OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services 22.8.2009"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Sosiaalialan Koulutusohjelma Bachelor of social services

2 KOULUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on antaa tutkimukseen ja tieteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Lisäksi tavoitteena on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Työelämän kehittämishaasteet edellyttävät sosiaalialan ammattihenkilöstöltä sekä oman alan korkeatasoista osaamista että yhteistyötaitoja lähialojen ammattihenkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että koulutuksessa saadut valmiudet vastaavat sosiaalipoliittisten tavoitteiden, kansalaisten sosiaalipalvelutarpeiden ja sosiaalialan ammatillisen työn kehittämisen vaatimuksia. Ammattikorkeakoulujen kehitystä Suomessa ohjaa Bolognan julistuksesta käynnistynyt prosessi, jonka tavoitteena on luoda Euroopan Unionin maista yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tutkintojen ja opintosuoritusten rakenteellinen yhtenevyys, vertailtavuus ja tunnustettavuus mahdollistavat EU:n kansalaisten vapaan liikkumisen eurooppalaisesta korkeakoulusta toiseen sekä liikkumisen eri maiden työmarkkinoilla. Ammattikorkeakoulujen ECTS -prosessissa on vuoden 2006 aikana määritelty sekä yleiset että koulutusohjelmakohtaiset osaamista kuvaavat kompetenssit (osaamisalueet), jotka ymmärretään yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelminä; toisin sanoen yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista tehtävistä. Sosiaalialan koulutusohjelmien kehityshaasteena on sitoa osaamisvaatimukset eurooppalaiseen järjestelmään (EQF) niin, että koulutus tarjoaa valmiudet toimia sosiaalialan ammatillisessa työssä muissa EU:n maissa. Savonia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on palvella Pohjois-Savon maakuntaa ja laajemminkin Itä-Suomen aluetta, jonka elinvoimaisuuteen vaikuttaa jatkuvasti muuttuva ja kansainvälistyvä toimintaympäristö. Merkittävimpiä muutoksia tuovat koulutetun, maksukykyisen työvoiman siirtyminen alueelta maan kasvukeskuksiin, elinkeinoelämän rakennemuutos, teknologian kehittyminen sekä väestön ikääntyminen. Seurauksena näistä muutosprosesseista on kuntien talouden kiristyminen ja hyvinvointipalvelutuotannon kehittämishaasteet. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja työkäytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Eri palvelualojen toiminnalliset rajat hämärtyvät, palveluja tuotetaan yhä asiakaslähtöisemmin ja eri palveluntuottajien sopimuksiin perustuen. Saumattomat palveluketjut ja verkostoituva palveluntuotanto edellyttävät uudenlaista osaamista, toimintojen yhteensovittamista, työnjakoa ja tehokkuutta. Tulevilta sosiaalialan asiantuntijoilta edellytetään valmiuksia uudistaa hyvinvointipalveluja olemassa olevilla voimavaroilla, ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kehittää yhteisöllisiä tukimuotoja eri väestöryhmien tarpeisiin. Valtakunnallisissa ennakointitutkimuksissa sosiaaliala nähdään kasvavana palvelualana. Lasten, nuorten, perheiden sekä ikääntyvien sosiaalipalvelujen uskotaan monimuotoistuvan sekä laajenevan yksityisten ja yhdistysten palvelujen suuntaan. Uusia tehtäväalueita sosiaalialan asiantuntijoille on tulossa koulutoimen, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen tehtävissä. Lisäksi sosiaalialan työntekijöiden tehtävärakenteissa on tapahtumassa määrityksiä, joiden ennakoidaan lisäävän sosiaalialan ammattikorkeakoulussa valmistuneille aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaista osaamista käytännön työssä. Tutkintonimike sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa on sosionomi (AMK), jota vastaava ammattinimike sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan on sosiaaliohjaaja (272/2005 6). Sosionomin (AMK) ammatillista osaamista voidaan kuvata sekä yleisillä että koulutusohjelmakohtaisilla kompetensseilla (osaamisalueilla). Yleiset kompetenssit (taulukko 1) ovat kaikille ammattikorkeakoulun koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssien kehittymiseen sosiaalialan koulutuksessa voidaan vaikuttaa sekä sisällöllisillä että pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuu ensisijaisesti sosiaalialan osaamisen ehdoilla ja yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen toteutuu ammattialan oppimisen yhteydessä. 2

3 TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulun suorittaneiden yleiset kompetenssit Yleiset kompetenssit (Generic competences) Itsensä kehittäminen (Learning competence) Eettinen osaaminen (Ethical competence) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Communication and social competence) Kehittämistoiminnan osaaminen (Development competence) Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen (Organizational and societal competence) Kansainvälisyysosaaminen (International competence) Osaamisalueen kuvaus (Description of the competence, bachelor level) osaa arvioida omaa osaamistaan ja määritellä osaamisensa kehittämistarpeita tunnistaa omat oppimistapansa sekä kykenee itsenäiseen oppimiseen ja oppimistapojen kehittämiseen kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen työyhteisössä kykenee toimimaan muutoksissa sekä havaitsemaan ja hyödyntämään erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa oman alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita omassa toiminnassaan ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen käyttäen erilaisia viestintätyylejä osaa toimia oman alan tyypillisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen tuntee tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä omaksuu aloitteellisen ja kehittävän työtavan sekä kykenee ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään ymmärtää kannattavan ja asiakaslähtöisen toiminnan periaatteita sekä omaa valmiuksia yrittäjyyteen tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä tuntee yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia oman alan kehittämiseksi tuntee organisaatioiden toiminnan ja johtamisen pääperiaatteet sekä omaa valmiuksia työn johtamiseen tuntee työelämän toimintatavat ja osaa toimia työyhteisössä osaa suunnitella ja organisoida toimintaa omaa oman alan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan vähintään yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan SOSIONOMIN (AMK) AMMATILLISET ARVOLÄHTÖKOHDAT JA OSAAMISVAATIMUKSET Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen päämääränä on kouluttaa sosiaalialan laaja-alaisia asiantuntijoita. Heillä on sellaista sosiaalialan ammatillisiin lähtökohtiin kytkeytyvää osaamispotentiaalia, joka on siirrettävissä sosiaalialan eri työalueille riippumatta siitä, minkä ikäisten ihmisten tai minkälaisten ilmiöiden kanssa kul- 3

4 loinkin työskennellään. Ammatillisia lähtökohtia ovat sosiaalialan arvot: ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja elämänhallinta, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen, syrjinnän ja väkivallan vastustaminen, asiakkaan itsemääräämisoikeus ja asiakkaan yksityisyys. Arvot kytkeytyvät ammattiopintojen opetussisältöihin, ja ne omaksutaan vähitellen koulutusohjelman edetessä. TAULUKKO 2. Sosiaalialan koulutuskohtaiset kompetenssit (osaamisalueet) Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (Degree Programme in Social Studies) Sosiaalialan eettinen osaaminen (Ethical Competences in Social Work) Asiakastyön osaaminen (Client Work) Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen (Social Services) Yhteiskunnallinen analyysitaito (Social Analysis) Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen (Reflective Development and Management) Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (Community and Society) Osaamisalueen kuvaus (Knowledge and Skills) Sosionomi (AMK) on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti. Hän kykenee sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon. Hän ottaa huomioon jokaisen yksilön ainutkertaisuuden ja kykenee toimimaan arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa. Sosionomi (AMK) edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkii huono-osaisuuden ehkäisemiseen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmista. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen. Hän ymmärtää asiakkaan tarpeet ja voimavarat kontekstisidonnaisesti. Sosionomi (AMK) osaa soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti sekä arvioida niitä. Hän osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Sosionomi (AMK) tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän lainsäädännön. Hän osaa hahmottaa palveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan niiden monipuoliseen kehittämiseen. Hän osaa suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi, osaa toimia moniammatillisissa verkostoissa ja hallitsee palveluohjauksen. Sosionomi (AMK) ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen ja osaa jäsentää ja analysoida sitä erilaisista teoreettisista näkökulmista. Hän ymmärtää ihmisten sosiaalisten toimintaedellytysten muotoutumisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen yhteyden. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää sosiaalisia ongelmia yhteiskunnallisesta viitekehyksestä. Sosionomi (AMK) on sisäistänyt reflektiivisen ja tutkivan työotteen. Hän osaa arvioida toimintansa teoreettisia lähtökohtia ja soveltaa vaihtoehtoisia ajattelu- ja lähestymistapoja. Hänellä on käytäntöpainotteista tutkimuksellista osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa. Hän osaa toimia työyhteisön aloitteellisena esimiehenä ja aktiivisena jäsenenä. Hän osaa kehittää ja johtaa sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluja moniammatillisena yhteistyönä. Sosionomi (AMK) ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hän osaa toimia erilaisissa kansalais- ja viranomaisverkostoissa ja luoda niitä. Sosionomi (AMK) kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun ja vaikuttamaan päätöksentekoon yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Hän tunnistaa epätasa-arvoa tuottavia rakenteita ja toimii niiden purkamiseksi. 4

5 Arvojen lisäksi ammatillisiin lähtökohtiin kuuluu filosofinen ajatus ihmisestä kokonaisuutena (holistisena olentona), jonka voi ymmärtää eri ulottuvuuksina: kehollisena (fyysisenä), tajunnallisena (psyykkisenä) ja toiminnallisena (sosiaalisena) olentona. Sosiaalialan laaja-alainen osaaminen pohjautuu holistiseen ihmiskäsitykseen ja rakentuu monipuolisista yksilön kehitystä ja toimintaa sekä ryhmää ja yhteisöä koskevista tiedoista, taidoista ja asenteista. Sosionomin (AMK) ammatillista osaamista kuvataan alan kompetenssikuvauksilla taulukossa 2. Osaamisalueet muodostavat moniulotteisen kokonaisuuden, jonka keskiössä on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde. Sosiaalialan ammatillinen työ on elämän siirtymävaiheiden ongelmien käsittelyä, jota toteutetaan ohjauksellisella työotteella ja jossa oman elämän asiantuntijuus säilyy asiakkaalla itsellään. Sosiaaliohjauksen erityisenä tehtävänä on tukea ja ohjata niitä kansalaisia, joilla ei ole riittäviä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia pääomia oman elämänsä hallintaan. Ohjauksella pyritään vahvistamaan kansalaisen valinta- ja arviointikykyä, lisäämään oman elämän asiantuntijuutta ja tukemaan hyvän elämän edellytyksiä. OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN Opinnot rakentuvat yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisistä sisältökokonaisuuksista, joista muodostuu sosiaalialan ammatillisen työn tietoperusta. Lisäksi tietoperustaa on tukemassa muiden tieteenalojen opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Koulutusohjelma rakentuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoitteluista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä (kuvio 1). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä, ja ne kestävät 3,5 vuotta. Perusopinnoissa vahvistetaan työelämän perusvalmiuksia (viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, eettisyyttä, itsensä kehittämistä) sekä orientoidutaan sosiaalialan ammatilliseen työhön. PERUSOPINNOT 49 OP AMMATTIOPINNOT 95 OP Yhteiset ammattiopinnot 77 OP Vaihtoehtoiset ammattiopinnot 18 OP HARJOITTELUT 45 OP Orientoiva harjoittelu 5 OP Ammatillinen harjoittelu 1 15 OP Ammatillinen harjoittelu 2 16 OP Syventävä harjoittelu 9 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 6 OP OPINNÄYTETYÖ 15 OP KUVIO 1. Opintojen rakenne sosiaalialan koulutusohjelmassa Ammattiopinnoissa opitaan sosionomin (AMK) työssä tarvittavat ammatilliset tiedot, taidot ja asenteet. Ammattiopinnot jakaantuvat kaikille yhteisiin ammattiopintoihin sekä vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin. Kaikille yhteisissä ammattiopinnoissa rakennetaan laaja-alaista sosiaalialan osaamisperustaa. Sen lisäksi opiskelija voi valita vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoiksi (1) kasvatuksen ja ohjauksen opintoja tai (2) kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen opintoja. Jotta tietyt vaihtoehtoiset ammattiopinnot voidaan toteuttaa, edellytyksenä on riittävä määrä ilmoittautuneita kyseessä oleviin opintoihin. Kasvatuksen ja ohjauksen opinnoissa opiskelija voi valita varhaiskasvatuksen, perhetyön, sosiaalisen nuorisotyön tai erityiskasvatuksen opintojaksoja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaansa. Opiskelija oppii kasvun tukemisen ja ohjauksen taitoja asiakastyössä sekä oppii toimimaan moniammatillisissa työryhmissä sosiaalialan asiantuntijana ja kehittämään ammatillista toimintaansa yksilöiden ja perheiden tarpeista käsin. 5

6 Kasvatuksen ja ohjauksen valmiuksia tarvitaan työskenneltäessä perheiden kanssa päivähoidossa, erityiskasvatuksessa, nuorisotyössä, perhetyössä tai lastensuojelun tehtävissä. Opiskelija voi valita varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja vähintään 60 opintopistettä saadakseen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen tehtäviin päivähoidossa (ks. taulukko 11; laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 6). Kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen opinnoissa opiskelija voi valita lastensuojelutyön, mielenterveys-, kriisija päihdetyön, vanhustyön, vammaistyön tai sosiaaliturvaohjauksen opintojakson henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaansa. Opiskelija oppii yksilö-, perhe- ja yhteisökeskeisiä työmenetelmiä, joita tarvitaan ongelmien ehkäisyssä ja kuntoutustyössä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija oppii ohjauksen taitoja sekä työskentelyä moniammatillisissa työryhmissä sosiaalialan asiantuntijana. Opiskelija oppii kehittämään ammatillista työtä yksilöiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeista käsin. Kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen valmiuksia tarvitaan päiväkeskuksissa, tukiasunnoissa, palvelutaloissa, hoito- ja palvelukodeissa, kuntoutuskodeissa, kotihoidossa ja laitoksissa. Sosiaaliturvaohjauksen taitoja tarvitaan kuntien sosiaalikeskuksissa, työvoiman palvelukeskuksissa, Kansaneläkelaitoksen ja muiden vakuutuslaitosten toimipaikoissa. Opiskelija voi painottaa opinnoissa myös sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä valitsemalla opintoihinsa yrittäjyyspolun. Opiskelija valitsee tällöin henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan harjoittelun paikoiksi erilaisia hoivayrityksiä, joissa hän voi perehtyä sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaan. Yrittäjyyspolulla opiskelija valitsee vapaasti valittaviin opintoihin yrittäjyysopintoja esimerkiksi Stydi -verkko-opinnoista. Yrittäjyysopintoja syvennetään edelleen projektiopinnoissa ja opinnäytetyössä (ks. taulukko 12). Sosiaalialan perus- ja ammattiopintojen lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu vapaasti valittavia opintoja, jotka tukevat opiskelijan omaa ammatillista suuntautumista. Iisalmen koulutusyksikkö tarjoaa erilaisia tieto- ja taitoperustaisia opintojaksoja yksikön yhteisten opintojen tarjottimella, joihin voi osallistua eri koulutusohjelmien opiskelijoita. Perus- ja ammattiopintoihin liittyy ohjattua harjoittelua, joka toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa erilaisissa sosiaalialan palvelu-, kuntoutus- ja toimintayksiköissä sekä kehittämisprojekteissa. Harjoittelussa opiskelija oppii kriittistä ajattelua sekä teoriatiedon ja käytännön yhdistämistä todellisissa työtilanteissa. Harjoittelun aloittaminen edellyttää tietyn opintopistemäärän suorittamista: Ammatillinen harjoittelu 1 (80 op), ammatillinen harjoittelu 2 (130 op), ja syventävä harjoittelu (170 op). Projektiopinnot ovat osa ammattiopintoja, ja ne liittyvät työelämästä tulleisiin toimeksiantoihin. Projektiopinnot toteutuvat opettajien ohjauksessa joko opiskelijaryhmän yhteistoiminnallisena kokonaisuutena tai osana vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Opinnäytetyö on joko pienimuotoinen tutkimus tai kehittämistehtävä, joka liittyy kiinteästi ajankohtaisiin työelämän kehittämistarpeisiin. Harjoittelu, projekti-, tutkimus- ja tiedonhankinnan opinnot sekä opinnäytetyöskentely kehittävät tutkivan ammattikäytännön taitoja, joita tarvitaan itsensä ja ammatillisen työn kehittämisessä. OPPIMISNÄKEMYS JA PEDAGOGISET VALINNAT Opetus koulutusohjelmassa perustuu sekä sosiokonstruktivistiselle että kontekstuaaliselle oppimiskäsitykselle. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään aktiivisena ja omatoimisena tiedonhakijana, kriittisenä arvioijana sekä tiedonrakentajana vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opiskelija rakentaa tietoa kokemuksistaan sekä liittää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä. Samalla opiskelijalle kehittyy tietoisuus omasta oppimisestaan. Kontekstuaalisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelijalla tulee olla aito kosketuspinta todellisuuteen, ja oppiminen toteutuu parhaiten siinä ympäristössä, jossa opittua tietoa käytetään; toisin sanoen opiskelija osallistuu työharjoittelujen aikana sosiaalialan työhön ja perehtyy asiantuntijakulttuurin toimintoihin. Opetus nähdään oppimisprosessiperustaisena ohjauksena, jossa opiskelijan oppimisprosessi etenee ajallisesti askeleittain sekä ennalta suunniteltuna ja tavoitteellisena. Opettajat tukevat oppimisprosessia soveltaen erilaisia pedagogisia malleja ja käytänteitä, kuten tutkivaa oppimista, dialogista oppimista, verkko-oppimista, projektioppimista ja yhteistoiminnallista oppimista. Opiskelijan lähtötaso huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS:ssa) tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintojaksoja sekä eriyttä- 6

7 mällä tehtäviä. Ammatillista kasvua tuetaan systemaattisella, opiskelijalähtöisellä ohjauksella koko koulutuksen ajan. Ammatillisen kasvun ohjaus on mallinnettu osaksi opetussuunnitelman toteuttamista. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa. Lisäksi opiskelijat tekevät vuosittain ammatillisen kasvun itsearvioinnin. Ammatillisen kasvun vertaisryhmä kokoontuu opettajatuutorin johdolla lukukausittain. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat laativat näyteportfolion työelämään siirtymistä varten. Opetuksessa korostetaan sosionomin (AMK) ammatin edellyttämää yhteistoiminnallisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelu edellyttää aktiivista läsnäoloa lähiopetuksessa, erityisesti pienryhmissä ja seminaarityyppisessä työskentelyssä osallistuminen on välttämätöntä. Osa opinnoista suoritetaan yhteistoiminnallisesti, esimerkiksi opintomatkoina. Opiskeluryhmässä harjoitellaan tiimityöskentelytaitoja sekä työyhteisössä tarvittavia toimimisen valmiuksia. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon sosiaalialan työssä tarvittavan kansainvälisyysosaamisen kehittyminen. Opiskelijallaon mahdollisuus opiskella tietyt opintojaksot myös englannin kielellä. Opintojen eteneminen opintojaksoittain esitetään lukusuunnitelmassa (ks. liite 1). SOSIAALIALAN AMMATILLISEN OSAAMISEN SAAVUTTAMINEN Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan. Opintovuoden tavoitteellinen pääteema jakaantuu kahteen lukukauden kestävään alateemaan, joita kuvataan taulukossa 3. TAULUKKO 3. Opetussuunnitelman vuositeemat ja osaamistavoitteet 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Vuositeema ja alateemat Minä ja sosiaaliala (60 op) (1) Minä oppijana sosiaalialalla (30 op) (2) Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus (30 op) Minä ja asiakas (60 op) (3) Asiakastyön perusteet (30 op) (4) Vuorovaikutus ja kohtaaminen asiakastyössä (30 op) Minä ja yhteisö (60 op) (5) Yhteisölliset työmenetelmät (30 op) (6) Hyvinvoinnin tuottaminen ja ohjaaminen (30 op) Minä ammattilaisena (30 op) (7) Kehittäjänä sosiaalialan työssä (30 op) Osaamistavoitteet Opiskelija osaa hahmottaa paikkansa sukupolvien ketjussa ja ymmärtää yhteiskunnan muutoksen vaikutuksen ihmisen kasvuun ja elinoloihin. Opiskelija osaa hahmottaa sosionomin (AMK) paikan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Opiskelija ymmärtää asiakkaan elämäntilanteen ja toimintakyvyn asiakastyön lähtökohdaksi. Opiskelija osaa työskennellä vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija tuntee asiakastyön perusprosessin, osaa asettaa sille tavoitteita sekä tukea erilaisia asiakkaita heidän arjessaan. Opiskelija ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureja sekä osaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vahvistaa kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Opiskelija osaa toimia työyhteisössä aktiivisena jäsenenä ja aloitteellisena esimiehenä. Opiskelija tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa kehittää palveluja moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osoittaa hallitsevansa sosiaalialan työtä aloittelevana ammattilaisena. Opiskelija osoittaa opinnäytetyöprosessissa hallitsevansa tutkimuksellisen työotteen sekä kykynsä yhdistää teoreettista tietoa käytännön ilmiöiden tarkasteluun ja kehittämistyöhön. Oppimisen polku voidaan nähdä niin, että alussa opiskelijan oppiminen painottuu häneen itseensä ja omien valmiuksien vahvistamiseen, mutta vähitellen opiskelijalle tulee antaa mahdollisuuksia käyttää ja arvioida 7

8 osaamistaan suhteessa opiskelija- ja ammattiyhteisöön. Kun opiskelijalle on karttunut riittävästi tietoa ja kokemusta ja kun hän osaa jo toimia itsenäisesti, hän kykenee osallistumaan yhteisöllisiin ongelmanratkaisuprosesseihin ja vähitellen liittyy osaksi sosiaalialan ammatillista kulttuuria. Ensimmäisenä -vuotena tavoitteena on oppia tuntemaan itseään ja toimintatapojaan sekä juurtumaan ammattialan tietoperustaan. Opiskelija saa sekä henkilökohtaista ohjausta että kokemusta yhteistoiminnallisesta työskentelystä opiskelijayhteisössä. Toisena -vuotena opetellaan asiakaslähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan alan käsitteellistä hallintaa. Opiskelijalta odotetaan jo kykyä itsenäiseen toimintaan sekä projektiluonteisiin toimintoihin osallistumista. Kolmantena -vuotena korostuvat yhdessä tekeminen ja asiantuntijavastuun kehittyminen. Opinnäytetyön suunnittelun ja tekemisen yhteydessä rakennetaan asiantuntijaverkostoja, joissa toimitaan vastavuoroisuuden periaatteella itsenäisesti ja ohjausta hakien. Neljäntenä -vuotena opiskelijan tavoitteena on liittyä sosiaalialan asiantuntijakulttuuriin. Sitä varten hän osoittaa kykenevänsä itsenäisesti vastuulliseen toimintaan soveltaen joustavasti osaamistaan erilaisissa työelämän ongelmatilanteissa. Sosiaalialan ammatillisen osaamisen (kompetenssien) saavuttaminen opintojaksoittain kuvataan lukukauden kestävien teemojen kokonaisuuksina. Lisäksi kuvataan opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt. Opintojaksojen toteuttamistavat ja kirjallisuus tarkennetaan ja sovitaan kunkin opintojakson alussa. 8

9 KOULUTUSOHJELMAN TEEMAT JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET 1. Vuosi: MINÄ JA SOSIAALIALA (60 op) 1. Teema: Minä oppijana sosiaalialalla (30 op) Tavoite: Opiskelija tuntee ammattikorkeakoulujärjestelmän, oppimisympäristön sekä jäsentää omaa oppimisnäkemystään ja käynnistää oppimisprosessinsa. Opiskelija oppii ymmärtämään opiskelijayhteisön merkityksen sosiaalialan ammatillisessa oppimisessa sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija hankkii tietoa yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista ihmisten kasvu- ja elinoloihin, ymmärtää ihmisen kehitykseen liittyviä prosesseja sekä eri elämänvaiheissa elävien ihmisten toimintaa. Opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalialan ammatillisen työn tarvetta, lähtökohtia sekä osaamisalueita. TAULUKKO 4. Sosiaalialan koulutusohjelman 1. Teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen kansainvälisyysosaaminen (1) Minä oppijana sosiaalialalla 30,5 SSJOVA Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin ja opiskelu sosiaalialan oppimisyhteisössä 3 x x SSAMURA 1 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 1 1 x x x x SSSUO1 Suomen kieli ja viestintä 1 1,5 x x SSTVT1 Tieto- ja viestintätekniikka 2 x x SSOPO1 Sosiaalipolitiikka 1 3 x x SSKKO Kasvu, kasvatus ja oppiminen 3 x x SSELO Elämyksellinen oppiminen 3 x x x SSIHKE 1 Ihmisen kehitys eri elämänvaiheessa 3 x x Sosiaalialan työn historialliset, tieteelliset ja eettiset SSSTYO lähtökohdat 3 x x SSMONIN Moninaisuus sosiaalialalla 3 x x x SSHOR Orientoiva harjoittelu 5 x x x Sisällöllisesti 1. teemassa aloitetaan ammattialan moniulotteisen tietoperustan rakentaminen. Yksilötasolla tarkastellaan aluksi omaa oppimista ja toimintatapoja, sen jälkeen siirrytään ihmisen kasvu- ja kehitysprosesseihin sekä historiallisesti muuttuviin elinoloihin. Yhteiskuntatasolla hahmotetaan yhteiskunnallista muutosta, hyvinvointiyhteiskunnan syntyä sekä sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmiä. Sosiaalialan ammatillisen työn tarvetta ja sen tehtävää paikannetaan kunakin aikana yksilön ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin. 9

10 SSJOVA Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin ja opiskelu sosiaalialan oppimisyhteisössä, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee ammattikorkeakoulujärjestelmän, tutustuu oppimisyhteisöön sekä perehtyy opiskelua edistäviin tukipalveluihin ja opintojen ohjaukseen. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakouluopiskeluun, arviointiin, palautejärjestelmään, turvallisuussuunnitelmaan sekä yksikön kansainväliseen toimintaan. Opiskelija hahmottaa informaatiolukutaidon sisällön, ymmärtää tiedonhankinnan merkityksen ammatillisena työkaluna ja osaa käyttää kirjastopalveluita. Opiskelija tutustuu sosiaalialan koulutusohjelmaan ja sosionomin (AMK) osaamisalueisiin. Sisällöt: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Iisalmen yksikkö opiskeluympäristönä. Ammattikorkeakoulua ohjaavat säädökset, ohjeet, säännöt ja sopimukset. Opiskelun tukipalvelut, ohjaus- ja neuvontapalvelut, opetussuunnitelma, koulutusohjelman rakenne ja sisältö, opetusmenetelmät, arviointi-, palaute- ja vaikuttamismenetelmät. Kestävä kehitys. Opiskelijayhdistystoiminta ja opiskelijatuutorijärjestelmä. Kansainvälinen toiminta sekä kielten ja viestinnän opiskelu. Johdatus informaatiolukutaitoon ja tiedonhankintaan, tiedonhaun perustaitojen harjoittaminen, kokoelmatietokannat ja kirjastokäynti. Toteutus: Opintojakso toteutetaan osittain yhdessä hoitotyön ja luonnonvara-alan opiskelijoiden kanssa. Asiantuntijaopetus, ohjatut harjoitukset, verkko-opiskelu ja itsenäinen työskentely. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja ohjaukseen, harjoitustehtävien suorittaminen. Savonia-ammattikorkeakoulu, Opinto-opas (2007) ja Opetussuunnitelma (2008). Verkkomateriaali, muu osoitettu materiaali. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. SSAMURA1 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 1, 1 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa omaa tavoitteellista opiskeluprosessia osana elämänvaihetta. Opiskelija hahmottaa ammatillisen kasvun ohjauksen merkitystä ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä. Opiskelija tutustuu opiskelijayhteisön jäseniin sekä tietää eettisten periaatteiden merkitystä yhteisön toiminnassa. Sisällöt: Ammatillinen kasvu, ammatti-identiteetti, vertaistuen ja pienryhmän merkitys ammatillisessa kehittymisessä, tavoitteiden asettamisen merkitys opiskeluprosessissa, kompetenssipohjainen HOPS, eettisyys. Suoritustapa: Osallistuminen henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun ja ammatillisen kasvun pienryhmään (2 krt), teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSSUO1 Suomen kieli ja viestintä 1, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy erilaisiin opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin teksteihin ja oppii kirjoittamaan niitä. Hän oppii etsimään tietoa kriittisesti ja yhdistämään sitä esseekirjoittamiseen. Opiskelija harjaantuu omien ja toisten tekstien arvioinnissa sekä palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa. Opiskelija tutustuu kaunokirjallisuuteen. Sisällöt: Erilaiset tekstit (raportti, essee, referaatti, tieteellinen teksti), lähdeviitteet ja lähdeluettelo, kaunokirjallisuus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä oman ja toisten työn arvioiminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Itsenäinen työskentely. Arviointi: Essee 0 5, harjoitusten ja tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Iisalmen yksikön raportin ja esseen ohjeet. Mattila, H., Ruusunen, T. & Uola, K Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. Helsinki: WSOY. Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita. Repo, I. & Nuutinen, T Viestintätaito. Opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Keuruu: Otava. Muu, erikseen sovittava materiaali. SSTVT1 Tieto- ja viestintätekniikka, 2 op Tavoitteet: Tieto- ja viestintätekniikka -opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia käyttää tietotekniikkaa apuna niin opiskelussa kuin tulevassa ammatissaan. Opintojakson aikana syvennetään oppilaitoksessa käytettävien tietoteknisten palveluiden osaamista sekä harjoitellaan tietokoneen käyttöä. Tavoit- 10

11 teena on oppia käyttämään eri välineitä yhteiskäyttöisesti ja tehokkaasti. Lisäksi opiskellaan tietoturvaan ja virustorjuntaan liittyviä asioita sekä vastuulliseen lähiverkkojen ja Internetin käyttöön. Sisällöt: Windows-käyttö: Käyttöliittymä, ohjauspaneeli, työpöytäasetukset, virustarkistukset, apuohjelmat, eri tallennusmedioiden käyttö ja resurssienhallinnan toiminnot. Lisäksi etäyhteyden käyttö kotitietokoneen ja oppilaitoksen välillä. Word-tekstinkäsittely: Asiakirjan laatiminen, asiakirjan ulkoasun muokkaus, tulostusasetukset, kirjallisen työn ohjeen mukaisen dokumentin laatiminen, vakioasiakirjan laadinta, MS-Office sovellusten yhteiskäyttö asiakirjan laadinnassa. Excel-taulukkolaskenta: laskentataulukon laadinta, taulukon ulkoasun muokkaus, lukujen muotoilu, laskentakaavojen ja funktioiden käyttö taulukossa, taulukkotiedon esittäminen graafeina. PowerPoint-esitysgrafiikka: esityksen tukena käytettävän materiaalin laadinta, esityksen ulkoasun muokkaus, animaation perusteet, erilaisten materiaalien liittäminen esitykseen (esim. teksti, kuva, video, ääni, linkit), ohjelman käyttö esityksen aikana. Internet: eri Internetissä olevien palveluiden käyttö (mm. sähköposti, tiedonhaku, yhteisöt, audio- ja videoneuvottelu), tietoturva Internetissä Muut: digitaalisen kameran käyttö ja kuvien hyödyntäminen esim. esitysgrafiikassa, skannaus ja kuvankäsittelyn perusteet Toteutus: Luennot, harjoitukset ja oppimistehtävät. Opintojakson alussa luentoja/harjoituksia, pääpaino verkko-opiskelussa Suoritustapa: Oppimistehtävät tai näyttökoe Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. Esitiedot: Savonia-ammattikorkeakoulun tietoteknisten palveluiden käyttö SSOPOL1 Sosiaalipolitiikka 1, 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee sosiaalipolitiikan peruskäsitteet. Opiskelija osaa jäsentää suomalaisen yhteiskunnan muutosta sekä ymmärtää sosiaalipolitiikan syntyä ja kehittymistä arvolähtökohtineen. Opiskelija tietää hyvinvointivaltiomallit ja tutustuu pohjoismaiseen sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelujärjestelmään. Sisällöt: Sosiaalipolitiikan peruskäsitteet: Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan tavoitteena, hyvinvointivaltio, sosiaaliturva, toimeentuloturva ja sosiaalipalvelut. Erilaiset hyvinvointivaltiomallit. Yhteiskunnan muutos, sosiaalipolitiikan synty ja pohjoismainen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmä. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätehtävä, yksilötehtävä ja/tai tentti. Arviointi: 0 5. Karisto, A. & Takala, T. & Haapola, I Matkalla nykyaikaan elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. 3. painos. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY (soveltuvin osin). Jokinen, K. & Saaristo K. 2006: Suomalainen yhteiskunta.helsinki: WSOY. Laine, E Täällä Pohjantähden alla -elokuva. Kesto 190 min. Laine, E Akseli ja Elina -elokuva. Kesto 137 min. SSKKO Kasvu, kasvatus ja oppiminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja oppimisen keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija oppii kasvatuksen käsitteen laaja-alaisena sosiaalialan työn näkökulmasta. Opiskelija perehtyy muuttuneisiin tieto- ja oppimiskäsityksiin. Opiskelija kehittää tietoisuuttaan omasta kasvustaan, kasvatuksestaan ja oppimisestaan. Sisällöt: Tietokäsitykset. Oppimiskäsitykset. Oppimistyylit ja -strategiat. Yhteistoiminnallinen oppiminen. Yhteisöllisyys. Tutkiva oppiminen. Elämyksellinen oppiminen. Käsitteet: Kasvatus, elinikäinen oppiminen, oppimaan oppiminen, oppimisympäristö, itse ohjautuvuus ja ulkoa ohjautuvuus. Dialogisuus. Palaute ja arviointi. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätehtävä ja verkko-opiskelu. Arviointi:

12 Peltonen, M Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Tampere: Tammer-Paino Oy. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSELO Elämyksellinen oppiminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu luoviin, yhteistoiminnallisiin ja kokemuksellisiin työtapoihin ja niiden tietoperustaan. Opiskelija kehittää itseään luovassa itseilmaisussa sekä oppii arvioimaan kriittisesti omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Opiskelija oppii välittämään omia kokemuksiaan luovalla tavalla sekä oppii antamaan ja saamaan palautetta. Opiskelija oppii ryhmätyötaitoja. Sisällöt: Luovat ilmaisumenetelmät, elämyksellinen oppiminen, yhteistoiminnallisuus ryhmässä Suoritustapa: Osallistuminen taide- ja ryhmäharjoituksiin. Yhteistoiminnallisesti suunniteltu ja toteutettu performanssi. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisuus ja muu materiaali sovitaan opintojen alkaessa. SSIHKE1 Ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa, 3 op Tavoitteet: Opiskelija sisäistää elämänkaariajattelun. Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan eri-ikäisten ihmisten fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista kasvu- ja kehitysprosesseista. Opiskelija perehtyy eri-ikäisten ihmisen kehityskriiseihin ja -tehtäviin. Opiskelija ymmärtää ihmisen elinikäisen kasvun tarpeen sekä kasvua mahdollistavat ja rajoittavat tekijät. Opiskelija oppii havainnoimaan yksilön kehitystä, oppimista ja muutosta. Sisällöt: Erilaisia elämänkaariteorioita. Käsitteet: Persoonallisuus, identiteetti ja temperamentti. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt ja yksilölliset oppimistehtävät. Arviointi: 0 5. Dunderfelt, T Elämänkaaripsykologia: lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. Jyrkämä, J. & Sankari A. (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen. Tampere: Vastapaino. Keltikangas-Järvinen, L Temperamentti: ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSSTYO Sosiaalialan työn historialliset, eettiset ja tieteelliset lähtökohdat, 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy sosiaalialan ammatilliseen työhön, sen historiaan ja ymmärtää sen yhteiskuntasidonnaisuuden. Opiskelija tuntee sosiaalialan työn ammattieettistä perustaa sekä tieteellisiä lähtökohtia. Sisällöt: Mitä sosiaalialan ammatillinen työ on? Sosiaaliturvan-, sosiaalipalvelujen-, sosiaalityön ja sosiaalikasvatuksen historia. Sosiaalialan työn ammattietiikka. Sosiaalitieteelliset, kasvatustieteelliset ja psykologiset lähtökohdat. Sosionomin (AMK) tehtäväkuva ja kompetenssit (osaamisalueet). Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt sekä yhteistoiminnallisesti suunniteltu, toteutettu ja arvioitu opintomatka (1 op integroitu Moninaisuus-opintojakson kanssa) ja kirjatentti. Arviointi: 0 5. Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Ammattieettinen lautakunta. Helsinki. Etiikkaopas Saatavissa: Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T Ammattina sosionomi. Helsinki: WSOY. Muu, erikseen sovittava kirjallisuus. SSMONIN Moninaisuus sosiaalialalla, 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii moninaisuuden käsitteet sekä hahmottaa poikkeavuuden selitysmalleja. Opiskelija kehittää herkkyyttään tunnistaa ihmisen synnynnäistä, kehityksellistä, elämäntavallista ja sosiokulttuurista erilaisuutta sekä oppii ymmärtämään tätä moninaisuutta. Sisällöt: Moninaisuuden käsitteet: erilaisuus, poikkeavuus, diversiteetti ja marginaalisuus. Poikkeavuuden selitysmallit. Sosiaalisen kontrollin tavat. Kulttuurinen merkitys ja ilmentyminen ihmisen, ryhmän ja yhteisön 12

13 toiminnassa. Erilaisuuden merkitys vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Sosiaalialan työn oikeutus ja työorientaatio. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, harjoitukset, opintomatka ja kirjallinen yksilöessee sekä yhteistoiminnallisesti suunniteltu, toteutettu ja arvioitu opintomatka (1 op). Arviointi: 0 5. Harinen, P Nuoret monikansallistuvassa ja -kulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa Wilska, T. (toim.) Erilaiset ja samanlaiset, Nuorisobarometri Helsinki: Yliopistopaino, Juhila, K Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino. (soveltuvien osin) Lehtonen, M. & Löytty, O Erilaisuus. Tampere: Vastapaino. Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O Suomalainen vieraskirja. Tampere: Vastapaino. Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Tammer-Paino Oy. (soveltuvin osin) Vehkakoski, T Poikkeavuus: yksi käsite vai monta käsitystä. Wilska,T. (toim.) Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri Helsinki: Yliopistopaino. SSHOR Orientoiva harjoittelu, 5 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu sosiaalialan työssä kohdattavien ilmiöiden moninaisuuteen ja ymmärtää erilaisten sosiaalipalvelujen tuottamistapoja. Opiskelija pohtii sosiaalialan työn yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä lähtökohtia. Opiskelija tunnistaa sosiaalialan ammattieettisiä periaatteita ja ymmärtää niiden merkityksen omaa toimintaansa ohjaavina tekijöinä. Opiskelija harjaantuu toisten kuuntelemiseen ja alkaa hahmottaa sosiaalialan ammatillisia viestintä- ja vuorovaikutustilanteita. Opiskelija muodostaa kuvan itsestään ammattialan oppijana ja alkaa hahmottaa tulevaa oppimispolkuaan. Sisällöt: Sosiaalialan työ, sosiaalipalvelujen merkitykset, sosiaalialan etiikka, vuorovaikutus ja työyhteisössä toimiminen. Suoritustapa: Harjoittelu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisessa sosiaalipalvelutyössä, osallistuminen harjoittelun ohjauspäiviin ja harjoittelutehtävät. Arviointi: Hyväksytty/hylätty 13

14 2. Teema: Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus (30 op) Tavoite: Opiskelija tuntee eri tieteen alojen näkökulmia yksilöllisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Opiskelija oppii analysoimaan kasvu- ja elinolojen yhteiskunta- ja arvosidonnaisuutta. Opiskelija tietää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksista sosiaalialan ammattialaan. Opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalipedagogiikan toimintajärjestelmistä kansalaisten hyvinvoinnin ja kasvun edistämisessä. Opiskelija oppii perustaitoja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä ymmärtää sisäisen yrittäjyyden merkityksen sosiaali- ja terveysalan työssä. TAULUKKO 5. Sosiaalialan koulutusohjelman 2. teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaam. kansainvälisyysosaaminen (2) Hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus 30 SSAMURA2 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 2 1 x x x x SSSUO2 Suomen kieli ja viestintä 2 1,5 x x Johdatus sosiaalitieteelliseen SSJSA ajatteluun 1,5 x x x SSOPOL2 Sosiaalipolitiikka 2 4 x x SSSOPES SSKKYH SSIHKE2 Sosiaalipedagogiikka sosiaalialan työssä Kasvu ja kasvatus yhteiskunnassa Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen 3 x x x x x 3 x x x x x 3 x x x SSTERT Terveyden tukeminen 4 x x x SSRAHY Ravitsemus ja hygieniaosaaminen 3 x x x SSSTYR Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla 3 x x x x SSV Vapaasti valittavat opinnot 3 Sisällöllisesti 2. teemassa jatketaan ammatillisen tietoperustan rakentamista. Yhteiskuntatasolla tarkastellaan kansainvälisen toimintaympäristön aiheuttamia ilmiöitä ja hyvinvointieroja. Kansallisella tasolla analysoidaan niitä kansalaisten ongelmia ja tarpeita, joista kannetaan yhteistä vastuuta sosiaaliturvajärjestelmillä ja hyvinvointipalveluilla (sosiaali-, terveys-, koulujärjestelmät sekä yksityiset palvelut). Yhteisötasolla ihmisen hyvinvointia tarkastellaan myös kasvatuksellisena kysymyksenä ja sosiaalipedagogisena toimintana. Yksilötasolla jatketaan eri ikävaiheiden tarkastelua sekä ikävaiheisiin liittyvien kehitystehtävien tukemismahdollisuuksia. Lisäksi opetellaan pitämään yllä kaikille kuuluvaa turvallisuutta ensiavun ja terveyden tukemisen keinoin, terveellisen ravitsemuksen ja hygieniaosaamisen keinoin. 14

15 SSAMURA2 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 2, 1 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää omaa oppimista suhteessa kompetensseihin. Opiskelija tunnistaa omaa oppimistaan sekä kykenee asettamaan oppimishaasteita suhteessa kompetensseihin. Opiskelija tunnistaa omia voimavaroja ja vahvuuksia. Opiskelija hahmottaa oman toiminnan vaikutusta ryhmän turvallisen ilmapiirin kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää palautteen merkityksen omalle toiminnalle. Opiskelija osaa antaa myönteistä palautetta. Sisällöt: Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit, erilaiset oppimisympäristöt (mm. tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainväliset ympäristöt) opiskeluprosessissa, ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys, palaute. Suoritustapa: Osallistuminen henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun, ammatillisen kasvun pienryhmään (1 krt) sekä koko ryhmän päivään, ammatillisen kasvun analyysi, teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSSUO2 Suomen kieli ja viestintä 2, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii asiantuntijana esiintymistä erilaisissa puhetilanteissa. Opiskelija oppii kokous- ja neuvottelutaitoja sekä oppii tekemään niihin liittyviä kirjallisia dokumentteja. Hän oppii tunnistamaan kehon kieltä ja hallitsemaan sitä. Sisällöt: Asiantuntijana esiintyminen, kokous- ja neuvottelutaito ja puhetilanteet. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, itsenäinen työskentely ja verkkotyöskentely. Arviointi: Tentti 0 5, tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSJSA Johdatus sosiaalitieteelliseen ajatteluun, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy sosiaalitutkimuksen perusteisiin sekä ymmärtää holistisen ihmiskäsityksen sosiaalialan tiedonhankinnan perusoletuksena. Opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun sekä tieteellisen tiedon hyödyntämiseen opiskelussa ja sosiaalialan työssä. Opiskelija ymmärtää tutkimuksen sosiaalialan ammatillisen työn kehittämisen välineeksi. Sisällöt: Arkiajattelu ja tieteellinen ajattelu, tieto tutkimuksen ja tieteen tavoitteena, tieteenfilosofiset perinteet, ihminen tutkimuksen kohteena, teoria ja tutkimus. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätehtävät, yksilöllinen oppimistehtävä ja esseekirjoitelma. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Rauhala, L Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino. (soveltuvin osin) Uusitalo, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Juva: WSOY, Kakkuri-Knuutila, M.-L. & Heinlahti, K Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia (soveltuvin osin). Tampere: Tammer-Paino. SSOPOL2 Social Politics 2, 4cr Lecture part 1: Challenges of globalization for European social policy, 2cr Objectives: The students knows the concept of globalization and perceives the connections between the globalization, European Union and nation-states in the domain of social policy. The student understands global phenomena and understands the challenges of these phenomena to social policy and legislation of the European Union and nation-states. Contents: Concept of globalization. The organization, government and social policy of the European Union. Global phenomena (climate change, inequality, poverty, human trade, violations of human rights, international crime, causes and effects of contagious diseases) and their challenges. Implementation: The course will be implemented as an International MultiPro module together with health care, natural resources and business students or as a course in English. Modes of Learning: Participating in contact lessons, working in small groups (presentation), exam or assignment. Alternative mode of learning; literature exam with literature in English. 15

16 Assessment: Pass/fail Course material: Beck, U What is Globalisation? Cambridge: Polity Press. Rönnberg, L. & Simpura, J. (ed.) Sosiaalipolitiikan globaalit ulottuvuudet. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Other materials to be announced at the beginning of the course. Luennon osa 2: Hyvinvoinnin ja turvallisuuden haasteet suomalaiselle sosiaalipolitiikalle, 2 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää kansainvälistyvän toimintaympäristön aiheuttamia kehittämishaasteita suomalaiselle hyvinvointipolitiikalle sekä tietää hyvinvointierojen lisääntymisen eri alueilla ja kunnissa. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisia ongelmia sekä elämänvaiheisiin liittyvää avuttomuutta ja turvattomuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija tuntee sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen muutoksia koskevan ajankohtaisen keskustelun. Sisällöt: Sosiaalisten ongelmien määrittely. Ennakoimattomat ongelmat, köyhyys suomalaisessa yhteiskunnassa. Avuttomuuden, toimintakyvyn ja poikkeavuuden käsitteet. Muuttuva sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmä. Hyvinvointivaltion kehittämishaasteet: hyvinvointivaltion rahoitus, väestön ikääntymisen seuraukset hyvinvointipalveluiden kehittämiselle, työttömyys ja työvoimapula, aluekehityksen epätasaisuus ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikka 1 ja Globalisaation haasteet eurooppalaiselle sosiaalipolitiikalle. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Pienryhmässä tai parityönä valmisteltu arvioitava esitelmä. Arviointi: 0 5. Materiaali Kainulainen, S., Rintala, T. & Heikkilä, M Hyvinvoinnin alueellinen erilaistuminen 1990-luvun Suomessa: kahtiajakautunut Suomi? Helsinki: Stakes. Kantola, A. & Kautto, M Hyvinvoinnin valinnat Suomen malli 2000-luvulla. Helsinki: Edita. Kautto, M. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Stakes. (soveltuvin osin) Laki toimeentulotuesta (1997/1412) Sosiaalihuoltolaki (1982/710) ja -asetus (1983/607). SSSOPES Sosiaalipedagogiikka sosiaalialan työssä, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee sosiaalikasvatuksellisen työn historialliset lähtökohdat ja ymmärtää sosiaalipedagogisen lähestymistavan sosiaalialan työssä. Hän ymmärtää pedagogisen toiminnan merkityksen syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisemisessä ja lievittämisessä. Opiskelija ymmärtää inhimillisen kasvun prosesseja yksilön yhteiskunnallisen identiteetin ja osallisuuden mahdollistamiseksi. Sisällöt: Sosiaalipedagogiikan historiallinen kehitys tiede-, koulutus- ja työjärjestelmänä, sosiaalipedagogiikan keskeiset käsitteet: subjektius, emansipaatio, empowerment, arki, pedagoginen suhde, tiedostamisprosessi, yhteisöllisyys, sosiokulttuurinen innostaminen Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, dialogiset työpajat ja oppimispäiväkirja Arviointi: 0 5 Hämäläinen, J Hyvinvoinnin kaksi strategiaa: poliittinen ja pedagoginen. Teoksessa Niemelä, P. & Pursiainen, T. (toim.) Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia nro 62. Kuopion Yliopisto. Kuopio: Suomen Graafiset Palvelut Oy, Hämäläinen, J. & Kurki, L Sosiaalipedagogiikka. Porvoo: WSOY. Kurki, L Sosiokulttuurinen innostaminen: muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. SSKKYH Growth and education in the society, 3cr Objectives: The student understands the impact of growth environment and living circumstances on the growth of an individual. The student learns to study the relationship between education and the society and the socialization process. The student understands the connection between education and values, the idea of man and world view. The student preconceives the societal, historical and cultural conditions of constructing his/her individual identity. The student studies the history of his/her own family and relatives. Contents: Changing childhood, family and parenthood, socialization as an interaction process between generations, upbringing, the fabric of society, the forms of society, family and child policies, ecological socialization theory as a theoretical framework for analyzing the growth environments. 16

17 Implementation: The course is in English and implemented as a part of the MultiPro module. Mode of learning: Participation in contact lessons, learning by researching -methods, virtual assignments, independent assignment. Assessment: 0 5 Course material: Hiilamo, H Akantappolaista isäkiintiöön. Perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes. Hiilamo, H The rise and fall of nordic family policy?: historical development and changes during the 1990s in Sweden and Finland. Helsinki: Stakes. Anning, A., Cullen, J. & Fleer, M. (Eds.) Early childhood education. Society end culture. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Luvut 1 7, 10 and 14. SSIHKE2 Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden kehityksellisen tuen tarpeita sekä ymmärtää tuen merkityksen. Opiskelija tutustuu ammatillisen työn tavoitteisiin ihmisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskelija tiedostaa tavoitteellisen työskentelyn merkityksen ja harjoittelee tavoitteiden asettamista elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Opiskelija perehtyy ryhmädynamiikkaan. Sisällöt: Ihmisen kehityksen osa-alueet, kehitystehtävät ja kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa. Tavoitteiden asettaminen eri kehitysvaiheissa, sekä Ryhmädynamiikka; Ryhmän kehitysvaiheet. Edeltävät opinnot: Ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa opintojakson suorittaminen. Toteutus: Osa opintojaksosta voidaan toteuttaa kansainvälisessä toimintaympäristössä esimerkiksi opintomatkana. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöt, yksilölliset oppimistehtävät. Arviointi: 0 5 Vilen, M Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Helsinki: WSOY. Eskola, M. & Jauhiainen, R Ryhmäilmiö. Porvoo: WSOY. SSTERT Terveyden tukeminen, 4 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee kansansairaudet ja niiden ehkäisyyn vaikuttamisen. Opiskelija tietää tapaturmat ja niiden ensiavun periaatteet. Opiskelija osaa toimia ensiaputilanteissa. Opiskelija oppii tukemaan ja avustamaan asiakasta hänen yksilöllisistä voimavaroista lähtien sekä hallitsee ergonomisesti oikeat työskentelytavat ja toimii aseptisesti asiakastyössä. Sisällöt: Elämisen toiminnot (sis. turvallisen ympäristön ylläpitäminen), hoitamisen toiminnot, kansantaudit, ergonomia, aseptiikka ja ensiapu I. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen (ensiapu 1/ max 15 henkilön ryhmässä), ohjatut harjoitukset, toiminnallinen opetus ja opintokäynnit. Yksilöllinen oppimistehtävä. Arviointi: Oppimistehtävä 0 5, vertaisarviointi ja itse arviointi sekä ensiapukoe ja -rastit. Ensio, A. & Saranto, K Hoitotyön elektroninen kirjaaminen. Suomen Sairaanhoitajaliitto. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Korkiakoski, L Hoitamisen taito. (soveltuvin osin) Helsinki: Tammi. Jaatinen, T. & Raudasoja, J tai uudempi painos. Kansamme taudit. Porvoo: WSOY. Nienstedt, W. & Kallio, S Luut ja ytimet: Ihmiselimistö lyhyesti. Porvoo: WSOY. Sahi, T., Castren, M. & Kämäräinen, L (tai uusin painos). Ensiapuopas. Duodecim. Suomen Punainen Risti. Gummerus. Tamminen-Peter, L. ym Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi. Työterveyslaitos. 17

18 SSRAHY Ravitsemus ja hygieniaosaaminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää terveellisen ravitsemuksen ja erityisruokavalion merkityksen hyvinvoinnille ja oppii ohjaamaan asiakasta ruokavalioon liittyvissä valinnoissa. Opiskelija ymmärtää viihtyisän asuinympäristön merkityksen ja tukee asiakasta sen ylläpidossa. Opiskelija perehtyy elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön ja harjaantuu hygieniaosaamisen edellyttämissä taidoissa. Sisällöt: Terveellinen ravitsemus, erityisruokavaliot, mikrobiologian perusteet, ruokamyrkytykset, hygieeniset työskentelytavat, henkilökohtainen hygienia, kodin puhtaanapito, omavalvonta sekä elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, pienryhmätyöskentely, käytännön työskentely ja itseopiskelu (mahdollisuus suorittaa hygieniapassi omakustanteisesti yleisenä tenttipäivänä). Arviointi: 0 5 Ijäs, T. & Välimäki, M.-L Elintarvikehygienia ja -lainsäädäntö. Otava: Helsinki. Muu kirjallisuus sovitaan opintojen alkaessa. SSSTYR Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla, 3 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin rakentumisen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ilmiöinä. Opiskelija ymmärtää yksityisten palvelutuottajien mahdollisuudet ja osuuden sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan erityispiirteet ja sitä ohjaavan lainsäädännön. Opiskelija hallitsee perustiedot yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta ja alkaa hahmottaa omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä Sisällöt: Yrittäjyyden peruskäsitteet (ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys), yritystoiminnan perusteet, yritykset kansantaloudessa, yrittäjyys mahdollisuutena ja yrityksen perustaminen, yritysmuodot, palvelutuotannon eri muodot, ammatillisuus sosiaali- ja terveysalan yrittäjänä, markkinointi, rahoitusmahdollisuudet, Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, itsenäinen verkko-opiskelu, harjoitustehtävien tekeminen ja opintokäynnit tai kirjallisuus ja verkkomateriaalitentti. Arviointi: 0 5. Kainlauri, A Ideasta hyvinvointialan yrittäjäksi. Juva: WSOYpro. Tenhunen, L Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Vantaa: Yrityssanoma Oy, Yrityskirjat.com Verkkomateriaali ja muu osoitettu materiaali. 18

19 2. Vuosi: MINÄ JA ASIAKAS (60 op) 3. Teema: Asiakastyön perusteet (30 op) Tavoite: Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten asiakkaiden palvelutarpeiden ja voimavarojen kontekstisidonnaisuuden sekä ymmärtää asiakkaiden elämäntilanteen ja toimintakyvyn asiakastyön lähtökohdaksi. Opiskelija opettelee erilaisen ihmisen kohtaamista, asiakassuhteen rakentamista sekä asiakastyön tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opiskelija kehittää sosiaalialan asiakastyössä tarvittavaa ohjaustaitoa sekä perusvalmiuksia asiakastyön eri aloilla. TAULUKKO 6. Sosiaalialan koulutusohjelman 3. teeman opintojaksot ja niiden tuottamat kompetenssit op sosiaalialan eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaam. kansainvälisyysosaaminen (3) Asiakastyön perusteet 29,5 SSAMURA3 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 3 1 x x x x SSENGK Englannin kieli 3 x x x x Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät SSKVAL1 1 1,5 x x x SSASTY SSOHNE Sosiaalialan asiakastyö ja kohtaaminen Ohjaus ja neuvonta sosiaalialan työssä 4,5 x x x x 2 x x x x SSLÄÄK Lääkehoidon perusvalmiudet 2,5 x x x SSKASVA SSELSJ Kasvatustyö eri toimintaympäristöissä Ennaltaehkäisevä lastensuojelu 3 x x x x 3 x x x x SSPÄMI Päihde- ja mielenterveystyö 4 x x x x x SSSEVA Seniori- ja vanhustyö 3 x x x x x x SSPROJA Yhteistoiminnallisen projektin suunnittelu 2 x x x x Sisällöllisesti 3. teemassa luodaan tietoperustaa sosiaalialan asiakaslähtöiselle työskentelylle, jonka keskiössä on erilaisen ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutteisen asiakassuhteen luominen. Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja palvelutarpeita opetellaan tunnistamaan varhaiskasvatuksen, ennaltaehkäisevän lastensuojelun, päihde- ja mielenterveystyön sekä seniori- ja vanhustyön alueilla. Sosionomin (AMK) ohjaukselliselle työotteelle rakennetaan tietoperustaa niin, että oman elämän asiantuntijuus säilyy pääasiassa asiakkaalla itsellään. Asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeiden selvittämiseksi opetellaan haastattelun taitoja ja asiakkaan terveyden tukemista opetellaan lääkehoidon keinoin. Lisäksi aloitetaan projektimuotoisen toiminnan suunnittelu lasten tai ikääntyneiden liikuntakasvatustapahtuman toteuttamiseksi. 19

20 SSAMURA3 Ammatillinen kehittyminen ja urasuunnittelu 3, 1 op Tavoitteet: Opiskelija jäsentää omaa opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija tunnistaa omat ennakkoluulot ja arvot erilaisia sosiaalialan ilmiöitä kohtaan. Opiskelija tunnistaa tunnetasolla asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät henkilökohtaiset oppimisen haasteet. Sisällöt: Tunteiden merkitys ja tiedostaminen asiakastyössä, ammatillisuus, dialogisuus. Suoritustapa: Osallistuminen HOPS-keskusteluun, Ammatillisen kasvun pienryhmä (2 krt), teeman aloitus ja yhteenveto, opiskelija- ja palautekyselyt. Arviointi: Hyväksytty/hylätty SSENGK Englannin kieli, 3 op Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää sosiaalialan työssä tarvittavaa suullista ja kirjallista englantia sekä pystyy hyödyntämään työssään englanninkielistä ammattikirjallisuutta. Sisällöt: Sosiaalialan ammattiterminologia. Viestintätilanteet kuten sähköpostiviestit, kokoukset, neuvottelut. Asiakaspalvelu esimerkiksi KELA:ssa ja työvoimapalveluissa. Suoritustapa: Ohjatut harjoitukset, toiminnallinen opetus, integroidut tehtävät teemakokonaisuuden aiheisiin, tentti. Arviointi: 0 5 Saarinen, K. & Saarinen, J Way to Welfare. English for Social Services. Helsinki: Otava. Muu materiaali sovitaan opintojen alkaessa. SSKVAL1 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1, 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen toteutustapoihin ja niiden perusteisiin sekä käyttöön sosiaalitutkimuksen alueella. Opiskelija opettelee kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelua, aineiston kokoamismenetelmiä sekä analysointitapoja. Sisällöt: Kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapa, tutkimustehtävän määrittely, kohdejoukon valinta, teemahaastattelu, havainnointi ja dokumentit, sisällönanalyysi, tutkimuksen luotettavuus ja eettiset kysymykset. Edeltävät opinnot: Johdatus sosiaalitieteelliseen ajatteluun opintojakson suorittaminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen, teemahaastattelu- ja sisällönanalyysiharjoitus, itsenäinen työskentely. Arvioitava tehtävä. Arviointi: 0 5. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Jyväskylä: Gummerus. Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. (soveltuvin osin) Tampere: Yliopistopaino. SSASTY Sosiaalialan asiakastyö ja kohtaaminen, 3 op Tavoitteet: Opiskelija tietää sosiaalisen auttamistyön kohteena olevan yksilö-ympäristö -kokonaisuuden. Opiskelija oppii hyvän asiakassuhteen peruselementit ja asiakkaan kohtaamisen. Opiskelija oppii tunnistamaan asiakkaan ainutlaatuisen elämäntilanteen ja toimintarakenteet konkreettisella tasolla. Opiskelija ymmärtää tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden asiakastyössä. Opiskelija harjoittelee erilaisten asiakkaiden kohtaamista ja haastattelua. Opiskelija oppii ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään väkivaltatilanteita ja saa valmiuksia väkivaltaisen asiakkaan ammatilliseen ja turvalliseen kohtaamiseen (AVEKKI). Opiskelija oppii käyttämään erilaisia toiminnallisia menetelmiä sosiaalialan työssä. Sisällöt: Ihminen omassa elinympäristössään. Asiakkaan tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Hyvän asiakassuhteen elementit. Haastattelun tehtävät asiakastyössä. Huolen puheeksi ottaminen ja dialogi. Tavoitteiden asettaminen ja niiden merkitys. Palvelusuunnitelma. Väkivaltainen asiakastilanne. Toiminnalliset menetelmät sosiaalialan töissä. Edeltävät opinnot: Sosiaalialan työn historialliset, tieteelliset ja eettiset perusteet. Sosiaalipolitiikka 1 ja 2. Eri-ikäisten ihmisten kehityksen tukeminen. Suoritustapa: Lähiopetukseen osallistuminen. Asiantuntijaopetus ja harjoitukset (AVEKKI). Asiakastapauksiin tutustuminen ja pienryhmätyöskentely. Role-playing -harjoitukset, joihin liittyy arvioitava tehtävä. 20

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) Sosionomiopinnoissamme painottuvat erityisesti sosiaalipedagogiikka ja luovat menetelmät. Osana opintoja sinulla on myös mahdollisuus suorittaa lastentarhanopettajan pätevyys.

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI 1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA 2010- Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa.3.2010 Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas 28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet. Sosiaalialan englanti, 5 op Viestintätaito 5 op

Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet. Sosiaalialan englanti, 5 op Viestintätaito 5 op Sosiaalialan opintopolku syksyllä 2012 Paikka Kohderyhmä Jylpyn kampus, Takojantie 1, 48220 Kotka Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet Kokonaisuuteen kuuluvat kurssit

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Geronomin ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet

Geronomin ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet Vanhustyön opintopolku syksyllä 2012 Paikka Kohderyhmä Kasarminmäen kampus, Prikaatintie 2, 45100 Kouvola Geronomin ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät tai alasta kiinnostuneet Kokonaisuuteen kuuluvat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosionomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto)

Sosionomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) 1 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosionomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) OPETUSSUUNNITELMA 90 op Päihteet ja syrjäytyminen (Päsy) Hyväksytty Diakin johtoryhmässä 3.11.2015 Hyväksytty Diakin hallituksessa

Lisätiedot

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI 1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA 2010- Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa.3.2010 Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen JOHTAMISEN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Opintojen tavoitteena on selkeyttää ja

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot