LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI"

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI JÄSENTIEDOTE tammikuu 2015 Tammikuun läsnäoloprosentti 76, Aluelennonjohdon toiminta Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki Hiihto 24 h Klubin joukkue nro Luokite-esitelmä Juhani Laurila Esitelmä: Ihmisen ilmeliikkeet Psykol. prof. Matti Syvänen

2 Jäsentiedote 2 / vuoden 25. viikkokokous klo ravintola Annikissa Tammikuu Esitelmä: Aluelennonjohdon toiminta, Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki Paikalla: 23 omaa jäsentä sekä 2 puolisoa: Kirsti Uoti ja Heini Mäenpää Vieraita: Luennoitsija Ilmoitusasioita: - 24 h:n hiihtoon tähän mennessä ilmoittautuneet (lista kiertämään) Ohjelma: Lennonjohtaja Veli-Matti Mettomäki - Jukka Ylimäen onnittelut 60 v-päivän johdosta: Presidentti Markku Hyväri onnittelee ja ojentaa Kalevi Kankaalan maalaaman taulun Lempäälän kirkosta

3 Jäsentiedote 3 / 18 Tammikuu 2015 Presidentti kiittää hienosta esitelmästä 43. vuoden 26. (viikko)kokous Hakkarissa Paikalla: 18 omaa jäsentä, joista 12 hiihti ja 8 vierailijaa Ohjelma: 24 tunnin viestihiihto Hakkarin ladulla. Klubin sijoitus oli 17. ja kierroksia kertyi 112.

4 Jäsentiedote 4 / 18 Tammikuu 2015 Onnitteluita: Kanpanjaonnittelut pinssin kera Markku Kalliomäelle ja Pekka Mäenpäälle uuden jäsenen tuomisesta klubiin. Ohjelma: Tulevan presidentin Juhani Laurilan luokite-esitelmä. Jarkko Viljanen lähdössä 1 tunnin osuudelle Aluksi Juhani jakoi kirjoittamansa kirjan: Juhani Laurila, Keski-Suomen konservatorio Ja soitti sitten pianolla mahtavan tulkinnan Sibeliuksen säveltämästä romanssista Desduuri op. 24 N:o 9. Laajassa esitelmässään hän kertoi toiminnastaan musiikin opetuksen monipuolisessa kehittämisessä. Klubin joukkuenumero ja sitten Pekka Mäenpää ladulle 43. vuoden 27. viikkokokous klo ravintola Annikissa Paikalla: 18 omaa jäsentä ja 6 puolisoa: Heini Mäenpää, Kirsti Uoti, Liisa Lehikoinen, Kaarina Ketonen, Annamaija Viljanen ja Elsi lintusaari Juhani Laurila

5 Jäsentiedote 5 / 18 Tammikuu 2015 Aasinsilta Sibeliuksesta musiikkikasvatusjärjestelmään on siinä mielessä looginen, että ne ajoittuvat alkuhistorialtaan samalle vuosikymmenelle. Sibeliushan syntyi 1865, mutta tuon kirjan *) lähdemateriaalia tutkiessani tulin siihen tulokseen, että järjestelmällinen musiikkikasvatus Suomessa alkoi Jyväskylän seminaarin perustamisen myötä. Nyt varmaan moni ajattelee, että se nyt puhuu Jyväskylästä, sen takia että se on siellä elänyt ja tehnyt työtä, mutta uskoisin että tämä on ihan objektiivinen totuus. Kaikki muistamme Uuno Cygnaeuksen suuren työn, kun hän polkaisi käyntiin tämän seminaarin. Hän suunnitteli hyvin tarkkaan sen. Siitähän tuli ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos, joka on antoi opetusta monilla eri alueilla mitä kansakoululaitos sitten tarvitsi. Mutta erityisesti hän kantoi huolta, että nämä opettajat olivat päteviä ja sen takia hän jo ennen vuotta 1863 valitsi muutamat lehtorit sinne Jyväskylään ja passitti heidät Keski-Eurooppaan opiskelemaan. Ja näin tapahtui myöskin hänen valitsemalleen musiikin lehtorille E.A. Hagforsille, joka opiskeli noin vajaan vuoden Saksassa. Ja tällähän oli erinomainen merkitys hänen työhönsä siellä Jyväskylässä mutta myös koko Suomen musiikkikasvatusjärjestelmän suunnalle. Siinä oli vahva tarkoitus liittää sinne myös kirkkomuusikkojen opetus. Mutta Uuno Cygnaeus ja hänen jälkeensä tullut rehtori saivat sen laistettua vaikka kirkkohallitus ja kirkolliset piirit halusivat sitä koko valtakunnassa. Ja tästä johtui varmaan myös tämä E.A. Hagforsin valinta, että miksi silloin, kun muusikot olivat lähinnä saaneet kirkkomuusikon koulutuksen tai työn kautta saatua kokemusta, niin miksi E.A. Hagfors, joka oli lääkäri, valittiin siihen virkaan. Tämä johtui varmaan siitä, että näitä ns. päteviä kirkkomuusikoita olisi otettu siihen, niin painotus olisi siirtynyt ehkä liikaa kirkkomusiikin puolelle. Miksi se musiikin opetus oli niin tärkeää; se oli Cygnaeuksen mielestä yksi tärkeimpiä aineita opettajia valmistavassa seminaarissa. Ja se tuntimääräkin, joka oli 6 tuntia viikossa, viittasi siihen, että kyllä siellä sitä sitten opiskeltiin. Olennaista oli vielä se, että se oli suunnattu tavallisille talonpoikaisille kansalaisille. Sinne tuli ns. pystymetsästä nämä opiskelijat. Ne jotka olivat ns. säätyläisperheistä menivät Jyväskylän lukioon, joka johti sitten suoraan yliopistoon. Mutta nämä metsien miehet ja naisetkin, jotka tulivat sinne seminaariin, joutuivat kyllä koville sitten kun niin ja niin monta virttä piti soittaa harmoonilla ja oppia, laulusta puhumattakaan. Moni teistäkin varmaan on kuullut niitä juttuja, kun hikoiltiin niiden virsien kanssa 1900 luvun alkupuolella. E.A. Hagfors oli ennen muuta kuoromies. Ja oikeastaan hän toi suomenkielisen kuoromusiikin tähän maahan. Ja sanotaan, että hänen seuraajansa, joka tuli tänne lyseoon opiskelemaan, elikä P.J. Hannikainen, sattumalta kulki kirkon ohi, jossa E.A. Hagforsin kuoro lauloi neliäänisesti laulua. Hannikainen ei ollut koskaan kuullut siellä Karjalassa neliäänistä mieslaulua ja hänhän sai siitä sitten loppu ikänsä kestävän herätteen säveltämiseen kuoromusiikkiin. No, tämä vaan esimerkkinä siitä miten tämä musiikkikasvatuksen voidaan katsoa alkaneen sieltä Jyväskylästä. Silloin ei ollut vielä edes sanastoa musiikissa. Jyväskylästä löytyi Wolmar Schildt, joka käänsi musiikin teorian hienouksia saksasta suomeksi ja Hagfors käytti saksalaisia esikuvia tietysti kaikessa. Siihen aikaan ei ollut painettua materiaalia. Hän kirjoitti käsin kaikki harjoitukset teoriaopintoihin ja näihin lauluihin. Ensimmäinen varsinainen musiikkiopisto perustettiin Suomeen vasta vuonna 1882 eli huomattavasti tämän seminaarin jälkeen. Se oli Helsingin musiikkiopisto, joka myöhemmin 1920 luvulla muuttui Helsingin konservatorioksi ja 1939 Sibelius- Akatemiaksi.

6 Jäsentiedote 6 / 18 Tammikuu 2015 Ainoita muita oppilaitoksia silloin 1800 luvun lopulla oli lukkari- urkurikoulut. Niitä oli Turussa, Viipurissa ja niitä perustettiin myös Ouluun. Mutta kaikki lukkariurkurikoulut lakkasivat sitten 1950 luvun alussa, kun kirkkomuusikkojen koulutus siirtyi Sibelius-Akatemiaan. Vielä Jyväskylästä yksi asia. Kesäopiskelu, jota jo silloin pidettiin tärkeänä monestakin syystä, käynnistyi ensimmäisen kerran Jyväskylän seminaarin toimesta. Perustettiin Jyväskylän kesäyliopisto vuonna 1912 ja se oli ensimmäinen kesäyliopisto tai korkeamman opiskelun mahdollistava kesälukukausi Suomessa. Sen jälkeen niitä sitten tuli kuin sieniä sateella. Keski-Suomessa on ollut kaikki edellytykset musiikkikasvatuksen rakentamiselle. Sen huomasin myös itse, kun tulin sinne Minun edeltäjäni, V.E. Noronen, oli ollut hyvin tarmokas myös muissa riennoissa. Hän oli mm. hyvin aktiivinen rotary ja viimeisen henkäyksensäkin veti ratarykokouksessa. V.E. Noronen rupesi arvostelemaan ankarasti sitä, että miksi valtio ei annan tukea myöskin maaseudulle. Hän kävi aina eduskuntaa myöten ja lukuisia kertoja silloisessa kouluhallituksessa moittimassa sitä miksei esim. Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa opiskelevat saaneet samanlaista tukea kuin Sibelius-Akatemiassa opiskelevat. Sitten hän vielä erittäin agressiivisesti Sibelius- Akatemiaa vastaan, joka oli siihen aikaan 1940 ja vielä 1950 luvullakin yksityinen korkeakoulu. Hän ihmetteli, että miksi tämmöinen yksityinen korkeakoulu on perustanut professorin virkoja. Ja jos Sibelius- Akatemia voi niitä perustaa, niin miksei Jyväskylän konservatorio. Hän sitten aina oikeuskansleria myöten (Olavi Honka taisi silloin olla oikeuskanslerina) tiedusteli tätä ja sai tietysti Sibeliusakatemian varpailleen siitä. Sen jälkeen tuli varsin pian valtakunnallinen laki Sibelius-Akatemiasta. Muistan sen itsekin, kun silloin opiskelin siellä. Laki tuli voimaan 1968 ja sen jälkeen Sibeliusakatemia on saanut professuureja perustaa ja on kehittynyt huimaa vauhtia ohi kaikkien muitten. Mikä sitten tekee tästä Suomen musiikkikasvatusjärjestelmästä niin ylivoimaisen, että sitä kehutaan ympäri maailmaa vieläkin. Se on se, että sama tapahtui muittenkin musiikkioppilaitosten kohdalla. Ruvettiin hankkimaan lainsäädäntöä, joka takaisi muutamille edistyksellisille musiikkioppilaitoksille vakituisen valtionavun koska ilman sitä ei kuntien toimesta ja yksityisten rahoittajien toimesta voida ylläpitää jatkuvasti tällaista oppilaitosta, joka maksoi palkkoja ympäri vuoden. Sitten jo vuoden 1969 alusta tuli voimaan laki musiikkiopistoista ja sitä täydentävä asetus. Tämä on ollut sitten sellainen laki, joka on mahdollistanut tämän meidän musiikkikasvatuksen nopean kehittymisen. Minä tulin sopivasti 1970 Jyväskylään ja huomasin, että tätä lakiahan voi käyttää ja soveltaa myös sillä tavoin, että se ei ollut sidottu vain siihen yhteen kaupunkiin tai paikkakuntaan missä se sijaitsi, vaan opisto voi perustaa myös filiaaleja. Niitä aloin sitten perustaa sinne maakuntaan niin, että meillä oli lähes koko Keski-Suomen lääni meidän alueena ja valtionavut tuli kuin manulle illallinen. Ja ne vielä nousi vuosien mittaan niin, että valtionosuus kaikista menoista oli luokkaa 60% kaikista menoista. Se oli oikein hyvä kun vielä kaupungit ja kunnatkin avustivat. Lakiin tarvittiin täydennyksiä ja minäkin olin musiikkiopetustoimikunnassa mukana Marjatta Väänänen sen perusti ja se oli ns. Määttälän toimikunta, jossa vielä hiottiin musiikkioppilaitosasioita. Sen jälkeen sitten räjähdysmäisesti kasvoi 1970 luvulla musiikkioppilaitosten määrä ja laatu vähitellen seurasi mukana. Suuri ongelma silloin oli se, että meillä ei ollut päteviä opettajia. Musiikkialan opettajia ei ehditty kouluttaa siihen suureen tarpeeseen, joka syntyi lain voimaan tulon jälkeen.

7 Jäsentiedote 7 / 18 Tammikuu 2015 Jyväskylässä tilanne hoidettiin siten, että kävin kutsumassa ulkomaisia opettajia sinne töihin useamman vuoden sopimuksilla. Lähinnä silloin näistä sosialistisista maista oli paljon halukkuutta lähteä Suomeen pienemmilläkin palkoilla eli meidän palkoilla sieltä tuli huipputason opettajia. Sillä tavoin saatiin opetus käyntiin myös maaseudulla. Olen usein miettinyt niitä tilanteita, kun jostain Moskovasta tulee professori, joka opettaa jossain Kannonkoskella oppilaita, joiden kanssa yhteistä kieltä ei varmaan ole. Kyllä se musiikki on ollut ihmeellinen yhdistävä tekijä. Opetus on ollut tehokasta ja mennyt perille. Sitten alkoi kunnille ja valtiolle tulla rahapula eikä pystytty enää sillä tavoin laajentamaan tai voimistamaan tätä kehitystä, että se olisi ollut ihan yhtä tehokasta. Vuonna 1992 tuli voimaan laki taiteen perusopetuksesta ja suurin osa musiikkioppilaitoksista siirtyi sen lain piiriin. Sen mukaan oppilaitosten saama tuki perustuu kuntien asukasmääriin ja tukea saavat muutakin taideopetusta antavat oppilaitokset. Musiikkioppilaitokset pelkäsivät kovasti, että he menettävät asemiaan että heidän saamansa tuki tulee vähenemään, kun sirkustaidetta myöten alkoivat saada valtion tukea. Mutta pelko on ollut turhaa kyllä musiikkioppilaitokset ovat vielä pystyneet säilyttämään asemansa. Tällainen on se systeemi, joka meille on tuottanut nämä Esa-Pekka Saloset ja huippulaulajat ja kaikki jotka ovat maailmalla saavuttaneet mainetta. Sitten kesäopetuksesta. Se on oikeastaan minulla nyt sitten sellainen pääasia sen takia, että tämä Lempäälä Soi tapahtuma tuli Kirstille ja minulle silloin viime vuosisadan loppupuolella ajankohtaiseksi, kun olin jäänyt pois konservatoriosta. Tuo kirja Juhani Laurila, Keski-Suomen konservatorio on päivätty ihan viimeiselle päivälle milloin olin tämän konservatorion palveluksessa. Sen jälkeen siitä liitettiin ammatillinen koulutus Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja minä hoidin sitten vielä muutaman vuoden ns. häntiä jotta saatiin kaikki valmiiksi sieltä konservatoriosta. Jo konservatorion aikana kiinnitin huomiota kesäopiskeluun, miten tehokasta se on ja miksei sitä voitaisi käyttää hyväksi. Musiikkioppilaitostoimikunnassa esitin, että näitä mahdollisuuksia lisättäisiin. Silloin oli jo järjestetty satakunta kesätapahtumaa 1970 luvun alussa. Olin itse silloin juuri perustanut Suolahteen Suolahden musiikkileirin, jota on tuossa kirjassa käsitelty aika paljon. Se vastasi paljon niihin vaatimuksiin, joita silloin opiskelijoilla oli. Mietin ja analysoin miten hyvä idea se oli. Ensinnäkin siihen oli silloin rahoja. Me saimme valtionapuja siihen. Me saatiin mukaan Keski-Suomen kansanopisto, jonka valtionapujärjestelmän kautta saatiin tukea. Minulla oli myös kehittynyt suhteita ulkomaisiin korkeakouluihin ja saatiin sieltä korkealaatuisia professoreja. Kun katsoo näitä vuosia olin 22 vuotta mukana sitä kehittämässä niin varmaan siinä, ennen kuin jätin sen, oli tilanne, jossa meillä oli 22 aivan huippuopettajaa ja ehkä noin 150 opiskelijaa Keski-Suomen opiston tiloissa. Huomasin, että kesä oli mitä parasta opetuksen aikaa. Ideana oli, ettei tarvinnut mennä ulkomaille, kun saa samantasoisen professorin opetuksen kuin olisi mennyt Moskovaan, Vieniin, Budapestiin tai Prahaan. Kymmenisen päivää tehokasta kesäopiskelua Suolahden opistossa vastaa varmaan useamman kuukauden lukukausiopintoja puhumattakaan siitä, että siellä on mitä hienoin luonnon kaunis paikka, jossa voi vähän myös levätä ja rentoutua sekä saada muilta opiskelijoilta ja opettajilta virikkeitä. Tämä kiinnosti minua niin paljon, että heti kun Kirstin kanssa ruvettiin miettimään kylpylän kesää, niin mieleeni tuli, että voisin vielä käyttää hyväkseni niitä suhteita, joita Suolahden aikana on syntynyt. Sitten näitä erinomaisia puitteita kylpylässä koko kesän ajan. Niinpä Lempäälän kunta vuonna 1998 kutsui meidät sitten neuvottelemaan.

8 Jäsentiedote 8 / 18 Tammikuu 2015 En tiedä mistä he olivat saaneet tämän idean, koska se ei meiltä mitenkään tuputtamalla tullut. Siellä oli kunnanjohtajaa myöten kunnan johtoa mukana ja esittivät meille sopimuksen solmimista siitä, että ruvettaisiin järjestämään täälläkin tätä tapahtumaa, johon sisältyisi paitsi tämä kurssitoiminta, joka olisi ydin siinä ja on vieläkin niin sitten näitä konsertteja sopivasti siinä yhteydessä ja ohessa. Tämä oli sama malli, jota olin soveltanut Suolahdessa. Kun opettajat antavat konsertteja, niin voivat sanoa opiskelijoilleen, että näin pitää teidänkin soittaa. Vaikka näistä puhutaan mestarikursseina, niin ei ole tarkoitus, että opiskelijat olisivat mestareita vaan että opettajat ovat mestareita. Tämän sain pienen suostuttelun kautta menemään opettajille vähitellen läpi, että he voivat ottaa opiskelijoiksi melkein vastaalkajiakin. He eivät välttämättä olleet tottuneet omissa korkeakouluissaan tällaisten pienten oppilaiden kanssa työskentelemään, mutta nyt sitten oppivat ja hoitivat myös nämä pienimmät. Tulokset Suolahdesta osoittivat, että siellä musiikinopiskelunsa aloittaneet valmistuvat myöhemmin ammattilaisiksi. Täällä Lempäälässä ollaan samaa ajatusta kehitelty ja sabluuna on vuosien mittaan kasvanut ja laajentunut. Tapahtumassa on opettajia, jotka ovat olleet alusta asti, esim. professori Erik T. Tawaststjerna ja hänen vaimonsa Hui-Ying Liu-Tawaststjerna. He tulivat jo viime vuosisadan lopulla meille ja ovat uskollisesti aina pitäneet kurssinsa ja esiintyneet Lempäälän kirkossa. Pitkään meillä on toiminut myös laulun opetus. Opettajana oli ensin upea laulajatar Tamara Lund ja hänen miehensä Aleksandru. Hekin esiintyivät aikoinaan Lempäälän kirkossa ja muistan, ettei minulla ollut koskaan niin kiire lippujen myynnissä kuin silloin. Väkeä tuli kirkon täydeltä. Tamara Lundin jälkeen tuli oopperalaulaja Seppo Ruohonen, joka on ollut meillä tähän asti laulun opettajana. Viime aikoina viulussa on ollut opettajana prof. Kaija Saarikettu. Tanja Torkkeli on opettanut pienimpiä oppilaita Regina Glazunovan kanssa. He ovat molemmat jo toisen polven opettajia. Heitä ohjasi aikanaan Lempäälässä moskovalainen professori Nikita Jushanin. Näin jatkuu tämä perinne. Melko pian laajensimme vanhaan musiikkiin, koska täällä oli paikkakunnalla erinomainen vanhan musiikin spesialisti Debra Gomez-Tapio ja hänellä aivan fantastinen säestäjä, cembalisti ja urkuri Ilpo Laspas. Olemme myös laajentaneet akvarellimaalaukseen. Se oli viime kesänä ensimmäisen kerran ohjelmassa ja nyt tulee uusi kurssi ensi kesänä. Sitten aivan oma lukunsa on Forumtapahtuma. Esiintyjät tulevat Itä-Euroopasta. Heidän osaamisensa on aivan uskomattoman korkealaatuista. Heitä yhdistää ehkä parhaiten sana: venäläinen musiikkikoulu. Ja se on näissä maissa, mistä nämäkin opiskelijat tulevat, on edelleenkin se millä nämä venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja baltit saavat hyviä tuloksia. Tietenkin heitä yhdistää myös venäjän kieli ja sitä Kirsti on ruvennut jo innokkaasti opiskelemaan jotta tulee toimeen näiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. He ovat sinä aikana kun täällä ovat esiintymässä melkein joka päivä seurakuntatalossa ja kirkossa. Tilaisuudet ovat yleisölle ilmaisia, myös opetusta voi tulla seuraamaan. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että kunnat ovat joutuneet tinkimään talousasioissa ja olemme saaneet Kirstin kanssa kylmää kyytiä. Lempäälän kunta on ilmoittanut, että se sopimus, joka tehtiin silloin vuonna 1998 tai 1999 on nyt sanottu irti. Meille on tuleva kesä vielä arvoituksena; saammeko enää sitä pientä avustusta, joka on ollut n ,- tai vähän päälle. Se olisi tarpeen, jotta me saisimme opettajat palkattua tänne, Sibelius-Akatemiasta neljä professoria ja kaksi säestäjää. Kaikki muuhan pyörii tavallaan niin kuin itsestään. Joudumme Kirstin kanssa vielä pohtimaan, että miten tästä selvitään.

9 Jäsentiedote 9 / 18 Tammikuu 2015 Toivomme kovasti, että tapahtuma Lempäälä Soi edelleenkin soi paikkakunnalla. Tänä kesänä se on 17. kerta ja toivottavasti perinne voi jatkua. Se on kuitenkin aika harharvinainen tapahtuma ja sen PR arvo on kunnallekin varmaan suurempi kuin mitä on ajateltu. Ohjelmassa: Esitelmä: Ihmisen ilmeliikkeet, psykol. prof. Matti Syvänen Kiitos tästä, että sain pitää tämän luokiteesitelmäni ja samalla vähän mainostaakin. Kiitos. 43. vuoden 28. viikkokokous klo ravintola Annikissa Paikalla: 17 omaa jäsentä ja 4 puolisoa: Heini Mäenpää, Kaarina Ketonen, Annamaija Viljanen ja Elsi lintusaari Vieraita: Matti Syvänen Tiedotuksia: - Pidettiin hiljainen hetki Johanna Mikkolan muistoksi. Hautajaiset järjestetään tällä tietämin Seuraavalla kerralla Henri Lautjärvi tulossa esitelmöimään tietokoneista. - Jorma Kunnas: Ansela Nylund ilmoittautunut uudeksi kesävaihto-oppilaaksi. Minulla ei nyt ole yhtään kuvaa mukana, vaan luotan pelkästään puhuttuun sanaan ja siihen minkälaisia mielikuvia teidän omassa päässä tämä saa liikkeelle ja pyörimään. Ja luotan siihen, että te itse tunnette tämän asian, koska ihmisen liikkeet ja ilmeet ovat mitä keskeisin alue ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Meidän klubissa oli vielä vuosi sitten jäsenenä Esko Roine ja hän olisi ollut minulle erinomainen apu tässä. Kun minä pidän tätä juttuani, niin Esko olisi siinä demonstroinu ja tuottanut sitten näitä eleitä ja ilmeitä. Esko Roine, niin kuin tiedättä, on varsinainen tuhatkasvo. Hän pystyy todella pienilläkin kasvon ilmeillä ilmaisemaan paljon. Mutta eipä ole Eskoa nyt paikalla. Hän on Helsingissä nykyään töissä eikä myöskään osallistu enää meidän klubiimme.

10 Jäsentiedote 10 / 18 Tammikuu 2015 Mutta näistä ilmeliikkeistä ja eleistä puhuttaessa lähtisin siitä, että siis nykypäivänä kun kuvallinen viestintä, TV ja niin monet asiat liittyy juuri esiintymiseen ja ihmisten esittämiseen, ja ihmiset pyrkivät vaikuttamaan näiden kuvallisten viestien kautta, niin siinä juuri nämä ilmeet ja eleet tulevat täyteen käyttöön. Meillä on arkiympäristö ihan täynnä tätä tarjontaa, jossa me seurataan tiedostamatta tai tiedostaen toisten ilmeliikkeitä ja vaikuttamisyrityksiä. Usein ilmeliikkeillä pyritään johonkin vaikutukseen. Erityisesti tämän päivän julkisuus ja politiikka on paljolti juuri mielikuvien pohjalta tapahtuvaa toimintaa. Julkisuuden toimijat ja poliitikot ovat jatkuvasti tämmöisten ilmeitten ja eleitten parissa ja pyrkivät niiden avulla antamaan suotuisia mielikuvia sekä itsestään että ajamistaan asioista ja näin edistämään niiden niiden toteutumista. Olen alkanut seurailla minkälaisia ilmeliikkeitä poliitikoilla on ja miten ne on muuttuneet. Tämä kiinnostus tulee taas siitä kun tiedän, että ihmiset käyvät pajon esiintymiskoulutuksessa opettelemassa suotuisia liikkeitä, ilmeitä, eleitä, asentoja, kävelyä ja kaikkea tällaista. Poliitikot ovat vähän liiankin ahtaalla julkisuuden ja kuvallisen viestinnän takia. Siinä joutuu olemaan jatkuvasti pienessä jännityksessä. Ensimmäinen esimerkki, joka tuli mieleen, on pääministeri Vanhasen toiminnasta. Silloin, kun hän oli oikein ahtaalla, niin hänelle tuli eleitä, jotka muutoin hänelle ei kuulunut ollenkaan. Hän oli hyvin sellainen jäykkä, hyvin kontrolloitu ja hyvin vähäeleinen. Mutta sitten hän kävi ilmeisesti jonkinlaisessa treenauksessa, josta hänelle tarttui sitten tällainen ele, kun hän selitti jotain asiaa. Se oli hyvin jäykkää käsien heiluttamista, mutta kun hän oli käynyt kurssin, niin hän sitten käytti sitä vaikka se oli hänelle epätyypillinen toiminta. Se ei niin kuin istunut hänelle. Tiedän, että ilmeliikkeiden ja kaikenlaisen brändäilyn puolella on paljon erilaista huijaria liikkeellä. Monenlaista silmänkääntäjää on liikkeellä kertomassa miten pitäisi olla ja eleä ja minkälaisia ilmeitä käyttää ja vaikuttaa. On kaiken maailman mentalisteja, ihmisten ohjaajia personal trainereita ja muita. Kaikilla niillä on omassa keinovalikoimassaan juuri tällaisia ilmeitten ja eleitten opettaminen ja harjoit-telu. Meillä on nyt tämmöinen aika, jossa kuvan antaminen itsestä ilmein ja elein on korostetusti mukana. Tuoreempi esimerkki on nykyinen pääministeri, joka tuli aika vauhdikkaasti ja hyvin omana itsenään esiin. Silloin tottakai julkisuus ja tiedotus oli sutena perässä filmaamassa kaikenlaisissa tilanteissa niin, että se meni jotenkin niin kuin yli. Sen jälkeen ilmeisesti hän meni jonkinlaiseen koulutukseen, jonka jälkeen, alkusyksystä, suurin piirtein yhden viikon aikana, pääministerin puhe oli madaltunut ja hidastunut ja hänen liikkeensä oli hyvin niin kuin kontrolloituja. Se oli niin kuin ihan eri ihminen olisi tullut esiintymään. Samaan aikaan oli lähtenyt liikkeelle Kokoomuksen kannatuksen lasku, eli paineet oli kovat joten brändärit olivat trainerit olivat päässeet pääministerin kimppuun. Mutta sekää ei oikein toiminut. Se oli liian jyrkkä muutos. Ihmiset ihmettelivät mitä on tapahtunut. Ja kun julkisuus on aika julmaa, niin yksikin lehtijuttu tehtiin siitä kun lehtien kuvia oli selattu parin kuukauden ajalta miten Stubb 200:sta kuvasta 175:ssä hymyilee hampaillaan ja niistähän heitettiin monenlaista huulta. Syksyllä, kun tehtiin vastaava otos lehdistä missä oli Stubbin kuvia paljon, niin hampaita ei näkynyt missään. Pakinoitsija kirjoittikin, että mihinkä Stubb on pudottanut hampaansa. Ei ole ihme, että stressi kasvaa poliittisten toimijoiden piirissä. Tähän liittyy vielä yksi juttu; oli TV:ssa puolen tunnin ohjelma, jossa oli seurattu Sauli Niinistön vaalikampanjan työryhmän toimintaa.

11 Jäsentiedote 11 / 18 Tammikuu 2015 Kuinka presidenttiä tehdään oli sen ohjelman nimi. Siinä kävi ilmi miten tämä ryhmä, mm. Tujunen, Kirsi Piha ja muita tällaisia, oli sellaisen firman edustajia, joka teki vaaleihin liittyvää työtä ja ehdokkaan brändäystä. Se oli kyllä aika paljastava, tämä koko ohjelma, siitä miten tällaista muokkaustyötä tehdään. Siinä esiteltiin näitä brändikokouksia ja merkille pantavaa oli, että ne eivät kertaakaan puhuneet Sauli Niinistöstä, vaan ne puhuivat pelkästään ehdokkaasta. Pahimmillaan joku erehtyi sanomaan, että tämä meidän projekti ja siihen liittyvä paketti. Paketti oli siis presidenttiehdokas, jota ei nimeltä mainittu kertaakaan. Ohjaaja, joka oli tämän dokumentin tehnyt, oli poiminut juuri tällaisia kohtia sieltä, jotka näyttivät mistä on kysymys. Ja se ei ollut kovin kaunis se kuva. Itselleni tuli mieleen, että jos tämä seurue, tällainen brändäys hautomo, vielä pari kolme viikkoa olisi saanut touhuta, niin ei olisi kyllä tullut Niinistöstä presidenttiä. Ne oli niin pihalla ja ne käyttivät ihmeellisiä puheenvuoroja. Siellä kiroiltiin ja oli hyvin banaalia niiden keskustelu. hautomoporukka olisi saanut kaikki ideansa läpi. Siis ihan tässä lähellä meidänkin yhteiskuntaa tehdään politiikkaa, jossa näyttäytyy tällainen mielikuvapeli, jossa nämä ihmisten keskeiseen olemukseen liittyvät toiminnat, ilmeet, eleet, tekemiset, pukeutuminen ovat kaikki niin kuin määritelty. Vahvat voimat on kyllä liikkeellä. Sitten enemmän ihan näistä ilmeistä ja eleistä. Tämä ilmetutkimus on psykologiassa vanha, paljon harrastettu, ja hyvinkin keskeinen tutkimusalue. Sitä on paljon tehty. Mutta ihmeen vähän on tässä päästy eteenpäin, jos verrataan tietoihin, joita meillä oli jo sata vuotta sitten. Nykyään, vaikka ilmeitä voidaan tutkia hyvinkin teknisin laittein, niin sitä varsinaista pitävää tietoa ihmisen eleistä on hyvin vähän kertynyt. Keskustelussa oli mukana myös presidentin vaimo, mutta hän jäi pois heti alkuvaiheessa tämän hautomoryhmän kokouksista. Näki ilmeisesti mistä on kysymys ja sai tarpeekseen. Tämä brändiryhmä yhdessäkin pätkässä harmitteli sitä, että ehdokas ei ota ollenkaan huomioon heidän loistavia ja hienoja ideoita, vaan se tekee ihan omapäisesti omaa juttuansa. Ja se oli niille ihmeen paikka. Eli siis myöskin ehdokas oli tehnyt omat päätelmänsä ja antoi hautomon siellä touhuta omia juttujansa. Hän oli sellaisena presidenttiehdokkaana kuin itse halusi. Ja niin kuin näimme, hyvin kävi sekä näiden hautomoihmisten että ehdokkaan itsensä kannalta. Mutta oli siinä lähellä sekin, että se olisi tullut bumerangina takaisin, jos Puheella viestitään. Mutta vielä tärkeämpää on siihen puheeseen liittyvä ilme- ja elekieli, jolla sitten vaikutetaan siihen mitä oikeasti

12 Jäsentiedote 12 / 18 Tammikuu 2015 tarkoitetaan. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että ilmeet ja eleet on äänetöntä puhetta. Sitä ihmiset yleensä seuraavat ja hyvinkin tark-kaan pystyvät tulkitsemaan. Siis äänetön puhe viestinnässä on enemmän kuin puolet. Sen merkitystä ei voi vähätellä. Ilmeet ja eleet ovat hyvin kytkeytyneinä ihmisen tunne-elämään. Ne on juuri niin kuin tunteitten ja tunnelmien ilmaisuita, joita ihminen itse hyvin vaikeasti pystyy kontrol-loimaan. Vaan ne on ja tulee ja meillä on näitä ilmeitä ja eleitä jatkuvasti. Me emme huomaa sitä itsekään. Mutta kuitenkin kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä, ne suuresti helpottaa sitä vuorovaikutusta ja toisen ymmärtämistä. Se ei ole pelkästään se puhe, hyvät perustelut ja argumentit, vaan se on tunteiden kautta tapahtuvaa ymmärryksen siirtoa. Tunteitten ja ilmeitten yhteys on edelleen hyvin epäselvä. Kävin lähdekirjallisuutta tässä nyt viikolla läpi ihan tänne tuloa varten. Ihan viimeisimmätkin kirjat ja yhteenvedot kertoo, että tunteen ja ilmeen välinen suhde pohjimmaltaan on edelleen arvoitus. Tiedetään, että siihen liittyy kaikenlaisia aivoprosesseja ja sähkökemiallisia ilmiöitä aivoissa, mutta juuri tunteiden ja ilmeiden todellinen kytkentä, miten se muodostuu, on ongelma. Se on tutkimuksen kohde. Se oli minulle itsellenikin yllätys, kun ajattelin että kait ne nyt ovat saaneet jonkinlaista tolkkua ja selitystä tähän, mutta ei. On pakko myöntää, että ei ole. Näin keskeinen asia. Psykologia pelaa juuri näillä käsitteillä; toisiin vaikuttamisella ja toisten ihmisten tulkitsemisella ja heidän toiveittensa ja pelkojensa hahmottamisella. Vaan eipäs tiedetäkään mihin tämä kaikki perustuu, vaikka jonkin asteinen näppituntuma on. Ikävä tunnustaa, mutta näin se on, oikein tarkkaan katsottuna. Näitä perustunteita on noin 7 kpl. Ne voidaan erotella ja ne on ihan sanallisesti kerrottavissa siten, että ensinnäkin on onnellisuus. Se on hyvän olon tunne ja siihen liittyvä kasvojen ilmekieli ja asentojen ilmekieli. Toinen on hämmästys, yllätyksellisyys, joka heijastuu ihmisen kasvoissa. Hyvin vahva tunne on myöskin suuttumus, joka sekin näyttäytyy hyvin vahvasti ihmisen ilmeissä. Sitten on inho, vastenmielisyys, joka voi kohdistua hyvin monenlaisiin asioihin vaikkapa nyt pahan hajuiseen tai pahalta maistuvaan ruokaan tai myöskin niin kuin toisten ihmisten suhtautumiseen ja havaintoon toisesta ihmisestä tai hänen tekemisistään. Joten inhon ilmaiseminen riippumatta sen sisällöstä on aina samankaltainen. Sitten on suru, joka on voimallinen tunnetila. Suru myöskin heijastuu ihmisten kasvoista ja eleistä hyvin voimallisesti. Kaikilla ihmisillä pohjimmaltaan ihan samankaltaisesti kuin nämä kaikki muutkin perustunteet. Edelleen vielä on pelko. Pelästyminen ja pelko on taas sitten ihan selkeästi erottuva oma ilmeensä ja ilmauksensa. Nämä tällaiset perustunteet ja niihin liittyvät ilmeet ovat spontaaneja, joita ei pystytä

13 Jäsentiedote 13 / 18 Tammikuu 2015 kontrolloimaan. Ne tulee niissä voimakkaissa tunnekokemusten yhteydessä. Ne ovat niin kuin aitoja ilmeitä. Näille on yhteistä se, että ne ovat samanlaisia eri puolilla maailmaa. Kun sosiaaliantropologit ovat tutkineet Tyynenmeren saarten ihmisten ilmeliikkeitä ja eleitä, niin näissä tunnetiloissa ne on ihan samanlaisia kuin meidän länsimaistenkin ihmisten ilmeet ja eleet. Ja nämä Tyynenmeren saarelaiset on parhaimmillaan, tutkimuksen kannalta, olleet sellaisia, joilla ei ole ollut mitään kosketusta muuhun kulttuuriin tai tiedotusvälineisiin tai oikeastaan mihinkään. Tämä kertoo ilmeitten universaalisuudesta. Ne on olleet samanlaisia tuhansia vuosia, ilmeisesti kymmeniätuhansia vuosia. Joku varhaisen kivikauden ihminen on reagoinut samalla tavalla, samoilla ilmeillä pelkoon, hyvänolon tunteeseen, vihaan, inhoon jne. Eli nämä on hyvin yleisiä ihmisissä olevia toimintatapoja. Mutta ei pelkästään ihmisissä, vaan myös kehittyneimmillä eläimillä on myös nämä samaiset ilmeet. Charles Darvin oli ensimmäinen, joka systemaattisesti tutki eläinten ilmeet ja vertasi niitä ihmisten tunnetilojen ilmeisiin. Ne on hämmästyttävän samankaltaisia, kun ne pannaan rinnakkain pelästyksen ilme apinoilla, kissoilla, koirilla ja ihmisellä niin kuka tahansa näkee, että samasta asiasta on kysymys. Ja kun kysytään sitten eri henkilöiltä (eihän eläimiltä voida kysyä), niin lähes poikkeuksetta me tunnistetaan näitten eläinten ilmeet oikein. Nähdään että nyt on kysymyksessä inho, nyt on suru, nyt on kiintymys ja onnellisuus. Darvin teki vanhoilla päivillään systemaattista tällaista käyttäytymistutkimusta juuri näistä ilmeliikkeistä. Hän oli kiinnostunut monista asioista. Darvin oli ohittanut jo evoluutioteorian ajan ja muut niin, että se oli hoidettu homma. Mutta hän näki, että tässä on myös yksi paikka, joka kertoo evoluution voimasta ja siitä miten me ollaan samaa linjaa eläintenkin kanssa kehittynyt. Mutta toisaalta nämä ilmeliikkeet hänen mukaansa on myös kulttuurisia; meidän ympäristömme vaikuttaa niihin. Darvin oli todella suuri tiedemies ja hän ei ollut ajatuksissaan mustavalkoinen, vaan hän näki, että tässä ihmisten ja eläinten ilmeissä on jotain samaa. Mutta että sitten tulee vielä muita tekijöitä, jotka edelleen tarkentaa näitä selityksiä. Vielä tänä päivänäkin Darvinin ajatus siitä, että näillä perustunteilla on ihan selvä biologinen ja evolutiivinen perustansa. Mutta että sen lisäksi sitten, ja varsinkin ihmisellä, on suuri joukko muita kokemusperäisiä, opittuja, asioita ja kulttuuritekijöitä, jotka muokkaa näitten ilmeitten ja tuntemusten monipuolisuutta. Kun tässä on nyt sanottu, että perustuntemuksia on 17 ja jotkut sanoo, että niitä on 8, niin täytyy muistaa, että monet ihmisten ilmeet ovat erilaisia sekoituksia useista ilmeistä. Niitä ei ole aina ihan helppo erotella toisistaan. Ja voidaan sanoa, että muita kuin 7 perustunnetta voidaan erotella semmoiset ehkä , jotka kaikki kuuluu meidän jokaisen repertuaariin ja meidän toimintatapaamme. Niitä on vaan niin vaikea huomioida, kun niiden erot ovat niin pieniä. Sen lisäksi on ns. yksilöllisiä eroja. Kaikkien ilmekombinaatiot eivät ole samoja vaan niissä on oma vaihtelunsa. Pohjimmiltaan edelleen nykytiedot pitää kiinni siitä, että meillä on ne perustunteet ja perusilmeet seitsemässä muodossa. Se ei ole muuttunut, mutta variaatiot arkisessa elämässä ovat tietysti lukuisampia. Nyt tähän mennessä on esitetty, että nämä on universaaleja, yleisinhimillisiä ja myöskin kehittyneimpiin eläimiin liittyviä tosiasioita. Mutta mistä ne sitten syntyvät, niin sitä ei tiedetä, niin kuin minä tässä aikaisemmin sanoin. On kuitenkin suuri yksimielisyys siitä, että ollaan niin kuin oikeilla jäljillä. Pystytään tunnistamaan ja tutkimaan näitä ilmeitä ja eleitä ja niiden merkityksiä, mutta

14 Jäsentiedote 14 / 18 Tammikuu 2015 paljon on myöskin sellaista arvoitusta meille vieläkin. Ilmeiden tutkiminen keskittyy paljolti kasvojen puolelle. Erityisesti ilmaisuvoimaisia on silmien ympäristöt ja niiden liikkeet. Valtaosa näistä ilmeistä heijastuu ihmisten kasvoista ja erityisesti silmän ympäristöstä. Kun tutkitaan silmäliikkeitä ja niiden koostumista kokonaisilmeiksi, niin siinä seurataan 17 silmien ympäristön lihaksen toimintaa. Voi toisaalta olla, että jos halutaan seurata koko kasvojen ilmeitä, niin ei riitä, että meillä on vain 17 lihasta seurattavana. Mutta psykologit ovat tämän menetelmän kehittäneet, jolla tutkitaan juuri silmien aluetta. Ja kun tähän kytketään sitten näihin silmäliikkeisiin ja silmän kohdistuksiin erilaisia aivojen sähkökemiallisia mittauksia aivotutkimusmenetelmillä, niin pyritään löytämään sitä biologista pohjaa että mikä meidän ilmeitä oikeasti ohjaa ja millä on merkitystä. Tämä on tuhottoman vaikeata tutkimusta. Tampereen yliopiston psykologian laitoksella meillä on muutama tutkija, jotka tekevät tätä ja heillä on hyvät laitteet ja vehkeet. Mutta he ovat tuskastuneita siihen, että tieto on lisääntynyt, mutta ratkaiseva ymmärrys puuttuu siitä mistä tässä on kysymys. Sitä he hakevat ja hakevat, mutta moni on sitä mieltä, ettei he koskaan tule sitä löytämään vaikka laitteet on hienoja ja tutkijat ovat innostuneita ja lahjakkaita. Tutkimus ei ole pelkästään psykologista, vaan mukana on myös fysiologit sekä insinööripuoli. Kasvot on se sielun peili, niin kuin vähän yksinkertaistettuna sanotaan. Ja se pitää paikkansa kyllä. Kasvoilta näkyy paljon asioita, joita ihminen ei pysty kontrolloimaan, vaan tunteet ja tuntemukset tulee läpi sieltä. Arkielämässä me pystymme aika hyvin toisiamme tulkitsemaan. Ei tarvita mitään erityistä tieteenalan tietoa tai muuta, vaan ihan ihminen toista ihmistä tulkitessaan ja arvioidessaan osuu aika hyvin oikeaan. Eipä juuri tee virhetulkintoja. Sitten voidaan tehdä toki niin, että ilmeitä tahallaan harjoitellaan sellaisia ilmeyhdistelmiä, joissa esim. inho ja viha tai hyvänolon tunne ja suuttumus yhdistyy. Se voidaan harjoi-tella siten, että se näkyy silmien kohdalta, mutta kaikki muu kasvoissa ja eleissä kertoo aivan muusta tuntemuksesta. Tehdään ns. sekoitettuja ilmeitä. Silloin ihminen, joka on tällaisessa vuorovaikutuksessa, joutuu hämmennyksiin. Silloin sekaantuu näiden ihmisten keskinäinen ymmärrys, kun kohdataan tällaisia sekoitettuja ilmeitä. Näitä syntyy silloin, kun ihminen koettaa peittää todelliset tunteensa ja antaa haluttu ilmikuva, niin se on epäaito. Silloin on vastapeluri pihalla ja se tunnetila ei mene silloin läpi. Sillä ei saada haluttua vaikutusta eikä myöskään tulkintaa aikaiseksi. Minun opettajani, Tapio Nummenmaa, oli sellainen ilmetutkija, ihan maailmanluokan tutkija tällä alalla. Hän oli opetellut näitä erikoisia yhdistelmäilmeitä ja aina sopivissa tilanteissa hän sitten harjoitti näitä ilmeitä, ja ihmiset oli aivan hukassa että mistä on kysymys. Hän saattoi pudottaa leukansa sillain, niin kuin se olisi irronnut täältä jostakin ja silmät taas sitten kertoivat aivan ihan muuta. Hän sanoi, että hän kokeilee niin kuin kolmen tuntemuksen ilmesekoituksia ja hän niitä harjoittelee. Opiskelijana muistan olleeni suullisessa tentissä, kun se onneton justiinsa oli tehnyt näitä temppuja. Se oli persoonallisuuden psykologian tentti. Kun se pudotti sitten ihmeellisesti sen leukansa, niin minä menin ihan lukkoon. Ja mielestäni munasin, kun en osannut selittää tätä juttua. Mutta hän jälkeenpäin totesi, että ei mitään, se on ihan hyvä vastaus. Hän vaan niin kuin kokeili. Minä huokasin että hyvä on sitten. Tällaisia temppuja tutkijat joskus käyttää. Kyllä niitä tapauksia näkee. Joku saattaa hymyillessään kertoa hyvin ikäviä ja loukkaavia asioita toiselle. Silloin syntyy ristiriita sen ilmeen ja sen puhutun sisällön

15 Jäsentiedote 15 / 18 Tammikuu 2015 tai viestin kesken ja se on todella kiusallinen tilanne. Silloin sekoitetaan todella pahoin toisen kanssapelurin toiminta. Siinä ihminen ihan loukkaantuu ei tiedä mistä on kysymys. Ei pysty orientoitumaan. Ja näitä tilanteita käytetään sitten joskus hyväksi tietyissä tilanteissa. Kun halutaan peloitella esimerkiksi. Ja joku voi osoittaa todellista vihaakin hymyilemällä. Se on kammottava tilanne. Mutta sellaista vaan on. Meidän ilmekieli muuttuu jonkin verran ajassa vaikka perustat on aivan samanlaisia. Suomalaistenkin ilmeliikkeet on eriytynyt viimeisten kolmen- neljänkymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Siihen on syynä TV:n sarjat ja ohjelmat, kun niistä suuri osa on amerikkalaisia, joita eniten seurataan, niin niissä nämä ilmeet on suuresti liioiteltuja. Näyttelijät ovat korkeintaan keskinkertaisia, yleensä aika huonoja, ja ne joutuu nopeassa tuotantotahdissa revittelemään niitä ilmeitä ja tuntemuksiansa miten ne on hyvin voimakkaita. Silloin jo yksinkertaisempikin ohjelman seuraaja, vaikka vaan puoli silmällä katselee niitä, niin toteaa, että kovat on melskeet ihmisillä, kun ne siellä asioitaan pui ja tunteet ja eleet on suuria. Ne pikkuhiljaa vaikuttaa siihen, että myöskin suomalaisilla on ilmekieli muuttunut. Jos katsoo vanhoja elokuvia ja filminpätkiä jostain 1920 luvulta ja muuta, niin sen lisäksi että aurinko paistaa aina ja on hyvä ilma, niin ihmiset on hyvin jäykkiä ja virallisia ja totisia. Ja se pitää paikkansa. On havaintoja siitä, että ihmiset todella oli vähemmän ilmehtiviä kuin nykypäivänä. Pidettiin sitä pokkaa. On sitten vielä paikallisia eroavaisuuksia. Sanotaan, että mies se tulee räkänokistakin, vaan ei turhan naurajista. On haluttu antaa sellainen kuva, että meillä ei muuten paljon hymyillä. Se ei ole miehekästä. Naisten naurut ja lasten itkut paljon on maailmassa turhuutta tyyliin. Tällaiset sanonnat kuvastaa juuri sitä, että ennen oli enemmän pidäkkeitä ilmehtimiseen. Meillä ei ollut malleja. Niin kuin taas nämä amerikkalaiset, jotka antavat meille malleja miten voi ilmaista tunteitaan. Ei meidän isovanhempien aikana olisi tullut mieleenkään, että valokuvissa olisi hymyilty hampailla. Ensinnäkään niissä ei koskaan hymyilty ja se olisi ollut ihan kammottavaa, jos joku hampailla olisi hymyilevä valokuvissa. Eikä se johdu pelkästään hammashygieniasta, vaan kysymys on ihan toisenlaisesta käyttäytymiskoodista, joka silloin oli voimassa. Kun luvuilla tuli mahdolliseksi käydä Venäjällä Moskovassa ja Pietarissa, niin sitten kysyttiin, että minkälaisia ihmiset siellä oli. Niillä ei ollut mitään ilmeitä, ne oli täysin hymyttömiä ja ne oli vähän niin kuin vihaisen näköisiä siellä kaduilla ja busseissa ja joka paikassa. Ei siellä paljon naureskeltu. Mutta tämä oli helppo tulkinta, kun ei ollut ne elinolosuhteetkaan sitä, että olisi kauheasti naurattanut. Vaan se oli myös kulttuurinen tekijä. Ei siellä ollut amerikkalaisia sarjoja, joissa hymyillään hampailla ja revitellään suuria tunteita. Ei ollut malleja. Nykyään tilanne on varmasti jo toinen ja sielläkin varmasti ilmeliikkeet on monipuolistuneet ja lähtenyt liikkeelle tietynlainen avautuminen toimintatavoissa. Nämä ovat siis sellaisia myös kulttuurista riippuvia tekijöitä. Mallien osuus on tärkeä. Lapsihan seuraa vanhempia ihmisiä ja vanhempiaan erityisesti ja yksi yhteen omaksuu heiltä ilmeet. Vanhemmat ovat niin kuin peilejä ja lapsi oppii heiltä ja läheisiltä ihmisiltä perusilmeet ja -eleet. Nuorisolla sitten taas on paljon niitä nuorison aloja, joita tulee nuorison oman kulttuurin kautta. Sieltä tulee sitten taas uudenlaista ilmekieltä. Taas sitten aikuiset ihmiset myöskin pyrkii jäljittelemään toisia ihmisiä, jotka ovat menestyneitä ja jotka koetaan arvovaltaisina ja perempina kuin he itse. Ja mainontahan on juuri se keino, joka pelaa näillä tekijöillä. Meitä pyritään saamaan samaistumaan

16 Jäsentiedote 16 / 18 Tammikuu 2015 näihin malleihin, joita mainoksissa näytetään. Ne on aina vähän paremman näköisiä, kuin katsojat ja vaikuttaa tyytyväisemmiltä ja onnellisemmilta, kun ne tekee jotain syötävää. Mainonta pyrkii siis tarjoamaan meille näitä malleja, jotta me ostetaan niitä tavaroita ja palveluita mitä halutaan. Samalla siinä siirretään myöskin näitä toimintamalleja eli ilmeitä, eleitä ja toimintatyylejä. Ei pidä kuitenkaan liioitella näiden vaikutusta. Ne ovat yhtenä elementtinä tässä keitoksessa, mikä meidän käyttäytymiskoodia muodostaa. Sanotaan, että jotkut ovat hyviä ihmistuntijoita. Ja useimmet meistä kuvittelee olevansa aikamoisia ihmistuntijoita, mutta siihen on todettava, että me emme pysty arvioimaan toisen ihmisen ominaisuuksia pelkkien ulkonaisten piirteiden perusteella. Esimerkiksi kasvokuvista tai ihmisten valokuvista ei saada minkäänlaista otetta, jos kysytään, että miten älykäs on tämän kuvan ihminen tai minkälaisia kokemuksia sillä on ja minkälaiset on sen luonteenpiirteet ja muuta, niin ei ne ole osuvia sinnepäinkään. Tämä on erittäin vaikea opittava. Voisi kuvitella, että psykologit olisi sellaisia, jotka ovat hyviä ihmistuntijoita. Ne ovat kyllä joissakin erityistilanteissa, kun ne keskittyvät sitä käyttäytymistä tarkkailemaan ja seuraavat sitä pidemmän aikaa, niin pystyvät tekemään kohtalaisen hyvin ennusteita ja tulkintoja. Mutta normaali elämässä psykologit ei tarkkaile. Se olisi hirveän raskasta ja uuvuttavaa työtä. Kyllä ne elää ihan niin kuin muutkin ihmiset. Myöskin psykologien lapset saavat ihan samanlaista kohtelua kuin kaikkien muidenkin lapset. Ei ole suutarin lapsilla kenkiä, mutta ei ole myöskään psykologin lapsilla erityisen vaikeaa, mutta ei helppoakaan. Ihan niin kuin muillakin. On se kiva, että meillä ihmisillä on sellainen usko siihen, että hän on hyvä ihmistuntija. Pärjää muiden kanssa ja tietää mitä toinen tarkoittaa ja muuta. Mutta sen päätelmän voi tehdä vasta sitten, kun tuntee paremmin sitä ihmistä ja on sen kanssa pitkään tekemisissä. Ei se synny tuosta noin vaan, että hänellä on joku selkeästi erottuva piirre johon me olemme taipuvaisia liittämään vaikka mitä. Minulla itselläni oli kerran sellainen omien alojeni opiskelija, joka oli ihan sinisen musta mies. Sen piti tehdä sitten gradua siitä miten suomalaiset suhtautuu tämmöiseen tosi mustaan ja eri kulttuurin ihmiseen. Tämä oli 1970 luvun ihan alkupuolella, jolloin tällaiset olivat vielä aika harvinai-suuksia. Mies vaikeroi, että hän ei saa tästä mitään irti. Kun hän menee ihmisten kanssa juttelee niin ei ne osaa hänen kanssaan mitään. Vaikka hän puhuisi englantia, niin ne vaan välttää ja astuu pari askelta taaksepäin eikä siitä tule mitään. Sitten minulla oli toinen assistenttikaveri, terapiaopiskelija, joka tutki mielisairauksia tai mielisairaiden tenavia. Hän kertoi menneensä tämän mustan kaverin kanssa kerran tuonne Pitkänniemen suljetulle osastolle. Siellä oli yksikin mies, joka ei ollut puhunut vuosikausiin yhtään mitään. Ja kun hän tuli tämän mustan kanssa, niin tämä mies virkistyi sieltä penkistä ja totesi, että ompas siinä musta mies. Siellä hän sai näihin potilaisiin kontaktin. Ne otti häntä kädestä kiinni ja hokivat, että kato, kato sillä on kämmenpuoli valkoinen ja toinen puoli näin musta. Se oli erinomainen keino saada kontakti näihin todella vaikeisiin ihmisiin siellä suljetulla osastolla. Ylilääkärikin koetti houkutella, että musta mies olisi mennyt sinne aika ajoin ja ruvennut käymään siellä, että se olisi ollut terapeuttinen keino saada autisteihin yhteyttä. Mutta siinäkin oli vaan pelkkä tämä ihon väri, joka oli riittävän erikoinen ominaisuus jolloin heti siihen liitetään muita ominaisuuksia. Kun suomalaiselta kysyttiin näyttämällä mustan miehen kuvaa, että minkälainen tämä ihminen on, niin sieltä tuli pitkiä juttuja, että joo, se on tommoinen sivistyneen näköinen afrikkalainen. Ja että se on varmaan hyvä tanssija ja himokas tyyppi.

17 Jäsentiedote 17 / 18 Tammikuu 2015 Sieltä tuli pitkä rimssu ominaisuuksia sillä perusteella pelkästään, että se oli musta mies. Meillä on tämmöisiä ennakkoluuloja, mielikuvia, että jos ihmisellä on tämä ominaisuus, niin sillä täytyy olla myös tämä ja tämä ja tuo ominaisuus. Tämmöisiä laatukuvia, stereotypioita, ihminen luo itselleen sen takia, että hänellä on edes joku kiinnekohta ihan vieraankin ihmisen kanssa lähtiessään vuorovaikutukseen. Se niin kuin helpottaa sitä. harjoiteltuja tai ihminen haluaa nyt kuljettaa sitä vastapeluriaan antamalla itsestään liian hyvää kuvaa ja parempaa suhteessa siihen kumppaniin. Eli tämä pelaaminen ja sellainen tahallinen vaikuttamispyrkimys ei toimi. Se voi tuottaa pikavoittoja vähän aikaa, mutta kyllä se siitä sitten pian laantuu, kun enemmän taas tunnetaan. Tämän halusin sanoa. Kiitos! Toisaalta tässä on se vaara, että tämä ensivaikutelma tahtoo olla liian voimakas. Luotetaan siihen, että minä olen hyvä ihmistuntija, jolloin pitää kiinni niistä stereotypioista vähän liian pitkään. Toinen saattaa käyttäytyä vaikka kuinka hyvin ja erilailla, mutta me emme vaan muuta sitä alkuperäistä mielikuvaa. Ja silloin me seurataan juuri näitä eleitä ja ilmeitä ja kaikkea muuta mitä se naapuri siinä niin kuin reagoi ja se perusteella sitten tehdään joko ns. vahvistavia arvioita, jotka sopii meidän tuottamaan kuvaan tai pahimmassa tapauksessa panee meidät tekemään uuden tulkinnan. Silloin kuva ihmisestä muuttuu ja usein enemmän oikeaksi. Tämä näistä ilmeitten olemuksesta. Toivottavasti on näyttäytynyt, että tämä on aika monipuolinen juttu. Paljon tähän liittyy asioita, ja se on aika keskeistä meidän ihmisenä olemisessa nämä eleet ja ilmeet. Tämän takia sanoisin niin, että sitä parempi mitä erilaisempia ja mitä useampia ihmisiä me voidaan tavata ja olla niiden kanssa kontaktissa. Se auttaa meitä kaikkein parhaiten ymmärtämään muita ihmisiä ja tulemaan ehkä vähän paremmiksi vuorovaikutuksessamme toisiin. Mutta samalla myös sanon sen, että sellaista pelaamista ei voi suositella, jossa tietoisesti eleitä ja ilmeitä käyttämällä antaa itsestään liian laatuisaa kuvaa. Koska kuitenkin ajan mittaan ja usein jo heti kättelyssä huomataan, että nämä piirteet ei todellakaan istu siihen ihmiseen. Ne on joko

18 Jäsentiedote 18 / 18 Tammikuu 2015 Kuukausitiedotteen toimitti Veikko Viljanen I sihteeri veikko.viljanen@elisanet.fi Katso klubimme kotisivut:

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI

LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI LEMPÄÄLÄN ROTARYKLUBI JÄSENTIEDOTE Syyskuu 2014 Syyskuun läsnäoloprosentti 82,95 to 04.09. Klubikokous o Markku Kalliomäki, ystävyyttä yli rajojen / saksal. ystävyysklubin vierailu 02.10. to 11.09. Järjestelyt

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE Valtakunnalliset LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Erikoistutkija Miia Sainio Turun yliopisto 2 OPINTOKAMU TOIMENPIDEOHJELMA OPISKELUHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI TOISELLA

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28)

Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28) Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet)

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN 15.1-12.2.2017 TYÖNI Työskentelin Sokos Hotel Olympia Gardenissa respassayhden kuukauden Työkuvaani kuului: Asiakkaiden palveleminen Asiakkaiden laskutus Passien kopioiminen ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista

Lisätiedot

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymä. Saskyn poijjaat ja tyttelit Pietarissa

SASKY koulutuskuntayhtymä. Saskyn poijjaat ja tyttelit Pietarissa SASKY koulutuskuntayhtymä Saskyn poijjaat ja tyttelit Pietarissa SASKY koulutuskuntayhtymä N. 3000 ammatillista opiskelijaa, henkilöstöä 560 9 eri ammatillista oppilaitosta, 11 eri kampuksella, lisäksi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot