LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI"

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI JÄSENTIEDOTE tammikuu 2015 Tammikuun läsnäoloprosentti 76, Aluelennonjohdon toiminta Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki Hiihto 24 h Klubin joukkue nro Luokite-esitelmä Juhani Laurila Esitelmä: Ihmisen ilmeliikkeet Psykol. prof. Matti Syvänen

2 Jäsentiedote 2 / vuoden 25. viikkokokous klo ravintola Annikissa Tammikuu Esitelmä: Aluelennonjohdon toiminta, Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki Paikalla: 23 omaa jäsentä sekä 2 puolisoa: Kirsti Uoti ja Heini Mäenpää Vieraita: Luennoitsija Ilmoitusasioita: - 24 h:n hiihtoon tähän mennessä ilmoittautuneet (lista kiertämään) Ohjelma: Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki - Jukka Ylimäen onnittelut 60 v-päivän johdosta: Presidentti Markku Hyväri onnittelee ja ojentaa Kalevi Kankaalan maalaaman taulun Lempäälän kirkosta

3 Jäsentiedote 3 / 18 Tammikuu 2015 Presidentti kiittää hienosta esitelmästä 43. vuoden 26. (viikko)kokous Hakkarissa Paikalla: 18 omaa jäsentä, joista 12 hiihti ja 8 vierailijaa Ohjelma: 24 tunnin viestihiihto Hakkarin ladulla. Klubin sijoitus oli 17. ja kierroksia kertyi 112.

4 Jäsentiedote 4 / 18 Tammikuu 2015 Onnitteluita: Kanpanjaonnittelut pinssin kera Markku Kalliomäelle ja Pekka Mäenpäälle uuden jäsenen tuomisesta klubiin. Ohjelma: Tulevan presidentin Juhani Laurilan luokite-esitelmä. Jarkko Viljanen lähdössä 1 tunnin osuudelle Aluksi Juhani jakoi kirjoittamansa kirjan: Juhani Laurila, Keski-Suomen konservatorio Ja soitti sitten pianolla mahtavan tulkinnan Sibeliuksen säveltämästä romanssista Desduuri op. 24 N:o 9. Laajassa esitelmässään hän kertoi toiminnastaan musiikin opetuksen monipuolisessa kehittämisessä. Klubin joukkuenumero ja sitten Pekka Mäenpää ladulle 43. vuoden 27. viikkokokous klo ravintola Annikissa Paikalla: 18 omaa jäsentä ja 6 puolisoa: Heini Mäenpää, Kirsti Uoti, Liisa Lehikoinen, Kaarina Ketonen, Annamaija Viljanen ja Elsi lintusaari Juhani Laurila

5 Jäsentiedote 5 / 18 Tammikuu 2015 Aasinsilta Sibeliuksesta musiikkikasvatusjärjestelmään on siinä mielessä looginen, että ne ajoittuvat alkuhistorialtaan samalle vuosikymmenelle. Sibeliushan syntyi 1865, mutta tuon kirjan *) lähdemateriaalia tutkiessani tulin siihen tulokseen, että järjestelmällinen musiikkikasvatus Suomessa alkoi Jyväskylän seminaarin perustamisen myötä. Nyt varmaan moni ajattelee, että se nyt puhuu Jyväskylästä, sen takia että se on siellä elänyt ja tehnyt työtä, mutta uskoisin että tämä on ihan objektiivinen totuus. Kaikki muistamme Uuno Cygnaeuksen suuren työn, kun hän polkaisi käyntiin tämän seminaarin. Hän suunnitteli hyvin tarkkaan sen. Siitähän tuli ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos, joka on antoi opetusta monilla eri alueilla mitä kansakoululaitos sitten tarvitsi. Mutta erityisesti hän kantoi huolta, että nämä opettajat olivat päteviä ja sen takia hän jo ennen vuotta 1863 valitsi muutamat lehtorit sinne Jyväskylään ja passitti heidät Keski-Eurooppaan opiskelemaan. Ja näin tapahtui myöskin hänen valitsemalleen musiikin lehtorille E.A. Hagforsille, joka opiskeli noin vajaan vuoden Saksassa. Ja tällähän oli erinomainen merkitys hänen työhönsä siellä Jyväskylässä mutta myös koko Suomen musiikkikasvatusjärjestelmän suunnalle. Siinä oli vahva tarkoitus liittää sinne myös kirkkomuusikkojen opetus. Mutta Uuno Cygnaeus ja hänen jälkeensä tullut rehtori saivat sen laistettua vaikka kirkkohallitus ja kirkolliset piirit halusivat sitä koko valtakunnassa. Ja tästä johtui varmaan myös tämä E.A. Hagforsin valinta, että miksi silloin, kun muusikot olivat lähinnä saaneet kirkkomuusikon koulutuksen tai työn kautta saatua kokemusta, niin miksi E.A. Hagfors, joka oli lääkäri, valittiin siihen virkaan. Tämä johtui varmaan siitä, että näitä ns. päteviä kirkkomuusikoita olisi otettu siihen, niin painotus olisi siirtynyt ehkä liikaa kirkkomusiikin puolelle. Miksi se musiikin opetus oli niin tärkeää; se oli Cygnaeuksen mielestä yksi tärkeimpiä aineita opettajia valmistavassa seminaarissa. Ja se tuntimääräkin, joka oli 6 tuntia viikossa, viittasi siihen, että kyllä siellä sitä sitten opiskeltiin. Olennaista oli vielä se, että se oli suunnattu tavallisille talonpoikaisille kansalaisille. Sinne tuli ns. pystymetsästä nämä opiskelijat. Ne jotka olivat ns. säätyläisperheistä menivät Jyväskylän lukioon, joka johti sitten suoraan yliopistoon. Mutta nämä metsien miehet ja naisetkin, jotka tulivat sinne seminaariin, joutuivat kyllä koville sitten kun niin ja niin monta virttä piti soittaa harmoonilla ja oppia, laulusta puhumattakaan. Moni teistäkin varmaan on kuullut niitä juttuja, kun hikoiltiin niiden virsien kanssa 1900 luvun alkupuolella. E.A. Hagfors oli ennen muuta kuoromies. Ja oikeastaan hän toi suomenkielisen kuoromusiikin tähän maahan. Ja sanotaan, että hänen seuraajansa, joka tuli tänne lyseoon opiskelemaan, elikä P.J. Hannikainen, sattumalta kulki kirkon ohi, jossa E.A. Hagforsin kuoro lauloi neliäänisesti laulua. Hannikainen ei ollut koskaan kuullut siellä Karjalassa neliäänistä mieslaulua ja hänhän sai siitä sitten loppu ikänsä kestävän herätteen säveltämiseen kuoromusiikkiin. No, tämä vaan esimerkkinä siitä miten tämä musiikkikasvatuksen voidaan katsoa alkaneen sieltä Jyväskylästä. Silloin ei ollut vielä edes sanastoa musiikissa. Jyväskylästä löytyi Wolmar Schildt, joka käänsi musiikin teorian hienouksia saksasta suomeksi ja Hagfors käytti saksalaisia esikuvia tietysti kaikessa. Siihen aikaan ei ollut painettua materiaalia. Hän kirjoitti käsin kaikki harjoitukset teoriaopintoihin ja näihin lauluihin. Ensimmäinen varsinainen musiikkiopisto perustettiin Suomeen vasta vuonna 1882 eli huomattavasti tämän seminaarin jälkeen. Se oli Helsingin musiikkiopisto, joka myöhemmin 1920 luvulla muuttui Helsingin konservatorioksi ja 1939 Sibelius- Akatemiaksi.

6 Jäsentiedote 6 / 18 Tammikuu 2015 Ainoita muita oppilaitoksia silloin 1800 luvun lopulla oli lukkari- urkurikoulut. Niitä oli Turussa, Viipurissa ja niitä perustettiin myös Ouluun. Mutta kaikki lukkariurkurikoulut lakkasivat sitten 1950 luvun alussa, kun kirkkomuusikkojen koulutus siirtyi Sibelius-Akatemiaan. Vielä Jyväskylästä yksi asia. Kesäopiskelu, jota jo silloin pidettiin tärkeänä monestakin syystä, käynnistyi ensimmäisen kerran Jyväskylän seminaarin toimesta. Perustettiin Jyväskylän kesäyliopisto vuonna 1912 ja se oli ensimmäinen kesäyliopisto tai korkeamman opiskelun mahdollistava kesälukukausi Suomessa. Sen jälkeen niitä sitten tuli kuin sieniä sateella. Keski-Suomessa on ollut kaikki edellytykset musiikkikasvatuksen rakentamiselle. Sen huomasin myös itse, kun tulin sinne Minun edeltäjäni, V.E. Noronen, oli ollut hyvin tarmokas myös muissa riennoissa. Hän oli mm. hyvin aktiivinen rotary ja viimeisen henkäyksensäkin veti ratarykokouksessa. V.E. Noronen rupesi arvostelemaan ankarasti sitä, että miksi valtio ei annan tukea myöskin maaseudulle. Hän kävi aina eduskuntaa myöten ja lukuisia kertoja silloisessa kouluhallituksessa moittimassa sitä miksei esim. Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa opiskelevat saaneet samanlaista tukea kuin Sibelius-Akatemiassa opiskelevat. Sitten hän vielä erittäin agressiivisesti Sibelius- Akatemiaa vastaan, joka oli siihen aikaan 1940 ja vielä 1950 luvullakin yksityinen korkeakoulu. Hän ihmetteli, että miksi tämmöinen yksityinen korkeakoulu on perustanut professorin virkoja. Ja jos Sibelius- Akatemia voi niitä perustaa, niin miksei Jyväskylän konservatorio. Hän sitten aina oikeuskansleria myöten (Olavi Honka taisi silloin olla oikeuskanslerina) tiedusteli tätä ja sai tietysti Sibeliusakatemian varpailleen siitä. Sen jälkeen tuli varsin pian valtakunnallinen laki Sibelius-Akatemiasta. Muistan sen itsekin, kun silloin opiskelin siellä. Laki tuli voimaan 1968 ja sen jälkeen Sibeliusakatemia on saanut professuureja perustaa ja on kehittynyt huimaa vauhtia ohi kaikkien muitten. Mikä sitten tekee tästä Suomen musiikkikasvatusjärjestelmästä niin ylivoimaisen, että sitä kehutaan ympäri maailmaa vieläkin. Se on se, että sama tapahtui muittenkin musiikkioppilaitosten kohdalla. Ruvettiin hankkimaan lainsäädäntöä, joka takaisi muutamille edistyksellisille musiikkioppilaitoksille vakituisen valtionavun koska ilman sitä ei kuntien toimesta ja yksityisten rahoittajien toimesta voida ylläpitää jatkuvasti tällaista oppilaitosta, joka maksoi palkkoja ympäri vuoden. Sitten jo vuoden 1969 alusta tuli voimaan laki musiikkiopistoista ja sitä täydentävä asetus. Tämä on ollut sitten sellainen laki, joka on mahdollistanut tämän meidän musiikkikasvatuksen nopean kehittymisen. Minä tulin sopivasti 1970 Jyväskylään ja huomasin, että tätä lakiahan voi käyttää ja soveltaa myös sillä tavoin, että se ei ollut sidottu vain siihen yhteen kaupunkiin tai paikkakuntaan missä se sijaitsi, vaan opisto voi perustaa myös filiaaleja. Niitä aloin sitten perustaa sinne maakuntaan niin, että meillä oli lähes koko Keski-Suomen lääni meidän alueena ja valtionavut tuli kuin manulle illallinen. Ja ne vielä nousi vuosien mittaan niin, että valtionosuus kaikista menoista oli luokkaa 60% kaikista menoista. Se oli oikein hyvä kun vielä kaupungit ja kunnatkin avustivat. Lakiin tarvittiin täydennyksiä ja minäkin olin musiikkiopetustoimikunnassa mukana Marjatta Väänänen sen perusti ja se oli ns. Määttälän toimikunta, jossa vielä hiottiin musiikkioppilaitosasioita. Sen jälkeen sitten räjähdysmäisesti kasvoi 1970 luvulla musiikkioppilaitosten määrä ja laatu vähitellen seurasi mukana. Suuri ongelma silloin oli se, että meillä ei ollut päteviä opettajia. Musiikkialan opettajia ei ehditty kouluttaa siihen suureen tarpeeseen, joka syntyi lain voimaan tulon jälkeen.

7 Jäsentiedote 7 / 18 Tammikuu 2015 Jyväskylässä tilanne hoidettiin siten, että kävin kutsumassa ulkomaisia opettajia sinne töihin useamman vuoden sopimuksilla. Lähinnä silloin näistä sosialistisista maista oli paljon halukkuutta lähteä Suomeen pienemmilläkin palkoilla eli meidän palkoilla sieltä tuli huipputason opettajia. Sillä tavoin saatiin opetus käyntiin myös maaseudulla. Olen usein miettinyt niitä tilanteita, kun jostain Moskovasta tulee professori, joka opettaa jossain Kannonkoskella oppilaita, joiden kanssa yhteistä kieltä ei varmaan ole. Kyllä se musiikki on ollut ihmeellinen yhdistävä tekijä. Opetus on ollut tehokasta ja mennyt perille. Sitten alkoi kunnille ja valtiolle tulla rahapula eikä pystytty enää sillä tavoin laajentamaan tai voimistamaan tätä kehitystä, että se olisi ollut ihan yhtä tehokasta. Vuonna 1992 tuli voimaan laki taiteen perusopetuksesta ja suurin osa musiikkioppilaitoksista siirtyi sen lain piiriin. Sen mukaan oppilaitosten saama tuki perustuu kuntien asukasmääriin ja tukea saavat muutakin taideopetusta antavat oppilaitokset. Musiikkioppilaitokset pelkäsivät kovasti, että he menettävät asemiaan että heidän saamansa tuki tulee vähenemään, kun sirkustaidetta myöten alkoivat saada valtion tukea. Mutta pelko on ollut turhaa kyllä musiikkioppilaitokset ovat vielä pystyneet säilyttämään asemansa. Tällainen on se systeemi, joka meille on tuottanut nämä Esa-Pekka Saloset ja huippulaulajat ja kaikki jotka ovat maailmalla saavuttaneet mainetta. Sitten kesäopetuksesta. Se on oikeastaan minulla nyt sitten sellainen pääasia sen takia, että tämä Lempäälä Soi tapahtuma tuli Kirstille ja minulle silloin viime vuosisadan loppupuolella ajankohtaiseksi, kun olin jäänyt pois konservatoriosta. Tuo kirja Juhani Laurila, Keski-Suomen konservatorio on päivätty ihan viimeiselle päivälle milloin olin tämän konservatorion palveluksessa. Sen jälkeen siitä liitettiin ammatillinen koulutus Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja minä hoidin sitten vielä muutaman vuoden ns. häntiä jotta saatiin kaikki valmiiksi sieltä konservatoriosta. Jo konservatorion aikana kiinnitin huomiota kesäopiskeluun, miten tehokasta se on ja miksei sitä voitaisi käyttää hyväksi. Musiikkioppilaitostoimikunnassa esitin, että näitä mahdollisuuksia lisättäisiin. Silloin oli jo järjestetty satakunta kesätapahtumaa 1970 luvun alussa. Olin itse silloin juuri perustanut Suolahteen Suolahden musiikkileirin, jota on tuossa kirjassa käsitelty aika paljon. Se vastasi paljon niihin vaatimuksiin, joita silloin opiskelijoilla oli. Mietin ja analysoin miten hyvä idea se oli. Ensinnäkin siihen oli silloin rahoja. Me saimme valtionapuja siihen. Me saatiin mukaan Keski-Suomen kansanopisto, jonka valtionapujärjestelmän kautta saatiin tukea. Minulla oli myös kehittynyt suhteita ulkomaisiin korkeakouluihin ja saatiin sieltä korkealaatuisia professoreja. Kun katsoo näitä vuosia olin 22 vuotta mukana sitä kehittämässä niin varmaan siinä, ennen kuin jätin sen, oli tilanne, jossa meillä oli 22 aivan huippuopettajaa ja ehkä noin 150 opiskelijaa Keski-Suomen opiston tiloissa. Huomasin, että kesä oli mitä parasta opetuksen aikaa. Ideana oli, ettei tarvinnut mennä ulkomaille, kun saa samantasoisen professorin opetuksen kuin olisi mennyt Moskovaan, Vieniin, Budapestiin tai Prahaan. Kymmenisen päivää tehokasta kesäopiskelua Suolahden opistossa vastaa varmaan useamman kuukauden lukukausiopintoja puhumattakaan siitä, että siellä on mitä hienoin luonnon kaunis paikka, jossa voi vähän myös levätä ja rentoutua sekä saada muilta opiskelijoilta ja opettajilta virikkeitä. Tämä kiinnosti minua niin paljon, että heti kun Kirstin kanssa ruvettiin miettimään kylpylän kesää, niin mieleeni tuli, että voisin vielä käyttää hyväkseni niitä suhteita, joita Suolahden aikana on syntynyt. Sitten näitä erinomaisia puitteita kylpylässä koko kesän ajan. Niinpä Lempäälän kunta vuonna 1998 kutsui meidät sitten neuvottelemaan.

8 Jäsentiedote 8 / 18 Tammikuu 2015 En tiedä mistä he olivat saaneet tämän idean, koska se ei meiltä mitenkään tuputtamalla tullut. Siellä oli kunnanjohtajaa myöten kunnan johtoa mukana ja esittivät meille sopimuksen solmimista siitä, että ruvettaisiin järjestämään täälläkin tätä tapahtumaa, johon sisältyisi paitsi tämä kurssitoiminta, joka olisi ydin siinä ja on vieläkin niin sitten näitä konsertteja sopivasti siinä yhteydessä ja ohessa. Tämä oli sama malli, jota olin soveltanut Suolahdessa. Kun opettajat antavat konsertteja, niin voivat sanoa opiskelijoilleen, että näin pitää teidänkin soittaa. Vaikka näistä puhutaan mestarikursseina, niin ei ole tarkoitus, että opiskelijat olisivat mestareita vaan että opettajat ovat mestareita. Tämän sain pienen suostuttelun kautta menemään opettajille vähitellen läpi, että he voivat ottaa opiskelijoiksi melkein vastaalkajiakin. He eivät välttämättä olleet tottuneet omissa korkeakouluissaan tällaisten pienten oppilaiden kanssa työskentelemään, mutta nyt sitten oppivat ja hoitivat myös nämä pienimmät. Tulokset Suolahdesta osoittivat, että siellä musiikinopiskelunsa aloittaneet valmistuvat myöhemmin ammattilaisiksi. Täällä Lempäälässä ollaan samaa ajatusta kehitelty ja sabluuna on vuosien mittaan kasvanut ja laajentunut. Tapahtumassa on opettajia, jotka ovat olleet alusta asti, esim. professori Erik T. Tawaststjerna ja hänen vaimonsa Hui-Ying Liu-Tawaststjerna. He tulivat jo viime vuosisadan lopulla meille ja ovat uskollisesti aina pitäneet kurssinsa ja esiintyneet Lempäälän kirkossa. Pitkään meillä on toiminut myös laulun opetus. Opettajana oli ensin upea laulajatar Tamara Lund ja hänen miehensä Aleksandru. Hekin esiintyivät aikoinaan Lempäälän kirkossa ja muistan, ettei minulla ollut koskaan niin kiire lippujen myynnissä kuin silloin. Väkeä tuli kirkon täydeltä. Tamara Lundin jälkeen tuli oopperalaulaja Seppo Ruohonen, joka on ollut meillä tähän asti laulun opettajana. Viime aikoina viulussa on ollut opettajana prof. Kaija Saarikettu. Tanja Torkkeli on opettanut pienimpiä oppilaita Regina Glazunovan kanssa. He ovat molemmat jo toisen polven opettajia. Heitä ohjasi aikanaan Lempäälässä moskovalainen professori Nikita Jushanin. Näin jatkuu tämä perinne. Melko pian laajensimme vanhaan musiikkiin, koska täällä oli paikkakunnalla erinomainen vanhan musiikin spesialisti Debra Gomez-Tapio ja hänellä aivan fantastinen säestäjä, cembalisti ja urkuri Ilpo Laspas. Olemme myös laajentaneet akvarellimaalaukseen. Se oli viime kesänä ensimmäisen kerran ohjelmassa ja nyt tulee uusi kurssi ensi kesänä. Sitten aivan oma lukunsa on Forumtapahtuma. Esiintyjät tulevat Itä-Euroopasta. Heidän osaamisensa on aivan uskomattoman korkealaatuista. Heitä yhdistää ehkä parhaiten sana: venäläinen musiikkikoulu. Ja se on näissä maissa, mistä nämäkin opiskelijat tulevat, on edelleenkin se millä nämä venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja baltit saavat hyviä tuloksia. Tietenkin heitä yhdistää myös venäjän kieli ja sitä Kirsti on ruvennut jo innokkaasti opiskelemaan jotta tulee toimeen näiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. He ovat sinä aikana kun täällä ovat esiintymässä melkein joka päivä seurakuntatalossa ja kirkossa. Tilaisuudet ovat yleisölle ilmaisia, myös opetusta voi tulla seuraamaan. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että kunnat ovat joutuneet tinkimään talousasioissa ja olemme saaneet Kirstin kanssa kylmää kyytiä. Lempäälän kunta on ilmoittanut, että se sopimus, joka tehtiin silloin vuonna 1998 tai 1999 on nyt sanottu irti. Meille on tuleva kesä vielä arvoituksena; saammeko enää sitä pientä avustusta, joka on ollut n ,- tai vähän päälle. Se olisi tarpeen, jotta me saisimme opettajat palkattua tänne, Sibelius-Akatemiasta neljä professoria ja kaksi säestäjää. Kaikki muuhan pyörii tavallaan niin kuin itsestään. Joudumme Kirstin kanssa vielä pohtimaan, että miten tästä selvitään.

9 Jäsentiedote 9 / 18 Tammikuu 2015 Toivomme kovasti, että tapahtuma Lempäälä Soi edelleenkin soi paikkakunnalla. Tänä kesänä se on 17. kerta ja toivottavasti perinne voi jatkua. Se on kuitenkin aika harharvinainen tapahtuma ja sen PR arvo on kunnallekin varmaan suurempi kuin mitä on ajateltu. Ohjelmassa: Esitelmä: Ihmisen ilmeliikkeet, psykol. prof. Matti Syvänen Kiitos tästä, että sain pitää tämän luokiteesitelmäni ja samalla vähän mainostaakin. Kiitos. 43. vuoden 28. viikkokokous klo ravintola Annikissa Paikalla: 17 omaa jäsentä ja 4 puolisoa: Heini Mäenpää, Kaarina Ketonen, Annamaija Viljanen ja Elsi lintusaari Vieraita: Matti Syvänen Tiedotuksia: - Pidettiin hiljainen hetki Johanna Mikkolan muistoksi. Hautajaiset järjestetään tällä tietämin Seuraavalla kerralla Henri Lautjärvi tulossa esitelmöimään tietokoneista. - Jorma Kunnas: Ansela Nylund ilmoittautunut uudeksi kesävaihto-oppilaaksi. Minulla ei nyt ole yhtään kuvaa mukana, vaan luotan pelkästään puhuttuun sanaan ja siihen minkälaisia mielikuvia teidän omassa päässä tämä saa liikkeelle ja pyörimään. Ja luotan siihen, että te itse tunnette tämän asian, koska ihmisen liikkeet ja ilmeet ovat mitä keskeisin alue ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Meidän klubissa oli vielä vuosi sitten jäsenenä Esko Roine ja hän olisi ollut minulle erinomainen apu tässä. Kun minä pidän tätä juttuani, niin Esko olisi siinä demonstroinu ja tuottanut sitten näitä eleitä ja ilmeitä. Esko Roine, niin kuin tiedättä, on varsinainen tuhatkasvo. Hän pystyy todella pienilläkin kasvon ilmeillä ilmaisemaan paljon. Mutta eipä ole Eskoa nyt paikalla. Hän on Helsingissä nykyään töissä eikä myöskään osallistu enää meidän klubiimme.

10 Jäsentiedote 10 / 18 Tammikuu 2015 Mutta näistä ilmeliikkeistä ja eleistä puhuttaessa lähtisin siitä, että siis nykypäivänä kun kuvallinen viestintä, TV ja niin monet asiat liittyy juuri esiintymiseen ja ihmisten esittämiseen, ja ihmiset pyrkivät vaikuttamaan näiden kuvallisten viestien kautta, niin siinä juuri nämä ilmeet ja eleet tulevat täyteen käyttöön. Meillä on arkiympäristö ihan täynnä tätä tarjontaa, jossa me seurataan tiedostamatta tai tiedostaen toisten ilmeliikkeitä ja vaikuttamisyrityksiä. Usein ilmeliikkeillä pyritään johonkin vaikutukseen. Erityisesti tämän päivän julkisuus ja politiikka on paljolti juuri mielikuvien pohjalta tapahtuvaa toimintaa. Julkisuuden toimijat ja poliitikot ovat jatkuvasti tämmöisten ilmeitten ja eleitten parissa ja pyrkivät niiden avulla antamaan suotuisia mielikuvia sekä itsestään että ajamistaan asioista ja näin edistämään niiden niiden toteutumista. Olen alkanut seurailla minkälaisia ilmeliikkeitä poliitikoilla on ja miten ne on muuttuneet. Tämä kiinnostus tulee taas siitä kun tiedän, että ihmiset käyvät pajon esiintymiskoulutuksessa opettelemassa suotuisia liikkeitä, ilmeitä, eleitä, asentoja, kävelyä ja kaikkea tällaista. Poliitikot ovat vähän liiankin ahtaalla julkisuuden ja kuvallisen viestinnän takia. Siinä joutuu olemaan jatkuvasti pienessä jännityksessä. Ensimmäinen esimerkki, joka tuli mieleen, on pääministeri Vanhasen toiminnasta. Silloin, kun hän oli oikein ahtaalla, niin hänelle tuli eleitä, jotka muutoin hänelle ei kuulunut ollenkaan. Hän oli hyvin sellainen jäykkä, hyvin kontrolloitu ja hyvin vähäeleinen. Mutta sitten hän kävi ilmeisesti jonkinlaisessa treenauksessa, josta hänelle tarttui sitten tällainen ele, kun hän selitti jotain asiaa. Se oli hyvin jäykkää käsien heiluttamista, mutta kun hän oli käynyt kurssin, niin hän sitten käytti sitä vaikka se oli hänelle epätyypillinen toiminta. Se ei niin kuin istunut hänelle. Tiedän, että ilmeliikkeiden ja kaikenlaisen brändäilyn puolella on paljon erilaista huijaria liikkeellä. Monenlaista silmänkääntäjää on liikkeellä kertomassa miten pitäisi olla ja eleä ja minkälaisia ilmeitä käyttää ja vaikuttaa. On kaiken maailman mentalisteja, ihmisten ohjaajia personal trainereita ja muita. Kaikilla niillä on omassa keinovalikoimassaan juuri tällaisia ilmeitten ja eleitten opettaminen ja harjoit-telu. Meillä on nyt tämmöinen aika, jossa kuvan antaminen itsestä ilmein ja elein on korostetusti mukana. Tuoreempi esimerkki on nykyinen pääministeri, joka tuli aika vauhdikkaasti ja hyvin omana itsenään esiin. Silloin tottakai julkisuus ja tiedotus oli sutena perässä filmaamassa kaikenlaisissa tilanteissa niin, että se meni jotenkin niin kuin yli. Sen jälkeen ilmeisesti hän meni jonkinlaiseen koulutukseen, jonka jälkeen, alkusyksystä, suurin piirtein yhden viikon aikana, pääministerin puhe oli madaltunut ja hidastunut ja hänen liikkeensä oli hyvin niin kuin kontrolloituja. Se oli niin kuin ihan eri ihminen olisi tullut esiintymään. Samaan aikaan oli lähtenyt liikkeelle Kokoomuksen kannatuksen lasku, eli paineet oli kovat joten brändärit olivat trainerit olivat päässeet pääministerin kimppuun. Mutta sekää ei oikein toiminut. Se oli liian jyrkkä muutos. Ihmiset ihmettelivät mitä on tapahtunut. Ja kun julkisuus on aika julmaa, niin yksikin lehtijuttu tehtiin siitä kun lehtien kuvia oli selattu parin kuukauden ajalta miten Stubb 200:sta kuvasta 175:ssä hymyilee hampaillaan ja niistähän heitettiin monenlaista huulta. Syksyllä, kun tehtiin vastaava otos lehdistä missä oli Stubbin kuvia paljon, niin hampaita ei näkynyt missään. Pakinoitsija kirjoittikin, että mihinkä Stubb on pudottanut hampaansa. Ei ole ihme, että stressi kasvaa poliittisten toimijoiden piirissä. Tähän liittyy vielä yksi juttu; oli TV:ssa puolen tunnin ohjelma, jossa oli seurattu Sauli Niinistön vaalikampanjan työryhmän toimintaa.

11 Jäsentiedote 11 / 18 Tammikuu 2015 Kuinka presidenttiä tehdään oli sen ohjelman nimi. Siinä kävi ilmi miten tämä ryhmä, mm. Tujunen, Kirsi Piha ja muita tällaisia, oli sellaisen firman edustajia, joka teki vaaleihin liittyvää työtä ja ehdokkaan brändäystä. Se oli kyllä aika paljastava, tämä koko ohjelma, siitä miten tällaista muokkaustyötä tehdään. Siinä esiteltiin näitä brändikokouksia ja merkille pantavaa oli, että ne eivät kertaakaan puhuneet Sauli Niinistöstä, vaan ne puhuivat pelkästään ehdokkaasta. Pahimmillaan joku erehtyi sanomaan, että tämä meidän projekti ja siihen liittyvä paketti. Paketti oli siis presidenttiehdokas, jota ei nimeltä mainittu kertaakaan. Ohjaaja, joka oli tämän dokumentin tehnyt, oli poiminut juuri tällaisia kohtia sieltä, jotka näyttivät mistä on kysymys. Ja se ei ollut kovin kaunis se kuva. Itselleni tuli mieleen, että jos tämä seurue, tällainen brändäys hautomo, vielä pari kolme viikkoa olisi saanut touhuta, niin ei olisi kyllä tullut Niinistöstä presidenttiä. Ne oli niin pihalla ja ne käyttivät ihmeellisiä puheenvuoroja. Siellä kiroiltiin ja oli hyvin banaalia niiden keskustelu. hautomoporukka olisi saanut kaikki ideansa läpi. Siis ihan tässä lähellä meidänkin yhteiskuntaa tehdään politiikkaa, jossa näyttäytyy tällainen mielikuvapeli, jossa nämä ihmisten keskeiseen olemukseen liittyvät toiminnat, ilmeet, eleet, tekemiset, pukeutuminen ovat kaikki niin kuin määritelty. Vahvat voimat on kyllä liikkeellä. Sitten enemmän ihan näistä ilmeistä ja eleistä. Tämä ilmetutkimus on psykologiassa vanha, paljon harrastettu, ja hyvinkin keskeinen tutkimusalue. Sitä on paljon tehty. Mutta ihmeen vähän on tässä päästy eteenpäin, jos verrataan tietoihin, joita meillä oli jo sata vuotta sitten. Nykyään, vaikka ilmeitä voidaan tutkia hyvinkin teknisin laittein, niin sitä varsinaista pitävää tietoa ihmisen eleistä on hyvin vähän kertynyt. Keskustelussa oli mukana myös presidentin vaimo, mutta hän jäi pois heti alkuvaiheessa tämän hautomoryhmän kokouksista. Näki ilmeisesti mistä on kysymys ja sai tarpeekseen. Tämä brändiryhmä yhdessäkin pätkässä harmitteli sitä, että ehdokas ei ota ollenkaan huomioon heidän loistavia ja hienoja ideoita, vaan se tekee ihan omapäisesti omaa juttuansa. Ja se oli niille ihmeen paikka. Eli siis myöskin ehdokas oli tehnyt omat päätelmänsä ja antoi hautomon siellä touhuta omia juttujansa. Hän oli sellaisena presidenttiehdokkaana kuin itse halusi. Ja niin kuin näimme, hyvin kävi sekä näiden hautomoihmisten että ehdokkaan itsensä kannalta. Mutta oli siinä lähellä sekin, että se olisi tullut bumerangina takaisin, jos Puheella viestitään. Mutta vielä tärkeämpää on siihen puheeseen liittyvä ilme- ja elekieli, jolla sitten vaikutetaan siihen mitä oikeasti

12 Jäsentiedote 12 / 18 Tammikuu 2015 tarkoitetaan. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että ilmeet ja eleet on äänetöntä puhetta. Sitä ihmiset yleensä seuraavat ja hyvinkin tark-kaan pystyvät tulkitsemaan. Siis äänetön puhe viestinnässä on enemmän kuin puolet. Sen merkitystä ei voi vähätellä. Ilmeet ja eleet ovat hyvin kytkeytyneinä ihmisen tunne-elämään. Ne on juuri niin kuin tunteitten ja tunnelmien ilmaisuita, joita ihminen itse hyvin vaikeasti pystyy kontrol-loimaan. Vaan ne on ja tulee ja meillä on näitä ilmeitä ja eleitä jatkuvasti. Me emme huomaa sitä itsekään. Mutta kuitenkin kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä, ne suuresti helpottaa sitä vuorovaikutusta ja toisen ymmärtämistä. Se ei ole pelkästään se puhe, hyvät perustelut ja argumentit, vaan se on tunteiden kautta tapahtuvaa ymmärryksen siirtoa. Tunteitten ja ilmeitten yhteys on edelleen hyvin epäselvä. Kävin lähdekirjallisuutta tässä nyt viikolla läpi ihan tänne tuloa varten. Ihan viimeisimmätkin kirjat ja yhteenvedot kertoo, että tunteen ja ilmeen välinen suhde pohjimmaltaan on edelleen arvoitus. Tiedetään, että siihen liittyy kaikenlaisia aivoprosesseja ja sähkökemiallisia ilmiöitä aivoissa, mutta juuri tunteiden ja ilmeiden todellinen kytkentä, miten se muodostuu, on ongelma. Se on tutkimuksen kohde. Se oli minulle itsellenikin yllätys, kun ajattelin että kait ne nyt ovat saaneet jonkinlaista tolkkua ja selitystä tähän, mutta ei. On pakko myöntää, että ei ole. Näin keskeinen asia. Psykologia pelaa juuri näillä käsitteillä; toisiin vaikuttamisella ja toisten ihmisten tulkitsemisella ja heidän toiveittensa ja pelkojensa hahmottamisella. Vaan eipäs tiedetäkään mihin tämä kaikki perustuu, vaikka jonkin asteinen näppituntuma on. Ikävä tunnustaa, mutta näin se on, oikein tarkkaan katsottuna. Näitä perustunteita on noin 7 kpl. Ne voidaan erotella ja ne on ihan sanallisesti kerrottavissa siten, että ensinnäkin on onnellisuus. Se on hyvän olon tunne ja siihen liittyvä kasvojen ilmekieli ja asentojen ilmekieli. Toinen on hämmästys, yllätyksellisyys, joka heijastuu ihmisen kasvoissa. Hyvin vahva tunne on myöskin suuttumus, joka sekin näyttäytyy hyvin vahvasti ihmisen ilmeissä. Sitten on inho, vastenmielisyys, joka voi kohdistua hyvin monenlaisiin asioihin vaikkapa nyt pahan hajuiseen tai pahalta maistuvaan ruokaan tai myöskin niin kuin toisten ihmisten suhtautumiseen ja havaintoon toisesta ihmisestä tai hänen tekemisistään. Joten inhon ilmaiseminen riippumatta sen sisällöstä on aina samankaltainen. Sitten on suru, joka on voimallinen tunnetila. Suru myöskin heijastuu ihmisten kasvoista ja eleistä hyvin voimallisesti. Kaikilla ihmisillä pohjimmaltaan ihan samankaltaisesti kuin nämä kaikki muutkin perustunteet. Edelleen vielä on pelko. Pelästyminen ja pelko on taas sitten ihan selkeästi erottuva oma ilmeensä ja ilmauksensa. Nämä tällaiset perustunteet ja niihin liittyvät ilmeet ovat spontaaneja, joita ei pystytä

13 Jäsentiedote 13 / 18 Tammikuu 2015 kontrolloimaan. Ne tulee niissä voimakkaissa tunnekokemusten yhteydessä. Ne ovat niin kuin aitoja ilmeitä. Näille on yhteistä se, että ne ovat samanlaisia eri puolilla maailmaa. Kun sosiaaliantropologit ovat tutkineet Tyynenmeren saarten ihmisten ilmeliikkeitä ja eleitä, niin näissä tunnetiloissa ne on ihan samanlaisia kuin meidän länsimaistenkin ihmisten ilmeet ja eleet. Ja nämä Tyynenmeren saarelaiset on parhaimmillaan, tutkimuksen kannalta, olleet sellaisia, joilla ei ole ollut mitään kosketusta muuhun kulttuuriin tai tiedotusvälineisiin tai oikeastaan mihinkään. Tämä kertoo ilmeitten universaalisuudesta. Ne on olleet samanlaisia tuhansia vuosia, ilmeisesti kymmeniätuhansia vuosia. Joku varhaisen kivikauden ihminen on reagoinut samalla tavalla, samoilla ilmeillä pelkoon, hyvänolon tunteeseen, vihaan, inhoon jne. Eli nämä on hyvin yleisiä ihmisissä olevia toimintatapoja. Mutta ei pelkästään ihmisissä, vaan myös kehittyneimmillä eläimillä on myös nämä samaiset ilmeet. Charles Darvin oli ensimmäinen, joka systemaattisesti tutki eläinten ilmeet ja vertasi niitä ihmisten tunnetilojen ilmeisiin. Ne on hämmästyttävän samankaltaisia, kun ne pannaan rinnakkain pelästyksen ilme apinoilla, kissoilla, koirilla ja ihmisellä niin kuka tahansa näkee, että samasta asiasta on kysymys. Ja kun kysytään sitten eri henkilöiltä (eihän eläimiltä voida kysyä), niin lähes poikkeuksetta me tunnistetaan näitten eläinten ilmeet oikein. Nähdään että nyt on kysymyksessä inho, nyt on suru, nyt on kiintymys ja onnellisuus. Darvin teki vanhoilla päivillään systemaattista tällaista käyttäytymistutkimusta juuri näistä ilmeliikkeistä. Hän oli kiinnostunut monista asioista. Darvin oli ohittanut jo evoluutioteorian ajan ja muut niin, että se oli hoidettu homma. Mutta hän näki, että tässä on myös yksi paikka, joka kertoo evoluution voimasta ja siitä miten me ollaan samaa linjaa eläintenkin kanssa kehittynyt. Mutta toisaalta nämä ilmeliikkeet hänen mukaansa on myös kulttuurisia; meidän ympäristömme vaikuttaa niihin. Darvin oli todella suuri tiedemies ja hän ei ollut ajatuksissaan mustavalkoinen, vaan hän näki, että tässä ihmisten ja eläinten ilmeissä on jotain samaa. Mutta että sitten tulee vielä muita tekijöitä, jotka edelleen tarkentaa näitä selityksiä. Vielä tänä päivänäkin Darvinin ajatus siitä, että näillä perustunteilla on ihan selvä biologinen ja evolutiivinen perustansa. Mutta että sen lisäksi sitten, ja varsinkin ihmisellä, on suuri joukko muita kokemusperäisiä, opittuja, asioita ja kulttuuritekijöitä, jotka muokkaa näitten ilmeitten ja tuntemusten monipuolisuutta. Kun tässä on nyt sanottu, että perustuntemuksia on 17 ja jotkut sanoo, että niitä on 8, niin täytyy muistaa, että monet ihmisten ilmeet ovat erilaisia sekoituksia useista ilmeistä. Niitä ei ole aina ihan helppo erotella toisistaan. Ja voidaan sanoa, että muita kuin 7 perustunnetta voidaan erotella semmoiset ehkä , jotka kaikki kuuluu meidän jokaisen repertuaariin ja meidän toimintatapaamme. Niitä on vaan niin vaikea huomioida, kun niiden erot ovat niin pieniä. Sen lisäksi on ns. yksilöllisiä eroja. Kaikkien ilmekombinaatiot eivät ole samoja vaan niissä on oma vaihtelunsa. Pohjimmiltaan edelleen nykytiedot pitää kiinni siitä, että meillä on ne perustunteet ja perusilmeet seitsemässä muodossa. Se ei ole muuttunut, mutta variaatiot arkisessa elämässä ovat tietysti lukuisampia. Nyt tähän mennessä on esitetty, että nämä on universaaleja, yleisinhimillisiä ja myöskin kehittyneimpiin eläimiin liittyviä tosiasioita. Mutta mistä ne sitten syntyvät, niin sitä ei tiedetä, niin kuin minä tässä aikaisemmin sanoin. On kuitenkin suuri yksimielisyys siitä, että ollaan niin kuin oikeilla jäljillä. Pystytään tunnistamaan ja tutkimaan näitä ilmeitä ja eleitä ja niiden merkityksiä, mutta

14 Jäsentiedote 14 / 18 Tammikuu 2015 paljon on myöskin sellaista arvoitusta meille vieläkin. Ilmeiden tutkiminen keskittyy paljolti kasvojen puolelle. Erityisesti ilmaisuvoimaisia on silmien ympäristöt ja niiden liikkeet. Valtaosa näistä ilmeistä heijastuu ihmisten kasvoista ja erityisesti silmän ympäristöstä. Kun tutkitaan silmäliikkeitä ja niiden koostumista kokonaisilmeiksi, niin siinä seurataan 17 silmien ympäristön lihaksen toimintaa. Voi toisaalta olla, että jos halutaan seurata koko kasvojen ilmeitä, niin ei riitä, että meillä on vain 17 lihasta seurattavana. Mutta psykologit ovat tämän menetelmän kehittäneet, jolla tutkitaan juuri silmien aluetta. Ja kun tähän kytketään sitten näihin silmäliikkeisiin ja silmän kohdistuksiin erilaisia aivojen sähkökemiallisia mittauksia aivotutkimusmenetelmillä, niin pyritään löytämään sitä biologista pohjaa että mikä meidän ilmeitä oikeasti ohjaa ja millä on merkitystä. Tämä on tuhottoman vaikeata tutkimusta. Tampereen yliopiston psykologian laitoksella meillä on muutama tutkija, jotka tekevät tätä ja heillä on hyvät laitteet ja vehkeet. Mutta he ovat tuskastuneita siihen, että tieto on lisääntynyt, mutta ratkaiseva ymmärrys puuttuu siitä mistä tässä on kysymys. Sitä he hakevat ja hakevat, mutta moni on sitä mieltä, ettei he koskaan tule sitä löytämään vaikka laitteet on hienoja ja tutkijat ovat innostuneita ja lahjakkaita. Tutkimus ei ole pelkästään psykologista, vaan mukana on myös fysiologit sekä insinööripuoli. Kasvot on se sielun peili, niin kuin vähän yksinkertaistettuna sanotaan. Ja se pitää paikkansa kyllä. Kasvoilta näkyy paljon asioita, joita ihminen ei pysty kontrolloimaan, vaan tunteet ja tuntemukset tulee läpi sieltä. Arkielämässä me pystymme aika hyvin toisiamme tulkitsemaan. Ei tarvita mitään erityistä tieteenalan tietoa tai muuta, vaan ihan ihminen toista ihmistä tulkitessaan ja arvioidessaan osuu aika hyvin oikeaan. Eipä juuri tee virhetulkintoja. Sitten voidaan tehdä toki niin, että ilmeitä tahallaan harjoitellaan sellaisia ilmeyhdistelmiä, joissa esim. inho ja viha tai hyvänolon tunne ja suuttumus yhdistyy. Se voidaan harjoi-tella siten, että se näkyy silmien kohdalta, mutta kaikki muu kasvoissa ja eleissä kertoo aivan muusta tuntemuksesta. Tehdään ns. sekoitettuja ilmeitä. Silloin ihminen, joka on tällaisessa vuorovaikutuksessa, joutuu hämmennyksiin. Silloin sekaantuu näiden ihmisten keskinäinen ymmärrys, kun kohdataan tällaisia sekoitettuja ilmeitä. Näitä syntyy silloin, kun ihminen koettaa peittää todelliset tunteensa ja antaa haluttu ilmikuva, niin se on epäaito. Silloin on vastapeluri pihalla ja se tunnetila ei mene silloin läpi. Sillä ei saada haluttua vaikutusta eikä myöskään tulkintaa aikaiseksi. Minun opettajani, Tapio Nummenmaa, oli sellainen ilmetutkija, ihan maailmanluokan tutkija tällä alalla. Hän oli opetellut näitä erikoisia yhdistelmäilmeitä ja aina sopivissa tilanteissa hän sitten harjoitti näitä ilmeitä, ja ihmiset oli aivan hukassa että mistä on kysymys. Hän saattoi pudottaa leukansa sillain, niin kuin se olisi irronnut täältä jostakin ja silmät taas sitten kertoivat aivan ihan muuta. Hän sanoi, että hän kokeilee niin kuin kolmen tuntemuksen ilmesekoituksia ja hän niitä harjoittelee. Opiskelijana muistan olleeni suullisessa tentissä, kun se onneton justiinsa oli tehnyt näitä temppuja. Se oli persoonallisuuden psykologian tentti. Kun se pudotti sitten ihmeellisesti sen leukansa, niin minä menin ihan lukkoon. Ja mielestäni munasin, kun en osannut selittää tätä juttua. Mutta hän jälkeenpäin totesi, että ei mitään, se on ihan hyvä vastaus. Hän vaan niin kuin kokeili. Minä huokasin että hyvä on sitten. Tällaisia temppuja tutkijat joskus käyttää. Kyllä niitä tapauksia näkee. Joku saattaa hymyillessään kertoa hyvin ikäviä ja loukkaavia asioita toiselle. Silloin syntyy ristiriita sen ilmeen ja sen puhutun sisällön

15 Jäsentiedote 15 / 18 Tammikuu 2015 tai viestin kesken ja se on todella kiusallinen tilanne. Silloin sekoitetaan todella pahoin toisen kanssapelurin toiminta. Siinä ihminen ihan loukkaantuu ei tiedä mistä on kysymys. Ei pysty orientoitumaan. Ja näitä tilanteita käytetään sitten joskus hyväksi tietyissä tilanteissa. Kun halutaan peloitella esimerkiksi. Ja joku voi osoittaa todellista vihaakin hymyilemällä. Se on kammottava tilanne. Mutta sellaista vaan on. Meidän ilmekieli muuttuu jonkin verran ajassa vaikka perustat on aivan samanlaisia. Suomalaistenkin ilmeliikkeet on eriytynyt viimeisten kolmen- neljänkymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Siihen on syynä TV:n sarjat ja ohjelmat, kun niistä suuri osa on amerikkalaisia, joita eniten seurataan, niin niissä nämä ilmeet on suuresti liioiteltuja. Näyttelijät ovat korkeintaan keskinkertaisia, yleensä aika huonoja, ja ne joutuu nopeassa tuotantotahdissa revittelemään niitä ilmeitä ja tuntemuksiansa miten ne on hyvin voimakkaita. Silloin jo yksinkertaisempikin ohjelman seuraaja, vaikka vaan puoli silmällä katselee niitä, niin toteaa, että kovat on melskeet ihmisillä, kun ne siellä asioitaan pui ja tunteet ja eleet on suuria. Ne pikkuhiljaa vaikuttaa siihen, että myöskin suomalaisilla on ilmekieli muuttunut. Jos katsoo vanhoja elokuvia ja filminpätkiä jostain 1920 luvulta ja muuta, niin sen lisäksi että aurinko paistaa aina ja on hyvä ilma, niin ihmiset on hyvin jäykkiä ja virallisia ja totisia. Ja se pitää paikkansa. On havaintoja siitä, että ihmiset todella oli vähemmän ilmehtiviä kuin nykypäivänä. Pidettiin sitä pokkaa. On sitten vielä paikallisia eroavaisuuksia. Sanotaan, että mies se tulee räkänokistakin, vaan ei turhan naurajista. On haluttu antaa sellainen kuva, että meillä ei muuten paljon hymyillä. Se ei ole miehekästä. Naisten naurut ja lasten itkut paljon on maailmassa turhuutta tyyliin. Tällaiset sanonnat kuvastaa juuri sitä, että ennen oli enemmän pidäkkeitä ilmehtimiseen. Meillä ei ollut malleja. Niin kuin taas nämä amerikkalaiset, jotka antavat meille malleja miten voi ilmaista tunteitaan. Ei meidän isovanhempien aikana olisi tullut mieleenkään, että valokuvissa olisi hymyilty hampailla. Ensinnäkään niissä ei koskaan hymyilty ja se olisi ollut ihan kammottavaa, jos joku hampailla olisi hymyilevä valokuvissa. Eikä se johdu pelkästään hammashygieniasta, vaan kysymys on ihan toisenlaisesta käyttäytymiskoodista, joka silloin oli voimassa. Kun luvuilla tuli mahdolliseksi käydä Venäjällä Moskovassa ja Pietarissa, niin sitten kysyttiin, että minkälaisia ihmiset siellä oli. Niillä ei ollut mitään ilmeitä, ne oli täysin hymyttömiä ja ne oli vähän niin kuin vihaisen näköisiä siellä kaduilla ja busseissa ja joka paikassa. Ei siellä paljon naureskeltu. Mutta tämä oli helppo tulkinta, kun ei ollut ne elinolosuhteetkaan sitä, että olisi kauheasti naurattanut. Vaan se oli myös kulttuurinen tekijä. Ei siellä ollut amerikkalaisia sarjoja, joissa hymyillään hampailla ja revitellään suuria tunteita. Ei ollut malleja. Nykyään tilanne on varmasti jo toinen ja sielläkin varmasti ilmeliikkeet on monipuolistuneet ja lähtenyt liikkeelle tietynlainen avautuminen toimintatavoissa. Nämä ovat siis sellaisia myös kulttuurista riippuvia tekijöitä. Mallien osuus on tärkeä. Lapsihan seuraa vanhempia ihmisiä ja vanhempiaan erityisesti ja yksi yhteen omaksuu heiltä ilmeet. Vanhemmat ovat niin kuin peilejä ja lapsi oppii heiltä ja läheisiltä ihmisiltä perusilmeet ja -eleet. Nuorisolla sitten taas on paljon niitä nuorison aloja, joita tulee nuorison oman kulttuurin kautta. Sieltä tulee sitten taas uudenlaista ilmekieltä. Taas sitten aikuiset ihmiset myöskin pyrkii jäljittelemään toisia ihmisiä, jotka ovat menestyneitä ja jotka koetaan arvovaltaisina ja perempina kuin he itse. Ja mainontahan on juuri se keino, joka pelaa näillä tekijöillä. Meitä pyritään saamaan samaistumaan

16 Jäsentiedote 16 / 18 Tammikuu 2015 näihin malleihin, joita mainoksissa näytetään. Ne on aina vähän paremman näköisiä, kuin katsojat ja vaikuttaa tyytyväisemmiltä ja onnellisemmilta, kun ne tekee jotain syötävää. Mainonta pyrkii siis tarjoamaan meille näitä malleja, jotta me ostetaan niitä tavaroita ja palveluita mitä halutaan. Samalla siinä siirretään myöskin näitä toimintamalleja eli ilmeitä, eleitä ja toimintatyylejä. Ei pidä kuitenkaan liioitella näiden vaikutusta. Ne ovat yhtenä elementtinä tässä keitoksessa, mikä meidän käyttäytymiskoodia muodostaa. Sanotaan, että jotkut ovat hyviä ihmistuntijoita. Ja useimmet meistä kuvittelee olevansa aikamoisia ihmistuntijoita, mutta siihen on todettava, että me emme pysty arvioimaan toisen ihmisen ominaisuuksia pelkkien ulkonaisten piirteiden perusteella. Esimerkiksi kasvokuvista tai ihmisten valokuvista ei saada minkäänlaista otetta, jos kysytään, että miten älykäs on tämän kuvan ihminen tai minkälaisia kokemuksia sillä on ja minkälaiset on sen luonteenpiirteet ja muuta, niin ei ne ole osuvia sinnepäinkään. Tämä on erittäin vaikea opittava. Voisi kuvitella, että psykologit olisi sellaisia, jotka ovat hyviä ihmistuntijoita. Ne ovat kyllä joissakin erityistilanteissa, kun ne keskittyvät sitä käyttäytymistä tarkkailemaan ja seuraavat sitä pidemmän aikaa, niin pystyvät tekemään kohtalaisen hyvin ennusteita ja tulkintoja. Mutta normaali elämässä psykologit ei tarkkaile. Se olisi hirveän raskasta ja uuvuttavaa työtä. Kyllä ne elää ihan niin kuin muutkin ihmiset. Myöskin psykologien lapset saavat ihan samanlaista kohtelua kuin kaikkien muidenkin lapset. Ei ole suutarin lapsilla kenkiä, mutta ei ole myöskään psykologin lapsilla erityisen vaikeaa, mutta ei helppoakaan. Ihan niin kuin muillakin. On se kiva, että meillä ihmisillä on sellainen usko siihen, että hän on hyvä ihmistuntija. Pärjää muiden kanssa ja tietää mitä toinen tarkoittaa ja muuta. Mutta sen päätelmän voi tehdä vasta sitten, kun tuntee paremmin sitä ihmistä ja on sen kanssa pitkään tekemisissä. Ei se synny tuosta noin vaan, että hänellä on joku selkeästi erottuva piirre johon me olemme taipuvaisia liittämään vaikka mitä. Minulla itselläni oli kerran sellainen omien alojeni opiskelija, joka oli ihan sinisen musta mies. Sen piti tehdä sitten gradua siitä miten suomalaiset suhtautuu tämmöiseen tosi mustaan ja eri kulttuurin ihmiseen. Tämä oli 1970 luvun ihan alkupuolella, jolloin tällaiset olivat vielä aika harvinai-suuksia. Mies vaikeroi, että hän ei saa tästä mitään irti. Kun hän menee ihmisten kanssa juttelee niin ei ne osaa hänen kanssaan mitään. Vaikka hän puhuisi englantia, niin ne vaan välttää ja astuu pari askelta taaksepäin eikä siitä tule mitään. Sitten minulla oli toinen assistenttikaveri, terapiaopiskelija, joka tutki mielisairauksia tai mielisairaiden tenavia. Hän kertoi menneensä tämän mustan kaverin kanssa kerran tuonne Pitkänniemen suljetulle osastolle. Siellä oli yksikin mies, joka ei ollut puhunut vuosikausiin yhtään mitään. Ja kun hän tuli tämän mustan kanssa, niin tämä mies virkistyi sieltä penkistä ja totesi, että ompas siinä musta mies. Siellä hän sai näihin potilaisiin kontaktin. Ne otti häntä kädestä kiinni ja hokivat, että kato, kato sillä on kämmenpuoli valkoinen ja toinen puoli näin musta. Se oli erinomainen keino saada kontakti näihin todella vaikeisiin ihmisiin siellä suljetulla osastolla. Ylilääkärikin koetti houkutella, että musta mies olisi mennyt sinne aika ajoin ja ruvennut käymään siellä, että se olisi ollut terapeuttinen keino saada autisteihin yhteyttä. Mutta siinäkin oli vaan pelkkä tämä ihon väri, joka oli riittävän erikoinen ominaisuus jolloin heti siihen liitetään muita ominaisuuksia. Kun suomalaiselta kysyttiin näyttämällä mustan miehen kuvaa, että minkälainen tämä ihminen on, niin sieltä tuli pitkiä juttuja, että joo, se on tommoinen sivistyneen näköinen afrikkalainen. Ja että se on varmaan hyvä tanssija ja himokas tyyppi.

17 Jäsentiedote 17 / 18 Tammikuu 2015 Sieltä tuli pitkä rimssu ominaisuuksia sillä perusteella pelkästään, että se oli musta mies. Meillä on tämmöisiä ennakkoluuloja, mielikuvia, että jos ihmisellä on tämä ominaisuus, niin sillä täytyy olla myös tämä ja tämä ja tuo ominaisuus. Tämmöisiä laatukuvia, stereotypioita, ihminen luo itselleen sen takia, että hänellä on edes joku kiinnekohta ihan vieraankin ihmisen kanssa lähtiessään vuorovaikutukseen. Se niin kuin helpottaa sitä. harjoiteltuja tai ihminen haluaa nyt kuljettaa sitä vastapeluriaan antamalla itsestään liian hyvää kuvaa ja parempaa suhteessa siihen kumppaniin. Eli tämä pelaaminen ja sellainen tahallinen vaikuttamispyrkimys ei toimi. Se voi tuottaa pikavoittoja vähän aikaa, mutta kyllä se siitä sitten pian laantuu, kun enemmän taas tunnetaan. Tämän halusin sanoa. Kiitos! Toisaalta tässä on se vaara, että tämä ensivaikutelma tahtoo olla liian voimakas. Luotetaan siihen, että minä olen hyvä ihmistuntija, jolloin pitää kiinni niistä stereotypioista vähän liian pitkään. Toinen saattaa käyttäytyä vaikka kuinka hyvin ja erilailla, mutta me emme vaan muuta sitä alkuperäistä mielikuvaa. Ja silloin me seurataan juuri näitä eleitä ja ilmeitä ja kaikkea muuta mitä se naapuri siinä niin kuin reagoi ja se perusteella sitten tehdään joko ns. vahvistavia arvioita, jotka sopii meidän tuottamaan kuvaan tai pahimmassa tapauksessa panee meidät tekemään uuden tulkinnan. Silloin kuva ihmisestä muuttuu ja usein enemmän oikeaksi. Tämä näistä ilmeitten olemuksesta. Toivottavasti on näyttäytynyt, että tämä on aika monipuolinen juttu. Paljon tähän liittyy asioita, ja se on aika keskeistä meidän ihmisenä olemisessa nämä eleet ja ilmeet. Tämän takia sanoisin niin, että sitä parempi mitä erilaisempia ja mitä useampia ihmisiä me voidaan tavata ja olla niiden kanssa kontaktissa. Se auttaa meitä kaikkein parhaiten ymmärtämään muita ihmisiä ja tulemaan ehkä vähän paremmiksi vuorovaikutuksessamme toisiin. Mutta samalla myös sanon sen, että sellaista pelaamista ei voi suositella, jossa tietoisesti eleitä ja ilmeitä käyttämällä antaa itsestään liian laatuisaa kuvaa. Koska kuitenkin ajan mittaan ja usein jo heti kättelyssä huomataan, että nämä piirteet ei todellakaan istu siihen ihmiseen. Ne on joko

18 Jäsentiedote 18 / 18 Tammikuu 2015 Kuukausitiedotteen toimitti Veikko Viljanen I sihteeri Katso klubimme kotisivut:

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 2 Kohteen tulos diagrammina 3 Kohde 2: linja 8 4 Kohteen tulos

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot