikki laahaa niin paljon perässä esim. lainsäädäntö, rahoitus ja innovaatiot pelottavat ihmisiä. Suomessa ei ole montaakaan menestynyttä ympäristöyritystä. Rakennusvalvojien määräysvalta on niin suuri, että voidaan tehdä lain vastaisia päätöksiä. Valitus kestää niin kauan, että on tyydyttävä siihen mitä saa. Ongelmia on myös esim. järviruo'on yms. materiaalien hyödyntämisessä. Jätevesilainsäädännön tilanne, kukaan ei tiedä mitä tehdä. Kansalaisia vaikea vakuuttaa kun koko lainsäädäntö on sekaisin. Median suhtautuminen jätevesiasioihin on yleensä negatiivista, tosin jotkin paikallislehdet ovat käsitelleet asiaa järkevästi. P-luvuista, kaltevuuksista, maaperästä ym. järjestelmän hallinnollinen hyötykäyttö olisi mittavaa. Tämä voisi olla jo itsessään ympäristötukijärjestelmä, jolloin sieltä tunnistettaisiin tarvittavat toimenpiteet ja etsittäisiin vaihtoehdot, joista viljelijä voisi valita joko kustannustehokkaimman tai ympäristötehokkaimman. Suomessa luontomatkailua halutaan edistää, mutta asiaa ei käytännössä kuitenkaan viedä eteenpäin, esim. Lapin matkailu perustuu talvikauteen ja ruskaretkiin vaikka potentiaalia olisi kesälläkin paljon. Yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa Ahlaisten Pohjajoki, jossa on tehty kunnostuksia ja pohjaeläimistö on kunnossa, mutta kun kalastuskunnan osakkaat eivät ole järjestäytyneet niin ei ole saatu aikaan tarpeeksi. Loistavat puitteet kalastusmatkailulle, luonnontilainen kohde. Kalaa ei ole istutettu. Alueelle leiripaikat, melontareitti, merelle asti aluetta, Ahlaisten kylän miljöö. Uudet vesiensuojelutekniikat avaavat myös uusia mahdollisuuksia. Jätevedenkäsittelyyn liittyviä yhteydenottoja on edelleen. Neuvontahankkeet ja positiivinen tiedottaminen edistävät tilannetta yhdessä yleisen ympäristötietouden lisääntymisen kanssa. 14

17 Keskustelupalstoilla on paljon harhatietoa. Ihmisten asenteet edelleen osin negatiivisia, ennakkoasenteita vaikea muuttaa. Oman haittansa tuovat jätevesijärjestelmiä myyvät kulkukauppiaat. 2.3 Yrittäjille kohdennetun internet kyselyn vastaukset Yrittäjille lähetyn nettikyselyn vastaukset on jaoteltu seuraavassa kysymyskohtaisesti. Kyselyn vastaukset ovat saman suuntaisia haastatteluista saatujen vastausten kanssa Yrittäjien kokemat esteet tai hidasteet harjoittamalleen yritystoiminnalle Suunnitelmien ja hakemusten teko usein mahdollista vasta huhtikuussa, koska ohjeet ja lomakkeet julkaistaan joka vuosi aivan käsittämättömän myöhään. Näin moni hyvä hanke jää toteutumatta koska samaan aikaan on päätukihakuun liittyvä hakemusten täyttö kiivaimmillaan. Kysynnän puute. Kasvukauden lyhyys. Lyhyt työkausi, jota on vielä yhteiskunnan taholta lyhennetty. Ruoppauksia ei voi tehdä kesäkuukausina, joten jäljelle jää neljä työoloiltaan huonoa kuukautta. On mahdotonta ostaa ja ylläpitää kalustoa 12kk. Koulutuksen puute, osin puutteelliset referenssit, ison firman suhteellisen korkeat hinnat. Asiakkailta jääneet suoritteet saamatta. Yrittäjien arvioita yritystoimintaa edistävistä tekijöistä. Yleinen erityistukiin liittyvä markkinointi Ympäristön suunnitelmallinen hoito. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika. Mökkitonttien vaje, joka pakottaa hyödyntämään suurempitöisiäkin rantoja. Verkostoituminen sekä viranomaistahon ohjaus ja informointi palveluistamme, ison firman synergiaedut. Yhteistyöt eri tahojen kanssa Muita yrittäjien esille tuomia asioita liittyen ympäristöyrittäjyyteen Yhteistoiminnan vähyys yrittäjien kesken. Viranomaistahojen, suunnittelijoiden ja yrittäjien näkemys poikkeaa toisistaan toteutuskelpoisten kunnostusten kiireellisyydestä sekä vesialueitten omistajien haluttomuus sijoittaa rehevöitymisen pysäyttämiseen. Sanaparin "ympäristö + suojelu" nimissä tehdään tämän ajan suurimmat petokset. Sääli, sillä oikeastikin ympäristöllisesti merkityksellisiä tekoja ja lainsäädäntömahdollisuuksia olisi olemassa. Yrittäjälle pitäisi ympäristökeskuksen ym. tahojen tiedottaa paremmin vireillä olevista asioista. Yrittäjille suunnatun nettikyselyn vastaukset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia haastattelujen kanssa. 15

18 2.4 Koulutustarpeita ja koulutusten mahdollista sisältöä Hankkeen yhtenä kokonaisuutena selvitettiin yrittäjien koulutustarpeita ja suunniteltiin koulutusten mahdollista sisältöä. Yrittäjistä runsas 70 prosenttia arvioi olevansa jonkinlaisen koulutuksen tarpeessa. Oman koulutustarpeen lisäksi vastaajat arvioivat yleisluontoisesti koulutusten tarvetta omalla alallaan. Useat vastaajat kokivat koulutusten ja seminaarien sosiaaliset mahdollisuudet tärkeäksi. Koulutusten ohessa toimijat verkostoituvat ja luovat yhteistyömahdollisuuksia. Koulutusten sisältö Jätevesien käsittelyyn liittyviä töitä tekevät yrittäjät ehdottivat seuraavia itseään kiinnostavia koulutusaiheita. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu ja lupa-asiat. Erilaisten jätevesijärjestelmien asennus- ja huolto. Paineviemäröinnin mitoituskoulutus. Laiteuutuuksiin ja markkinoilta löytyviin vaihtoehtoihin keskittyvä koulutus. Ajankohtaiskoulutusta jätevesiasetuksen selvittyä. Omien koulutustarpeiden lisäksi ehdotettiin seuraavia: Kunnan ympäristöviranhaltijoille ja rakennusvalvonnan työntekijöille tulisi järjestää koulutusta jätevesilainsäädännöstä, jätevesijärjestelmistä, jätevesisuunnitelmien tarkastamisesta. Jälleenmyyjiä tulisi kouluttaa erilaisten järjestelmien soveltuvuudesta kiinteistöille. Jälleenmyyjä on usein ainoa linkki tuotteen ja kuluttajan välillä. Vesirakentamiseen ja vesienhoitoon erikoistuneiden yrittäjien vastaukset Ruoppaustöitä tekeville meriturvallisuuskoulutusta. Ruoppaajille ja maarakentajille koulutus vesirakentamisen perusteet ja käytännöt. Vesikasvien niitto- tai ruoppaustöitä tekeville vesikasvikurssi. Kompostikäymälän suunnittelu ja mahdollisuudet. Lisäksi ehdotettiin koulutusta vesikasvien niittoon ja kemikaalikäsittelyyn liittyvistä asioista kunnan viranhaltijoille. Viranhaltijoiden, yhdistysten, kuntien ja hankkeiden edustajien näkemykset omista koulutustarpeista Ympäristöä koskevista lainsäädännön muutoksista Uusi vesilaki. Järvien ja vesistöjen ekologia ja kunnostus. Innovaatiot pintavesiensuojelussa. Lannan käyttö ravinteena. Positiivinen asenne kuivakäymälää kohtaan. Lisäksi ehdotettiin seuraavia koulutuksia muille kohderyhmille. 16

19 Ruoppaajille tietopaketti, miten työ tehdään ruoppaussäännösten mukaisesti, kouluttajana voisi olla Elykeskus. Maatalousneuvojien koulutus ympäristötukiasioista. Ympäristötukikoulutuksia tulisi kehittää mielekkäämpään suuntaan. Kuivakäymälätietouden lisääminen, koulutus voisi käsittää myös talopakettien suunnittelijat ja arkkitehdit, jotta mahdollisuus tulisi riittävän aikaisessa vaiheessa rakennusprojektia esille. Koulutuksen ajankohta Pääsääntöisesti yrittäjät kokivat parhaaksi ajankohdaksi koulutukselle keskitalven. Mahdollisten maastopäivien toteuttaminen kevät tai kesäaikaan sopi myös suuremmalle osalle. Sopivan vuorokaudenajan suhteen yrittäjien vastaukset eivät olleet yhteneväisiä. Vastaukset vaihtelivat viikosta viikonloppuun ja päivästä iltaan. Viranomaiset ja muut säännöllisen työajan puitteissa työskentelevät ehdottivat vuodenajaksi myös pääsääntöisesti talven. Sopiva vuorokauden aika tälle ryhmälle on virka-aika. Molemmat ryhmät kokivat benchmark-matkat kotimaassa ja ulkomailla onnistuessaan hyödyllisiksi. 3 Ympäristöyrittäjyyspotentiaali Hankkeessa keskityttiin yrittäjiin, jotka työskentelevät haja-asutuksen jäteveden käsittelyyn, vesienhoitoon ja vesirakentamiseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöyrittäjyyspotentiaalia on tässä raportissa tarkasteltu pääsääntöisesti näiden kokonaisuuksien osalta. Yrittäjien arvio oman kapasiteetin riittävyydestä on kapasiteettia suurempaan työmäärään ei kapasiteettia suurempaan työmäärään vastaajien kokonaismäärä Kuva 1. Yrittäjien arvion yrityksen kapasiteetin riittävyydestä suurempaan työmäärään. Haastatelluista yrittäjistä runsas 70 prosenttia arvioi, että yrityksellä on kapasiteettia lisätä työmääräänsä. Vajaa kolmannes yrittäjistä arvioi, ettei kapasiteetti riitä suurempaan työmäärään. Hajonta eri alakohderyhmien välillä oli vähäistä. Kuvassa 1. on havainnollistettu kapasiteetin jakautumista. 90 prosenttia yrittäjistä kertoi ympäristöyrittäjyyden olevan päätoimista, mutta runsaalla 40 prosentilla oli myös muuta yritystoimintaa. Yrittäjistä 14 prosenttia oli toiminnan lisäksi muualla palkkatyössä. Vajaa kolmannes 17

20 vastaajista kokee työnsä kausiluonteiseksi. Vain 14 prosenttia vastaajista vastasi työmäärän olevan riittämätön. Nämä yrittäjät toimivat jätevesialalla. Yrittäjien työn luonnetta on havainnollistettu kuvassa 2. Yrittäjie n taustoja m uuta yritys toim intaa; 9 palkkatyös sä m uualla ; 3 kaus iluonteis ta; 6 ei riittäväs ti töitä; 2 Vas taajien kokonais m äärä; Kuva 2. Kuvassa on havainnollistettu vastanneiden yrittäjien yritystoiminnan taustatekijöitä. Pylväiden selityksissä olevat numerot kuvaavat vastaajien määriä. 3.1 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yrittäjyyspotentiaali Yrittäjät kokivat haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvissä toiminnoissa olevan seuraavia mahdollisuuksia. Maarakennuksen ja suunnittelun parissa toimivat yrittäjät voisivat laajentaa toimintaansa kosteikko-, laskeutusallas-, ja suodatintöihin. Kuivakäymälöiden käytön lisääntyminen tuo uusia työllistymismahdollisuuksia. Jätevesienkäsittelykokonaisuuteen kannattaisi yhdistää kaivonkunnostustyöt. Ulkomaiden suuret markkinat jätevesialalla odottavat hyödyntämistä. Varsinkin edullisille laitteille on kova kysyntä eritoten kehittyvissä maissa. Mannersuomalaisille yrittäjille olisi kysyntää Ahvenanmaalla, mutta työluvan saanti vaikeuttaa toimimista siellä. 3.2 Vesienhoitoon ja vesirakentamiseen liittyvä yrittäjyyspotentiaali Vesirakentamisen, vesienhoidon ja kalatalouden parissa työskentelevät yrittäjät kokivat alalla olevan seuraavia mahdollisuuksia. Vesikasvien niittoon liittyviä alueita on paljon ja kaikkia kohteita ei pystytä hoitamaan nykyisillä resursseilla. Ruoppaus- ja rantarakentamistöissä kohdetarjontaa on yli oman kapasiteetin. Hoitokalastustöitä tarvitsevia järviä on paljon. 18

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi -

TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi - TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi - Varsinais-Suomen Kestävän Kehityksen ja Energia-asioiden Palvelukeskus Valonian Jätevesiosasto vastaa Itämeri-haasteeseen tämän toimenpideohjelman

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Toimijoiden verkostoituminen. Sivu 1

Toimijoiden verkostoituminen. Sivu 1 Toimijoiden verkostoituminen Sivu 1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Alustus Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot