Vesien tilan parantamiseen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen Varsinais- Suomessa Ympäristöyrittäjyys osahanke

Transkriptio

1 Vesien tilan parantamiseen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen Varsinais- Suomessa Ympäristöyrittäjyys osahanke Tero Forsman

2 Pyhäjärvi-instituutin raportteja Sarja C Eura 2011 Pyhäjärvi-instituutti, Ruukinpuisto, Sepäntie Kauttua (EURA) Puh. (02) , fax (02) sähköposti: p-i@pyhajarvi-instituutti.fi ISBN ISSN X

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TULOSTEN TARKASTELU YRITTÄJÄHAASTATTELUJEN TULOKSET ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN HAASTATTELUJEN TULOKSET YRITTÄJILLE KOHDENNETUN INTERNET KYSELYN VASTAUKSET KOULUTUSTARPEITA JA KOULUTUSTEN MAHDOLLISTA SISÄLTÖÄ YMPÄRISTÖYRITTÄJYYSPOTENTIAALI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN YRITTÄJYYSPOTENTIAALI VESIENHOITOON JA VESIRAKENTAMISEEN LIITTYVÄ YRITTÄJYYSPOTENTIAALI ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ YMPÄRISTÖYRITTÄJYYSPOTENTIAALISTA 19 4 YHTEENVETO JA POHDINTA

4 1 Johdanto Ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvien palvelujen tarve Suomessa on vahvassa kasvussa. Keskeisimpiä vaikuttajia kasvaneeseen kysyntään ovat muun muassa lainsäädännölliset ohjauskeinot ja EU:n vesipolitiikan mukaisten toimien toteuttaminen. Toisaalta merkittävässä osassa ovat myös kansalaisten kasvanut kiinnostus ympäristön ja lähialueiden tilaan sekä mahdollisuuksiin sen parantamiseen. Lisäksi töiden laadulle kohdistuvat vaatimukset ja valvonta ovat lisääntyneet joiden myötä töiden suorittajalle on syntynyt suurempi tarve erikoistumiselle. Tätä kautta monet toimet, jotka ovat ennen olleet hoidettavissa itse, joudutaan tilamaan työhön erikoistuneelta palveluntarjoajalta. Yhtenä keskeisenä haasteena ympäristön- ja vesienhoidon alalla on palvelun tarjoajan ja sitä tarvitsevan tahon yhteen saattaminen. Monet ympäristötöitä tekevät yrittäjät toimivat osa-aikaisesti tai resurssit ovat muuten rajallisia. Palvelujen markkinointi on usein pienimuotoista tai olematonta ja se jää helposti suurelle yleisölle näkymättömäksi. Tämän seurauksena monet työt joutuvat turhaan odottamaan sopivan tekijän löytymistä ja huonoimmassa tapauksessa jäävät kokonaan tekemättä tai ne hoidetaan puutteellisella ammattitaidolla. Asian kääntöpuolena on, että palveluja tarjoavat yrittäjät saattavat samanaikaisesti kärsiä asiakaspulasta. Lainsäädännön ja vaatimusten jatkuva muuttuminen sekä alueelliset erot toimintatavoissa ja vaatimuksissa luovat alalle omat haasteensa. Tämä tuottaa alalle toistuvaa koulutustarvetta ja nostaa tiedon välityksen roolin merkittävään osaan ympäristöyrittäjyyden kehittämisen välineenä. Myös alalla toimien yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat omiaan tehostamaan työmahdollisuuksien hyödyntämistä. Tämän raportin tarkoituksena on tuoda esiin Varsinais-Suomen alueella toimivien ympäristötöitä tekevien yrittäjien sekä viranomaisten, yhdistysten ja kuntien edustajien näkemyksiä alan tämän hetkisestä tilanteesta. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu kohderyhmien koulutustarpeita. Hankkeen aikana luotiin Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille sijoitettu yrityslistaus, jonka tarkoituksena on helpottaa ympäristötöitä tekevien tahojen hakemista internetistä. Hanke jatkaa osaltaan Ympäristöyrittäjyydestä merkittävä elinkeino maaseudulle aloitushankkeessa tehtyä selvitystä vesienhoitoon liittyvästä ympäristöyrittäjyydestä. Aloitushankkeen valtakunnallisesta tarkastelukehyksestä poiketen, tässä hankkeessa keskitytään maakuntatason tilanteen kartoittamiseen. Raportissa tuloksia verrataan myös toiseen samankaltaiseen hankkeeseen Vesienhoidon yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen Satakunnassa, joka on osiltaan samansisältöinen maakuntatason selvityshanke. Toimijoiden haastattelut Henkilöhaastattelut tehtiin aikavälillä kesäkuu 2010 maaliskuu Haastattelujen kohderyhmiksi valittiin Varsinais-Suomen alueella toimien vesienhoitotöitä tekevien yritysten edustajia ja näiden palvelujen käyttäjiä. Haastattelut toteutettiin tapaamisena haastateltavan ehdottamassa paikassa, joka oli usein henkilön työpaikalla tai sen läheisyydessä. Osa haastatteluista tehtiin Pyhäjärvi-instituutissa. Hankkeen aikana haastateltiin yhteensä 31 henkilöä eri puolilta Varsinais-Suomea. Kahdessa tapauksessa haastateltavan työpaikka sijaitsi hankealueen ulkopuolella, mutta näissäkin tapauksissa henkilön toimialue ulottui Varsinais-Suomeen. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kysymysrungot, joihin haastattelu perustui. Haastattelut suoritettiin anonyymeinä, joten vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan. Tämän menettelyn tarkoituksena oli mahdollistaa vastaajille myös negatiivisten seikkojen ja yksityiskohtaisten ongelmien esiin tuominen. Hankkeeseen suhtauduttiin yleisesti ottaen myötämielisesti. Suurin osa henkilöistä, joille tiedustelu haastattelusta lähetettiin, suostuivat haastatteluun. Internet-kyselyt ja ympäristöyrittäjälistaus Hankkeen aikana tehtiin listaus Varsinais-Suomen alueella toimivista ympäristöyrittäjistä. Apuna käytettiin Webropol 2.0 ohjelmaa, jonka avulla tehtiin kaksi internet-kyselyä. Ensimmäinen kysely toimitettiin Varsinais- 2

5 Suomen kuntien ympäristö-, elinkeino-, ja rakennustoimien edustajille. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 65 henkilölle. Kyselyyn tuli yhteensä 5 vastausta. Ensimmäisen kyselyn tarkoituksena oli ympäristöyrittäjien osoitteiden kerääminen. Tarkoituksena oli, että näiden tietojen perusteella yrittäjille lähetään erillinen kysely, jonka avulla kerätään yritysten yhteystiedot ja samalla kysytään lupa yhteystietojen julkaisuun Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille olevaan ympäristöyrittäjälistaukseen. Muistutusviesteistä huolimatta ensimmäiseen kyselyyn tuli vain viisi vastausta, joten ympäristöyrittäjiä haettiin internettiedusteluilla ja kyselemällä sähköpostitse ja puhelimitse palveluja hankkineita tahoilta. Löytyneitä yrittäjiä lähestyttiin kyselyllä, jossa oli muutama yleisluontoinen kysymys ja kysymysluettelo liittyen yrityksen toimintaan. Kysely tehtiin yhteistyössä Satakunnan hankkeen kanssa ja se lähetettiin 66 yrittäjälle Varsinais-Suomessa. Samalla kysely toimitettiin Satakunnan alueella toimiville yrittäjille. Varsinais-Suomen ja Satakunnan hankkeiden sekä esiselvityshankkeen tulosten vertailu Varsinais-Suomen ja Satakunnan hankkeiden haastattelujen tulokset vaikuttaisivat olevan pääsääntöisesti samansuuntaisia. Esimerkiksi yrittäjien mukaan rahoituksen vähäisyys ja lupa- ja suunnittelukäytäntöjen byrokratia nousevat molemmilla alueilla keskeisiksi ongelmiksi. Toisaalta molemmilla alueilla koetaan olevan huomattavaa potentiaalia ympäristötöiden lisäämiselle. Näiden kahden hankkeen tuloksia verrattaessa on huomioitava, että hankkeiden kohderyhmät eroavat jonkin verran toisistaan. Yhteneväisenä kohderyhmänä hankkeissa ovat haja-asutuksen jätevesitöitä toteuttavat yritykset. Esiselvityshanke toteutettiin vuonna Jätevesitöiden tilanne oli tällöinkin odottava. Vaikka haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistämiseksi on tehty paljon kolme vuoden aikana, tilanne vaikuttaisi olevan edelleen haastattelujen toteutusvaiheessa jokseenkin samankaltainen. Toisaalta näyttäisi siltä, että esiselvityksen aikaiset yrittäjien odotuksen jätevesimarkkinoiden vilkastumiselle eivät ole toteutuneet. 2 Tulosten tarkastelu Haastattelujen tulokset on koottu kohderyhmittäin taulukkoihin 1-3. Alla olevissa taulukoissa tuodaan esiin haastateltavien korostamat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat ympäristöyrittäjyydessä. Lisäksi selvitettiin eri tahojen koulutustarpeita ja mitä koulutukset voisivat sisältää. Toimijoiden pääryhmä jaettiin kahteen kokonaisuuteen jotka ovat haja-asutuksen jätevesien käsittely ja vesirakentaminen sekä vesienhoito ja muu ympäristöyrittäjyys. Jätevesikokonaisuuteen valittiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parissa toimivia yrittäjiä. Kohderyhmänä oli maarakennusurakoitsijoita, jätevesijärjestelmien suunnittelijoita, laitevalmistajia ja jälleenmyyjiä. Vesirakentamisen ja vesienhoidon kohderyhmässä oli vesirakennusurakoitsijoita, suunnittelijoita ja kalatalousyrittäjiä. Näiden lisäksi haastateltiin kahta muuta vesienhoitotyötä tekevää yrittäjää. Asiakkaiden pääryhmä koostui kunnan ja valtion viranhaltioista, yhdistyksistä ja hankkeista. Seuraavassa esitellään kokonaisuuksittain haastattelujen vastauksia. Tiivistetyt vastaukset on jaettu edelleen kahteen osaan Ympäristöyrittäjyyden ongelmat ja esteet sekä edistävät tekijät ja kehitysehdotukset. Yrittäjien ja asiakkaiden vastaukset käsitellään erikseen omina kokonaisuuksinaan. 2.1 Yrittäjähaastattelujen tulokset Haja-asutuksen jätevedet Asetus haja-asutuksen jätevesistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja asetuksen toimeenpanolle annettiin aikaa vuoden 2014 alkuun asti. Asetuksen tarkoituksena oli saattaa viemäriverkostojen ulkopuoliset alueet riittävän jäteveden käsittelyn tasolle. Vuonna 2010 perustettiin työryhmä pohtimaan jätevesiasetuksen parantamista, koska sen toteuttamisessa oli ongelmia maaliskuussa julkistettiin uusi jätevesiasetus, joka on vaatimuksiltaan 3

6 hieman edeltäjäänsä lievempi. Myös siirtymäaikaa jatkettiin vuoden 2016 maaliskuulle. Haastattelut tehtiin ennen lakiuudistuksen voimaantuloa. Jätevesitöiden parissa työskentelevät yrittäjät kokevat lakiuudistuksen aiheuttaman epätietoisuuden asiakkaiden taholta merkittäväksi ongelmaksi ja hidasteeksi jätevesitöiden toteuttamiselle. Vaikka osa kokee lakiuudistuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, silti muutokseen kulunutta aikaa arvioidaan liian pitkäksi ja epäröintiä aiheuttavaksi. Myös median toiminta koetaan paikoin ongelmalliseksi, negaatioiden kautta toimivaksi hidasteeksi. Yrittäjät toivovatkin median edustajilta jatkossa kannustavampaa ja positiivisempaa otetta jätevesiin liittyvään uutisointiin. Joidenkin kuntien toimintaa kritisoidaan vaihtelevista lupakäytännöistä ja vesihuoltolaitosten kehittämissuunnitelmien hitaasta päivittämisvauhdista. Kehittämissuunnitelmilla on merkittävä rooli jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen valinnassa. Toisaalta kuntien toimijat saavat myös kiitosta parantuneesta tietotaidosta. Haastattelujen aikana nousi esiin myös huoli epämääräisten laitemarkkinoijien häikäilemättömästä toiminnasta ja suoranaisesta asiakkaiden pakottamisesta laitteistojen hankintaan. Jälleenmyyjien tietotaitoa jätevesiasioissa pidettiin riittämättömänä. Ely-keskusten toimintaa arvioitiin hitaaksi, vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Varsinkin lupakäsittelyn arvioitiin kestävän liian kauan. Ely-keskusten myöntämät tuet saivat kiitosta, niiden edesauttaessa suurien jätevesijärjestelmien rakentamista. Toisaalta osa vastaajista koki haettavissa olevat tuet riittämättömiksi tai turhiksi. Monet yrittäjät pitivät yhteistyötä ja verkostoimista tärkeänä alaa edistävänä tekijänä. Myös neuvonta- ja koulutushankkeiden toiminta nähtiin hyödylliseksi. Yhtenä mahdollisuutena alalla on kokonaispalvelua tarjoavien yritysten palvelut. Kun asiakas saa kaikki jätevesiin liittyvät toiminnot yhdeltä yrittäjältä, jätevesien käsittelyn järjestäminen helpottuu. Haastatteluissa tuli myös esiin laitemerkkeihin sitoutumattomuuden tärkeys varsinkin jätevesisuunnittelussa. Useampien käsittelyvaihtoehtojen tarkastelu mahdollistaa kohteeseen ja asiakkaalle parhaiten sopivan laitteen valinnan. Taulukko 1. Haja-asutuksen jäteveden käsittelyn parissa toimivien yrittäjien vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Haja-asutuksen jätevesiasetus itsessään. Vuoden 2010 aikana suurin ongelma jäteveden käsittelytöissä on ollut jätevesiasetuksen pitkään kestänyt muutosprosessi. Kansalaiset ovat jääneet odottamaan lievennyksiä. Tämä on aiheuttanut sen, että jätevesisaneeraukset ja kauppa on hidastunut erittäin merkittävästi. Jälleenmyyjät ja väärää tietoa antavat markkinoijat heikentävät kaikkien alalla olevien toimintamahdollisuuksia. Kansalaisten negatiivinen asenne vaikuttaa koko alaan. Jätevesijärjestelmiin liittyvien tukien merkitys jää pieneksi, ellei saada aika positiivista tahtotilaa. Positiivisen asenteen kautta myös järjestelmien huolto tulee turvattua. Lupakäsittely Ely-keskuksissa on hankalaa, lisäksi organisaatiomuutos sekoittaa asiakasta Tällä hetkellä ala vastatuulessa lakijahkauksen takia(marraskuu 2010). Edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Jäteveden käsittelyn edistämisen kannalta merkittävin tekijä on kiinteistön arvonnousu. Kiinteistöä myös helpompi myydä kun jätevesiasiat ovat kunnossa. Ydinajatuksena tulisi olla, että jätetään tuleville sukupolville puhdas ympäristö. Kuivakäymäläpuolella ei ole niin hiljaista, koska halukkuus hankkia toimiva käymälä lähtee omasta mukavuudesta. Tällä hetkellä alalla on huomattavasti enemmän 4

7 Ulkomailla ongelmia aiheuttavat asenteet ja kulttuurierot esim. ulosteasiat sekä kustannuskysymykset. Monessa kunnassa esteenä on kunnallisteknisen valmiuden heikkous ja kapasiteetin riittämättömyys. Toisaalta tämä seikka vahvistaa kuivakäymälöiden asemaa jätevesialalla. Media ja poliittinen peli hidastavat jätevesiasioiden edistämistä. Mediassa käydään yleensä läpi vain huonoja puolia. Jätevesiasetuksen päivitysprosessi hidastaa toimintaa, kunnes saadaan uudet säännökset ulos. Mediassa käydään läpi vain asian huonoja puolia. Ihmiset eivät jaksa ottaa selvää asioista. Tietoa kyllä on saatavilla. Kunnissa on edelleen tiedonpuutetta ja sekavia käytäntöjä ja tulkintoja. Vesihuollon kehittämissuunnitelmat pitäisi saattaa ajan tasalle. Pakottava lainsäädäntö tuo negatiivisuutta alalle. Jätevesihommat ovat jääneet sivutoimiseksi asiakkaiden puutteen vuoksi. Menty liikaa laitevalmistajien ehdoilla, eivät saisi ohjailla koko sektoria. Asetuksen rajat ovat liian korkeita lievempien kohteiden osalta. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat pitäisi vihdoin saattaa ajan tasalle. kokemusta kuin 2004, jolloin asetus lanseerattiin. Nyt tietoa on viranomaisilla paremmin, vaikka edelleen parantamisen varaa heidänkin joukossaan on. Toimijoita ja kilpailua on riittävästi, jotta jokainen kuluttaja voi hankkia sellaisen laitteen mitä oma kiinteistö vaatii Tänä päivänä on paljon koulutusmahdollisuuksia jotka tukevat alalla toimimista esim. ammattikorkeakoulu tasolla. Alan yrittäjien kannattaisi verkostoitua. Tietotaidon levittäminen jollekin toiselle alueelle joka ei ole omaa toiminta-aluetta ei ole pois keneltäkään. Se ainoastaan rikastuttaa alaa ja kaikkien toimintamahdollisuudet paranevat. Neuvontyö ja avustushankkeet edistävät tilannetta Kun yrittäjä tekee työnsä hyvin, puskaradio toimii. Ihmisten oman tarpeen esiintuominen, juomaveden laatu. Kaikille alan toimijoille voisi lisätä koulutusta, jotta voisivat laajentaa osaamisalueitaan. Viemäröintihankkeet, ihmisten aktivointi, tiedotus. Muistettava pienen mittakaavan, ihmisen oman tarpeen, esiin tuominen. Pitäisi saada valtakunnallisesti yhtenäiset linjaukset. Lainsäädännön olisi oltava kohteeseen Tarvittaisiin positiivista uutisointia aiheesta. Neuvontaa on ollut saatavana, mutta kiinteistökohtaista neuvontaa kaivataan, jotta ylilyönnit saataisiin kitkettyä. Paikallislehdet voisivat keskittyä positiiviseen uutisointiin. Valonian toiminta on ollut hyödyllistä, varsinkin laivaristeily on ollut merkittävä kohtaamis- ja verkostoitumistapahtuma. Selvitys puuttuu edelleen suurelta joukolta, asiaa ei ole valvottu. 5

8 Lainsäädäntö. Ei olla valmiita maksamaan jäteveden puhdistamisesta. Puhdistamotestien luotettavuus esim. tekniikan maailma. Kuntien viranomaisilla joissakin tapauksissa negatiivinen suhtautuminen koko asiaan. Tiedotuksen puutteet Kansalaisten ennakkoasenteet ja tietämättömyys laitteistojen suhteen. On tärkeää tuoda esiin huoltotoimien tärkeyttä, jotta ymmärretään sen välttämättömyys. Kunnan viranhaltioiden tietämättömyys, viranhaltioiden tulisi ottaa selvää laitteiden ominaisuuksista ja toimivuudesta. Isot erot määräyksissä kuntien välillä, huonot suunnitelmat, tiedotuksen ongelmat. Epämääräiset toimijat pilaavat markkinat eritoten eräs laitetoimittaja ihmisten pelottelu. Rahasta kiinni, tukea pitäisi olla riittävästi saatavilla ja sen pitäisi kattaa kulut tarvetta on, halusta ei ole kiinni. Lainsäädännön muuttamisesta aiheutunut kohu on käytännössä pysäyttänyt jätevesilaitteiden asennushalukkuuden. Järjestelmää olisi pitänyt siivota siihen suuntaan, että laitteita ei saa myydä suoraan eteenpäin ilman suunnitelmaa. Ruotsissa käytetään yli puolessa kohteista maahanimeytystä, suomessa samansuuntainen kehitys säästäisi paljon kuluissa. Maasuodatus on toimiva ja yksinkertainen ratkaisu sekä helppohoitoinen. Tuet avustukset, raha ja neuvonta(esim. Valonia), tiedotus. Toivottavasti asetuksen tilanne selkiää talven aikana. Kunnolliset talvet ovat hyväksi alalle; Hommat siirtyvät kesälle, jolloin paremmat olosuhteet toimia ja enemmän hommia. Urakointitöiden hinnat eivät laske yhtä pahasti jos välillä on seisokki hommissa. Laki voisi olla tulevaisuudessa lievempi, mutta kunnille tulisi laatia selvät pelisäännöt, jotta asiaa saataisiin edistettyä. Riittävä valistus, tapahtuminen järjestäminen sekä laitteiden käytön opastaminen asiakkaalle ovat tärkeässä osassa. Pankkien tulisi tukea jätevedenkäsittelyn toteuttamista edullisilla lainoilla, samalla kohennettaisiin työllisyyttä koko toimialalla. Jäteveden käsittelyn parissa työskentelee paljon muitakin toimijoita kuin pönttökauppiaat. Laitevalmistajien lehtimainonta vie helposti harhaan. Tiedottaminen onnistuu mielestäni parhaiten tilaisuuksissa, joissa ihmiset ovat koolla muun syyn takia ja silloin annetaan vinkkejä jätevedenkäsittelyn hoitamiseen. Erilaiset projektit, yhteistyötilaisuudet, joissa jaetaan tietoutta esim. jälleenmyyjien toimesta, Raha, neuvonta(arviointikäynnit), Tarvittaisiin tiedotusta siitä kuka tarjoaa tällaisia palveluita. Mediassa tulisi käsitellä asiaa positiivisesti. Esim. Ruuhkaa tulossa, parempi toimia nyt, saa asian hoidettua halvemmalla. Tukien ja avustusten lisääminen edistäisivät sekä jätevesipuolta, että luonnonvesikohteiden rakentamista. Toimivia kohteita tulisi esitellä julkisesti. 6

9 Tukien puute Ulkomailla asenteet ja kulttuurierot aiheuttavat ongelmia(esim. suhtautuminen ulosteeseen). Myös poliittinen kysymys, toisaalta nykyään kaikki puolueet ovat vihreitä. Jätevesipuhdistamot on leimattu toimimattomaksi. Ely-keskuksiin sellainen ryhtiliike, että pientäkin toimijaa kannattaa kuulla tai edes kuunnella. Ely-keskuksissa on hyvin vaikeaa tavoittaa asioiden hoitajia, jopa julkisia tietoja on vaikea saada. Byrokratia on yksi merkittävä este. Saaristossa on porkkana kompostointiin; Pienempi jätemaksu kompostoijille. Neuvontaorganisaatiot, Valonia, Pyhäjärvi-instituutti. Byrokratia toisaalta edistääkin, esim. valvonnan kautta. Kaarinasta hyvä esimerkki; selvitettiin kaikkien kunnan hajakiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tilanne ja tehtiin toimintaehdotukset. Tämä pitäisi ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa, selkeyttäisi vallitsevan tilanteen täysin. Jätevedet olisi pitänyt alun alkaen erotella harmaisiin ja mustiin vesiin, jolloin niiden käsittely on yksinkertaisempaa Vesirakentaminen, vesienhoito Useat ruoppaustöitä tekevät yrittäjät kokivat ympäristöluvanvaraisten kohteiden lupien käsittelyn Ely-keskuksissa hankalaksi tai liian työlääksi. Ongelmia aiheutuu vastaajien mukaan eritoten tiukkojen työlle asetettujen aikakehysten ja monien ympäristörajoitusten takia. Osaltaan tilannetta vaikeuttaa vuodenaikojen aiheuttama työn kausiluonteisuus. Myös ruoppaustöiden jatkuvuus nähdään arveluttavana, johtuen osaavan henkilöstön vähäisestä määrästä. Ruoppauskoulutukselle arvioidaan olevan tulevaisuudessa tarvetta. Lisäksi useat vastaajat kokevat urakoitsijoiden välisen yhteistyön liian vähäiseksi tai riittämättömäksi. Myös vesikasvien niittotöitä ja kemikaalikäsittelyä harjoittavat yrittäjät kokevat lupakäytännöt niin ikään hankaliksi. Hidas lupakäsittely koetaan jopa uhkaksi koko yrittäjyydelle. Muita ongelmia aiheuttavat esimerkiksi alueellisten vesistökunnostuksen yleissuunnitelmien puuttuminen, joiden avulla työpotentiaalia voitaisiin jäsentää. Yhtenä vaihtoehtona alan vauhdittamiseksi nähdään kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan myös mökkirantojen hoitotöitä. Vesien- ja koskienkunnostustöissä keskeisenä ongelmana vaikuttaisi olevan rahoituksen puute ja eritoten konkreettisiin toimiin soveltuvan hankerahoituksen puute. Kalastusseurojen, yhdistysten ja muiden vastaavien tahojen merkitys koetaan tärkeäksi myönteiseksi vaikuttajaksi yhdessä positiivisen uutisoinnin ohella. Hoitokalastuksen ja kalatalouden töissä hidastaviksi tekijöiksi koetaan muun muassa toimijoiden ikääntyminen ja kalatalouslaitoksen käynnistämiseen liittyvän lupapolitiikan kankeus ja hitaus. Alan kova kilpailu ja toiminnan kausittaisuus aiheuttavat epävarmuutta. Toimiva yhteistyö kalastajien kesken voisi kohentaa tilannetta, mutta toimijoiden keskinäinen kateus nähdään merkittävänä yhteistyötä haittaavana tekijänä. Myös rahoitus koetaan liian vähäiseksi. Eräs haastateltava ehdottaa vesistön ranta-asukkaille kohdennettavaa vapaaehtoista hoitomaksua, joka voisi perusta vesistön rantaviivan pituuteen. Hoitokalastuksen edellytykseksi nähdään riittävä taloudellinen tuki. Onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi vesistöstä hoitokalastettavan kalamäärän tulisi olla riittävän suuri. Hoitokalastussaaliin hyödyntäminen on vielä vähäistä, mutta kalastajan ja kalanjalostajan toimivan yhteistyön avulla toimialalla on huomattavaa potentiaalia varsinkin vientimarkkinoilla. Parhaimmillaan tämä voisi mahdollistaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen hoitokalastuksen ilman ylimääräistä tukea. Muutamille hoitokalastetuille kalalajeille, kuten kuoreelle ja särjelle, uskotaan olevan tulevaisuudessa menekkiä Suomessakin, mutta tällä hetkellä keskeisenä ongelmana ovat kielteiset ennakkoasenteet näitä lajeja kohtaan. Haastatteluissa tuotiin esille myös Ahvenanmaan rajoitukset sen aluerajojen ulkopuolelta tuleville yrittäjille. Erään haastateltavan arvion mukaan Ahvenmaalla olisi suuri kysyntä esimerkiksi mökkitalkkaripalveluille, mutta hankala työlupakäytäntö haittaa toimimista maakunnan alueella. 7

10 Taulukko 2. Vesirakentamista ja muita vesienhoitoon liittyviä töitä tekevien yrittäjien vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Ruoppaus- ja laiturienvalmistustöissä luvat menneet hyvin läpi, mutta käsittely kestää Elykeskuksessa toisinaan liian kauan. Läjityspaikkoja ei juuri ole, joudutaan ottamaan massat yleensä kyytiin ja kuljettamaan muualle. Tämä lisää kustannuksia. Luvanvaraisissa kohteissa ongelmana ovat tiukat aikataulut ja toimille määritetyt ajankohdat. Ympäristörajoituksia ruoppaukselle on paljon ja ne vaikeuttavat työn tekoa huomattavasti. Vaikka ympäristönsuojelu on tärkeää, monelta taholta tulevat työhön kohdistuvat rajoitukset supistavat työn suorittamiseen jäävän ajan hyvin lyhyeksi. Työ on jo muutenkin kausiluontoista. Vesikasvien niittotöissä koneen siirtäminen on hidasta joten siihen menee välillä paljon aikaa. Toisaalta, on helpompaa itse hoitaa kuljetus sen sijaan, että käyttäisi aina ulkopuolista urakoitsijaa. Aikatauluttaminen aiheuttaa joskus ongelmia, Kaikki haluaisivat koneen paikalle samaan aikaan. Toivottavasti rauhoitusalueita ei paljoa lisättäisi. Ympäristökeskus ohjeistaa niittoajaksi heinäelokuuta, mutta osa kasveista voidaan niittää tämän ajan ulkopuolellakin. Näin saataisiin enemmän joustavuutta aikatauluihin. Kemikaalityöt: Lupaviraston toiminta/byrokratia - toiminta vaikeaa, vaaditaan tarkka ennakko- ja seurantasuunnitelma työstä. Varsinkin seurannan järjestäminen aiheuttaa ongelmia. Seurannan ja vesinäytteiden avulla saataisiin tietoa toimenpiteiden kannattavuudesta. Monista kohteista ei ole saatavilla perustietoa etukäteen ja jos ei ole tarpeeksi taustatietoa lupaa ei tahdo saada. Leikkuutyöt: Suuri hoidettavien alueiden määrä rajoittaa julkisen sektorin osallistumismahdollisuuksia. Vesialueitten omistajien yhteiset hanketoteutukset ja erimielisyydet niissä aiheuttavat ongelmia. Omaa rahaa ei haluta pistää hankkeeseen. Jossain edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Kunnassa homma toimii hyvin. Tarvetta laitureille ja ruoppauksille on jatkuvasti. Lisäksi veneiden koko on kasvanut jatkuvasti, jonka takia laituripaikkoja täytyy suurentaa. Ruoppaus ja rantarakentamistyölle on paljon tilausta. Toimijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikille kyllä riittäisi hommia. Puskaradio hoitaa tehokkaasti mainonnan, hyvät kokemukset poikivat uusia töitä. Ihmisillä on myös intoa tehdä näitä töitä. Lisäksi potentiaalisia vesiä on paljon. Kaluston laskupaikat hyvä selvittää etukäteen. Yhteistyötä voisi olla enemmänkin. Esim. sellaisten toimijoiden kanssa jotka tekevät erilaisia, mutta yhteen nivoutuvia kunnostustöitä. Ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä vesikasvien niittotyön lopputulokseen. kuljetuskustannukset aiheuttavat keskustelua. Työn tilaus kannattaisi tehdä jo talviaikaan, jolloin olisi helpompi laittaa kalenteriin. Kiinnostus vesialueiden hoitoon lähtee rantaasukkaiden ja yhteisöjen omasta tarpeesta saada alue kuntoon, tämä edistää asioiden hoitoa. Alueellisten Ely-keskusten tuki kunnostushankkeille edistää toteutusta. Kuntien osallistuminen hankkeisiin esim. kyläprojektien myötä. Kerromme aina muiden yritysten toiminnoista jos ei itse pystytä jotain tarjottua työtä hoitamaan. Monesti paras lopputulos saavutetaan yhteistyöllä esim. ruoppaus + niittotyö. Tarvittaisiin enemmän yleissuunnittelua 8

11 tapauksissa taas rannanomistajat ovat olleet halukkaita maksamaan koko työn itse. Järviyhdistyksien ollessa kyseessä, ongelmana ei välttämättä ole aina rahakaan, vaan innon puuttuminen yhteisten alueiden kehittämiseen. tekeviä tahoja. Näin saataisiin selville ne vesialueet, joissa on potentiaalia parannustoimille ja samalla arvioitaisiin suuntaa antavat kustannukset töille. Yleissuunnitelma mahdollistaa muidenkin lähellä olevien potentiaalisten alueiden huomioimisen, jolloin kuljetuskulut per kohde pienenevät. Luvansaanti niittotöihin on hankalaa varsinkin Natura-alueilla. Kotitalousvähennys pitäisi ulottaa kattamaan myös rantojen niittotyöt(nurmikon leikkauksestakin saa). Jonkun pitäisi ruveta viemään asiaa eteenpäin. Luvanvaraisissa kohteissa ongelmana ovat tiukat aikataulut ja toimille määritetyt ajankohdat. Aiheutuu helposti ongelmia koska myös luonnon olot asettavat vaatimuksia. Ympäristörajoituksia ruoppaukselle on paljon ja ne vaikeuttavat työn tekoa huomattavasti. Kun rajoituksia työlle tulee niin monelta suunnalta, töiden suorittamiseen jäävä aika on hyvin lyhyt. Työn kausiluontoisuus. Kovat talvet ovat hankalia. Asiakkaat eivät aina ymmärrä mitä voidaan tehdä ja lisäksi toiveet voivat olla epärealistisia. Ongelmana myös henkilöstön saaminen alalle, tällä hetkellä missään ei kouluteta ruoppaajia. Alaa heikentää myös se, että tekijäjoukko on aika kirjavaa ja osaaminen vaihtelevaa. Lupaviranomaisille pitäisi järjestää asennekasvatusta. Yrittäjien näkökulmaa pitäisi tuoda esille. Ympäristö- ym. lupakäsittelyissä on nykyään liian pitkät odotusajat. Hidasteet ja seisokit heti yrityksen käynnistysvaiheessa voivat olla kohtalokkaita. Monta hyvää liikeideaa on kaatunut tämän byrokratian takia. Vesienkunnostustöissä on joskus hankalaa saada työkone rantaan hankalan maaston vuoksi. Monesti maanomistaja tyrmää hommat alkuvaiheessa. Veden pintaa nostavia toimia ei usein edes ehdoteta, jos pelto on lähellä veden pintaa. Ely-keskuksen luonnonsuojelupuolella menee Alalla on paljon potentiaalia. Lisäksi asiakkaat ovat innokkaita toteuttamaan niittotöitä. Työtä olisi paljon. Toimijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikille riittäisi hommia. Tällöin osa ympäristölle hyödyllisistä töistä jää kokonaan suorittamatta. Romukalaa ei voida käyttää näillä näkymin biodieselin tuotantoon koska rasvapitoisuus on liian pieni - valmistuskustannukset tulevat suuremmiksi kuin lopputuotteesta saatava tuotto. Hapotuskontista on saatu hyviä kokemuksia - kalat hapotetaan ja kuljetetaan hyödynnettäväksi(esim. turkistarha tai biokaasu) kun saalis on riittävä. Hankkeet. Ympäristötietoisuuden lisääminen. Tulevaisuudessa uusi (maatalouden) ympäristötukijärjestelmä, toivottavasti. Koskikunnostuksissa julkisuus, eli se, että joet ovat huonossa kunnossa. Yhdistystoiminta edistää koskien suojelua ja kunnostuksia. Kalastusseurat ja yhdistykset ovat innostuneita. 9

12 välillä yli, suojelu menee kohtuuttomiin mittoihin. Suurimpina ongelmina ovat rahoituksen vähyys ja se, että ei ole rahaa konkreettisiin toimiin. Joskus paikalliset kalastajat suhtautuvat hoitokalastukseen nuivasti ja epäilevät, että viedään kaikki kalat järvestä. Tietämättömyys aiheuttaa negatiivista suhtautumista. Rahoitus on suurin hidaste. Kalakaupassa tuntuu olevan kateutta. Myös kalastajien ikääntyminen on ongelma. Pyhäjärvellä ongelmana on ollut muikkukannan tasainen huonontuminen. Ahven pitäisi saada paremmin pois jo pienenä, ettei lihota itseään muikulla. Kor-rahoitteisen hoitokalastuksen jälkeen muikkukanta parani kun hoitokalastus oli tehokasta. Luonnon olosuhteet asettavat omat haasteensa hoitokalastukseen. Alalla on kova kilpailu, vaikuttaisi siltä, että yhteistyöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Eviran hidas toiminta vaikeuttaa kalatalousyrittäjyyttä. Toimintaa ei ole kaikilta osin voitu käynnistää hitaan lupakäsittelyn vuoksi. Tämän kaltainen toiminta hidastaa ja vaikeuttaa yrittämistä. Valvontaa tarvitaan, mutta asioiden tulisi hoitua nopeasti. Olisi hyvä jos Eviralla olisi selkeämmät ja lyhyemmät ohjeet omavalvontaan. Töitä on planktontunnistuksen parissa runsaasti. Suurin ongelma liittyy käytettäviin menetelmiin; tällä hetkellä vaaditaan liikaa ja vaaditaan käyttämään menetelmiä, jotka ovat liian aikaa vieviä ja työläitä. Keskustelu asiasta on kuitenkin käynnissä. Lainsäädännöllä pitäisi auttaa asioita niin, että toimijoilla olisi vapaammat kädet töiden suorittamiseen. Vesienhoitotöissä maanomistajien kanssa sovitaan asiat etukäteen, yleensä kaikki hoituvat hyvin. Yhteydenotossa useimmin ollaan myötämielisiä. Parempi että kohdetta suunniteltaessa paikalle menee joku muu taho kuin viranomainen. Paikallisen kalastusalueen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Kalastus perustuu hyviin kalakantoihin ja oikean kalaston rakenteeseen. Hoitokalastuksessa tulisi olla riittävä tuki. Hoitoa kaipaavilla järvillä voisi olla vapaaehtoinen järvensuojelumaksu, joka perustuisi esim. kiinteistön rantaviivametreihin. Hoitokalastuksessa pitäisi olla sopiva korvaus saaliista, 5 senttiä ei vielä riitä, kipuraja kulkee jossain sentin tienoilla. Kun kaloille olisi järkevää jatkokäyttöä ja sitä kautta siitä tulisi korvaus, niin alalla olisi huomattava potentiaali. Roskakalat menevät nykyisin turkistarhoille. Kalastusasioista tulisi myös tiedottaa paikallislehdissä suhteellisen säännöllisesti. Kalastajilla on todella iso tarve saada muutakin kalaa kuin silakkaa. Monissa vesissä on vajaasti hyödynnettyä kalaa vaikka kuinka. Ulkomailla näillekin lajeille on suuri kysyntä. Nyt on olemassa asianmukainen vientilaitos ja odotellaan toiminnan saamista vauhtiin. Eu:n vesipuitedirektiivi(kasviplanktontyöt), Ihmisten kiinnostuneisuus leviä kohtaan ja valveutuneisuus. Suomen ympäristökeskuksen tiedotus ollut hyväksi. Internet auttaa paljon ja mahdollistaa kommunikoinnin alan toimijoiden kanssa eri puolella maailmaa. Artikkelien saatavuus netistä ja sähköposti mahdollistavat hyvin työskentelyn etänä. 10

13 Mökkitalkkarin työ itsessään on monesti raskasta, joten se vaatii hyvää yleiskuntoa. Osassa töistä on suuri onnettomuusriski. Lisäksi työ on kausittaista. Palautetta ei juuri tule vaikka se olisi hyödyksi toimintojen kehittämisessä. Jätevesihommia teettävät vain ympäristötietoiset ja ne jotka joutuvat laittamaan hommat kuntoon lain vaatiessa, esim. saneerausten yhteydessä. Jätevedenkäsittelyyn liittyvän lainsäädännön muuttamiskeskustelusta on muodostunut aika soppa. Jätevesilaitteistot ovat pääsääntöisesti surkeita edelleen ja vaativat liikaa käyttäjältään. Työskentely Ahvenanmaalla on tehty vaikeaksi alueen ulkopuolelta tuleville. Kysyntää ja tarjontaa olisi, mutta työluvan saaminen on hankalaa. Ympäristölainsäädäntö toimii toisaalta myös edistävänä tekijänä. 2.2 Asiakkaiden ja viranhaltijoiden haastattelujen tulokset Kuntien edustajat kokevat ympäristöiden rahoituksen vähäisyyden keskeiseksi ongelmaksi. Lisäksi tilannetta heikentää rahoituksen heikko käytettävyys konkreettisiin suojelutoimiin, kuten valuma-aluetyöhön. Lainsäädäntö koetaan paikoin voimattomaksi, johtuen pakottavien keinojen vähäisyydestä ympäristöön liittyvien töiden toteuttamisen yhteydessä. Myös byrokratia nostetaan esiin ongelmana. Maatalouden tukirahojen ohjaamista tulisi myös kohdentaa tarkemmin oikeisiin kohteisiin. Ympäristöalan yhdistysten, valistushankkeiden ja muiden toimijoiden aktiivinen toiminta nähdään tilannetta edistävänä tekijänä. Joidenkin ympäristöalan yrittäjien, kuten ruoppaajien ja jätevesisuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden, koetaan tarvitsevan lisäkoulutusta säännöksistä ja oikeista menettelytavoista. Vesienkunnostustöitä valvova viranhaltija kokee merkittäväksi ongelmaksi järvikunnostusten lupaprosessien ja voimassa (2010) olevan vesilain hankaluuden. Myös vesilain tiukat tulkinnat koetaan ongelmalliseksi. Käytännössä tämä näkyy vesien kunnostustöiden vaikeutumisena, aloituksen pitkittymisenä ja kalleutena. Lisäksi ongelmaksi nähdään EU-hankkeiden rahoituksen soveltumattomuus konkreettisiin vesienhoitotöihin. Vesilain muutosta toivotaan nopeasti valmiiksi, jotta tilanne kohentuisi. Positiivisiksi seikoiksi nostetaan konkreettisten vesienkunnostushankkeiden näkyvien tulosten motivoiva vaikutus ja hyvien esimerkkien uutisointi. Yhdistysten näkökulmasta vaikeaksi koetaan järvialueen toimijoiden innostaminen oman järvensä kunnostus- ja hoitotöihin. Kiinnostus toimintaan lähtee erään haastatellun mukaan vesistön hyötykäyttömahdollisuuksien, kuten kalastuksen tai metsästyksen tilanteen kohentumisen myötä. Tehokkaan toiminnan edellytyksenä pidetään yhdistyksille suunnattavan vesienhoitotöihin tähtäävän hankerahoituksen lisäämistä. Yhtenä lisävaihtoehtona rahan keräämiseksi ehdotetaan yhtiövastikkeen kaltaista maksua vesistön ranta-asukkaille, joka toisi lisätuloa kunnostustoimia toteuttaville yhdistyksille. Yhdistykset kaipaavat myös ohjausta ja apua ympäristöiden suunnittelussa. Tämä voisi tuottaa samalla alan yrittäjille lisätöitä. Ympäristö- ja asennekasvatukselle koetaan olevan edelleen tarvetta yleisen vesiensuojelun ja jätevesiasioiden tiimoilta. Hankerahoituksen avulla toiminen nähdään kuitenkin ongelmalliseksi ympäristötöitä tekevän yrittäjän kannalta. Jatkuva omarahoituksen etsiminen, hankkeiden määräaikaisuus ja töiden kausittaisuus aiheuttavat alalle epävarmuutta. Myös uusien hankkeiden suunnittelu koetaan rasittavaksi, koska siihen ei yleensä ole saatavilla rahoitusta. Eräänä ratkaisuna arvellaan olevan useamman yrityksen yhteenliittymän perustaminen. Myös osaaikainen toiminta muun työn ohessa antaisi liikkumavaraa yrittäjälle. Ympäristötukijärjestelmä nähdään byrokraattisena sekä kankeana ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin suhtaudutaan epäillen. Kattavien yleissuunnitelmien tekeminen ja asian tehokas markkinointi koetaan tärkeäksi. 11

14 Laajaan tausta-aineistoon pohjautuvalle tilakohtaiselle rekisterille koetaan olevan tarvetta. Tämän tarkoituksena olisi helpottaa oikeiden toimenpiteiden kohdentamista oikeisiin kohteisiin. Myös ympäristötukineuvonta koetaan osin riittämättömäksi ja vaikeaselkoiseksi muutamaa hanketta lukuun ottamatta. Neuvontahankkeiden määräaikaisuus koetaan niin ikään haittaavaksi tekijäksi toiminnan jatkuvuuden kannalta. Uudet innovaatiot ja tekniikat nähdään voimavarana ympäristöalalla. Jätevesiasetuksen muutoksesta aiheutunut epätietoisuus ja jätevesiasioiden negatiivinen uutisointi koetaan haitalliseksi. Myös kansalaisten kielteiset asenteet jätevesien käsittelyä kohtaan ja aggressiivisten kulkukauppiaiden toiminta arvellaan vaikuttavan alaan. Jätevesien käsittelyn edistämisessä positiivista suhtautumista aiheuttavat neuvontahankkeet, hyvä tiedottaminen ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Taulukko 3. Viranhaltijoiden ja muiden asiakkaiden vastauksia Taulukossa olevat laatikkoparit edustavat yhden vastaajan vastauksia. Ongelmat ja esteet Suurin ongelma on ympäristötöiden rahoituksen vähäisyys. Raha, byrokratia, yhteistyön ongelmat Pitkäjänteisyyden puute ympäristötöissä. Kunnostustoimien näkyvyys joskus hidastempoista, Raha on suurin este. Maksaja ei voi olla kuntakaan, koska ympäristötöihin ei voi loputtomiin käyttää verorahoja. Lainsäädäntö, ei ole pakottavia keinoja, pitäisi voida velvoittaa. Järvikunnostuksia hidastaa lupaprosessien hankaluus ja vesilain tulkinnat ovat paikoin liian tiukkoja. Myös rahoitus on vähentynyt. Järvien pinnan nostot vaativat tällä hetkellä tosi vaikean lupaprosessin, saattaa kaatua yhden asianomaisen vastustuksesta. Monet järvet odottavat lain uudistusta ja hankkeet käynnistyisivät sen myötä. Lupamenettelyn raskaus. esim. luvanhakukustannukset saattavat olla paljon suuremmat kuin pienen pohjapatoketjun kunnostus itsessään. EU-rahoitusta konkreettisiin hankkeisiin ei juuri saa. Yhdistysten toimivuus. Maksuhalukkuus on Edistävät tekijät ja kehitysehdotukset Lainsäädäntö, maataloudessa EU:n tukirahojen ohjaaminen oikeisiin kohteisiin. Yleinen ympäristömyönteisyys ja huoli omasta ympäristöstä. Yhdistystoiminta hyödyllistä. Nyt olisi konkreettisen tekemisen ja käytännön toimien aika vesiensuojeluhankkeissa. Tieto lisää tuskaa - valistus edistää asioita, Hankkeet, asukkaiden halu Sertifikaatti ruoppaajille, pitäisi olla pakollinen koulutus ruoppaajille. Jätevesiasioissa tietotaidon lisääminen, koulutus pakolliseksi. Lainsäädäntö pitäisi olla paikoin pakottava. Vesilain muutos pitäisi saada nopeasti valmiiksi. Yhdistysten aktiivisuus. Hankkeissa saavutetaan näkyviä tavoitteita - motivoi työhön. Suurin ympäristöyrittäjyyspotentiaali on laajaalaisilla suunnittelijoilla. Myös ruoppaajille on paljon töitä. Monet työt ovat kiinni valtion tilauskannasta. Pienet patohankkeet eivät yksinään työllistä. 12

15 vähäinen, mutta yleensä kustannukset aika pieniä. Miten kansalaiset saadaan kiinnostumaan omasta järvestään ja sen tilasta? Tuntuu olevan niin, että kiinnostus vesistökunnostuksiin tulee hyötykäyttömahdollisuuksien myötä esim. linnustus, kalastus, kasvillisuus, ravustus yms. Kiinnostus kunnostustoimiin riippuu paljon vesistön koosta, jos vesistön alueella on paljon mökkejä, silloin on helpompi livetä rintamasta. Kiinteässä yhteisössä hommat yleensä toimii paremmin. Kosteikkojen suunnittelijoista on huutava pula tai ainakin tieto suunnittelijoista on piilossa. Kovan rahan etsiminen hankkeiden omarahoitukseen. Työt perustuvat hankerahoitukseen, jolloin muodostuu aina kahden vuoden taukoja, jolloin ei ole töitä. Hankemaksatukset kestävät liian kauan ja toisaalta asiakkaat eivät ole halukkaita maksamaan, koska kokevat että maksu kuuluu muulle taholle, esimerkiksi kunnalle. Hanketoiminnassa on paljon epävarmuustekijöitä, palkkaa pitäisi tulla koko ajan. Yhtenä vaihtoehtona olisi ympäristöyritysryppäiden yhteenliittymät. Homma toimii hyvin jos on lisäksi jokin tasaisen toimeentulonlähde. Töiden kausittaisuus aiheuttaa sen, että osa vuodesta ei ole töitä. Uusien hankkeiden suunnittelu on työlästä eikä siihen yleensä saa erikseen rahaa. Yhdistyksillä on vähän rahaa, koska varainkeruu perustuu jäsenmaksuihin. Voisi olla jonkinlainen yhtiövastikkeen kaltainen maksu rantakiinteistöille, koska asia kuuluu kaikille. Ongelmana on, että tulokset ovat epävarmoja tai ainakin niiden näkyminen kestää kauan. Yrittäjiin suhtaudutaan välillä ynseästi, että haluavat vaan rahastaa ja tehdä hommat mahdollisimman nopeasti. Tukijärjestelmä on byrokraattinen ja kankea, eikä ympäristötuki tällaisenaan juuri edistä ympäristöä. Tilat eivät välttämättä aina tiedä mitä toimenpiteitä ovat kuponkiin valinneet. Valvonta kohdistuu niihin viljelijöihin joilla on paljon erityisympäristötukia, eikä niihin esim. joilla on Rahoitusmahdollisuuksia pitäisi saada yhdistyksille hankerahoituksen kautta, koska taloudelliset edellytykset ovat yleensä pieniä. Hankkeissa pitäisi aina olla jotain uutta, jotta niihin saa rahoitusta. Yhdistysten on kuitenkin vaikea keksiä uusia kehitysideoita, kun ammattilaisetkaan eivät ole keksineet. Kunnostustarpeeseen ei ole olemassa mitään pikaratkaisuja, vaaditaan paljon pitkäjänteisyyttä, että saadaan tuloksia näkymään, jopa kymmeniä vuosia. Taustalla toteutuksessa on aina oltava riittävä tiedotus ja taustatutkimukset. Verkostoituminen, voisi olla jonkinlainen yrittäjätalo tms. jossa olisi yhteisö. Yritys on joustava ja monipuolinen toimintaympäristö. Olisi tarvetta ympäristötyön arvostuksen nostamiselle ja rahoitukselle. Pienten järviyhdistysten syntyminen edistää asioiden tekemistä. Järviyhdistyksille pitäisi järjestää tukea, jotta saisivat tehtyä toimia. Kun yhdistykset tietävät mitä heidän kannattaisi tehdä ja mistä löytyy apua, saadaan myös ympäristöyrittäjille töitä. On tärkeää saada päivitetyt listat niistä toimijoista, jotka alalla toimivat. Vesistöyhdistysten perustamishankkeet ovat olleet suureksi hyödyksi. Valtiolta tarvittaisiin isoja potteja vesienhoitoon, jätevesineuvontaa yms. Toimiin jotka edistävät yhteistä etua. Lisää hankerahoitusta. Hanketoiminnan epävarmuustekijöitä pitäisi vähentää. Olisi kiva tehdä näitä töitä, mutta kun rahaa ei saa tarpeeksi. Ympäristökasvatusta tulisi vielä lisätä Sun toimilla on vaikutusta. Ekologista kokonaisymmärrystä pitäisi opettaa kaikille. Yleissuunnitelmien ja alueiden hyvä markkinointi edistää tilannetta. Suuri osa Varsinais-Suomen suojavyöhykkeistä on Tehohankkeen aikaan saamia. Valtakunnassa tulisi olla valmiit suunnitelmat toimenpiteistä. Jos saadaan valtakunnallinen paikka/tilakohtainen rekisteri, viljelymenetelmistä, 13

16 isot sikatilat. Viljelijät eivät ole niin konservatiivisia kun yleensä annetaan ymmärtää. Monet viljelijät ovat sitä mieltä, että perusvaatimuksia voitaisiin nostaa. Puolet viljelijöistä on uudistusmieleisiä, kolmannes sinne päin ja loput vastustavat kaikkea. Neuvonta vaikuttaa siihen mitä toimia toteutetaan. Neuvontaorganisaatioiden osaamisessa on vaihtelua. Osa ei tee mitään asian edistämiseksi. Monin paikoin asian markkinointiin ei ole panostettu riittävästi. Itämeritilojen palkitseminen ja siitä tiedottaminen on edesauttanut alaa. Viljelijät eivät aina tiedä parhaita mahdollisia toimia lohkoille. Viljelijöille lisää eritoten neuvontaa ja myös koulutusta. Yhtenäistä neuvontakäytäntöä EU:ssa ei ole, mutta esim. Ruotsin ympäristöneuvonta on huomattavasti parempaa kuin täällä. Siellä rakennetaan erilaisia kosteikoita alueiden vaatimusten mukaan, esimerkiksi typpi- ja fosforikosteikot paikan vaatimusten perusteella. Suomessa puhutaan vain kosteikoista. Puhdasta ympäristötukineuvontajärjestelmää Suomessa ei ole vaan neuvonta menee nykyisellään hankkeiden kautta, jolloin jatkuvuus arveluttavaa. Neuvontajärjestelmää tulisi kehittää EU:lla on ollut 1990-luvulta asti ollut tavoite, että ympäristöstä tulee merkittävä työllistäjä. Siitä ei kuitenkaan koskaan tullut, eikä nähtävästi tulekaan. Muutos oli niin hidas, teknologian puolesta mahdollisuuksia olisi mutta kaikki laahaa niin paljon perässä esim. lainsäädäntö, rahoitus ja innovaatiot pelottavat ihmisiä. Suomessa ei ole montaakaan menestynyttä ympäristöyritystä. Rakennusvalvojien määräysvalta on niin suuri, että voidaan tehdä lain vastaisia päätöksiä. Valitus kestää niin kauan, että on tyydyttävä siihen mitä saa. Ongelmia on myös esim. järviruo'on yms. materiaalien hyödyntämisessä. Jätevesilainsäädännön tilanne, kukaan ei tiedä mitä tehdä. Kansalaisia vaikea vakuuttaa kun koko lainsäädäntö on sekaisin. Median suhtautuminen jätevesiasioihin on yleensä negatiivista, tosin jotkin paikallislehdet ovat käsitelleet asiaa järkevästi. P-luvuista, kaltevuuksista, maaperästä ym. järjestelmän hallinnollinen hyötykäyttö olisi mittavaa. Tämä voisi olla jo itsessään ympäristötukijärjestelmä, jolloin sieltä tunnistettaisiin tarvittavat toimenpiteet ja etsittäisiin vaihtoehdot, joista viljelijä voisi valita joko kustannustehokkaimman tai ympäristötehokkaimman. Suomessa luontomatkailua halutaan edistää, mutta asiaa ei käytännössä kuitenkaan viedä eteenpäin, esim. Lapin matkailu perustuu talvikauteen ja ruskaretkiin vaikka potentiaalia olisi kesälläkin paljon. Yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa Ahlaisten Pohjajoki, jossa on tehty kunnostuksia ja pohjaeläimistö on kunnossa, mutta kun kalastuskunnan osakkaat eivät ole järjestäytyneet niin ei ole saatu aikaan tarpeeksi. Loistavat puitteet kalastusmatkailulle, luonnontilainen kohde. Kalaa ei ole istutettu. Alueelle leiripaikat, melontareitti, merelle asti aluetta, Ahlaisten kylän miljöö. Uudet vesiensuojelutekniikat avaavat myös uusia mahdollisuuksia. Jätevedenkäsittelyyn liittyviä yhteydenottoja on edelleen. Neuvontahankkeet ja positiivinen tiedottaminen edistävät tilannetta yhdessä yleisen ympäristötietouden lisääntymisen kanssa. 14

17 Keskustelupalstoilla on paljon harhatietoa. Ihmisten asenteet edelleen osin negatiivisia, ennakkoasenteita vaikea muuttaa. Oman haittansa tuovat jätevesijärjestelmiä myyvät kulkukauppiaat. 2.3 Yrittäjille kohdennetun internet kyselyn vastaukset Yrittäjille lähetyn nettikyselyn vastaukset on jaoteltu seuraavassa kysymyskohtaisesti. Kyselyn vastaukset ovat saman suuntaisia haastatteluista saatujen vastausten kanssa Yrittäjien kokemat esteet tai hidasteet harjoittamalleen yritystoiminnalle Suunnitelmien ja hakemusten teko usein mahdollista vasta huhtikuussa, koska ohjeet ja lomakkeet julkaistaan joka vuosi aivan käsittämättömän myöhään. Näin moni hyvä hanke jää toteutumatta koska samaan aikaan on päätukihakuun liittyvä hakemusten täyttö kiivaimmillaan. Kysynnän puute. Kasvukauden lyhyys. Lyhyt työkausi, jota on vielä yhteiskunnan taholta lyhennetty. Ruoppauksia ei voi tehdä kesäkuukausina, joten jäljelle jää neljä työoloiltaan huonoa kuukautta. On mahdotonta ostaa ja ylläpitää kalustoa 12kk. Koulutuksen puute, osin puutteelliset referenssit, ison firman suhteellisen korkeat hinnat. Asiakkailta jääneet suoritteet saamatta. Yrittäjien arvioita yritystoimintaa edistävistä tekijöistä. Yleinen erityistukiin liittyvä markkinointi Ympäristön suunnitelmallinen hoito. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika. Mökkitonttien vaje, joka pakottaa hyödyntämään suurempitöisiäkin rantoja. Verkostoituminen sekä viranomaistahon ohjaus ja informointi palveluistamme, ison firman synergiaedut. Yhteistyöt eri tahojen kanssa Muita yrittäjien esille tuomia asioita liittyen ympäristöyrittäjyyteen Yhteistoiminnan vähyys yrittäjien kesken. Viranomaistahojen, suunnittelijoiden ja yrittäjien näkemys poikkeaa toisistaan toteutuskelpoisten kunnostusten kiireellisyydestä sekä vesialueitten omistajien haluttomuus sijoittaa rehevöitymisen pysäyttämiseen. Sanaparin "ympäristö + suojelu" nimissä tehdään tämän ajan suurimmat petokset. Sääli, sillä oikeastikin ympäristöllisesti merkityksellisiä tekoja ja lainsäädäntömahdollisuuksia olisi olemassa. Yrittäjälle pitäisi ympäristökeskuksen ym. tahojen tiedottaa paremmin vireillä olevista asioista. Yrittäjille suunnatun nettikyselyn vastaukset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia haastattelujen kanssa. 15

18 2.4 Koulutustarpeita ja koulutusten mahdollista sisältöä Hankkeen yhtenä kokonaisuutena selvitettiin yrittäjien koulutustarpeita ja suunniteltiin koulutusten mahdollista sisältöä. Yrittäjistä runsas 70 prosenttia arvioi olevansa jonkinlaisen koulutuksen tarpeessa. Oman koulutustarpeen lisäksi vastaajat arvioivat yleisluontoisesti koulutusten tarvetta omalla alallaan. Useat vastaajat kokivat koulutusten ja seminaarien sosiaaliset mahdollisuudet tärkeäksi. Koulutusten ohessa toimijat verkostoituvat ja luovat yhteistyömahdollisuuksia. Koulutusten sisältö Jätevesien käsittelyyn liittyviä töitä tekevät yrittäjät ehdottivat seuraavia itseään kiinnostavia koulutusaiheita. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu ja lupa-asiat. Erilaisten jätevesijärjestelmien asennus- ja huolto. Paineviemäröinnin mitoituskoulutus. Laiteuutuuksiin ja markkinoilta löytyviin vaihtoehtoihin keskittyvä koulutus. Ajankohtaiskoulutusta jätevesiasetuksen selvittyä. Omien koulutustarpeiden lisäksi ehdotettiin seuraavia: Kunnan ympäristöviranhaltijoille ja rakennusvalvonnan työntekijöille tulisi järjestää koulutusta jätevesilainsäädännöstä, jätevesijärjestelmistä, jätevesisuunnitelmien tarkastamisesta. Jälleenmyyjiä tulisi kouluttaa erilaisten järjestelmien soveltuvuudesta kiinteistöille. Jälleenmyyjä on usein ainoa linkki tuotteen ja kuluttajan välillä. Vesirakentamiseen ja vesienhoitoon erikoistuneiden yrittäjien vastaukset Ruoppaustöitä tekeville meriturvallisuuskoulutusta. Ruoppaajille ja maarakentajille koulutus vesirakentamisen perusteet ja käytännöt. Vesikasvien niitto- tai ruoppaustöitä tekeville vesikasvikurssi. Kompostikäymälän suunnittelu ja mahdollisuudet. Lisäksi ehdotettiin koulutusta vesikasvien niittoon ja kemikaalikäsittelyyn liittyvistä asioista kunnan viranhaltijoille. Viranhaltijoiden, yhdistysten, kuntien ja hankkeiden edustajien näkemykset omista koulutustarpeista Ympäristöä koskevista lainsäädännön muutoksista Uusi vesilaki. Järvien ja vesistöjen ekologia ja kunnostus. Innovaatiot pintavesiensuojelussa. Lannan käyttö ravinteena. Positiivinen asenne kuivakäymälää kohtaan. Lisäksi ehdotettiin seuraavia koulutuksia muille kohderyhmille. 16

19 Ruoppaajille tietopaketti, miten työ tehdään ruoppaussäännösten mukaisesti, kouluttajana voisi olla Elykeskus. Maatalousneuvojien koulutus ympäristötukiasioista. Ympäristötukikoulutuksia tulisi kehittää mielekkäämpään suuntaan. Kuivakäymälätietouden lisääminen, koulutus voisi käsittää myös talopakettien suunnittelijat ja arkkitehdit, jotta mahdollisuus tulisi riittävän aikaisessa vaiheessa rakennusprojektia esille. Koulutuksen ajankohta Pääsääntöisesti yrittäjät kokivat parhaaksi ajankohdaksi koulutukselle keskitalven. Mahdollisten maastopäivien toteuttaminen kevät tai kesäaikaan sopi myös suuremmalle osalle. Sopivan vuorokaudenajan suhteen yrittäjien vastaukset eivät olleet yhteneväisiä. Vastaukset vaihtelivat viikosta viikonloppuun ja päivästä iltaan. Viranomaiset ja muut säännöllisen työajan puitteissa työskentelevät ehdottivat vuodenajaksi myös pääsääntöisesti talven. Sopiva vuorokauden aika tälle ryhmälle on virka-aika. Molemmat ryhmät kokivat benchmark-matkat kotimaassa ja ulkomailla onnistuessaan hyödyllisiksi. 3 Ympäristöyrittäjyyspotentiaali Hankkeessa keskityttiin yrittäjiin, jotka työskentelevät haja-asutuksen jäteveden käsittelyyn, vesienhoitoon ja vesirakentamiseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöyrittäjyyspotentiaalia on tässä raportissa tarkasteltu pääsääntöisesti näiden kokonaisuuksien osalta. Yrittäjien arvio oman kapasiteetin riittävyydestä on kapasiteettia suurempaan työmäärään ei kapasiteettia suurempaan työmäärään vastaajien kokonaismäärä Kuva 1. Yrittäjien arvion yrityksen kapasiteetin riittävyydestä suurempaan työmäärään. Haastatelluista yrittäjistä runsas 70 prosenttia arvioi, että yrityksellä on kapasiteettia lisätä työmääräänsä. Vajaa kolmannes yrittäjistä arvioi, ettei kapasiteetti riitä suurempaan työmäärään. Hajonta eri alakohderyhmien välillä oli vähäistä. Kuvassa 1. on havainnollistettu kapasiteetin jakautumista. 90 prosenttia yrittäjistä kertoi ympäristöyrittäjyyden olevan päätoimista, mutta runsaalla 40 prosentilla oli myös muuta yritystoimintaa. Yrittäjistä 14 prosenttia oli toiminnan lisäksi muualla palkkatyössä. Vajaa kolmannes 17

20 vastaajista kokee työnsä kausiluonteiseksi. Vain 14 prosenttia vastaajista vastasi työmäärän olevan riittämätön. Nämä yrittäjät toimivat jätevesialalla. Yrittäjien työn luonnetta on havainnollistettu kuvassa 2. Yrittäjie n taustoja m uuta yritys toim intaa; 9 palkkatyös sä m uualla ; 3 kaus iluonteis ta; 6 ei riittäväs ti töitä; 2 Vas taajien kokonais m äärä; Kuva 2. Kuvassa on havainnollistettu vastanneiden yrittäjien yritystoiminnan taustatekijöitä. Pylväiden selityksissä olevat numerot kuvaavat vastaajien määriä. 3.1 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yrittäjyyspotentiaali Yrittäjät kokivat haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvissä toiminnoissa olevan seuraavia mahdollisuuksia. Maarakennuksen ja suunnittelun parissa toimivat yrittäjät voisivat laajentaa toimintaansa kosteikko-, laskeutusallas-, ja suodatintöihin. Kuivakäymälöiden käytön lisääntyminen tuo uusia työllistymismahdollisuuksia. Jätevesienkäsittelykokonaisuuteen kannattaisi yhdistää kaivonkunnostustyöt. Ulkomaiden suuret markkinat jätevesialalla odottavat hyödyntämistä. Varsinkin edullisille laitteille on kova kysyntä eritoten kehittyvissä maissa. Mannersuomalaisille yrittäjille olisi kysyntää Ahvenanmaalla, mutta työluvan saanti vaikeuttaa toimimista siellä. 3.2 Vesienhoitoon ja vesirakentamiseen liittyvä yrittäjyyspotentiaali Vesirakentamisen, vesienhoidon ja kalatalouden parissa työskentelevät yrittäjät kokivat alalla olevan seuraavia mahdollisuuksia. Vesikasvien niittoon liittyviä alueita on paljon ja kaikkia kohteita ei pystytä hoitamaan nykyisillä resursseilla. Ruoppaus- ja rantarakentamistöissä kohdetarjontaa on yli oman kapasiteetin. Hoitokalastustöitä tarvitsevia järviä on paljon. 18