OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services 22.8.2009"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services

2 KOULUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on antaa tutkimukseen ja tieteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Lisäksi tavoitteena on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Työelämän kehittämishaasteet edellyttävät sosiaalialan ammattihenkilöstöltä sekä oman alan korkeatasoista osaamista että yhteistyötaitoja lähialojen ammattihenkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että koulutuksessa saadut valmiudet vastaavat sosiaalipoliittisten tavoitteiden, kansalaisten sosiaalipalvelutarpeiden ja sosiaalialan ammatillisen työn kehittämisen vaatimuksia. Ammattikorkeakoulujen kehitystä Suomessa ohjaa Bolognan julistuksesta käynnistynyt prosessi, jonka tavoitteena on luoda Euroopan Unionin maista yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tutkintojen ja opintosuoritusten rakenteellinen yhtenevyys, vertailtavuus ja tunnustettavuus mahdollistavat EU:n kansalaisten vapaan liikkumisen eurooppalaisesta korkeakoulusta toiseen sekä liikkumisen eri maiden työmarkkinoilla. Ammattikorkeakoulujen ECTS -prosessissa on vuoden 2006 aikana määritelty sekä yleiset että koulutusohjelmakohtaiset osaamista kuvaavat kompetenssit (osaamisalueet), jotka ymmärretään yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelminä; toisin sanoen yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista tehtävistä. Sosiaalialan koulutusohjelmien kehityshaasteena on sitoa osaamisvaatimukset eurooppalaiseen järjestelmään (EQF) niin, että koulutus tarjoaa valmiudet toimia sosiaalialan ammatillisessa työssä muissa EU:n maissa. Savonia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on palvella Pohjois-Savon maakuntaa ja laajemminkin Itä-Suomen aluetta, jonka elinvoimaisuuteen vaikuttaa jatkuvasti muuttuva ja kansainvälistyvä toimintaympäristö. Merkittävimpiä muutoksia tuovat koulutetun, maksukykyisen työvoiman siirtyminen alueelta maan kasvukeskuksiin, elinkeinoelämän rakennemuutos, teknologian kehittyminen sekä väestön ikääntyminen. Seurauksena näistä muutosprosesseista on kuntien talouden kiristyminen ja hyvinvointipalvelutuotannon kehittämishaasteet. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja työkäytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Eri palvelualojen toiminnalliset rajat hämärtyvät, palveluja tuotetaan yhä asiakaslähtöisemmin ja eri palveluntuottajien sopimuksiin perustuen. Saumattomat palveluketjut ja verkostoituva palveluntuotanto edellyttävät uudenlaista osaamista, toimintojen yhteensovittamista, työnjakoa ja tehokkuutta. Tulevilta sosiaalialan asiantuntijoilta edellytetään valmiuksia uudistaa hyvinvointipalveluja olemassa olevilla voimavaroilla, ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kehittää yhteisöllisiä tukimuotoja eri väestöryhmien tarpeisiin. Valtakunnallisissa ennakointitutkimuksissa sosiaaliala nähdään kasvavana palvelualana. Lasten, nuorten, perheiden sekä ikääntyvien sosiaalipalvelujen uskotaan monimuotoistuvan sekä laajenevan yksityisten ja yhdistysten palvelujen suuntaan. Uusia tehtäväalueita sosiaalialan asiantuntijoille on tulossa koulutoimen, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen tehtävissä. Lisäksi sosiaalialan työntekijöiden tehtävärakenteissa on tapahtumassa määrityksiä, joiden ennakoidaan lisäävän sosiaalialan ammattikorkeakoulussa valmistuneille aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaista osaamista käytännön työssä. Tutkintonimike sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa on sosionomi (AMK), jota vastaava ammattinimike sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan on sosiaaliohjaaja (272/2005 6). Sosionomin (AMK) ammatillista osaamista voidaan kuvata sekä yleisillä että koulutusohjelmakohtaisilla kompetensseilla (osaamisalueilla). Yleiset kompetenssit (taulukko 1) ovat kaikille ammattikorkeakoulun koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssien kehittymiseen sosiaalialan koulutuksessa voidaan vaikuttaa sekä sisällöllisillä että pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuu ensisijaisesti sosiaalialan osaamisen ehdoilla ja yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen toteutuu ammattialan oppimisen yhteydessä. 2

3 TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulun suorittaneiden yleiset kompetenssit Yleiset kompetenssit (Generic competences) Itsensä kehittäminen (Learning competence) Eettinen osaaminen (Ethical competence) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Communication and social competence) Kehittämistoiminnan osaaminen (Development competence) Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen (Organizational and societal competence) Kansainvälisyysosaaminen (International competence) Osaamisalueen kuvaus (Description of the competence, bachelor level) osaa arvioida omaa osaamistaan ja määritellä osaamisensa kehittämistarpeita tunnistaa omat oppimistapansa sekä kykenee itsenäiseen oppimiseen ja oppimistapojen kehittämiseen kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen työyhteisössä kykenee toimimaan muutoksissa sekä havaitsemaan ja hyödyntämään erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa oman alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita omassa toiminnassaan ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen käyttäen erilaisia viestintätyylejä osaa toimia oman alan tyypillisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen tuntee tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä omaksuu aloitteellisen ja kehittävän työtavan sekä kykenee ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään ymmärtää kannattavan ja asiakaslähtöisen toiminnan periaatteita sekä omaa valmiuksia yrittäjyyteen tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä tuntee yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia oman alan kehittämiseksi tuntee organisaatioiden toiminnan ja johtamisen pääperiaatteet sekä omaa valmiuksia työn johtamiseen tuntee työelämän toimintatavat ja osaa toimia työyhteisössä osaa suunnitella ja organisoida toimintaa omaa oman alan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan vähintään yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan SOSIONOMIN (AMK) AMMATILLISET ARVOLÄHTÖKOHDAT JA OSAAMISVAATIMUKSET Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen päämääränä on kouluttaa sosiaalialan laaja-alaisia asiantuntijoita. Heillä on sellaista sosiaalialan ammatillisiin lähtökohtiin kytkeytyvää osaamispotentiaalia, joka on siirrettävissä sosiaalialan eri työalueille riippumatta siitä, minkä ikäisten ihmisten tai minkälaisten ilmiöiden kanssa kul- 3

4 loinkin työskennellään. Ammatillisia lähtökohtia ovat sosiaalialan arvot: ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja elämänhallinta, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen, syrjinnän ja väkivallan vastustaminen, asiakkaan itsemääräämisoikeus ja asiakkaan yksityisyys. Arvot kytkeytyvät ammattiopintojen opetussisältöihin, ja ne omaksutaan vähitellen koulutusohjelman edetessä. TAULUKKO 2. Sosiaalialan koulutuskohtaiset kompetenssit (osaamisalueet) Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (Degree Programme in Social Studies) Sosiaalialan eettinen osaaminen (Ethical Competences in Social Work) Asiakastyön osaaminen (Client Work) Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen (Social Services) Yhteiskunnallinen analyysitaito (Social Analysis) Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen (Reflective Development and Management) Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (Community and Society) Osaamisalueen kuvaus (Knowledge and Skills) Sosionomi (AMK) on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti. Hän kykenee sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon. Hän ottaa huomioon jokaisen yksilön ainutkertaisuuden ja kykenee toimimaan arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa. Sosionomi (AMK) edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkii huono-osaisuuden ehkäisemiseen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmista. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen. Hän ymmärtää asiakkaan tarpeet ja voimavarat kontekstisidonnaisesti. Sosionomi (AMK) osaa soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti sekä arvioida niitä. Hän osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Sosionomi (AMK) tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän lainsäädännön. Hän osaa hahmottaa palveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan niiden monipuoliseen kehittämiseen. Hän osaa suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi, osaa toimia moniammatillisissa verkostoissa ja hallitsee palveluohjauksen. Sosionomi (AMK) ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen ja osaa jäsentää ja analysoida sitä erilaisista teoreettisista näkökulmista. Hän ymmärtää ihmisten sosiaalisten toimintaedellytysten muotoutumisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen yhteyden. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää sosiaalisia ongelmia yhteiskunnallisesta viitekehyksestä. Sosionomi (AMK) on sisäistänyt reflektiivisen ja tutkivan työotteen. Hän osaa arvioida toimintansa teoreettisia lähtökohtia ja soveltaa vaihtoehtoisia ajattelu- ja lähestymistapoja. Hänellä on käytäntöpainotteista tutkimuksellista osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa. Hän osaa toimia työyhteisön aloitteellisena esimiehenä ja aktiivisena jäsenenä. Hän osaa kehittää ja johtaa sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluja moniammatillisena yhteistyönä. Sosionomi (AMK) ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hän osaa toimia erilaisissa kansalais- ja viranomaisverkostoissa ja luoda niitä. Sosionomi (AMK) kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun ja vaikuttamaan päätöksentekoon yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Hän tunnistaa epätasa-arvoa tuottavia rakenteita ja toimii niiden purkamiseksi. 4

5 Arvojen lisäksi ammatillisiin lähtökohtiin kuuluu filosofinen ajatus ihmisestä kokonaisuutena (holistisena olentona), jonka voi ymmärtää eri ulottuvuuksina: kehollisena (fyysisenä), tajunnallisena (psyykkisenä) ja toiminnallisena (sosiaalisena) olentona. Sosiaalialan laaja-alainen osaaminen pohjautuu holistiseen ihmiskäsitykseen ja rakentuu monipuolisista yksilön kehitystä ja toimintaa sekä ryhmää ja yhteisöä koskevista tiedoista, taidoista ja asenteista. Sosionomin (AMK) ammatillista osaamista kuvataan alan kompetenssikuvauksilla taulukossa 2. Osaamisalueet muodostavat moniulotteisen kokonaisuuden, jonka keskiössä on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde. Sosiaalialan ammatillinen työ on elämän siirtymävaiheiden ongelmien käsittelyä, jota toteutetaan ohjauksellisella työotteella ja jossa oman elämän asiantuntijuus säilyy asiakkaalla itsellään. Sosiaaliohjauksen erityisenä tehtävänä on tukea ja ohjata niitä kansalaisia, joilla ei ole riittäviä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia pääomia oman elämänsä hallintaan. Ohjauksella pyritään vahvistamaan kansalaisen valinta- ja arviointikykyä, lisäämään oman elämän asiantuntijuutta ja tukemaan hyvän elämän edellytyksiä. OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN Opinnot rakentuvat yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisistä sisältökokonaisuuksista, joista muodostuu sosiaalialan ammatillisen työn tietoperusta. Lisäksi tietoperustaa on tukemassa muiden tieteenalojen opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Koulutusohjelma rakentuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoitteluista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä (kuvio 1). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä, ja ne kestävät 3,5 vuotta. Perusopinnoissa vahvistetaan työelämän perusvalmiuksia (viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, eettisyyttä, itsensä kehittämistä) sekä orientoidutaan sosiaalialan ammatilliseen työhön. PERUSOPINNOT 49 OP AMMATTIOPINNOT 95 OP Yhteiset ammattiopinnot 77 OP Vaihtoehtoiset ammattiopinnot 18 OP HARJOITTELUT 45 OP Orientoiva harjoittelu 5 OP Ammatillinen harjoittelu 1 15 OP Ammatillinen harjoittelu 2 16 OP Syventävä harjoittelu 9 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 6 OP OPINNÄYTETYÖ 15 OP KUVIO 1. Opintojen rakenne sosiaalialan koulutusohjelmassa Ammattiopinnoissa opitaan sosionomin (AMK) työssä tarvittavat ammatilliset tiedot, taidot ja asenteet. Ammattiopinnot jakaantuvat kaikille yhteisiin ammattiopintoihin sekä vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin. Kaikille yhteisissä ammattiopinnoissa rakennetaan laaja-alaista sosiaalialan osaamisperustaa. Sen lisäksi opiskelija voi valita vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoiksi (1) kasvatuksen ja ohjauksen opintoja tai (2) kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen opintoja. Jotta tietyt vaihtoehtoiset ammattiopinnot voidaan toteuttaa, edellytyksenä on riittävä määrä ilmoittautuneita kyseessä oleviin opintoihin. Kasvatuksen ja ohjauksen opinnoissa opiskelija voi valita varhaiskasvatuksen, perhetyön, sosiaalisen nuorisotyön tai erityiskasvatuksen opintojaksoja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaansa. Opiskelija oppii kasvun tukemisen ja ohjauksen taitoja asiakastyössä sekä oppii toimimaan moniammatillisissa työryhmissä sosiaalialan asiantuntijana ja kehittämään ammatillista toimintaansa yksilöiden ja perheiden tarpeista käsin. 5

6 Kasvatuksen ja ohjauksen valmiuksia tarvitaan työskenneltäessä perheiden kanssa päivähoidossa, erityiskasvatuksessa, nuorisotyössä, perhetyössä tai lastensuojelun tehtävissä. Opiskelija voi valita varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja vähintään 60 opintopistettä saadakseen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen tehtäviin päivähoidossa (ks. taulukko 11; laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 6). Kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen opinnoissa opiskelija voi valita lastensuojelutyön, mielenterveys-, kriisija päihdetyön, vanhustyön, vammaistyön tai sosiaaliturvaohjauksen opintojakson henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaansa. Opiskelija oppii yksilö-, perhe- ja yhteisökeskeisiä työmenetelmiä, joita tarvitaan ongelmien ehkäisyssä ja kuntoutustyössä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija oppii ohjauksen taitoja sekä työskentelyä moniammatillisissa työryhmissä sosiaalialan asiantuntijana. Opiskelija oppii kehittämään ammatillista työtä yksilöiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeista käsin. Kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen valmiuksia tarvitaan päiväkeskuksissa, tukiasunnoissa, palvelutaloissa, hoito- ja palvelukodeissa, kuntoutuskodeissa, kotihoidossa ja laitoksissa. Sosiaaliturvaohjauksen taitoja tarvitaan kuntien sosiaalikeskuksissa, työvoiman palvelukeskuksissa, Kansaneläkelaitoksen ja muiden vakuutuslaitosten toimipaikoissa. Opiskelija voi painottaa opinnoissa myös sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä valitsemalla opintoihinsa yrittäjyyspolun. Opiskelija valitsee tällöin henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan harjoittelun paikoiksi erilaisia hoivayrityksiä, joissa hän voi perehtyä sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaan. Yrittäjyyspolulla opiskelija valitsee vapaasti valittaviin opintoihin yrittäjyysopintoja esimerkiksi Stydi -verkko-opinnoista. Yrittäjyysopintoja syvennetään edelleen projektiopinnoissa ja opinnäytetyössä (ks. taulukko 12). Sosiaalialan perus- ja ammattiopintojen lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu vapaasti valittavia opintoja, jotka tukevat opiskelijan omaa ammatillista suuntautumista. Iisalmen koulutusyksikkö tarjoaa erilaisia tieto- ja taitoperustaisia opintojaksoja yksikön yhteisten opintojen tarjottimella, joihin voi osallistua eri koulutusohjelmien opiskelijoita. Perus- ja ammattiopintoihin liittyy ohjattua harjoittelua, joka toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa erilaisissa sosiaalialan palvelu-, kuntoutus- ja toimintayksiköissä sekä kehittämisprojekteissa. Harjoittelussa opiskelija oppii kriittistä ajattelua sekä teoriatiedon ja käytännön yhdistämistä todellisissa työtilanteissa. Harjoittelun aloittaminen edellyttää tietyn opintopistemäärän suorittamista: Ammatillinen harjoittelu 1 (80 op), ammatillinen harjoittelu 2 (130 op), ja syventävä harjoittelu (170 op). Projektiopinnot ovat osa ammattiopintoja, ja ne liittyvät työelämästä tulleisiin toimeksiantoihin. Projektiopinnot toteutuvat opettajien ohjauksessa joko opiskelijaryhmän yhteistoiminnallisena kokonaisuutena tai osana vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Opinnäytetyö on joko pienimuotoinen tutkimus tai kehittämistehtävä, joka liittyy kiinteästi ajankohtaisiin työelämän kehittämistarpeisiin. Harjoittelu, projekti-, tutkimus- ja tiedonhankinnan opinnot sekä opinnäytetyöskentely kehittävät tutkivan ammattikäytännön taitoja, joita tarvitaan itsensä ja ammatillisen työn kehittämisessä. OPPIMISNÄKEMYS JA PEDAGOGISET VALINNAT Opetus koulutusohjelmassa perustuu sekä sosiokonstruktivistiselle että kontekstuaaliselle oppimiskäsitykselle. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään aktiivisena ja omatoimisena tiedonhakijana, kriittisenä arvioijana sekä tiedonrakentajana vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opiskelija rakentaa tietoa kokemuksistaan sekä liittää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä. Samalla opiskelijalle kehittyy tietoisuus omasta oppimisestaan. Kontekstuaalisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelijalla tulee olla aito kosketuspinta todellisuuteen, ja oppiminen toteutuu parhaiten siinä ympäristössä, jossa opittua tietoa käytetään; toisin sanoen opiskelija osallistuu työharjoittelujen aikana sosiaalialan työhön ja perehtyy asiantuntijakulttuurin toimintoihin. Opetus nähdään oppimisprosessiperustaisena ohjauksena, jossa opiskelijan oppimisprosessi etenee ajallisesti askeleittain sekä ennalta suunniteltuna ja tavoitteellisena. Opettajat tukevat oppimisprosessia soveltaen erilaisia pedagogisia malleja ja käytänteitä, kuten tutkivaa oppimista, dialogista oppimista, verkko-oppimista, projektioppimista ja yhteistoiminnallista oppimista. Opiskelijan lähtötaso huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS:ssa) tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintojaksoja sekä eriyttä- 6

7 mällä tehtäviä. Ammatillista kasvua tuetaan systemaattisella, opiskelijalähtöisellä ohjauksella koko koulutuksen ajan. Ammatillisen kasvun ohjaus on mallinnettu osaksi opetussuunnitelman toteuttamista. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa. Lisäksi opiskelijat tekevät vuosittain ammatillisen kasvun itsearvioinnin. Ammatillisen kasvun vertaisryhmä kokoontuu opettajatuutorin johdolla lukukausittain. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat laativat näyteportfolion työelämään siirtymistä varten. Opetuksessa korostetaan sosionomin (AMK) ammatin edellyttämää yhteistoiminnallisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelu edellyttää aktiivista läsnäoloa lähiopetuksessa, erityisesti pienryhmissä ja seminaarityyppisessä työskentelyssä osallistuminen on välttämätöntä. Osa opinnoista suoritetaan yhteistoiminnallisesti, esimerkiksi opintomatkoina. Opiskeluryhmässä harjoitellaan tiimityöskentelytaitoja sekä työyhteisössä tarvittavia toimimisen valmiuksia. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon sosiaalialan työssä tarvittavan kansainvälisyysosaamisen kehittyminen. Opiskelijallaon mahdollisuus opiskella tietyt opintojaksot myös englannin kielellä. Opintojen eteneminen opintojaksoittain esitetään lukusuunnitelmassa (ks. liite 1). SOSIAALIALAN AMMATILLISEN OSAAMISEN SAAVUTTAMINEN Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan. Opintovuoden tavoitteellinen pääteema jakaantuu kahteen lukukauden kestävään alateemaan, joita kuvataan taulukossa 3. TAULUKKO 3. Opetussuunnitelman vuositeemat ja osaamistavoitteet 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Vuositeema ja alateemat Minä ja sosiaaliala (60 op) (1) Minä oppijana sosiaalialalla (30 op) (2) Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus (30 op) Minä ja asiakas (60 op) (3) Asiakastyön perusteet (30 op) (4) Vuorovaikutus ja kohtaaminen asiakastyössä (30 op) Minä ja yhteisö (60 op) (5) Yhteisölliset työmenetelmät (30 op) (6) Hyvinvoinnin tuottaminen ja ohjaaminen (30 op) Minä ammattilaisena (30 op) (7) Kehittäjänä sosiaalialan työssä (30 op) Osaamistavoitteet Opiskelija osaa hahmottaa paikkansa sukupolvien ketjussa ja ymmärtää yhteiskunnan muutoksen vaikutuksen ihmisen kasvuun ja elinoloihin. Opiskelija osaa hahmottaa sosionomin (AMK) paikan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Opiskelija ymmärtää asiakkaan elämäntilanteen ja toimintakyvyn asiakastyön lähtökohdaksi. Opiskelija osaa työskennellä vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija tuntee asiakastyön perusprosessin, osaa asettaa sille tavoitteita sekä tukea erilaisia asiakkaita heidän arjessaan. Opiskelija ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureja sekä osaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vahvistaa kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Opiskelija osaa toimia työyhteisössä aktiivisena jäsenenä ja aloitteellisena esimiehenä. Opiskelija tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa kehittää palveluja moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osoittaa hallitsevansa sosiaalialan työtä aloittelevana ammattilaisena. Opiskelija osoittaa opinnäytetyöprosessissa hallitsevansa tutkimuksellisen työotteen sekä kykynsä yhdistää teoreettista tietoa käytännön ilmiöiden tarkasteluun ja kehittämistyöhön. Oppimisen polku voidaan nähdä niin, että alussa opiskelijan oppiminen painottuu häneen itseensä ja omien valmiuksien vahvistamiseen, mutta vähitellen opiskelijalle tulee antaa mahdollisuuksia käyttää ja arvioida 7

8 osaamistaan suhteessa opiskelija- ja ammattiyhteisöön. Kun opiskelijalle on karttunut riittävästi tietoa ja kokemusta ja kun hän osaa jo toimia itsenäisesti, hän kykenee osallistumaan yhteisöllisiin ongelmanratkaisuprosesseihin ja vähitellen liittyy osaksi sosiaalialan ammatillista kulttuuria. Ensimmäisenä -vuotena tavoitteena on oppia tuntemaan itseään ja toimintatapojaan sekä juurtumaan ammattialan tietoperustaan. Opiskelija saa sekä henkilökohtaista ohjausta että kokemusta yhteistoiminnallisesta työskentelystä opiskelijayhteisössä. Toisena -vuotena opetellaan asiakaslähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan alan käsitteellistä hallintaa. Opiskelijalta odotetaan jo kykyä itsenäiseen toimintaan sekä projektiluonteisiin toimintoihin osallistumista. Kolmantena -vuotena korostuvat yhdessä tekeminen ja asiantuntijavastuun kehittyminen. Opinnäytetyön suunnittelun ja tekemisen yhteydessä rakennetaan asiantuntijaverkostoja, joissa toimitaan vastavuoroisuuden periaatteella itsenäisesti ja ohjausta hakien. Neljäntenä -vuotena opiskelijan tavoitteena on liittyä sosiaalialan asiantuntijakulttuuriin. Sitä varten hän osoittaa kykenevänsä itsenäisesti vastuulliseen toimintaan soveltaen joustavasti osaamistaan erilaisissa työelämän ongelmatilanteissa. Sosiaalialan ammatillisen osaamisen (kompetenssien) saavuttaminen opintojaksoittain kuvataan lukukauden kestävien teemojen kokonaisuuksina. Lisäksi kuvataan opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt. Opintojaksojen toteuttamistavat ja kirjallisuus tarkennetaan ja sovitaan kunkin opintojakson alussa. 8

9 KOULUTUSOHJELMAN TEEMAT JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET 1. Vuosi: MINÄ JA SOSIAALIALA (60 op) 1. Teema: Minä oppijana sosiaalialalla (30 op) Tavoite: Opiskelija tuntee ammattikorkeakoulujärjestelmän, oppimisympäristön sekä jäsentää omaa oppimisnäkemystään ja käynnistää oppimisprosessinsa. Opiskelija oppii ymmärtämään opiskelijayhteisön merkityksen sosiaalialan ammatillisessa oppimisessa sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija hankkii tietoa yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista ihmisten kasvu- ja elinoloihin, ymmärtää ihmisen kehitykseen liittyviä prosesseja sekä eri elämänvaiheissa elävien ihmisten toimintaa. Opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalialan ammatillisen työn tarvetta, lähtökohtia sekä osaamisalueita. TAULUKKO 4. Sosiaalialan koulutusohjelman 1. Teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen kansainvälisyysosaaminen (1) Minä oppijana sosiaalialalla 30,5 SSJOVA Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin ja opiskelu sosiaalialan oppimisyhteisössä 3 x x SSAMURA 1 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 1 1 x x x x SSSUO1 Suomen kieli ja viestintä 1 1,5 x x SSTVT1 Tieto- ja viestintätekniikka 2 x x SSOPO1 Sosiaalipolitiikka 1 3 x x SSKKO Kasvu, kasvatus ja oppiminen 3 x x SSELO Elämyksellinen oppiminen 3 x x x SSIHKE 1 Ihmisen kehitys eri elämänvaiheessa 3 x x Sosiaalialan työn historialliset, tieteelliset ja eettiset SSSTYO lähtökohdat 3 x x SSMONIN Moninaisuus sosiaalialalla 3 x x x SSHOR Orientoiva harjoittelu 5 x x x Sisällöllisesti 1. teemassa aloitetaan ammattialan moniulotteisen tietoperustan rakentaminen. Yksilötasolla tarkastellaan aluksi omaa oppimista ja toimintatapoja, sen jälkeen siirrytään ihmisen kasvu- ja kehitysprosesseihin sekä historiallisesti muuttuviin elinoloihin. Yhteiskuntatasolla hahmotetaan yhteiskunnallista muutosta, hyvinvointiyhteiskunnan syntyä sekä sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmiä. Sosiaalialan ammatillisen työn tarvetta ja sen tehtävää paikannetaan kunakin aikana yksilön ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin. 9

10 SSJOVA Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin ja opiskelu sosiaalialan oppimisyhteisössä, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee ammattikorkeakoulujärjestelmän, tutustuu oppimisyhteisöön sekä perehtyy opiskelua edistäviin tukipalveluihin ja opintojen ohjaukseen. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakouluopiskeluun, arviointiin, palautejärjestelmään, turvallisuussuunnitelmaan sekä yksikön kansainväliseen toimintaan. Opiskelija hahmottaa informaatiolukutaidon sisällön, ymmärtää tiedonhankinnan merkityksen ammatillisena työkaluna ja osaa käyttää kirjastopalveluita. Opiskelija tutustuu sosiaalialan koulutusohjelmaan ja sosionomin (AMK) osaamisalueisiin. Sisällöt: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Iisalmen yksikkö opiskeluympäristönä. Ammattikorkeakoulua ohjaavat säädökset, ohjeet, säännöt ja sopimukset. Opiskelun tukipalvelut, ohjaus- ja neuvontapalvelut, opetussuunnitelma, koulutusohjelman rakenne ja sisältö, opetusmenetelmät, arviointi-, palaute- ja vaikuttamismenetelmät. Kestävä kehitys. Opiskelijayhdistystoiminta ja opiskelijatuutorijärjestelmä. Kansainvälinen toiminta sekä kielten ja viestinnän opiskelu. Johdatus informaatiolukutaitoon ja tiedonhankintaan, tiedonhaun perustaitojen harjoittaminen, kokoelmatietokannat ja kirjastokäynti. Toteutus: Opintojakso toteutetaan osittain yhdessä hoitotyön ja luonnonvara-alan opiskelijoiden kanssa. Asiantuntijaopetus, ohjatut harjoitukset, verkko-opiskelu ja itsenäinen työskentely. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja ohjaukseen, harjoitustehtävien suorittaminen. Savonia-ammattikorkeakoulu, Opinto-opas (2007) ja Opetussuunnitelma (2008). Verkkomateriaali, muu osoitettu materiaali. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. SSAMURA1 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 1, 1 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa omaa tavoitteellista opiskeluprosessia osana elämänvaihetta. Opiskelija hahmottaa ammatillisen kasvun ohjauksen merkitystä ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä. Opiskelija tutustuu opiskelijayhteisön jäseniin sekä tietää eettisten periaatteiden merkitystä yhteisön toiminnassa. Sisällöt: Ammatillinen kasvu, ammatti-identiteetti, vertaistuen ja pienryhmän merkitys ammatillisessa kehittymisessä, tavoitteiden asettamisen merkitys opiskeluprosessissa, kompetenssipohjainen HOPS, eettisyys. Suoritustapa: Osallistuminen henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun ja ammatillisen kasvun pienryhmään (2 krt), teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSSUO1 Suomen kieli ja viestintä 1, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy erilaisiin opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin teksteihin ja oppii kirjoittamaan niitä. Hän oppii etsimään tietoa kriittisesti ja yhdistämään sitä esseekirjoittamiseen. Opiskelija harjaantuu omien ja toisten tekstien arvioinnissa sekä palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa. Opiskelija tutustuu kaunokirjallisuuteen. Sisällöt: Erilaiset tekstit (raportti, essee, referaatti, tieteellinen teksti), lähdeviitteet ja lähdeluettelo, kaunokirjallisuus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä oman ja toisten työn arvioiminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Itsenäinen työskentely. Arviointi: Essee 0 5, harjoitusten ja tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Iisalmen yksikön raportin ja esseen ohjeet. Mattila, H., Ruusunen, T. & Uola, K Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. Helsinki: WSOY. Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita. Repo, I. & Nuutinen, T Viestintätaito. Opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Keuruu: Otava. Muu, erikseen sovittava materiaali. SSTVT1 Tieto- ja viestintätekniikka, 2 op Tavoitteet: Tieto- ja viestintätekniikka -opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia käyttää tietotekniikkaa apuna niin opiskelussa kuin tulevassa ammatissaan. Opintojakson aikana syvennetään oppilaitoksessa käytettävien tietoteknisten palveluiden osaamista sekä harjoitellaan tietokoneen käyttöä. Tavoit- 10

11 teena on oppia käyttämään eri välineitä yhteiskäyttöisesti ja tehokkaasti. Lisäksi opiskellaan tietoturvaan ja virustorjuntaan liittyviä asioita sekä vastuulliseen lähiverkkojen ja Internetin käyttöön. Sisällöt: Windows-käyttö: Käyttöliittymä, ohjauspaneeli, työpöytäasetukset, virustarkistukset, apuohjelmat, eri tallennusmedioiden käyttö ja resurssienhallinnan toiminnot. Lisäksi etäyhteyden käyttö kotitietokoneen ja oppilaitoksen välillä. Word-tekstinkäsittely: Asiakirjan laatiminen, asiakirjan ulkoasun muokkaus, tulostusasetukset, kirjallisen työn ohjeen mukaisen dokumentin laatiminen, vakioasiakirjan laadinta, MS-Office sovellusten yhteiskäyttö asiakirjan laadinnassa. Excel-taulukkolaskenta: laskentataulukon laadinta, taulukon ulkoasun muokkaus, lukujen muotoilu, laskentakaavojen ja funktioiden käyttö taulukossa, taulukkotiedon esittäminen graafeina. PowerPoint-esitysgrafiikka: esityksen tukena käytettävän materiaalin laadinta, esityksen ulkoasun muokkaus, animaation perusteet, erilaisten materiaalien liittäminen esitykseen (esim. teksti, kuva, video, ääni, linkit), ohjelman käyttö esityksen aikana. Internet: eri Internetissä olevien palveluiden käyttö (mm. sähköposti, tiedonhaku, yhteisöt, audio- ja videoneuvottelu), tietoturva Internetissä Muut: digitaalisen kameran käyttö ja kuvien hyödyntäminen esim. esitysgrafiikassa, skannaus ja kuvankäsittelyn perusteet Toteutus: Luennot, harjoitukset ja oppimistehtävät. Opintojakson alussa luentoja/harjoituksia, pääpaino verkko-opiskelussa Suoritustapa: Oppimistehtävät tai näyttökoe Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. Esitiedot: Savonia-ammattikorkeakoulun tietoteknisten palveluiden käyttö SSOPOL1 Sosiaalipolitiikka 1, 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee sosiaalipolitiikan peruskäsitteet. Opiskelija osaa jäsentää suomalaisen yhteiskunnan muutosta sekä ymmärtää sosiaalipolitiikan syntyä ja kehittymistä arvolähtökohtineen. Opiskelija tietää hyvinvointivaltiomallit ja tutustuu pohjoismaiseen sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelujärjestelmään. Sisällöt: Sosiaalipolitiikan peruskäsitteet: Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan tavoitteena, hyvinvointivaltio, sosiaaliturva, toimeentuloturva ja sosiaalipalvelut. Erilaiset hyvinvointivaltiomallit. Yhteiskunnan muutos, sosiaalipolitiikan synty ja pohjoismainen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmä. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätehtävä, yksilötehtävä ja/tai tentti. Arviointi: 0 5. Karisto, A. & Takala, T. & Haapola, I Matkalla nykyaikaan elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. 3. painos. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY (soveltuvin osin). Jokinen, K. & Saaristo K. 2006: Suomalainen yhteiskunta.helsinki: WSOY. Laine, E Täällä Pohjantähden alla -elokuva. Kesto 190 min. Laine, E Akseli ja Elina -elokuva. Kesto 137 min. SSKKO Kasvu, kasvatus ja oppiminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja oppimisen keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija oppii kasvatuksen käsitteen laaja-alaisena sosiaalialan työn näkökulmasta. Opiskelija perehtyy muuttuneisiin tieto- ja oppimiskäsityksiin. Opiskelija kehittää tietoisuuttaan omasta kasvustaan, kasvatuksestaan ja oppimisestaan. Sisällöt: Tietokäsitykset. Oppimiskäsitykset. Oppimistyylit ja -strategiat. Yhteistoiminnallinen oppiminen. Yhteisöllisyys. Tutkiva oppiminen. Elämyksellinen oppiminen. Käsitteet: Kasvatus, elinikäinen oppiminen, oppimaan oppiminen, oppimisympäristö, itse ohjautuvuus ja ulkoa ohjautuvuus. Dialogisuus. Palaute ja arviointi. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätehtävä ja verkko-opiskelu. Arviointi:

12 Peltonen, M Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Tampere: Tammer-Paino Oy. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSELO Elämyksellinen oppiminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu luoviin, yhteistoiminnallisiin ja kokemuksellisiin työtapoihin ja niiden tietoperustaan. Opiskelija kehittää itseään luovassa itseilmaisussa sekä oppii arvioimaan kriittisesti omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Opiskelija oppii välittämään omia kokemuksiaan luovalla tavalla sekä oppii antamaan ja saamaan palautetta. Opiskelija oppii ryhmätyötaitoja. Sisällöt: Luovat ilmaisumenetelmät, elämyksellinen oppiminen, yhteistoiminnallisuus ryhmässä Suoritustapa: Osallistuminen taide- ja ryhmäharjoituksiin. Yhteistoiminnallisesti suunniteltu ja toteutettu performanssi. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisuus ja muu materiaali sovitaan opintojen alkaessa. SSIHKE1 Ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa, 3 op Tavoitteet: Opiskelija sisäistää elämänkaariajattelun. Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan eri-ikäisten ihmisten fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista kasvu- ja kehitysprosesseista. Opiskelija perehtyy eri-ikäisten ihmisen kehityskriiseihin ja -tehtäviin. Opiskelija ymmärtää ihmisen elinikäisen kasvun tarpeen sekä kasvua mahdollistavat ja rajoittavat tekijät. Opiskelija oppii havainnoimaan yksilön kehitystä, oppimista ja muutosta. Sisällöt: Erilaisia elämänkaariteorioita. Käsitteet: Persoonallisuus, identiteetti ja temperamentti. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt ja yksilölliset oppimistehtävät. Arviointi: 0 5. Dunderfelt, T Elämänkaaripsykologia: lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. Jyrkämä, J. & Sankari A. (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen. Tampere: Vastapaino. Keltikangas-Järvinen, L Temperamentti: ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSSTYO Sosiaalialan työn historialliset, eettiset ja tieteelliset lähtökohdat, 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy sosiaalialan ammatilliseen työhön, sen historiaan ja ymmärtää sen yhteiskuntasidonnaisuuden. Opiskelija tuntee sosiaalialan työn ammattieettistä perustaa sekä tieteellisiä lähtökohtia. Sisällöt: Mitä sosiaalialan ammatillinen työ on? Sosiaaliturvan-, sosiaalipalvelujen-, sosiaalityön ja sosiaalikasvatuksen historia. Sosiaalialan työn ammattietiikka. Sosiaalitieteelliset, kasvatustieteelliset ja psykologiset lähtökohdat. Sosionomin (AMK) tehtäväkuva ja kompetenssit (osaamisalueet). Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt sekä yhteistoiminnallisesti suunniteltu, toteutettu ja arvioitu opintomatka (1 op integroitu Moninaisuus-opintojakson kanssa) ja kirjatentti. Arviointi: 0 5. Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Ammattieettinen lautakunta. Helsinki. Etiikkaopas Saatavissa: Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T Ammattina sosionomi. Helsinki: WSOY. Muu, erikseen sovittava kirjallisuus. SSMONIN Moninaisuus sosiaalialalla, 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii moninaisuuden käsitteet sekä hahmottaa poikkeavuuden selitysmalleja. Opiskelija kehittää herkkyyttään tunnistaa ihmisen synnynnäistä, kehityksellistä, elämäntavallista ja sosiokulttuurista erilaisuutta sekä oppii ymmärtämään tätä moninaisuutta. Sisällöt: Moninaisuuden käsitteet: erilaisuus, poikkeavuus, diversiteetti ja marginaalisuus. Poikkeavuuden selitysmallit. Sosiaalisen kontrollin tavat. Kulttuurinen merkitys ja ilmentyminen ihmisen, ryhmän ja yhteisön 12

13 toiminnassa. Erilaisuuden merkitys vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Sosiaalialan työn oikeutus ja työorientaatio. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, harjoitukset, opintomatka ja kirjallinen yksilöessee sekä yhteistoiminnallisesti suunniteltu, toteutettu ja arvioitu opintomatka (1 op). Arviointi: 0 5. Harinen, P Nuoret monikansallistuvassa ja -kulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa Wilska, T. (toim.) Erilaiset ja samanlaiset, Nuorisobarometri Helsinki: Yliopistopaino, Juhila, K Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino. (soveltuvien osin) Lehtonen, M. & Löytty, O Erilaisuus. Tampere: Vastapaino. Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O Suomalainen vieraskirja. Tampere: Vastapaino. Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Tammer-Paino Oy. (soveltuvin osin) Vehkakoski, T Poikkeavuus: yksi käsite vai monta käsitystä. Wilska,T. (toim.) Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri Helsinki: Yliopistopaino. SSHOR Orientoiva harjoittelu, 5 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu sosiaalialan työssä kohdattavien ilmiöiden moninaisuuteen ja ymmärtää erilaisten sosiaalipalvelujen tuottamistapoja. Opiskelija pohtii sosiaalialan työn yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä lähtökohtia. Opiskelija tunnistaa sosiaalialan ammattieettisiä periaatteita ja ymmärtää niiden merkityksen omaa toimintaansa ohjaavina tekijöinä. Opiskelija harjaantuu toisten kuuntelemiseen ja alkaa hahmottaa sosiaalialan ammatillisia viestintä- ja vuorovaikutustilanteita. Opiskelija muodostaa kuvan itsestään ammattialan oppijana ja alkaa hahmottaa tulevaa oppimispolkuaan. Sisällöt: Sosiaalialan työ, sosiaalipalvelujen merkitykset, sosiaalialan etiikka, vuorovaikutus ja työyhteisössä toimiminen. Suoritustapa: Harjoittelu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisessa sosiaalipalvelutyössä, osallistuminen harjoittelun ohjauspäiviin ja harjoittelutehtävät. Arviointi: Hyväksytty/hylätty 13

14 2. Teema: Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus (30 op) Tavoite: Opiskelija tuntee eri tieteen alojen näkökulmia yksilöllisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Opiskelija oppii analysoimaan kasvu- ja elinolojen yhteiskunta- ja arvosidonnaisuutta. Opiskelija tietää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksista sosiaalialan ammattialaan. Opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalipedagogiikan toimintajärjestelmistä kansalaisten hyvinvoinnin ja kasvun edistämisessä. Opiskelija oppii perustaitoja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä ymmärtää sisäisen yrittäjyyden merkityksen sosiaali- ja terveysalan työssä. TAULUKKO 5. Sosiaalialan koulutusohjelman 2. teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaam. kansainvälisyysosaaminen (2) Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus 30 SSAMURA2 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 2 1 x x x x SSSUO2 Suomen kieli ja viestintä 2 1,5 x x Johdatus sosiaalitieteelliseen SSJSA ajatteluun 1,5 x x x SSOPOL2 Sosiaalipolitiikka 2 4 x x SSSOPES SSKKYH SSIHKE2 Sosiaalipedagogiikka sosiaalialan työssä Kasvu ja kasvatus yhteiskunnassa Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen 3 x x x x x 3 x x x x x 3 x x x SSTERT Terveyden tukeminen 4 x x x SSRAHY Ravitsemus ja hygieniaosaaminen 3 x x x SSSTYR Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla 3 x x x x SSV Vapaasti valittavat opinnot 3 Sisällöllisesti 2. teemassa jatketaan ammatillisen tietoperustan rakentamista. Yhteiskuntatasolla tarkastellaan kansainvälisen toimintaympäristön aiheuttamia ilmiöitä ja hyvinvointieroja. Kansallisella tasolla analysoidaan niitä kansalaisten ongelmia ja tarpeita, joista kannetaan yhteistä vastuuta sosiaaliturvajärjestelmillä ja hyvinvointipalveluilla (sosiaali-, terveys-, koulujärjestelmät sekä yksityiset palvelut). Yhteisötasolla ihmisen hyvinvointia tarkastellaan myös kasvatuksellisena kysymyksenä ja sosiaalipedagogisena toimintana. Yksilötasolla jatketaan eri ikävaiheiden tarkastelua sekä ikävaiheisiin liittyvien kehitystehtävien tukemismahdollisuuksia. Lisäksi opetellaan pitämään yllä kaikille kuuluvaa turvallisuutta ensiavun ja terveyden tukemisen keinoin, terveellisen ravitsemuksen ja hygieniaosaamisen keinoin. 14

15 SSAMURA2 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 2, 1 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää omaa oppimista suhteessa kompetensseihin. Opiskelija tunnistaa omaa oppimistaan sekä kykenee asettamaan oppimishaasteita suhteessa kompetensseihin. Opiskelija tunnistaa omia voimavaroja ja vahvuuksia. Opiskelija hahmottaa oman toiminnan vaikutusta ryhmän turvallisen ilmapiirin kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää palautteen merkityksen omalle toiminnalle. Opiskelija osaa antaa myönteistä palautetta. Sisällöt: Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit, erilaiset oppimisympäristöt (mm. tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainväliset ympäristöt) opiskeluprosessissa, ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys, palaute. Suoritustapa: Osallistuminen henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun, ammatillisen kasvun pienryhmään (1 krt) sekä koko ryhmän päivään, ammatillisen kasvun analyysi, teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSSUO2 Suomen kieli ja viestintä 2, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii asiantuntijana esiintymistä erilaisissa puhetilanteissa. Opiskelija oppii kokous- ja neuvottelutaitoja sekä oppii tekemään niihin liittyviä kirjallisia dokumentteja. Hän oppii tunnistamaan kehon kieltä ja hallitsemaan sitä. Sisällöt: Asiantuntijana esiintyminen, kokous- ja neuvottelutaito ja puhetilanteet. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, itsenäinen työskentely ja verkkotyöskentely. Arviointi: Tentti 0 5, tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSJSA Johdatus sosiaalitieteelliseen ajatteluun, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy sosiaalitutkimuksen perusteisiin sekä ymmärtää holistisen ihmiskäsityksen sosiaalialan tiedonhankinnan perusoletuksena. Opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun sekä tieteellisen tiedon hyödyntämiseen opiskelussa ja sosiaalialan työssä. Opiskelija ymmärtää tutkimuksen sosiaalialan ammatillisen työn kehittämisen välineeksi. Sisällöt: Arkiajattelu ja tieteellinen ajattelu, tieto tutkimuksen ja tieteen tavoitteena, tieteenfilosofiset perinteet, ihminen tutkimuksen kohteena, teoria ja tutkimus. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätehtävät, yksilöllinen oppimistehtävä ja esseekirjoitelma. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Rauhala, L Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino. (soveltuvin osin) Uusitalo, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Juva: WSOY, Kakkuri-Knuutila, M.-L. & Heinlahti, K Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia (soveltuvin osin). Tampere: Tammer-Paino. SSOPOL2 Social Politics 2, 4cr Lecture part 1: Challenges of globalization for European social policy, 2cr Objectives: The students knows the concept of globalization and perceives the connections between the globalization, European Union and nation-states in the domain of social policy. The student understands global phenomena and understands the challenges of these phenomena to social policy and legislation of the European Union and nation-states. Contents: Concept of globalization. The organization, government and social policy of the European Union. Global phenomena (climate change, inequality, poverty, human trade, violations of human rights, international crime, causes and effects of contagious diseases) and their challenges. Implementation: The course will be implemented as an International MultiPro module together with health care, natural resources and business students or as a course in English. Modes of Learning: Participating in contact lessons, working in small groups (presentation), exam or assignment. Alternative mode of learning; literature exam with literature in English. 15

16 Assessment: Pass/fail Course material: Beck, U What is Globalisation? Cambridge: Polity Press. Rönnberg, L. & Simpura, J. (ed.) Sosiaalipolitiikan globaalit ulottuvuudet. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Other materials to be announced at the beginning of the course. Luennon osa 2: Hyvinvoinnin ja turvallisuuden haasteet suomalaiselle sosiaalipolitiikalle, 2 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää kansainvälistyvän toimintaympäristön aiheuttamia kehittämishaasteita suomalaiselle hyvinvointipolitiikalle sekä tietää hyvinvointierojen lisääntymisen eri alueilla ja kunnissa. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisia ongelmia sekä elämänvaiheisiin liittyvää avuttomuutta ja turvattomuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija tuntee sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen muutoksia koskevan ajankohtaisen keskustelun. Sisällöt: Sosiaalisten ongelmien määrittely. Ennakoimattomat ongelmat, köyhyys suomalaisessa yhteiskunnassa. Avuttomuuden, toimintakyvyn ja poikkeavuuden käsitteet. Muuttuva sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmä. Hyvinvointivaltion kehittämishaasteet: hyvinvointivaltion rahoitus, väestön ikääntymisen seuraukset hyvinvointipalveluiden kehittämiselle, työttömyys ja työvoimapula, aluekehityksen epätasaisuus ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikka 1 ja Globalisaation haasteet eurooppalaiselle sosiaalipolitiikalle. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Pienryhmässä tai parityönä valmisteltu arvioitava esitelmä. Arviointi: 0 5. Materiaali Kainulainen, S., Rintala, T. & Heikkilä, M Hyvinvoinnin alueellinen erilaistuminen 1990-luvun Suomessa: kahtiajakautunut Suomi? Helsinki: Stakes. Kantola, A. & Kautto, M Hyvinvoinnin valinnat Suomen malli 2000-luvulla. Helsinki: Edita. Kautto, M. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Stakes. (soveltuvin osin) Laki toimeentulotuesta (1997/1412) Sosiaalihuoltolaki (1982/710) ja -asetus (1983/607). SSSOPES Sosiaalipedagogiikka sosiaalialan työssä, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee sosiaalikasvatuksellisen työn historialliset lähtökohdat ja ymmärtää sosiaalipedagogisen lähestymistavan sosiaalialan työssä. Hän ymmärtää pedagogisen toiminnan merkityksen syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisemisessä ja lievittämisessä. Opiskelija ymmärtää inhimillisen kasvun prosesseja yksilön yhteiskunnallisen identiteetin ja osallisuuden mahdollistamiseksi. Sisällöt: Sosiaalipedagogiikan historiallinen kehitys tiede-, koulutus- ja työjärjestelmänä, sosiaalipedagogiikan keskeiset käsitteet: subjektius, emansipaatio, empowerment, arki, pedagoginen suhde, tiedostamisprosessi, yhteisöllisyys, sosiokulttuurinen innostaminen Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, dialogiset työpajat ja oppimispäiväkirja Arviointi: 0 5 Hämäläinen, J Hyvinvoinnin kaksi strategiaa: poliittinen ja pedagoginen. Teoksessa Niemelä, P. & Pursiainen, T. (toim.) Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia nro 62. Kuopion Yliopisto. Kuopio: Suomen Graafiset Palvelut Oy, Hämäläinen, J. & Kurki, L Sosiaalipedagogiikka. Porvoo: WSOY. Kurki, L Sosiokulttuurinen innostaminen: muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. SSKKYH Growth and education in the society, 3cr Objectives: The student understands the impact of growth environment and living circumstances on the growth of an individual. The student learns to study the relationship between education and the society and the socialization process. The student understands the connection between education and values, the idea of man and world view. The student preconceives the societal, historical and cultural conditions of constructing his/her individual identity. The student studies the history of his/her own family and relatives. Contents: Changing childhood, family and parenthood, socialization as an interaction process between generations, upbringing, the fabric of society, the forms of society, family and child policies, ecological socialization theory as a theoretical framework for analyzing the growth environments. 16

17 Implementation: The course is in English and implemented as a part of the MultiPro module. Mode of learning: Participation in contact lessons, learning by researching -methods, virtual assignments, independent assignment. Assessment: 0 5 Course material: Hiilamo, H Akantappolaista isäkiintiöön. Perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes. Hiilamo, H The rise and fall of nordic family policy?: historical development and changes during the 1990s in Sweden and Finland. Helsinki: Stakes. Anning, A., Cullen, J. & Fleer, M. (Eds.) Early childhood education. Society end culture. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Luvut 1 7, 10 and 14. SSIHKE2 Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden kehityksellisen tuen tarpeita sekä ymmärtää tuen merkityksen. Opiskelija tutustuu ammatillisen työn tavoitteisiin ihmisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskelija tiedostaa tavoitteellisen työskentelyn merkityksen ja harjoittelee tavoitteiden asettamista elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Opiskelija perehtyy ryhmädynamiikkaan. Sisällöt: Ihmisen kehityksen osa-alueet, kehitystehtävät ja kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa. Tavoitteiden asettaminen eri kehitysvaiheissa, sekä Ryhmädynamiikka; Ryhmän kehitysvaiheet. Edeltävät opinnot: Ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa opintojakson suorittaminen. Toteutus: Osa opintojaksosta voidaan toteuttaa kansainvälisessä toimintaympäristössä esimerkiksi opintomatkana. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt, yksilölliset oppimistehtävät. Arviointi: 0 5 Vilen, M Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Helsinki: WSOY. Eskola, M. & Jauhiainen, R Ryhmäilmiö. Porvoo: WSOY. SSTERT Terveyden tukeminen, 4 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee kansansairaudet ja niiden ehkäisyyn vaikuttamisen. Opiskelija tietää tapaturmat ja niiden ensiavun periaatteet. Opiskelija osaa toimia ensiaputilanteissa. Opiskelija oppii tukemaan ja avustamaan asiakasta hänen yksilöllisistä voimavaroista lähtien sekä hallitsee ergonomisesti oikeat työskentelytavat ja toimii aseptisesti asiakastyössä. Sisällöt: Elämisen toiminnot (sis. turvallisen ympäristön ylläpitäminen), hoitamisen toiminnot, kansantaudit, ergonomia, aseptiikka ja ensiapu I. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen (ensiapu 1/ max 15 henkilön ryhmässä), ohjatut harjoitukset, toiminnallinen opetus ja opintokäynnit. Yksilöllinen oppimistehtävä. Arviointi: Oppimistehtävä 0 5, vertaisarviointi ja itse arviointi sekä ensiapukoe ja -rastit. Ensio, A. & Saranto, K Hoitotyön elektroninen kirjaaminen. Suomen Sairaanhoitajaliitto. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Korkiakoski, L Hoitamisen taito. (soveltuvin osin) Helsinki: Tammi. Jaatinen, T. & Raudasoja, J tai uudempi painos. Kansamme taudit. Porvoo: WSOY. Nienstedt, W. & Kallio, S Luut ja ytimet: Ihmiselimistö lyhyesti. Porvoo: WSOY. Sahi, T., Castren, M. & Kämäräinen, L (tai uusin painos). Ensiapuopas. Duodecim. Suomen Punainen Risti. Gummerus. Tamminen-Peter, L. ym Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi. Työterveyslaitos. 17

18 SSRAHY Ravitsemus ja hygieniaosaaminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää terveellisen ravitsemuksen ja erityisruokavalion merkityksen hyvinvoinnille ja oppii ohjaamaan asiakasta ruokavalioon liittyvissä valinnoissa. Opiskelija ymmärtää viihtyisän asuinympäristön merkityksen ja tukee asiakasta sen ylläpidossa. Opiskelija perehtyy elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön ja harjaantuu hygieniaosaamisen edellyttämissä taidoissa. Sisällöt: Terveellinen ravitsemus, erityisruokavaliot, mikrobiologian perusteet, ruokamyrkytykset, hygieeniset työskentelytavat, henkilökohtainen hygienia, kodin puhtaanapito, omavalvonta sekä elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätyöskentely, käytännön työskentely ja itseopiskelu (mahdollisuus suorittaa hygieniapassi omakustanteisesti yleisenä tenttipäivänä). Arviointi: 0 5 Ijäs, T. & Välimäki, M.-L Elintarvikehygienia ja -lainsäädäntö. Otava: Helsinki. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSSTYR Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla, 3 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin rakentumisen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ilmiöinä. Opiskelija ymmärtää yksityisten palvelutuottajien mahdollisuudet ja osuuden sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan erityispiirteet ja sitä ohjaavan lainsäädännön. Opiskelija hallitsee perustiedot yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta ja alkaa hahmottaa omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä Sisällöt: Yrittäjyyden peruskäsitteet (ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys), yritystoiminnan perusteet, yritykset kansantaloudessa, yrittäjyys mahdollisuutena ja yrityksen perustaminen, yritysmuodot, palvelutuotannon eri muodot, ammatillisuus sosiaali- ja terveysalan yrittäjänä, markkinointi, rahoitusmahdollisuudet, Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, itsenäinen verkko-opiskelu, harjoitustehtävien tekeminen ja opintokäynnit tai kirjallisuus ja verkkomateriaalitentti. Arviointi: 0 5. Kainlauri, A Ideasta hyvinvointialan yrittäjäksi. Juva: WSOYpro. Tenhunen, L Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Vantaa: Yrityssanoma Oy, Yrityskirjat.com Verkkomateriaali ja muu osoitettu materiaali. 18

19 2. Vuosi: MINÄ JA ASIAKAS (60 op) 3. Teema: Asiakastyön perusteet (30 op) Tavoite: Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten asiakkaiden palvelutarpeiden ja voimavarojen kontekstisidonnaisuuden sekä ymmärtää asiakkaiden elämäntilanteen ja toimintakyvyn asiakastyön lähtökohdaksi. Opiskelija opettelee erilaisen ihmisen kohtaamista, asiakassuhteen rakentamista sekä asiakastyön tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opiskelija kehittää sosiaalialan asiakastyössä tarvittavaa ohjaustaitoa sekä perusvalmiuksia asiakastyön eri aloilla. TAULUKKO 6. Sosiaalialan koulutusohjelman 3. teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaam. kansainvälisyysosaaminen (3) Asiakastyön perusteet 29,5 SSAMURA3 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 3 1 x x x x SSENGK Englannin kieli 3 x x x x Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät SSKVAL1 1 1,5 x x x SSASTY SSOHNE Sosiaalialan asiakastyö ja kohtaaminen Ohjaus ja neuvonta sosiaalialan työssä 4,5 x x x x 2 x x x x SSLÄÄK Lääkehoidon perusvalmiudet 2,5 x x x SSKASVA SSELSJ Kasvatustyö eri toimintaympäristöissä Ennaltaehkäisevä lastensuojelu 3 x x x x 3 x x x x SSPÄMI Päihde- ja mielenterveystyö 4 x x x x x SSSEVA Seniori- ja vanhustyö 3 x x x x x x SSPROJA Yhteistoiminnallisen projektin suunnittelu 2 x x x x Sisällöllisesti 3. teemassa luodaan tietoperustaa sosiaalialan asiakaslähtöiselle työskentelylle, jonka keskiössä on erilaisen ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutteisen asiakassuhteen luominen. Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja palvelutarpeita opetellaan tunnistamaan varhaiskasvatuksen, ennaltaehkäisevän lastensuojelun, päihde- ja mielenterveystyön sekä seniori- ja vanhustyön alueilla. Sosionomin (AMK) ohjaukselliselle työotteelle rakennetaan tietoperustaa niin, että oman elämän asiantuntijuus säilyy pääasiassa asiakkaalla itsellään. Asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeiden selvittämiseksi opetellaan haastattelun taitoja ja asiakkaan terveyden tukemista opetellaan lääkehoidon keinoin. Lisäksi aloitetaan projektimuotoisen toiminnan suunnittelu lasten tai ikääntyneiden liikuntakasvatustapahtuman toteuttamiseksi. 19

20 SSAMURA3 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 3, 1 op Tavoitteet: Opiskelija jäsentää omaa opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija tunnistaa omat ennakkoluulot ja arvot erilaisia sosiaalialan ilmiöitä kohtaan. Opiskelija tunnistaa tunnetasolla asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät henkilökohtaiset oppimisen haasteet. Sisällöt: Tunteiden merkitys ja tiedostaminen asiakastyössä, ammatillisuus, dialogisuus. Suoritustapa: Osallistuminen HOPS-keskusteluun, Ammatillisen kasvun pienryhmä (2 krt), teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSENGK Englannin kieli, 3 op Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää sosiaalialan työssä tarvittavaa suullista ja kirjallista englantia sekä pystyy hyödyntämään työssään englanninkielistä ammattikirjallisuutta. Sisällöt: Sosiaalialan ammattiterminologia. Viestintätilanteet kuten sähköpostiviestit, kokoukset, neuvottelut. Asiakaspalvelu esimerkiksi KELA:ssa ja työvoimapalveluissa. Suoritustapa: Ohjatut harjoitukset, toiminnallinen opetus, integroidut tehtävät teemakokonaisuuden aiheisiin, tentti. Arviointi: 0 5 Saarinen, K. & Saarinen, J Way to Welfare. English for Social Services. Helsinki: Otava. Muu materiaali sovitaan opintojen alkaessa. SSKVAL1 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen toteutustapoihin ja niiden perusteisiin sekä käyttöön sosiaalitutkimuksen alueella. Opiskelija opettelee kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelua, aineiston kokoamismenetelmiä sekä analysointitapoja. Sisällöt: Kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapa, tutkimustehtävän määrittely, kohdejoukon valinta, teemahaastattelu, havainnointi ja dokumentit, sisällönanalyysi, tutkimuksen luotettavuus ja eettiset kysymykset. Edeltävät opinnot: Johdatus sosiaalitieteelliseen ajatteluun opintojakson suorittaminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, teemahaastattelu- ja sisällönanalyysiharjoitus, itsenäinen työskentely. Arvioitava tehtävä. Arviointi: 0 5. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Jyväskylä: Gummerus. Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. (soveltuvin osin) Tampere: Yliopistopaino. SSASTY Sosiaalialan asiakastyö ja kohtaaminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tietää sosiaalisen auttamistyön kohteena olevan yksilö-ympäristö -kokonaisuuden. Opiskelija oppii hyvän asiakassuhteen peruselementit ja asiakkaan kohtaamisen. Opiskelija oppii tunnistamaan asiakkaan ainutlaatuisen elämäntilanteen ja toimintarakenteet konkreettisella tasolla. Opiskelija ymmärtää tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden asiakastyössä. Opiskelija harjoittelee erilaisten asiakkaiden kohtaamista ja haastattelua. Opiskelija oppii ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään väkivaltatilanteita ja saa valmiuksia väkivaltaisen asiakkaan ammatilliseen ja turvalliseen kohtaamiseen (AVEKKI). Opiskelija oppii käyttämään erilaisia toiminnallisia menetelmiä sosiaalialan työssä. Sisällöt: Ihminen omassa elinympäristössään. Asiakkaan tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Hyvän asiakassuhteen elementit. Haastattelun tehtävät asiakastyössä. Huolen puheeksi ottaminen ja dialogi. Tavoitteiden asettaminen ja niiden merkitys. Palvelusuunnitelma. Väkivaltainen asiakastilanne. Toiminnalliset menetelmät sosiaalialan töissä. Edeltävät opinnot: Sosiaalialan työn historialliset, tieteelliset ja eettiset perusteet. Sosiaalipolitiikka 1 ja 2. Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Asiantuntijaopetus ja harjoitukset (AVEKKI). Asiakastapauksiin tutustuminen ja pienryhmätyöskentely. Role-playing -harjoitukset, joihin liittyy arvioitava tehtävä. 20

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot