NonSordino. Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NonSordino. Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1/2008"

Transkriptio

1 NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1/ Omnia mea Palkkatyöstä yrittäjäksi 5. Yrittäjä ammattiyhdistyksen jäsenenä 7. Uudistunut MAT 10. Paratiisista bittisirkukseen 16. Sanna Koskimäki, kuvissa ja niiden takana 18. Milloin ansiosidonnaista periodityössä? 19. Kevätkokouskutsu 20. Työsuhteen ehdot mamalaisilla aloilla 22. Hae opiskelustipendiä 23. Löydä uusi jäsen palkkio

2 NonSordino Pääkirjoitus OMNIA MEA... Julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry Asemamiehenkatu Helsinki Puh MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen Toimituskunta: Kaarina Pehkonen, Helsinki Tytti Bräysy, Oulu Sanna Koskimäki, Lahti Mikko Meriluoto, Vihti Hannu Klemetti, Kuopio Antti Kangassalo, Helsinki Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen, pj Taitto: Tytti Bräysy, Oulu Kannen valokuvaus: Loma Graphics Oy Kansikuvassa: Sanna Koskimäki, Manana Painopaikka: Painotalo PunaMusta Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksen vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava NonSordino ilmestyy syksyllä Omnia mea mecum porto eli kaiken omani mukanani kannan - nuo paljon siteeratut antiikin runoilija Simonideksen sanat tulivat mieleeni, kun kuulin tähän lehteen haastatellun digimedia-alan yrittäjä Tomi Bergmanin kommentin: Digimedia-alalla on se hyvä puoli, että kallista tuotantokalustoa ei tarvitse hankkia. Tärkein tuotantokalusto on korvien välissä. Perinteisellä mainosalalla pienyrittäjiä, freelancereita on ollut aina. Heidän tärkein ja mukana kulkenut - omaisuutensa on ollut luova mieli. Se on ollut taitoa nähdä tavallisissakin asioissa jotakin omaperäistä, kiinnostavaa, erilaista. Siinä on ollut mukana myös uteliaisuutta elämää ja sen ilmiöitä kohtaan, taito nähdä asiat kuvina, ajatella vähän eri tavalla. Tietty lapsenomainen rohkeus tehdä erilaisia asioita kuuluu myös kuvaan. Ulospäin se näkyy erilaisina luovina töinä, tuloksina ja sisäänpäin elämän rikkautena, sanoi minulle eräs mainosalalla toimiva freelancer. Mainosalan rinnalle ensin jonkinlaiseksi pikkuveljeksi tulleen uusmedian eli digimedian edustajiinkin nämä argumentit pätevät varmasti osittain. Digimedia-alan yrittäjä toimii kuitenkin armottomammassa kilpailutilanteessa. Työkenttä voi olla globaali, se voi vaihtua tai muuntua nopeasti. Luovan ajattelun lisäksi tarvitaan teknistä osaamista, tekniikan ja luovuuden yhdistämistä. Yrittäjien määrä mamalaisillakin aloilla lisääntyy koko ajan. Syitä varmaan on monia. Asennoituminenkin yrittäjyyteen on muuttumassa. Jos tarkastellaan asiaa laajemmissa yhteyksissä, niin Yhdysvalloissa, tuolla self made man -kulttuurissa yrittämistä arvostetaan enemmän ja tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä haluaisi olla siellä mieluimmin itsenäinen työntekijä kuin palkansaaja. Tästä asiasta kertoo EU:n komission Vihreä kirja yrittäjyydestä, jonka mukaan taas Euroopassa on arvostettu enemmän turvallista palkansaajan asemaa. Luovalle ihmiselle ehkä erityisesti sopii tietynlainen yrittäjyys. Siinä on mahdollisuus käyttää koko kapasiteettiaan, innovatiivisuuttaan, luoda uutta ja jos luovuutensa valjastaa liiketoiminnaksi, voi kohta työllistää muitakin. Siinä samalla osallistuu koko yhteiskunnan kehittämiseen, lisää myös työpaikkojen määrää. Joskus käy sitten niinkin, että yrittäminen epäonnistuu. Riskejä ei ehkä osattu ennakoida tai rahoitus ei ollut riittävän vakaalla pohjalla. Tässäkin asiassa olisi opittavaa amerikkalaiselta ajatusmallilta, joka ei halua lannistaa yrittäjää, vaan kannustaa edelleen yrittämään. Miten meillä? Monen yrittäjän maailma tuntuu kaatuvan siihen epäonnistumiseen ja siitä seuraavaan yhteiskunnan suhtautumiseen. Kannattaa muistaa tuo antiikin viisaus. Ei maailman tarvitse kaatua epäonnistumiseen. Kaiken omasi, osaamisesi sinä mukanasi kannat! Se on siellä korvien välissä. Se on saatavissa sieltä käyttöön uudelleen. Kaarina Pehkonen, pj 2 - NonSordino 1/2008

3 Digimedia-alan hyvä puoli on se, että kallista tuotantokalustoa ei tarvitse hankkia. Tärkein tuotantokalusto on korvien välissä. PALKKATYÖSTÄ YRITTÄJÄKSI Talent Base Oy:n toimitusjohtaja Tomi Bergman lähikuvassa Luovilla aloilla, kuten mamalaisilla markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedian aloilla on perinteitä itsenäisen työn tekemisestä. Kun tekee työtä päivästä toiseen itsenäisesti, ei matka palkkatyöläisestä yrittäjäksi ole enää pitkä. Moni luovan alan ammattilainen harkitseekin oman yrityksen perustamista. Yrittämisessä saattaa houkuttaa tekemisen vapaus, joskus ajatus mahdollisesti korkeammista tuloista, joku taas haluaa lisää haasteita. Koska ulkoistaminen on edelleen enenevissä määrin esimerkiksi digimedia-alan isoimpia trendejä, näkee moni oman yrityksen perustamisen houkuttelevana vaihtoehtona. Alan työt ovat tyypillisesti asiantuntijatehtäviä, jolloin pätevän työntekijän on helppo hankkia itselleen nimeä asiakkaiden keskuudessa. Moni hyppääkin freelanceriksi tai yrittäjäksi perustamalla esimerkiksi oman toiminimen, jonka kautta töitä voi tehdä ilman välikäsiä. Osakeyhtiön perustaminen vaatii jo hiukan enemmän suunnittelua, mutta toisaalta mahdollistaa yrityksen helpomman kasvun yhdenmiehen firmaa suuremmaksi. Siirtyminen palkkatöistä yrittäjäksi vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua, eikä ongelmilta usein voi välttyä. Tutki omia edellytyksiäsi Ennen yrittäjäksi ryhtymistä kannattaa harrastaa kriittistä itsetutkiskelua. Onko minusta yrittäjäksi? Minkälaisia riskejä olen yrittäjänä valmis ottamaan? Mistä saan asiakkaat? Tärkeintä on selvittää itselle omat edellytykset yrittäjäksi ryhtymiselle, sekä miettiä huolellisesti uuden yrityksen liikeidea ja tarjottavat tuotteet ja palvelut. Mahdolliset kilpailijat on myös syytä selvittää etukäteen, kuten myös se, miten aikoo erottautua niistä. Yrityksen perustamisen kustannukset tulevat monelle uudelle yrittäjälle yllätyksenä. Mahdollinen osakepääoma, toimitilat, työ- ja tuotantovälineet sitovat pääomaa ja esimerkiksi mahdollisten tietokoneohjelmien lisenssikustannukset saattavat nousta yllättävänkin korkeiksi. Taloudellisen suunnittelun ja hinnoittelun perusteiden miettimisen tärkeyttä ei siksi voi liiaksi korostaa. Palvelulle määritellyn hinnan tulee kattaa kaikki yrittäjälle koituvat kustannukset, sekä riittää vielä palkkaan ja sosiaalikustannuksiin sekä veroihinkin. Työterveyshuolto tulee järjestää, ja myös lomaa täytyy joskus voida pitää. Usein yrittäjä ei pysty maksamaan itselleen ainakaan täysimääräistä palkkaa yrityksen ensimmäisten kuukausien aikana. Aloittava yritys voi kuitenkin saada yritykselleen esimerkiksi starttirahaa tai muuta rahoitusta. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo, kunnes yritystoiminta on saatu käynnistettyä ja vakiinnutettua. Jotta yrityksen alkutaival olisi mahdollisimman helppo, kannattaa suunnittelutyö ja alkuvalmistelut tehdä huolella, mieluiten asiantuntija-apua käyttäen. Esimerkiksi paikallinen uusyrityskeskus tai asiantunteva tilitoimisto voi antaa kullanarvoisia neuvoja, miten välttää pahimmat sudenkuopat ja miten saada yritykselle vauhdikas startti. Mikäli alku- Teksti/kuvat: Mikko Meriluoto NonSordino - 3

4 valmistelut on tehty huolella, voi yrittäjä keskittyä yrityksen pyörittämiseen. Maksullista apua onkin sitten ulkoistamisen kautta saatavilla lähes kaikkeen, esimerkiksi kirjanpitoon tai vaikkapa yritysilmeen suunnitteluun. Mutkia matkassa Aina kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. IT-alan ammattilainen Juhani (nimi muutettu) kertoo, kuinka lupaavasti alkanut yrittäjyys tyssäsikin kuin seinään. Juhani perusti oman ohjelmointipalveluja tarjoavan toiminimensä syksyllä 2005 kun kysyntää tuntui olevan ja ensimmäinen asiakaskin oli valmiina. Uudella yrityksellä riitti hommaa ja laskutus alkoi pyöriä. Juhanin yhden miehen yritys keskittyi tekemään ohjelmointia yhdelle isohkolle kansainväliselle yritykselle, tosin välitysfirman kautta, sillä asiakas halusi supistaa omaa alihankkijaverkostoaan. Kaikki sujui mallikkaasti, kunnes asiakas eräänä päivänä ilmoitti, että se aikoi vaihtaa käyttämäänsä järjestelmää, eikä siten enää tarvinnut Juhanin yrityksen tarjoamia palveluita. Juhanin yritys jäi tyhjän päälle ja tulot lakkasivat saman tien. Juhanilla ei ollut valmiita kontakteja muihin potentiaalisiin asiakkaisiin, eikä markkinointi ollut oikein hanskassa. Sen sijaan Juhania kosiskeltiin takaisin palkkatyöhön, joten Juhani päätti lopettaa yrittämisen kertaheitolla ja siirtyä varmemman toimeentulon piiriin erääseen kasvavaan suomalaiseen IT-alan yritykseen. Ainoan maksavan asiakkaan menettäminen onkin varmasti uuden yrityksen uhkakuvista se kaikkein pahin. Yritystä on turha markkinoida, jos tekee jo täyttää päivää yhdelle asiakkaalle, eikä voi tai halua laajentua esimerkiksi alaisia palkkaamalla. Jos toisaalta menettää ainoan asiakkaan, pitäisi tilalle tietenkin saada mahdollisimman nopeasti uusi, mikä voi olla vaikeaa, jos ei ole markkinointia tehnyt. Yritystoiminnan aloittamista miettiessä kannattaakin tarkkaan pohtia, minkälaisia riskejä yrittämiseen liittyy ja kuinka riskejä voisi minimoida. Yhdessä yrittämään Yrittämään voi lähteä myös yhdessä. Kun mukana on useampi kuin yksi silmäpari, voi nähdä helpommin eteen tulevat riskit ja mahdollisuudet. Tällä ajatuksella lähtivät yrittämään myös viime syksynä perustetun digimedia-alan palveluyritys Talent Base Oy:n kolme perustajaa. Yrityksen toimitusjohtaja Tomi Bergman kertoo, että yrityksen kolme osakasta olivat kukin tahollaan harkinneet oman yrityksen perustamista tarkkaan jo useamman vuoden ajan. Tunsimme toisemme jo entuudestaan, sillä olimme aiemmin olleet saman työnantajan palveluksessa. Emme olleet kuitenkaan keskustelleet yrittämisestä, kunnes eräänä päivänä kävi ilmi, että kaikilla oli samanlaiset aikeet mielessä. Koska aika tuntui lisäksi olevan vihdoin kypsä yrittäjäksi siirtymiselle, päätimme yhdistää voimamme. kertoo Bergman. Mutta miten onnistuu kolmen kokin soppa? Kaikki on sujunut toistaiseksi paremmin kuin hyvin. Yllätyimme itsekin, kuinka nopeasti rekisteröintiprosessi sujui, sillä kaikkeen byrokratiaan meni vain viikko. Olemme toisiamme sparraamalla saaneet esiin ja kirkastettua hyviä ideoita ja toisaalta torpedoineet niitä huonompia. Olemme kukin vastuussa omasta asiakkaastamme, ja yhdessä mietimme sitten yrityksen yhteisiä asioita. Mutta mitä tällainen pieni IT-konsulttitoimisto oikeasti tekee? Bergmanin mukaan Talent Basen asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat apua ICT-hankkeissaan. Tyypillisesti suomalaiset IT- ja digimediatalot pyrkivät tekemään kaikkea liiketoiminnan konsultoinnista vaativaan tekniseen suunnitteluun ja toisaalta jopa Flash-kamppissaitteihin saakka. Me emme tarjoa kaikkea, vaan keskitymme projektien alkupään suunnitteluun ja vendor managementiin, eli laadunhallintaan ns. monitoimittajaympäristössä. Usein käy niin, että kun projekti alkaa poiketa alkuperäisestä suunnasta, niin alihankkija vie ja ostaja vikisee. Me autamme asiakasta saavuttamaan ne hyödyt, joita projektien ulkoistamisella ja offshoring-mallilla haetaan toimimalla riippumattomana asiantuntijana osana tiimiä. Bergman tiivistää. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät oman kontaktiverkoston perusteella ja uusia tulisi jopa enemmän, kuin pystymme näin alkutaipaleella ottamaan. Ulkopuolista rahoitusta eivät Talent Basen perustajat harkinneet, vaan kaikki sijoittivat osakepääomaan samansuuruisen osuuden omasta pussistaan. Tuolla alkupääomalla on sitten kustannettu aloittavan yrityksen ensimmäisiä hankintoja. Digimedia-alan hyvä puoli on se, että kallista tuotantokalustoa ei tarvitse hankkia, tärkein tuotantokalusto kun löytyy korvien välistä. tokaisee Bergman. Rohkeasti asioista selvää Uusia yrityksiä perustettiin Patenttija rekisterihallituksen kaupparekisterin mukaan viime vuonna ennätysmäärä, lähes kappaletta. Ennätystulokseen on vaikuttanut muun muassa hyvä taloudellinen tilanne, mutta myös suuryritysten alihankinnan lisääntyminen. Näyttäisikin siltä, että olosuhteet ovat otolliset yrittäjäksi ryhtymiselle. Kannattaa kuitenkin ensin tutkia realistisesti omia ja liikeidean hyviä ja huonoja puolia. Myös Tomi Bergman rohkaisee yrittäjyyttä harkitsevia olemaan rohkeita ja ottamaan asioista selvää. Apua yritystoiminnan aloittamiseen on tarjolla paljon, joten jos oman firman pyörittäminen kiinnostaa, niin rohkeasti vaan keskustelemaan asiantuntijan kanssa! Kyllä he osaavat kertoa, onko liikeidea kannattava vai ei. Ensimmäiseksi kannattaa tutkia vaikka uusyrityskeskuksen nettisivuja, tietoa löytyy todella paljon kun jaksaa hiukan etsiä. Teksti ja kuvat: Mikko Meriluoto 4 - NonSordino 1/2008

5 Yrittäjä ammattiyhdistyksen jäsenenä Siirtyminen työntekijästä ammatinharjoittajaksi on yritysmuodosta riippuen melko helppoa. Mutta miten käy sille turvaverkostolle, jota ammattiyhdistys jäsenilleen tarjoaa? Voiko ammatinharjoittaja tai yrittäjä olla edelleen liiton jäsen vai täytyykö hänen erota tai liittyä johonkin työnantajaliittoon? Yrittäjä vai työntekijä? Rajan veto yrittäjän ja työntekijän välille ei ole aina täysin selvä. Esimerkiksi freelancer on lainsäädännön, kuten vaikkapa eläketurvan kannalta yrittäjä, mikäli hän tekee ammatinharjoittamiseen liittyviä sopimuksia toisen osapuolen kanssa aidosti itsenäisenä toimijana sekä päättää itse siitä kenelle, missä ja milloin hän tekee työtä. Yrittäjän asemassa olevalla freelancerilla on valta päättää työ- ja vapaa-ajoistaan eikä hän työskentele suoraan kenenkään työnjohdon tai valvonnan alaisena. Yrittäjyyttä leimaa vapaus tarjota palveluksiaan vapaasti ja rajoituksitta eri toimeksiantajille, sekä teettää saamansa toimeksianto halutessaan jollakulla toisella. Mikäli yllä mainitut määritelmät eivät täyty, freelancer mitä todennäköisimmin on työsuhteessa. Yrittäjäfreelanceriksi siirtyvän on valittava muoto, jossa hän yritystoimintaa aikoo harjoittaa. Vaihtoehtoina on periaatteessa toimia freelancerina pelkästään verokortin varassa, yksityisenä elinkeinonharjoittajana toiminimellä, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä, osakeyhtiössä sekä osuuskunnassa. Ammatinharjoittaja ei ole työsuhteessa, vaan hän työskentelee yleensä yksin ja ilman vakituista toimipaikkaa ja apulaisia. Ammatinharjoittajan toimeentulo perustuu työtulon ja palkan sijasta toimeksiantosuhteesta tehtyyn laskutukseen. Ammatinharjoittaja eroaa toisesta elinkeinonharjoittamisen muodosta eli liikkeenharjoittajasta siten, että liikkeenharjoittajan toiminta on laajempaa, sisältää yleensä kiinteän toimipaikan, suuremman pääoman, alaisia ym. yritystoimintaan liittyviä elementtejä, jotka ovat ammatinharjoittajalle vieraita. Kuka on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä? Työttömyysturvalain mukaan yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on velvollinen ottamaan päätoimeaan varten eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisen eläkevakuutuksen. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka omistaa yksin vähintään 15 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 prosenttia yhtiöstä, tai jonka perheenjäsenet omistavat vähintään 30 prosenttia yrityksestä, jossa henkilö työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet). Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa tai jonka perheenjäsenet omistavat vähintään 50 prosenttia yhtiöstä, jossa henkilö työskentelee. Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän avio- tai avopuoliso, lapset ja vanhemmat, jotka asuvat yrittäjän kanssa samassa taloudessa. NonSordino - 5

6 Jos esimerkiksi työskentelet puolisosi omistamassa yrityksessä, myös sinut katsotaan työttömyysturvalain perusteella yrittäjäksi, vaikka et itse omistaisi osuutta yrityksestä. Yrityksessä on aina työskenneltävä, jotta henkilöä pidetään työttömyysturvalain mukaisesti yrittäjänä. Pelkkä omistaminen ei siis riitä. Jos perustat firman vaikkapa useamman kaverisi kanssa, ja omistat siitä alle puolet, etkä ole johtavassa asemassa, sinut katsotaan tavalliseksi työntekijäksi, ei yrittäjäksi. Jos aloitat yritystoiminnan Kun aloitat yritystoiminnan, sinun tulee huolehtia muutamista käytännön asioista. Ilmoita ERTOon yritystoiminnan aloittamisesta. Ota yhteyttä yrittäjille suunnattuun työttömyyskassaan ja selvitä, täytätkö jäsenyysehdot. Jos täytät jäsenyysehdot, liity yrittäjille suunnatun työttömyyskassan jäseneksi kuukauden sisällä yritystoiminnan virallisesta aloittamispäivästä. Näin saat palkansaajakassan jäsenyydestä 6 kuukauden hyvityksen yrittäjän työssäoloehtoosi. Jäsenyys liitossa Liiton jäsen, joka siirtyy työntekijästä yrittäjäksi, voi edelleen pysyä liiton jäsenenä. Ammatinharjoittajat tavallisimmin ovat verokortin varassa toimivia yksityishenkilöitä tai toiminimiä, jotka siis voivat olla ERTOn jäseniä yrittäjyydestä huolimatta. Yrittäjä ei kuitenkaan voi kuulua työntekijöiden työttömyyskassaan. Sinulla on oikeus jälkisuojaan, jos palkansaajakassan työssäoloehto (34 tai 43 viikkoa) on täyttynyt. Jos yritystoimintasi päättyy jälkisuojan aikana ja jäät työttömäksi, voit saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Jälkisuojaoikeuden pituus on enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta. Jos et ole täyttänyt yrittäjäkassan jäsenyysehtoja tai olet jostain muusta syystä jäänyt palkansaajakassaan jälkisuojaoikeuden ajaksi, jäsenyytesi palkansaajakassassa päättyy viimeistään 18 kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Tämän jälkeen sinun on yrittäjänä erottava palkansaajakassasta. Sinulla ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa ole oikeutta 6 kuukauden hyvitykseen, jos siirryt yrittäjäkassan jäseneksi. Liittoon ja kassaan jo aiemmin hyväksytty jäsen on yritystoiminnan aloittaessaan oikeutettu säilyttämään jäsenyytensä sekä liitossa että kassassa maksimissaan 18 kuukauden ajan (ns. suoja-aika). Jäsenyys edellyttää jäsenmaksujen suorittamisen kuukausittain ko. ajalta. Ammatinharjoittajan on yritystoiminnan jatkuessa siirryttävä yrittäjille suunnatun työttömyyskassan jäseneksi. Ammatinharjoittaja voi halutessaan säilyttää liiton jäsenyyden. Mikko Meriluoto Lähteet: MaMan sivut/jarkko Pehkonen, Kirsi Tuhkanen ERTO Ammatinharjoittajan jäsenmaksun suuruus vuonna 2008 on 30 kuukaudessa. Ammatinharjoittajien jäsenyys sisältää vain liiton jäsenyyden, ei työttömyyskassan jäsenyyttä. Liiton jäseninä ammatinharjoittajat ovat oikeutettuja muun muassa liiton neuvottelemiin kaupallisiin jäsenetuihin (vakuutus-, pankki- ja hotelliedut, risteilyt, polttoainealennukset jne.). 6 - NonSordino 1/2008

7 Entistä tehokkaampi ja joustavampi Uudistunut MAT Mainonnan ja markkinointiviestinnän tutkinto, MAT, on uudistunut. MAT on aina ollut hyvä tutkinto, mutta nyt se on vieläkin parempi. Tutkinnon voi suorittaa yhtäjaksoisesti kokonaan, mutta yhtä hyvin myös moduuli kerrallaan. Työelämän ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu siis entistä joustavammin, Markkinointi-instituutin koulutuspäällikkö Tarja Hillman kertoo. Kouluttajien ja markkinointiviestinnän asiantuntijoiden muodostama työryhmä on uudistanut sekä tutkinnon sisällön että rakenteen. Tutkinnon sisältö painottuu nyt enemmän markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Nimikin on muuttunut markkinointiviestinnän suunnittelijan tutkinnoksi, MAT. Koulutus on myös jaettu neljään moduuliin, joten opiskelijan on helppo sovittaa se omaan aikatauluunsa ja työkiireisiinsä. Jokainen pala on itsenäinen, vaikkapa yksinään suoritettava kokonaisuus. Monipuolinen opinnäyte Tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö on nyt aiempaa luovempi. Lähtökohtana on edelleen oma toimenkuva, mutta opinnäyte ei enää välttämättä noudata annettua kaavaa. Tekstin sijasta se voi olla opiskelijan oman suuntautumisalan mukaan vaikkapa visuaalinen kokonaisuus tai yrityksen markkinointiviestinnän suunnitelma. Lopputyössä tarvitaan tietoja jokaisesta moduulista. Se voi siis olla miniraporteista tai tehtävistä koottu portfolio tai käsikirja, Hillman kertoo. NonSordino - 7

8 Koulutusta on myös lyhennetty. Entisen kahden vuoden sijaan kaikkien neljän moduulin suorittamiseen kuluu nyt puolitoista vuotta. Peruskoulutuksen taso on parantunut vuosien varrella, joten koulutusta on pystytty tiivistämään. Kaikki aineisto on päivitetty tähän päivään eli nyt ollaan ajan hermolla, Hillman toteaa. Palkitseva virtuaaliympäristö Tarja Hillman haluaa mainita erityisesti kolmanteen, eli kampanjasuunnittelu-moduuliin, laaditun laajan edutainment-tyyppisen verkkoaineiston. Laaja aineisto on nyt tiivistetty helpommin omaksuttavaksi verkkoaineistoksi. Aineistossa käsitellään kampanjasuunnittelun prosessin lisäksi kaikki välineet ja niiden perusominaisuudet tietyllä sabluunalla. Vertailun avulla oppii luovan mediamxin suunnittelun ja välineistön käytön objektiivisesti, Hillman korostaa. Virtuaaliaineisto sisältää niin mediat kuin muutkin markkinointiviestinnän ja mainonnan keinot. Se sisältää suora- ja tapahtumamarkkinointia, ambienttia ja guerillaa jne., mutta myös linkit eri medioiden verkkosivuille. Kerrassaan mainio työkalu, Hillman vakuuttaa. Etäopiskelua täydennetään edelleen lähipäivillä. Niiden aikana luentojen lisäksi tehdään tiimitöitä ja pidetään workshoppeja. Verkostoituminen muiden alan ammattilaisten kanssa on olennainen osa opiskelua. MAT-tutkinto on täydentävä ja syventävä koulutus markkinointiviestinnän parissa työskenteleville. Opiskelussa keskitytään kokonaisuuden hahmottamiseen strategiasta lähtien ja viedään toimenpiteet tuotantoon saakka. Se sopii niin luoville suunnittelijoille kuin niillekin, jotka organisoivat markkinointiviestintää tai ostavat sen palveluna. Opiskelu on käytännönläheistä: teoriaa sovelletaan suoraan omaan työhön, Tarja Hillman muistuttaa. Useita eri vaihtoehtoja Markkinoinnin ja markkinointiviestinnän täsmätietoa voi hankkia Markkinointi-instituutista useammastakin eri aiheesta, sillä myös Markkinointitutkinto, MKT, on moduloitu lyhyemmiksi itsenäisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi juuri nyt ajankohtainen Eettinen markkinoija -moduuli sopii hyvin kaikille markkinoinnin ammattilaisille tietojen päivitykseen ja täydentämiseen, suosittelee Hillman. MKT-tutkinnon suorittamalla saa laajat markkinoinnin perustaidot. Johtamistaitoja ja strategista ajattelua voi kehittää opiskelemalla 10 kuukautta kestävän markkinointijohdon tutkinnon, MJD. Monet jo markkinointialalla toimivat opiskelevatkin ensin joko MAT- tai MKT-tutkinnon ja jatkavat työtehtävien haasteiden lisääntyessä MJD-opinnoilla, mainitsee Tarja Hillman. Kirjoittaja: Ritva Grönstrand Kuvat: Pertti Mantere Kokonaisuus hahmottuu 8 - NonSordino 1/2008

9 Muotokuvassa TARJA HILLMAN Kuka olet? Tarja Hillman, markkinointiviestinnän ohjelmien koulutuspäällikkö Markkinointi-instituutissa. Mistä tulet? Kahdeksankymmentäluvulla oli aika kova juttu maalaistytölle lähteä mainosgraafikkokoulutukseen Atlantin taakse. Suomeen palattuani työskentelin 15 vuotta eri mainostoimistoissa, viimeksi AD:na jo edesmenneellä Lowella. MJDtutkinto ja Näyttötutkintomestarikoulutus suoritettu tällä vuosituhannella. Mitä teet nyt? Suunnittelen, toteutan ja uudistan markkinointiviestinnän koulutusohjelmia. Kaikkein vilkkainta on tällä hetkellä MATtutkinnon uudistamisessa, erilaisten kehitystiimien vetäjänä tai jäsenenä. Missä viihdyt? Työssäni erilaisten ihmisten, kehittämisen ja kehittymisen parissa. Vapaalla kaupunkilomilla ja museoissa. Rautakaupoissa. Mitä harrastat? Ratsastusta, moottoripyöräilyä ja mummonmökin remontointia. Mikä kiinnostaa eniten juuri nyt? Menestyvän markkinointiviestinnän suunnittelijan osaaminen tulevaisuudessa. Trendit ja ismit vaihtuvat nopeasti markkinoinnin ja teknologian kehityksen mukana, mutta mitkä kehityssuunnat ovat niin merkittäviä tai pysyviä että syntyy tarvetta koulutukseen? Markkinointisuunnittelijan tutkinto, MAT Kesto 18 kk, sisältää 16 seminaaripäivää Moduulit: Markkinointiviestinnän suunnittelu, 4 kk Konseptisuunnittelu, 4 kk Kampanjasuunnittelun mahdollisuudet, 4 kk Luova toteutus ja tuotantosuunnittelu, 4 kk Hakuaikaa asti. Markkinointitutkinto, MKT Kesto 18 kk, sisältää 10,5 seminaaripäivää Moduulit: Markkinoinnin koko kuva, 3 kk Tuloksellinen markkinoinnin suunnittelu, 3 kk Asiakasosaaminen organisaation voimavarana, 2 kk Minä markkinoijana, 2 kk Kannattavaa markkinointia, 2 kk Markkinointiviestinnän mahdollisuudet, 3 kk Eettinen markkinoija, 2 kk hakuaikaa asti Markkinoinnin johtamiskoulutusohjelma, MJD Kesto 10 kk, sisältää 13 seminaaripäivää Sisältö: Strateginen johtaminen - teoriasta käytäntöön Asiakassuhdemarkkinointi Markkinoinnin strateginen suunnittelu ja toteutus Innovatiivisella markkinoinnilla tu - loksiin Kehity esimiehenä Markkinointijohdon menestystekijät hakuaikaa asti Markkinoinnin ja viestinnän integraatio kesto 4 kk, sisältää 5 seminaaripäivää Sisältö: Integroinnin merkitys ja haasteet Integrointi monikanavaisuuden välineenä Oma roolini integroinnin kehittäjänä käynnistyy huhtikuussa 2009 Tutustu koulutuksiin osoitteessa NonSordino - 9

10 PARATIISISTA BITTISIRKUKSEEN eli miten mainosmies koki työelämän muutoksen Henrik VIII:nnen lippulaiva, Queen Mary matkustaja-alus, katsojalle tuntemattomaksi jääviä laivoja, 80 metriä rautateitä, 30 veturia ja 100 vaunua ja loputon määrä tauluja yhdessä asunnossa ja näiden keskellä Helsingissä asuu eläkkeellä oleva mainosmies Björn Ekman vaimonsa Eevan kanssa tyytyväisenä elämäänsä. Mutta millainen oli AD Björnin työelämänkaari? Mitä muuta siihen liittyi? Paljon tarinoita liikkuu hulluista mainosvuosista. Millaisia ne olivat, vai oliko niitä? Minä olen aktiivisimman työurani mainostoimistoissa tehnyt luvuilla. Niistä erottuvat selvästi erilaisina juuri luvun ajat. Olihan se tämän päivän työmaailmaan verrattuna hulvatonta aikaa. Työ ei ollut nk. työtä, vaan työssä ja työpaikalla viihdyttiin. Se oli jotenkin villiä ja vapaata aikaa, mutta vastuunalaista silti. Mainostoimistoilla oli rahaa, mikä näkyi sekä palkoissa että yleensäkin tavassa tehdä työtä. Asiakkailla oli tietty tili, vaikka miljoona mk mainostoimistoon ja sitä vastaan tehtiin asiakkaalle kampanjoita. Ei ollut mitään pelkoa, että tämän työn jälkeen asiakas teettääkin seuraavan työnsä jossain muualla. Töiden luovaan suunnitteluun käytettiin paljon enemmän aikaa kuin nykyään. Tuotteeseen, sen valmistukseen ja käyttöön tutustuttiin kunnolla työn suunnitteluvaiheessa. Silloin tämä ala oli paratiisi verrattuna tämän päivän hektiseen mainosmaailmaan. 90-luvulla työ alkoikin sitten muuttua liikemiesmäisemmäksi: paljon tarjouksia, vertailuja, hintoja, strategioita. Olin itsekin silloisessa työpaikassani luomassa sellaista filosofiaa, että asiakkaalle esitetään kolme erilaista vaihtoehtoa 10 - NonSordino 1/2008 Kesää odotellessa Björn ja Eeva Ekman.

11 mainoksesta. Ensin esitettiin jonkinlainen raakaversio, jossa lähestyttiin ideaa, toinen oli jo kehittyneempi ja kolmas sitten se paras. Näin asiakas koki, että hän oli itse mukana kehittämässä mainosta ja se idea yleensä puri ja mainos tai kampanja syntyi. Se mikä oli erityisesti huomattavaa 90-luvulla: silloin syntyi tietynlainen individualistinen ajattelu ja se vaikutti kohderyhmävalintoihin. Ihmiset alkoivat kuulua erilaisiin ryhmiin. Sitä ennen mainoksia oli tehty enemmän massoille kuin kapeille kohderyhmille. Mitkä mainostoimistot koit tärkeimmiksi työpaikoiksesi? Ehdottomasti Turkama & Kumppanit, AC-mainos ja Markkinointi Viherjuuri. Olin niissä yhteensä 25 vuotta. Ne olivat arvostettuja työpaikkoja; kehtasi sanoa, missä oli töissä. Toimistoilla myös asiakassuhteet olivat pitkiä, 5-8 v. oli aivan normaalia ja pisin muistamani asiakassuhde kesti 20 v. Luottamus molemmin puolin oli vahva. Siihen aikaan työpaikkoja vaihdettiinkin kyllä helposti, jotkut vaihtoivat jopa 2-4 v. välein. Se ei johtunut siitä, että työssä ei olisi viihtynyt. Se vaihtaminen vain jotenkin kuului asiaan, siinä oppi tuntemaan enemmän ihmisiä alalla, sai kosketuksen eri tyyppisiin asiakkaisiin ja eri aloihin. Oli siitä kieltämättä oma hyötynsäkin: jokaisesta talosta oppi jotakin uutta. Silloin ei oltu erikoistuttu tekemään vain tietyn alan mainontaa, vaan kaikkea piti osata. Nämä talot olivat tietynlaisia perheyhteisöjä. Omistajiin oli suora yhteys ja jotkut heistä olivat kuin isähahmoja. Viherjuuri itse oli aivan legenda. Työnantajalle oli silloin helppo mennä sanomaan, että nyt minä olen ajatellut ostaa uuden veneen, saisiko vähän palkankorotusta ja tulihan sitä. Työnantaja saattoi maksaa myös työntekijänsa takuuvuokran, jos sellaiseen oli tarvetta. Takaisin se tarvitsi maksaa vasta sitten kun työntekijä lähti pois talosta. Kiskot vievät etelään... Toisten toimistojen väkikin tunnettiin. Luonnollisesti oli myös kilpailua, voisi sanoa jopa taistelua eri toimistojen välillä, mutta tutuille kavereille oli helppo sanoa, että OK, tämän kerran te voititte, mutta ensi kerralla Myös omien työkavereiden kesken henki oli yleensä erittäin hyvä. Syntyi pitkiä ystävyyssuhteita. Eilen illallakin kokoontuivat entiset Turkamalaiset, eli porukka, joka teki töitä yhdessä 30 vuotta sitten. Meillä oli hauska ilta! Miten löysit tekemässäsi mainoksessa sen tuotteen sielun? Opiskelemalla ensin asiakkaan alaa, sitä piti ymmärtää. Siihen tutustuttiin kunnolla. Uusista tuotteista pidettiin jopa opintopäiviä. Jos vaikka asiakkaana oli joku laivalinja, sillä matkustettiin itse ja koettiin ensin itse matkustamisen tunnelma, mukavuus, olosuhteet, eläminen siellä. Opittiin sisältäpäin tuntemaan tuote ja miten se toimii. Asiakkaalla oli toimistoon saumaton luottamus ja yhteistyö toimi. Se näkyi pitkinä asiakassuhteina. Mikä oli haastavinta työssäsi? Ymmärtää mitä muut ihmiset, eli kulloinkin kohderyhmään kuuluvat, ajattelevat, kokevat. Millaisia he ovat, millaisille vitseille he nauravat, ymmärtävätkö he meitä. Millainen ihminen tuotetta ostaisi, miten tämä ihminen tavoitetaan. Siinä sitä selvitettäessä käytettiin sekä talon omaa nk. luovaa metodia että tehtiin tutkimusta. Tosin noina vuosina kohderyhmät eivät olleet niin segmentoituneita kuin tänä päivänä. Jos ideaa mainoksesta ei alkanyt syntyä, saattoi työnantaja joskus sanoa, että Menkää välillä kaupungille, niin saatte uutta inspiraatiota. Luovuuteen perustuva työ ei koskaan synny väkisin. Millainen sinulla oli työelämän ja vapaa-ajan suhde? Työpäivät olivat kyllä välillä pitkiä, ylitöitäkin tehtiin. Työttömyys oli alalla harvinaista. Työnantajat jopa kilpailivat osaajista. Muistan, kuinka kerran Turusta tarjottiin minulle työpaikkaa. Työnantaja olisi järjestänyt vaimollekin työpaikan ja lapsille oli koulutkin varmistettu lähelle. En kuitenkaan ollut kiinnostunut lähtemään Helsingistä. NonSordino - 11

12 Torstai-illat olivat hyvin usein asiakasiltoja, aikaa vietettiin asiakkaan kanssa. Se kuului asiaan. Perjantaisin halusin mennä kotiin, perheen luokse. Lomaa oli se viisi viikkoa vuodessa, josta talvilomankin vietin yleensä kesällä. Työnantajalla ei ollut mitään sitä vastaan, koska asiakkaatkin olivat kesällä lomalla. Keväästä syksyyn purjehdus kuului kuvaan. Viikonloput ja kesät purjehdimme ja olimme saaressa. Nyt tämä tapa on periytynyt tyttärelleni. Samoin nyt Eevan kanssa kahden ollessa me purjehdimme kesät mutta tehden pitempiä reissuja. Nykyinen veneemme on asuttava. Ensi kesänä aiomme purjehtia Kööpenhaminaan. Tämä koti kertoo kyllä muistakin harrastuksista Taitaa kertoa. Lapsenahan minä ajattelin, että minusta tulee vapaa taiteilija. Sitä minä halusin. Tätini oli taiteilija ja äitini taiteellisesti hyvin lahjakas. Enoni kuitenkin oli päättänyt asiassa toisin ja kaikella arvovallallaan hän totesi minulle, 9-vuotiaalle: Sinä menet mainostoimistoon. Siellä on tulevaisuus. No, sinnehän minä sitten aikanaan Ateneumin kautta menin. Olen kuitenkin maalannut koko ikäni. Olen naturalisti; teen maisemamaalauksia ja jonkun verran myös muotokuvia. Rakentelen myös kaikenlaista, esim. tuon 80 metriä pitkän junaradan vetureineen, vaunuineen nk. luonnolliseen maisemaan. Olen rakentanut tuon luonnon, miniatyyripuut, -talot, sillat, tunnelit, asemapihat, kaiken mitä siihen kuuluu. Lapset ovat saaneet leikkiä sillä kyllikseen. Pääkiinnostukseni kohde harrastuspuolella on kuitenkin kauko-ohjattavat pienveneet. Veneitä minulla on paljon. Olen nekin rakentanut kaikki itse 2-metrisestä matkustaja-alus Queen Marystä tankkereihin, purjeveneisiin, mikä on milloinkin miellyttänyt. Niitä on mukava kauko-ohjailla merenlahdella. Olen parissa taidenäyttelyssäsi nähnyt taiteessasi aivan erilaisenkin puolen Kyllä, itsellenikin yllätyksenä minusta löytyi satuhahmojen tekijä. Eräs työkaverini halusi kerran tehdä satukirjan. Päätimme tehdä sen sitten yhdessä, hän tekstin ja minä kuvat. Siitä syntyi kuin nappia painamalla minulla tietty menninkäismaailma. Ilmeisesti kaikki tuo Oikeita vai ei? Junat ovat saapuneet asemalle. pehmeämpi puoli oli aina ollut minussa, maalaukset syntyivät niin helposti. Olen pitänyt sitten muutaman näyttelynkin näistä satuhahmoista. Mennään takaisin työelämään. Miten sitten kaikki muuttui? Näin työurani aikana kaksi isoa koko yhteiskuntaan vaikuttavaa tekijää: tekniikan tulon ja laman. Mainosalalla ne osittain liittyivät toisiinsa. Olen monta kerta miettinyt millaisessa tilanteessa mainosala olisi, jos lamaa ei olisi ollut. Länsimaisia ulkomai- Queen Mary oikeassa elementissään NonSordino 1/2008

13 Satumaailman kuvitusta. Myrsky. Tällaisella laivalla seilasi Henrik VIII. sia omistajiahan on ollut kauan ja voi jopa sanoa, että USA, Englanti, Ranska ja muu Eurooppa kuuluvat tietyllä tavalla samaan kulttuuriin. Asioita ymmärretään samalla tavalla. Sen sijaan Aasia, Japani esimerkiksi on aivan oma maailmansa. Euroopassa ei voida myydä tuotetta samalla tavalla millä he lähestyvät kuluttajaa. 90-luvun alussa tosimaailma tuli myös mainostoimistoihin. Lama löysi sinnekin. Mainostoimistoissa suurin osa kuluista oli palkkakuluja ja sitten siihen tuli myös uudistunut tekniikka mukaan. Tekniikka maksoi paljon. Palkat mainosalan ihmisillä olivat korkeat, paremmat kuin silloisilla kansanedustajilla. Alan guruilla ne olivat vielä erityisen korkeat. Yht äkkiä minä aloin huomata, että kaverit ympärillä alkoivat saada kenkää. Kaikkein vaikeinta näillä lähtemään joutuneilla oli tietysti pudottaa omaa elintasoaan. Yleinen tapa silloisella lähtijällä olikin perustaa oma pieni firma ja sitten piti vain toivoa, että se alkaisi kannattaa. Sitten tuli kuin lahjana ulkoavaruudesta uusmedia. Alkuvaihe siinä oli hyvin teknispainotteinen. Alalle tuli uusia ihmisiä, jotka osasivat käyttää tietokonetta, mutta eivät osanneet tehdä mainontaa. Luovat ihmiset ovat usein hyvin epäkäytännöllisiä ja kaikista entisistä mainosalan ihmisistä ei tullut tietokoneen käyttäjiä. He lähtivät. Minussa itsessäni ilmeisesti tuon rakentelukiinnostukseni vuoksi on myös jonkinlaista insinööriluonnetta ja minuun tietokone kolahti heti, aivan samalla tavalla kuin purjehdus oli aikoinaan tehnyt. Tietokoneesta tuli heti ystävä. Olin silloin Viherjuurella ja siellä sain mitä halusin: tarvittavat tietokoneohjelmat ja koulutusta. Sen jälkeen koulutin siellä työkavereitani. Tietokoneesta tulikin sitten yleisesti tae omalle työpaikalle, niillekin, jotka eivät olleet kovin hyviä mainonnan suunnittelijana. Uusmedia on nyt muuttanut mainonnan tekemistä. Sen myötä on tullut aivan uusi tapa tehdä mainontaa. NonSordino - 13

14 Työ tehdään tietokoneella. Asiakassuhteet voivat vaihtua nopeasti. Tosin mainonnan kohderyhmätkin ovat muuttuneet, segmentoituneet rajusti. Netti on ykkösmedia tämä päivänä. TV-mainonta on luonnollisesti myös suuri vaikuttaja. Uusmedia tai digimedia on jo luonnollinen osa tämän päivän mainostoimistotyötä. Kieltämättä minä itsekin menen aina ensimmäisenä nettiin, jos haluan ostaa jonkun tuotteen. Katson netistä ensin valmistajan, vertailen siellä tuotteita ja sitten vasta menen kauppaan. Keltaiset sivut ja päivälehti eivät enää riitä minulle kaupallisen informaation antajiksi. Ja sitten sinä tulit MaMaan 90-luvulla silloinen työpaikkani oli suuri mainostoimisto. Minut oli valittu työsuojeluvaltuutetuksi ja hoitelin sitä virkaa siinä sivussa. Hankin työpaikalle ergonomisia työtuoleja, juttelin ihmisten kanssa ja kaikki oli hyvin ja onnellista, kunnes: työnantaja ilmoitti, että kaikille tulee palkanalennus 10 %. Osa siitä maksettaisiin takaisin tiettynä päivänä, mikäli yrityksen vuosi olisi voitollinen. Näin tapahtuikin, voitollinen vuosi tuotti työntekijöille osan menetetystä palkasta takaisin. Seuraavana vuonna sama juttu, voittoa tuli ja puolet palkanalennuksesta saatiin takaisin mutta vain puolet. Sitten pidennettiin päivittäistä työaikaa palkan pysyessä samana. Entinen lyhyempi kesätyöaika jäi historiaan. Ja sitten hännän huipuksi: luovaa työtä tekeville, joiden työnteko on suurelta osalta aivotyötä, suunnittelua, miettimistä, ilmoitettiin palkanmaksun perustana olevan vain fyysisen työn, ei henkisen työn. Sehän oli shokki kaikille. Työn tuloksista, laadusta ei kukaan ollut huolissaan. Ylitöiden korvauskin lopetettiin kokonaan. Niin pääsin sitten luottamusvaltuutettuna lähtemään liittoni ERTOn edunvalvontakursseille. Siellä viereeni sattui istumaan mamalainen, jonka kanssa aloin keskustella. Siitä minulle aukesikin Satumaailman kuvitusta. Lux Maritim, Itämeren valo NonSordino 1/2008

15 aivan uusi maailma. Aikaisemmin olin pitänyt ammattiliiiton jäsenyyttä pelkkänä vakuutuksena, josta nyt on hyötyä ainakin ilmaisina matkavakuutuksina. Minun oli ollut vaikea hahmottaa mikä on liitto ja mikä on yhdistys ja mitä ne tekee keskenään vai tekevätkö mitään. Eikä se ollut paljoa kiinnostanut. Nyt pääsin opettelemaan aivan kuin uuden alan ja mielenkiintoahan minulla nyt omakohtaisten kokemusten opettamana riitti. Tämän jälkeen pystyinkin sitten auttamaan myös työtovereitani heidän ongelmissaan. Täytyy vain sanoa, että se perustieto, työlainsäädännön tunteminen pitäisi sisällyttää jo oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Niin hakusessa se saattaa olla jopa työnantajatasolla. Niinpä sitten löysin kohta itseni Ma- Man hallituksesta, jossa olin 6 vuotta. Se oli sekä hyödyllistä että mielenkiintoista aikaa. Siteet MaMaankin jäivät jäljelle. Työelämä ja sitä mukaa mainosala on muuttunut täydellisesti tekniikan mukaan tulon ja yhteiskunnan muuttumisen myötä. Tekniikka ei kuitenkaan yksin riitä mainosalalla. Bitit, pixelit, vektorit - ne ovat vain hyviä renkejä luovalle mielelle. Muutama vuosi sitten jäin työelämästä pois, eläkkeelle. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vauhti elämästäni olisi vähentynyt. Kesä on taas tulossa. Miten sitä sanotaankaan, että kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa Haastattelija Kaarina Pehkonen Kuvat: Björn Ekman ja Kaarina Pehkonen Piirrokset ja maalaukset: Björn Ekman Suotuisia tuulia, Björn ja Eeva! NonSordino - 15

16 Rohkeutta ja luovaa hulluutta Sanna Koskimäki, kuvissa ja niiden takana Sanna Koskimäki on luovuutta ja yrittäjyyttä edustava nuori nainen. Hän valottaa hieman asioita menestymisensä takaa ja kertoo myös siitä, että kaikessa kannattaa olla mukana. Asiat lähtevät liikkeelle Miten kirjoittaa ihmisestä, joka on aloittanut oman tiensä etsimisen aiemmin kuin suurin osa populaatiostamme? Ehkäpä järkevintä on antaa hänen itsensä kertoa siitä, mistä kaikki sai alkunsa. Toivottavasti sitä kautta löydämme selityksen sille, miksi joku pääsee eteenpäin nuorena. Omien sanojensa mukaan Sanna ajautui perustamaan toiminimen kahdeksantoistavuotiaana, koska hän sai graafikon freelancer-hommia sen verran paljon. Hän ei kuitenkaan sano saaneensa töitä sen takia, että olisi ollut hyvä siinä mitä tekee, mutta eiköhän se siitä ole käynnistynyt. Ensimmäisinä töinään hänellä oli retkeilyalan lehden karttojen piirtämistä ja kuvittamista. Jo alusta lähtien innokkuus alaa kohden ja tiukat laatuvaatimukset aiheuttivat sen, että asiakkuuksia syntyi lisää. Ensimmäisiä asiakkuuksia syntyi Sannan ollessa työharjoittelussa kirjapainossa ja myöhemmin mainostoimistossa. Aluksi työtä tehtiin yksin ja hieman kaikenlaisten projektien parissa. Sosiaalisena ihmisenä Sanna lopulta päätyi toiminimensä kanssa toimimaan mainostoimisto MBE:n tiloihin. Opiskelukaan ei olisi haitaksi Sanna suoritti audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon töidensä ohella ja sen jälkeen oli luontevaa jatkaa aikuisopiskelijana Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa. Herää vain kysymys, miten ihminen jaksaa opiskella ja tehdä töitä useamman vuoden putkeen. Tietenkään pelkkä opiskelu ei olisi vienyt siihen pisteeseen, missä Sanna tänä päivänä on. Jos pelkästään olisi keskittynyt tekemään töitä ei olisi voinut hankkia läheskään samanlaista osaamista, joten kumpaakin on tarvittu. Pelkästään töihin keskittymisellä ei olisi ollut mahdollista oppia niin kattavaa ammattitaitoa eikä sosiaalista verkostoakaan. Sanna lähti mukaan opiskelijakunnan toimintaan ja oli varapuheenjohtajana 2006 ja puheenjohtajana Nykyään hän toimii MaMa ry:n hallituksessa vastuualueenaan juurikin opiskelijapuoli, koska kaiken työnteon ohella myös se on tullut hänelle tutuksi. Asiat menevät eteenpäin Sannan toiminimi sai lisää asiakkaita hitaasti. Samalla hän opiskeli alaa, mutta parhaimman oppinsa hän sai mainostoimisto MBE:ltä. Ilman kyseisen yrityksen tarjoamaan opastusta ei eteenpäin olisi ollut menemistä. Kaikkea voi opiskella, mutta asioiden hahmottaminen ja ymmärtäminen vaatii aitoja kokemuksia NonSordino 1/2008

17 Mainosalalla pitää ymmärtää asiakasta, toimintaympäristöä ja kaikkia sidosryhmiä ilman sitä ei voi kehittyä huippuosaajaksi. Sanna halusikin keskustelussamme alleviivata sitä, että toimialan hän on oppinut MBE:n ansiosta ja luovuutensa on sekä synnynnäistä, että opittua. Töiden tekeminen ja opiskelu oli rankkaa, mutta jälkikäteen ei Sannalla ole mitään haluja muuttaa menneisyyttään. Ehkä osa menestyksestä on ollut tuuria, mutta suurin osa siitä on ollut rankkaa työntekoa, usein jopa parin vuorokauden yhtäjaksoisissa putkissa (pidemmistä työrupeamista ei uskalla edes kirjoittaa tähän lehteen). Tämä ahkeruus ja eittämättä kohtalainen hulluus on vienyt eteenpäin. Muutoksia tulee kuitenkin aina ja vaikka Sanna oli uskaltanut ottaa kertaalleen jo riskin ja perustaa oman toiminimen nuorena, niin siitä oli vielä päästävä eteenpäin. Olikin pakko kasvattaa liiketoimintaa ja ottaa seuraava askel. yleisesti läheisriippuvuuden alalajiksi. Tekijänsä eivät kuitenkaan halunneet perustaa yhtiötä, joka vain haalii töitä vaan halusivat luoda verkoston, joka voi palvella asiakkaita yhä paremmin ja nopeammin. Tässä kohden Sannan taustasta on ollut hyötyä järkyttävän paljon. Hänen jo aiemmin luomansa kontaktit ovat tulleet yhä lähemmin mukaan Mananan synnyttyä. Tällä alalla ei voi toimia yksin, vaan kaikkien on pakko verkostoitua Sanna oli aloittanut sen jo kahdeksantoistavuotiaana. Ei siis ihme, että viisi vuotta myöhemmin ollaan jo pitkällä ja vauhti vain tuntuu kiihtyvän. Viisi vuotta työhistoriaa on pitkä aika tänä päivänä melkein millä tahansa toimialalla. Sinä aikana on opiskelijan pienimuotoisesta toiminimestä, joka tarjosi graafikon palveluita, kasvanut medialan osakeyhtiö useammalle toimialalle. Mediatoimisto Manana Oy tarjoaakin nykyään palveluita niin suuryrityksille kuin kuntasektorillekin. Tästä kiitos rohkeudelle, luovalle hulluudelle ja sille, että osaa olla oikeassa paikassa ja löytää oikeat ihmiset. Jälkikäteen on helppoa kirjoittaa menestymisestä ja eteenpäin pääsemisestä. Vuosien aikana on kuitenkin usein ollut epätoivoa ja toisinaan ihmiset eivät millään ole ymmärtäneet toisiaan. Tällä kertaa rohkea päätös oli oikea, mutta sitä ei voi koskaan tietää silloin, kun sen päätöksen tekee. Kuviin on helppo saada hymyileviä kasvoja, mutta toivottavasti kuvista myös näkee sen, että niiden takana on ihmisiä, jotka tekevät työtään rakkaudella. Teksti Jarkko Repo/Mediatoimisto Manana Oy Kuvat: Loma Graphics Oy Rohkeat päätökset voivat olla täysin vääriä Nykyinen yhtiökumppaninsa tutustui Sannaan yhteisen tuttavapiirin kautta. Kun toinen on toiminut yritysten parissa tehden markkinointia ja myyntiä keskittyen lopulta luomaan ja hallinnoimaan brandeja, niin Sannan osaaminen oli täysin samalta suunnalta, mutta silti tyystin eri osa-alueelta. Koska kumpikin jo pyöritti jonkinlaista liiketoimintaa oli luonnollista, että syntyi keskusteluja joissa pohdittiin yritysten kehittämistä ja eteenpäin viemistä. Sanna sai yhä jatkuvasti toiminimelleen lisää asiakkaita ja toisaalla kädet täyttyivät tekemättömistä töistä, joita ei osattu tehdä. Tästä tilanteesta nousi tietenkin päätös, että kannattaa pistää osaamiset yhteen; yhä enemmän tekemistä ja yhä vähemmän aikaa. Mediatoimisto Manana oli saanut alkunsa. Työnarkomania luokitellaan Mediatoimisto Mananan luojat Sanna Koskimäki ja Jarkko Repo NonSordino - 17

18 Työttömyyskassan johtajan ohjeistus Teksti: Esa Kivistö, kassanjohtaja, ERTO / Kuvat: Petteri Kankkunen Milloin ansiosidonnaista periodityössä? Tämä ohjeistus koskee mamalaisia periodityöntekijöitä, ei siis tuntityöntekijöitä. Jokainen työntekijä tekee vähintään 50 prosenttia kokoaikatyöstä. He saavat palkan myös vähintään 50 prosentin mukaan, vaikka töitä olisi tehty vähemmän. Työaika on siis vähintään 18,75 tuntia kalenteriviikossa. Lisäksi jokainen työntekijä tekee tasoittumisjaksotunteja. Työttömyysturvalain mukaan työaika saa olla enintään 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta, jotta on oikeus soviteltuun päivärahaan. Esimerkiksi jos koko työaika on kahdeksan viikon tasoittumisjakson aikana 292,50 tuntia, niin tehtyjä työtunteja saa olla enintään 75 prosenttia enimmäistyöajasta eli 292,5 x 0,75 = 219,37 tuntia, jotta on oikeus soviteltuun päivärahaan. Jos tekee lisäksi muuta työtä, niin sekin vaikuttaa sovitellun päivärahan oikeuteen ottaen huomioon töiden yhteenlaskettu työaika. Jos työaika ei ylitä 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta, niin soviteltu päiväraha ja saatu työtulo hakujaksolla (esimerkiksi kalenterikuukausi) saa olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Päiväraha pitää olla kuitenkin vähintään peruspäivärahan suuruinen eli peruspäiväraha 24,51 päivässä (vuonna 2008) vähennettynä soviteltavalla työtulolla eli 50 prosenttia saadusta työtulosta. Asiaa havainnollistetaan esimerkillä. Esimerkki Päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka 1 583,81 Päiväpalkka (1 583,81 / 21,5) = 73,67 90 prosenttia päiväpalkasta (73,67 x 0,9) = 66,30 Saatu työtulo /hakujakso jaetaan 21,5 = 62,79 euroa Soviteltu päiväraha voi olla enintään 66,30 (90 prosentin sääntö) 62,79 = 3,51 /päivä. Kokonaan työttömän päiväraha on 46,63 Työaika tutkitaan ensin hakujaksolla. Soviteltuun päivärahaan ei ole oikeutta, jos työaika ylittää 75 prosenttia tasoittumisjaksolla alan enimmäistyöajasta. Tämä tarkoittaa sitä, että 90 prosentin säännön vaikutusta ei tarvitse enää tutkia, koska työaika on ensisijainen 90 prosentin sääntöön nähden. Jokainen hakija (kuusi henkilöä) ei ole saanut työttömyyspäivärahaa vuonna Työaika on ylittynyt suurimmassa osassa tapauksissa tai ei ole jäänyt maksettavaa soviteltua päivärahaa 90 prosentin säännön perusteella. Päivärahaa ei ole pakko hakea eikä siitä ole hyötyä tai haittaa, että hakee, jos päivärahaa ei jää maksettavaksi. TÄRKEÄÄ! Työttömänä työnhakijana pitää/ kannattaa olla ehdottomasti työvoimatoimistossa, ettei tapahdu oikeuden menetyksiä. Jos tapahtuu niin, että työt vähenevät ja syntyy oikeus soviteltuun päivärahaan, niin työttömyyskassasta voi hakea soviteltua päivärahaa NonSordino 1/2008

19 Tapahtumia Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset Kevätkokouskutsu Tervetuloa Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen lauantaina 17. toukokuuta 2008 Helsinkiin ravintola Pääpostin kokoustiloihin, Mannerheiminaukio 1 B klo alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä MaMa ry:n sääntömuutos. Kokouksen jälkeen MaMa tarjoaa lounaan. ESITYSLISTA 01. Kokouksen avaus. 02. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 03. Kokouksen järjestäytyminen: 3.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja Valitaan kokoukselle sihteeri Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat. 04. Kokouksen menettelytavoista päättäminen. 05. Esityslistan hyväksyminen. 06. Käsitellään MaMa ry:n toimintakertomus vuodelta Käsitellään MaMa ry:n tuloslaskelma ja tase vuodelta Käsitellään tilintarkastajien lausunto. 08. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille. 09. MaMa ry:n sääntömuutos 10. Ilmoitusasiat 11. Muuta 12. Kokouksen päättäminen Halukkaat voivat kokouksen jälkeen lähteä tutustumaan Tallinnan nähtävyyksiin Lähdemme Tallinkin Superstarilla laivalla Länsisatamasta Tallinnaan klo Majoitus on kylpylähotelli Tallinn Spassa sataman vieressä. Lauantaina ohjelma on vapaa. Sunnuntaiaamulla käymme ensin historiallisessa Pietari Suuren rakennuttamassa Kadriorgin linnassa tutustumassa oppaan kanssa ja sen jälkeen omatoimisesti Nykytaiteenmuseo Kumussa. Bussi tuo meidät sitten suoraan laivalle. Paluu klo Tallinnasta Tallink Autoexpressillä IV. Helsingissä ollaan klo Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta ja matkan maksanutta. Matkan hinta MaMa ryn jäseneltä 50 euroa / 2hh huoneessa ja ei jäseneltä 108 euroa. Ilmoittautumiset Kevätkokoukseen: Erja Paajaselle puh mennessä. Ilmoita mahdollisista ruokarajoitteistasi. MaMa ry maksaa matkat kokoukseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput voi tilata valmiiksi omalle lähtöasemalleen VR Yritysmyynnistä p mainitse ERTO ja koodi 1100 MaMa. Tallinnaan lähtijät: Ilmoittautumiset Erja Paajaselle puh Paikkoja rajoitetusti! NonSordino - 19

20 Lakimies vastaa Markus Lohi, lakimies Työsuhteen ehdot mamalaisilla aloilla Täytyykö työnantajani maksaa minulle lomarahaa? Tämä on yksi niistä kysymyksistä, jotka usein nousevat esiin mamalaisesta jäsenkentästä. Liitosta tiedustellaan säännöllisesti myös äitiysvapaan palkallisuutta tai lain mukaisia yleiskorotuksia. Kuuluvatko ne kaikille? Edellä olevista asioista ei säädetä mitään laissa, vaan ne perustuvat kollektiivisiin työehtosopimuksiin. Maamme työsuhteista noin 90 %:in sovelletaan jotain työehtosopimusta. Markkinointiviestintä-, markkinointitutkimus-, tai uusmedia-alalla ei kuitenkaan ole työehtosopimusta. Tässä kirjoituksessa selvitetään, mistä lähteistä työsuhteen ehdot yleisesti muodostuvat ja milloin esim. lomaraha kuuluu työntekijälle, joka työskentelee sopimuksettomalla alalla. Mistä työsuhteen ehdot muodostuvat? Työsuhteen ehdot muodostuvat pääasiassa neljästä eri lähteestä: individuaalisesta työsopimuksesta, työlainsäädännöstä, kollektiivisesta työehtosopimuksesta ja työpaikalla noudatetuista käytännöistä. Työehtosopimus on työntekijä- ja työnantajaliiton välillä solmittu sopimus tietyllä toimialalla noudatettavista työsuhteen ehdoista. Työehtosopimuksissa sovitaan tavallisesti monista asioista edullisemmin työntekijän kannalta kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Työntekijäliitot ovat saaneet ajan myötä neuvoteltua työehtosopimuksiin esim. palkallisen äitiysvapaan, lomarahan ja tärkeimpänä - säännölliset palkankorotukset. Mamalaisilla aloilla ei ole työehtosopimusta, joten työsuhteen ehdot muodostuvat muista lähteistä. Työsopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai sähköinen. Sopimuksettomilla aloilla työsopimus on erittäin tärkeä, koska alalla ei ole työehtosopimusta takaamassa eräitä työsuhteen ehtoja. Työsopimusta tehtäessä onkin mielekästä pyrkiä sopimaan itselleen sellaisia työsuhteen ehtoja, joista ei välttämättä laissa mitään säädetä. Työsopimusta voi ajatella ikään kuin vakuutuksena, se on työsuhteen turva. Työlainsäädäntö puolestaan takaa työtekijälle tietyt ehdottomat oikeudet, kuten oikeuden sairausajan palkkaan, ilman erillistä sopimista. On kuitenkin paljon asioita, joista ei laissa säädetä mitään. Työpaikan vakiintunut käytäntö puolestaan voi muodostua työsuhteen ehdoksi, jota työnantaja ei voi yksipuoleisesti muuttaa. Käytäntö voi ilmetä kirjallisesta dokumentista, kuten henkilöstökäsikirjasta. Se voi perustua myös noudatettuun kirjoittamattomaan tapaan. Molemmissa tapauksissa noudatettu vakiintunut käytäntö on työnantajaa sitova. On hyvä muistaa, että työnantaja tulee käytäntöjen osalta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti työsopimuslain 2 luvun 2 :n nojalla. Palkankorotukset Työsopimuslaissa ei ole säännöstä yleisistä palkankorotuksista. Itse asiassa laissa ei ole säädelty edes minimipalkasta. Palkankorotuksiin viitataan usein yleiskorotuksina, tupo-korotuksina tai indeksikorotuksina. Näillä termeillä yleensä tarkoitetaan tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittuja korotuksia. Ne kuitenkin konkretisoituvat vasta silloin, kun liitot sopivat näistä korotuksista omissa työehtosopimuksissa. Laissa ei ole säännöstä siitä, että tupossa sovitut korotukset tulisivat kaikille. Näin ollen mamalaisilla aloilla korotusten maksaminen voi perustua ensinnäkin siihen, että korotusten maksamisesta on sovittu työsopimuksessa. Palkankorotukset tulee maksaa myös silloin kun työpaikalla on vakiintuneesti ilman eri sopimusta palkkoja korotettu yleisen linjan mukaisesti. Vakiintuneesti maksettuja korotuksia ei työnantaja voi yksipuoleisella päätöksellä jättää maksamatta. Jos työpaikalla on joko sopimuksen tai pitkään jatkuneen käytännön mukaan maksettu tupo-ratkaisun mukainen korotus, on selvää, että korotukset tulee edelleen työntekijöille antaa, vaikka tupoa ei syntynytkään viime keväänä. Tämä on perusteltua, koska ilman tupoakin muodostui syksyn palkkaneuvotteluissa yleinen palkankorotuslinja. Mielekkäät korotusprosentit vuosille löytyvät MaMa ry:n ja ERTOn laatimasta aloilla tehtyyn tutkimukseen perustuvasta palkkasuosituksesta. Lomaraha Vuosilomalaissa ei säännöstä lomarahasta. Lomaraha, eli vuosilomapalkan päälle tuleva 50 %:n suuruinen lisäpalkka, on ensi sijassa perustunut työehtosopimuksiin. Aikaisemmin puhuttiin

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013 Uusi työntekemisen malli Elisa Hartikka 4.9.2013 tausta TILASTO Yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä. Yrittäjyyden kasvu on tällä vuosituhannella lähinnä yksinyrittäjien määrän kasvua. Yksinyrittäjien määrä

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi Mihin tarvitset Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäsenyyttä? Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä hallitset

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Suomen Fysioterapeutit Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit Fysioterapia-alalla on vankka perinne yrittäjänä toimimisesta Liitossa lähes 2000 yrittäjäjäsentä:

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 NY-YRITYKSEN NIMI/LOGO VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 Ulvilan lukio 1/7 Toimitusjohtajan katsaus NY-vuodesta Vuosi on olut mielestäni onnistunut. Olen oppinut paljon uusia asioita liittyen yrittäjyyteen.

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

Tiedätkö miten saat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa?

Tiedätkö miten saat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa? Mikä on MaMa? MaMa ry on edunvalvontajärjestö sinulle, joka toimit markkinointiviestinnän, markkinatutkimuksen, digimedian, pelialan tai muotoilun alalla tai opiskelet kyseisiä aloja. MaMa on Erityisalojen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk OSA 6: Talousasiaa RAHOITUSLASKELMA osoittaa toiminnan kustannuksia ja investointeja ENNEN toiminnan käynnistymistä / myös toiminnan ALOITTAMISEEN tarvittavia kustannuksia kuvaa sitä, mitä pitää olla hankittuna

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot