soi Nykykansanmusiikki monimuotoisena Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "soi Nykykansanmusiikki monimuotoisena Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä"

Transkriptio

1 Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä TEOSTON ASIAKASLEHTI Nykykansanmusiikki soi monimuotoisena

2 Pääkirjoitus Myönteisiä signaaleja ja tekijät esiin Opetusministeriön valmistelema valtion kulttuuripolitiikan kehittämisstrategia vuoteen 2020 sisältää luovan työn tekijöiden näkökulmasta monta myönteistä signaalia. Tekijänoikeuspolitiikassa tavoiteohjelma lupaa muun muassa neuvoa luovien alojen opiskelijoita, ammatinharjoittajia ja pkyrityksiä tekijänoikeudellisesta suojasta ja sopimusosaamisesta. Ja erityisen ilahduttava on lupaus sisällyttää tekijänoikeustietoa peruskoulujen opetusohjelmaan. Vähintään yksi kadotettu sukupolvi seikkailee nettimaailmassa vapaamatkustajana. Jotkut kadotetuista sieluista luulevat, että jokamiehenoikeudet pätevät verkossa, mutta tutkimusten mukaan valtaosa nuoristakin tietää, mikä on luvallista ja mikä ei. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty on tuottanut opetusmateriaalia sekä ala- että yläasteikäisille koulujen käyttöön. Aineistojen tarkoitus on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä luovaan työhön ja tekijänoikeuksiin sekä kannustaa heitä taide- ja kulttuurialan ammatteihin, kunnioittamaan toisten oikeuksia ja myös omiaan, kun niitä heille syntyy. Tällainen valistus jää helposti kampanjanomaiseksi ja sen sanoma unohtuu. Tekijänoikeustiedon jatkuva jakaminen normaalin koulu- ja kansalaiskasvatuksen yhteydessä on äärimmäisen tervetullutta. Toivottavasti strategiaa ryhdytään tältä osin toteuttamaan pikaisesti. Muutakin myönteistä on ilmassa kuin kulttuuristrategian linjaukset. Kulttuuriministeri ei tehnyt keväällä esitystä työsuhdeolettaman säätämisestä tekijänoikeuslakiin. Ministeri selvityttää asiaa edelleen lokakuuhun saakka. Ammattimaisesti luovaa työtä tekevää ei pidä kyykyttää. Olettaman säätämistä jyrkästi vastustavat tekijänoikeuksien haltijat ja ammattijärjestöt saanevat nyt näkökantansa asiaan kuuluville ja ymmärretyksi. Tekijänoikeuksien pakkolunastukseen tähtäävät hankkeet eivät edistä ihmisten hyvinvointia tukevaa tietoyhteiskuntaa. Ammattimaisesti luovaa työtä tekevää ei pidä kyykyttää, vaan turvata niitä edellytyksiä, joilla uusia teoksia syntyy rikastuttamaan suomalaisten elämää. Teostoon kuuluvat säveltäjät ja sanoittajat ovat ottaneet tehtäväkseen lisätä poliittisten päättäjien tietoutta siitä, mitä on musiikin tekijän arki. Yksi keskeinen sanoma on se, että musiikin tekijä ei suinkaan aina ole kappaleidensa esittäjä. Tekijä ei käy keikoilla eikä tilipussiin kerry keikkapalkkioita. Teoston keräämät korvaukset ovat tekijälle perustuloa, jolla harva elää, mutta joka on tarpeellinen lisä varmistamaan ammattimaisen tekijyyden edellytykset. Kulttuurikummiprojekti käynnistyi keväällä ja se jatkuu niin pitkälle, että jokainen nykykansanedustaja saa oman kummin vaalipiirinsä säveltäjien ja sanoittajien joukosta. Ja kun kansanedustajia vaihtuu, projekti jatkuu ajatuksella tekijät esiin! Kummeiksi ryhtyneet ja ryhtyvät tekijät puhuvat päättäjille yksilöinä mutta samalla koko ammattikuntansa puolesta. Myös monet muut menestyvät ja musiikkimarkkinoilla paikkansa vakiinnuttaneet tekijät tuovat julkisuudessa esiin huolensa aloittelevien säveltäjien ja sanoittajien mahdollisuuksista ansaita elantoa luovalla työllä. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. 2 teostory

3 10 k u v a : j o h a n n a vi l j a k a i n e n 14 k u v a : s a m i pa r k k i n e n 2/09 Tässä numerossa Kolmesti järjestetty Arctic Paradise Live on ollut Suomen nykykansanmusiikin esittäytymisfoorumi ulkomaille. Pirate Bay -tuomio keskittää huomion laillisten palveluiden kehittämistarpeeseen. Milloin musiikintekijän kannattaa ryhtyä yrittäjäksi? Yhä useammalla firmalla on oma mieleenjäävä äänitunnus. EU-ehdokkaiden kiertokyselyssä korostettiin tekijänoikeuksien merkitystä kulttuurin elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Netissä käytävässä tekijänoikeuskeskustelussa puurot ja vellit sekaisin. Teos- ja ohjelmailmoitusten ilmoitusajat muuttuvat. k a n n e n ku v a : j o r m a ai r o l a TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 4 teostory

5 Haitarivelho Kimmo Pohjonen kuuluu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin nykykansanmuusikoihin. Pohjonen esiintyi tänä vuonna Arctic Paradise Live -tapahtumassa yhdessä Sami Kuoppamäen kanssa. Monimuotoisuus on suomalaisen nykykansanmusiikin Huhtikuussa kolmatta ja viimeistä kertaa järjestetyn Arctic Paradise Liven myötä Helsinkiin saapui jälleen kansainvälinen kutsuvierasjoukko, vaikuttajia kansan- ja maailmanmusiikin huipulta. Tehtävä: tutustua suomalaiseen nykykansanmusiikkiin. t e k s t i to v e dj u p s j ö b a c k a k u v a t jo r m a ai r o l a, t o v e dj u p s j ö b a c k a j a pä i v i yl ö n e n -viiri Sielukas haitarinsoitto, rempseä pelimannimusiikki, transsimainen jouhikonsoitto, koskettava itkuvirsi suomalaisella nykykansanmusiikilla on monta muotoa. Vuosina järjestetty Arctic Paradise Live -tapahtuma on tutustuttanut vuosittain noin kutsuvierasta suomalaiseen nykykansanmusiikkiin. Euroopan maiden lisäksi vieraita on saapunut muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista, Taiwanista ja Meksikosta. Vieraille on tarjottu runsaasti kokemuksia suomalaisesta kansanmusiikkikentästä mahdollisuus tutustua tärkeisiin instituutioihin ja ihmisiin sekä tietysti musiikkia, musiikkia, musiikkia. Tapahtuman konsepti oli suoraa jatkoa Finnish Jazz Weekend -projektille, joka järjestettiin vuosina teostory

6 Vierailu Maailman musiikin keskuksen, Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kanteleliiton tiloihin on kuulunut kaikkien Arctic Paradise Live -vieraiden ohjelmaan. Vierailun yhteydessä on tarjottu musiikillisia herkkupaloja: Hilja Grönfors (vas. ylh.) vuonna 2008 ja Outi Pulkkinen (vas. alh.) vuonna Nordik Tree -yhtyeen jäsenet kuuluvat Pohjoismaiden kansanmusiikkiparhaimmistoon: ruotsalainen Hans Kennemark (viulu) sekä suomalaiset Arto Järvelä (viulu, mandoliini) ja Timo Alakotila (harmoni). Yhtye esiintyi Arctic Paradise Livessä vuonna Jazz Weekend -vuosien jälkeen oli selvä, että nykykansanmusiikin alalla on vastaava tarve tällaiseen kohdennettuun promootioon, muistelee Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Jutta Jaakkola. Konseptia on pidetty selvästi kiinnostavana, enkä ole kuullut, että muualla järjestettäisiin aivan tämäntapaisia tapahtumia. Tapahtuman tuloksia on monenlaisia, Jutta Jaakkola toteaa. Lyhyen tähtäimen onnistumisia ovat tietysti esiintymismahdollisuudet ulkomailla tai agenttisopimukset. Useampi festivaali suunnittelee ohjelmaansa Suomi-teemaa. Ehkä kaikista merkittävin tulos on se, että meillä on nyt suorat kontaktit ihmisiin, jotka istuvat päättämässä mitä soitetaan. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen kevyen musiikin tuottaja-tiedottaja Henna Salo luettelee joitakin konkreettisia tuloksia. Ensi kesänä itävaltalaisen Glatt und Verkehrt -festivaalin yhteydessä järjestetään Music from Helsinki -päivä. Unkariin on kutsuttu useita esiintyjiä, vastikään Johanna Juhola ja Timo Alakotila vierailivat siellä. Erityisesti haluaisin mainita hienot tapahtumat Ruotsissa. Tänä keväänä Suomi-instituutti ja Stallet-klubi ovat järjestäneet yhdessä kokonaisen konserttisarjan, jossa ovat esiintyneet muun muassa Hilja Grönfors, Nordik Tree ja Sväng. Arctic Paradise Live -vieraiden ohjelmaan on joka vuosi kuulunut muun muassa vierailu Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolle. Tietoisuus osaston hienosta työstä onkin noussut huimasti, vuonna 2008 osastolle myönnettiin arvostettu Womex-palkinto. Kolmen Arctic Paradise Liven yhteydessä on vuosittain noin 15 yhtyettä saanut mahdollisuuden esiintyä kansainväliselle vierasjoukolle. Tarjolla on ollut musiikkielämyksiä laidasta laitaan intiimeistä akustisista sooloesityksistä suurten lavojen yhtyeisiin. Tapahtumassa ovat esiintyneet muun muassa Maria Kalaniemi, Frigg, Tsuumi Sound System, Suden aika, Jouhiorkesteri, Alamaailman vasarat, Ismo Alanko Teholla ja Hilja Grönfors. Artistivalinnat herättävät tietysti aina keskustelua, Henna Salo huokaisee. Järjestäjänä pitää jatkuvasti pitää mielessä kohderyhmä, tässä tapauksessa musiikin ulkomaiset ammattilaiset. Artistien taiteellinen taso ja musiikillinen kiinnostavuus ovat tietysti selviä valintakriteerejä. Olemme pyrkineet säilyttämään mahdollisimman suuren kirjon. Tänä vuonna mukana oli esimerkiksi Frigg yhtenä kansanmusiikin tähtiyhtyeenä, mutta myös yhden naisen kokoonpanoja kuten Karoliina Kantelinen ja Outi Pulkkinen sooloesityksillään. On myös pystyttävä heittämään omat ennakkoluulonsa 6 teostory

7 Asa ja Jätkäjätkät sulauttaa Loppuasukas-levyllä yhteen urbaanin sanataiteen ja balkanilaiset biisiaihiot. Suomalainen nykykirjallisuus kaikuu levyllä, ja folkräppäri Asa haluaa teksteissään hyödyntää myös käyttökielessä unohdettuja sanoja. t e k s t i ja n i mi k k o n e n k u v a t pa s i sa l m i n e n ja ma a r i t ky t ö h a r j u nurkkaan ja kuvittelemaan, mitä brasilialainen tai meksikolainen voisi haluta kuulla.esimerkiksi Popkomm-messujen showcase-esiintymisessä Saksassa eteläafrikkalainen vaikuttaja pogoili hulluna eturivissä Ismo Alangon esiintyessä ja tuli jälkeenpäin kiittämään, että upeata maailmanmusiikkia! Me suomalaiset emme ehkä heti näkisi Ismon kuuluvan tähän genreen. Suomalainen nykykansanmusiikki pitää sisällään niin paljon erilaista musiikkia, että se lienee usein vaikeasti lokeroitavissa. Ulkopuolinen saattaa varmaan havaita paljonkin yhteisiä tekijöitä, mitä me emme itse huomaa, muusikko-tutkija ja muun muassa Jouhiorkesterista tuttu Pekko Käppi toteaa. Itseäni ahdistaa brändi-ajattelu: silloinhan pitäisi yrittää sopia johonkin tiettyyn muottiin. Teen ensisijaisesti musiikkia, keinot vain sattuvat olemaan kansanmusiikkisidonnaisia. Sanoisin, että meidän ns. brändimme on monimuotoisuus, uuden luomisen kyky, miettii puolestaan Jutta Jaakkola. Suomessa ei pelkästään toisteta vanhaa traditiota, vaan tunnetaan traditio ja luodaan sen pohjalta uutta. Lisäksi muusikoillamme on vahva tekninen ja musiikillinen ammattitaito. Alan ammattilaiset tuntevat kyllä suomalaisen kansanmusiikin melko hyvin, ainakin jäävuoren huiput kuten Värttinän, Kimmo Pohjosen tai Gjallarhornin. On tärkeätä tuoda esille, että täältä tulee jatkuvasti uutta! Suomen omat perinnesoittimet on esitelty vieraille joka vuonna. Etenkin kansallissoittimemme kantele on tullut kaikille vieraille tutuksi. Vieraille on lahjoitettu viisikieliset piccolokanteleet ja ohjelmistoa on opeteltu ainakin Suomen kansallissoitin kantele on tehty kansainvälisille vieraille tutuksi. Vuoden 2009 Arctic Paradise Live -vieraat saivat kokea muun muassa Saarijärven kanteleensoittotyyliä Pauliina Syrjälän esittämänä. Suomalainen nykykansanmusiikki on vaikeasti lokeroitavissa. teostory

8 Satu meni saunaan -laulun verran. Tunnelma on ollut kuin musiikkileikkikoulussa konsanaan, kun maailmanmusiikkivaikuttajat päästetään vapaaksi kanteleet käsissään. Tänä vuonna vieraat jamittelivat yötä myöten kanteleillaan Hotelli Seurahuoneen aulassa. Vuoden 2008 norjalainen vieras Frank Marstokk antoi Myspace-sivuillaan näytteitä kanteleensoitostaan. Itävaltalainen toimittaja Albert Hosp puolestaan soitti omaa viisikielistään radio-ohjelmassaan. Vieraat ovat myös saaneet nauttia useista kantele-esityksistä, esiintyjinä muun muassa Timo Väänänen, Senni Eskelinen, Vilma Timonen Quartet ja Pauliina Syrjälä. Toinen suomalainen kansansoitin, melko uusi tulokas kansainvälisellä musiikkikentällä, on jouhikko. Nelihenkinen Jouhiorkesteri on nostanut jo lähes unohdetun soittimen uuteen kukoistukseen. Jouhikko on suomalaisellekin korvalle melko eksoottinen, sointi on arkaaisen karkea ja toistuvat yksinkertaiset melodiat kuulostavat kuulijasta jopa transsinomaisilta. Jouhiorkesteri saavutti viime vuonna sen, mitä moni suomalainen nykykansanmusiikkiyhtye voi vain toivoa: On hienoa, että nuoret näkyvät ja kuuluvat! yhtye valittiin kovassa kilpailussa yhdeksi Womex-messujen showcase-esiintyjäksi. Showcase Womexissa oli tietysti hieno ja ihmeellinen kokemus, Pekko Käppi iloitsee. Olihan se melkoista pyöritystä ja vouhotusta! Esiintymisemme meni hyvin ja kiinnostusta riitti, niska limassa painettiin töitä ja edustettiin. Hiljalleen se sitten poikii tuloksia. Levyä on annettu sinne tänne ja aina välillä se on soinut ympäri maailmaa, esimerkiksi Hongkongissa. Viime vuonna vajaa puolet esiintymisistäni oli ulkomailla, se on aika merkittävä osuus! Suomessa kansanmusiikin kentällä on kuitenkin aika vähän klubimaisia keikkapaikkoja ja tapahtumia. Ne on loppujen lopuksi aika nopeasti kierretty. Jouhiorkesterin markkinointi hoidetaan edelleen koti konstein eli se ei ole kauhean massiivista, Käppi toteaa. Jos joku innostuisi meille keikkamyyjäksi, hänet otettaisiin kyllä mielellään vastaan. Kaikkea ei ehdi tehdä itse ja itsensä myyminen on meille suomalaisille aina vaikeata. 8 teostory Jouhiorkesteri esiintyi tänä vuonna Arctic Paradise Live -vieraille ja oli mukana myös viimeisen tapahtumapäivän expo-tapahtumassa, jolloin suomalaiset alan ihmiset saavat mahdollisuuden esittäytyä vieraille. Kovasti kiiteltiin keikasta ja varmasti se poikii jotain, Käppi pohtii. On hieno tilaisuus saada tutustua ihmisiin kasvotusten. Monet maailmanmusiikin piirien nimet kyllä tunnetaan, mutta kun saa heille myös kasvot, on helpompi lähestyä heitä myöhemmin. Jouhiorkesteri on nostamassa ikivanhaa suomalaista perinnesoitinta uuteen nousuun. Kansainvälistäkin mainetta on kerääntymässä, yhtye oli yksi Womexmessujen showcaseesiintyjistä Vasemmalta Rauno Nieminen, Marianne Maans, Pekko Käppi ja Ilkka Heinonen.

9 Arctic Paradise Live järjestettiin tänä keväänä tältä erää viimeisen kerran, mutta nykykansanmusiikin asiaa viedään vastedeskin maailmalle. Womex on entistä merkittävämpi foorumi, kun se järjestetään Kööpenhaminassa vuosina , Jutta Jaakkola painottaa. Womexillla on nyt selkeä intressi tuoda esille entistä enemmän pohjoismaista musiikkia ja siihen on olemassa myös erityinen Nordic Club -lava, jonka esiintyjät valitaan kesäkuussa. Suomessakin olisi kyllä aika paljon työsarkaa kansanmusiikin alalla, esimerkiksi tilanne radiosoiton kannaltahan on aika ankea, Pekko Käppi tuumaa. Välillä tuntuu, että Suomessa törmää enemmän ennakkoluuloihin kuin ulkomailla, joten töitä kyllä riittää että kansanmusiikki tulisi luontevaksi osaksi suomalaista musiikkikenttää. Hienoa on kuitenkin se, että nuori sukupolvi on kovasti mukana kansanmusiikissa, nuoret näkyvät ja kuuluvat! Kirjoittaja on Suomen Kansanmusiikkiliiton projektisihteeri ja oli mukana Arctic Paradise Liven järjestelytyöryhmässä Arctic Paradise Live -tapahtumaa on koordinoinut Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic yhteistyössä Suomen Kansanmusiikkiliiton, Kanteleliiton, Maailman musiikin keskuksen ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston kanssa. Tapahtumaa on tukenut mm. ulkoasiainministeriö ja Suomen kulttuuri-instituutit. teostory

10 Piraatit ajoivat karille Ruotsissa tuomio tuli, ei ollut yllätys, mutta vuoden vankeusrangaistus oli sitä. Tuomio annettiin avunannosta tekijänoikeus rikokseen. Syytetyt olivat ylläpitäneet Pirate Bay -seurantapalvelinta eli trackeria, joka mahdollistaa teosten laittoman lataamisen. Palvelin antoi tiedon, mistä käyttäjä voi elokuvia ja musiikkia ladata ja käyttäjät latasivat ne toisiltaan. Maailman suurimman piraattipalvelu Pirate Bayn ylläpitäjät tuomittiin Ruotsissa huhtikuussa vankeusrangaistuksiin ja maksamaan mittavat korvaukset. Mistä tuomiossa on kyse? t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t jo h a n n a vi l j a k a i n e n k u v i t u s topi saari Tukholman käräjäoikeus tuomitsi neljä palvelua pyörittänyttä miestä vuodeksi vankilaan ja korvaamaan yhteisvastuullisesti 30 miljoonaa kruunua (2,8 milj. euroa) useille elokuvien ja musiikin oikeudenomistajille. Tuomio ei yllättänyt, sanoo tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Pirate Bayn kaverit huusivat kovaa ja pitkään, että laittomuutta ei tapahdu. Jotkut uskoivat ja ihmettelivät tuomiota. Se, että Tavoite ratkaisi tuomion Suomen ja Ruotsin tekijänoikeuslaki on samankaltainen, Kotilainen sanoo. Siksi hän tuomion kuultuaan luki 107-sivuisen päätöksen läpi ja vertasi sitä suomalaiseen Finnreactor-tapaukseen vuodelta Tällöin Turun hovioikeus tuomitsi 12 henkilöä tekijänoikeusrikkomuksista heidän ylläpidettyään käyttäjän Bittorrentseurantapalvelinta. Seitsemän syytettyä sopi korvaukset oikeudenomistajien kanssa. Asian käsittely jatkuu vielä korkeimmassa oikeudessa. Puolustus oli sama molemmissa maissa: palvelimen läpi ei kulkenut mitään teoksia vaan teoskappaleen valmisti sen loppukäyttäjä. Palvelimen ylläpito ei siis olisi luvatonta toimintaa, koska se vain antoi tiedon, missä teos sijaitsee. Suomen ja Ruotsin oikeusistuimet katsoivat kuitenkin toimintaa kokonaisuudessaan. Niiden päätöksillä oli sama peruste: Mikä oli toiminnan tavoite? Se oli tarjota käyttäjille mahdollisimman tehokas palvelu, jossa on tarjolla heitä kiinnostavia aineistoja. Palvelun ylläpitäjät tiesivät, että valtaosa heidän kauttaan tarjolla olevista aineistoista oli tekijänoikeuden suojaamia. He myös monipuolistivat palvelua: Pirate Bayssa oli tarjolla 34 kielen valikot. 10 teostory

11 Puolustus Tukholmassa kiisti, että mitään tekijänoikeusrikosta olisi tapahtunut. Käräjäoikeus sen sijaan katsoi toteen näytetyksi, että teoksia on saatettu luvatta käyttöön Pirate Bayn palvelua käyttäen. Rikos siis tapahtui Ruotsissa, vaikka käyttäjiä oli eri puolilla maailmaa. Finnreactorin tapaus Suomessa käsiteltiin aikana, jolloin tekijänoikeusrikos edellytti ansiotarkoitusta. Siksi tuomiot annettiin meillä rikkomuksista. Nyt rikoslakimme määrittelee rikokseksi myös tietoverkoissa tapahtuneen toiminnan, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa oikeudenomistajalle. Vuonna 2002 perustettu Finnreactor toimi samalla Bittorrent-tekniikalla kuin Pirate Bay ja sen palvelimet olivat Hollannissa. Siihen piti rekisteröityä ja ylläpitäjä antoi salasanan. Keskusrikospoliisi sulki palvelimen kolmen kuukauden seurannan jälkeen joulukuussa Mainosrahaa ja omia yhtiöitä Tukholman käräjäoikeus katsoi neljän syytetyn toimineen yhdessä ja yhteisvastuullisesti, Rikosjuttuja vireillä ainakin Italiassa ja Tanskassa. Rahat Britannian Neitsytsaarilla Julkisuudessa Pirate Bay ja piraatit esiintyvät aatteellisena liikkeenä, ja varmasti joukkoon joku ilmaisuuteen perustuvaan talouden ikiliikkujaan uskova mahtuukin. Pirate Bay pyöritti kuitenkin poliisitutkimusten mukaan merkittäviä rahasummia. Verotuksessa tekijämiehet ovat olleet vähätuloisia tai varattomia monimiljonääri Carl Lundströmiä lukuun ottamatta. Vuoden 2006 ratsiassa poliisi takavarikoi Pirate Bayn keskeisten tekijöiden sähköpostiliikennettä, jossa pohditaan, kuinka rahat jaetaan ja minne ne laitetaan. Poliisi löysi piraattien tietokoneilta myös postia, jossa sivuston israelilainen ilmoitusmyyjä Oded Daniel raportoi helmikuun 2006 mainosmyynnin tuoton olevan yli Yhdysvaltain dollaria ja maaliskuun 2006 ajalta dollaria. Hän vastaa myös eräiden isojen torrent-pohjaisten pornosivustojen mainosmyynnistä. Nyt tuomittu Gottfrid Svartholm Warg oli säilyneen sähköpostin mukaan pyytänyt tammikuussa 2006 Danielia lähettämään hänelle noin dollaria osuudestani Pirate Bayn voitosta, mutta verovapaasti eikä Western Unionin rahaliikennepalvelun kautta. Daniel lupasi vastauksessaan rahojen menevän Svartholm Wargin tilille Britannian Neitsytsaarilla. Pirate Bayn mainosmyynnin tuotosta on hajatietojen lisäksi lähinnä vain arvioita, koska rahaliikenne kulkee ulkomaisilla tileillä veroparatiiseissa. Ruotsalainen yritys keräsi mainosrahat Pohjolassa ja toimitti ne Random Medialle Sveitsiin. Sen osoitteessa toimi Danielin veroneuvontayhtiö Geneva Management Group. Danielin yhtiö myi ilmoituksia muualla maailmassa. Lehtihaastattelussa vuonna 2006 ruotsalaisyrityksen edustaja kertoi keräävänsä sivuston mainostuloja kruunua kuukaudessa. Kallein ilmoitus maksoi tällöin kruunua päivässä ja niitä oli myyty neljä. Pirate Bayn juristi Mikael Viborg kertoi Realtid-lehden haastattelussa vuonna 2006 näin: Olemme huijanneet kaikkia. Rahat päätyvät veroparatiisi Britannian Neitsytsaarille. Sen saa selville, jos on terävä. Oikeus löysi laskuina ja rahaliikennetositteina todisteet sille, että syytetyt olivat saaneet mainostuloista ainakin 1,2 miljoonaa kruunua ( euroa). Poliisi on myös löytänyt hyvin yksityiskohtaisen sopimuksen, jolla ruotsalaispiraatit ja Daniel perustavat Pirate Bayn sivuja hallinnoivan Transworld Advertising Corporationin Britannian Neitsytsaarille. Se oli vain suunnitelma, piraatit kertoivat poliisille. Vastaava yhtiö oli kuitenkin toiminut Pirate Bayn rahaliikenteessä. Kuulusteluissa syytetyt olivat oikeuden asiakirjojen mukaan liikuttavan tietämättömiä Danielin toimista. Peter Sunde Kolmisoppi kertoi ihmetelleensä, miksi Daniel lähetti hänelle raportteja mainostuloista, mutta kertoi toimineensa ruotsalaisen mainosmyyntiyhtiön ja Danielin yhteyshenkilönä. Kokenut liikemies Carl Lundström ei tiennyt, miksi Daniel oli varannut rahaa hänen tiliinsä. Oikeus oli eri mieltä. Yhteistyö Oded Danielin kanssa on houkuttelevaa myös siksi, että hänellä on Internet-mainontaan liittyviä teknisiä patentteja. Immateriaalioikeuksia vastustavat ruotsalaispiraatit käyttivät niitä oman liiketoimintansa rahoittamisessa tietysti korvausta vastaan. vaikka heillä oli eri tehtävät. Kaksi oli palvelun teknisiä kehittäjiä, yksi puhemies sekä mainonnan rahaliikenteen hoitaja ja neljäs liikemiesrahoittaja, joka osallistui aktiivisesti myös palvelun ylläpitoon. Oleellista oli, että he pyrkivät koko ajan parantamaan palvelua. He eivät myöskään poistaneet oikeudenomistajien pyynnöstä laitonta aineistoa vaan sanoivat, etteivät tee mitään laitonta. Lain mukaan ei kuitenkaan se, pitääkö jotain toimintaa itse laittomana, ratkaise rangaistusta, muistuttaa juristi Kotilainen. Tavoite oli koko ajan niin selvä, että teknisillä selityksillä ei päässyt pälkähästä. Oikeus piti Pirate Bayta kaupallisena Rahoittajana erikoinen monimiljonääri Pirate Bay -tuomiossa rangaistuksiin määrättiin myös palvelun osaomistajana Carl Lundström. Nimi ei ehkä sano suomalaisille mitään, mutta Ruotsissa hänet tunnetaan. Wasabröd-näkkileipätehtaan yhtenä perijänä hänestä tuli monimiljonääri suvun myydessä tehtaan ulkomaille Sveitsissä asuva Carl Lundström on tuomittu yhdessä muutaman skinimiehen kanssa kahden chileläisen pahoinpitelystä Tukholmassa 1986 ja on tunnettu vankoista siirtolaisvastaisista mielipiteistään. Hän on lehtitietojen mukaan tukenut sekä rahoittanut monia äärioikeistolaisia ja siirtolaisvastaisia järjestöjä. Viime vuonna erään hänen yhtiönsä toimitusjohtaja tuomittiin aseellisesta ryöstöstä. Mies oli natsijärjestöksi luonnehditun Nordiska förbundetin keskeisiä aktiiveja ja ryöstö liittyi järjestöstä eroon haluavan jäsenen pelotteluun. Pirate Bay toimi Lundströmin Rix Telecom -yhtiön palvelimilla ja piraattiteknikko Frederik Nejd oli yhtiön palkkalistoilla sivuston kehittämisen ja kasvattamisen aikana. Tukholman käräjäoikeuden tuomion jälkeen Lundströmin asiamies sanoi uutistoimisto TT:lle, että Lundström maksaa kaikki tuomitut korvaukset. teostory

12 palveluna, jolla on ollut ansiotarkoitus. Syytetyt myönsivät itsekin, että ainakin osa kustannuksista katettiin mainoksilla. Oikeus löysi sähköposteja ja tositteita rahaliikenteestä ja maksuista nyt tuomituille. Oikeudessa tietämättömyyttään mainosrahoista vakuuttanut Peter Sunde Kolmisoppi oli perustanut jopa yhtiön mainosrahoja välittämään. Heillä oli myös liiketoimintasuunnitelma, muun muassa yhtiö Random Media, jonka tarkoitus oli pyörittää Pirate Bayta. Mainostulojen tilityksistä oli näyttöä 1,2 miljoonan kruunun osalta toukokuuhun 2006 asti. Senjälkeisistä tuloista ei ole tietoa. Rahaa kuitenkin oli ja on. Palvelulla oli 22 miljoonaa samanaikaista käyttäjää, se vaatii kalliita koneita ja yhteyksiä. Kotilainen sanoo. Palvelin oli Ruotsissa ja sen takavarikon jälkeen palvelu käynnistyi uudelleen muualla olevilta koneilta. Se kaikki vaatii rahaa, henkilökuntaa ja koneita. Vaikuttaa muuallakin Tuomio on annettu, mutta valitus tulee varmasti. Pirate Bayn palvelin on edelleen toiminnassa. Nyt nähdään, tuleeko muualla vastaavia sulkemisia. Italiassa ainakin on menossa rikosjuttuja eteenpäin. Tanskassa hovioikeus vahvisti viime marraskuussa, että operaattorin tulee estää pääsy Pirate Bay -sivulle ja nyt juttu Suomi on laillisten palvelujen kehitysmaa. on menossa korkeimpaan oikeuteen. Pirate Bayn korvaukset tuomittiin arvioitujen latausmäärien perusteella. Se piti sivuillaan myös omaa laskuria. Levy-yhtiöt ja yhdysvaltalaiset elokuvatuottajat vaativat isoja summia, sillä ne hakivat korvausta laittomasta kappaleen valmistuksesta. Pohjoismaiset yhtiöt taas vaativat korvausta saataville saattamisesta ja summat olivat pienempiä. Päätös oli selvästi vaateita pienempi. Sekä Finnreactorin että Pirate Bayn tapauksissa vastaajat vetosivat EU:n sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin. Sen määräämä alasottomenettely antaa oikeudenomistajille mahdollisuuden pyytää poistamaan laittomia aineistoja. Tällöin teleoperaattori vapautuu vastuusta ellei ole osallistunut aktiivisesti tekijänä tai avustajana laittomaan toimintaan. Tämän säädöksen perusteella piraattipalvelinten ylläpitäjät olivat mielestään vapaita siviili- ja rikosoikeudellisesta vastuusta. Suomessa oikeus katsoi, että Finnreactorin ylläpitäjät eivät voineet vedota tähän säädökseen, sillä toiminnan nimenomainen tarkoitus oli rakentaa laiton palvelu, Kotilainen sanoo. Pirate Bay vetosi samaan. Oikeus katsoi, että vapaa vastuusta voi olla vain, jos ei tunne toiminnan laittomuutta ja toimii kun saa siitä tiedon. Pirate Bay sekä tiesi että sai tiedon, mutta ei ryhtynyt mihinkään toimiin, se jätti tietoisesti toimimatta. Osa Pirate Bayn imagonrakennusta oli hävytön julkinen vastaaminen kaikkiin oikeudenomistajien vaatimuksiin. Vastauksessaan Dreamworksille he kertoivat kirjeen lähettäjien olevan idiootteja, joiden tulisi työntää sisäänsä teleskooppipatukat. Kirje loppui selkeään tervehdykseen Go and fuck yourself. Piste yhdelle keskustelulle Mitä Tukholman päätös merkitsee? Se pistää pisteen yhdelle keskustelulle: tämä on laitonta. Toiminnan laillisuutta on huudettu niin kauan, että sitä on osin uskottu. Se osoittaa myös, että tällaisen palvelimen ylläpito on laitonta. Ruotsissa näyttää olevan yksi suurimmista yhteiskunnallisista epäkohdista, että palveluiden sisällöstä pitää maksaa ja jotkut poliitikot keräävät sillä irtopisteitä. Piratpartiet sai myös boostin tästä päätöksestä. Jos ja kun Pirate Bay saadaan alasajetuksi, sillä on merkitystä. 22 miljoonaa käyttäjää jää ilman porttia laittomaan aineistoon. Napster, Kazaa ja Grokster tuomittiin ja ne hävisivät markkinoilta. Viesti on se, että tällaisia palveluja ylläpitävät ottavat riskin tuomiosta. Toivoisin, että lailliset palvelut saisivat kelvollisen mahdollisuuden yrittää tulla toimeen, Antti Kotilainen sanoo. 12 teostory

13 Ruotsissa lopetti jo monta pienempää palvelua toimintansa tuomion jälkeen. Toivoisin, että lailliset palvelut saisivat kelvollisen mahdollisuuden yrittää tulla toimeen. Suomi on niiden kehitysmaa, ja yksi syy on Pirate Bayn tapaisten palvelujen toiminta kaiken saa ilmaiseksi. On mahdoton yhtälö kilpailla ilmaista vastaan. Pirate Bay -tapaus on lisännyt kansainvälistä yhteistyötä, ja Kotilainen uskoo viranomaisten ja oikeudenomistajien yhteistyön korostuvan myös rajojen yli. Vielä ei ole uusia valvontatyötä hankaloittavia tekniikoita, vaikka epäilemättä niitä tulee. Mutta sisältöjen salaus ei vielä riitä. Piraattien on jaettava myös avaimia niiden purkamiseen. Me havainnoimme käyttäjinä toimintaa, työ jatkuu. Kun jokin palvelu tuomitaan laittomaksi, yksi keino on estää liikenne sinne kansallisin päätöksin. Miksi varastetun tavaran kaupan tulisi olla auki? Jos palvelin viedään jonnekin, missä on heikko tekijänoikeussuoja, kielto voi toimia. Tällöin piraateilta loppuisivat käyttäjät ja mainosrahat. Joku musiikin on aina tehnyt, joltakulta sen varastaminen on aina pois ; Kaija Kärkinen sanoo. Miten Pirate Bay toimii? Sekä Pirate Bayn että Finnreactorin toiminta perustuu Bittorrent-tekniikkaan. Se on hajautettu tiedostojenjakotekniikka, jossa käyttäjä lataa aineiston tietokoneelleen monelta eri tietokoneelta. Käyttäjä lataa koneelleen Bittorrent-asiakasohjelman ja luo sen avulla Pirate Bayn palvelimelle eli trackerille kuvaustiedoston itsellään olevasta aineistosta kuten elokuvasta. Kun toinen käyttäjä etsii tätä elokuvaa, hän lataa omalla asiakasohjelmallaan palvelimelta kuvaustiedoston itselleen. Sen saatuaan elokuvaa etsivän ohjelma tietää, missä elokuva on ja alkaa ladata sitä suoraan elokuvan koneelleen tallentaneelta. Näin itse elokuva ei kulje Pirate Bayn palvelimen kautta. Latauksen jälkeen palvelin tietää, että elokuva on nyt toisellakin koneella ja seuraava elokuvan kyselijä voi ladata sen itselleen heidän molempien koneelta. Tuloksena on laaja verkosto, jossa palvelimen ja käyttäjien välillä liikkuu kuvaustiedostoja ja käyttäjien välillä teoksia. Maaliskuussa 2009 Pirate Baylla oli 1,6 miljoonaa kuvaustiedostoa ja se oli maailman suurin Bittorrenttracker. Eräs nyt tuomituista kertoi heinäkuussa 2007 haastattelussa, että puolet maailman trackereista käyttää Pirate Bayta. Sivusto ilmoitti tänä vuonna, että sillä on 22 miljoonaa samanaikaista käyttäjää. Musiikin takana on aina tekijä Piraattien viljelemä näkemys siitä, että he vastustavat toiminnallaan vain suuria ja pahoja levy-yhtiöitä, ei vakuuta laulaja ja lauluntekijä Kaija Kärkistä. Olisi kaunista, jos niin olisi, mutta ei vain ole. En puolusta isoja levy-yhtiöitä, jotka ovat pelanneet itsensä ulos musiikin latauskaupasta, mutta musiikin tekijälle hänen saamansa pienetkin muruset ovat elintärkeitä. Musiikin tekijät ja esittäjät puhuvat aivan eri asiasta kuin piraatit, Kärkinen sanoo. Piraatit unohtavat kaiken muun ja puhuvat vain artistista, mutta kyse on myös musiikin tekijöistä. Robin Hood -ilmiö ei pidä lainkaan paikkaansa. Levymyyntituotto on eri asia kuin tekijänoikeuskorvaus, Kärkinen korostaa. Itse sanoitan ja Ile Kallio säveltää, ja tekijänoikeustulot ovat meille todella suuri asia. Levymyynti taas on nykyään surkeaa, yhden vuoden levynmyyntituloilla saa viikoksi ruokaa taloon. Keikkapalkkiot tuovat leivänlisää, mutta eivät yksin riitä. Piratismin logiikka on Kaija Kärkisen mielestä nurinkurinen. Ikään kuin kaikki hyväksyisivät sen, että kenen tahansa työtä voi käyttää ilmaiseksi ja kenen tahansa tilipussilla voi käydä. Silloin meilläkin olisi oikeus käydä toisten kukkaroilla. Ilmainen musiikki ei ole perusoikeus. Musiikkia on myös mahdollista kuunnella ilmaiseksi monessa paikassa. On turha verhota varastamista isojen yhtiöiden vastustamiseksi. Levyjä voi tehdä nyrkkipajassa ja markkinoida niitä itse, se on täysin ok. Mutta jos joku kirjoittaa hyvän biisin, täytyy siitä saada korvaus. Piratismi on moraalisesti kestämätöntä, se on toisen taskusta varastamista. On kauheaa jos me vanhemmat opetamme lapsemme taskuvarkaiksi pienestä pitäen: on sopivaa ladata musiikkia, pelejä ja elokuvia maksutta verkosta. Kuten ei ole ilmaista lounasta, ei ole ilmaista musiikkiakaan, Kärkinen sanoo. Joku sen on aina tehnyt, joltakulta sen varastaminen on aina pois. teostory

14 k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n MUSIIKIN TEKIJÄ yrittäjänä Tunnelmia viime kesän Provinssirockista. 14 teostory

15 Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri kaipaa lisää foorumeita, joilla tieto yrittäjyydestä välittyisi kiinnostuneille taiteilijoille nykyistä tehokkaammin. Helsingin kaupunki tarjoaa musiikkialan yrittäjätoiminnasta kiinnostuneelle noin puoltakymmentä palvelua, jotka kuuluvat Helsingin kaupungin luovien alojen kehittämishankkeisiin. Myös YritysHelsinki-palvelu (www.yrityshelsinki.fi) tarjoaa muun muassa yrittäjäinfoa ja -koulutusta, alasta riippumatta. Kaupunki on perustanut Jalostamo-hankeklinikat, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia tehokkaampaan toimintaan. Ensimmäinen nimenomaan musiikki-ihmisille suunnattu Jalostamo-tapahtuma on kesäkuussa. Luovien alojen yrittäjästartti -nimellä tapahtuva koulutustoiminta alkaa toukokuussa. Koulutus on viisipäiväinen, ja siinä käydään läpi yrittäjyyttä nimenomaan luovilla aloilla. Sillanrakentajat-ohjelma on puolestaan projekti, jossa koulutetaan uusia luovien alojen agentteja ja vientiammattilaisia. Lisäksi Ruoholahdessa toimii luovien alojen yhteinen yrityshautomo Arabus. Yrittäjyydestä kiinnostuneelle musiikkialan ihmiselle on siis olemassa palveluita varsin hyvin. Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri kuitenkin toteaa, että monet alan toimijat eivät tunne tarjontaa. Itse asiassa juuri tämän tilanteen muuttaminen onkin minulle kaikkein olennaisinta työsarkaa, hän naurahtaa. Mänttäri ei suoranaisesti katso, että kysymys olisi kulttuurien ristiriidoista, siis esimerkiksi siitä, että musiikintekijät eivät taiteilijoina haluaisi satsata yrittäjyyteen. Ongelma liittyy pikemminkin kommunikaatioon. Vaikuttaa vahvasti siltä, että varsinkin yrittäjyyteen liittyvistä rahoitusmalleista tiedotetaan sellaisilla foorumeilla, joita musiikkialan ihmiset eivät näyttäisi lukevan, Mänttäri toteaa. Mänttärin mukaan peruskysymys onkin siinä, että potentiaaliset yrittäjät ja heille palveluita tarjoavat tahot löytävät kanavan, jonka kautta he voivat toisensa kohdata. Oma koti ja teollisuus Jos suoraan sanotaan, niin yrityksen perustaminen ei todellakaan ole kummoinen homma. Kyllähän sitä aina firman pystyyn saa. Minä olin ennen oman yrityksen aloittamista vielä ollut useita vuosia toimitusjohtajana toisaalla, joten yritysmaailmaan siirtyminen ei myöskään pelottanut. Näin kertoo lappeenrantalaisen Kotiteollisuus-yhtyeen basisti Janne Hongisto, joka pyörittää myös Kotiteollisuusyrityksen arkea. Liekö johdatusta vai ei, mutta nimensä puolesta Kotiteollisuus soveltuu erityisen hyvin yhtyeeksi, joka toimii myös pienyrityspohjalta. Kotiteollisuus-yrityksen ydinpiiriin kuuluu tällä hetkellä noin viisitoista ihmistä, jotka eivät välttämättä keskity pelkästään Kotiteollisuuteen, mutta joille orkesterin liepeillä Palveluita on hyvin tarjolla. Teoston ja Suomen Yrittäjien järjestämän yhteisseminaarin jälkimainingeissa on hyvä tarkastella, millä tavoin musiikintekijän yrittäjyys voisi toteutua. Minkälaista apua projektiin voi saada ja mitä näkökulmia alan ihmisillä asiaan on. t e k s t i te r o v a l k o i n e n v i l l e koivisto tapahtuvat asiat ovat silti olennainen tulonlähde. Oman yrityksen olennaisin pointti on se, että se helpottaa asioiden hoitamista. Kaikki yhtyeeseen liittyvä toiminta on vahvemmin omissa käsissä, oman firman kanssa tietää mistä on tulossa ja mihin on menossa. Myös suurempi osa meidän tuottamastamme kassavirrasta tulee meille mikä tietysti helpottaa monella tavalla, Hongisto sanoo. Hongisto kuvaa yritysmaailmassa vaadittavaa osaamista perin proosallisesti: oikeastaan riittää kun hallitsee nettipankin käytön, pitää huolta kuiteista ja muistaa, että firman rahat ja omat rahat ovat kaksi eri asiaa. Hän ei osaa arvioida, kuinka suuren taloudellisen hyödyn yhtye on saanut yritystoiminnastaan, koska on mahdotonta tietää, mitä olisi tapahtunut ilman omaa firmaa. Hän on teostory

16 Taiteilijat ovat lainsäädännöllisesti väliinputoajia. Säveltäjä Mikko Heiniön (oik.) mielestä taloudelliset näkökohdat ovat saaneet yhteiskunnassamme suhteettoman vallan ja tätä heijastaa myös taiteentekijän arviointi yrittäjyyden kontekstissa. Janne Hongiston (alla) mukaan yritystoiminta on Kotiteollisuudelle toissijaista ja sen tarkoituksena on tukea yhtyettä. Levyt ja keikat tehdään rockmuusikoina. 16 teostory kuitenkin varma, että malli on toiminut heille paremmin kuin perinteinen rokkibändikuvio. Ja minulla on tätä nykyä käytännössä puolitoista tai kaksi toimistopäivää viikossa, joten eipä tässä juuri voi päivitellä, että ns. tavallisten töiden hoitaminen tulisi rokin soittamisen tielle, hän toteaa. Lisäksi Hongisto korostaa, että yritystoiminta on luonteeltaan toissijaista: sen ainoana tarkoituksena on Kotiteollisuus-yhtyeen tukeminen. Levyt tehdään rockmuusikoina, Suomea kierretään rockmuusikoina ja ajoittainen yrittäjän rooliin hyppääminen tähtää yksinomaan siihen, että rockmuusikon olisi helpompi hoitaa ammattiaan. Periaatteessa ehkä, käytännössä ei Säveltäjä Mikko Heiniö katsoo, ettei taidemusiikin säveltäjän ole käytännössä mielekästä toimia yrittäjänä. Hän toteaa, että kevyen musiikin puolella se voi onnistua, koska erilainen työnkuva (johon kuuluu muun muassa keikkailua) voi tarjota omalle firmalle todellista virkaa. k u v a : l e h t i k u v a/ro n i re k o m a a Säveltäjän ammatissa toki on yrittäjyyden piirteitä: säveltäjä voidaan mieltää pienyrittäjäksi, joka tekee työtään omalla riskillä, omilla laitteilla, omissa tiloissa. Yrittäjäeläkettäkin on maksettava. Erot ovat Heiniön mukaan kuitenkin yhtäläisyyksiä suuremmat. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa, taiteilija pyrkii tekemään arvokkaita, kestäviä teoksia. Siinä on se perusero. Sävellystyö ei myöskään ole sellaista, että se voisi laajentua kuten yritystoiminta ja täten vaatia lisätyöntekijöiden palkkaamista. Ansaintalogiikkakin on eri kuin yritysmaailmassa: tehty työ tuottaa tuloja paljon hitaammalla aikajänteellä, kvartaali voisi olla vaikkapa 25 vuotta, Heiniö sanoo. Heiniön mukaan kysymys yrittäjyydestä, oman firman perustamisesta ja sen mahdollisesti tuottamasta hyödystä on osin turhauttava. Taiteilijat ovat lainsäädännöllisesti väliinputoajajoukkoa: heihin sovelletaan lakeja, joita ei ole suunniteltu heidän työtään silmällä pitäen. Säveltäjällä on korkea koulutus, muttei talousalalta. Siksi kirjanpito-, verotus- ja vastaavat kysymykset voivat olla työläitä. Taiteilijan kannalta mielekäs kompromissi voisi löytyä laista, jossa ns. yrittäjyys tulkittaisiin vahvemmin taiteilijan todellisen työnkuvan pohjalta. Tällaiset lait ovat Suomessa tyssänneet siihen, että taiteilijat ovat liian pieni ryhmä, eikä erillistä lakia siis luoda. Siksi olemme väliinputoajia. Yrittäjäajatteluun liittyvät epäilykset ovat Heiniöllä ensisijaisesti käytännöllistä: yrittäjyyttä puoltavia seikkoja on liian vähän. Esimerkiksi ammattiin liittyvät verovähennykset hyväksytään varsin mukavasti ilman yritystäkin. Lisäksi säveltäjän täytyy Suomessa tehdä myös muita töitä, useimmiten opetusta, josta maksetaan henkilökohtaisesti ja jota ei voisi liittää yritystoimintaan. Mutta asiaan liittyy myös periaatteellinen ongelma. Asiasta kysyttäessä Heiniö näet toteaa, että koko se lähtökohta, jossa taiteentekijää arvioidaan yrittäjyyden kontekstissa tai hänestä pyritään tekemään yrittäjä, edustaa ajattelua, jossa taloudelliset näkökohdat ovat saaneet suhteettoman vallan. Tämä on se nykyinen megatrendi, joka näkyy kaikkialla. Myös uudessa yliopistolaissa on viime kädessä kysymys samasta ilmiöstä. Kyseessä on ajattelutapamuutos, joka tulee tiedostaa ja jota tulee vastustaa. Talouspuoli täytyy tietysti noteerata ja hoitaa asiallisesti, mutta talousnäkökohdat eivät saa määrätä arvomaailmaa, koko toiminnan lähtökohtia, Heiniö sanoo. k u v a : m a a r i t ky t ö h a r j u /fimic

17 Teoston seminaari valisti musiikin tekijöitä yrittäjyyden mahdollisuuksista Teoston järjestämä seminaari Millä eväin musiikin tekijästä yrittäjäksi? keräsi 14. toukokuuta sekä musiikin tekijöitä että muita Teoston sidosryhmiä kuuntelemaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä. Seminaarissa oli yhteistyökumppanina Suomen Yrittäjät ry. Seminaarin avasi kansanedustaja, musiikin tekijä ja muusikko Mikko Alatalo kertomalla muun muassa oman yrittäjätarinansa. Suomen Yrittäjien palveluita luovan yrittäjyyden tukena valotti asiamies Max Lindholm. Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri opasti musiikin tekijöitä kaupungin tarjoamille luovien yritysten palvelupoluille. Yrittäjä ja musiikintekijä Eija Hinkkala puhui elämäntyyliyrittäjän näkökulmasta ja kannusti tekijöitä ennakkoluulottomasti yrittäjiksi. Musiikinkustantaja Tommi Tuomainen puhui oman yrittäjyytensä kannustimista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimittaja Antti Isokangas keskustelutti Eija Hinkkalaa, Tommi Tuomaista ja säveltäjä Mikko Heiniötä paneelissa. Mikko Heiniö pohti yrittäjyyden mielekkyyttä taidemusiikin tekijänä. Hän muistutti, että säveltäjä tekee työtään joka tapauk sessa yrittäjän riskillä, mutta yrityksen perustamiseen hän ei löytänyt perusteita. k u v a t : j a k k e ni k k a r i n e n Vasemmalta ylhäällä Eija Hinkkala, Tommi Tuomainen ja Mikko Alatalo, alhaalla Antti Isokangas ja Max Lindholm. teostory

18 Fimicin uutisia Suomalainen huippujazz valloittaa jälleen Amerikan mannerta t o i m i t ta n e e t m e r j a ho t t i n e n ja h e n n a sa l o Fimic on Teoston osana toimiva Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Pianisti Kari Ikosen yhtye Kari Ikonen & Karikko sekä suomalais-tanskalainen Delirium matkustavat kesäkuussa Pohjois-Amerikkaan. New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Rochesterin kaupungin kesäkuinen jazzjuhla Rochester International Jazz Festival on jo monena vuonna kutsunut pohjoismaisia yhtyeitä esiintymään Nordic Jazz Now sarjaansa. Karikko esiintyy festivaaleilla avajaispäivänä 12. kesäkuuta, Deliriumin vuoro on 20. kesäkuuta. Kari Ikonen & Karikko esiintyy myös New York Cityssä, Lincoln Centerin kuulussa sarjassa Jazz at Lincoln Center 15. kesäkuuta. Yhtye nähdään lisäksi kahdella keikalla Washingtonissa. Delirium puolestaan jatkaa Rochesterista Kanadaan, jossa kvartetilla on viisi kaupunkia kattava kiertue maan tärkeillä jazzjuhlilla Ottawasta Vancouveriin. Karikko esiintyy USA:ssa osana monivuotista, pohjoismaista Nordic Jazz Now -projektia, jonka Suomen-koordinaattorina Fimic toimii. Yhdessä Norjan, Tanskan ja Ruotsin jazzvientiorganisaatioiden kanssa toteutetun hankkeen ideana on ollut tuoda Pohjoismaiden luovaa ja kiinnostavaa nykyjazzia yhteisvoimin esiin Pohjois-Amerikan haasteellisilla musiikkimarkkinoilla. Paikallisina yhteistyökumppaneina ovat festivaalien ja klubien lisäksi muun muassa Suomen pääkonsulaatti New Yorkissa sekä suurlähetystö Washingtonissa. Kari Ikonen & Karikko m a a r i t ky t ö h a r j u EuropaVox-tapahtumassa Underwater Sleeping Society Fimic osallistui ammattilaistapahtuma Europa- Voxiin Ranskassa toukokuuta. EuropaVox on eurooppalaisen musiikkiväen verkostoitumistapahtuma, joka kokoaa pikkukaupunki Clermont-Ferrandiin laajan skaalan kevyen musiikin ammattilaisia toimittajista ja live-ammattilaisista levy-yhtiöväkeen ja kustantajiin. Fimicin lisäksi Suomesta mukana olivat Johanna Kustannus, Meteli ja Backstage Alliance. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin aiempien vuosien tapaan pienimuotoinen mutta tasokas showcase-festivaali, johon myös suurella yleisöllä oli pääsy. Ohjelmassa nähtiin nousevien indierock-nimien lisäksi electronican ja maailmanmusiikin kokonaisuudet. Suomesta showcaseen tuli valituksi helsinkiläinen indierockkokoonpano Underwater Sleeping Society. EuropaVoxin showcasea tähdittivät tänä vuonna mm. Bloc Party (UK), Loney Dear (Ruotsi) ja Hjaltalin (Islanti). Underwater Sleeping Society teki samassa yhteydessä minikiertueen, joka vei bändin Ranskan lisäksi Kööpenhaminaan ja Berliinin Magnet Clubille. Kiertueella kuultiin materiaalia yhtyeen uusimmalta albumilta The Dead Vegas. p ä i v i ri s t e l l Underwater Sleeping Society 18 teostory

19 Re: New Music kierrättää eurooppalaista nykymusiikkia Eero Turkka & Trepaanit suuntaa heinäkuussa Itävaltaan. s a a r a vu o r j o k i/fimic m a a r i t ky t ö h a r j u /fimic Euroopan-laajuinen nykymusiikkihanke Re: New Music sai lähtölaukauksensa huolellisen valmistelun jälkeen toukokuussa Ideana on saada uudet eurooppalaiset nykymusiikkiteokset soimaan myös kotimaansa ulkopuolella. Hankkeen taustalla on European Music Office (EMO), ja päävastuussa käytännön järjestelyistä on Tanskan säveltäjäjärjestö Danish Composers Society. Musiikin välittäjinä ovat eurooppalaiset nykymusiikkiyhtyeet, jotka valitsevat kotimaastaan joukon teoksia kansainväliseen ohjelmistolistaan. Tästä listasta yhtyeet puolestaan valitsevat teoksia toisista osallistujamaista osaksi omaa ohjelmistoaan. Projektin puitteissa luvataan järjestää 90 nykymusiikkitapahtumaa 11:ssä Euroopan maassa syksyyn 2010 mennessä. Suomalaisina yhtyeinä ovat mukana Lapin kamariorkesteri ja Uusinta, jotka ovat valinneet projektin ohjelmistoon yhteensä 18 suomalaisteosta. Säveltäjäniminä on jo etabloituneiden mestarien lisäksi nousevia nimiä kuten Perttu Haapanen, Uljas Pulkkis ja Lotta Wennäkoski. Re: New Music -hankkeen suomalaisena järjestäjäpartnerina on Suomen Säveltäjät ry. Perttu Haapanen Kesäfestivaalit luottavat kotimaiseen musiikkiin Suomalaiset festivaalit luottavat tänäkin kesänä kotimaisen musiikin voimaan. Suurilla festivaaleilla kuten Helsingin juhlaviikoilla ( ) suomalainen musiikki soi lähes joka päivä: uusia suomalaisteoksia esittävät mm. Philharmonia Orchestra ja Meta4- jousikvartetti ja Huvilassa esiintyvät eturivin jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeet. Uudenkaupungin Crusell-viikon ( ) teemasäveltäjänä on tänä vuonna Kirmo Lintinen, jonka teoksia kuullaan läpi festivaaliviikon. Avantin Suvisoitto-festivaalilla ( ) keskiössä on Jukka Tiensuu. Kesän kantaesityksiä ovat muun muassa Kirmo Lintisen pianokonsertto (Suvisoitto 28.6.), Tellu Turkan kuoroteos (Tampereen Sävel 5.6.), Perttu Haapasen orkesteriteos (Korsholman musiikkijuhlat 17.6.) sekä Severi Pyysalon uusi teos (Tuusulanjärven kamarimusiikki 26.7.). Kokkolan oopperan uutuus, Sebastian Fagerlundin ooppera Döbeln 1809 puolestaan kiertää loppukesällä Kokkolan oopperakesässä ( ), Oulunsalo soi -festivaalilla ( ) sekä Turun musiikkijuhlilla ( ). Kotimaisen jazzin ympärille on tänä syntynyt myös kokonaan uusi festivaali Kuopioon. Kaksipäiväisen Lumo Jazzin ( ) ohjelmistossa on suomalaisia kärkinimiä Eero Koivistoisesta ja Juhani Aaltosesta Verneri Pohjolaan ja The Five Corners Quintetiin. Uutta festivaalia vetää mm. The Five Corners Quintetin trumpetistina tunnettu Jukka Eskola. Jukka Eskola esiintyy uudella Lumo Jazz -festivaalilla Kuopiossa. j o h a n bj ö r k l u n d Suomalainen musiikki soi kesällä Euroopassa Kesä-heinäkuussa Lontooseen levittäytyvä kulttuuritapahtuma City of London Festival keskittyy tänä kesänä 60. leveysasteen musiikkiin. Tarjolla on muun muassa venäläistä, skotlantilaista ja norjalaista musiikkia, mutta oma osuutensa on myös Suomella. Britten Sinfonia esittää Einojuhani Rautavaaraa ja Esa-Pekka Salosta sekä Meta4 Jaakko Kuusistoa, Kaija Saariahoa ja Jean Sibeliusta. Ohjelmassa on myös kokonainen suomalaisen tangon ilta 3. heinäkuuta, jolloin esiintymässä ovat Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola sekä Tangoorkesteri Unto. Itävallan Kremsissä heinäkuussa järjestettävällä maineikkaalla Glatt und Verkehrt -kansanmusiikkifestivaalilla vietetään Helsinki-iltaa 23. heinäkuuta. Suomalaisia säveliä festivaalille tuovat Maria Kalaniemi & Pekka Lehti, Eero Turkka & Trepaanit sekä Tsuumi Sound System. Elo-syyskuussa soi suomalainen musiikki näyttävästi myös Sveitsissä. Lucerne Festival on kutsunut Kaija Saariahon residenssisäveltäjäkseen, ja festivaalin nykymusiikkiohjelmiston selkärankana onkin kymmenen Saariahon teosta, muun muassa festivaalin tilausteos Laterna Magica. Saariahon teoksia ovat esittämässä mm. Simon Rattlen johtama Berliinin filharmonikot sekä Esa-Pekka Salosen johtama Philharmonia Orchestra. teostory

20 20 teostory

21 bändit ja brändit Yhä useampi yritys käyttää ammattilaisapua määritellessään, miltä sen brändi kuulostaa. t e k s t i an t t i is o k a n g a s k u v i t u s to p i sa a r i k u v a sa a r a niinikoski Luotettavuus ja lähestyttävyys musiikkina Jalonen lähestyi yli kahtakymmentä suomalaista musiikintuottajaa ansioituneista mainosmusiikin tekijöistä nuoriin popsäveltäjiin. Heidän työnsä tuloksena syntyi useita kymmeniä demoja: erilaisia ehdotuksia siitä, miltä Soneran brändi voisi kuulostaa. Ne olivat tietysti tekijöiden tulkintoja saadusta briiffistä. Toisaalta ne olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta niissä oli myös paljon samaa. Esimerkiksi luotettavuus ja lähestyttävyys herättivät useimpien musiikintekijöiden mielessä Musiikki on erittäin tehokas tunneväline ja tarinankertoja. Sonera halusi jokin aika sitten uudistaa audio logoaan sitä lyhyttä musiikkipätkää, jota yhtiö käytti tunnuksenaan esimerkiksi kaikissa tilaisuuksissaan ja mainoksissaan. Soneran brändiä oltiin päivittämässä eikä vanha audiologo enää vastannut sille määriteltyjä tavoitteita: luotettavuutta, lähestyttävyyttä ja markkinajohtajuutta. Asiasta tuli puhetta Jani Jalosen kanssa. Jalosen musiikkikonsultointiyritys Elements Music oli tekemässä musiikkisuunnittelua Soneran televisiomainokseen, mutta keskustelujen jälkeen se sai tehtäväkseen myös audiologon uudistusprojektin johtamisen. Tehtävänä oli tuottaa musiikinpätkä, joka olisi yhtä tunnistettava kuin sen visuaalinen logo. tietyntyyppistä musiikkia, Jalonen kuvailee. Toisin sanoen demoilla ei juurikaan kuultu teknojytkettä eikä fuusiojazzia, mutta sitäkin enemmän yksinkertaisia mollimelodioita ja akustisia instrumentteja. teostory

22 Jani Jalosen mielestä musiikkia ei ole osattu juurikaan ajatella yrityksissä voimavarana. Karsinnan jälkeen shortlistalle pääsi muutama vahvin ehdokas. Perusteellisen valintaprosessin jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui Egotrippi-yhtyeestä tutun Knipin koruttoman kaunis sävellys siitäkin huolimatta, ettei hän ollut aiemmin juuri säveltänyt musiikkia kaupallisiin tarkoituksiin ja epäili ennakkoon osaamistaan. mallisuus ja johdonmukaisuus. Musiikin avulla yritys voi tiivistää tunnesidettä kuluttajiin eikä se ole ihan pieni juttu. Musiikki on erittäin tehokas tunneväline ja tarinankertoja, Jani Jalonen sanoo. Kyse ei siis ole pelkästään mainosmusiikista, vaikka ääni brändäys siihen linkittyykin. Kokonaisvaltaista äänibrändäystä voisi verrata yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Ei siinäkään ole kyse pelkistä yksittäisistä logoista, vaan yrityksen koko visuaalisen ilmeen suunnittelusta. Äänibrändäyksessä on myös samankaltaisia ongelmia kuin visuaalisen ilmeen suunnittelussa. Mutta mitä paremmin yritys on määritellyt brändinsä, sitä helpompi on löytää siihen istuva musiikki ja äänimaailma, Jani Jalonen sanoo. Äänen ostaminen on yrityksille joskus vähän abstrakti asia, sanoo puolestaan Vellu Maurola, jonka Slow Music Design on yksi äänibrändäyksen pioneeriyrityksistä Suomessa. Kunnon äänisuunnittelussa on kyse syväluotauksesta. Jos yrityksen brändi on määritelty erityisessä brand bookissa, haluan sukeltaa mahdollisimman syvälle sen maailmaan. Sen jälkeen on kyse tekijän tietotaidosta, kun lähdetään määrittelemään, miltä brändin pitäisi kuulostaa. Äänibrändäykseen syntyy yrityksiä Viime vuonna Ruotsin valtion pelimonopoli Svenska Spel aloitti prosessin, jossa se pyrki muuttamaan yrityskuvaansa yksittäisten pelien tuottajasta kokonaisvaltaiseksi palveluyritykseksi. Keskeisessä roolissa prosessissa oli äänibrändäys. Musiikin täytyy tuottaa iloa ja antaa olemassaololle pieni kultareunus. Me haluamme olla se siisti pelifirma, tuotemerkkipäällikkö Carl-Henric Stjerna sanoi Dagens Industri -lehdessä. Suomessa vasta harva yritys ottaa musiikkisuunnittelun yhtä vakavissaan kuin Svenska Spel. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa, sanovat Vellu Maurola ja Jani Jalonen. Samalla musiikkisuunnittelupalveluita tarjoavien yritysten määrä on kasvussa. Aiemmin äänibrändäys oli mainosmusiikkiin erikoistuneiden tuotantoyhtiöiden sivutoimintaa, mutta nyt alalle on tullut Elements Musicin kaltaisia alan yrittäjiä. Myös suuret musiikkiyhtiöt ovat kiinnostuneet yritysyhteistyön mahdollisuuksista. Jani Jalonen on juuri siirtynyt Elementsistä Warner Music Finlandin business development manageriksi kehittämään yrityksille tarjottavia musiikkipalveluita. Neitseellinen työmaa Kyllä tässä vielä ollaan neitseellisellä työmaalla. Sekä asiakas- että tuottajapuolella on vielä paljon opittavaa, Vellu Maurola sanoo. Kokonaisvaltaista äänibrändäystä voisi verrata yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Musiikilla tunneside kuluttajiin Moni yritys muistetaan mainoslaulustaan, mutta yhä useammalla firmalla on myös muunlaisia mieleen jääviä äänitunnuksia. Tietokoneen käynnistyessä kuuluvat Macintoshin tunnistettavat soinnut. Simpukka-logoiselle bensa-asemalle ajaessa pään sisällä kuuluu möreä miesääni, joka sanoo Shellistä. Kun lentokone on laskeutunut, ympärillä alkaa soida erittäin tuttu kitaravetoinen valssinpätkä matkustajien käynnistäessä Nokia-puhelimiaan. Yritysbrändin kannalta musiikin käytössä tärkeimpiä asioita ovat suunnitel- Tällä hetkellä musiikkiin liittyvistä päätöksistä ei yrityksissä vastaa juuri kukaan. Musiikkia ei ole osattu ajatella voimavarana, sanoo puolestaan Jani Jalonen. Musiikki nähdään yrityksen kuluna ja vaikeana käyttää. Se johtaa siihen, että kaiken oletetaan olevan musiikkifirmoille promootiota. Tämän pitää muuttua. Asiakkaan täytyy tajuta, että musiikilla on arvoa, mutta toisaalta musiikin käytön täytyy olla asiakkaalle helppoa. Meidän tehtävämme on tehdä sen käyttö helpoksi. 22 teostory

23 Kulttuurilähettiläitä eurooppalaiseen arvokeskusteluun Kesäkuun alussa äänestettiin jälleen edustajistamme Euroopan parlamentissa. Vaikka kotimaan politiikassa eurovaalien merkitystä usein vähätellään, Euroopan unionilla on päätäntävaltaa erityisesti monissa luovan työn tekijöitä koskevissa kysymyksissä. Luova talous kasvaa Euroopassa myös nopeammin kuin mikään muu talouden ala. t e k s t i su v i t u u l i si h v o l a Teostory selvitti ennakkoon eräiden eurovaaliehdokkaiden näkemyksiä tekijänoikeuksien tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Kysyimme ehdokkaiden suhtautumisesta tekijänoikeuksiin ja miten he aikovat edistää suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla, jos heidät valitaan. Selvitimme myös, miten musiikki näkyy ehdokkaiden arjessa ja millaisia kulttuuri-ihmisiä he ovat. Perussuomalaisten ehdokkaat Timo Soini ja Pertti Virtanen kieltäytyivät haastattelusta. Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit Aion edistää suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla puolustamalla kielen asemaa. Kansallista kulttuuria täytyy olla mahdollista jatkossakin tukea ilman, että tuki katsotaan esimerkiksi kilpailua vääristäväksi. Euroopan unionissa päätettiin muutama vuosi sitten avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Komissio perusteli päätöstään kansallisten monopolien purkamisella tekijänoikeushallinnossa. Käytännössä kuitenkin päätös on johtanut siihen, että pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja suuret kansainväliset yhtiöt valtaavat alaa. Jos minut valitaan, haluan toimia tämän ongelman poistamiseksi. Kansallisen kulttuurin suojeleminen ja sen tekemisen turvaaminen on keskeistä. Mielestäni uuden kulttuurin luominen ja elinvoimaisuus ja kulttuuriteollisuuden kasvun edellytykset eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Siitä huolimatta pienet toimijat tarvitsevat suojaa suuria vastaan. Mielestäni tekijänoikeusjärjestelmä on hyvä tapa taiteen tekijöiden ja tuottajien toimeentulon varmistamiseen, koska se perustuu mitattavissa oleviin kriteereihin. Sitä täydentämään tarvitaan kuitenkin apurahajärjestelmä, sillä kaikki kulttuuri ei ole tuotteistettavissa. Itse olen kulttuuripalveluiden käyttäjänä suomalaista keskitasoa. Luen paljon kirjallisuutta ja pidän musiikista. Kuuntelen musiikkia erityisesti työmatkoilla ja nautin seurakunnassa laulamisesta. En kuitenkaan kuulu kuoroon, vaan olen innokas penkkilaulaja eli osallistun yhteislauluun penkistä. s e p p o j. s i r k k a Kansallisen kulttuurin suojeleminen ja sen tekemisen turvaaminen on keskeistä. teostory

24 Heidi Hautala, Vihreä liitto Aiemmin Euroopan parlamentissa toimiessani olen pyrkinyt toimimaan EU:n kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden hyväksi puolustamalla vähemmän käytettyjä kieliä ja saamelaisten, EU:n ainoan alkuperäkansan, oikeuksia. Olen myös toiminut Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksien puolesta yhdessä virolaisten ja unkarilaisten kanssa. Mielestäni suomalaista kulttuuria tuetaan EU:ssa parhaiten huolehtimalla eurooppalaisen audiovisuaalisen ohjelmatuotannon resursseista. Välillä tosin on tuntunut siltä, että eurooppalainen kulttuuri merkitsee ranskalaista vastapainona amerikkalaiselle ainakin mikäli ranskalaisia on uskominen. Kaiken kaikkiaan pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja suuret kansainväliset yhtiöt vallanneet alaa. Tämä on mielestäni huolestuttavaa kehitystä, johon haluan meppinä puuttua. On vaikea nähdä, että tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä voitaisiin luopua, mutta sitä voidaan täydentää ja osittain korvata veroista rahoitettavilla apurahoilla. Niitä tarvitaan erityisesti kaupallisesti vähemmän menestyvän tuotannon tukemiseen. Yleisen kulttuurituen kuten apurahojen tulisi Spotify on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka tuo teokset helposti, halvalla ja laillisesti ihmisten ulottuville. kohdistua oikeudenmukaisesti eri ilmaisun muotojen kesken. Kirjallisuuden puolella tietokirjallisuus ei saa oikeudenmukaista osuuttaan kirjastoapurahoista. Luova työ on käsitettävä laajasti, ei vain perinteisenä taiteena. Taiteen ja tieteen tekijöiden tulot on taattava. Samalla täytyy kuitenkin huolehtia siitä, että taide ja tieto ovat mahdollisimman vapaasti ihmisten käytettävissä, jotta ne voivat rikastuttaa ihmiskuntaa. Korvausten tulisi ohjautua suoremmin tekijöille, ei suuryhtiöille. Yllättävän usein tekijät ja kulttuuriteollisuus ovat samalla puolella puolustamassa tekijänoikeuksia kulttuurin kuluttajia vastaan, vaikka esimerkiksi ajankohtaisessa kiistassa työsuhdeolettamasta tekijöiden ja yhtiöiden välillä on aito eturistiriita. Kuluttajien oikeudet ovat jääneet useissa tekijänoikeustaisteluissa vähemmälle. Ei ole kulttuuriteollisuuden omien etujen mukaista, että on syntynyt voimakas vastakkainasettelu kuluttajien kanssa. Tekijänoikeusjärjestelmä on epäilemättä kriisissä Internetin aikakaudella, jolloin voidaan tuottaa helposti identtisiä kopioita. Ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa kansainvälisin sopimuksin säädetään ankariakin rangaistuksia oikeudettomasta kopioinnista. Kriminalisoitua toimintaa valvotaan kansalaisten yksityisyyden suojaa vaarantaen. Yksi ulospääsy tilanteesta on nähdä teosten levittämisen helppous myös mahdollisuutena, joka voi merkitä myös kaupallista menestystä. Spotify on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka tuo teokset helposti, halvalla ja laillisesti ihmisten ulottuville. Vastaavia järjestelmiä voisi periaatteessa synnyttää myös verovaroin. Ruotsissa piraattipuolueen menestys on vakava osoitus siitä, että on löydettävä uusi tasapaino tekijöiden, kulttuuriteollisuuden ja kuluttajien välille. Sanomalehdissä minua kiinnostavat nykyään eniten kulttuurisivut. Pyrin löytämään aikaa romaanien ja runojen lukemiseen, teatteriin, elokuviin ja konsertteihin. Kuvataiteista minua kiinnostaa eniten valokuva. Kulttuuri välittyy myös hyvissä keskusteluissa. Musiikki kuuluu arjessani radiosta. Silloin tällöin käyn myös konserteissa. Olen ollut paljon tekemisissä dokumenttifilmin tekijöiden kanssa, koska maailmanparantajana olen voinut todeta dokumentin voiman ihmisten herättelemisessä tiedostamaan mitä erilaisimpia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Hyvänä esimerkkinä eurooppalaisen tietoisuuden herättelemisestä oli jokin aika sitten eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden yhteisprojekti, jossa eri maissa esitettiin kymmenen dokumentin sarja demokratian aihepiiristä. Tunsin itseni etuoikeutetuksi saadessani osallistua vuoden 2008 DocPointin kotimaisen sarjan juryyn. Huomasin tarkastelevani ja arvottavani teoksia aivan eri tavalla kuin alan ammattilaiset. VILLE ITÄLÄ, KANSALLINEN KOKOOMUS Euroopan unioni on hyväksynyt kulttuuristrategian, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää kulttuurien monimuotoisuutta ja pienten kulttuurien säilymistä. On hienoa ja tärkeää, että Suomi oli aktiivisesti mukana strategian valmistelussa. Se edesauttaa suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla. Jatkossa on tärkeää myös huolehtia siitä, että strategiaa ja solmittuja sopimuksia noudatetaan. Mielestäni uuden kulttuurin luominen ja kulttuuriteollisuuden kasvu eivät ole toisensa poissulkevia, vaan molempia voidaan edistää yhtä aikaa. Kyllähän kulttuuriteollisuus kasvaa ja hyötyy samalla, kun luodaan uutta ja elinvoimaista kulttuuria. Tärkeää on tietysti myös turvata pienyrittäjien ja tekijöiden asema. Ei voi olla niin, että ainoastaan suuryrityksillä olisi mahdollisuus menestyä. Viime aikoina olen ollut tyytymätön moniin Euroopan komission päätöksiin. Olen erityisesti pahoillani komission päätöksestä avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Se oli huonosti valmisteltu päätös, ja olen valmis toimimaan siitä aiheutuneiden ongelmien poistamiseksi. Täytyisi varmistaa, että vaikutusvalta ei lipsu kansainvälisille suuryrityksille. Kontrollin tekijänoikeusasioissa täytyy jatkossakin pysyä EU:lla, jotta pienten kulttuurialueiden tasavertaisuus voidaan varmistaa. Kyllä luovasta toiminnasta täytyy jäädä jotain käteenkin. Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on tällä hetkellä mielestäni hyvä ja toimiva. On kuitenkin tärkeää, että sitä kehitetään ajan vaatimusten mukaan. Tulevaisuuden haasteitahan ei voi arvata ennakkoon. Itse olen kaikkiruokainen musiikin suhteen, käyn konserteissa ja taidenäyttelyissä. Musiikkia kuuntelen päivittäin, vaikka siihen käytettävissä oleva aika on tietysti aina rajallista. Kuulun myös kulttuurivaihtoa edistävän Suomi Belgia-säätiön hallitukseen. Eri alojen suomalaisia taiteilijoita vierailee usein täällä Brysselissä säätiön kutsumina. Näin pyrin omalta osaltani edistämään Suomen kulttuurivientiä. 24 teostory Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on tällä hetkellä mielestäni hyvä ja toimiva.

25 Liisa Jaakonsaari, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Paras valtti suomalaisen kulttuurin säilymiseen Euroopassa on mielestäni suomalaisuuden siementämä kansainvälisyys. Omaperäisyys ja vankka ammattitaito ovat tähänkin mennessä tehneet suomalaista kulttuuria tunnetuksi maailmalla. Päävastuu suomalaisen kulttuurin tukemisesta on mielestäni kansallisella tasolla, mutta uskoakseni EU-rahoituksen suuntaaminen kulttuuriprojekteihin lisäisi luovuuttamme ja kykyä innovaatioihin. Kulttuurin elinvoimaisuus ja kulttuuriteollisuuden kasvuedellytysten turvaaminen ovat mielestäni molemmat tärkeitä tavoitteita. Uuden kulttuurin luomista ja kulttuuriteollisuuden kasvua on mahdotonta asettaa vastakkain, ne pikemminkin tukevat toisiaan. Kansainvälisten suuryhtiöiden vaikutusvalta EU:ssa on viime vuosina kasvanut samalla kun pienten kulttuurien vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Tähän haluan puuttua, jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin. Pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata kaikessa EU:n toiminnassa, sehän juuri on eurooppalaisuuden ydintä. Tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä ei voi missään tapauksessa luopua. Tarvitsemme tietysti myös verorahoitteista apurahajärjestelmää, mutta tekijöiden elantoa ei voi jättää pelkkien apurahojen varaan. Ilman nykyisenkaltaista tekijänoikeuskorvausjärjestelmää talouden taantumat tai yksikin kulttuurivihamielinen hallitus voisivat vaikeuttaa taiteilijoiden toimeentuloa kohtalokkaasti. Käyn elokuvissa ja taidenäyttelyissä ja harrastan itsekin kuvaamataiteita. Myös musiikki on tärkeä osa arkeani. Minulla on RSO:n kausikortti ja kotonakin kuuntelen yhä enemmän musiikkia ja katson yhä harvemmin televisiota. Pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata kaikessa EU-toiminnassa. ANNELI JÄÄTTEENMÄKI, SUOMEN KESKUSTA Työnantaja ei tarvitse erityistä suojaa, vaan lain tulisi suojata heikommassa asemassa olevaa työntekijää. EU:n kulttuurinen ulottuvuus vahvistettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksessa. Erilaisilla kulttuuriohjelmilla on rahoitettu taiteilijoiden liikkuvuutta ja taideteosten kansainvälistä levitystä. Nykyinen kulttuuriohjelma on voimassa vuoteen Teen parhaani, jotta jatkossakin kulttuuri saa oikeudenmukaisen osansa EU:n rakennerahastoista. Suomessa on ainutlaatuinen festivaaliverkosto, joka ulottuu maamme joka kolkkaan. Samanlaista ei ole missään muussa EUmaassa. Kulttuuri ei ole mikään musta aukko, johon yhteiskunta syytää rahaa, vaan se tuo työtä ja hyvinvointia. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat, Seinäjoen tangomarkkinat, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ja Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit tuovat näille alueille turistien lisäksi prarvoa ja itsetuntoa, joka heijastuu positiivisena energiana kaikessa toiminnassa. Koulutus- ja kulttuurivaihdon kautta on tuettava kulttuurin tekijöitä rohkeasti lähtemään ulkomaille järjestämään esiintymisiä, näyttelyitä ja kokonaisia festivaalejakin. Yhteisin voimin saadaan parempaa näkyvyyttä Suomelle ja suomalaiselle kulttuurille koko maailmassa. Suomalainen arkkitehtuuri ja design ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa, samoin musiikin laaja kirjo Esa-Pekka Salosesta HIM-yhtyeeseen. Tekijänoikeuksia kehitettäessä lähtökohtana on ihmisten kannustaminen luovaan toimintaan. Samalla on pidettävä huoli siitä, että kulttuuriteollisuus pystyy toimimaan. Mielestäni nämä molemmat näkökannat sisältyvät tekijänoikeuslakiin. Meillä on selkeät ja yksinkertaiset keinot maksaa tekijänoikeusmaksut. Ne eivät ole tuotannollisen toiminnan jarruna. Suomessa kulttuuriministeri pohtii parhaillaan voidaanko työsuhdetekijänoikeuden osalta muuttaa lakia siten, että lähtökohtaisesti työntekijä työsuhteessa luovuttaisi tekijänoikeuden työnantajalle. Mikään EU-direktiivi ei vaadi työsuhdetekijänoikeutta. Tietääkseni tällainen järjestelmä on EU-maista vain Hollannissa ja Englannissa. Henkilökohtainen kantani on, että työnantaja ei tarvitse erityistä suojaa vaan lain tulisi suojata heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Jo nyt monet työnantajat vaativat työsuhteen ehdoksi tekijänoikeuksien siirtymisen. Nykyisen lain mukaan asiasta voidaan vapaasti sopia. Tekijänoikeusjärjestelmää joudutaan jatkuvasti kehittämään, koska tekniikan myötä tulee koko ajan uusia jakelumahdollisuuksia, kuten mobiilitelevisio. Tekijänoikeusmaksuista ei tule luopua. Luovan työn tekijöiden pitää saada oikeudenmukainen osuus kasvavasta kakusta. Tässä on luonnollisesti vahvoja eturistiriitoja. Laiteteollisuuden intressissä on, että sisällöt saataisiin mahdollisimman halvalla. Osa kuluttajistakin vaatii oikeutta vapaasti kopioida musiikkia ja filmejä. Apurahoilla ei tekijänoikeustuloja voida koskaan korvata. Apurahoja tarvitaan tekijänoikeuksien lisäksi. Apurahan turvin taiteilija voi luoda teoksen, josta hänelle toivon mukaan alkaa kertyä tekijänoikeustuloa. Rakastan taidetta ja luen paljon. Kirjat ovat suorastaan intohimoni. Musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja antaa voimia arjen töihin. Brysselissä taidenautintoihini kuuluu ennen kaikkea taidenäyttelyissä käyminen. teostory

26 Björn Månsson, Ruotsalainen kansanpuolue Sekä minun että RKP:n teemana ja tavoitteena on moninaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpitäminen, sekä kotimaan että Euroopan tasolla. Tähän kuuluu myös Euroopan kulttuurien moninaisuuden edistäminen. EU on jäsenmaidensa kulttuurien kohtaamispaikka ja EU-parlamentaarikot ovat tavallaan kaikki oman kulttuurinsa lähettiläitä. Haluan osaltani toimia EU:ssa kaksikielisen Suomen kulttuurilähettiläänä. Kovin usein tuskin tulee vastaan äänestystä, jossa pääsisi suoraan edistämään suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla. Varsinainen vaikuttaminen parlamentissa tapahtuu valiokunnissa, niissä pääsee parhaiten vaikuttamaan asioiden valmisteluun, ja siellä voi tuoda esiin myös kulttuurinäkökohtia. Etukäteen voi tietysti luvata tekevänsä mitä tahansa aloitteita, mutta todellisuudessa ei voi tietää pääseekö lähellekään haluamaansa valiokuntaa. Olen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuskorvauksien suuri kannattaja. Toimittajana koen tärkeiksi paitsi moraaliset myös taloudelliset tekijän oikeudet. Tekijänoikeuskorvaus on palkkaa tehdystä työstä, ja mielestäni on tärkeää, että jokainen tekijä saa korvausta suoraan omasta teoksestaan. Erityisesti aloittelevien taiteilijoiden toimeentuloa on kuitenkin syytä täydentää apurahoilla. Tekijänoikeudet ovat tärkeitä kulttuurin elinvoimaisuudelle ja luovuuden ylläpitämiselle. Tietysti tekijänoikeuksilla on syytä luoda myös myönteisessä mielessä edellytykset kulttuuriteollisuuden kasvulle, mutta se ei voi tapahtua tekijöiden kustannuksella. Taiteen tekijöiden ja tuottajien on mielestäni saatava tulonsa tekijänoikeustulon kautta. Näitä tuloja voidaan kyllä täydentää sekä vero- että hyvitysmaksutuloista kustannettavilla apurahoilla, mutta tekijänoikeusjärjestelmästä ei voida luopua. Erityisesti pienille maille kuten Suomelle kulttuuriin ja taiteeseen panostamista ei voida pitää kulueränä, vaan pikemminkin investointina maan näkyvyyden ja imagon puolesta. Meppinä olen valmis toimimaan pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuuksien laajentamiseksi tekijänoikeusmarkkinoilla. Tekijänoikeusjärjestelmä ei voi toimia suurten kansainvälisten yhtiöiden ehdoilla, vaan sen on lähdettävä pienten ihmisten, tekijöiden, ja pienten maiden lähtökohdista. Olemme vaimoni kanssa molemmat kuvataiteen ystäviä. Olemme nähneet lähes kaikki suosikkitaiteilijamme Vincent van Goghin työt, ja matkustelleet ympäri Eurooppaa päästäksemme näkemään hänen teoksiaan. Kuuntelen populaarimusiikkia päivittäin, sillä meillä kuunnellaan paljon radiota. Musikaaleja, operetteja ja oopperaa suorastaan rakastan! Tekijänoikeudet ovat tärkeitä kulttuurin elinvoimaisuudelle ja luovuuden ylläpitämiselle. Minna Sirnö, Vasemmistoliitto k a j an s i o Tällä hetkellä näyttää, että EU puolustaa Suomen poliittista johtoa tulisemmin kulttuurin ammattilaisten oikeutta oman luovuutensa hedelmiin. Niinpä aion olla EU:ssa puolustamassa sitä, että tekijänoikeudet Suomessakin säilyvät nimensä mukaisesti tekijän oikeuksina. Tekijänoikeuksissakin pätee läheisyysperiaate: ratkaisut on tehtävä lähellä luovuuden lähdettä luomisympäristö hyvin tuntien. Sitä paitsi suuri on harvoin kaunista kulttuurissa, eivätkä massatuotannon periaatteet sovellu taiteen tekemiseen. EU:n vahvuus on sen kulttuurien moninaisuus ja ainutlaatuisuus. Siksi monokulttuuristamisen sijaan yritän YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hengessä toimia EU:ssa siten, ettei pienryhmienkään kulttuurisia perusoikeuksia poljeta. Jokaisen elinkeinonharjoittajan oikeus on päättää itse työnsä hedelmien käytöstä ja saada siitä korvaus. Tekijänoikeuksien ja niiden perusteella kerättyjen maksujen tarkoitus on tukea taiteen ja tieteen ammattilaisten työtä. Tekijänoikeuskorvauksilla on jatkossakin mahdollistettava ennen kaikkea uuden luominen, sekä taiteen ja tieteen tekemisen vapaus. Bisnestä varten ovat olemassa ihan muut tuet. Suomen kaltaisessa maassa markkinat harvoin yksinään hoitavat leivän taiteilijan pöytään. Sama muuten pätee perheviljelijöihin Suomen kaltaisessa maassa markkinat harvoin yksinään hoitavat leivän taiteilijan pöytään. Suomessa. Siksi maataloustuen tapaan tarvitsemme sekä tekijänoikeustuloja, apurahoja että suoraa tukea taiteen tekemiseen, jotta mahdollisimman moni taiteen ammattilainen voisi harjoittaa taidetta päätyönään. Enkä vierastaisi ajatusta perustulosta, joka takaisi taiteen ammattilaisille nykyistä byrokratiavapaamman arjen taiteen tekemisestä tulevien tulojen välillä. Ennen eduskuntaa työskentelin Tampereen Työväen Teatterissa. Olin myös neljä vuotta puheenjohtajana Suomen suurimmassa kulttuurialan ammattiliitossa, Teatteri- ja Mediatyöntekijöissä. Kulttuurin suhteen olen moniruokainen: tänäkin keväänä olen nauttinut suomalaisesta ja kansainvälisestä taiteesta moneen otteeseen museoissa, teattereissa, elokuvissa, tv:ssä, konserteissa, radiossa ja kirjojen kansien välissä. Rakastan riskienottoa taiteenkokemisessa: tuttujen ja turvallisten kulttuuripalojen välissä on hyvä heittäytyä kokemaan jotakin uutta ja yllättävää. Musiikkia kuuntelen päivittäin. Lataan sillä itseni uusiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Lisäksi olen laulanut ja soittanut pienen ikäni 10 vuotta sitten jopa levytin soololevyn. Edelleenkin esiinnyn mieluummin laulamalla kuin puhumalla, vaikka leipäpappeus ammattini onkin. 26 teostory

27 Luova talous on viime vuosina ollut Euroopan nopeimmin kasvava talouden sektori. Kulttuurin kulutus tuskin vähenee edes nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, sillä kovina aikoina kaivataan entistä enemmän elämyksiä, Teoston kansainvälisten asioiden johtaja Jari Muikku arvelee. Kulttuurialan tulonjako voi kuitenkin laman takia muuttua. Konkreettisten tuotteiden, kuten vaikkapa cd-levyjen, ostamisesta säästetään usein ensimmäisenä. Laskukauden vaikutuksia on nykyisin vaikea ennustaa, sillä toimintaympäristö on muuttunut. Useimpia sisältöpalveluja rahoitetaan Euroopan tulevaisuutta luodaan pääosin mainostuloilla, ja esimerkiksi Suomessa nämä mainostulot ovat jo alkaneet ohjautua kaupallisille radioille ja Internetiin televisiomainonnan sijaan, Muikku tarkentaa. Kulttuurin moninaisuus ja elinvoimaisuus kamppailevat nyt nyt europoliitikkojen huomiosta kulttuuriteollisuuden kasvun ja talousretoriikan kanssa. Teollisuus lobbaa vahvasti, ja sen vaikutukset näkyvät erityisesti Euroopan komission muutaman vuoden takaisessa päätöksessä avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Komission kilpailupolitiikka on uhka pienten kieli- ja kulttuurialueiden musiikkikulttuurin monimuotoisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Kun tekijänoikeuksia pyritään ajamaan alas teollisuuden etujen nimissä, on syytä muistaa, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä turvaa myös pienten kulttuuri- ja kielialueiden musiikintekijöille ammattimaisen tekijyyden perustan. Vaikka komission lähtökohta tekijänoikeusasioissa on puhtaan kilpailuoikeudellinen, ei EU kuitenkaan ole yksimielisesti heikentämässä tekijänoikeuksia. Luovan talouden näkökulmasta EU:n linjaa voidaan pitää jopa tekijänoikeusmyönteisenä Suomen asenneilmastoon verrattuna. Euroopan parlamentti on ottanut huomioon myös kulttuurisen monimuotoisuuden ja muodostanut vastavoiman komission taloudellis-teknokraattiselle linjalle. EU hyväksyi vuonna 2007 kulttuuristrategian, jonka tar- koituksena on edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä edistää pienten kulttuurien säilymistä. Unioni on sitoutunut vastaaviin päämääriin myös Unescon sopimuksella. Ei olekaan yhdentekevää millaisia edustajia olemme valinneet. Euroopan tulevaisuuden kannalta nyt valittu europarlamentti on keskeisessä asemassa. Jari Muikun mukaan parlamenttikauden tärkeimmäksi kysymykseksi voikin nousta keskustelu eurooppalaisista arvoista: Jyräävätkö taloudelliset arvot vai annetaanko arvoa myös kulttuuriselle monimuotoisuudelle? Se on vahva uutta luova voima, josta ei kannata luopua, Muikku muistuttaa. j a k k e ni k k a r i n e n Uusi EU-parlamentti määrittelee eurooppalaiset arvot, Jari Muikku ennustaa. teostory

28 Ajankohtaista Musiikintekijät ja kansanedustajat tutustuivat vantaalaisiin Yläkuva: Kansan edustaja Kimmo Kiljunen tutustui musiikintekijöihin kulttuurikumminsa, säveltäjä Sebastian Fagerlundin kanssa. Alakuva: Maarit ja Sami Hurmerinta kertoivat musiikintekijöiden arjesta. Ensimmäinen Musiikintekijä tutuksi -tapahtuma järjestettiin Vantaan Tikkurilassa 25. toukokuuta. Lähiseudun kulttuurikummit ja kansanedustajat olivat tavattavissa kaupungintalon viereisellä Lauri Lairalan aukiolla puolen päivän aikaan. Moni kulkija ehtikin pistäytyä Teostoteltalla jutustelemassa musiikintekijöiden arjesta ja nauttimassa pullakahveista. Luovan työn tekijät ovat viime vuosina saaneet olla jatkuvasti huolissaan, kun tekijänoikeuksia on pyritty nakertamaan vähän joka nurkasta. Ammattimaiset musiikintekijät haluavat tuoda oman äänensä kuuluviin ja pyrkivät tutustuttamaan alueensa kansanedustajat musiikintekijöiden työhön ja arkeen. Teosto on ryhtynyt hankkeen mahdollistajaksi ja aloittanut maaliskuussa kulttuurikummiprojektin. Projektin k u v a t : j u k k a ka i ta l a tarkoituksena on lisätä päättäjien ja yleisön tietämystä luovan työn tekemisen edellytyksistä henkilökohtaisen kanssakäymisen avulla. Kunkin vaalipiirin kansanedustajille etsitään omat musiikintekijäkummit, jotka kutsuvat kansanedustajat tutustumaan työhönsä. Kunkin alueen kummitoiminta huipentuu yhteiseen Musiikintekijä tutuksi -tapahtumaan, jossa kummit ja kansanedustajat jalkautuvat turuille ja toreille tapaamaan yleisöään ja äänestäjiään. Seuraavat yleisötapahtumat järjestetään elokuussa Joensuussa ja syyskuussa Jyväskylässä. Silloin torilla voi jututtaa Pohjois-Karjalan ja Keski- Suomen vaalipiiristä valittuja kansanedustajia ja heidän kulttuurikummejaan. Valtakunnallinen klubi- ja kiertuetukihanke käynnistyi Musiikkialalla toimivien useiden järjestöjen yhteinen VAKA-projekti ryhtyy ratkomaan musiikin alueellisen saatavuuden ja musiikin ns. vapaan kentän työllisyystilanteen ongelmia. Tavoitteena on muun muassa julkisesti tuetun klubi- ja kiertuetuen saaminen Suomeen. Hankkeen takana olevien mielestä teatteri- ja orkesterilain ulkopuoliselle, musiikin vapaalle kentälle ei tahdo riittää tukirahoja. Suomessa ei ole myöskään julkisesti rahoitettua kiertue- ja klubitukijärjestelmää, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Projektissa selvitetään muun muassa yleisön liikkuvuutta, freelance-muusikoiden tulonmuodostusta, kiertuetuotannon esteitä sekä konserttisalien ja klubien ohjelmatarjontaa ja sen monimuotoisuuden esteitä. VAKAa rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Suomen Lääninhallitus, opetusministeriö, Vantaan, Tampereen, Oulun, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit, Suomen Muusikkojen Liitto, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis, Freelancemuusikot ja Suomen Jazzliitto. Projektia hallinnoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Asiantuntijatyössä on mukana myös Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. 28 teostory

29 Sävellystilaustoimikunta myönsi avustuksia Teoston sävellystilaustoimikunta päätti huhtikuussa euron sävellystilausavustusten jaosta. Avustusta myönnettiin seuraaville hankkeille: TILAAJA AVUSTUS TEKIJÄ TEOS Colori-kvintetti 4 500,00 Savikangas Max puhallinkvintetto Heyes David 1 000,00 Hauta-Aho Teppo teos kahdelle kontrabassolle Hällström Tuula 3 000,00 Fagerlund Sebastian laulusarja sopraanolle ja pianolle Kuopion kaupunginorkesteri 5 000,00 Vilagi Adam orkesteriteos Lehtola Jan 5 000,00 Kohlenberg Oliver urkuteos Mieskuoro Laulun ystävät 1 500,00 Hjelt Yrjö mieskuoroteos Mäntylä Mari & Kuusisto Kristiina 4 000,00 Jalkanen Pekka kaksoiskonsertto Naiskuoro Elegia 4 500,00 9 säveltäjää 9 teosta naiskuorolle Ooppera Skaala 6 000,00 Salmenkallio Sanna kamariooppera Sinfoninen Puhallinorkesteriyhdistys Sisu 5 000,00 Heikkinen Esko trumpettikonsertto Suomen Big Band -yhdistys 1 500,00 Rissanen Antti kolme junior big band -teosta Työryhmä Eerikäinen, Hakkila, Rantanen 5 000,00 Tiensuu Jukka teos harmonikalle, kanteleelle, kitaralle ja pianolle Zagros Ensemblen kannattajayhdistys 5 000,00 Korpijaakko Paavo septetto Partituurimusiikin sävellystilaustoimikunnan tarkoituksena on tukea sävellystilaustoimintaa ja sen kautta uuden luovan kotimaisen säveltaiteen syntymistä. Sävellystilaustukea haetaan sävellystilaustoimikunnan omilla hakulomakkeilla. Hakemuksia käsittelee alan asiantuntijoista koostuva taiteellinen toimikunta. Seuraava hakuaika päättyy Lisätietoja: > Musiikin tekijät ja kustantajat Kilpailu ensimmäisten suomalaisten musiikinesittäjän kotisivujen löytämiseksi Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on käynnistänyt kilpailun ensimmäisten suomalaisten musiikinesittäjän kotisivujen löytämiseksi. Kilpailuun voi osallistua ennen vuotta 1997 julkaistuilla Internet-sivuilla, joiden kohde on ollut suomalainen tai Suomessa toiminut artisti tai kokoonpano. Kilpailu on osa JAPAn Varhainen musiikkinetti -hanketta, jonka yhteydessä kerätään ensimmäisiä musiikkisivuja ja tietoa niiden tekijöistä. JAPAn tiedotteen mukaan Suomessa ei ole aiemmin tallennettu järjestelmällisesti Internetin varhaishistoriaa. JAPA myöntää lisäksi tunnustuspalkinnon henkilölle tai taholle, joka on edistänyt musiikin ja Internetin välistä suhdetta. Kilpailu päättyy Kilpailun ja keruun ohjeet ovat luettavista osoitteesta Folk-passilla tänäkin kesänä kansanmusiikkifestareille Finnkinon teattereilla vilkas alkuvuosi Folk-passi tuo tänäkin kesänä useita kansanmusiikkifestivaaleja vaivattomasti samalla lipulla kävijöiden ulottuville. Passin piirissä on tänä kesänä kahdeksan eri kansanmusiikkifestivaalia. Folk-passin avulla voi poimia vapaavalintaisesti neljä eri päivälippua kaikkien yhteistyön piirissä olevien festivaalien valikoimasta. Folk-passia myy Lippupalvelu ympäri maan ja tietoja passin kattavuudesta saa osoitteesta Elokuvateatteriketju Finnkinon teatterit keräsivät tammi-huhtikuussa yhteensä 1,8 miljoonaa katsojaa. Finnkinon mukaan alkuvuosi oli kävijämääriltään kaikkien aikojen paras. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna katsojien määrä lisääntyi 15 prosentilla. Ehkä talouden näkymät vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen siten, että ihmiset säästävät isommissa hankinnoissa ja panostavat pienempiin arjen nautintoihin, Finnkinon markkinointijohtaja Reijo Jämes toteaa. Alkuvuoden katsotuimpia elokuvia ovat olleet Aleksi Mäkelän ohjaama Rööperi ja kahdeksalla Oscarilla palkittu Danny Boylen ohjaama Slummien miljonääri. teostory

30 10 väärinkäsitystä tekijänoikeuksista Osa 1 Minulla alkoi tänään aamulla soida yksi hyvä biisi päässäni. Paljonko minun pitää maksaa tekijänoikeuskorvauksia, jotta saan kuunnella sitä pääni sisällä? Entä tuleeko paljon lisähintaa, jos satun lauleskelemaan sitä samalla kun olen suihkussa? Kävin myös eilen katsomassa yhden surkean Hollywood-leffan. Tänään kerroin kaverilleni minkälainen se leffa oli. Syyllistyinkö johonkin tekijänoikeusrikokseen? Kuinka moneksi vuodeksi tuollaisesta joutuu linnaan? t e k s t i su v i t u u l i si h v o l a k u v i t u s an u sa a r i Tuomari Nurmio lausui Helsingin Sanomien haastattelussa kovia sanoja vertaisverkkolataajista ja piraateista. Aiheesta sikisi vilkas ja kiihkeä keskustelu hs.fi-keskustelufoorumilla. Alle viikossa keskusteluaineistoa oli kertynyt jo seitsemisenkymmentä liuskaa. Monella keskustelijalla tuntui menneen puurot ja vellit perusteellisesti sekaisin. Kovin moni piraatti tuntuu lainanneen mielipiteensä suoraan amerikkalaisilta hengenheimolaisiltaan perehtymättä lainkaan paikalliseen lainsäädäntöön ja toimintaympäristöön. Erityisesti levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kritiikki viuhuu ohi niin kaukaa, että loukkaaviksi tarkoitettuihinkaan kommentteihin on vaikea tarttua. Tähän artikkeliin on koottu keskeisiä tekijänoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä piratismista ja tekijänoikeuksista käydyn nettikeskustelun innoittamina. Sitaatit on poimittu nettikeskustelussa esitetyistä puheenvuoroista. Hs.fi-sivustolla keskustelua käydään nimimerkeillä, joten kommenttien esittäjiä ei ole tässä eritelty. Alkuperäinen keskustelu löytyy osoitteesta Artikkelin toinen osa ilmestyy seuraavassa Teostoryssa. 30 teostory

31 1. ja Tekijänoikeusmafia säätää lait ja laskutukset Levy-yhtiöiden loputon rahan kaipuu ja tuloksellisuus ovat erkaannuttaneet koko tekijänoikeuslain maalaisjärjen ulottuvilta. Kyllä tekijänoikeusjärjestöt ovat onnistuneet aikoinaan hyvin säätämään lait laskutukset, jotta tienaavat. Suomessa eduskunta säätää tekijänoikeuslait, eivät tekijänoikeusjärjestöt tai levy-yhtiöt. Lisäksi Euroopan unioni tekee tekijänoikeusasioissa päätöksiä, jotka sitovat myös Suomea. Nykyinen tekijänoikeuslaki perustuu EU-direktiiviin. Tekijänoikeus ei myöskään ole mikään uusi ilmiö. Tekijöiden oikeutta alettiin suojella privilegioin jo keskiajan lopulla kirjapainotaidon kehittyessä. Suomessa ensimmäiset tekijänoikeutta koskevat lait säädettiin kirjapainolain osana 1700-luvulla. Suomen ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki säädettiin Lain tarkoituksena on varmistaa, että tekijät voivat itse määrätä, miten heidän teoksiaan käytetään. m u s e o v i r a s t o teostory

32 Musiikki on jokamiehenoikeus Vertaisverkkosivustoja ei missään tapauksessa tulisi ajatella rahantekokoneena joillekin yksityisille, vaan todellakin ilmaisena kauppapaikkana tai suurena nettikirjastona. Ne ovat toreja, joilla ihmiset voivat vaihtaa keskenään musiikkia vapaasti vailla huolta mistään rahasta. Jos jostain tykkäät, voit sitä kuunnella. Vastikkeeton kaupankäynti tuntuu olevan monille vanhan linjan 2.konkareille vaikea asia ymmärtää. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Jokamiehenoikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia kysymättä lupaa maanomistajalta. Niin kauniita kuin monet taideteokset ovatkin, ne eivät kasva itsestään kuin kukkaset niityllä. Jokaisella leffalla, sarjakuvalla ja laululla on tekijänsä. Teosta ei ole ilman tekijää. Luovan työn tekijällä on oikeus oman työnsä tuloksiin. Se muistuttaa omistusoikeutta ja nauttii perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Tekijänoikeus syntyy, kun teos tehdään. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla. Mitään muodollisuuksia tai rekisteröintiä ei tarvita. Tekijällä on yksinoikeus teoksiinsa. Hän voi määrätä, missä tilanteissa teosta saa tai ei saa käyttää ja hänellä on oikeus päättää, saako teoksesta valmistaa kopioita. Jos tekijä ei hyväksy ilmaiseksi jakamista, ei työtä saa jakaa eikä ottaa ilmaiseksi. Tekijällä on myös oikeus hyötyä teoksestaan taloudellisesti, eli saada korvausta teoksensa käytöstä. Nämä ovat tekijän taloudelliset oikeudet, joita hän voi halutessaan myydä. Taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijällä on moraalisia oikeuksia, joita ei voi luovuttaa muille. Näitä ovat vanhemmuusoikeus, eli oikeus tulla nimeltä mainituksi teoksensa tekijänä, ja kunnioitusoikeus. Kunnioitusoikeus kieltää teoksen plagioinnin, väärentämisen ja loukkaavan käytön. Tekijän oikeuksien koetaan usein olevan ristiriidassa kuluttajan oikeuksien kanssa. Kuluttajalla on oikeus saada myyjältä sovitunlainen tuote ja palauttaa virheellinen tuote. Kuluttajansuojalaissa määritellään kuitenkin myös kuluttajan perusvelvollisuus maksaa tavaran tai palvelun hinta kokonaan ja sovittuna aikana. Toisen työn tuloksia ei siis voi ottaa omakseen ilmaiseksi tai itse määrittelemäänsä hintaan. Tekijät voivat myydä käyttöoikeuksia teoksiinsa, joko suoraan tai tekijänoikeusjärjestön välityksellä. Tällainen tekijänoikeustulo riippuu siitä, kuinka paljon tekijän töitä ostetaan, luetaan, kuunnellaan ja esitetään. Koulun musiikinopettaja, studiohenkilökunta ja monet soittimien valmistajat ja arkkitehditkin ovat työsuhteessa ja saavat kuukausipalkkaa. Taiteilijoista kuukausipalkkaa sen sijaan saavat vain harvat. He ovat pikemminkin yksityisyrittäjän asemassa ja tekevät työtä omalla riskillään. Taidemusiikin puolella on apurahaverkosto, mutta kevyen musiikin tekijöille ei apurahoja juuri myönnetä. Keikkailukaan ei tässä maassa monia elätä, eivätkä kaikki musiikintekijät edes keikkaile osa tekee musiikkia muiden esitettäväksi. Moni musiikintekijä todellakin elää tekijänoikeustuloilla. Ne ovat rehellistä palkkaa rehellisestä työstä, eivät tukiaisia. Tekijänoikeustulo mahdollistaa luovan työn tekemisen ammattimaisesti elannoksi. Kulttuurituotteita voidaan käyttää monella tavalla ja moneen kertaan. CD-levyä voi kuunnella kotisohvalla, dj voi soittaa sitä yleisölleen tai kaupallinen radio kerätä sen avulla kuulijoita mainostajilleen. Yksityinen henkilö kuuntelee musiikkia omaksi ilokseen, mutta dj ja radio käyttävät toisen työtä oman työnsä välineenä. Siksi musiikin yksityisellä kotikäytöllä ja julkisella hyötykäytöllä on eri hinta. Kukin käyttäjä maksaa vain omasta käytöstään, sen laatua ja määrää vastaavan hinnan. Kuluttaja voi näin hankkia saman elokuvan kuin teatteri tai levyn kuin radio, mutta paljon edullisemmin. Kukin ostaja maksaa järkevän hinnan siitä, mihin teosta käyttää. Näistä eripaksuisista siivuista tekijän leipä koostuu. 3. suunnittelemassaan Tekijänoikeustulot ovat monopolistinen tukijärjestelmä Minkä takia vain artisti ja levy-yhtiö saavat vuosikymmeniä jatkuvia korvauksia? Kappaleen syntymiseen on kuitenkin osallistunut mahdollisesti koulun musiikkiopettaja (luovuttanut henkistä omaisuuttaan artistille), soittimen valmistaja (luovuttanut artistille valmistamansa äänentuotantovälineen), studiohenkilökunta (ratkaisevasti todennäköisesti vaikuttanut rahastettavan kohteen syntymiseen ja olemuksen). Eikö arkkitehdistäkin olisi siistiä, jos napsuisi rojalteja aina kun joku katsoo, ottaa valokuvan tai käy hänen kohteessa. 32 teostory

33 Tekijänoikeusjärjestöt ovat levy-yhtiöiden käsikassaroita Tyytymättömät muusikot on nyt saatu ohjattua kohdistamaan vihansa Internetiin, niin että he eivät kyseenalaista sitä, kannattaako heidän roikkua näiden mediajättien ja ns. tekijänoikeusjärjestöjen 4.takapenkkiläisinä. Tekijänoikeusjärjestöt ovat tekijöiden perustamia edunvalvontajärjestöjä, jotka edustavat oman alansa taiteilijoita ja yrityksiä. Ne toimivat linkkinä tekijöiden ja kuluttajien välillä. Tekijänoikeusjärjestöt keräävät ja välittävät tekijöille kuuluvat korvaukset ja myyvät teosten käyttölupia. Ilman kootusti hoidettuja käyttölupia teosten käyttäjien olisi hankalaa tai liki mahdotonta hankkia lain vaatimat luvat tekijöiltä ja maksaa heille lailliset korvaukset. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka suomalaiset musiikin tekijät ja kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan oikeuksiaan. Teosto valvoo säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeuksia ja kerää heille maksettavat korvaukset elävän ja tallennetun musiikin käytöstä. Äänitteillä esiintyviä taiteilijoita ja äänitteen tuottajia puolestaan edustaa Gramex. Teosto huolehtii siitä, että musiikin käyttäjät saavat helposti luvat musiikin käyttöön ja että tekijät saavat korvaukset teostensa esittämisestä ja tallentamisesta. Miksi maksaa tyhjästä Tyhjä cd:kin sisältää hinnassaan tekijänoikeusmaksun ja mitä sillä summalla saamme? Vain tyhjän levyn, jossa ei ole mitään tekijänoikeudellista materiaalia. Mistä syystä joutuu maksamaan tekijänoikeusmaksun tyhjästä? Ymmärtääkseni kun tyhjästä cd:stä maksaa tekijänoikeusmaksun saa sinne ladata tai kopioida ihan mitä vaan, koska tekijänoikeusmaksu on jo maksettu. Mielenkiintoista on se, että kuinka moni tuomitaan, vaikka on jo 5.maksanut tekijänoikeusmaksun? Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia mm. musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Myös kaverilta tai kirjastosta lainatusta laillisesta levystä saa tehdä kopion yksityiseen käyttöön, jos kopion tekeminen voi tapahtua teknistä suojausta kiertämättä. Tästä hyvästä muistillisten tallennusvälineiden (tyhjät cd- ja dvd-levyt, kovalevylliset digisovittimet ja videotallentimet) myynnin yhteydessä kerätään pieni hyvitysmaksu, joka sisältyy tuotteen hintaan. Suomessa hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista ja maksun suuruudesta päättää valtioneuvosto. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on säädetty, jotta tekijät, esittäjät ja tuottajat saisivat korvauksen siitä, että heidän teoksiaan kopioidaan yksityisesti. Hyvitysmaksukäytäntö takaa sen, että kuluttajilla on laillinen ja helppo tapa kopioida haluamiaan teoksia. Ilman hyvitysmaksujärjestelmää tulisi jokaisen, joka kotonaan haluaa esimerkiksi tallentaa elokuvan tai kopioida kirjaston levyjä tyhjälle cd:lle, pyytää kaikilta teoksen tekijöiltä lupa. Maksulla korvataan sitä käyttöä, mikä on pois musiikin ja elokuvien myynnistä. Yksityiseen käyttöön tehtyjä kopioita ei saa käyttää muuhun kuin yksityiseen tarkoitukseen. Tiedostojen levittäminen Internetissä on julkista esittämistä, johon pitää saada tekijän lupa ja josta tulee maksaa korvausta tekijälle. Yksityiskäyttöön ostetun levyn julkinen jakaminen on laitonta. Siksi myös laittomasti levitetyn tiedoston lataaminen on laitonta, vaikka tallennusvälineestä olisikin jo maksanut hyvitysmaksun. Kirjaston levyjä sen sijaan saa kopioida, koska niiden lupaasiat ovat kunnossa. teostory

34 Nootti Toimita teosilmoitus Teostoon heti teoksen valmistuttua Teosilmoitusten aikataulut ovat muuttuneet: Uusi sävellys, sanoitus tai sovitus pitää ilmoittaa Teostoon (eli tehdä ns. teosilmoitus) heti teoksen valmistuttua. Teosilmoituksen tulee olla tehty viimeistään siinä vaiheessa, kun teos on esitetty, tallennettu tai julkaistu, jotta teos olisi mukana seuraavassa tilityksessä. Ilmoittaminen käy parhaiten verkkopalvelussa. Kun teet teosilmoituksen verkossa, teostiedot ovat valmiina, kun saamme esityksestä tiedon ja käsittelemme esitysilmoitusta tilitystä varten. Näin teos- ja esitystiedot kohdistuvat toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla ja voit odottaa rauhassa esityskorvausta tilillesi. Verkkopalvelun käyttö vähentää myös tilitykseen liittyvää käsityötä Teostossa. Siten kustannukset pienenevät, musiikin tekijöille jää enemmän tilitettävää ja tilityksiä on myös mahdollista nopeuttaa tulevaisuudessa. Musiikin esityksistä tiedot Teostoon neljännesvuosittain Myös musiikin esitysilmoitusten aikataulut muuttuvat. Bändien, orkestereiden ja muiden esiintyjien pitää toimittaa tiedot musiikkiohjelmistostaan ja esiintymisistään mahdollisimman pian kunkin esityksen jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluttua jokaisen vuosineljänneksen päätyttyä: ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään Kun saamme esitysilmoituksia Teostoon tasaisesti ympäri vuoden, ruuhkanhuiput tasoittuvat ja esitystiedot voidaan käsitellä tilitykseen ilman ylitöitä. Näin kustannuksia säästyy ja voimme myös paremmin seurata, että saamme järjestetyistä tilaisuuksista esitys korvaukset ajoissa. j a k k e ni k k a r i n e n k i r s i -ma r j a fo r s b e r g UUSIA KASVOJA Lasse Fast (kuvassa) aloitti maaliskuussa Teoston Musiikki ratkaisut-yksikön uutena liiketoimintapäällikkönä. Aiemmat asiakaspalveluyksiköt yhdistävä Musiikkiratkaisut palvelee nyt kaikkia musiikinkäyttäjäasiakkaita. Yksikkö on jaettu kolmeen eri liiketoimintaryhmään, joista kahden muun päälliköiksi on valittu Vappu Verronen ja Petri Kiiski. Tuotekehitysryhmän vetäjäksi valittiin asiakassuhdepäällikkö Olli Honkkila ja myynnin tuesta vastaavaksi kehityspäällikkö Anne Söderholm. Yksikköä johtaa Kari Paananen. Sami Tenhunen on aloittanut Teoston lakiasiatyksikön uutena lakimiehenä 18. toukokuuta. Tehtävä on määräaikainen ja jatkuu vuoden 2010 loppuun. 34 teostory

35 Kesäkuu 2009 Kesäkuun tilityksessä maksetaan: Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2008 esitetystä musiikista Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa esitetystä musiikista Ulkomailta tulleita esityskorvauksia Tallennuskorvaukset ajalta Heinäkuu 2009 Musiikin esitystiedot (ohjelmailmoitukset) ajalta Teostoon viimeistään Elokuu 2009 Jos huomasit kesäkuun tilityksessä korjattavaa, 0 toimita meille kirjallinen korjauspyyntö viimeistään Lokakuu 2009 Lokakuun tilityksessä maksetaan ulkomailta tulleita esityskorvauksia Toiminnan kulut (Euroa 1 000) Toiminnan tulos (Euroa 1 000) Teoston oikeudenomistajille uusia mahdollisuuksia musiikin nettimarkkinointiin Teoston oikeudenomistaja-asiakkaat eli säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikinkustantajat voivat nyt markkinoida teoksiaan aiempaa vapaammin Internetissä. Teoston hallitus päätti 19. toukokuuta lanseerata uuden käyttöluvan, jonka myötä asiakkaiden oman musiikin promotointi Internetissä helpottuu. Aiemmin Teoston asiakkaat ovat voineet julkaista teoksiaan Henkilökunnan määrä vain omilla kotisivuillaan. Nyt asiakkaalla on oikeus lisätä musiikkiaan myös oman yhtyeensä Miehiä kotisivuille Naisia ja yhteisöpalveluiden profiilisivuille. Tämä 100 vastaa musiikin tekijöiden 29 toiveeseen promotoida tuotantoaan MySpacen kaltaisilla sivustoilla Käyttölupa edellyttää, että 72 musiikki 74 on tarjolla 73 ilmaiseksi ja verkkosivun sisältö on asiakkaan omassa hallinnassa. Teosten kaupallista käyttöä 40 hallinnoi jatkossakin asiakassopimuksen mukaisesti Teosto. 20Koti- ja profiilisivuilta voi kuitenkin luoda linkkejä kauppapaikkoihin. 0 Käyttölupa tulee voimaan kesäkuussa Teosto 2008 ilmoittaa sen voimaantulosta asiakkailleen verkkosivuillaan sekä asiakkaiden Kotimaisen musiikin edistäminen verkkopalvelussa. Se 1,9 on milj. riippumaton euroa tiedostomuodoista ja jakelutekniikoista. Sivuille voi Tekijöiden lisätä sukupuolijakauma Muu musiikin sekä audio- että av-tiedostoina Suomalaisen edistäminen* musiikin tiedotuskeskus suoratois- FIMIC kokonaisia teoksia ja 588 näytteitä. 000 Kappaleita voi esittää tona (streaming) tai tarjota ladattavaksi (download) Toiminnan tuki Oikeudenomistaja-asiakkaat Teoston jäsenjärjestöille** Naisia saavat lisätietoja Teoston verkkopalvelusta, jossa voi 665 myös 500 käydä hyväksymässä Miehiä käyttöluvan. * Sisältää mm. Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät r.y:n ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n kotimaisen musiikin edistämiseen kohdistamat varat sekä Teosto-palkinnon ja kotimaisten esitysmateriaaleja edellyttävien teosten tekijöiden ja kustantajien tuen. Tekijöiden ikärakenne ** Sisältää Teoston tuen jäsenjärjestöilleen ja niitä lähellä oleville säätiöille ja rahastoille sekä vienninedistämiseen Music Export Finland ry:n ja European Music Office EMOn kautta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. Musiikin tekijöiden järjestö. Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan etujaan. Edustaa noin :ta kotimaista ja kahta miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Edistää säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia. Myy ja kehittää palveluita asiakkaittensa musiikinkäytön tarpeisiin. Kerää ja tilittää säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä tallentamisesta. 20 % Kulu-% Edistää 16,1 % suomalaisen 16,4 % 15,6 % musiikin 16,3 % 15,0 % 15 monimuotoisuutta, % tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. 10 % Teosto toimii yhdyssiteenä kahden asiakasryhmänsä, musiikin tekijöiden ja musiikkia käyttävien yritysten ja yhteisöjen 5 % välillä. Teosto keräsi vuonna 2008 musiikin 0 % esityskorvauksia kotimaasta miljoonaa 2008 ja ulkomailta runsaat kolme miljoonaa euroa, yhteensä 42 miljoonaa. Tilittää 42 miljoonan esityskorvauskertymästä 85 prosenttia eli 36 miljoonaa euroa Esityskorvausten niille säveltäjille, tilityssummasta sanoittajille, sovittajille käytetty ja musiikin musiikin edistämiseen kustantajille, joiden teoksia on esitetty 6,0 % 6 % 5,8 % 5,7 julkisesti. % 5,7 % 5,3 % 5 % Suomalaisen musiikin edistämiseen oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä käytetään 4 % 5,7 prosenttia tilityssummasta. 3 % Naisia Kotimaan esityskorvausten lähteet Miehiä Yhteensä 39 milj. euroa Internet ja Radio, TV ja uudet mediat elokuva 59 % % Konsertit 0 ja yleisötilaisuudet 17 % Uusien 30 teosilmoitusten määrän kehitys Teosilmoituksia tehty verkon kautta Teosilmoituksia tehty paperilla Taustamusiikki 22 % Teoston keräämät korvaukset Yhteensä Kotimaisille 51,6 milj. tekijöille euroa ja kustantajille vuonna 2008 maksetut esitys- ja Tallentaminen % tallennuskorvaukset Saajia yhteensä ,6 80 milj Esittäminen 70 ulkomailla 3 milj. 60 Esittäminen Suomessa milj Alle Yli % 1 % teostory Esityskorvaukset ulkomailta ja ulkomaille 2008 (Euroa 1 000)

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä?

Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä? Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä? Miten suojelen lastani ja tietokonettani haitalliselta ja laittomalta aineistolta? Mitä laittoman aineiston jakelemisesta seuraa? Mikä on internetissä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Villinikkarit Oy/Keski-Suomen Yrittäjät ry Petrikki Tukainen 050 505 00 77 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi @ petrikki Kuva: KSML Sytykkeitä ajatteluun

Lisätiedot

Suomen joukkueen Viestintä

Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut Sulasol Toiminta ja jäsenpalvelut Sisältö Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Tiedottaminen ja näkyvyys Laulu- ja soittojuhlat Muut tapahtumat ja koulutus Huomionosoitukset Edunvalvonta ja asiantuntemus

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot