Demokratia ja osallistuminen työryhmä. Loppuraportti

Transkriptio

1 1 Demokratia ja osallistuminen työryhmä Loppuraportti

2 2 DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN TYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Demokratia ja osallistuminen / johdanto Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Demokratian ja osallistumisen määrittelyä Työryhmän ehdotus demokratian ja osallistumisen järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Demokratian tarkastelun eri näkökulmat Toimintamalli ja toimielinrakenne uudessa kaupungissa Päätöksentekomalli uudessa kaupungissa Kustannusvaikutus Yhteenveto Työryhmämme arvio tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Alueellinen vaikuttaminen Edustuksellinen demokratia Vuorovaikutus Suora demokratia Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liite 1 Kriteeritaulukko Liite 2 SWOT-analyysi

3 3 1. Demokratia ja osallistuminen / johdanto Mahdollisella kuntaliitoksella on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia demokratiaan. Se tuo haasteita poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen. Tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen niin, että uusi kunta on kuntalaistensa uusi, avoin ja läpinäkyvä yhteisö, johon kaikilla on mahdollisuus sitoutua. Oleellista on myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen lisäämällä yksilön, yhteisön ja alueiden vastuuta. Keskeistä on vahvistaa demokratiaa kuitenkaan kasvattamatta byrokratiaa ja kustannuksia. Tavoitteena on kannustaa osallistumaan ja luoda edellytykset yksilön, yhteisön ja alueiden vastuun lisäämiselle omista ja yhteisistä asioista. Lähidemokratia on muutakin kuin alueellista vaikuttamista. Yhtenä lähtökohtana demokratia ja osallistuminen - työryhmän työssä ja toimivan demokraattisen rakenteen luomisessa on ollut se tosiasia, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa luvulta alkaen. Keski-Uudenmaan kaupungin demokratiapalvelut on haluttu rakentaa niin, että niillä turvataan kaikille kuntalaisryhmille mahdollisuus osallistua. Samalla tuodaan ehkä nykyjärjestelmässä kauas karannut päätöksenteko takaisin - osin suoraan kuntalaisille, osin kansalaisyhteisön erilaisille ryhmille. Rohkaisevaa työryhmän työssä on ollut havaita, että nuorten käsitys politiikasta on muuttumassa ja näkemys äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena on edelleen vahva. Demokratian kustannukset nykytilanteessa kahdeksan kunnan osalta ovat vuositasolla euroa. Summassa ovat mukana kaikkien kuntien luottamustoimipalkkiot vuoden 2012 tilanteen mukaan. Lisäksi yhteenlasketut kuntavaalien kustannukset 8 kunnan osalta ovat yhteensä noin euroa/vaali. Uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa kuntavaalien kustannukset tulevat todennäköisesti olennaisesti vähenemään. Äänestysalueiden suunnittelu väestömäärän suhteen nykyistä yhtenäisemmäksi voi tuoda vaalikustannuksissa lisäsäästöjä ja uudistus on helppo toteuttaa muun rakennemuutoksen osana. Demokratiasta aiheutuu myös muita kustannuksia, esimerkiksi kolmannen sektorin tai kylä- / kaupunginosayhdistysten yhteistyön kautta. Näiden kustannusten tarkempaa arviointia ei tässä raportissa ole suoritettu.

4 4 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: Anttila Jukka Hyttinen Tuula Kairesalo Esko, pj Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Lehti Susanna Hyvinkää (välillä ) Marttila Seija Mäkelä Sirkku, siht Mäkinen Anne Mäkinen Ilmari Simonen Riitta Stenvall Peter Träskelin Heidi Pornainen Mäntsälä Kerava Järvenpää Hyvinkää Sipoo ( saakka) Sipoo ( alk.) Työryhmä on kokoontunut kevään 2014 aikana 13 kertaa. Yhteisten tapaamisten lisäksi on jakaannuttu pienryhmiin käsittelemään tarkemmin eri teemoja. Ryhmä on pyrkinyt työn eri vaiheissa informoimaan päätöksentekomallinsa suunnasta muita ryhmiä ja poliittisia päätöksentekijöitä. Kevään 2014 aikana ryhmä on kuullut liitosselvityksessä mukana olevien kuntien nuorisovaltuustojen jäseniä. Heidän viestinsä korosti nuorison kiinnostuksen laaja-alaisuutta: nuorisoa koskettavat lähes kaikki kunnan palveluihin kuuluvat asiat eikä vain nuorisotoimen asiat. Professori Aimo Ryynänen kertoi eurooppalaisista demokratiaa edistävistä malleista ja kehityssuunnista kuntalaisten vaikuttamisen osalta. Työryhmä on kuullut myös VM:n asettaman demokratiajaoston puheenjohtaja Inga Nyholmia. Työryhmä hyödynsi työssään Nyholmin esittelemää nelikenttää. Tekniikan tohtori, johtava asiantuntija Heikki Lonka Granlund Oy:stä kävi ryhmässä esittelemässä palveluverkkovaihtoehtoja. Lisäksi työryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä Lähidemokratia-hankkeen kanssa, joka on KUUMAseutu liikelaitoksen hanke. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Johanna Viita ja selvityshenkilönä Kaija Tuuri DIAK:sta. Yhteistyössä Lähidemokratia-hankkeen kanssa on järjestetty kolme asukasiltaa (Tuusula 1.4., Mäntsälä 8.4. ja Hyvinkää ).

5 5 Avoin kuntalaiskysely järjestettiin maalis-huhtikuussa 2014 ja siihen vastasi 989 alueen asukasta. Terveyspalvelut (erityisesti terveyskeskus ja lääkärinvastaanotto toiminta) ja tekniset palvelut (teiden ja katujen hoito ja joukkoliikennepalvelut) nousivat kärkeen, kun kyselyssä kysyttiin, mihin kunnan palveluihin haluat osallistua ja vaikuttaa. Vaikuttamisen keinoista vastaajat tunsivat parhaiten perinteiset tavat ja uskoivat niiden voimaan. Ylivoimaisesti eniten vastaajat uskoivat poliittisten järjestöjen ja puolueiden vaikutusvaltaan kuntiin nähden. Toisella sijalla olivat tasaväkisinä kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä tuottaja- ja yrittäjäjärjestöt. Vaikuttamis- ja osallistumistavoista kärkeen nousivat äänestäminen sekä erilaiset kyselyt ja palautteet. Vähiten kannatusta saivat kannanotot ja talkoot. Tapoja vaikuttaa ja osallistua kuntien palveluihin sekä oman asuinalueen kehittämiseen pitää kuitenkin vastaajien mielestä voimakkaasti modernisoida. Vastaajat toivoivat kunnilta lisää uusia, sähköisiä ja erilaisille ryhmille kohdistettuja osallistumis- ja viestintätapoja. Yleistiedottaminen ei enää riitä. Kunnan pitäisi olla aktiivinen alueiden omissa facebook-ryhmissä tai perustaa itse erilaisia sähköisiä viestintäryhmiä eri teemoja tai alueita varten. Tärkeää on myös, että iäkkäät ja vammaiset huomioidaan yhdenvertaisesti. Lisäksi vastaajat korostivat viestinnän ja palveluiden vuorovaikutteisuutta. Asukkaan tulee helposti nähdä kunnan reaktio omaan viestiinsä sekä sen käsittelyn edistyminen. Kukin kunta on tiedottanut omien kuntien / kaupunkien valtuustoille, yhteistyöelimille ja henkilöstölle Keski-Uusimaa hankkeesta. Myös ohjausryhmä on omassa seminaarissaan käsitellyt demokratiateemaa. 3. Demokratian ja osallistumisen määrittelyä Yleisellä tasolla demokratia teeman tarkastelun lähtökohtana on hankkeen visio: älykäs verkostomainen kaupunki. Se ohjaa ylätasolla tulevan päätöksentekomallin pohdintaa ja toimivan kansalaisyhteiskunnan hyvien käytäntöjen etsimistä. Tarkemmin demokratian kannalta visio määrittyy seuraavasti: Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Demokratian kannalta olennaista on hyödyntää sähköistä teknologiaa ja viestintämenetelmiä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen parantamiseksi. Paikallisidentiteetin merkitys säilyy ja paikalliset ominaispiirteet ja identiteetit luovat pohjan toimivalle verkostomaiselle rakenteelle. Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille

6 6 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä on keskeistä asukkaiden kannustaminen omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. monikeskuksisuus on mahdollisuus Monikeskuksisessa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä on oleellista panostaa aidon lähidemokratian toteuttamiseen ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa Todellisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tulee perustua taloudellisten resurssien mahdollistamana aitoon lähidemokratiaan ja toimiviin lähipalveluihin Valmistelussa on huomioitava, että monet kokonaisuuteen kiinteästi vaikuttavat ratkaisut ja uudistukset ovat vielä työn alla. Näistä keskeisimpiä ovat kuntalain uudistus, soteratkaisu ja metropoliratkaisu. Demokratian kannalta tarkasteltuna on mietittävä, mitä merkitsee päätösvallan siirtyminen kunnan ulkopuolelle (sote, metropoli). On myös kysyttävä tuovatko ne mukanaan omia, uusia vaikuttamismuotoja? Vielä ei ole tiedossa, mitkä kunnat lopullisesti ovat mukana tulevassa Keski-Uusimaa-hankkeessa. Kuntien määrällä tulee olemaan vaikutusta tulevaan päätöksentekomalliin ja tulevan alueen palveluverkkoratkaisuun. Uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa palveluverkon, hallintoorganisaation ja luottamushenkilöorganisaation tulee olla yhteen sovitettavissa. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan v alussa. Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Kuntalain uudistamisen tavoitteena demokratian osalta on edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttelevuuden vahvistaminen, alueellisen vaikuttamisen turvaaminen, kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen, monipuolisten osallistumiskeinojen ja rakenteiden turvaaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen ja vahvistaminen. Kuntalakiluonnoksen mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on monipuoliset ja vaikuttavat osallistumisen mahdollisuudet. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti 1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja; 2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; sekä

7 7 6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Uutena asiana laissa on alueellisia toimielimiä koskeva säännös, jonka mukaan valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Alueellisia toimielimiä voitaisiin asettaa myös vain tietyille kunnan osa-alueille. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osaalueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Kuntalakiin sisältyy velvoittavana kansalaisyhteiskunnan näkökulma ja mahdollistavina aluetoimielinten ja lähikuntien muodostaminen. Lainsäädäntöä täsmentämällä ja käytäntöjä kehittämällä voidaan alueellisilla toimintamalleilla edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa oman alueensa asioihin. Keskeiset kolme mallia ovat: kukoistava kansalaisyhteiskunta vahvat aluelautakunnat lähikunta Kansalaisyhteiskunta malli yhdistää eri lähidemokratian polut omalla lähialueella ja laajalla palvelualueella niin, että kaikki alla luetellut tasot / toimijat tulevat huomioiduksi yksilö (asukas, kuntalainen) palvelun käyttäjät (käyttäjädemokratia) asuinalue (kunta, kunnan osa-alue) kunnassa toimivat yhteisöt, järjestöt ja yhdistykset Vahvat aluelautakunnat - mallissa kunnan osa-alueilla olisi omat toimielimet, jotka osallistuisivat alueen asukkaiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Aluetoimielimen kautta kuntalaisilla olisi aitoa suunnittelu-, päätös- ja budjettivaltaa. Valtuusto päättäisi aluetoimielimen perustamisesta ja toimintaperiaatteista ja tehtävistä sovittaisiin yhteisesti. Lähikunta-mallissa kunnalle annettaisiin liitostilanteessa mahdollisuus jatkaa lähikuntana, joka vastaisi tärkeimmistä lähipalveluista ja paikallista asiantuntemusta vaativista tehtävistä.

8 8 Lähikunnan merkitys korostuisi myös alueen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lähikuntien perusrahoitus tulisi suurkunnan budjetista, mutta lähikunta päättäisi itsenäisesti omien budjettivarojensa käytöstä. Lähidemokratiahankkeen tulosten perusteella kunnilla on selkeä tarve uudistaa osallistumisjärjestelmiään. Tämä raportti ei kuitenkaan ota kantaa kehitystarpeisiin yleensä, vaan tarkastelee demokratiaa kuntaliitoksen näkökulmasta. 4. Työryhmän ehdotus demokratian ja osallistumisen järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa 4.1. Demokratian tarkastelun eri näkökulmat Työryhmän tarkastelun pohjana ovat seuraavat demokratian osa-alueet: Alueellinen vaikuttaminen Edustuksellinen demokratia Lähidemokratia Vuorovaikutus Suora demokratia Lähde mukaillen: Inga Nyholm, VM Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) Tavoite: Verkostomaisen kunnan toimiva työnjako ja edunvalvontamalli

9 9 Alueellinen vaikuttaminen jakaantuu sekä kunnan sisäiseen että seudulliseen vaikuttamiseen. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista, aitoa kunnanosahallintoa. Eli kuntalaiset eivät pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Seudullisesti KUUMA- yhteistyö on lisännyt kuntien painoarvoa Helsingin seudulla ja valtioon nähden. Kokonaisuudessaan alueellinen vaikuttaminen ei kuitenkaan toimi riittävän tehokkaasti. Edustuksellinen demokratia (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) Tavoite: Toimiva johtamisen malli Edustuksellinen demokratia toimii kunnissa hyvin. Nykyisillä kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Kuntien välinen yhteistyö on varsin selkeästi organisoitu (esim. kuntayhtymät). Todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin seututasolla suhteellisen vähäiset. Ongelmana kunnissa on se, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Vuorovaikutus (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) Tavoite: Kuntalaisten osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parantaminen Vuorovaikutus kuntien sisällä toimii varsin hyvin. Yhdistyksiä ja järjestöjä on paljon ja ne toimivat myös osittain ylikunnallisina. Avoin hallinto antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Tätä tukevat erityisesti sähköiset vaikutusmahdollisuudet. Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien todelliset vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin eri sidosryhmien välillä varsin paljon. Suora demokratia (=kuntalaisten suora päättäminen esim kansanäänestyksellä) Tavoite: Suoran demokratian keinojen ja käyttömahdollisuuksien kehittäminen edustuksellisen demokratian rinnalla Suoran demokratian näkökulmasta nykytila on haasteellinen. Kansanäänestys on työläs ja kallis ja sitä käytetään varsin vähän. Kuntalaisaloitteita tehdään jossain määrin ja niiden vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Kuntalaisten on helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja kuntalaisten mielipiteitä kuullaan keräämällä erilaista palautetta. Suora demokratia ei tällä hetkellä kunnissa toimi kovinkaan tehokkaasti.

10 Toimintamalli ja toimielinrakenne uudessa kaupungissa Muodostettavassa uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa keskushallinto (valtuusto ja hallitus) ja palvelulautakunnat ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja (mm. edunvalvonta ja talous). Uuden kaupungin perustana ovat alueelliset toimielimet (lähifoorumit), joilla on merkittävä oma päätös- ja budjettivalta. Toiminnan ja talouden ohjauksessa perustana toimii sovellettu tilaajatuottaja-toimintatapa.

11 Päätöksentekomalli uudessa kaupungissa Valtuuston koko on asukasluvusta riippuen vähintään 59 tai 67 jäsentä, mikä noudattaa tulevan kuntalain mukaista jäsenmäärää. Hallituksen jäsenmäärä on jäsentä. Koko kunnassa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (nimike pormestari). Poliittisen ja ammattijohdon työnjako on määriteltävä erikseen. Kuntalain mukaisesti kunnassa on tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Näiden lisäksi tulevat palvelulautakunnat, joita on kaikkiaan kolme (elämänkaarimalli). Lisäksi voidaan perustaa tarpeellinen määrä valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta). Kaupungin kaksikielisyys on huomioitava kokonaisuudessa (esim. ruotsinkielinen koulujaosto). Hallituksen ja palvelulautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista ja keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osatai kokopäivätoimisia. Demokratiaryhmä esittää käyttöön otettavaksi aluelautakuntamallia (lähifoorumit). Suoralla vaalilla valittavien lähifoorumeiden määrä on 5. Lähifoorumin koko on 7-9 jäsentä. Eri alueiden on mahdollista vastata tietyistä kaupunkipalveluista koko kunnan osalta, mikäli niillä on luontaista osaamista jostakin osa-alueesta (esimerkiksi ruotsinkieliset palvelut, kulttuuripalvelut).

12 12 Kullakin alueella (5) on koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja. Alueiden puheenjohtajilla on läsnäolo- / puheoikeus hallituksessa. Sovellettu tilaaja-tuottaja malli Organisaation järjestämisen sekä toiminnan ja talouden ohjauksen perusta Monituottaja-malli; kaupungin oma, toisen kunnan tai kuntien yhteinen palvelutuotanto, palvelujen hankkiminen yksityisen tai 3. sektorin palvelutuottajilta Asukkaiden tarvitsemat palvelut keskeinen asia Kuntien määrällä tulee olemaan vaikutusta tulevaan päätöksentekomalliin ja tulevan alueen palveluverkkoratkaisuun. Uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa palveluverkon, hallintoorganisaation ja luottamushenkilöorganisaation tulee olla yhteen sovitettavissa. Aluelautakuntamallin luontaisia piirteitä ovat: asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien / lähifoorumien perustamisesta tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kanssa lähifoorumi vastaa palveluista valitun mallin mukaisesti (esim. laaja malli, lähipalvelumalli, inframalli tai vapaa-aikamalli) Huom. Laki velvoittaa joka tapauksessa käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Lähifoorumi vastaa palveluista laajan mallin mukaisesti. Tällöin lähifoorumien tehtävä- / vastuukenttään kuuluvat mm. seuraavat cityalueen lähipalvelut: perusopetuspalvelut päivähoitopalvelut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut nuorisopalvelut kirjastopalvelut Soteratkaisun yhteydessä määritellään tarkemmin, mitä tehtäviä siirtyy sote-alueille ja mitä jää peruskuntiin.

13 Kustannusvaikutus Toimielinten lukumäärän vähenemisen myötä luottamushenkilöpalkkioista aiheutuvat kustannusten arvioidaan laskevan 2,1 miljoonasta eurosta n. 0,6 miljoonaan euroon. Kokopäiväisen pormestarin vuosikustannukset ovat n euroa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistumisella on myönteinen vaikutus välillisiin kustannuksiin, mm. lastensuojelusta aiheutuviin kustannuksiin Vaalien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten arvioidaan laskevan äänestysalueiden määrän vähenemisestä johtuen nykyisestä eurosta n euroon. Kaksikielisessä kunnassa palvelut tulee olla saatavissa samoin perustein molemmilla kielillä. Kunnan tulee henkilökohtaisissa yhteydenotoissa käyttää asiakkaan omaa kieltä, mikäli asiakas niin haluaa. Suurin osa kaksikielisyyden lisäkuluista syntyy siitä, että viestintä hoidetaan kahdella kielellä. On arvioitu, että kääntäjien työajasta noin 80 % päätöksentekoon liittyvien esityslistojen ja niiden liitteiden käännättämiseen. Uusi kaupunki voi kuitenkin itse päättää, missä laajuudessa esityslistat käännetään. Kielilain mukaan ainoastaan valtuuston kokousasiakirjojen tulee olla kahdella kielellä. Kaksikielisyyden osalta hallinnollisesta työstä aiheutuvat lisäkustannuksiksi arvioidaan olevan vuositasolla n euroa. Kuluja aiheutuisi myös kilpien ja opasteiden uudistamisesta sekä liikennemerkkien ja ohjauslaitteiden ruotsinkielisten tekstien lisäämisestä. Karkea arvio näistä kustannuksista on noin euroa. Demokratian toimivuudella on selkeä yhteys myös palvelujen järjestämistapoihin: mitkä palvelut järjestetään cityalueen lähipalveluina, mitkä kaupunkipalveluina, missä hyödynnetään sähköisiä tai mobiilipalveluja. Sähköisten palvelujen osalta kustannussäästöjä on hankala määritellä, koska sovellukset ovat pääosin eri toimialojen sisällä toimivia. Keskimäärin voi haarukoida, että säästöä muodostuu työajan tehostumisena n. 20 %. Arvio perustuu kotihoidon kustannuksiin, kun on otettu käyttöön mobiilipalveluja. Kansalaisyhteiskunnan kehittymisen myötä saavutetaan säästöjä välillisesti, kun edistetään kuntalaisten ja alueiden asukkaiden omaa vastuuta elinympäristöstään. Näin päästään edistämään perheiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Ehkäisemällä yksi huostaanottotapaus saavutetaan noin miljoonan euron säästö. Keskushallinnon toimintojen ja päätöksenteon jakautuminen alueille on demokratian näkökulmasta hyvä asia. Samalla on kuitenkin tärkeää välttää turhia investointeja (esim. uudet toimitilat).

14 Yhteenveto Demokratiaryhmä esittää käyttöön otettavaksi aluelautakuntamallia (lähifoorumit). Suoralla vaalilla valittavien lähifoorumeiden määrä on 5. Lähifoorumin koko on 7-9 jäsentä. Eri alueiden on mahdollista vastata tietyistä kaupunkipalveluista koko kunnan osalta, mikäli niillä on luontaista osaamista jostakin osa-alueesta (esimerkiksi ruotsinkieliset palvelut, kulttuuripalvelut). Muodostettavassa uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa keskushallinto (valtuusto ja hallitus) ja palvelulautakunnat (elämänkaarimalli) ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja (mm. edunvalvonta ja talous). Lähifoorumeilla on merkittävää, oma päätös- ja budjettivaltaa. Toiminnan ja talouden ohjauksessa perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Kuntalain mukaisesti kunnassa on tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta, sekä tarvittaessa valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. ruotsinkielinen koulujaosto). Valtuuston koko on asukasluvusta riippuen vähintään 59 tai 67 jäsentä, mikä noudattaa tulevan kuntalain mukaista jäsenmäärää. Hallituksen jäsenmäärä on jäsentä. Koko kunnassa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (nimike pormestari). Poliittisen ja ammattijohdon työnjako on määriteltävä erikseen. Hallituksen ja palvelulautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista ja keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokopäivätoimisia. Kullakin alueella (5) on koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja. Alueiden puheenjohtajilla on läsnäolo- / puheoikeus hallituksessa. Palveluverkon, hallinto-organisaation ja luottamushenkilöorganisaation tulee olla yhteen sovitettavissa. Toimielinten lukumäärän vähenemisen myötä luottamushenkilöpalkkioista aiheutuvat kustannusten arvioidaan laskevan 2,1 miljoonasta eurosta n. 0,6 miljoonaan euroon. Kokopäiväisen pormestarin vuosikustannukset ovat n euroa. Vaalien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten arvioidaan laskevan äänestysalueiden määrän vähenemisestä johtuen nykyisestä eurosta n euroon. Kaksikielisessä kunnassa palvelut tulee olla saatavissa samoin perustein molemmilla kielillä. Suurin osa kaksikielisyyden lisäkuluista syntyy siitä, että viestintä hoidetaan kahdella kielellä. On arvioitu, että kääntäjien työajasta noin 80 % päätöksentekoon liittyvien esityslistojen ja niiden liitteiden käännättämiseen. Kielilain mukaan ainoastaan valtuuston kokousasiakirjojen tulee olla kahdella kielellä. Kaksikielisyyden osalta hallinnollisesta työstä aiheutuvat lisäkustannukset arvioidaan olevan vuositasolla n euroa. Muut kulut, mm kilpien uusiminen, ovat arviolta euroa.

15 15 5. Työryhmämme arvio tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Seuraavassa oleva eri demokratian näkökulmien tarkastelu perustuu demokratia työryhmän loppuraportin kohdassa 4.1. mainittujen osa-alueiden mukaisiin lähtökohtiin Alueellinen vaikuttaminen Alueellisessa vaikuttamisessa keskityttiin sekä kunnan sisäiseen että seudulliseen vaikuttamiseen. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa. Kuntalaiset eivät pääse riittävästi vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Seudullisesti KUUMA- yhteistyö on lisännyt kuntien painoarvoa Helsingin seudulla ja valtioon nähden. Kokonaisuudessaan alueellinen vaikuttaminen seudullisten asioiden osalta ei kuitenkaan toimi riittävän tehokkaasti. Seutuvaikuttamisessa uusi kaupunki olisi oleellisesti vahvempi toimija. Sote-ratkaisu ja mahdollinen metropoliratkaisu vähentävät kaikkien kuntien roolia kuntakoosta riippumatta. Kuntien keskinäinen kilpailukyky säilynee ennallaan. Uudessa kaupungissa toimiva keskitetty suunnittelu parantaa ohjausmahdollisuuksia MAL-asioissa, mutta saattaa synnyttää samalla uuden kaupungin alueelle alueellisia kehityseroja nykyistä enemmän. Hallinnon tehokkuus kasvaa ja lähivaikuttaminen organisoituu uudella tavalla. Hyvin järjestettynä paikallinen vaikuttaminen vahvistuu. Kuntalaisen voi olla alussa vaikea hahmottaa vaikutuskanavia keskuskaupungin ja lähifoorumin välillä Edustuksellinen demokratia Edustuksellinen demokratia toimii kunnissa hyvin. Nykyisillä kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli myös palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden osalta. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Kuntien välinen yhteistyö on varsin selkeästi organisoitu (esim. kuntayhtymät). Todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin seututasolla suhteellisen vähäiset ja omistajaohjaus toimii vaihtelevasti eri organisaatioiden osalta. Ongelmana kunnissa on se, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Keski-Uudenmaan yhdistetyssä kaupungissa edustuksellinen demokratia vahvistuu vallan kasvottamisen osalta: kokoaikainen pormestari on näkyvä hahmo luoden hallinnon kasvot. Keskitetty hallinto toimii kustannustehokkaasti ja toimielinten määrä on supistunut. Käyttäjädemokratian merkitys kasvaa uudessa kaupungissa. Toimielinten ja niiden jäsenten rooli saattaa uudessa hallintomallissa olla aluksi epäselvä.

16 Vuorovaikutus Vuorovaikutus kuntien sisällä toimii varsin hyvin. Yhdistyksiä ja järjestöjä on paljon ja ne toimivat myös osittain ylikunnallisina. Avoin hallinto antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Tätä tukevat erityisesti sähköiset vaikutusmahdollisuudet. Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien todelliset vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin eri sidosryhmien välillä varsin paljon. Maahanmuuttajaryhmien painoarvo saattaa kasvaa uudessa kaupungissa, koska maahanmuuttajat luultavasti organisoituvat myös edunvalvonnassa. Sosiaaliseen eheyteen kuuluva alueellinen eheys voi heiketä kuntaliitoksessa, ellei kokonaiskoordinaatio toimi kunnolla. Syynä ovat työnjaollisten katvealueiden syntyminen. Lähivaikutuskeinojen aiempaa parempi toimivuus saattaa puolestaan vahvistaa sosiaalista eheyttä. Nykyisessä kuntarakenteessa on laaja järjestöverkko valvomassa ja täydentämässä palvelujen toimivuutta. Kustannustaso on nykyisin varsin korkea. Uudessa kaupungissa järjestöverkko muotoutunee uudella tavalla ja se voi myös virkistää yhdistystoimintaa. Uudessa kaupungissa lähivaikuttamisen kehittyminen voi lisätä yksittäisen kuntalaisen osallistumismahdollisuuksia Suora demokratia Suoran demokratian näkökulmasta nykytila on haasteellinen. Kansanäänestys on työläs ja kallis ja sitä käytetään varsin vähän. Kuntalaisaloitteita tehdään jossain määrin ja niiden vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Kuntalaisten on toisaalta helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja kuntalaisten mielipiteitä kuullaan keräämällä erilaista palautetta. Suora demokratia ei tällä hetkellä kunnissa toimi kovinkaan tehokkaasti. Palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden osalta suuren kaupungin on käytettävä monipuolisesti teknologiaa kansalaismielipiteen keräämisessä. Uudessa kaupungissa on järkevää perustaa asiakasraateja. Poliittisten päättäjien paikallistuntemus joutuu koetukselle laajan alueen ja lukuisten taajamien keskellä. Nykykunnissa toimitaan maahanmuuttajien osalta tasapuolisesti muihin nähden. Monet maahanmuuttajaryhmät eivät ole kiinnostuneita suorasta demokratiasta. Uuden kaupungin paremmat resurssit mahdollistavat erikoistumisen ja saattavat siten parantaa maahanmuuttajaryhmien näkemysten esille nostamista. Kriteeritaulukko liite 1 SWOT-analyysi liite 2

17 17 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Nykytilanteessa kuntalaisdemokratian voi arvioida toimivan varsin hyvin. Suhteellisen pienissä kunnissa jo kunnanvaltuuston valinta vaaleilla varmistaa suoran demokratian toteutumisen. Lautakunta- ym. luottamushenkilöpaikkoja on riittävästi ja hallinnon rakenne on kuntalaisille perinteisesti varsin tuttu. Sen sijaan kuntalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet palveluiden käyttäjänä (asiakkaana) ovat yhä melko kehittymättömiä. Tulevaisuudessa julkishallinto on kuitenkin suurten haasteiden edessä ja kuntien on joka tapauksessa pohdittava tulevaisuuttaan uudesta näkökulmasta. Väestön huoltosuhteen muutos sekä julkisen talouden kasvava alijäämä aiheuttavat myös Keski-Uudenmaan kunnissa tarvetta tehostaa toimintaa ja löytää uusia toimintamalleja. Ratkaisuilla on vaikutuksia myös demokratian näkökulmasta. Valtakunnalliset ja seudulliset ratkaisut (mm. sote ja metropolihallinto) vaikuttavat merkittävästi Keski-Uudenmaan kuntien toimintaan. Toisaalta myös Keski-Uudenmaan kuntien ratkaisut voivat vaikuttaa seudullisiin ratkaisuihin. Mikäli suuri osa nykyisten kuntien tehtävistä hoidetaan jatkossa isommissa, kuntien yhteisissä yksiköissä, on vaarana demokratian kannalta, että päätöksenteko ja vaikuttaminen karkaavat yhä kauemmas paitsi yksittäisen kunnan, ennen kaikkea yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta. Erillisten kuntien vaikutusvalta seudullisesti olisi todennäköisesti merkittävästi pienempi kuin yhden isomman kunnan. Kuntien järjestämisvastuulle jäävien toimintojen osalta on lisäksi todennäköisesti tarvetta tiivistää päätöksentekoa nykyisestä moniportaisesta mallista kohti yksinkertaisempaa rakennetta. Tämä aiheuttaa tarvetta vahvistaa lähidemokratiaa sekä kuntalaisten suoria vaikuttamiskeinoja. Erilaisten uusien toimintamallien sekä rakenteiden järjestäminen jokaisessa kunnassa erikseen on haasteellisempaa kuin yhdessä kunnassa. Talouden haasteiden vuoksi on myös arvioitava yhä tarkemmin, miten voidaan vahvistaa kuntalaisten omaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään ja täten hallita julkishallinnon kustannusten kasvua. Lähidemokratian kehittämisen ja sitä kautta kolmannen sektorin roolin kasvamisen ja epävirallisten osallistumiskanavien syntymisen voidaan arvioida lisäävän ihmisten mahdollisuutta ja halukkuutta vaikuttaa omaan arkeensa. Edelleen, kuntalaisten oman vastuunoton kasvaminen on omiaan vähentämään yhteiskunnan vastuuta ja tätä kautta julkishallinnon kuluja. Demokratiaryhmä esittää uuden kaupungin osalta päätöksentekomallia, jossa keskitetty keskushallinto (valtuusto ja hallitus) sekä palvelulautakunnat ohjaavat ja huolehtivat yhteisesti

18 18 koordinoiduista asioista. Näiden lisäksi on alueellisia toimielimiä (lähifoorumit), joilla on omaa päätös- ja budjettivaltaa. Uuden kaupungin toiminnan ja talouden ohjauksessa perustama toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa, jossa lähifoorumi vastaa palveluista valitun mallin mukaisesti. Ehdotetulla mallilla pyritään varmistamaan, että asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Pyrkimyksenä on, että eri tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan yhteistyössä "keskuskaupungin" ja eri alueiden asukkaiden kanssa. Eri toimintamalleja arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että erilaiset lähidemokratian muodot ja uudet vaikuttamiskeinot vain luovat mahdollisuuksia "kukoistavan kansalaisyhteiskunnan" kehittymiselle. Toteuttamistapa kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia tuloksia niiden avulla saadaan. Demokratiaryhmä esittää lisäksi - kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi - että yhdistymisselvityksen johdosta, ennen päätöksentekoa, kaikissa mukana olevissa kunnissa järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys asiasta.

19 19