Kysymyksistä 2 4 (Kallio) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksistä 2 4 (Kallio) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen."

Transkriptio

1 Ympäristöoikeus Oikeudenalojen perusteet Ennen vastaamista lue tämä ohje huolellisesti! Kaikki vastaavat kysymykseen 1 (Kallio). Vastauksen pituus saa olla enintään kaksi (2) käsinkirjoitettua sivua. Kysymyksistä 2 4 (Kallio) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Kysymyksistä 5 7 (Iire) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Vastaukset Kallion (1 4) ja Iiren (5 7) kysymyksiin eri arkeille. Huomaa että osa kysymyksistä on vaihtoehtoisia. Tarkista, että olet vastannut yhteensä viiteen (5) kysymykseen. Kaikille pakollinen kysymys, vastauksen pituus enintään kaksi sivua. 1. Myrskylän kunta on laatinut ehdotuksen osayleiskaavaksi. Kyseisessä kaavassa on osoitettu n hehtaarin alue tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Kaavaan on liitetty myös erillinen määräys siitä, että sitä voidaan käyttää tuulivoimalan rakentamiseen. Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu samaan tarkoitukseen. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa 9 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentaminen. Suunnitellut tuulivoimalat olisivat napakorkeudeltaan 120 metriä, roottorin halkaisija 120 metriä ja yksikköteho noin 3 MW. Kaava-alueella ei ole pysyvää asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta pohjoiseen, missä on viisi vakituista asuntoa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 1,2 kilometrin päässä olevan järven rannalla. Lähin suurempi kylä sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella noin viiden kilometrin etäisyydellä. Lähimmän asuinrakennuksen omistaja Pentti vastustaa hanketta. Hän toteaa huomautuksessaan, että yleiskaavan määräys on lainvastainen, sillä tuulivoimapuistoa ei voi rakentaa ilman asemakaavaa. Hänen asuinalueellaan on lisäksi vireillä useita rakennuslupahakemuksia, joten hankkeeseen tulee soveltaa MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvesääntelyä. Osayleiskaavaa on pidettävä myös MRL 39.4 :n vastaisena, sillä se aiheuttaisi hänelle pykälässä tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Tuulivoimapuistosta aiheutuu hänelle merkittävää melu- ja maisemahaittaa, minkä lisäksi se alentaa hänen kiinteistönsä arvoa. Ja tuulivoimapuisto on muutenkin niin laaja, että se edellyttää myös YVA-menettelyä. Siksi koko hanke on ylipäätään lainvastainen.

2 Paikallinen lintuyhdistys Lokki ry. puolestaan huomauttaa, että tuulivoimapuiston alue on tunnettu lintujen muuttoreitti, mikä on otettava huomioon kaavassa. Osayleiskaavaa valmisteltaessa ei ole tehty riittäviä linnustoselvityksiä, joten kaava ei ole hyväksyttävissä. Kunnan ympäristösihteeri toteaa heti aluksi, että tuulivoimapuiston rakentamisesta on jo päätetty aiemmin tehdyssä maankäyttösopimuksessa, joten huomautukset ovat turhia. Muutenkin Pentin väitteet ovat perusteettomia. Ensinnäkin, kyseinen alue ei ole MRL 16 :n mukainen suunnittelutarvealue, koska tuulivoimapuisto ei liity millään tavalla yli 1 km päässä olevan alueen kehittymiseen. Sitä paitsi MRL:ssa on nykyisin säännökset (MRL 77 a ja b ) yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Niiden mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää myös rakennusluvan perusteena, ilman suunnittelutarveratkaisua. Toiseksi, Pentin kiinteistölle ei ulotu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että se olisi MRL 39.4 :n vastaista. Melun osalta tuulivoimapuistolla on etäisyyttä hänen kiinteistöönsä aivan riittävästi. Pelkästään se, että voimalat näkyvät Pentin kiinteistölle, ei voi pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Kolmanneksi, hankkeesta ei ole tehty YVA:a, koska YVA-lain 4 :n ja YVA-asetuksen hankeluetteloa koskevan 6 :n 7 e) kohdan mukaan se on tehtävä vain sellaisten tuulivoimalahankkeiden osalta, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Lokki ry:n väitteen osalta ympäristösihteeri toteaa, että tuulivoimaloiden vaikutukset linnustoon ovat niin vähäisiä, ettei niitä tarvitse vielä tässä vaiheessa selvittää. Ne tullaan selvittämään asianmukaisesti vasta myöhemmin rakennuslupahakemusten yhteydessä. Selvitä tilannetta MRL:n ja YVA-lain osalta. Ota myös kantaa kaikkiin Pentin, Lokki Ry:n ja kunnan ympäristösihteerin esittämiin väitteisiin ja perustele kantasi. Vastaa seuraavista kahteen kysymykseen. Vastauksen pituus saa kunkin kysymyksen osalta olla enintään yhden sivun mittainen. 2. Oikeustieteen notaari Minna on kesätöissä Bensiini Oy:n lakiosastolla ja saa tehtäväkseen valmistella ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Hakemuksessa on kyse ympäristöluvasta toiminnassa olevalle polttonesteiden jakeluasemalle, jolle ei ollut aiemmin haettu ympäristölupaa. Asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja sijoittuu asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi merkitylle alueelle. Minna miettii, että toiminnasta saattaa aiheutua vahinkoa pohjavedelle, joten hankkeen sijaintia pitäisi ehkä muuttaa. Minnan käsityksen mukaan pohjavedelle aiheutuvaa vahingon vaaraa ei voida estää tai rajoittaa edes lupamääräyksin. Firman vanhempi lakimies Voitto kuitenkin toteaa Minnalle, että toiminnasta ei aiemminkaan ole aiheutunut haittaa pohjavedelle, joten estettä luvan saamiselle ei kai pitäisi olla. Lisäksi toimintahan vastaa asemakaavassa tarkoitettua kiinteistön käyttötarkoitusta. Arvioin Minnan ja Voiton esittämiä käsityksiä ympäristönsuojelulain säännösten perusteella ja perustelu kantasi. Kiinnitä erityisesti huomiota toiminnan sijoittamista koskevaan sääntelyyn.

3 3. Seuraavassa on kopio KHO:n lyhyestä ratkaisuselosteesta. Lue seloste ja vastaa sen jälkeen esitettyihin kysymyksiin. KHO /269: ELY-keskus oli luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla antamassaan päätöksessä määrittänyt liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn siten, että kahden liito-oravan pesä-/kolopuun välissä olisi noin 10 metriä leveä ja 200 metrin pituinen kulkuyhteys. Toisen pesä- /kolopuun ympärille olisi jäänyt 18 aarin suuruinen alue, joka olisi ollut avohakkuiden ja eri-ikäisten taimikoiden ympäröimä saareke metsäniemekkeessä. Metsänkäyttöilmoituksessa tarkoitettujen hakkuukuvioiden ja saarekkeen yhteenlaskettu alue oli noin 1,4 ha. ELY-keskuksen päätöksen mukaisen kulkuyhteyden ja saarekkeen yhteenlaskettu pinta-ala oli alle 0,5 ha. Pelkän kapean kulkuyhteyden määrittäminen oli tässä tapauksessa riittämätöntä turvaamaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan säilyminen alueella. Luonnonsuojelulaki 49 1 momentti ja 72 a Metsälaki 14 b a) Miten ja millä perusteella ns. direktiivilajeihin kuuluvan liito-oravan pesä-/kolopuu on luonnonsuojelulaissa suojeltu? Selvitä asiaa koskevan sääntelyn sisältö. b) Millä edellytyksillä pesä-/kolopuun suojelusta on mahdollista poiketa? c) Selosteessa mainitaan myös luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla annettu päätös ja siihen liittyvä metsälain 14 b. Kyse on ns. liito-oravailmoituksesta. Mitä sillä tarkoitetaan? d) Esitä oma näkemyksesi siitä, miksi ja millä perusteella KHO katsoi ELY:n tekemän kulkuyhteyden määrittämisen olevan lainvastaista? 4. Metsästysoikeus ja sen rajoitukset. Vastaa seuraavista kahteen kysymykseen. Vastauksen pituus saa kunkin kysymyksen osalta olla enintään yhden sivun mittainen. 5. Tuttavasi Matti soittaa Sinulle ja kysyy neuvoa. Matilla on kesämökki järven rannalla. Järven toisessa päässä on pieni satama. Satamassa on ollut teknisiä ongelmia, joiden seurauksena jotain öljyistä ainetta on päässyt runsaasti järveen ja myös Matin mökin ranta on käyttökelvottomassa kunnossa. Kerro Matille, millä edellytyksin vahinko tulee korvattavaksi ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994, YVL) perusteella. Toisin sanoen, kerro mitä vaatimuksia korvattavalle vahingolle ja sen aiheutumiselle on ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa asetettu. Keskity vastauksessasi ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin (737/1994). Rajaa vastauksesi ulkopuolelle myös YVL:n soveltamisala, kysymys korvausvelvollisesta (kuka on korvausvelvollinen), mitä muuta kuin vahinkoja YVL:n perusteella korvataan, etukäteiskorvaus sekä lunastamisvelvollisuus. 6. Matti on innokas harrastelijametsuri, joka heiluu moottorisahansa kanssa milloin missäkin. Eräänä kesäisenä päivänä hän päättää raivata läheisessä louhikossa kasvavan puuston seuraavan kesän saunapuiksi. Metsä, jossa louhikko sijaitsee, on Matin oma, eikä hän osaa nähdä asiassa mitään ongelmaa.

4 Matin öljytessä moottorisahaansa paikalle osuu naapurin mökkiläinen, ikuinen pahanilmanlintu ja ilonpilaaja, joka Matin aikeista kuultuaan alkaa selvittää jotain metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja kaivaa vielä netin syövereistä metsän ominaispiirteistä listan, jossa muun ohella mainitaan karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto (MetsäL 3 luku 10 ). Olettaen, että kyseessä on tällainen ko. listassa tarkoitettu louhikko, vastaa seuraaviin Matin esittämiin kysymyksiin metsälain (1093/1996) perusteella. 1. Miten näitä metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä pitää käsitellä? (Käsittelyn yleiset periaatteet. Älä käy vastauksessasi läpi mahdollista elinympäristökohtaista sääntelyä.) 2. Mitkä toimenpiteet ovat kiellettyjä näissä metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeissä elinympäristöissä? (Yleisesti kielletyt toimenpiteet. Älä käy vastauksessasi läpi mahdollista elinympäristökohtaista sääntelyä.) 3. Olisiko Matin tarvittaessa mahdollista saada poikkeuslupaa hankkeelleen ja jos niin millä perusteella? 4. Bonustehtävä (+1 piste): Louhikoita koskevat elinympäristökohtaiset määräykset? 7. Matin takapihalla on Pekan entisestä opiskelija-asunnosta viime vuosikymmenellä tyhjennettyä kalustoa, jonka Pekka siirsi sinne Matin luvalla lyhytaikaiseen säilytykseen kesällä Lienee selvää, että tämä romukasa on vuosikymmenen ulkosalla oltuaan muuttunut jätteeksi, josta on syytä hankkiutua eroon. Esitä jätelain (JäteL 646/2011) perusteella perusteltu vastauksesi seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä on jätelaissa tarkoitettu jäte (eli jätelain jätteen määritelmä pääpiirteissään)? 2. Kuka on velvollinen järjestämään ko. jätekasan poisviennin (eli järjestämään jätehuollon)? 3. Kenelle ko. jätekasa pitää luovuttaa jotta jätehuollon järjestämisestä vastuullisen tahon katsotaan suorittaneen velvollisuutensa, siis ettei hän enää ole vastuussa jätteestä? 4. Miten vastuu jakautuu muissa tapauksissa, joissa puheena olevaa jätekasaa siirretään tai luovutetaan? Ennen vastaamista lue tämä ohje huolellisesti! Kaikki vastaavat kysymykseen 1 (Kallio). Vastauksen pituus saa olla enintään kaksi (2) käsinkirjoitettua sivua. Kysymyksistä 2 4 (Kallio) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Kysymyksistä 5 7 (Iire) Sinun tulee vastata kahteen ja kumpikin vastaus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Vastaukset Kallion (1 4) ja Iiren (5 7) kysymyksiin eri arkeille. Huomaa että osa kysymyksistä on vaihtoehtoisia. Tarkista, että olet vastannut yhteensä viiteen (5) kysymykseen. Kaikille pakollinen kysymys, vastauksen pituus enintään kaksi sivua. 1. Soraisten kunnanvaltuusto oli saanut eteensä maa-ainesten ottamista koskevan lupahakemuksen. Hakijana olevan Retu Kivisen tarkoituksena on aloittaa mittava kiviaineksen louhinta ja myöhemmin myös

5 sen murskaus, jonka kestoksi oli arvioitu vähintään kymmenen vuotta. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta voimassa olevassa yleiskaavassa kohteena oleva alue on merkitty pieneltä osalta lähivirkistysalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä pääosaltaan maa- ja metsätalouteen tarkoitetuksi alueeksi. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee myös Natura verkostoon kuuluvan alueen välittömässä läheisyydessä. Verkostoon ottamisen perusteena oli luontodirektiivin liitteen II lajeista ollut perhoslajeihin kuuluva isokultasiipi ja lintudirektiivin liitteen II lajeista neljä lintulajia. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä perusteena olivat olleet muun ohella alueen harjumetsä. Kunnanvaltuusto oli jo tiedottanut lupahakemuksesta ja siitä oli jätetty useita muistutuksia. Muistutuksen olivat jättäneet Retun naapuri Tahvo, rekisteröity yhdistys Luonnonrauha ry sekä alueellinen ELY-keskus. Naapuri Tahvon mukaan maa-ainesten ottamista ei voi sallia, koska se aiheuttaisi pysyvää maisemahaittaa ja olisi hänelle itselleenkin haitallista, koska ottamisalue sijaitsee vain 400 metrin päässä hänen asunnostaan. Myöskään alueen yleiskaava ei voi mahdollistaa maa-ainesten ottamista. Rekisteröity yhdistys Luonnonrauha ry puolestaan väitti, että lähellä oleva Natura alue estää automaattisesti maa-ainesten ottamisen, koska se tuhoaa suojelun kohteena olevat

6 luonnonarvot. Lisäksi asiassa on huomioitava suunnitellun ottamisalueen laitamilla sijaitseva luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettu suojeltu luontotyyppi (pähkinäpensaslehto). ELY-keskus puolestaan oli todennut, että kunnanvaltuusto on asiassa väärä lupaviranomainen, sillä maaainesluvat kuuluvat ELY-keskuksen toimivaltaan, eivät kunnalle. ELY-keskus myös toteaa, että jos Retu aikoo murskata louhittua kiviainesta, se vaatii ympäristöluvan. Tällöin maa-ainesten ottamista koskevaa lupahakemusta ei saa käsitellä ennen ympäristölupahakemusta. Ja jotta ympäristölupa ylipäätään voitaisiin myöntää, hankkeen tulisi olla alueen kaavan mukainen. Retu on kommentoinut muistutuksia parhaansa mukaan. Hänen mukaansa naapuri Tahvon väitteet ovat aiheettomia. Ensinnäkin Tahvon asunto on niin kaukana maa-ainesten ottamispaikasta, ettei se vaikuta lupa-asiaan. Alueella ei myöskään ole mitään erityisiä maisema-arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon, eikä yleiskaavallakaan ole merkitystä, koska vasta asemakaava voi rajoittaa maa-ainesten ottamista. Yhdistyksen väitteiden osalta Retu toteaa, ettei tuleva maa-ainesten ottoalue sijaitse Natura verkoston alueella, vaan sinne oli lähimmilläänkin matkaa 300 metriä. Myöskään luonnonsuojelulain luontotyypillä ei voi olla merkitystä, koska hän ei ole siitä ollut edes tietoinen. Retu ihmettelee myös ELY-keskuksen väitteitä, taitaa olla joku kesäharjoittelija töissä. Myöhemmin aloitettavan kivenmurskauksen osalta Retu kyllä tietää, että se saattaa vaatia ympäristölupaa. Mutta eihän ympäristöluvalla ole maa-ainesluvan kanssa mitään tekemistä. Ympäristöluvan kaavanmukaisuutta ei siis tarvitse edes miettiä. Retu on kuitenkin huolellinen kaveri ja pyytää sinulta nyt mielipidettä. Anna Retulle oikeudellisesti perusteltu vastaus asiassa esille tulleisiin seikkoihin, erityisesti Tahvon, Luonnonvara ry:n ja ELY-keskuksen esittämien väitteiden näkökulmasta. Vastaa seuraavista kahteen kysymykseen. Vastauksen pituus saa kunkin kysymyksen osalta olla enintään yhden sivun mittainen. 2. Liikennevirasto on hyväksynyt kunnassa A sijaitsevaa kantatien perusparannusta ja oikaisua koskevan maantielaissa tarkoitetun tiesuunnitelman. Paikallinen asukasyhdistys Meidän Etu haluaisi valittaa tiesuunnitelmasta, koska se katsoo, että tien parantaminen ja etenkin sen oikaisu aiheuttaa alueella liikaa melua. Lakia lukenut yhdistyksen puheenjohtaja Hilja kuitenkin epäilee, voiko yhdistys edes valittaa, varsinkin kun tien parantamista ja oikaisua koskevassa asiassa on tehty jo aiemmin maantielain edellyttämä yleissuunnitelma. Jäsen Pertti puolestaan on sitä mieltä, että tien oikaisua koskeva ratkaisu on lopullisesti ratkaistu vasta tiesuunnitelmassa ja siksi yhdistys voi valituksen tehdä. Selvitä ensin, mitä eroa maantielain mukaisella yleissuunnitelmalla ja tiesuunnitelmalla on. Arvioi sen jälkeen Hiljan ja Pertin käsityksiä yhdistyksen valitusoikeuden oikeudellisista perusteista. 3. Roope ja Iisakki ovat pitkään suunnitelleet omakotitalon rakentamista. Nyt heillä on tiedossa

7 kaksi kiinteistöä, jotka vastaisivat heidän toiveitaan, mutta kummassakin on omat haasteensa. Toinen (kiinteistö A) sijaitsee meren rannalla, rantavyöhykkeellä. Suunnitellulla alueella on voimassa melko vanha yleiskaava, mutta suunniteltu rakennus sopisi heidän käsityksensä mukaan hyvin maisemaan. Toinen mahdollinen rakennuspaikka (kiinteistö B) taas sijaitsee asemakaavoitetulla alueella kauempana rannasta, mutta suunniteltu rakennus ei vastaisi asemakaavamääräyksiä mm. siksi, että asemakaavan mukainen rakennusoikeus on merkittävästi pienempi kuin heidän suunnittelemansa omakotitalo. Roope ja Iisakki pyytävät nyt sinulta neuvoja. He haluavat, että selvität heille maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, mitä mainitut kaavat merkitsisivät heidän kannaltaan. Entä voidaanko ja millaisin edellytyksin kaavoista tarvittaessa poiketa? Sinun ei tarvitse ottaa kantaa rakennusluvan myöntämisedellytyksiin muilta osin vaan selvittää kaavojen mahdolliset vaikutukset rakennushankkeen kannalta. 4. Kaivoslain mukainen malminetsintälupa; sen tarve ja myöntämisedellytykset? Vastaa seuraavista kahteen kysymykseen. Vastauksen pituus saa kunkin kysymyksen osalta olla enintään yhden sivun mittainen. 5. Naapurisi Matti on Piha kuntoon ohjelmaa kyllin katseltuaan päättänyt uudistaa pihapiirinsä ilmeen. Pihan perällä on kostea ryteikkö, jonka Matti ajattelee muuttavansa idylliseksi lammeksi. Matti on huolellinen mies ja on jo ennen toimeen ryhtymistään selvittänyt, että kyseisen kaltainen pihalammen muokkaaminen ei kuulu aina luvanvaraisiin vesitaloushankkeisiin. Matin löytämän selkeän hankelistan edellä oli kuulemma jotain ihme mussutusta (suora lainaus Matilta) vesitaloushankkeiden yleisestä luvanvaraisuudesta. Tämä ei Matille täysin auennut ja nyt hän pyytääkin Sinua kertomaan, milloin vesitaloushankkeen luvantarve voi syntyä yleisen luvanvaraisuuden perusteella (vesilain 3 luku 2 )? 6. Vastaa eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain ( /383) perusteella alla oleviin kysymyksiin 1. Milloin kyseinen laki tulee sovellettavaksi? 2. Mitä sanotun lain korjaavien toimenpiteiden kohdalla tarkoitetaan a. ensisijaisella korjaamisella? b. täydentävällä korjaamisella? c. korvaavalla korjaamisella? Rajaa vastauksesi mainittuun lakiin ja keskity esitettyihin kysymyksiin. Jäsennä vastauksesi kohtien 1 sekä 2a, 2b ja 2c mukaisesti. 7. Entinen naapurisi Matti soittaa Sinulle ja kertoo ostaneensa kiinteistön, jolla on vanha teollisuusrakennus. Hänen tarkoituksenaan on remontoida rakennus itselleen asunnoksi. Matille on äskettäin selvinnyt, että paikallinen kyläyhdistys on jo vuosien ajan puuhannut kyseisen rakennuksen suojelemista. Päätöstä asiasta ei ole vielä(-kään) annettu, mutta asia on

8 kuulemma työn alla. Nyt Matti kysyykin Sinulta, onko mahdollista, että hänen ostamansa rakennus tulee suojelluksi. Kerro Matille rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ( /498) perusteella: 1. Millä edellytyksin rakennus voidaan suojella ja mitkä seikat otetaan huomioon suojelutarvetta harkittaessa? (Älä keskity tässä kohdassa kysymykseen siitä, koska em. laki tulee sovellettavaksi, vaan kerro kyseisen lain (8 ) perusteella suojelun edellytykset) 2. Millä edellytyksin kyseinen laki soveltuu puhuttuun tapaukseen, mikäli kiinteistö rakennuksineen sijaitsee asemakaava-alueella? Rajaa vastauksesi mainittuun lakiin ja keskity esitettyihin kysymyksiin. Jäsennä vastauksesi kohtien 1 ja 2 mukaisesti Yritys A on suunnittelemassa viiden tuulivoimalan rakentamista K:n kunnan alueelle. Suunnitteilla olevat voimalat ovat jokseenkin kookkaita; niiden suunniteltu kokonaiskorkeus on metriä. Suunnitelman mukaan ne sijoitettaisiin jokseenkin laajalle alueelle. Tehtyjen selvitysten mukaan voimalat sijoittuisivat metrin etäisyydelle asutuksesta (noin henkilöä), josta osa on pysyvää asutusta ja osa loma-asutusta. Voimaloiden arvioidaan vaikuttavan merkittävästi alueen lähi- ja kaukomaisemaan alueella, jossa ei ennestään ole ympäristöstä ja maaseutumaisesta maisemakuvasta poikkeavia korkeita rakennuksia tai rakenteita. Alueella, jolle voimalat suunnitellaan rakennettavan, on voimassa maakuntakaava. Sen mukaan voimalat tulisivat osittain sijoittumaan maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi osoitetun kalliomaaston alueelle. Maakuntakaavan selostuksen mukaan kaikki maakuntakaavassa osoitetut kallioalueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita. Yrityksen edustaja pohtii nyt yhdessä kunnan rakennustarkastajan ja kaavoituksesta vastaavan virkamiehen kanssa rakennusluvan myöntämisedellytyksiä. He ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, ettei rakennuslupia voida myöntää pelkän maakuntakaavan perusteella. Yrityksen edustaja tosin huomauttaa, että osa maa-alueista, joilla arvokkaat kallioalueet sijaitsevat, on yrityksen pääomistajien omistuksessa, joten siltä osin estettä ei olisi. Kunnan edustajien mukaan rakennusluvan myöntämistä tulisi kuitenkin ensisijaisesti arvioida suunnittelutarvealuetta koskevien maankäyttö- ja rakennuslain 16 ja 137 :n nojalla. Rakennustarkastaja tosin epäilee, että korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö näyttäisi viittaavan siihen, että näin merkittävää hanketta ei voida toteuttaa suunnittelutarveratkaisuna, vaan hankkeen toteuttaminen edellyttäisi kaavoituksellista suunnittelua. Samalla virkamiehet kuitenkin toteavat, että nyt kyseessä olevalle alueelle ei ole tarpeen laatia asemakaavaa. Arvioitavaksi tulisi siten yleiskaava, mutta selvitettäväksi tulisi se, voitaisiinko rakennusluvat voimaloille myöntää yleiskaavan perusteella. Arvioi maankäyttö- ja rakennusluvan perusteella esitettyjä vaihtoehtoja ja niiden käytettävyyttä. Sinun ei tarvitse vastauksessasi ottaa kantaa asemakaavan tarpeellisuuteen. Perustele vastauksesi. 2. Liisa on brittiystävänsä kanssa kanoottiretkellä Pohjois-Karjalassa. He etsivät sopivaa leiriytymispaikkaa ja löytävät joen varrelta hylätyn maatalon, jonka villiintyneeseen puutarhaan he leiriytyvät. Iltanuotiota varten he keräävät alueelta ja lähimetsästä risuja ja käpyjä, jotka he keräävät

9 osin maasta ja osin puista. He retkeilevät lähimetsässä ja poimivat sieltä mustikoita ja keräävät sieniä. Metsässä he kohtaavat lähialueiden asukkaita, jotka keräävät mustikoita myydäkseen ne myöhemmin paikallisella torilla. He kertovat Liisalle, että poimiminen on itse asiassa kiellettyä, koska maanomistaja on laittanut eri puolille aluetta kylttejä, joissa kielletään alueella liikkuminen ja oleskelu, koska alue on yksityisaluetta. Koska he kuitenkin luottavat siihen, että omistaja ei tule paikalle, he ovat majoittuneet muutamaksi päiväksi läheiselle niitylle matkailuautoineen ja Liisan ja tämän ystävän tapaan he uivat läheisessä joessa, josta he myös ammentavat tarvittavan talousveden. Illalla leirinuotion äärellä Liisan ystävä kyselee hämmästyneenä, onko tämä kaikki sallittua vai toimivatko he ja matkailuauton asukkaat Suomen lainsäädännön vastaisesti. Anna Liisalle ja tämän ystävälle oikeudellisesti perusteltu selvitys edellä esitettyjen toimien lainmukaisuudesta. 3. Kalle ja Kaija etsivät itselleen taloa ja he löytävät mieleisensä talon, jonka haluavat, koska rakennus ei edellytä merkittäviä uudistuksia tai muutoksia. Tämä luvun alkupuolelta peräisin oleva ja sinällään hyvin säilynyt rakennus on erityislaatuinen siinä, että sitä on muutettu vuosikymmenten saatossa ja siinä on tunnistettavissa eri vuosikymmenten erilaisia tyylisuuntia ja tässä mielessä rakennusta voidaan pitää jopa ainutlaatuisena. Rakennus sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, mutta kaavassa ei ole rakennusta koskevia suojelu- tai muita määräyksiä. Kiinteistönvälittäjän mukaan paikallinen perinnesuojeluyhdistys on kuitenkin tehnyt vastikään aloitteen rakennuksen suojelemiseksi. Kallea kummeksuttaa jo se, että rakennuksen suojelemiseen ryhtyy ulkopuolinen taho ja hänen mukaansa suojelun tulisi ensisijaisesti tapahtua kaavoituksella. Hän haluaakin nyt tietää, voisiko hän ennen suojelupäätöstä muuttaa tai jopa purkaa rakennuksen ja samalla hän on kiinnostunut siitä, miten suojelu rajoittaisi rakennuksen käyttöä, jos se suojeltaisiin. Lopulta häntä kiinnostaa luonnollisesti myös se, millaisiin korvauksiin rakennuksen omistaja olisi oikeutettu, jos suojeluun ryhdytään. Anna maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä rakennusperintölakiin perustuva vastauksesi Kallen pohdintoihin. 4. Intressivertailu vesilain mukaisen hankeluvan myöntämisedellytyksenä? 5. Entinen naapurisi Pertti soittaa sinulle. Vähän ihmettelet, mikä hänet saa 10 vuoden jälkeen yhteyttä ottamaan, mutta pääseehän se Pertti lopulta kuulumisten vaihdon jälkeen asiaan. Pertti kertoo, että hänet on muutama viikko sitten irtisanottu suuresta valimoalan yrityksestä. Pertti on sitä mieltä, että on tässä jo muiden palkollisena tarpeeksi kauan oltu ja entisen työpaikan omistajan kukkaroa lihotettu. Hän rupeaa valimoalan pienyrittäjäksi! Pertti oli käynyt työ- ja elinkeinotoimistossa keskustelemassa työllistymisnäkymistään ja yrittäjyyssuunnitelmistaan. Työ- ja elinkeinotoimiston virkailija oli kertonut hänelle starttirahasta, yritysrekisteristä, kirjanpitovelvollisuudesta, ennakonperintärekisteristä, työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista ja yritysvakuutuksista. Jotakin virkailija oli puhunut myös valimon mahdollisista ympäristöluvista ja ympäristövaikutusten arvioinneista.

10 Tietoa tuli paljon ja kysymyksiä heräsi sitäkin enemmän. Näitä pohtiessaan Pertti oli tavannut yhteisen tuttavanne Sirpan. Kun Sirpa oli kertonut Pertille Sinun olevan melkein valmis tuomari ja erikoistuvan tällä hetkellä ympäristöasioihin, päätti Pertti soittaa Sinulle. Kerro Pertille pääpiirteissään, milloin YVAL:ssa (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee sovellettavaksi. 6. Ystäväsi Liisa on palannut kanoottiretkeltä Pohjois-Karjalasta ja kertoo retkestä Sinulle. Hän kertoo vasta jälkikäteen kuulleensa, että oli melonut myös eräällä luonnonsuojelualueella. Hän ei kuitenkaan muista havainneensa mitään mainittavaa muutosta ympäristössä ja ihmettelee asiaa Sinulle. Kerro Liisalle ytimekkäästi, vastauksesi luonnonsuojelulakiin pohjaten, 1) mitä luonnonsuojelualueita luonnonsuojelulaki tuntee ja 2) millä edellytyksin jokin alue voidaan perustaa luonnonsuojelualueeksi. Rajaa vastauksesi koskemaan vain valtion omistamia alueita. 7. Entinen naapurisi Pertti soittaa sinulle. Vähän ihmettelet, mikä hänet saa 10 vuoden jälkeen yhteyttä ottamaan, mutta pääseehän se Pertti lopulta kuulumisten vaihdon jälkeen asiaan. Pertti kertoo, että hänet on muutama viikko sitten irtisanottu suuresta valimoalan yrityksestä. Pertti on sitä mieltä, että on tässä jo muiden palkollisena tarpeeksi kauan oltu, ja entisen työpaikan omistajan kukkaroa lihotettu. Hän rupeaa valimoalan pienyrittäjäksi! Pertti oli käynyt työ- ja elinkeinotoimistossa keskustelemassa työllistymisnäkymistään ja yrittäjyyssuunnitelmistaan. Työ- ja elinkeinotoimiston virkailija oli kertonut hänelle starttirahasta, yritysrekisteristä, kirjanpitovelvollisuudesta, ennakonperintärekisteristä, työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista ja yritysvakuutuksista. Jotakin virkailija oli puhunut myös valimon mahdollisista ympäristöluvista ja ympäristövaikutusten arvioinneista. Tietoa tuli paljon ja kysymyksiä heräsi sitäkin enemmän. Näitä pohtiessaan Pertti oli tavannut yhteisen tuttavanne Sirpan. Kun Sirpa oli kertonut Pertille Sinun olevan melkein valmis tuomari ja erikoistuvan tällä hetkellä ympäristöasioihin, päätti Pertti soittaa Sinulle. Kerro Pertille pääpiirteissään, milloin toimintaan tarvitaan ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitettu ympäristölupa Aarne suunnittelee ruoppaavansa omistamansa kiinteistön edustalla olevan alueen, joka on kasvanut rannanmyötäisesti umpeen ja muuttunut laajaksi vesijätöksi Aarnen omistaman tilan ja järven vapaan vesipinnan väliin. Ruopattava yhteinen vesijättöalue on kooltaan m2 ja ruoppauksen syvyys on noin 90 cm. Ruoppausmassoja arvioidaan kertyvän noin m3. Ruoppaus on VL 3 luvun 3 :n nojalla luvanvarainen hanke. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista ympäristöarviointia. Kysymyksessä oleva vesijättöalue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla oli erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavan tavoitteena oli ollut säilyttää

11 alueen ympäristöarvot yhtenäisellä rakentamattomalla luonnontilaisella ranta-alueella. Ruopattava alueen lähistöllä sijaitsee luonnonsuojelualue, josta osa kuuluu Natura verkostoon. Kyse on eräiden suojeltavien lintujen pesimä- ja levähdysalueesta. Selvitä vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain nojalla, millaisiin tekijöihin Aarnen tulee hakemuksessaan kiinnittää huomiota vesilain mukaista lupahakemusta tehdessään. Kohdista arviosi nimenomaan vesilain mukaisen luvan myöntämisedellytyksiin. Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen (Kumpula). 2. Lunastusperusteet jaetaan perinteisesti yleiseen ja erityisiin lunastusperusteisiin. Selvitä näiden lunastusperusteiden keskeinen sisältö ja keskinäissuhde. Mainitse myös muutamia esimerkkejä erityisistä lunastusperusteista. 3. K Oy suunnittelee laajamittaisen varastoalueen rakentamista alueelle, jolla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Suunnitelman mukaan varastointi ei sinällään voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, mutta toiminta lisäisi merkittävästi alueen raskasta liikennettä ja aiheuttaisi sitä kautta myös lisääntyviä meluhaittoja. Kaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Kaavan nimenomaisen kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia (yleiskaavallinen rakentamisrajoitus, MRL 43.2 ). Arvioi maankäyttö- ja rakennuslain nojalla hankkeen rakennusluvan myöntämisedellytyksiä. 4. Selvitä SOVAL:n (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) mukaisen ympäristöarviointimenettelyn keskeiset piirteet sekä se, miten arviointimenettelyn tulokset tulee ottaa huomioon lain soveltamisalaan kuuluvaa ohjelmaa tai suunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa. Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen (Iire). 5. Tuttavasi Matin lähinaapurustoon on rakenteilla tuulivoimapuisto, jonka ensimmäiset voimalat on vastikään käynnistetty. Matti soittaa Sinulle ja valittaa, että puistosta aiheutuu kohtuutonta meteliä ja välkettä. Hän esittää myös joukon kysymyksiä, joista alla on muutama. Vastaa oikeudellisesti perustellen seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä perusteella sanottu tuulivoimapuisto tarvitsee ympäristöluvan? 2. Millä edellytyksin ympäristölupa voidaan peruuttaa? 3. Millä perusteella Matti voi ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain nojalla saada korvausta metelistä ja välkkeestä? Jäsennä vastauksesi kysymyksessä esitettyjen kohtien 1, 2 ja 3 mukaisesti. 6. Malminetsintään ja kaivostoiminnan aloittamiseen erikoistunut ulkomainen yritys on löytänyt Kokkolan lähistöltä kiintoisan kohteen kaivokselle. Yrityksessä ollaan tietoisia siitä, että Suomessa on uusi kaivoslaki, jossa on myös kaivosluvan myöntämistä koskevat uudet säännökset. Sattuman oikusta pääset vastaaman heidän kaivoslupaa koskeviin kysymyksiinsä. Anna siis seuraaviin kysymyksiin oikeudellisesti perusteltu vastaus voimassa olevan kaivoslain perusteella. 1) Kaivoslupaa koskevan lupaharkinnan perusteet (eli toisin sanoen, kuinka harkinnanvaraista luvan myöntäminen on ja mitä harkinnassa huomioidaan)? 2) Kaivosluvan myöntämisen edellytykset? 3) Kaivosluvan myöntämisen esteet? Älä kerro malminetsintä- tai kullanhuuhdontaluvasta, äläkä suotta pohdi kaivosaluelunastuslupaa niiltä osin kuin se ei kiinteästi liity yllä oleviin kysymyksiin. Jäsennä vastauksesi kysymyksessä esitettyjen kohtien 1, 2 ja 3 mukaisesti. 7. Luonnonsuojelulain mukainen maiseman suojelu (LSL 5 luku).

12 Ennen vastaamista lue tämä ohje huolellisesti! Kaikki vastaavat kysymykseen 1 (Kumpula). Vastauksen pituus saa olla enintään kaksi (2) käsinkirjoitettua sivua. Kysymyksistä 2 4 (Kumpula) Sinun tulee vastata kahteen ja kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Kysymyksistä 5 7 (Iire) Sinun tulee vastata kahteen ja kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Vastaukset Kumpulan ja Iiren kysymyksiin eri arkeille. Huomioi, että osa kysymyksistä on vaihtoehtoisia. Tarkista, että olet vastannut yhteensä viiteen kysymykseen. Kysymys 1. Rakennusyrittäjä K etsii kiinteistöä rakentaakseen sille kaksiasuntoisen rakennuksen, jonka kokonaispinta-ala olisi noin 450 m 2 ja kumpaankin asuntoon noin 25 m 2 varastorakennuksen. K on löytänyt kolme kiinteistöä, joista hän on päättänyt valita yhden. Hän kääntyy nyt puoleesi ja haluaa sinun selvittävän millaisin edellytyksin hän saisi rakennusluvan suunnittelemalleen rakennushankkeelle. Hän antaa sinulle seuraavat tiedot. Ensimmäinen vaihtoehto sijaitsee alueella, jonka kunta on rakennusjärjestyksessään määritellyt suunnittelutarvealueeksi lähinnä siitä syystä, että alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Suunnitellun rakennuspaikan läheisyydessä sijaitsee muutamia asuinrakennuksia, joille rakennuslupa on myönnetty jo luvulla. Toinen vaihtoehto sijaitsee noin 300 metrin päässä suurehkosta järvestä ranta-alueella. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaan suunnitellulle kiinteistölle saa rakentaa pysyvään asumiseen tarkoitetun enintään 250 m 2 suuruisen rakennuksen ja piharakennuksen. Kaavamääräysten mukaan alueen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa oli noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja jätehuollossa on noudatettava jätelain sääntelyä. Kaavaan ei sisälly tarkempia rakentamista koskevia määräyksiä. Suunnitellun rakennuspaikan läheisyydessä on muutamia pysyvään asutukseen tarkoitettuja rakennuksia. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kolmas suunnitelluista rakennuspaikoista sijaitsee rantavyöhykkeellä, alle 100 metrin päässä rannasta. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaan K:n tarkoittama rakennuspaikka sijaitsee pientaloille varatulla alueella. Kaavan mukaan kullekin rakennuspaikalle on varattu noin 300 m 2 rakennusoikeutta. Anna maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva perusteltu vastauksesi K:lle. Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. Kysymys 2. Malminetsintään erikoistunut ulkomainen yritys etsii Suomesta kohteita. Yrityksessä ollaan tietoisia siitä, että Suomessa on uusi kaivoslaki, jossa on myös malminetsintää koskevat uudet säännökset. Heidän mielenkiintonsa kohdistuu erityisesti kahteen kysymykseen, joihin sinun tulee antaa voimassa olevaan kaivoslakiin perustuva vastauksesi. Ensimmäinen niistä koskee sitä, voidaanko ja

13 jos niin minkä laajuisena Suomessa edelleen tehdä malminetsintää nk. jokamiehen oikeuteen perustuvana. Toinen koskee puolestaan sitä, milloin malminetsintään edellytetään lupaa ja millaisin edellytyksin lupa voidaan myöntää ja mihin se oikeuttaa. Kysymys 3. Kunnanhallitus oli myöntänyt X Oy:lle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottamiseen. Ottamisalueen pinta-ala oli noin kuusi hehtaaria ja otettava maa-aineksen määrä kuutiometriä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY) on arvioitavana se, tulisiko sen hakea muutosta kunnanhallituksen päätökseen (ELYllä on MAL 20 :n nojalla muutoksenhakuoikeus). Pohdinnan taustalla on se, että ottamisalue sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaan alueella, joka on kaavassa osoitettu virkistys- ja vapaaajankäyttöön ja alueelle on suunniteltu muun ohella urheilukenttiä ja hiihtokeskus. Toinen huomionarvoinen tekijä on, että ottamisalueen läheisyydessä, mutta ottamisalueen ulkopuolella sijaitsee jokikanjonin lehtoalue, joka sisältyy Natura 2000-alueeseen. Kunnanhallituksen päätöksessä ei ole otettu kantaa ottamisen mahdollisista vaikutuksista tuohon alueeseen. Arvioi näiden tietojen perusteella ja maa-aineslakia, maankäyttö- ja rakennuslakia ja luonnonsuojelulakia soveltaen, tulisiko ja millaisin perustein ELY:n hakea muutosta kunnanhallituksen myönteiseen lupapäätökseen. Perustele vastauksesi. Kysymys 4. Ympäristövahinkojen korvaaminen ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä? Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. Kysymys 5. Ystäväsi Matti on tunnetusti hankala mies. Hän on yhteisön onneksi muuttanut asumaan pois asutuskeskuksista, mikä on vähentänyt riitelyä naapureiden kanssa. Kokonaan se ei sitä kuitenkaan ole poistanut. Matilla on asuntoaan lähellä olevan suurehkon järven yhteisrannassa venepaikka, jossa hänellä on soutuvene. Viime kesänä Matti oli ollut läheisellä järvellä soutelemassa ja hieman ennen rantaan saapumista hän oli päättänyt mennä uimaan. Hän oli heittänyt ankkurin pohjaan, käynyt uimassa ja kiivennyt takaisin veneeseen, nostanut ankkurin ylös ja soutanut rantaan. Matin tullessa rantaan, naapuri oli häntä odottamassa ja väitti Matin toimineen vesilain vastaisesti ankkuroidessaan ja pulahtaessaan uimaan. Tavoistaan poiketen Matti tyytyi tällä kertaa jupisemaan, eikä asia edennyt sen pidemmälle. Tammikuussa Matti oli samaisessa rannassa sahaamassa jäätä kylmäkellariinsa, kun samainen naapuri tuli hänen toimintaansa estämään, edelleen vesilain perusteella. Tällä kertaa keskustelu ei edennyt aivan yhtä hyvässä hengessä kuin edellisellä kerralla. Nyt Matti ottaa Sinuun yhteyttä ja kysyy vesistössä liikkumisesta ja veden ottamisesta yleisesti. Vaikuttaa siltä, että naapuri on ottanut Matin silmätikukseen, joten Matti on kiinnostunut tietämään paitsi yllä kuvattujen toimintojen lainmukaisuudesta, myös laajemmin siitä, mitä hän saa tehdä kyseisellä järvellä ja mitä taas ei. Vastaa Matille vesilain (587/2011, 2:3 ja 2:4 ) perusteella rajaten vastauksesi vesistössä liikkumiseen ja veden ottamiseen. Kysymys 6. Edellisessä kysymyksessä kuvattu ystäväsi Matti ottaa Sinuun jälleen yhteyttä. Hän on tällä kertaa joutunut sanaharkkaan naapurin kanssa jätehuollon järjestämisestä. Matin pihan perällä lojuu viime syksynä ulkomaille muuttaneen Lahtisen romuvarasto. Kyseinen jätekasa on naapurin mielestä siirrettävä. Yllättävää kyllä, Mattikin on tästä samaa mieltä. Tähän yksimielisyys sitten loppuukin. Matin mielestä kyseisen jätekasan siirtäminen kuuluu Lahtiselle, eikä hänellä (Matilla) ole asian kanssa mitään tekoa. Matti on jo alustavasti sopinut kasan poistosta erään lähiseudun työttömän

14 aikamiespojan kanssa, jolla on traktori. Siitä ei ole ollut puhetta, mihin jätteet viedään, vaan ko. traktorin omistaja on luvannut huolehtia asiasta. Enää puuttuu Lahtisen maksusitoumus, niin Matti saa asian eteenpäin. Naapuri on vahvasti toista mieltä ja on sillä kannalla, että Matilla on velvollisuus hoitaa jätteet pois Lahtisesta riippumatta, minkä lisäksi naapurin mielestä Matin vastuu jätteistä ei lopu traktorin perävalojen katoamiseen. Kerro Matille jätelain (646/2011) 4 luvun perusteella: 1. Kenen vastuulla on jätehuollon järjestäminen? 2. Kenelle jätettä saa luovuttaa? 3. Koska jätehuollon järjestämisvastuu lakkaa ja siirtyy? 4. Mitkä ovat jätteenkuljettajan velvollisuudet? Kysymys 7. Vertaile luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetun katajakedon, metsälain 10 :ssä tarkoitetun leton ja vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetun luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan suojelujärjestelmiä. Mitä vaikutuksia suojelulla on ja miten/millä edellytyksillä siitä voidaan poiketa. Huomioi vastauksessasi viimeaikaiset sääntelymuutokset, erityisesti uusi vesilaki 587/2011 ja metsälain 3 luvun uusinut 1085/ Ennen vastaamista lue tämä ohje huolellisesti! Kaikki vastaavat kysymykseen 1 (Kumpula). Vastauksen pituus saa olla enintään kaksi (2) käsinkirjoitettua liuskaa. Kysymyksistä 2 4 (Kumpula) Sinun tulee vastata kahteen ja kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Kysymyksistä 5 7 (Iire) Sinun tulee vastata kahteen ja kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Huomioi, että osa kysymyksistä on vaihtoehtoisia. Tarkista, että olet vastannut yhteensä viiteen kysymykseen. 1. A Oy on hakenut maa-aineslain mukaista ottamislupaa soran ja hiekan ottamiseen. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria ja otettava maa-aineksen määrä kuutiometriä. Suunnitelman mukaan ottaminen tapahtuisi 7 vuoden sisällä. Ottamisalueella on voimassa yleiskaava, jonka mukaan osa suunnitellusta ottamisalueesta sijaitsee kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi tarkoitetulla alueella. Tällä alueella sijaitsee myös vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Osa suunnitellusta ottamisalueesta sijaitsee yleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi tarkoitetulla alueella eli alueella maa-ainesten ottaminen on kaavan mukaan sallittua. Lupahakemuksen johdosta antamassaan muistutuksessa maanomistaja B vastustaa luvan myöntämistä siltä osin kuin kyse on ottamisen sallimisesta urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi määritellyllä alueella. B kiinnittää huomiota siihen, että ottaminen merkitsisi tosiasiallisesti kaavan toteutumatta jäämistä. Lisäksi B viittaa siihen, että ottamisluvalla ei voida sallia puuttumista pohjavesialueeseen. Kolmanneksi B toteaa, että ottamisen salliminen suunnitellun kaltaisena aiheuttaisi hänen kiinteistölleen sellaista haittaa, joka merkittävästi alentaisi B:n omistaman kiinteistön arvoa. Maa-ainesluvalla on mahdollista sallia vain maa-ainesten ottaminen. B:n muistutuksen johdosta antamassaan vastineessa A Oy toteaa ensinnäkin, että B vastustaa hanketta

15 vain saadakseen perusteetta korvausta A Oy:ltä. Toiseksi se toteaa vastineessaan, että lupaan voidaan sisällyttää lupamääräykset, joiden mukaan alue tulee ottamisen päätyttyä kunnostaa sellaiseen tilaan, että aluetta voidaan käyttää kaavan mukaisesti. Tämä merkitsee, että ottamisen jälkeen alue voidaan saattaa sellaiseksi, että aluetta voidaan käyttää ulkoilu- ja virkistystarkoitukseen. Kolmanneksi A Oy ilmoittaa, että se tulee vaatimaan korvauksia kunnalta, ellei ottamislupaa myönnetä. Arvioi ottamisluvan myöntämisedellytyksiä ja ota kantaa B:n muistutuksessaan ja A Oy:n vastineessaan esittämiin käsityksiin ja väitteisiin. Huomaa, että hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointia. 2. Selvitä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, mitä tarkoitetaan suunnittelutarvealueella, millaisin edellytyksin alue voidaan MRL 16 :n nojalla määritellä suunnittelutarvealueeksi ja mitä merkitystä alueen määrittelyllä on rakennuslupamenettelyn kannalta. 3. A on perinyt metsäisen alueen, joka on luonnonarvoiltaan varsin monipuolinen ja myös kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen. Nyt hän on saanut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) tiedon, jonka mukaan ELY on tehnyt päätöksen hänen metsänsä laitamilla sijaitsevan luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittaman suojellun luontotyypin (tervaleppäkorpi) suojelemisesta. ELY on myös rajannut kyseisen luontotyypin esiintymän maastoon. A on suunnitellut rakentavansa kyseiselle alueelle lähiaikoina loma-asunnon ja hämmästyy saamastaan tiedosta. A kääntyy nyt puoleesi ja haluaa tietää, voiko kyseinen suojelupäätös olla lainmukainen. Toiseksi hän kiinnittää huomiota siihen, että kyseinen alue on aikoinaan ollut vanhaa puutarha-aluetta, joka hoidon puutteessa on villiintynyt. Voiko alue olla LSL 29.1 :ssä tarkoitettu suojeltu luontotyyppi? Kolmanneksi hän haluaa tietää, voiko hän riitauttaa ELY:n päätöksen? Lisäksi A haluaa tietää, millaisin edellytyksin hänellä olisi oikeus korvaukseen, jos ELY:n suojelupäätös olisi jostain syystä lainmukainen, eikä hän sen takia voisi käyttää aluetta suunnitelmiensa mukaisesti. Anna A:lle oikeudellisesti perusteltu vastauksesi. 4. Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ympäristölliset oikeudet? (Kumpula, Eurooppalaistuva ympäristöoikeus) Vastaa kahteen seuraavista kysymyksistä. Kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen, ylimenevää osaa ei lueta. Vastaa kahteen seuraavista kysymyksistä (Iire). Kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen, ylimenevää osaa ei lueta. 5. Pysyvän ja määräaikaisen rasitteen perustaminen kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukaan? 6. Kerro lyhyesti ja pääpiirteiltään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 4a luvussa (272/2011) tarkoitetusta merenhoitosuunnitelmasta. 7. Innokas lintuharrastaja Matti on muuttanut viettämään eläkepäiviään pois kaupungista lähelle monien lintulajien suosimaa kosteikkoaluetta. Matin mielikuvaan maaseudun rauhasta ja idyllistä eivät kuulu suursikalat, joten hän on kovin näreissään kuullessaan naapuritilan isännän suunnitelmista laajentaa sikalaansa (nykyään noin 100 yksilöä, suunniteltu määrä noin 2500 yksilöä). Naapuritilan isäntä ei näe asiassa mitään ongelmaa, eikä hanke vaadi hänen mielestään edes ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sillä sikalan koko jää alle 3000 eläimen, emakoita ei ole yli 900, eivätkä edes kaikki eläimet ole yhtä aikaa yli 30 kiloisia. Lisäksi naapuritilan isäntä perustelee arviointimenettelyn tarpeettomuutta järkeilemällä, että lähialueella on jo yksi

16 keskikokoinen kanala, eikä hänen suunnittelemansa toimintansa aiheuta mitään uudentyyppisiä vaikutuksia verrattuna nyt vallitsevaan tilanteeseen. Esitä oikeudellisesti perusteltu vastauksesi seuraaviin Matin esittämiin kysymyksiin: a. Milloin ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee toteuttaa? b. Millä edellytyksin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisvaatimuksesta voidaan poiketa? c. Onko naapuritilan isännän yllä esitetty tulkinta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta oikea? (vaaditaan perusteltu vastaus) Toiminnanharjoittaja Y on suunnittelemassa pienvenesataman rakentamista. Suunnitelman mukaan satama tulisi tarjoamaan satamapaikan pienveneelle, majoitustiloja sekä muita veneilijöiden tarvitsemia palveluja. Y hallitsee toiminnan edellyttämät alueet. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on varattu pienteollisuusalueeksi. Yleiskaavaan sisältyvän nimenomaisen kaavamääräyksen mukaan alueelle ei tule rakentaa ympäristöä pilaavaa toimintaa. Suunnitellun satama-alueen läheisyydessä, alle 200 metrin päässä sijaitsee Natura 2000 alue. Alue on nk. SPA -alue eli alue on ilmoitettu EU:n komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi. Alue on määritelty SPA -alueeksi mm. sillä perusteella, että alue on eräiden lintudirektiivissä mainittujen lajien pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalue ja levähdyspaikka. Alueella toimiva lintuharrastajien yhdistys vastustaa hanketta muun muassa sillä perusteella, että toteutuessaan hanke saattaisi heikentää niitä luontoarvoja, joiden takia alue ilmoitettu SPAalueeksi. Yhdistyksen mukaan EU:n Natura sääntely ja Suomen luonnonsuojelulaki kieltävät tällaiset hankkeet. Lisäksi yhdistys epäilee, että hanke on kaavan vastainen, eikä sitä siten tulisi tälläkään perusteella sallia. Toiminnanharjoittaja Y:n mukaan hankkeen sallittavuus määritellään vesilain mukaisessa lupaharkinnassa, jossa olennaiseksi kysymykseksi nousee se, aiheutuuko hankkeesta enemmän hyötyjä kuin menetyksiä. Y:n mukaan tältä osin hanke täyttää vesilain mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Hanke ei hänen mukaansa ole myöskään kaavan vastainen, koska kyse ei ole ympäristöä pilaavasta toiminnasta. Arvioi vesilain ja luonnonsuojelulain nojalla hankkeen toteuttamisedellytyksiä. Ota vastauksessasi kantaa lintuharrastajien ja Y:n esittämiin väitteisiin. Selvitä samalla, millaisin Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. Kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. edellytyksin hankkeelle vesilain mukaan voidaan myöntää lupa (luvan myöntämisedellytykset). 2. Rakennusalan yrittäjä R omistaa kaksi merenrantakiinteistöä. Niistä toinen on välittömästi rannan tuntumassa ja sillä sijaitsee noin 45 m 2 suuruinen rakennus ja pieni, noin 15 m 2 suuruinen varastorakennus (kohde A). Toinen kiinteistöistä sijaitsee hieman etäämmällä

17 rannasta (noin 150 metrin etäisyydellä) ja on rakentamaton (kohde B). R suunnittelee rakentavansa kummallekin kiinteistölle loma-asunnon. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa, mutta kohteen B läheisyyteen on viime vuosien aikana rakennettu kolme loma-asuntoa. R suunnittelee laajentavansa kohteessa A olevan 45 m 2 :n suuruisen rakennuksen noin 80 m 2 :n suuruiseksi asuinrakennukseksi. Rakennuksen laajentaminen edellyttäisi kiinteistöllä olevan koivikon kaatamista. Rakennustöiden valmistuttua R:n tarkoitus on purkaa varastorakennus. Toiseen kohteeseen (B) R suunnittelee rakentavansa kokonaan uuden, noin 100 m 2 :n suuruisen asuinrakennuksen. R kääntyy nyt puoleesi ja haluaa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan vastauksesi siihen, millaisia lupia hänen suunnitelmansa edellyttäisivät ja millä edellytyksillä nuo luvat käsityksesi mukaan voitaisiin myöntää. 3. Selvitä, millainen on voimassa olevan metsälain mukainen metsänhakkuiden ennakkovalvontajärjestelmä ja millaisia keinoja metsälaki tarjoaa lain vastaisten hakkuiden ehkäisemiseksi. 4. Teollisuusyritys F suunnittelee kaatopaikkansa laajennusta. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan yrityksen kaatopaikka on suunniteltu tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Laajennus sallisi vuosittaisen jätemäärän kasvavan tonniin eli laajennus merkitsisi lisäystä vuosittain. Koska voimassa olevan YVA-asetuksen mukaan hanke on arvioitava, jos jätemäärä on vuosittain vähintään tonnia, hanke ei näyttäisi edellyttävän YVA-menettelyä. Koska yrityksen johto haluaa noudattaa ympäristölainsäädäntöä, se haluaa ennen lupamenettelyyn ryhtymistä selvittää, voisiko harkinnanvarainen soveltaminen tulla kyseeseen. Selvitä, milloin harkinnanvaraista YVA-menettelyä voidaan edellyttää, millaisia tekijöitä arvioinnissa otetaan huomioon ja millaisessa menettelyssä harkinnanvaraisesta YVA-menettelystä päätetään. Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. Kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. Taustatarina kysymyksiin 5, 6 ja 7. Tämä on tarina hiljalleen eläkeikää lähestyvästä rakennusmestari Matti Matinpoika Mattilasta (s ) ja hänen mökistään. Matti on vetreä, lenkkeilyä ja penkkiurheilua harrastava työssäkäyvä herrasmies, joka asuu Salossa, mutta viettää mahdollisuuksien mukaan vapaa-aikaansa kesämökillään. Matin perintönä saama mökki sijaitsee Keski-Suomessa. Kiinteistön koko on n. 3,5 hehtaaria ja se sijaitsee ranta-asemakaava-alueella järven rannalla. Kiinteistöllä on kolme 70-luvulta peräisin olevaa puurakennusta: 50 m² suuruinen päärakennus, 25 m² suuruinen saunarakennus ja pieni puuvaja. Puuvaja on rakennettu asiaa keneltäkään kyselemättä, kun taas muihin rakennuksiin on hankittu rakennusluvat. Erikoista sinänsä, että vaikka Matti on kovasti innokas mökkeilijä, hän ei voisi kuvitella elävänsä päivääkään ilman juoksevaa vettä, vesikäymälää, sähköä, puhelinta, televisiota ja tietoliikenneyhteyksiä. Matti ei ole suvun ensimmäinen samoin ajatteleva, ja jo Matin vanhemmat vetivät mökille sähkön ja järjestivät sinne juoksevan veden omasta porakaivosta 1970-luvun loppupuolella luvulla kiinteistö sijaitsi sen verran kaukana kunnallisesta (teknisestä) infrastruktuurista, että veden ottamisen kannalta oli lähes välttämätöntä saada oma porakaivo toimimaan. Sittemmin kunnallinen vesi- ja jätevesiverkosto on laajentunut ja suunnitelmissa on, että se yltää Matin tontille asti vuonna Porakaivon rakentamisen jälkeen mökin varustusta on hiljalleen lisätty, ensin puhelinyhteyksien, sitten sähkön, ja lopuksi televisio- ja tietoliikenneyhteyksien muodossa. Kaikki mukavuusparannukset on tehty ajan vaatimusten

18 mukaisesti, mutta ei sen ylitse. Miksi tehdä enempää kuin vaaditaan, kuten Matin isävainaa tapasi sanoa. Syystalvella 2012 seudulla oli poikkeuksellisen voimakkaita tuulia ja Suomessa harvinainen erittäin voimakas trombi heitti naapurin iänikuisen vanhan asuntovaunun Matin vanhaan pihakaivoon. Pihakaivo oli jo vuosia ollut käytännössä käyttämätön, mitä nyt Matti sieltä joskus otti vettä kukkien kastelemiseen. Naapuri oli käyttänyt asuntovaunuaan varastona, jossa hän oli säilyttänyt paitsi puutarhatyökalujaan, myös niiden öljyjä ja polttoaineita, sekä parin vuoden takaisesta maalausurakasta jääneitä maaleja ja tärpättejä. Asuntovaunun pihakaivoon lennähtämisen seurauksena Matin pihakaivoon oli talven aikana valunut yhtä sun toista ja nyt Matti epäileekin, että asuntovaunusta valuneet kemiakaalit ovat heikentäneet hänen käyttämänsä pohjaveden laatua. Näin ollen vaaleanpunainen asuntovaunu pihakaivossa on paitsi huvittava ilmestys, myös jonkinasteinen ongelma. Asuntovaunua koskevan asian selvittämistä naapurin kanssa ei ainakaan helpota se, että Matilla oli naapurin kanssa viime kesänä hieman eripuraa. Näkemyseroja syntyi naapurin viettäessä melkoisen railakasta elämää ilta toisensa jälkeen. Huuto kaikui ja rokki raikasi aina yötä myöten useana iltana viikossa - ja sekös Mattia harmitti. Tämä oli Matin muistin mukaan ensimmäinen kerta, kuin idyllisessä ja rauhallisessa järvimaisemassa jotain tämänkaltaista häiriötä ilmeni. Esitä edellä kerrotun perusteella oikeudellisesti perusteltu vastauksesi seuraaviin kysymyksiin: 5. Vaikuttavatko pari vuotta sitten hyväksytyt ympäristönsuojelulain (YSL 2000/86) määräykset talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kerrotun perusteella Matin mökin jätevesiä koskeviin teknisiin järjestelyihin ja jos niin miten? Kerro vastauksessasi ensin 1) jätevesien YSL:n mukaisesta yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta, ja sitten 2) YSL:n mukaisista talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisesta. Vastauksessa ei tarvitse käsitellä jätevesien käsittelyjärjestelmää ja sille asetettavia vaatimuksia, vaikka kohdassa 2 tarkoitettu poikkeaminen näihin liittyykin. 6. Esitä oikeudellisesti perusteltu arvio siitä, onko naapuri velvollinen korjaamaan eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain (2009/383) perusteella Matin käyttämän pohjaveden heikkenemisen (olettaen, että tällaista heikkenemistä on tapahtunut)? Kerro vastauksessasi ensin 1) mikä on eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain soveltamisala (kokonaisuudessaan) ja sitten 2) arvioi ko. lain soveltuvuutta tapaukseen. 7. Esitä naapurussuhdelain (1920/26) 17 ja 18 perusteella oikeudellisesti perusteltu arvio Matin naapurin railakkaan kesänvieton lainmukaisuudesta ja siitä mahdollisesti johtuvista oikeudellisista velvollisuuksista. Kerro vastauksessasi ensin 1) onko naapurin toiminta naapuruussuhdelain perusteella moitittavaa (17 ), ja sitten 2) jos näin on, mitä velvollisuuksia naapuruussuhdelaki railakasta elämää viettävälle naapurille asettaa (18 )? A ja B ovat suunnittelevat pysyvään asumiseen tarkoitetun omakotitalon hankkimista. Etsiskelyjen jälkeen on valikoitunut kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen kohde sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella. Alueella on voimassa rantayleiskaava, jossa alue on määritelty loma-asuntoalueeksi. Kaavaan sisältyvän yleiskaavamääräyksen mukaan alueella voi lomarakennuksen muuttaa ympärivuotiseksi

19 asunnoksi tai rakentaa uuden ympärivuotisen asunnon uuden lomarakennuksen sijaan mikäli rakennuspaikka teknisesti ja ympäristön kannalta oli siihen sopiva. Kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen harkitaan tapauskohtaisesti vasta rakennuslupamenettelyssä. Kiinteistöllä sijaitsee aikanaan asuinrakennuksen kuulunut talousrakennus, jonka A ja B haluaisivat muuttaa pysyvään asumiseen tarkoitetuksi. Toinen vaihtoehto on määräala, joka sijaitsee kunnan rakennusjärjestyksessään suunnittelutarvealueeksi määritellyllä alueella. Määräalalla sijaitsee luvun lopulla rakennettu pysyvään asumiseen tarkoitettu nk. rintamamiestalo, josta kuitenkin A:n ja B:n arvion mukaan voisi talon sisärakenteita muuttamalla ja mahdollisesti hieman laajentamalla saada heidän tarkoitukseensa sopivan asuintalon. Ongelmana kuitenkin on, millaisin edellytyksin määräalasta on mahdollista muodostaa itsenäinen kiinteistö. Selvitä A:lle ja B:lle maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain nojalla, millaisia lupia he tarvitsisivat ja millaisin edellytyksin luvat voitaisiin myöntää sekä jälkimmäisessä vaihtoehdon osalta, voisivatko he saada määräalan erotetuksi itsenäiseksi Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. Kummankin vastauksen pituus saa olla enintään yhden (1) sivun mittainen. kiinteistöksi, vaikka kyse on suunnittelutarvealueesta. Muista perustella vastauksesi. 2. Selvitä, mihin voimassa olevan kaivoslain mukaan malminetsintälupa oikeuttaa (3 p) ja millaisin edellytyksin kaivoslupa voidaan myöntää ja mihin kaivoslaki oikeuttaa (7 p)? 3. A:n tehtävänä on valmistella kemikaalien varastointialuetta koskeva lupahakemus. Hanke on YSA 1 :n mukaan ympäristöluvanvarainen. Yhtiön suunnitelman mukaan varastointialue tulisi sijoitettavaksi asemakaavassa teollisuusalueeksi tarkoitetulle alueelle. Tältä osin ongelmia ei näyttäisi syntyvän. A:ta kuitenkin huolestuttaa se, että kemikaalien varastoinnista saattaa aiheutua sekä maaperän että pohjaveden pilaantumista. Hänen käsityksensä mukaan lupa tulee evätä tällä perusteella. Ympäristönsuojelulakia luettuaan häntä on alkanut kiinnostaa se, voidaanko ympäristölupaan sisällyttää valtioneuvoston asetuksia tiukempia lupamääräyksiä pilaamisen ehkäisemiseksi. Lisäksi hänelle on jäänyt epäselväksi, mikä merkitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksella on ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa. Anna A:lle tämän huoliin ja kysymyksiin ympäristönsuojelulakiin perustuva vastauksesi. 4. Maaviljelijä V harkitsee omistamallaan kiinteistöllä sijaitsevan kalliokiviesiintymän laajamittaista hyödyntämistä. Hän on tietoinen siitä, että toiminta edellyttää maa-aineslain mukaisen ottamisluvan. V pohtii nyt, millaisia vaatimuksia lainsäädäntö asettaa suunnitellulle toiminnalle. Esiintymä on osa aiemmin hyödyntämätöntä kalliomuodostelmaa, joka sijaitsee vanhan maatalousalueen välittömässä läheisyydessä. Alueella pysyvästi asuvien mielestä kyse on

20 alueelle tyypillisestä kulttuurimaisemasta. Alue on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU). Alustavan suunnitelman mukaan kiviaineksen louhiminen saattaisi vaikuttaa ottamisalueen lähistöllä virtaavaan kahteen lähes luonnontilaiseen puroon, mutta itse kivenlouhinta ei ulottuisi puroalueelle. Oman ongelmansa ovat kalliomuodostelman lähinaapurit. Lähin pysyvä asutus sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnitellusta ottamispaikasta ja seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin päässä. Osaa asutusta suojaa kumpuinen metsä, mutta osalla on välitön näkö- ja kuuloyhteys hyödynnettäväksi suunnitellulle kalliomuodostelmalle. Arvioi maa-aineslain ja vesilain nojalla, millaisin edellytyksin V voi saada luvan maa-ainesten ottamiseen. Vastaa seuraavista kysymyksistä kahteen. enintään yhden (1) sivun mittainen. Kummankin vastauksen pituus saa olla 5. Luonnonvarojen käytön ja suojelun periaatteita ovat mm. a) kestävän käytön periaate; b) säästävän käytön periaate; c) moninaiskäytön periaate; d) haittojen minimoinnin periaate ja e) intressivertailun periaate. Selvitä lyhyesti, mitä periaatteilla tarkoitetaan ja miten ne ilmenevät lainsäädännössä. Jaottele vastauksesi kohtiin a) e). 6. Kerro luonnonsuojelulain perusteella valtion korvausvelvollisuudesta SPA-alueen omistajalle, kun luonnonsuojelulain 66.1 :n heikentämiskieltosäännöksen nojalla tehty päätös lupa-asiassa rajoittaa kyseisen kiinteistön käyttöä. Selvennyksenä todettakoon, että SPA-alueella tarkoitetaan tässä kysymyksessä lintudirektiivin perusteella EU-komissiolle ilmoitettua linnustonsuojelualuetta. 7. A. Virtanen osti alkuvuodesta 2013 kalakaveriltaan B. Lahtiselta tämän omistaman teollisuuskiinteistön. Kaupan kohteena oleva kiinteistö oli vuosien ajan, syksyyn 2012 asti, ollut vuokralla C. Mäkisellä, joka oli harjoittanut siellä jonkinlaista kemian alan liiketoimintaa. Sovittu kauppahinta kiinteistöstä oli hyvinkin kohtuullinen, koska Lahtinen halusi kiireesti realisoida omaisuutensa Suomessa ja muuttaa iskelmäikoninsa esimerkin innoittamana Gambiaan. Muutama viikko kaupanteon jälkeen Virtasen postilaatikkoon kolahti kirje Lahtiselta. Kirjeestä kävi ilmi Lahtisen toteuttaneen aikeensa ja että hän elää jossain Tambana Bolon - joen varrella. Kirjeestä kävi myös ilmi, että C. Mäkinen oli poistunut maasta (epämääräisten olosuhteiden vallitessa), eikä hänen nykyisestä olinpaikastaan ole tietoa. Samana päivänä Lahtisen kirjeen kanssa Virtasen oven taakse saapui rahdun verran toisaikaisen oloinen virkamies, joka kertoi Virtasen vastikään ostaman tontin maaperän olevan pilaantunut. Virkamies ei lähtenyt pilaantumisen syitä arvailemaan, mutta totesi pilaantumisen sopivan kovin hyvin yhteen C. Mäkisen käyttämien kemikaalien kanssa. Virtanen ei luonnollisestikaan ollut tiedoista järin innoissaan. Virtasen innostusta ei myöskään lisännyt virkamiehen esittämä väite, että Virtanen on vastuussa pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, minkä lisäksi maaperän pilaantumisesta aiheutuneen vahingon korvauksistakin saatetaan joutua keskustelemaan.

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 )

Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 ) Kunnanhallitus 216 03.06.2013 Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 ) 3182/11/111/2013 KHALL 216 Hakija Nimi Jouko Viitanen Osoite Kuusikarinkatu

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaehdotus II oli nähtävillä 23.1. - 24.2.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa ja 6 muistutusta. Seuraavassa on lista lausunnoista

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Valittaminen suunnittelutarveratkaisusta

Valittaminen suunnittelutarveratkaisusta TV-KY 30.6.2016 Valittaminen suunnittelutarveratkaisusta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 193 :n mukaan kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemästä 137 :n mukaisesta päätöksestä valitusoikeus

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SALON KAUPUNKI RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Förbyn kylässä: Nedergård-Övergård ranta-asemakaavaa Koivikon ranta-asemakaavaa Tilaa Riretu

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 58 18.03.2015. 58 Asianro 643/10.03.00.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 58 18.03.2015. 58 Asianro 643/10.03.00.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 58 Asianro 643/10.03.00.01/2015 Poikkeaminen (LTK) / Maaninka 408-6-90 (Isohiekantie 82) Vs. suunnittelujohtaja Martti Lätti Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44 KOKOUSAIKA Torstai 18.4.2013 klo.16.00 16.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa HAKIJA Jarmo ja Anne-Marie Lilius Vehnätie 3 33480 Ylöjärvi HAKEMUS Rakennuspaikan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä 30.11.2016 1 Yleistä hallinto-oikeudesta rakentamis- ja maankäyttöasiat 3. jaostolla

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella Vaalan kunta Vaalantie 14 91700 Vaala c/o St1 Oy PL 100 00381 Helsinki : Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella on käynnistänyt hankkeen kuusi (6)

Lisätiedot

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 25.08.2015 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset ja asiat:

Lisätiedot

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja maanomistus Päiväys 9.1.2017 Alue sijaitsee Padasjoen kunnan Jokioisten kylässä

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu uuden tuotantorakennuksen rakentamiseen / Valtokari Antti, Anja ja Martti

Suunnittelutarveratkaisu uuden tuotantorakennuksen rakentamiseen / Valtokari Antti, Anja ja Martti Kunnanhallitus 106 14.03.2011 Suunnittelutarveratkaisu uuden tuotantorakennuksen rakentamiseen / Valtokari Antti, Anja ja Martti 2368/11/111/2011 KHALL 106 Suunnittelutarveratkaisu uuden tuotantorakennuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 07.02.2013 Sivu 1 / 1 4922/10.03.00/2012 21 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle uudisrakennuslupaa koskevasta valituksesta, kiinteistö 49-12-14-2, Revontulentie 1, 02100

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 4532/10.03.00/2012 197 Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, 49-50-15-12, Katri Valan tie 12, 02660 Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Juvalainen

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot