soi Nykykansanmusiikki monimuotoisena Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "soi Nykykansanmusiikki monimuotoisena Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä"

Transkriptio

1 Laillisia palveluita Pirate Bayn tilalle? Musiikintekijästä yrittäjäksi EU-ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiä TEOSTON ASIAKASLEHTI Nykykansanmusiikki soi monimuotoisena

2 Pääkirjoitus Myönteisiä signaaleja ja tekijät esiin Opetusministeriön valmistelema valtion kulttuuripolitiikan kehittämisstrategia vuoteen 2020 sisältää luovan työn tekijöiden näkökulmasta monta myönteistä signaalia. Tekijänoikeuspolitiikassa tavoiteohjelma lupaa muun muassa neuvoa luovien alojen opiskelijoita, ammatinharjoittajia ja pkyrityksiä tekijänoikeudellisesta suojasta ja sopimusosaamisesta. Ja erityisen ilahduttava on lupaus sisällyttää tekijänoikeustietoa peruskoulujen opetusohjelmaan. Vähintään yksi kadotettu sukupolvi seikkailee nettimaailmassa vapaamatkustajana. Jotkut kadotetuista sieluista luulevat, että jokamiehenoikeudet pätevät verkossa, mutta tutkimusten mukaan valtaosa nuoristakin tietää, mikä on luvallista ja mikä ei. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty on tuottanut opetusmateriaalia sekä ala- että yläasteikäisille koulujen käyttöön. Aineistojen tarkoitus on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä luovaan työhön ja tekijänoikeuksiin sekä kannustaa heitä taide- ja kulttuurialan ammatteihin, kunnioittamaan toisten oikeuksia ja myös omiaan, kun niitä heille syntyy. Tällainen valistus jää helposti kampanjanomaiseksi ja sen sanoma unohtuu. Tekijänoikeustiedon jatkuva jakaminen normaalin koulu- ja kansalaiskasvatuksen yhteydessä on äärimmäisen tervetullutta. Toivottavasti strategiaa ryhdytään tältä osin toteuttamaan pikaisesti. Muutakin myönteistä on ilmassa kuin kulttuuristrategian linjaukset. Kulttuuriministeri ei tehnyt keväällä esitystä työsuhdeolettaman säätämisestä tekijänoikeuslakiin. Ministeri selvityttää asiaa edelleen lokakuuhun saakka. Ammattimaisesti luovaa työtä tekevää ei pidä kyykyttää. Olettaman säätämistä jyrkästi vastustavat tekijänoikeuksien haltijat ja ammattijärjestöt saanevat nyt näkökantansa asiaan kuuluville ja ymmärretyksi. Tekijänoikeuksien pakkolunastukseen tähtäävät hankkeet eivät edistä ihmisten hyvinvointia tukevaa tietoyhteiskuntaa. Ammattimaisesti luovaa työtä tekevää ei pidä kyykyttää, vaan turvata niitä edellytyksiä, joilla uusia teoksia syntyy rikastuttamaan suomalaisten elämää. Teostoon kuuluvat säveltäjät ja sanoittajat ovat ottaneet tehtäväkseen lisätä poliittisten päättäjien tietoutta siitä, mitä on musiikin tekijän arki. Yksi keskeinen sanoma on se, että musiikin tekijä ei suinkaan aina ole kappaleidensa esittäjä. Tekijä ei käy keikoilla eikä tilipussiin kerry keikkapalkkioita. Teoston keräämät korvaukset ovat tekijälle perustuloa, jolla harva elää, mutta joka on tarpeellinen lisä varmistamaan ammattimaisen tekijyyden edellytykset. Kulttuurikummiprojekti käynnistyi keväällä ja se jatkuu niin pitkälle, että jokainen nykykansanedustaja saa oman kummin vaalipiirinsä säveltäjien ja sanoittajien joukosta. Ja kun kansanedustajia vaihtuu, projekti jatkuu ajatuksella tekijät esiin! Kummeiksi ryhtyneet ja ryhtyvät tekijät puhuvat päättäjille yksilöinä mutta samalla koko ammattikuntansa puolesta. Myös monet muut menestyvät ja musiikkimarkkinoilla paikkansa vakiinnuttaneet tekijät tuovat julkisuudessa esiin huolensa aloittelevien säveltäjien ja sanoittajien mahdollisuuksista ansaita elantoa luovalla työllä. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. 2 teostory

3 10 k u v a : j o h a n n a vi l j a k a i n e n 14 k u v a : s a m i pa r k k i n e n 2/09 Tässä numerossa Kolmesti järjestetty Arctic Paradise Live on ollut Suomen nykykansanmusiikin esittäytymisfoorumi ulkomaille. Pirate Bay -tuomio keskittää huomion laillisten palveluiden kehittämistarpeeseen. Milloin musiikintekijän kannattaa ryhtyä yrittäjäksi? Yhä useammalla firmalla on oma mieleenjäävä äänitunnus. EU-ehdokkaiden kiertokyselyssä korostettiin tekijänoikeuksien merkitystä kulttuurin elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Netissä käytävässä tekijänoikeuskeskustelussa puurot ja vellit sekaisin. Teos- ja ohjelmailmoitusten ilmoitusajat muuttuvat. k a n n e n ku v a : j o r m a ai r o l a TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 4 teostory

5 Haitarivelho Kimmo Pohjonen kuuluu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin nykykansanmuusikoihin. Pohjonen esiintyi tänä vuonna Arctic Paradise Live -tapahtumassa yhdessä Sami Kuoppamäen kanssa. Monimuotoisuus on suomalaisen nykykansanmusiikin Huhtikuussa kolmatta ja viimeistä kertaa järjestetyn Arctic Paradise Liven myötä Helsinkiin saapui jälleen kansainvälinen kutsuvierasjoukko, vaikuttajia kansan- ja maailmanmusiikin huipulta. Tehtävä: tutustua suomalaiseen nykykansanmusiikkiin. t e k s t i to v e dj u p s j ö b a c k a k u v a t jo r m a ai r o l a, t o v e dj u p s j ö b a c k a j a pä i v i yl ö n e n -viiri Sielukas haitarinsoitto, rempseä pelimannimusiikki, transsimainen jouhikonsoitto, koskettava itkuvirsi suomalaisella nykykansanmusiikilla on monta muotoa. Vuosina järjestetty Arctic Paradise Live -tapahtuma on tutustuttanut vuosittain noin kutsuvierasta suomalaiseen nykykansanmusiikkiin. Euroopan maiden lisäksi vieraita on saapunut muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista, Taiwanista ja Meksikosta. Vieraille on tarjottu runsaasti kokemuksia suomalaisesta kansanmusiikkikentästä mahdollisuus tutustua tärkeisiin instituutioihin ja ihmisiin sekä tietysti musiikkia, musiikkia, musiikkia. Tapahtuman konsepti oli suoraa jatkoa Finnish Jazz Weekend -projektille, joka järjestettiin vuosina teostory

6 Vierailu Maailman musiikin keskuksen, Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kanteleliiton tiloihin on kuulunut kaikkien Arctic Paradise Live -vieraiden ohjelmaan. Vierailun yhteydessä on tarjottu musiikillisia herkkupaloja: Hilja Grönfors (vas. ylh.) vuonna 2008 ja Outi Pulkkinen (vas. alh.) vuonna Nordik Tree -yhtyeen jäsenet kuuluvat Pohjoismaiden kansanmusiikkiparhaimmistoon: ruotsalainen Hans Kennemark (viulu) sekä suomalaiset Arto Järvelä (viulu, mandoliini) ja Timo Alakotila (harmoni). Yhtye esiintyi Arctic Paradise Livessä vuonna Jazz Weekend -vuosien jälkeen oli selvä, että nykykansanmusiikin alalla on vastaava tarve tällaiseen kohdennettuun promootioon, muistelee Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Jutta Jaakkola. Konseptia on pidetty selvästi kiinnostavana, enkä ole kuullut, että muualla järjestettäisiin aivan tämäntapaisia tapahtumia. Tapahtuman tuloksia on monenlaisia, Jutta Jaakkola toteaa. Lyhyen tähtäimen onnistumisia ovat tietysti esiintymismahdollisuudet ulkomailla tai agenttisopimukset. Useampi festivaali suunnittelee ohjelmaansa Suomi-teemaa. Ehkä kaikista merkittävin tulos on se, että meillä on nyt suorat kontaktit ihmisiin, jotka istuvat päättämässä mitä soitetaan. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen kevyen musiikin tuottaja-tiedottaja Henna Salo luettelee joitakin konkreettisia tuloksia. Ensi kesänä itävaltalaisen Glatt und Verkehrt -festivaalin yhteydessä järjestetään Music from Helsinki -päivä. Unkariin on kutsuttu useita esiintyjiä, vastikään Johanna Juhola ja Timo Alakotila vierailivat siellä. Erityisesti haluaisin mainita hienot tapahtumat Ruotsissa. Tänä keväänä Suomi-instituutti ja Stallet-klubi ovat järjestäneet yhdessä kokonaisen konserttisarjan, jossa ovat esiintyneet muun muassa Hilja Grönfors, Nordik Tree ja Sväng. Arctic Paradise Live -vieraiden ohjelmaan on joka vuosi kuulunut muun muassa vierailu Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolle. Tietoisuus osaston hienosta työstä onkin noussut huimasti, vuonna 2008 osastolle myönnettiin arvostettu Womex-palkinto. Kolmen Arctic Paradise Liven yhteydessä on vuosittain noin 15 yhtyettä saanut mahdollisuuden esiintyä kansainväliselle vierasjoukolle. Tarjolla on ollut musiikkielämyksiä laidasta laitaan intiimeistä akustisista sooloesityksistä suurten lavojen yhtyeisiin. Tapahtumassa ovat esiintyneet muun muassa Maria Kalaniemi, Frigg, Tsuumi Sound System, Suden aika, Jouhiorkesteri, Alamaailman vasarat, Ismo Alanko Teholla ja Hilja Grönfors. Artistivalinnat herättävät tietysti aina keskustelua, Henna Salo huokaisee. Järjestäjänä pitää jatkuvasti pitää mielessä kohderyhmä, tässä tapauksessa musiikin ulkomaiset ammattilaiset. Artistien taiteellinen taso ja musiikillinen kiinnostavuus ovat tietysti selviä valintakriteerejä. Olemme pyrkineet säilyttämään mahdollisimman suuren kirjon. Tänä vuonna mukana oli esimerkiksi Frigg yhtenä kansanmusiikin tähtiyhtyeenä, mutta myös yhden naisen kokoonpanoja kuten Karoliina Kantelinen ja Outi Pulkkinen sooloesityksillään. On myös pystyttävä heittämään omat ennakkoluulonsa 6 teostory

7 Asa ja Jätkäjätkät sulauttaa Loppuasukas-levyllä yhteen urbaanin sanataiteen ja balkanilaiset biisiaihiot. Suomalainen nykykirjallisuus kaikuu levyllä, ja folkräppäri Asa haluaa teksteissään hyödyntää myös käyttökielessä unohdettuja sanoja. t e k s t i ja n i mi k k o n e n k u v a t pa s i sa l m i n e n ja ma a r i t ky t ö h a r j u nurkkaan ja kuvittelemaan, mitä brasilialainen tai meksikolainen voisi haluta kuulla.esimerkiksi Popkomm-messujen showcase-esiintymisessä Saksassa eteläafrikkalainen vaikuttaja pogoili hulluna eturivissä Ismo Alangon esiintyessä ja tuli jälkeenpäin kiittämään, että upeata maailmanmusiikkia! Me suomalaiset emme ehkä heti näkisi Ismon kuuluvan tähän genreen. Suomalainen nykykansanmusiikki pitää sisällään niin paljon erilaista musiikkia, että se lienee usein vaikeasti lokeroitavissa. Ulkopuolinen saattaa varmaan havaita paljonkin yhteisiä tekijöitä, mitä me emme itse huomaa, muusikko-tutkija ja muun muassa Jouhiorkesterista tuttu Pekko Käppi toteaa. Itseäni ahdistaa brändi-ajattelu: silloinhan pitäisi yrittää sopia johonkin tiettyyn muottiin. Teen ensisijaisesti musiikkia, keinot vain sattuvat olemaan kansanmusiikkisidonnaisia. Sanoisin, että meidän ns. brändimme on monimuotoisuus, uuden luomisen kyky, miettii puolestaan Jutta Jaakkola. Suomessa ei pelkästään toisteta vanhaa traditiota, vaan tunnetaan traditio ja luodaan sen pohjalta uutta. Lisäksi muusikoillamme on vahva tekninen ja musiikillinen ammattitaito. Alan ammattilaiset tuntevat kyllä suomalaisen kansanmusiikin melko hyvin, ainakin jäävuoren huiput kuten Värttinän, Kimmo Pohjosen tai Gjallarhornin. On tärkeätä tuoda esille, että täältä tulee jatkuvasti uutta! Suomen omat perinnesoittimet on esitelty vieraille joka vuonna. Etenkin kansallissoittimemme kantele on tullut kaikille vieraille tutuksi. Vieraille on lahjoitettu viisikieliset piccolokanteleet ja ohjelmistoa on opeteltu ainakin Suomen kansallissoitin kantele on tehty kansainvälisille vieraille tutuksi. Vuoden 2009 Arctic Paradise Live -vieraat saivat kokea muun muassa Saarijärven kanteleensoittotyyliä Pauliina Syrjälän esittämänä. Suomalainen nykykansanmusiikki on vaikeasti lokeroitavissa. teostory

8 Satu meni saunaan -laulun verran. Tunnelma on ollut kuin musiikkileikkikoulussa konsanaan, kun maailmanmusiikkivaikuttajat päästetään vapaaksi kanteleet käsissään. Tänä vuonna vieraat jamittelivat yötä myöten kanteleillaan Hotelli Seurahuoneen aulassa. Vuoden 2008 norjalainen vieras Frank Marstokk antoi Myspace-sivuillaan näytteitä kanteleensoitostaan. Itävaltalainen toimittaja Albert Hosp puolestaan soitti omaa viisikielistään radio-ohjelmassaan. Vieraat ovat myös saaneet nauttia useista kantele-esityksistä, esiintyjinä muun muassa Timo Väänänen, Senni Eskelinen, Vilma Timonen Quartet ja Pauliina Syrjälä. Toinen suomalainen kansansoitin, melko uusi tulokas kansainvälisellä musiikkikentällä, on jouhikko. Nelihenkinen Jouhiorkesteri on nostanut jo lähes unohdetun soittimen uuteen kukoistukseen. Jouhikko on suomalaisellekin korvalle melko eksoottinen, sointi on arkaaisen karkea ja toistuvat yksinkertaiset melodiat kuulostavat kuulijasta jopa transsinomaisilta. Jouhiorkesteri saavutti viime vuonna sen, mitä moni suomalainen nykykansanmusiikkiyhtye voi vain toivoa: On hienoa, että nuoret näkyvät ja kuuluvat! yhtye valittiin kovassa kilpailussa yhdeksi Womex-messujen showcase-esiintyjäksi. Showcase Womexissa oli tietysti hieno ja ihmeellinen kokemus, Pekko Käppi iloitsee. Olihan se melkoista pyöritystä ja vouhotusta! Esiintymisemme meni hyvin ja kiinnostusta riitti, niska limassa painettiin töitä ja edustettiin. Hiljalleen se sitten poikii tuloksia. Levyä on annettu sinne tänne ja aina välillä se on soinut ympäri maailmaa, esimerkiksi Hongkongissa. Viime vuonna vajaa puolet esiintymisistäni oli ulkomailla, se on aika merkittävä osuus! Suomessa kansanmusiikin kentällä on kuitenkin aika vähän klubimaisia keikkapaikkoja ja tapahtumia. Ne on loppujen lopuksi aika nopeasti kierretty. Jouhiorkesterin markkinointi hoidetaan edelleen koti konstein eli se ei ole kauhean massiivista, Käppi toteaa. Jos joku innostuisi meille keikkamyyjäksi, hänet otettaisiin kyllä mielellään vastaan. Kaikkea ei ehdi tehdä itse ja itsensä myyminen on meille suomalaisille aina vaikeata. 8 teostory Jouhiorkesteri esiintyi tänä vuonna Arctic Paradise Live -vieraille ja oli mukana myös viimeisen tapahtumapäivän expo-tapahtumassa, jolloin suomalaiset alan ihmiset saavat mahdollisuuden esittäytyä vieraille. Kovasti kiiteltiin keikasta ja varmasti se poikii jotain, Käppi pohtii. On hieno tilaisuus saada tutustua ihmisiin kasvotusten. Monet maailmanmusiikin piirien nimet kyllä tunnetaan, mutta kun saa heille myös kasvot, on helpompi lähestyä heitä myöhemmin. Jouhiorkesteri on nostamassa ikivanhaa suomalaista perinnesoitinta uuteen nousuun. Kansainvälistäkin mainetta on kerääntymässä, yhtye oli yksi Womexmessujen showcaseesiintyjistä Vasemmalta Rauno Nieminen, Marianne Maans, Pekko Käppi ja Ilkka Heinonen.

9 Arctic Paradise Live järjestettiin tänä keväänä tältä erää viimeisen kerran, mutta nykykansanmusiikin asiaa viedään vastedeskin maailmalle. Womex on entistä merkittävämpi foorumi, kun se järjestetään Kööpenhaminassa vuosina , Jutta Jaakkola painottaa. Womexillla on nyt selkeä intressi tuoda esille entistä enemmän pohjoismaista musiikkia ja siihen on olemassa myös erityinen Nordic Club -lava, jonka esiintyjät valitaan kesäkuussa. Suomessakin olisi kyllä aika paljon työsarkaa kansanmusiikin alalla, esimerkiksi tilanne radiosoiton kannaltahan on aika ankea, Pekko Käppi tuumaa. Välillä tuntuu, että Suomessa törmää enemmän ennakkoluuloihin kuin ulkomailla, joten töitä kyllä riittää että kansanmusiikki tulisi luontevaksi osaksi suomalaista musiikkikenttää. Hienoa on kuitenkin se, että nuori sukupolvi on kovasti mukana kansanmusiikissa, nuoret näkyvät ja kuuluvat! Kirjoittaja on Suomen Kansanmusiikkiliiton projektisihteeri ja oli mukana Arctic Paradise Liven järjestelytyöryhmässä Arctic Paradise Live -tapahtumaa on koordinoinut Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic yhteistyössä Suomen Kansanmusiikkiliiton, Kanteleliiton, Maailman musiikin keskuksen ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston kanssa. Tapahtumaa on tukenut mm. ulkoasiainministeriö ja Suomen kulttuuri-instituutit. teostory

10 Piraatit ajoivat karille Ruotsissa tuomio tuli, ei ollut yllätys, mutta vuoden vankeusrangaistus oli sitä. Tuomio annettiin avunannosta tekijänoikeus rikokseen. Syytetyt olivat ylläpitäneet Pirate Bay -seurantapalvelinta eli trackeria, joka mahdollistaa teosten laittoman lataamisen. Palvelin antoi tiedon, mistä käyttäjä voi elokuvia ja musiikkia ladata ja käyttäjät latasivat ne toisiltaan. Maailman suurimman piraattipalvelu Pirate Bayn ylläpitäjät tuomittiin Ruotsissa huhtikuussa vankeusrangaistuksiin ja maksamaan mittavat korvaukset. Mistä tuomiossa on kyse? t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t jo h a n n a vi l j a k a i n e n k u v i t u s topi saari Tukholman käräjäoikeus tuomitsi neljä palvelua pyörittänyttä miestä vuodeksi vankilaan ja korvaamaan yhteisvastuullisesti 30 miljoonaa kruunua (2,8 milj. euroa) useille elokuvien ja musiikin oikeudenomistajille. Tuomio ei yllättänyt, sanoo tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Pirate Bayn kaverit huusivat kovaa ja pitkään, että laittomuutta ei tapahdu. Jotkut uskoivat ja ihmettelivät tuomiota. Se, että Tavoite ratkaisi tuomion Suomen ja Ruotsin tekijänoikeuslaki on samankaltainen, Kotilainen sanoo. Siksi hän tuomion kuultuaan luki 107-sivuisen päätöksen läpi ja vertasi sitä suomalaiseen Finnreactor-tapaukseen vuodelta Tällöin Turun hovioikeus tuomitsi 12 henkilöä tekijänoikeusrikkomuksista heidän ylläpidettyään käyttäjän Bittorrentseurantapalvelinta. Seitsemän syytettyä sopi korvaukset oikeudenomistajien kanssa. Asian käsittely jatkuu vielä korkeimmassa oikeudessa. Puolustus oli sama molemmissa maissa: palvelimen läpi ei kulkenut mitään teoksia vaan teoskappaleen valmisti sen loppukäyttäjä. Palvelimen ylläpito ei siis olisi luvatonta toimintaa, koska se vain antoi tiedon, missä teos sijaitsee. Suomen ja Ruotsin oikeusistuimet katsoivat kuitenkin toimintaa kokonaisuudessaan. Niiden päätöksillä oli sama peruste: Mikä oli toiminnan tavoite? Se oli tarjota käyttäjille mahdollisimman tehokas palvelu, jossa on tarjolla heitä kiinnostavia aineistoja. Palvelun ylläpitäjät tiesivät, että valtaosa heidän kauttaan tarjolla olevista aineistoista oli tekijänoikeuden suojaamia. He myös monipuolistivat palvelua: Pirate Bayssa oli tarjolla 34 kielen valikot. 10 teostory

11 Puolustus Tukholmassa kiisti, että mitään tekijänoikeusrikosta olisi tapahtunut. Käräjäoikeus sen sijaan katsoi toteen näytetyksi, että teoksia on saatettu luvatta käyttöön Pirate Bayn palvelua käyttäen. Rikos siis tapahtui Ruotsissa, vaikka käyttäjiä oli eri puolilla maailmaa. Finnreactorin tapaus Suomessa käsiteltiin aikana, jolloin tekijänoikeusrikos edellytti ansiotarkoitusta. Siksi tuomiot annettiin meillä rikkomuksista. Nyt rikoslakimme määrittelee rikokseksi myös tietoverkoissa tapahtuneen toiminnan, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa oikeudenomistajalle. Vuonna 2002 perustettu Finnreactor toimi samalla Bittorrent-tekniikalla kuin Pirate Bay ja sen palvelimet olivat Hollannissa. Siihen piti rekisteröityä ja ylläpitäjä antoi salasanan. Keskusrikospoliisi sulki palvelimen kolmen kuukauden seurannan jälkeen joulukuussa Mainosrahaa ja omia yhtiöitä Tukholman käräjäoikeus katsoi neljän syytetyn toimineen yhdessä ja yhteisvastuullisesti, Rikosjuttuja vireillä ainakin Italiassa ja Tanskassa. Rahat Britannian Neitsytsaarilla Julkisuudessa Pirate Bay ja piraatit esiintyvät aatteellisena liikkeenä, ja varmasti joukkoon joku ilmaisuuteen perustuvaan talouden ikiliikkujaan uskova mahtuukin. Pirate Bay pyöritti kuitenkin poliisitutkimusten mukaan merkittäviä rahasummia. Verotuksessa tekijämiehet ovat olleet vähätuloisia tai varattomia monimiljonääri Carl Lundströmiä lukuun ottamatta. Vuoden 2006 ratsiassa poliisi takavarikoi Pirate Bayn keskeisten tekijöiden sähköpostiliikennettä, jossa pohditaan, kuinka rahat jaetaan ja minne ne laitetaan. Poliisi löysi piraattien tietokoneilta myös postia, jossa sivuston israelilainen ilmoitusmyyjä Oded Daniel raportoi helmikuun 2006 mainosmyynnin tuoton olevan yli Yhdysvaltain dollaria ja maaliskuun 2006 ajalta dollaria. Hän vastaa myös eräiden isojen torrent-pohjaisten pornosivustojen mainosmyynnistä. Nyt tuomittu Gottfrid Svartholm Warg oli säilyneen sähköpostin mukaan pyytänyt tammikuussa 2006 Danielia lähettämään hänelle noin dollaria osuudestani Pirate Bayn voitosta, mutta verovapaasti eikä Western Unionin rahaliikennepalvelun kautta. Daniel lupasi vastauksessaan rahojen menevän Svartholm Wargin tilille Britannian Neitsytsaarilla. Pirate Bayn mainosmyynnin tuotosta on hajatietojen lisäksi lähinnä vain arvioita, koska rahaliikenne kulkee ulkomaisilla tileillä veroparatiiseissa. Ruotsalainen yritys keräsi mainosrahat Pohjolassa ja toimitti ne Random Medialle Sveitsiin. Sen osoitteessa toimi Danielin veroneuvontayhtiö Geneva Management Group. Danielin yhtiö myi ilmoituksia muualla maailmassa. Lehtihaastattelussa vuonna 2006 ruotsalaisyrityksen edustaja kertoi keräävänsä sivuston mainostuloja kruunua kuukaudessa. Kallein ilmoitus maksoi tällöin kruunua päivässä ja niitä oli myyty neljä. Pirate Bayn juristi Mikael Viborg kertoi Realtid-lehden haastattelussa vuonna 2006 näin: Olemme huijanneet kaikkia. Rahat päätyvät veroparatiisi Britannian Neitsytsaarille. Sen saa selville, jos on terävä. Oikeus löysi laskuina ja rahaliikennetositteina todisteet sille, että syytetyt olivat saaneet mainostuloista ainakin 1,2 miljoonaa kruunua ( euroa). Poliisi on myös löytänyt hyvin yksityiskohtaisen sopimuksen, jolla ruotsalaispiraatit ja Daniel perustavat Pirate Bayn sivuja hallinnoivan Transworld Advertising Corporationin Britannian Neitsytsaarille. Se oli vain suunnitelma, piraatit kertoivat poliisille. Vastaava yhtiö oli kuitenkin toiminut Pirate Bayn rahaliikenteessä. Kuulusteluissa syytetyt olivat oikeuden asiakirjojen mukaan liikuttavan tietämättömiä Danielin toimista. Peter Sunde Kolmisoppi kertoi ihmetelleensä, miksi Daniel lähetti hänelle raportteja mainostuloista, mutta kertoi toimineensa ruotsalaisen mainosmyyntiyhtiön ja Danielin yhteyshenkilönä. Kokenut liikemies Carl Lundström ei tiennyt, miksi Daniel oli varannut rahaa hänen tiliinsä. Oikeus oli eri mieltä. Yhteistyö Oded Danielin kanssa on houkuttelevaa myös siksi, että hänellä on Internet-mainontaan liittyviä teknisiä patentteja. Immateriaalioikeuksia vastustavat ruotsalaispiraatit käyttivät niitä oman liiketoimintansa rahoittamisessa tietysti korvausta vastaan. vaikka heillä oli eri tehtävät. Kaksi oli palvelun teknisiä kehittäjiä, yksi puhemies sekä mainonnan rahaliikenteen hoitaja ja neljäs liikemiesrahoittaja, joka osallistui aktiivisesti myös palvelun ylläpitoon. Oleellista oli, että he pyrkivät koko ajan parantamaan palvelua. He eivät myöskään poistaneet oikeudenomistajien pyynnöstä laitonta aineistoa vaan sanoivat, etteivät tee mitään laitonta. Lain mukaan ei kuitenkaan se, pitääkö jotain toimintaa itse laittomana, ratkaise rangaistusta, muistuttaa juristi Kotilainen. Tavoite oli koko ajan niin selvä, että teknisillä selityksillä ei päässyt pälkähästä. Oikeus piti Pirate Bayta kaupallisena Rahoittajana erikoinen monimiljonääri Pirate Bay -tuomiossa rangaistuksiin määrättiin myös palvelun osaomistajana Carl Lundström. Nimi ei ehkä sano suomalaisille mitään, mutta Ruotsissa hänet tunnetaan. Wasabröd-näkkileipätehtaan yhtenä perijänä hänestä tuli monimiljonääri suvun myydessä tehtaan ulkomaille Sveitsissä asuva Carl Lundström on tuomittu yhdessä muutaman skinimiehen kanssa kahden chileläisen pahoinpitelystä Tukholmassa 1986 ja on tunnettu vankoista siirtolaisvastaisista mielipiteistään. Hän on lehtitietojen mukaan tukenut sekä rahoittanut monia äärioikeistolaisia ja siirtolaisvastaisia järjestöjä. Viime vuonna erään hänen yhtiönsä toimitusjohtaja tuomittiin aseellisesta ryöstöstä. Mies oli natsijärjestöksi luonnehditun Nordiska förbundetin keskeisiä aktiiveja ja ryöstö liittyi järjestöstä eroon haluavan jäsenen pelotteluun. Pirate Bay toimi Lundströmin Rix Telecom -yhtiön palvelimilla ja piraattiteknikko Frederik Nejd oli yhtiön palkkalistoilla sivuston kehittämisen ja kasvattamisen aikana. Tukholman käräjäoikeuden tuomion jälkeen Lundströmin asiamies sanoi uutistoimisto TT:lle, että Lundström maksaa kaikki tuomitut korvaukset. teostory

12 palveluna, jolla on ollut ansiotarkoitus. Syytetyt myönsivät itsekin, että ainakin osa kustannuksista katettiin mainoksilla. Oikeus löysi sähköposteja ja tositteita rahaliikenteestä ja maksuista nyt tuomituille. Oikeudessa tietämättömyyttään mainosrahoista vakuuttanut Peter Sunde Kolmisoppi oli perustanut jopa yhtiön mainosrahoja välittämään. Heillä oli myös liiketoimintasuunnitelma, muun muassa yhtiö Random Media, jonka tarkoitus oli pyörittää Pirate Bayta. Mainostulojen tilityksistä oli näyttöä 1,2 miljoonan kruunun osalta toukokuuhun 2006 asti. Senjälkeisistä tuloista ei ole tietoa. Rahaa kuitenkin oli ja on. Palvelulla oli 22 miljoonaa samanaikaista käyttäjää, se vaatii kalliita koneita ja yhteyksiä. Kotilainen sanoo. Palvelin oli Ruotsissa ja sen takavarikon jälkeen palvelu käynnistyi uudelleen muualla olevilta koneilta. Se kaikki vaatii rahaa, henkilökuntaa ja koneita. Vaikuttaa muuallakin Tuomio on annettu, mutta valitus tulee varmasti. Pirate Bayn palvelin on edelleen toiminnassa. Nyt nähdään, tuleeko muualla vastaavia sulkemisia. Italiassa ainakin on menossa rikosjuttuja eteenpäin. Tanskassa hovioikeus vahvisti viime marraskuussa, että operaattorin tulee estää pääsy Pirate Bay -sivulle ja nyt juttu Suomi on laillisten palvelujen kehitysmaa. on menossa korkeimpaan oikeuteen. Pirate Bayn korvaukset tuomittiin arvioitujen latausmäärien perusteella. Se piti sivuillaan myös omaa laskuria. Levy-yhtiöt ja yhdysvaltalaiset elokuvatuottajat vaativat isoja summia, sillä ne hakivat korvausta laittomasta kappaleen valmistuksesta. Pohjoismaiset yhtiöt taas vaativat korvausta saataville saattamisesta ja summat olivat pienempiä. Päätös oli selvästi vaateita pienempi. Sekä Finnreactorin että Pirate Bayn tapauksissa vastaajat vetosivat EU:n sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin. Sen määräämä alasottomenettely antaa oikeudenomistajille mahdollisuuden pyytää poistamaan laittomia aineistoja. Tällöin teleoperaattori vapautuu vastuusta ellei ole osallistunut aktiivisesti tekijänä tai avustajana laittomaan toimintaan. Tämän säädöksen perusteella piraattipalvelinten ylläpitäjät olivat mielestään vapaita siviili- ja rikosoikeudellisesta vastuusta. Suomessa oikeus katsoi, että Finnreactorin ylläpitäjät eivät voineet vedota tähän säädökseen, sillä toiminnan nimenomainen tarkoitus oli rakentaa laiton palvelu, Kotilainen sanoo. Pirate Bay vetosi samaan. Oikeus katsoi, että vapaa vastuusta voi olla vain, jos ei tunne toiminnan laittomuutta ja toimii kun saa siitä tiedon. Pirate Bay sekä tiesi että sai tiedon, mutta ei ryhtynyt mihinkään toimiin, se jätti tietoisesti toimimatta. Osa Pirate Bayn imagonrakennusta oli hävytön julkinen vastaaminen kaikkiin oikeudenomistajien vaatimuksiin. Vastauksessaan Dreamworksille he kertoivat kirjeen lähettäjien olevan idiootteja, joiden tulisi työntää sisäänsä teleskooppipatukat. Kirje loppui selkeään tervehdykseen Go and fuck yourself. Piste yhdelle keskustelulle Mitä Tukholman päätös merkitsee? Se pistää pisteen yhdelle keskustelulle: tämä on laitonta. Toiminnan laillisuutta on huudettu niin kauan, että sitä on osin uskottu. Se osoittaa myös, että tällaisen palvelimen ylläpito on laitonta. Ruotsissa näyttää olevan yksi suurimmista yhteiskunnallisista epäkohdista, että palveluiden sisällöstä pitää maksaa ja jotkut poliitikot keräävät sillä irtopisteitä. Piratpartiet sai myös boostin tästä päätöksestä. Jos ja kun Pirate Bay saadaan alasajetuksi, sillä on merkitystä. 22 miljoonaa käyttäjää jää ilman porttia laittomaan aineistoon. Napster, Kazaa ja Grokster tuomittiin ja ne hävisivät markkinoilta. Viesti on se, että tällaisia palveluja ylläpitävät ottavat riskin tuomiosta. Toivoisin, että lailliset palvelut saisivat kelvollisen mahdollisuuden yrittää tulla toimeen, Antti Kotilainen sanoo. 12 teostory

13 Ruotsissa lopetti jo monta pienempää palvelua toimintansa tuomion jälkeen. Toivoisin, että lailliset palvelut saisivat kelvollisen mahdollisuuden yrittää tulla toimeen. Suomi on niiden kehitysmaa, ja yksi syy on Pirate Bayn tapaisten palvelujen toiminta kaiken saa ilmaiseksi. On mahdoton yhtälö kilpailla ilmaista vastaan. Pirate Bay -tapaus on lisännyt kansainvälistä yhteistyötä, ja Kotilainen uskoo viranomaisten ja oikeudenomistajien yhteistyön korostuvan myös rajojen yli. Vielä ei ole uusia valvontatyötä hankaloittavia tekniikoita, vaikka epäilemättä niitä tulee. Mutta sisältöjen salaus ei vielä riitä. Piraattien on jaettava myös avaimia niiden purkamiseen. Me havainnoimme käyttäjinä toimintaa, työ jatkuu. Kun jokin palvelu tuomitaan laittomaksi, yksi keino on estää liikenne sinne kansallisin päätöksin. Miksi varastetun tavaran kaupan tulisi olla auki? Jos palvelin viedään jonnekin, missä on heikko tekijänoikeussuoja, kielto voi toimia. Tällöin piraateilta loppuisivat käyttäjät ja mainosrahat. Joku musiikin on aina tehnyt, joltakulta sen varastaminen on aina pois ; Kaija Kärkinen sanoo. Miten Pirate Bay toimii? Sekä Pirate Bayn että Finnreactorin toiminta perustuu Bittorrent-tekniikkaan. Se on hajautettu tiedostojenjakotekniikka, jossa käyttäjä lataa aineiston tietokoneelleen monelta eri tietokoneelta. Käyttäjä lataa koneelleen Bittorrent-asiakasohjelman ja luo sen avulla Pirate Bayn palvelimelle eli trackerille kuvaustiedoston itsellään olevasta aineistosta kuten elokuvasta. Kun toinen käyttäjä etsii tätä elokuvaa, hän lataa omalla asiakasohjelmallaan palvelimelta kuvaustiedoston itselleen. Sen saatuaan elokuvaa etsivän ohjelma tietää, missä elokuva on ja alkaa ladata sitä suoraan elokuvan koneelleen tallentaneelta. Näin itse elokuva ei kulje Pirate Bayn palvelimen kautta. Latauksen jälkeen palvelin tietää, että elokuva on nyt toisellakin koneella ja seuraava elokuvan kyselijä voi ladata sen itselleen heidän molempien koneelta. Tuloksena on laaja verkosto, jossa palvelimen ja käyttäjien välillä liikkuu kuvaustiedostoja ja käyttäjien välillä teoksia. Maaliskuussa 2009 Pirate Baylla oli 1,6 miljoonaa kuvaustiedostoa ja se oli maailman suurin Bittorrenttracker. Eräs nyt tuomituista kertoi heinäkuussa 2007 haastattelussa, että puolet maailman trackereista käyttää Pirate Bayta. Sivusto ilmoitti tänä vuonna, että sillä on 22 miljoonaa samanaikaista käyttäjää. Musiikin takana on aina tekijä Piraattien viljelemä näkemys siitä, että he vastustavat toiminnallaan vain suuria ja pahoja levy-yhtiöitä, ei vakuuta laulaja ja lauluntekijä Kaija Kärkistä. Olisi kaunista, jos niin olisi, mutta ei vain ole. En puolusta isoja levy-yhtiöitä, jotka ovat pelanneet itsensä ulos musiikin latauskaupasta, mutta musiikin tekijälle hänen saamansa pienetkin muruset ovat elintärkeitä. Musiikin tekijät ja esittäjät puhuvat aivan eri asiasta kuin piraatit, Kärkinen sanoo. Piraatit unohtavat kaiken muun ja puhuvat vain artistista, mutta kyse on myös musiikin tekijöistä. Robin Hood -ilmiö ei pidä lainkaan paikkaansa. Levymyyntituotto on eri asia kuin tekijänoikeuskorvaus, Kärkinen korostaa. Itse sanoitan ja Ile Kallio säveltää, ja tekijänoikeustulot ovat meille todella suuri asia. Levymyynti taas on nykyään surkeaa, yhden vuoden levynmyyntituloilla saa viikoksi ruokaa taloon. Keikkapalkkiot tuovat leivänlisää, mutta eivät yksin riitä. Piratismin logiikka on Kaija Kärkisen mielestä nurinkurinen. Ikään kuin kaikki hyväksyisivät sen, että kenen tahansa työtä voi käyttää ilmaiseksi ja kenen tahansa tilipussilla voi käydä. Silloin meilläkin olisi oikeus käydä toisten kukkaroilla. Ilmainen musiikki ei ole perusoikeus. Musiikkia on myös mahdollista kuunnella ilmaiseksi monessa paikassa. On turha verhota varastamista isojen yhtiöiden vastustamiseksi. Levyjä voi tehdä nyrkkipajassa ja markkinoida niitä itse, se on täysin ok. Mutta jos joku kirjoittaa hyvän biisin, täytyy siitä saada korvaus. Piratismi on moraalisesti kestämätöntä, se on toisen taskusta varastamista. On kauheaa jos me vanhemmat opetamme lapsemme taskuvarkaiksi pienestä pitäen: on sopivaa ladata musiikkia, pelejä ja elokuvia maksutta verkosta. Kuten ei ole ilmaista lounasta, ei ole ilmaista musiikkiakaan, Kärkinen sanoo. Joku sen on aina tehnyt, joltakulta sen varastaminen on aina pois. teostory

14 k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n MUSIIKIN TEKIJÄ yrittäjänä Tunnelmia viime kesän Provinssirockista. 14 teostory

15 Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri kaipaa lisää foorumeita, joilla tieto yrittäjyydestä välittyisi kiinnostuneille taiteilijoille nykyistä tehokkaammin. Helsingin kaupunki tarjoaa musiikkialan yrittäjätoiminnasta kiinnostuneelle noin puoltakymmentä palvelua, jotka kuuluvat Helsingin kaupungin luovien alojen kehittämishankkeisiin. Myös YritysHelsinki-palvelu (www.yrityshelsinki.fi) tarjoaa muun muassa yrittäjäinfoa ja -koulutusta, alasta riippumatta. Kaupunki on perustanut Jalostamo-hankeklinikat, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia tehokkaampaan toimintaan. Ensimmäinen nimenomaan musiikki-ihmisille suunnattu Jalostamo-tapahtuma on kesäkuussa. Luovien alojen yrittäjästartti -nimellä tapahtuva koulutustoiminta alkaa toukokuussa. Koulutus on viisipäiväinen, ja siinä käydään läpi yrittäjyyttä nimenomaan luovilla aloilla. Sillanrakentajat-ohjelma on puolestaan projekti, jossa koulutetaan uusia luovien alojen agentteja ja vientiammattilaisia. Lisäksi Ruoholahdessa toimii luovien alojen yhteinen yrityshautomo Arabus. Yrittäjyydestä kiinnostuneelle musiikkialan ihmiselle on siis olemassa palveluita varsin hyvin. Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri kuitenkin toteaa, että monet alan toimijat eivät tunne tarjontaa. Itse asiassa juuri tämän tilanteen muuttaminen onkin minulle kaikkein olennaisinta työsarkaa, hän naurahtaa. Mänttäri ei suoranaisesti katso, että kysymys olisi kulttuurien ristiriidoista, siis esimerkiksi siitä, että musiikintekijät eivät taiteilijoina haluaisi satsata yrittäjyyteen. Ongelma liittyy pikemminkin kommunikaatioon. Vaikuttaa vahvasti siltä, että varsinkin yrittäjyyteen liittyvistä rahoitusmalleista tiedotetaan sellaisilla foorumeilla, joita musiikkialan ihmiset eivät näyttäisi lukevan, Mänttäri toteaa. Mänttärin mukaan peruskysymys onkin siinä, että potentiaaliset yrittäjät ja heille palveluita tarjoavat tahot löytävät kanavan, jonka kautta he voivat toisensa kohdata. Oma koti ja teollisuus Jos suoraan sanotaan, niin yrityksen perustaminen ei todellakaan ole kummoinen homma. Kyllähän sitä aina firman pystyyn saa. Minä olin ennen oman yrityksen aloittamista vielä ollut useita vuosia toimitusjohtajana toisaalla, joten yritysmaailmaan siirtyminen ei myöskään pelottanut. Näin kertoo lappeenrantalaisen Kotiteollisuus-yhtyeen basisti Janne Hongisto, joka pyörittää myös Kotiteollisuusyrityksen arkea. Liekö johdatusta vai ei, mutta nimensä puolesta Kotiteollisuus soveltuu erityisen hyvin yhtyeeksi, joka toimii myös pienyrityspohjalta. Kotiteollisuus-yrityksen ydinpiiriin kuuluu tällä hetkellä noin viisitoista ihmistä, jotka eivät välttämättä keskity pelkästään Kotiteollisuuteen, mutta joille orkesterin liepeillä Palveluita on hyvin tarjolla. Teoston ja Suomen Yrittäjien järjestämän yhteisseminaarin jälkimainingeissa on hyvä tarkastella, millä tavoin musiikintekijän yrittäjyys voisi toteutua. Minkälaista apua projektiin voi saada ja mitä näkökulmia alan ihmisillä asiaan on. t e k s t i te r o v a l k o i n e n v i l l e koivisto tapahtuvat asiat ovat silti olennainen tulonlähde. Oman yrityksen olennaisin pointti on se, että se helpottaa asioiden hoitamista. Kaikki yhtyeeseen liittyvä toiminta on vahvemmin omissa käsissä, oman firman kanssa tietää mistä on tulossa ja mihin on menossa. Myös suurempi osa meidän tuottamastamme kassavirrasta tulee meille mikä tietysti helpottaa monella tavalla, Hongisto sanoo. Hongisto kuvaa yritysmaailmassa vaadittavaa osaamista perin proosallisesti: oikeastaan riittää kun hallitsee nettipankin käytön, pitää huolta kuiteista ja muistaa, että firman rahat ja omat rahat ovat kaksi eri asiaa. Hän ei osaa arvioida, kuinka suuren taloudellisen hyödyn yhtye on saanut yritystoiminnastaan, koska on mahdotonta tietää, mitä olisi tapahtunut ilman omaa firmaa. Hän on teostory

16 Taiteilijat ovat lainsäädännöllisesti väliinputoajia. Säveltäjä Mikko Heiniön (oik.) mielestä taloudelliset näkökohdat ovat saaneet yhteiskunnassamme suhteettoman vallan ja tätä heijastaa myös taiteentekijän arviointi yrittäjyyden kontekstissa. Janne Hongiston (alla) mukaan yritystoiminta on Kotiteollisuudelle toissijaista ja sen tarkoituksena on tukea yhtyettä. Levyt ja keikat tehdään rockmuusikoina. 16 teostory kuitenkin varma, että malli on toiminut heille paremmin kuin perinteinen rokkibändikuvio. Ja minulla on tätä nykyä käytännössä puolitoista tai kaksi toimistopäivää viikossa, joten eipä tässä juuri voi päivitellä, että ns. tavallisten töiden hoitaminen tulisi rokin soittamisen tielle, hän toteaa. Lisäksi Hongisto korostaa, että yritystoiminta on luonteeltaan toissijaista: sen ainoana tarkoituksena on Kotiteollisuus-yhtyeen tukeminen. Levyt tehdään rockmuusikoina, Suomea kierretään rockmuusikoina ja ajoittainen yrittäjän rooliin hyppääminen tähtää yksinomaan siihen, että rockmuusikon olisi helpompi hoitaa ammattiaan. Periaatteessa ehkä, käytännössä ei Säveltäjä Mikko Heiniö katsoo, ettei taidemusiikin säveltäjän ole käytännössä mielekästä toimia yrittäjänä. Hän toteaa, että kevyen musiikin puolella se voi onnistua, koska erilainen työnkuva (johon kuuluu muun muassa keikkailua) voi tarjota omalle firmalle todellista virkaa. k u v a : l e h t i k u v a/ro n i re k o m a a Säveltäjän ammatissa toki on yrittäjyyden piirteitä: säveltäjä voidaan mieltää pienyrittäjäksi, joka tekee työtään omalla riskillä, omilla laitteilla, omissa tiloissa. Yrittäjäeläkettäkin on maksettava. Erot ovat Heiniön mukaan kuitenkin yhtäläisyyksiä suuremmat. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa, taiteilija pyrkii tekemään arvokkaita, kestäviä teoksia. Siinä on se perusero. Sävellystyö ei myöskään ole sellaista, että se voisi laajentua kuten yritystoiminta ja täten vaatia lisätyöntekijöiden palkkaamista. Ansaintalogiikkakin on eri kuin yritysmaailmassa: tehty työ tuottaa tuloja paljon hitaammalla aikajänteellä, kvartaali voisi olla vaikkapa 25 vuotta, Heiniö sanoo. Heiniön mukaan kysymys yrittäjyydestä, oman firman perustamisesta ja sen mahdollisesti tuottamasta hyödystä on osin turhauttava. Taiteilijat ovat lainsäädännöllisesti väliinputoajajoukkoa: heihin sovelletaan lakeja, joita ei ole suunniteltu heidän työtään silmällä pitäen. Säveltäjällä on korkea koulutus, muttei talousalalta. Siksi kirjanpito-, verotus- ja vastaavat kysymykset voivat olla työläitä. Taiteilijan kannalta mielekäs kompromissi voisi löytyä laista, jossa ns. yrittäjyys tulkittaisiin vahvemmin taiteilijan todellisen työnkuvan pohjalta. Tällaiset lait ovat Suomessa tyssänneet siihen, että taiteilijat ovat liian pieni ryhmä, eikä erillistä lakia siis luoda. Siksi olemme väliinputoajia. Yrittäjäajatteluun liittyvät epäilykset ovat Heiniöllä ensisijaisesti käytännöllistä: yrittäjyyttä puoltavia seikkoja on liian vähän. Esimerkiksi ammattiin liittyvät verovähennykset hyväksytään varsin mukavasti ilman yritystäkin. Lisäksi säveltäjän täytyy Suomessa tehdä myös muita töitä, useimmiten opetusta, josta maksetaan henkilökohtaisesti ja jota ei voisi liittää yritystoimintaan. Mutta asiaan liittyy myös periaatteellinen ongelma. Asiasta kysyttäessä Heiniö näet toteaa, että koko se lähtökohta, jossa taiteentekijää arvioidaan yrittäjyyden kontekstissa tai hänestä pyritään tekemään yrittäjä, edustaa ajattelua, jossa taloudelliset näkökohdat ovat saaneet suhteettoman vallan. Tämä on se nykyinen megatrendi, joka näkyy kaikkialla. Myös uudessa yliopistolaissa on viime kädessä kysymys samasta ilmiöstä. Kyseessä on ajattelutapamuutos, joka tulee tiedostaa ja jota tulee vastustaa. Talouspuoli täytyy tietysti noteerata ja hoitaa asiallisesti, mutta talousnäkökohdat eivät saa määrätä arvomaailmaa, koko toiminnan lähtökohtia, Heiniö sanoo. k u v a : m a a r i t ky t ö h a r j u /fimic

17 Teoston seminaari valisti musiikin tekijöitä yrittäjyyden mahdollisuuksista Teoston järjestämä seminaari Millä eväin musiikin tekijästä yrittäjäksi? keräsi 14. toukokuuta sekä musiikin tekijöitä että muita Teoston sidosryhmiä kuuntelemaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä. Seminaarissa oli yhteistyökumppanina Suomen Yrittäjät ry. Seminaarin avasi kansanedustaja, musiikin tekijä ja muusikko Mikko Alatalo kertomalla muun muassa oman yrittäjätarinansa. Suomen Yrittäjien palveluita luovan yrittäjyyden tukena valotti asiamies Max Lindholm. Helsingin kaupungin yritysasiamies Anu Mänttäri opasti musiikin tekijöitä kaupungin tarjoamille luovien yritysten palvelupoluille. Yrittäjä ja musiikintekijä Eija Hinkkala puhui elämäntyyliyrittäjän näkökulmasta ja kannusti tekijöitä ennakkoluulottomasti yrittäjiksi. Musiikinkustantaja Tommi Tuomainen puhui oman yrittäjyytensä kannustimista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimittaja Antti Isokangas keskustelutti Eija Hinkkalaa, Tommi Tuomaista ja säveltäjä Mikko Heiniötä paneelissa. Mikko Heiniö pohti yrittäjyyden mielekkyyttä taidemusiikin tekijänä. Hän muistutti, että säveltäjä tekee työtään joka tapauk sessa yrittäjän riskillä, mutta yrityksen perustamiseen hän ei löytänyt perusteita. k u v a t : j a k k e ni k k a r i n e n Vasemmalta ylhäällä Eija Hinkkala, Tommi Tuomainen ja Mikko Alatalo, alhaalla Antti Isokangas ja Max Lindholm. teostory

18 Fimicin uutisia Suomalainen huippujazz valloittaa jälleen Amerikan mannerta t o i m i t ta n e e t m e r j a ho t t i n e n ja h e n n a sa l o Fimic on Teoston osana toimiva Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Pianisti Kari Ikosen yhtye Kari Ikonen & Karikko sekä suomalais-tanskalainen Delirium matkustavat kesäkuussa Pohjois-Amerikkaan. New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Rochesterin kaupungin kesäkuinen jazzjuhla Rochester International Jazz Festival on jo monena vuonna kutsunut pohjoismaisia yhtyeitä esiintymään Nordic Jazz Now sarjaansa. Karikko esiintyy festivaaleilla avajaispäivänä 12. kesäkuuta, Deliriumin vuoro on 20. kesäkuuta. Kari Ikonen & Karikko esiintyy myös New York Cityssä, Lincoln Centerin kuulussa sarjassa Jazz at Lincoln Center 15. kesäkuuta. Yhtye nähdään lisäksi kahdella keikalla Washingtonissa. Delirium puolestaan jatkaa Rochesterista Kanadaan, jossa kvartetilla on viisi kaupunkia kattava kiertue maan tärkeillä jazzjuhlilla Ottawasta Vancouveriin. Karikko esiintyy USA:ssa osana monivuotista, pohjoismaista Nordic Jazz Now -projektia, jonka Suomen-koordinaattorina Fimic toimii. Yhdessä Norjan, Tanskan ja Ruotsin jazzvientiorganisaatioiden kanssa toteutetun hankkeen ideana on ollut tuoda Pohjoismaiden luovaa ja kiinnostavaa nykyjazzia yhteisvoimin esiin Pohjois-Amerikan haasteellisilla musiikkimarkkinoilla. Paikallisina yhteistyökumppaneina ovat festivaalien ja klubien lisäksi muun muassa Suomen pääkonsulaatti New Yorkissa sekä suurlähetystö Washingtonissa. Kari Ikonen & Karikko m a a r i t ky t ö h a r j u EuropaVox-tapahtumassa Underwater Sleeping Society Fimic osallistui ammattilaistapahtuma Europa- Voxiin Ranskassa toukokuuta. EuropaVox on eurooppalaisen musiikkiväen verkostoitumistapahtuma, joka kokoaa pikkukaupunki Clermont-Ferrandiin laajan skaalan kevyen musiikin ammattilaisia toimittajista ja live-ammattilaisista levy-yhtiöväkeen ja kustantajiin. Fimicin lisäksi Suomesta mukana olivat Johanna Kustannus, Meteli ja Backstage Alliance. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin aiempien vuosien tapaan pienimuotoinen mutta tasokas showcase-festivaali, johon myös suurella yleisöllä oli pääsy. Ohjelmassa nähtiin nousevien indierock-nimien lisäksi electronican ja maailmanmusiikin kokonaisuudet. Suomesta showcaseen tuli valituksi helsinkiläinen indierockkokoonpano Underwater Sleeping Society. EuropaVoxin showcasea tähdittivät tänä vuonna mm. Bloc Party (UK), Loney Dear (Ruotsi) ja Hjaltalin (Islanti). Underwater Sleeping Society teki samassa yhteydessä minikiertueen, joka vei bändin Ranskan lisäksi Kööpenhaminaan ja Berliinin Magnet Clubille. Kiertueella kuultiin materiaalia yhtyeen uusimmalta albumilta The Dead Vegas. p ä i v i ri s t e l l Underwater Sleeping Society 18 teostory

19 Re: New Music kierrättää eurooppalaista nykymusiikkia Eero Turkka & Trepaanit suuntaa heinäkuussa Itävaltaan. s a a r a vu o r j o k i/fimic m a a r i t ky t ö h a r j u /fimic Euroopan-laajuinen nykymusiikkihanke Re: New Music sai lähtölaukauksensa huolellisen valmistelun jälkeen toukokuussa Ideana on saada uudet eurooppalaiset nykymusiikkiteokset soimaan myös kotimaansa ulkopuolella. Hankkeen taustalla on European Music Office (EMO), ja päävastuussa käytännön järjestelyistä on Tanskan säveltäjäjärjestö Danish Composers Society. Musiikin välittäjinä ovat eurooppalaiset nykymusiikkiyhtyeet, jotka valitsevat kotimaastaan joukon teoksia kansainväliseen ohjelmistolistaan. Tästä listasta yhtyeet puolestaan valitsevat teoksia toisista osallistujamaista osaksi omaa ohjelmistoaan. Projektin puitteissa luvataan järjestää 90 nykymusiikkitapahtumaa 11:ssä Euroopan maassa syksyyn 2010 mennessä. Suomalaisina yhtyeinä ovat mukana Lapin kamariorkesteri ja Uusinta, jotka ovat valinneet projektin ohjelmistoon yhteensä 18 suomalaisteosta. Säveltäjäniminä on jo etabloituneiden mestarien lisäksi nousevia nimiä kuten Perttu Haapanen, Uljas Pulkkis ja Lotta Wennäkoski. Re: New Music -hankkeen suomalaisena järjestäjäpartnerina on Suomen Säveltäjät ry. Perttu Haapanen Kesäfestivaalit luottavat kotimaiseen musiikkiin Suomalaiset festivaalit luottavat tänäkin kesänä kotimaisen musiikin voimaan. Suurilla festivaaleilla kuten Helsingin juhlaviikoilla ( ) suomalainen musiikki soi lähes joka päivä: uusia suomalaisteoksia esittävät mm. Philharmonia Orchestra ja Meta4- jousikvartetti ja Huvilassa esiintyvät eturivin jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeet. Uudenkaupungin Crusell-viikon ( ) teemasäveltäjänä on tänä vuonna Kirmo Lintinen, jonka teoksia kuullaan läpi festivaaliviikon. Avantin Suvisoitto-festivaalilla ( ) keskiössä on Jukka Tiensuu. Kesän kantaesityksiä ovat muun muassa Kirmo Lintisen pianokonsertto (Suvisoitto 28.6.), Tellu Turkan kuoroteos (Tampereen Sävel 5.6.), Perttu Haapasen orkesteriteos (Korsholman musiikkijuhlat 17.6.) sekä Severi Pyysalon uusi teos (Tuusulanjärven kamarimusiikki 26.7.). Kokkolan oopperan uutuus, Sebastian Fagerlundin ooppera Döbeln 1809 puolestaan kiertää loppukesällä Kokkolan oopperakesässä ( ), Oulunsalo soi -festivaalilla ( ) sekä Turun musiikkijuhlilla ( ). Kotimaisen jazzin ympärille on tänä syntynyt myös kokonaan uusi festivaali Kuopioon. Kaksipäiväisen Lumo Jazzin ( ) ohjelmistossa on suomalaisia kärkinimiä Eero Koivistoisesta ja Juhani Aaltosesta Verneri Pohjolaan ja The Five Corners Quintetiin. Uutta festivaalia vetää mm. The Five Corners Quintetin trumpetistina tunnettu Jukka Eskola. Jukka Eskola esiintyy uudella Lumo Jazz -festivaalilla Kuopiossa. j o h a n bj ö r k l u n d Suomalainen musiikki soi kesällä Euroopassa Kesä-heinäkuussa Lontooseen levittäytyvä kulttuuritapahtuma City of London Festival keskittyy tänä kesänä 60. leveysasteen musiikkiin. Tarjolla on muun muassa venäläistä, skotlantilaista ja norjalaista musiikkia, mutta oma osuutensa on myös Suomella. Britten Sinfonia esittää Einojuhani Rautavaaraa ja Esa-Pekka Salosta sekä Meta4 Jaakko Kuusistoa, Kaija Saariahoa ja Jean Sibeliusta. Ohjelmassa on myös kokonainen suomalaisen tangon ilta 3. heinäkuuta, jolloin esiintymässä ovat Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola sekä Tangoorkesteri Unto. Itävallan Kremsissä heinäkuussa järjestettävällä maineikkaalla Glatt und Verkehrt -kansanmusiikkifestivaalilla vietetään Helsinki-iltaa 23. heinäkuuta. Suomalaisia säveliä festivaalille tuovat Maria Kalaniemi & Pekka Lehti, Eero Turkka & Trepaanit sekä Tsuumi Sound System. Elo-syyskuussa soi suomalainen musiikki näyttävästi myös Sveitsissä. Lucerne Festival on kutsunut Kaija Saariahon residenssisäveltäjäkseen, ja festivaalin nykymusiikkiohjelmiston selkärankana onkin kymmenen Saariahon teosta, muun muassa festivaalin tilausteos Laterna Magica. Saariahon teoksia ovat esittämässä mm. Simon Rattlen johtama Berliinin filharmonikot sekä Esa-Pekka Salosen johtama Philharmonia Orchestra. teostory

20 20 teostory

21 bändit ja brändit Yhä useampi yritys käyttää ammattilaisapua määritellessään, miltä sen brändi kuulostaa. t e k s t i an t t i is o k a n g a s k u v i t u s to p i sa a r i k u v a sa a r a niinikoski Luotettavuus ja lähestyttävyys musiikkina Jalonen lähestyi yli kahtakymmentä suomalaista musiikintuottajaa ansioituneista mainosmusiikin tekijöistä nuoriin popsäveltäjiin. Heidän työnsä tuloksena syntyi useita kymmeniä demoja: erilaisia ehdotuksia siitä, miltä Soneran brändi voisi kuulostaa. Ne olivat tietysti tekijöiden tulkintoja saadusta briiffistä. Toisaalta ne olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta niissä oli myös paljon samaa. Esimerkiksi luotettavuus ja lähestyttävyys herättivät useimpien musiikintekijöiden mielessä Musiikki on erittäin tehokas tunneväline ja tarinankertoja. Sonera halusi jokin aika sitten uudistaa audio logoaan sitä lyhyttä musiikkipätkää, jota yhtiö käytti tunnuksenaan esimerkiksi kaikissa tilaisuuksissaan ja mainoksissaan. Soneran brändiä oltiin päivittämässä eikä vanha audiologo enää vastannut sille määriteltyjä tavoitteita: luotettavuutta, lähestyttävyyttä ja markkinajohtajuutta. Asiasta tuli puhetta Jani Jalosen kanssa. Jalosen musiikkikonsultointiyritys Elements Music oli tekemässä musiikkisuunnittelua Soneran televisiomainokseen, mutta keskustelujen jälkeen se sai tehtäväkseen myös audiologon uudistusprojektin johtamisen. Tehtävänä oli tuottaa musiikinpätkä, joka olisi yhtä tunnistettava kuin sen visuaalinen logo. tietyntyyppistä musiikkia, Jalonen kuvailee. Toisin sanoen demoilla ei juurikaan kuultu teknojytkettä eikä fuusiojazzia, mutta sitäkin enemmän yksinkertaisia mollimelodioita ja akustisia instrumentteja. teostory

22 Jani Jalosen mielestä musiikkia ei ole osattu juurikaan ajatella yrityksissä voimavarana. Karsinnan jälkeen shortlistalle pääsi muutama vahvin ehdokas. Perusteellisen valintaprosessin jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui Egotrippi-yhtyeestä tutun Knipin koruttoman kaunis sävellys siitäkin huolimatta, ettei hän ollut aiemmin juuri säveltänyt musiikkia kaupallisiin tarkoituksiin ja epäili ennakkoon osaamistaan. mallisuus ja johdonmukaisuus. Musiikin avulla yritys voi tiivistää tunnesidettä kuluttajiin eikä se ole ihan pieni juttu. Musiikki on erittäin tehokas tunneväline ja tarinankertoja, Jani Jalonen sanoo. Kyse ei siis ole pelkästään mainosmusiikista, vaikka ääni brändäys siihen linkittyykin. Kokonaisvaltaista äänibrändäystä voisi verrata yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Ei siinäkään ole kyse pelkistä yksittäisistä logoista, vaan yrityksen koko visuaalisen ilmeen suunnittelusta. Äänibrändäyksessä on myös samankaltaisia ongelmia kuin visuaalisen ilmeen suunnittelussa. Mutta mitä paremmin yritys on määritellyt brändinsä, sitä helpompi on löytää siihen istuva musiikki ja äänimaailma, Jani Jalonen sanoo. Äänen ostaminen on yrityksille joskus vähän abstrakti asia, sanoo puolestaan Vellu Maurola, jonka Slow Music Design on yksi äänibrändäyksen pioneeriyrityksistä Suomessa. Kunnon äänisuunnittelussa on kyse syväluotauksesta. Jos yrityksen brändi on määritelty erityisessä brand bookissa, haluan sukeltaa mahdollisimman syvälle sen maailmaan. Sen jälkeen on kyse tekijän tietotaidosta, kun lähdetään määrittelemään, miltä brändin pitäisi kuulostaa. Äänibrändäykseen syntyy yrityksiä Viime vuonna Ruotsin valtion pelimonopoli Svenska Spel aloitti prosessin, jossa se pyrki muuttamaan yrityskuvaansa yksittäisten pelien tuottajasta kokonaisvaltaiseksi palveluyritykseksi. Keskeisessä roolissa prosessissa oli äänibrändäys. Musiikin täytyy tuottaa iloa ja antaa olemassaololle pieni kultareunus. Me haluamme olla se siisti pelifirma, tuotemerkkipäällikkö Carl-Henric Stjerna sanoi Dagens Industri -lehdessä. Suomessa vasta harva yritys ottaa musiikkisuunnittelun yhtä vakavissaan kuin Svenska Spel. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa, sanovat Vellu Maurola ja Jani Jalonen. Samalla musiikkisuunnittelupalveluita tarjoavien yritysten määrä on kasvussa. Aiemmin äänibrändäys oli mainosmusiikkiin erikoistuneiden tuotantoyhtiöiden sivutoimintaa, mutta nyt alalle on tullut Elements Musicin kaltaisia alan yrittäjiä. Myös suuret musiikkiyhtiöt ovat kiinnostuneet yritysyhteistyön mahdollisuuksista. Jani Jalonen on juuri siirtynyt Elementsistä Warner Music Finlandin business development manageriksi kehittämään yrityksille tarjottavia musiikkipalveluita. Neitseellinen työmaa Kyllä tässä vielä ollaan neitseellisellä työmaalla. Sekä asiakas- että tuottajapuolella on vielä paljon opittavaa, Vellu Maurola sanoo. Kokonaisvaltaista äänibrändäystä voisi verrata yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Musiikilla tunneside kuluttajiin Moni yritys muistetaan mainoslaulustaan, mutta yhä useammalla firmalla on myös muunlaisia mieleen jääviä äänitunnuksia. Tietokoneen käynnistyessä kuuluvat Macintoshin tunnistettavat soinnut. Simpukka-logoiselle bensa-asemalle ajaessa pään sisällä kuuluu möreä miesääni, joka sanoo Shellistä. Kun lentokone on laskeutunut, ympärillä alkaa soida erittäin tuttu kitaravetoinen valssinpätkä matkustajien käynnistäessä Nokia-puhelimiaan. Yritysbrändin kannalta musiikin käytössä tärkeimpiä asioita ovat suunnitel- Tällä hetkellä musiikkiin liittyvistä päätöksistä ei yrityksissä vastaa juuri kukaan. Musiikkia ei ole osattu ajatella voimavarana, sanoo puolestaan Jani Jalonen. Musiikki nähdään yrityksen kuluna ja vaikeana käyttää. Se johtaa siihen, että kaiken oletetaan olevan musiikkifirmoille promootiota. Tämän pitää muuttua. Asiakkaan täytyy tajuta, että musiikilla on arvoa, mutta toisaalta musiikin käytön täytyy olla asiakkaalle helppoa. Meidän tehtävämme on tehdä sen käyttö helpoksi. 22 teostory

23 Kulttuurilähettiläitä eurooppalaiseen arvokeskusteluun Kesäkuun alussa äänestettiin jälleen edustajistamme Euroopan parlamentissa. Vaikka kotimaan politiikassa eurovaalien merkitystä usein vähätellään, Euroopan unionilla on päätäntävaltaa erityisesti monissa luovan työn tekijöitä koskevissa kysymyksissä. Luova talous kasvaa Euroopassa myös nopeammin kuin mikään muu talouden ala. t e k s t i su v i t u u l i si h v o l a Teostory selvitti ennakkoon eräiden eurovaaliehdokkaiden näkemyksiä tekijänoikeuksien tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Kysyimme ehdokkaiden suhtautumisesta tekijänoikeuksiin ja miten he aikovat edistää suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla, jos heidät valitaan. Selvitimme myös, miten musiikki näkyy ehdokkaiden arjessa ja millaisia kulttuuri-ihmisiä he ovat. Perussuomalaisten ehdokkaat Timo Soini ja Pertti Virtanen kieltäytyivät haastattelusta. Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit Aion edistää suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla puolustamalla kielen asemaa. Kansallista kulttuuria täytyy olla mahdollista jatkossakin tukea ilman, että tuki katsotaan esimerkiksi kilpailua vääristäväksi. Euroopan unionissa päätettiin muutama vuosi sitten avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Komissio perusteli päätöstään kansallisten monopolien purkamisella tekijänoikeushallinnossa. Käytännössä kuitenkin päätös on johtanut siihen, että pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja suuret kansainväliset yhtiöt valtaavat alaa. Jos minut valitaan, haluan toimia tämän ongelman poistamiseksi. Kansallisen kulttuurin suojeleminen ja sen tekemisen turvaaminen on keskeistä. Mielestäni uuden kulttuurin luominen ja elinvoimaisuus ja kulttuuriteollisuuden kasvun edellytykset eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Siitä huolimatta pienet toimijat tarvitsevat suojaa suuria vastaan. Mielestäni tekijänoikeusjärjestelmä on hyvä tapa taiteen tekijöiden ja tuottajien toimeentulon varmistamiseen, koska se perustuu mitattavissa oleviin kriteereihin. Sitä täydentämään tarvitaan kuitenkin apurahajärjestelmä, sillä kaikki kulttuuri ei ole tuotteistettavissa. Itse olen kulttuuripalveluiden käyttäjänä suomalaista keskitasoa. Luen paljon kirjallisuutta ja pidän musiikista. Kuuntelen musiikkia erityisesti työmatkoilla ja nautin seurakunnassa laulamisesta. En kuitenkaan kuulu kuoroon, vaan olen innokas penkkilaulaja eli osallistun yhteislauluun penkistä. s e p p o j. s i r k k a Kansallisen kulttuurin suojeleminen ja sen tekemisen turvaaminen on keskeistä. teostory

24 Heidi Hautala, Vihreä liitto Aiemmin Euroopan parlamentissa toimiessani olen pyrkinyt toimimaan EU:n kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden hyväksi puolustamalla vähemmän käytettyjä kieliä ja saamelaisten, EU:n ainoan alkuperäkansan, oikeuksia. Olen myös toiminut Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksien puolesta yhdessä virolaisten ja unkarilaisten kanssa. Mielestäni suomalaista kulttuuria tuetaan EU:ssa parhaiten huolehtimalla eurooppalaisen audiovisuaalisen ohjelmatuotannon resursseista. Välillä tosin on tuntunut siltä, että eurooppalainen kulttuuri merkitsee ranskalaista vastapainona amerikkalaiselle ainakin mikäli ranskalaisia on uskominen. Kaiken kaikkiaan pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja suuret kansainväliset yhtiöt vallanneet alaa. Tämä on mielestäni huolestuttavaa kehitystä, johon haluan meppinä puuttua. On vaikea nähdä, että tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä voitaisiin luopua, mutta sitä voidaan täydentää ja osittain korvata veroista rahoitettavilla apurahoilla. Niitä tarvitaan erityisesti kaupallisesti vähemmän menestyvän tuotannon tukemiseen. Yleisen kulttuurituen kuten apurahojen tulisi Spotify on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka tuo teokset helposti, halvalla ja laillisesti ihmisten ulottuville. kohdistua oikeudenmukaisesti eri ilmaisun muotojen kesken. Kirjallisuuden puolella tietokirjallisuus ei saa oikeudenmukaista osuuttaan kirjastoapurahoista. Luova työ on käsitettävä laajasti, ei vain perinteisenä taiteena. Taiteen ja tieteen tekijöiden tulot on taattava. Samalla täytyy kuitenkin huolehtia siitä, että taide ja tieto ovat mahdollisimman vapaasti ihmisten käytettävissä, jotta ne voivat rikastuttaa ihmiskuntaa. Korvausten tulisi ohjautua suoremmin tekijöille, ei suuryhtiöille. Yllättävän usein tekijät ja kulttuuriteollisuus ovat samalla puolella puolustamassa tekijänoikeuksia kulttuurin kuluttajia vastaan, vaikka esimerkiksi ajankohtaisessa kiistassa työsuhdeolettamasta tekijöiden ja yhtiöiden välillä on aito eturistiriita. Kuluttajien oikeudet ovat jääneet useissa tekijänoikeustaisteluissa vähemmälle. Ei ole kulttuuriteollisuuden omien etujen mukaista, että on syntynyt voimakas vastakkainasettelu kuluttajien kanssa. Tekijänoikeusjärjestelmä on epäilemättä kriisissä Internetin aikakaudella, jolloin voidaan tuottaa helposti identtisiä kopioita. Ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa kansainvälisin sopimuksin säädetään ankariakin rangaistuksia oikeudettomasta kopioinnista. Kriminalisoitua toimintaa valvotaan kansalaisten yksityisyyden suojaa vaarantaen. Yksi ulospääsy tilanteesta on nähdä teosten levittämisen helppous myös mahdollisuutena, joka voi merkitä myös kaupallista menestystä. Spotify on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka tuo teokset helposti, halvalla ja laillisesti ihmisten ulottuville. Vastaavia järjestelmiä voisi periaatteessa synnyttää myös verovaroin. Ruotsissa piraattipuolueen menestys on vakava osoitus siitä, että on löydettävä uusi tasapaino tekijöiden, kulttuuriteollisuuden ja kuluttajien välille. Sanomalehdissä minua kiinnostavat nykyään eniten kulttuurisivut. Pyrin löytämään aikaa romaanien ja runojen lukemiseen, teatteriin, elokuviin ja konsertteihin. Kuvataiteista minua kiinnostaa eniten valokuva. Kulttuuri välittyy myös hyvissä keskusteluissa. Musiikki kuuluu arjessani radiosta. Silloin tällöin käyn myös konserteissa. Olen ollut paljon tekemisissä dokumenttifilmin tekijöiden kanssa, koska maailmanparantajana olen voinut todeta dokumentin voiman ihmisten herättelemisessä tiedostamaan mitä erilaisimpia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Hyvänä esimerkkinä eurooppalaisen tietoisuuden herättelemisestä oli jokin aika sitten eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden yhteisprojekti, jossa eri maissa esitettiin kymmenen dokumentin sarja demokratian aihepiiristä. Tunsin itseni etuoikeutetuksi saadessani osallistua vuoden 2008 DocPointin kotimaisen sarjan juryyn. Huomasin tarkastelevani ja arvottavani teoksia aivan eri tavalla kuin alan ammattilaiset. VILLE ITÄLÄ, KANSALLINEN KOKOOMUS Euroopan unioni on hyväksynyt kulttuuristrategian, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää kulttuurien monimuotoisuutta ja pienten kulttuurien säilymistä. On hienoa ja tärkeää, että Suomi oli aktiivisesti mukana strategian valmistelussa. Se edesauttaa suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla. Jatkossa on tärkeää myös huolehtia siitä, että strategiaa ja solmittuja sopimuksia noudatetaan. Mielestäni uuden kulttuurin luominen ja kulttuuriteollisuuden kasvu eivät ole toisensa poissulkevia, vaan molempia voidaan edistää yhtä aikaa. Kyllähän kulttuuriteollisuus kasvaa ja hyötyy samalla, kun luodaan uutta ja elinvoimaista kulttuuria. Tärkeää on tietysti myös turvata pienyrittäjien ja tekijöiden asema. Ei voi olla niin, että ainoastaan suuryrityksillä olisi mahdollisuus menestyä. Viime aikoina olen ollut tyytymätön moniin Euroopan komission päätöksiin. Olen erityisesti pahoillani komission päätöksestä avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Se oli huonosti valmisteltu päätös, ja olen valmis toimimaan siitä aiheutuneiden ongelmien poistamiseksi. Täytyisi varmistaa, että vaikutusvalta ei lipsu kansainvälisille suuryrityksille. Kontrollin tekijänoikeusasioissa täytyy jatkossakin pysyä EU:lla, jotta pienten kulttuurialueiden tasavertaisuus voidaan varmistaa. Kyllä luovasta toiminnasta täytyy jäädä jotain käteenkin. Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on tällä hetkellä mielestäni hyvä ja toimiva. On kuitenkin tärkeää, että sitä kehitetään ajan vaatimusten mukaan. Tulevaisuuden haasteitahan ei voi arvata ennakkoon. Itse olen kaikkiruokainen musiikin suhteen, käyn konserteissa ja taidenäyttelyissä. Musiikkia kuuntelen päivittäin, vaikka siihen käytettävissä oleva aika on tietysti aina rajallista. Kuulun myös kulttuurivaihtoa edistävän Suomi Belgia-säätiön hallitukseen. Eri alojen suomalaisia taiteilijoita vierailee usein täällä Brysselissä säätiön kutsumina. Näin pyrin omalta osaltani edistämään Suomen kulttuurivientiä. 24 teostory Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on tällä hetkellä mielestäni hyvä ja toimiva.

25 Liisa Jaakonsaari, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Paras valtti suomalaisen kulttuurin säilymiseen Euroopassa on mielestäni suomalaisuuden siementämä kansainvälisyys. Omaperäisyys ja vankka ammattitaito ovat tähänkin mennessä tehneet suomalaista kulttuuria tunnetuksi maailmalla. Päävastuu suomalaisen kulttuurin tukemisesta on mielestäni kansallisella tasolla, mutta uskoakseni EU-rahoituksen suuntaaminen kulttuuriprojekteihin lisäisi luovuuttamme ja kykyä innovaatioihin. Kulttuurin elinvoimaisuus ja kulttuuriteollisuuden kasvuedellytysten turvaaminen ovat mielestäni molemmat tärkeitä tavoitteita. Uuden kulttuurin luomista ja kulttuuriteollisuuden kasvua on mahdotonta asettaa vastakkain, ne pikemminkin tukevat toisiaan. Kansainvälisten suuryhtiöiden vaikutusvalta EU:ssa on viime vuosina kasvanut samalla kun pienten kulttuurien vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Tähän haluan puuttua, jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin. Pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata kaikessa EU:n toiminnassa, sehän juuri on eurooppalaisuuden ydintä. Tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä ei voi missään tapauksessa luopua. Tarvitsemme tietysti myös verorahoitteista apurahajärjestelmää, mutta tekijöiden elantoa ei voi jättää pelkkien apurahojen varaan. Ilman nykyisenkaltaista tekijänoikeuskorvausjärjestelmää talouden taantumat tai yksikin kulttuurivihamielinen hallitus voisivat vaikeuttaa taiteilijoiden toimeentuloa kohtalokkaasti. Käyn elokuvissa ja taidenäyttelyissä ja harrastan itsekin kuvaamataiteita. Myös musiikki on tärkeä osa arkeani. Minulla on RSO:n kausikortti ja kotonakin kuuntelen yhä enemmän musiikkia ja katson yhä harvemmin televisiota. Pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata kaikessa EU-toiminnassa. ANNELI JÄÄTTEENMÄKI, SUOMEN KESKUSTA Työnantaja ei tarvitse erityistä suojaa, vaan lain tulisi suojata heikommassa asemassa olevaa työntekijää. EU:n kulttuurinen ulottuvuus vahvistettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksessa. Erilaisilla kulttuuriohjelmilla on rahoitettu taiteilijoiden liikkuvuutta ja taideteosten kansainvälistä levitystä. Nykyinen kulttuuriohjelma on voimassa vuoteen Teen parhaani, jotta jatkossakin kulttuuri saa oikeudenmukaisen osansa EU:n rakennerahastoista. Suomessa on ainutlaatuinen festivaaliverkosto, joka ulottuu maamme joka kolkkaan. Samanlaista ei ole missään muussa EUmaassa. Kulttuuri ei ole mikään musta aukko, johon yhteiskunta syytää rahaa, vaan se tuo työtä ja hyvinvointia. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat, Seinäjoen tangomarkkinat, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ja Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit tuovat näille alueille turistien lisäksi prarvoa ja itsetuntoa, joka heijastuu positiivisena energiana kaikessa toiminnassa. Koulutus- ja kulttuurivaihdon kautta on tuettava kulttuurin tekijöitä rohkeasti lähtemään ulkomaille järjestämään esiintymisiä, näyttelyitä ja kokonaisia festivaalejakin. Yhteisin voimin saadaan parempaa näkyvyyttä Suomelle ja suomalaiselle kulttuurille koko maailmassa. Suomalainen arkkitehtuuri ja design ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa, samoin musiikin laaja kirjo Esa-Pekka Salosesta HIM-yhtyeeseen. Tekijänoikeuksia kehitettäessä lähtökohtana on ihmisten kannustaminen luovaan toimintaan. Samalla on pidettävä huoli siitä, että kulttuuriteollisuus pystyy toimimaan. Mielestäni nämä molemmat näkökannat sisältyvät tekijänoikeuslakiin. Meillä on selkeät ja yksinkertaiset keinot maksaa tekijänoikeusmaksut. Ne eivät ole tuotannollisen toiminnan jarruna. Suomessa kulttuuriministeri pohtii parhaillaan voidaanko työsuhdetekijänoikeuden osalta muuttaa lakia siten, että lähtökohtaisesti työntekijä työsuhteessa luovuttaisi tekijänoikeuden työnantajalle. Mikään EU-direktiivi ei vaadi työsuhdetekijänoikeutta. Tietääkseni tällainen järjestelmä on EU-maista vain Hollannissa ja Englannissa. Henkilökohtainen kantani on, että työnantaja ei tarvitse erityistä suojaa vaan lain tulisi suojata heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Jo nyt monet työnantajat vaativat työsuhteen ehdoksi tekijänoikeuksien siirtymisen. Nykyisen lain mukaan asiasta voidaan vapaasti sopia. Tekijänoikeusjärjestelmää joudutaan jatkuvasti kehittämään, koska tekniikan myötä tulee koko ajan uusia jakelumahdollisuuksia, kuten mobiilitelevisio. Tekijänoikeusmaksuista ei tule luopua. Luovan työn tekijöiden pitää saada oikeudenmukainen osuus kasvavasta kakusta. Tässä on luonnollisesti vahvoja eturistiriitoja. Laiteteollisuuden intressissä on, että sisällöt saataisiin mahdollisimman halvalla. Osa kuluttajistakin vaatii oikeutta vapaasti kopioida musiikkia ja filmejä. Apurahoilla ei tekijänoikeustuloja voida koskaan korvata. Apurahoja tarvitaan tekijänoikeuksien lisäksi. Apurahan turvin taiteilija voi luoda teoksen, josta hänelle toivon mukaan alkaa kertyä tekijänoikeustuloa. Rakastan taidetta ja luen paljon. Kirjat ovat suorastaan intohimoni. Musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja antaa voimia arjen töihin. Brysselissä taidenautintoihini kuuluu ennen kaikkea taidenäyttelyissä käyminen. teostory

26 Björn Månsson, Ruotsalainen kansanpuolue Sekä minun että RKP:n teemana ja tavoitteena on moninaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpitäminen, sekä kotimaan että Euroopan tasolla. Tähän kuuluu myös Euroopan kulttuurien moninaisuuden edistäminen. EU on jäsenmaidensa kulttuurien kohtaamispaikka ja EU-parlamentaarikot ovat tavallaan kaikki oman kulttuurinsa lähettiläitä. Haluan osaltani toimia EU:ssa kaksikielisen Suomen kulttuurilähettiläänä. Kovin usein tuskin tulee vastaan äänestystä, jossa pääsisi suoraan edistämään suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla. Varsinainen vaikuttaminen parlamentissa tapahtuu valiokunnissa, niissä pääsee parhaiten vaikuttamaan asioiden valmisteluun, ja siellä voi tuoda esiin myös kulttuurinäkökohtia. Etukäteen voi tietysti luvata tekevänsä mitä tahansa aloitteita, mutta todellisuudessa ei voi tietää pääseekö lähellekään haluamaansa valiokuntaa. Olen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuskorvauksien suuri kannattaja. Toimittajana koen tärkeiksi paitsi moraaliset myös taloudelliset tekijän oikeudet. Tekijänoikeuskorvaus on palkkaa tehdystä työstä, ja mielestäni on tärkeää, että jokainen tekijä saa korvausta suoraan omasta teoksestaan. Erityisesti aloittelevien taiteilijoiden toimeentuloa on kuitenkin syytä täydentää apurahoilla. Tekijänoikeudet ovat tärkeitä kulttuurin elinvoimaisuudelle ja luovuuden ylläpitämiselle. Tietysti tekijänoikeuksilla on syytä luoda myös myönteisessä mielessä edellytykset kulttuuriteollisuuden kasvulle, mutta se ei voi tapahtua tekijöiden kustannuksella. Taiteen tekijöiden ja tuottajien on mielestäni saatava tulonsa tekijänoikeustulon kautta. Näitä tuloja voidaan kyllä täydentää sekä vero- että hyvitysmaksutuloista kustannettavilla apurahoilla, mutta tekijänoikeusjärjestelmästä ei voida luopua. Erityisesti pienille maille kuten Suomelle kulttuuriin ja taiteeseen panostamista ei voida pitää kulueränä, vaan pikemminkin investointina maan näkyvyyden ja imagon puolesta. Meppinä olen valmis toimimaan pienten kulttuurialueiden vaikutusmahdollisuuksien laajentamiseksi tekijänoikeusmarkkinoilla. Tekijänoikeusjärjestelmä ei voi toimia suurten kansainvälisten yhtiöiden ehdoilla, vaan sen on lähdettävä pienten ihmisten, tekijöiden, ja pienten maiden lähtökohdista. Olemme vaimoni kanssa molemmat kuvataiteen ystäviä. Olemme nähneet lähes kaikki suosikkitaiteilijamme Vincent van Goghin työt, ja matkustelleet ympäri Eurooppaa päästäksemme näkemään hänen teoksiaan. Kuuntelen populaarimusiikkia päivittäin, sillä meillä kuunnellaan paljon radiota. Musikaaleja, operetteja ja oopperaa suorastaan rakastan! Tekijänoikeudet ovat tärkeitä kulttuurin elinvoimaisuudelle ja luovuuden ylläpitämiselle. Minna Sirnö, Vasemmistoliitto k a j an s i o Tällä hetkellä näyttää, että EU puolustaa Suomen poliittista johtoa tulisemmin kulttuurin ammattilaisten oikeutta oman luovuutensa hedelmiin. Niinpä aion olla EU:ssa puolustamassa sitä, että tekijänoikeudet Suomessakin säilyvät nimensä mukaisesti tekijän oikeuksina. Tekijänoikeuksissakin pätee läheisyysperiaate: ratkaisut on tehtävä lähellä luovuuden lähdettä luomisympäristö hyvin tuntien. Sitä paitsi suuri on harvoin kaunista kulttuurissa, eivätkä massatuotannon periaatteet sovellu taiteen tekemiseen. EU:n vahvuus on sen kulttuurien moninaisuus ja ainutlaatuisuus. Siksi monokulttuuristamisen sijaan yritän YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hengessä toimia EU:ssa siten, ettei pienryhmienkään kulttuurisia perusoikeuksia poljeta. Jokaisen elinkeinonharjoittajan oikeus on päättää itse työnsä hedelmien käytöstä ja saada siitä korvaus. Tekijänoikeuksien ja niiden perusteella kerättyjen maksujen tarkoitus on tukea taiteen ja tieteen ammattilaisten työtä. Tekijänoikeuskorvauksilla on jatkossakin mahdollistettava ennen kaikkea uuden luominen, sekä taiteen ja tieteen tekemisen vapaus. Bisnestä varten ovat olemassa ihan muut tuet. Suomen kaltaisessa maassa markkinat harvoin yksinään hoitavat leivän taiteilijan pöytään. Sama muuten pätee perheviljelijöihin Suomen kaltaisessa maassa markkinat harvoin yksinään hoitavat leivän taiteilijan pöytään. Suomessa. Siksi maataloustuen tapaan tarvitsemme sekä tekijänoikeustuloja, apurahoja että suoraa tukea taiteen tekemiseen, jotta mahdollisimman moni taiteen ammattilainen voisi harjoittaa taidetta päätyönään. Enkä vierastaisi ajatusta perustulosta, joka takaisi taiteen ammattilaisille nykyistä byrokratiavapaamman arjen taiteen tekemisestä tulevien tulojen välillä. Ennen eduskuntaa työskentelin Tampereen Työväen Teatterissa. Olin myös neljä vuotta puheenjohtajana Suomen suurimmassa kulttuurialan ammattiliitossa, Teatteri- ja Mediatyöntekijöissä. Kulttuurin suhteen olen moniruokainen: tänäkin keväänä olen nauttinut suomalaisesta ja kansainvälisestä taiteesta moneen otteeseen museoissa, teattereissa, elokuvissa, tv:ssä, konserteissa, radiossa ja kirjojen kansien välissä. Rakastan riskienottoa taiteenkokemisessa: tuttujen ja turvallisten kulttuuripalojen välissä on hyvä heittäytyä kokemaan jotakin uutta ja yllättävää. Musiikkia kuuntelen päivittäin. Lataan sillä itseni uusiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Lisäksi olen laulanut ja soittanut pienen ikäni 10 vuotta sitten jopa levytin soololevyn. Edelleenkin esiinnyn mieluummin laulamalla kuin puhumalla, vaikka leipäpappeus ammattini onkin. 26 teostory

27 Luova talous on viime vuosina ollut Euroopan nopeimmin kasvava talouden sektori. Kulttuurin kulutus tuskin vähenee edes nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, sillä kovina aikoina kaivataan entistä enemmän elämyksiä, Teoston kansainvälisten asioiden johtaja Jari Muikku arvelee. Kulttuurialan tulonjako voi kuitenkin laman takia muuttua. Konkreettisten tuotteiden, kuten vaikkapa cd-levyjen, ostamisesta säästetään usein ensimmäisenä. Laskukauden vaikutuksia on nykyisin vaikea ennustaa, sillä toimintaympäristö on muuttunut. Useimpia sisältöpalveluja rahoitetaan Euroopan tulevaisuutta luodaan pääosin mainostuloilla, ja esimerkiksi Suomessa nämä mainostulot ovat jo alkaneet ohjautua kaupallisille radioille ja Internetiin televisiomainonnan sijaan, Muikku tarkentaa. Kulttuurin moninaisuus ja elinvoimaisuus kamppailevat nyt nyt europoliitikkojen huomiosta kulttuuriteollisuuden kasvun ja talousretoriikan kanssa. Teollisuus lobbaa vahvasti, ja sen vaikutukset näkyvät erityisesti Euroopan komission muutaman vuoden takaisessa päätöksessä avata kilpailu tekijänoikeusmarkkinoilla. Komission kilpailupolitiikka on uhka pienten kieli- ja kulttuurialueiden musiikkikulttuurin monimuotoisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Kun tekijänoikeuksia pyritään ajamaan alas teollisuuden etujen nimissä, on syytä muistaa, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä turvaa myös pienten kulttuuri- ja kielialueiden musiikintekijöille ammattimaisen tekijyyden perustan. Vaikka komission lähtökohta tekijänoikeusasioissa on puhtaan kilpailuoikeudellinen, ei EU kuitenkaan ole yksimielisesti heikentämässä tekijänoikeuksia. Luovan talouden näkökulmasta EU:n linjaa voidaan pitää jopa tekijänoikeusmyönteisenä Suomen asenneilmastoon verrattuna. Euroopan parlamentti on ottanut huomioon myös kulttuurisen monimuotoisuuden ja muodostanut vastavoiman komission taloudellis-teknokraattiselle linjalle. EU hyväksyi vuonna 2007 kulttuuristrategian, jonka tar- koituksena on edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä edistää pienten kulttuurien säilymistä. Unioni on sitoutunut vastaaviin päämääriin myös Unescon sopimuksella. Ei olekaan yhdentekevää millaisia edustajia olemme valinneet. Euroopan tulevaisuuden kannalta nyt valittu europarlamentti on keskeisessä asemassa. Jari Muikun mukaan parlamenttikauden tärkeimmäksi kysymykseksi voikin nousta keskustelu eurooppalaisista arvoista: Jyräävätkö taloudelliset arvot vai annetaanko arvoa myös kulttuuriselle monimuotoisuudelle? Se on vahva uutta luova voima, josta ei kannata luopua, Muikku muistuttaa. j a k k e ni k k a r i n e n Uusi EU-parlamentti määrittelee eurooppalaiset arvot, Jari Muikku ennustaa. teostory

28 Ajankohtaista Musiikintekijät ja kansanedustajat tutustuivat vantaalaisiin Yläkuva: Kansan edustaja Kimmo Kiljunen tutustui musiikintekijöihin kulttuurikumminsa, säveltäjä Sebastian Fagerlundin kanssa. Alakuva: Maarit ja Sami Hurmerinta kertoivat musiikintekijöiden arjesta. Ensimmäinen Musiikintekijä tutuksi -tapahtuma järjestettiin Vantaan Tikkurilassa 25. toukokuuta. Lähiseudun kulttuurikummit ja kansanedustajat olivat tavattavissa kaupungintalon viereisellä Lauri Lairalan aukiolla puolen päivän aikaan. Moni kulkija ehtikin pistäytyä Teostoteltalla jutustelemassa musiikintekijöiden arjesta ja nauttimassa pullakahveista. Luovan työn tekijät ovat viime vuosina saaneet olla jatkuvasti huolissaan, kun tekijänoikeuksia on pyritty nakertamaan vähän joka nurkasta. Ammattimaiset musiikintekijät haluavat tuoda oman äänensä kuuluviin ja pyrkivät tutustuttamaan alueensa kansanedustajat musiikintekijöiden työhön ja arkeen. Teosto on ryhtynyt hankkeen mahdollistajaksi ja aloittanut maaliskuussa kulttuurikummiprojektin. Projektin k u v a t : j u k k a ka i ta l a tarkoituksena on lisätä päättäjien ja yleisön tietämystä luovan työn tekemisen edellytyksistä henkilökohtaisen kanssakäymisen avulla. Kunkin vaalipiirin kansanedustajille etsitään omat musiikintekijäkummit, jotka kutsuvat kansanedustajat tutustumaan työhönsä. Kunkin alueen kummitoiminta huipentuu yhteiseen Musiikintekijä tutuksi -tapahtumaan, jossa kummit ja kansanedustajat jalkautuvat turuille ja toreille tapaamaan yleisöään ja äänestäjiään. Seuraavat yleisötapahtumat järjestetään elokuussa Joensuussa ja syyskuussa Jyväskylässä. Silloin torilla voi jututtaa Pohjois-Karjalan ja Keski- Suomen vaalipiiristä valittuja kansanedustajia ja heidän kulttuurikummejaan. Valtakunnallinen klubi- ja kiertuetukihanke käynnistyi Musiikkialalla toimivien useiden järjestöjen yhteinen VAKA-projekti ryhtyy ratkomaan musiikin alueellisen saatavuuden ja musiikin ns. vapaan kentän työllisyystilanteen ongelmia. Tavoitteena on muun muassa julkisesti tuetun klubi- ja kiertuetuen saaminen Suomeen. Hankkeen takana olevien mielestä teatteri- ja orkesterilain ulkopuoliselle, musiikin vapaalle kentälle ei tahdo riittää tukirahoja. Suomessa ei ole myöskään julkisesti rahoitettua kiertue- ja klubitukijärjestelmää, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Projektissa selvitetään muun muassa yleisön liikkuvuutta, freelance-muusikoiden tulonmuodostusta, kiertuetuotannon esteitä sekä konserttisalien ja klubien ohjelmatarjontaa ja sen monimuotoisuuden esteitä. VAKAa rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Suomen Lääninhallitus, opetusministeriö, Vantaan, Tampereen, Oulun, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit, Suomen Muusikkojen Liitto, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis, Freelancemuusikot ja Suomen Jazzliitto. Projektia hallinnoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Asiantuntijatyössä on mukana myös Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. 28 teostory

29 Sävellystilaustoimikunta myönsi avustuksia Teoston sävellystilaustoimikunta päätti huhtikuussa euron sävellystilausavustusten jaosta. Avustusta myönnettiin seuraaville hankkeille: TILAAJA AVUSTUS TEKIJÄ TEOS Colori-kvintetti 4 500,00 Savikangas Max puhallinkvintetto Heyes David 1 000,00 Hauta-Aho Teppo teos kahdelle kontrabassolle Hällström Tuula 3 000,00 Fagerlund Sebastian laulusarja sopraanolle ja pianolle Kuopion kaupunginorkesteri 5 000,00 Vilagi Adam orkesteriteos Lehtola Jan 5 000,00 Kohlenberg Oliver urkuteos Mieskuoro Laulun ystävät 1 500,00 Hjelt Yrjö mieskuoroteos Mäntylä Mari & Kuusisto Kristiina 4 000,00 Jalkanen Pekka kaksoiskonsertto Naiskuoro Elegia 4 500,00 9 säveltäjää 9 teosta naiskuorolle Ooppera Skaala 6 000,00 Salmenkallio Sanna kamariooppera Sinfoninen Puhallinorkesteriyhdistys Sisu 5 000,00 Heikkinen Esko trumpettikonsertto Suomen Big Band -yhdistys 1 500,00 Rissanen Antti kolme junior big band -teosta Työryhmä Eerikäinen, Hakkila, Rantanen 5 000,00 Tiensuu Jukka teos harmonikalle, kanteleelle, kitaralle ja pianolle Zagros Ensemblen kannattajayhdistys 5 000,00 Korpijaakko Paavo septetto Partituurimusiikin sävellystilaustoimikunnan tarkoituksena on tukea sävellystilaustoimintaa ja sen kautta uuden luovan kotimaisen säveltaiteen syntymistä. Sävellystilaustukea haetaan sävellystilaustoimikunnan omilla hakulomakkeilla. Hakemuksia käsittelee alan asiantuntijoista koostuva taiteellinen toimikunta. Seuraava hakuaika päättyy Lisätietoja: > Musiikin tekijät ja kustantajat Kilpailu ensimmäisten suomalaisten musiikinesittäjän kotisivujen löytämiseksi Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on käynnistänyt kilpailun ensimmäisten suomalaisten musiikinesittäjän kotisivujen löytämiseksi. Kilpailuun voi osallistua ennen vuotta 1997 julkaistuilla Internet-sivuilla, joiden kohde on ollut suomalainen tai Suomessa toiminut artisti tai kokoonpano. Kilpailu on osa JAPAn Varhainen musiikkinetti -hanketta, jonka yhteydessä kerätään ensimmäisiä musiikkisivuja ja tietoa niiden tekijöistä. JAPAn tiedotteen mukaan Suomessa ei ole aiemmin tallennettu järjestelmällisesti Internetin varhaishistoriaa. JAPA myöntää lisäksi tunnustuspalkinnon henkilölle tai taholle, joka on edistänyt musiikin ja Internetin välistä suhdetta. Kilpailu päättyy Kilpailun ja keruun ohjeet ovat luettavista osoitteesta Folk-passilla tänäkin kesänä kansanmusiikkifestareille Finnkinon teattereilla vilkas alkuvuosi Folk-passi tuo tänäkin kesänä useita kansanmusiikkifestivaaleja vaivattomasti samalla lipulla kävijöiden ulottuville. Passin piirissä on tänä kesänä kahdeksan eri kansanmusiikkifestivaalia. Folk-passin avulla voi poimia vapaavalintaisesti neljä eri päivälippua kaikkien yhteistyön piirissä olevien festivaalien valikoimasta. Folk-passia myy Lippupalvelu ympäri maan ja tietoja passin kattavuudesta saa osoitteesta Elokuvateatteriketju Finnkinon teatterit keräsivät tammi-huhtikuussa yhteensä 1,8 miljoonaa katsojaa. Finnkinon mukaan alkuvuosi oli kävijämääriltään kaikkien aikojen paras. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna katsojien määrä lisääntyi 15 prosentilla. Ehkä talouden näkymät vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen siten, että ihmiset säästävät isommissa hankinnoissa ja panostavat pienempiin arjen nautintoihin, Finnkinon markkinointijohtaja Reijo Jämes toteaa. Alkuvuoden katsotuimpia elokuvia ovat olleet Aleksi Mäkelän ohjaama Rööperi ja kahdeksalla Oscarilla palkittu Danny Boylen ohjaama Slummien miljonääri. teostory

30 10 väärinkäsitystä tekijänoikeuksista Osa 1 Minulla alkoi tänään aamulla soida yksi hyvä biisi päässäni. Paljonko minun pitää maksaa tekijänoikeuskorvauksia, jotta saan kuunnella sitä pääni sisällä? Entä tuleeko paljon lisähintaa, jos satun lauleskelemaan sitä samalla kun olen suihkussa? Kävin myös eilen katsomassa yhden surkean Hollywood-leffan. Tänään kerroin kaverilleni minkälainen se leffa oli. Syyllistyinkö johonkin tekijänoikeusrikokseen? Kuinka moneksi vuodeksi tuollaisesta joutuu linnaan? t e k s t i su v i t u u l i si h v o l a k u v i t u s an u sa a r i Tuomari Nurmio lausui Helsingin Sanomien haastattelussa kovia sanoja vertaisverkkolataajista ja piraateista. Aiheesta sikisi vilkas ja kiihkeä keskustelu hs.fi-keskustelufoorumilla. Alle viikossa keskusteluaineistoa oli kertynyt jo seitsemisenkymmentä liuskaa. Monella keskustelijalla tuntui menneen puurot ja vellit perusteellisesti sekaisin. Kovin moni piraatti tuntuu lainanneen mielipiteensä suoraan amerikkalaisilta hengenheimolaisiltaan perehtymättä lainkaan paikalliseen lainsäädäntöön ja toimintaympäristöön. Erityisesti levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kritiikki viuhuu ohi niin kaukaa, että loukkaaviksi tarkoitettuihinkaan kommentteihin on vaikea tarttua. Tähän artikkeliin on koottu keskeisiä tekijänoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä piratismista ja tekijänoikeuksista käydyn nettikeskustelun innoittamina. Sitaatit on poimittu nettikeskustelussa esitetyistä puheenvuoroista. Hs.fi-sivustolla keskustelua käydään nimimerkeillä, joten kommenttien esittäjiä ei ole tässä eritelty. Alkuperäinen keskustelu löytyy osoitteesta Artikkelin toinen osa ilmestyy seuraavassa Teostoryssa. 30 teostory

31 1. ja Tekijänoikeusmafia säätää lait ja laskutukset Levy-yhtiöiden loputon rahan kaipuu ja tuloksellisuus ovat erkaannuttaneet koko tekijänoikeuslain maalaisjärjen ulottuvilta. Kyllä tekijänoikeusjärjestöt ovat onnistuneet aikoinaan hyvin säätämään lait laskutukset, jotta tienaavat. Suomessa eduskunta säätää tekijänoikeuslait, eivät tekijänoikeusjärjestöt tai levy-yhtiöt. Lisäksi Euroopan unioni tekee tekijänoikeusasioissa päätöksiä, jotka sitovat myös Suomea. Nykyinen tekijänoikeuslaki perustuu EU-direktiiviin. Tekijänoikeus ei myöskään ole mikään uusi ilmiö. Tekijöiden oikeutta alettiin suojella privilegioin jo keskiajan lopulla kirjapainotaidon kehittyessä. Suomessa ensimmäiset tekijänoikeutta koskevat lait säädettiin kirjapainolain osana 1700-luvulla. Suomen ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki säädettiin Lain tarkoituksena on varmistaa, että tekijät voivat itse määrätä, miten heidän teoksiaan käytetään. m u s e o v i r a s t o teostory

32 Musiikki on jokamiehenoikeus Vertaisverkkosivustoja ei missään tapauksessa tulisi ajatella rahantekokoneena joillekin yksityisille, vaan todellakin ilmaisena kauppapaikkana tai suurena nettikirjastona. Ne ovat toreja, joilla ihmiset voivat vaihtaa keskenään musiikkia vapaasti vailla huolta mistään rahasta. Jos jostain tykkäät, voit sitä kuunnella. Vastikkeeton kaupankäynti tuntuu olevan monille vanhan linjan 2.konkareille vaikea asia ymmärtää. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Jokamiehenoikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia kysymättä lupaa maanomistajalta. Niin kauniita kuin monet taideteokset ovatkin, ne eivät kasva itsestään kuin kukkaset niityllä. Jokaisella leffalla, sarjakuvalla ja laululla on tekijänsä. Teosta ei ole ilman tekijää. Luovan työn tekijällä on oikeus oman työnsä tuloksiin. Se muistuttaa omistusoikeutta ja nauttii perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Tekijänoikeus syntyy, kun teos tehdään. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla. Mitään muodollisuuksia tai rekisteröintiä ei tarvita. Tekijällä on yksinoikeus teoksiinsa. Hän voi määrätä, missä tilanteissa teosta saa tai ei saa käyttää ja hänellä on oikeus päättää, saako teoksesta valmistaa kopioita. Jos tekijä ei hyväksy ilmaiseksi jakamista, ei työtä saa jakaa eikä ottaa ilmaiseksi. Tekijällä on myös oikeus hyötyä teoksestaan taloudellisesti, eli saada korvausta teoksensa käytöstä. Nämä ovat tekijän taloudelliset oikeudet, joita hän voi halutessaan myydä. Taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijällä on moraalisia oikeuksia, joita ei voi luovuttaa muille. Näitä ovat vanhemmuusoikeus, eli oikeus tulla nimeltä mainituksi teoksensa tekijänä, ja kunnioitusoikeus. Kunnioitusoikeus kieltää teoksen plagioinnin, väärentämisen ja loukkaavan käytön. Tekijän oikeuksien koetaan usein olevan ristiriidassa kuluttajan oikeuksien kanssa. Kuluttajalla on oikeus saada myyjältä sovitunlainen tuote ja palauttaa virheellinen tuote. Kuluttajansuojalaissa määritellään kuitenkin myös kuluttajan perusvelvollisuus maksaa tavaran tai palvelun hinta kokonaan ja sovittuna aikana. Toisen työn tuloksia ei siis voi ottaa omakseen ilmaiseksi tai itse määrittelemäänsä hintaan. Tekijät voivat myydä käyttöoikeuksia teoksiinsa, joko suoraan tai tekijänoikeusjärjestön välityksellä. Tällainen tekijänoikeustulo riippuu siitä, kuinka paljon tekijän töitä ostetaan, luetaan, kuunnellaan ja esitetään. Koulun musiikinopettaja, studiohenkilökunta ja monet soittimien valmistajat ja arkkitehditkin ovat työsuhteessa ja saavat kuukausipalkkaa. Taiteilijoista kuukausipalkkaa sen sijaan saavat vain harvat. He ovat pikemminkin yksityisyrittäjän asemassa ja tekevät työtä omalla riskillään. Taidemusiikin puolella on apurahaverkosto, mutta kevyen musiikin tekijöille ei apurahoja juuri myönnetä. Keikkailukaan ei tässä maassa monia elätä, eivätkä kaikki musiikintekijät edes keikkaile osa tekee musiikkia muiden esitettäväksi. Moni musiikintekijä todellakin elää tekijänoikeustuloilla. Ne ovat rehellistä palkkaa rehellisestä työstä, eivät tukiaisia. Tekijänoikeustulo mahdollistaa luovan työn tekemisen ammattimaisesti elannoksi. Kulttuurituotteita voidaan käyttää monella tavalla ja moneen kertaan. CD-levyä voi kuunnella kotisohvalla, dj voi soittaa sitä yleisölleen tai kaupallinen radio kerätä sen avulla kuulijoita mainostajilleen. Yksityinen henkilö kuuntelee musiikkia omaksi ilokseen, mutta dj ja radio käyttävät toisen työtä oman työnsä välineenä. Siksi musiikin yksityisellä kotikäytöllä ja julkisella hyötykäytöllä on eri hinta. Kukin käyttäjä maksaa vain omasta käytöstään, sen laatua ja määrää vastaavan hinnan. Kuluttaja voi näin hankkia saman elokuvan kuin teatteri tai levyn kuin radio, mutta paljon edullisemmin. Kukin ostaja maksaa järkevän hinnan siitä, mihin teosta käyttää. Näistä eripaksuisista siivuista tekijän leipä koostuu. 3. suunnittelemassaan Tekijänoikeustulot ovat monopolistinen tukijärjestelmä Minkä takia vain artisti ja levy-yhtiö saavat vuosikymmeniä jatkuvia korvauksia? Kappaleen syntymiseen on kuitenkin osallistunut mahdollisesti koulun musiikkiopettaja (luovuttanut henkistä omaisuuttaan artistille), soittimen valmistaja (luovuttanut artistille valmistamansa äänentuotantovälineen), studiohenkilökunta (ratkaisevasti todennäköisesti vaikuttanut rahastettavan kohteen syntymiseen ja olemuksen). Eikö arkkitehdistäkin olisi siistiä, jos napsuisi rojalteja aina kun joku katsoo, ottaa valokuvan tai käy hänen kohteessa. 32 teostory

33 Tekijänoikeusjärjestöt ovat levy-yhtiöiden käsikassaroita Tyytymättömät muusikot on nyt saatu ohjattua kohdistamaan vihansa Internetiin, niin että he eivät kyseenalaista sitä, kannattaako heidän roikkua näiden mediajättien ja ns. tekijänoikeusjärjestöjen 4.takapenkkiläisinä. Tekijänoikeusjärjestöt ovat tekijöiden perustamia edunvalvontajärjestöjä, jotka edustavat oman alansa taiteilijoita ja yrityksiä. Ne toimivat linkkinä tekijöiden ja kuluttajien välillä. Tekijänoikeusjärjestöt keräävät ja välittävät tekijöille kuuluvat korvaukset ja myyvät teosten käyttölupia. Ilman kootusti hoidettuja käyttölupia teosten käyttäjien olisi hankalaa tai liki mahdotonta hankkia lain vaatimat luvat tekijöiltä ja maksaa heille lailliset korvaukset. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka suomalaiset musiikin tekijät ja kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan oikeuksiaan. Teosto valvoo säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeuksia ja kerää heille maksettavat korvaukset elävän ja tallennetun musiikin käytöstä. Äänitteillä esiintyviä taiteilijoita ja äänitteen tuottajia puolestaan edustaa Gramex. Teosto huolehtii siitä, että musiikin käyttäjät saavat helposti luvat musiikin käyttöön ja että tekijät saavat korvaukset teostensa esittämisestä ja tallentamisesta. Miksi maksaa tyhjästä Tyhjä cd:kin sisältää hinnassaan tekijänoikeusmaksun ja mitä sillä summalla saamme? Vain tyhjän levyn, jossa ei ole mitään tekijänoikeudellista materiaalia. Mistä syystä joutuu maksamaan tekijänoikeusmaksun tyhjästä? Ymmärtääkseni kun tyhjästä cd:stä maksaa tekijänoikeusmaksun saa sinne ladata tai kopioida ihan mitä vaan, koska tekijänoikeusmaksu on jo maksettu. Mielenkiintoista on se, että kuinka moni tuomitaan, vaikka on jo 5.maksanut tekijänoikeusmaksun? Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia mm. musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Myös kaverilta tai kirjastosta lainatusta laillisesta levystä saa tehdä kopion yksityiseen käyttöön, jos kopion tekeminen voi tapahtua teknistä suojausta kiertämättä. Tästä hyvästä muistillisten tallennusvälineiden (tyhjät cd- ja dvd-levyt, kovalevylliset digisovittimet ja videotallentimet) myynnin yhteydessä kerätään pieni hyvitysmaksu, joka sisältyy tuotteen hintaan. Suomessa hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista ja maksun suuruudesta päättää valtioneuvosto. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on säädetty, jotta tekijät, esittäjät ja tuottajat saisivat korvauksen siitä, että heidän teoksiaan kopioidaan yksityisesti. Hyvitysmaksukäytäntö takaa sen, että kuluttajilla on laillinen ja helppo tapa kopioida haluamiaan teoksia. Ilman hyvitysmaksujärjestelmää tulisi jokaisen, joka kotonaan haluaa esimerkiksi tallentaa elokuvan tai kopioida kirjaston levyjä tyhjälle cd:lle, pyytää kaikilta teoksen tekijöiltä lupa. Maksulla korvataan sitä käyttöä, mikä on pois musiikin ja elokuvien myynnistä. Yksityiseen käyttöön tehtyjä kopioita ei saa käyttää muuhun kuin yksityiseen tarkoitukseen. Tiedostojen levittäminen Internetissä on julkista esittämistä, johon pitää saada tekijän lupa ja josta tulee maksaa korvausta tekijälle. Yksityiskäyttöön ostetun levyn julkinen jakaminen on laitonta. Siksi myös laittomasti levitetyn tiedoston lataaminen on laitonta, vaikka tallennusvälineestä olisikin jo maksanut hyvitysmaksun. Kirjaston levyjä sen sijaan saa kopioida, koska niiden lupaasiat ovat kunnossa. teostory

34 Nootti Toimita teosilmoitus Teostoon heti teoksen valmistuttua Teosilmoitusten aikataulut ovat muuttuneet: Uusi sävellys, sanoitus tai sovitus pitää ilmoittaa Teostoon (eli tehdä ns. teosilmoitus) heti teoksen valmistuttua. Teosilmoituksen tulee olla tehty viimeistään siinä vaiheessa, kun teos on esitetty, tallennettu tai julkaistu, jotta teos olisi mukana seuraavassa tilityksessä. Ilmoittaminen käy parhaiten verkkopalvelussa. Kun teet teosilmoituksen verkossa, teostiedot ovat valmiina, kun saamme esityksestä tiedon ja käsittelemme esitysilmoitusta tilitystä varten. Näin teos- ja esitystiedot kohdistuvat toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla ja voit odottaa rauhassa esityskorvausta tilillesi. Verkkopalvelun käyttö vähentää myös tilitykseen liittyvää käsityötä Teostossa. Siten kustannukset pienenevät, musiikin tekijöille jää enemmän tilitettävää ja tilityksiä on myös mahdollista nopeuttaa tulevaisuudessa. Musiikin esityksistä tiedot Teostoon neljännesvuosittain Myös musiikin esitysilmoitusten aikataulut muuttuvat. Bändien, orkestereiden ja muiden esiintyjien pitää toimittaa tiedot musiikkiohjelmistostaan ja esiintymisistään mahdollisimman pian kunkin esityksen jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluttua jokaisen vuosineljänneksen päätyttyä: ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään Kun saamme esitysilmoituksia Teostoon tasaisesti ympäri vuoden, ruuhkanhuiput tasoittuvat ja esitystiedot voidaan käsitellä tilitykseen ilman ylitöitä. Näin kustannuksia säästyy ja voimme myös paremmin seurata, että saamme järjestetyistä tilaisuuksista esitys korvaukset ajoissa. j a k k e ni k k a r i n e n k i r s i -ma r j a fo r s b e r g UUSIA KASVOJA Lasse Fast (kuvassa) aloitti maaliskuussa Teoston Musiikki ratkaisut-yksikön uutena liiketoimintapäällikkönä. Aiemmat asiakaspalveluyksiköt yhdistävä Musiikkiratkaisut palvelee nyt kaikkia musiikinkäyttäjäasiakkaita. Yksikkö on jaettu kolmeen eri liiketoimintaryhmään, joista kahden muun päälliköiksi on valittu Vappu Verronen ja Petri Kiiski. Tuotekehitysryhmän vetäjäksi valittiin asiakassuhdepäällikkö Olli Honkkila ja myynnin tuesta vastaavaksi kehityspäällikkö Anne Söderholm. Yksikköä johtaa Kari Paananen. Sami Tenhunen on aloittanut Teoston lakiasiatyksikön uutena lakimiehenä 18. toukokuuta. Tehtävä on määräaikainen ja jatkuu vuoden 2010 loppuun. 34 teostory

35 Kesäkuu 2009 Kesäkuun tilityksessä maksetaan: Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2008 esitetystä musiikista Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa esitetystä musiikista Ulkomailta tulleita esityskorvauksia Tallennuskorvaukset ajalta Heinäkuu 2009 Musiikin esitystiedot (ohjelmailmoitukset) ajalta Teostoon viimeistään Elokuu 2009 Jos huomasit kesäkuun tilityksessä korjattavaa, 0 toimita meille kirjallinen korjauspyyntö viimeistään Lokakuu 2009 Lokakuun tilityksessä maksetaan ulkomailta tulleita esityskorvauksia Toiminnan kulut (Euroa 1 000) Toiminnan tulos (Euroa 1 000) Teoston oikeudenomistajille uusia mahdollisuuksia musiikin nettimarkkinointiin Teoston oikeudenomistaja-asiakkaat eli säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikinkustantajat voivat nyt markkinoida teoksiaan aiempaa vapaammin Internetissä. Teoston hallitus päätti 19. toukokuuta lanseerata uuden käyttöluvan, jonka myötä asiakkaiden oman musiikin promotointi Internetissä helpottuu. Aiemmin Teoston asiakkaat ovat voineet julkaista teoksiaan Henkilökunnan määrä vain omilla kotisivuillaan. Nyt asiakkaalla on oikeus lisätä musiikkiaan myös oman yhtyeensä Miehiä kotisivuille Naisia ja yhteisöpalveluiden profiilisivuille. Tämä 100 vastaa musiikin tekijöiden 29 toiveeseen promotoida tuotantoaan MySpacen kaltaisilla sivustoilla Käyttölupa edellyttää, että 72 musiikki 74 on tarjolla 73 ilmaiseksi ja verkkosivun sisältö on asiakkaan omassa hallinnassa. Teosten kaupallista käyttöä 40 hallinnoi jatkossakin asiakassopimuksen mukaisesti Teosto. 20Koti- ja profiilisivuilta voi kuitenkin luoda linkkejä kauppapaikkoihin. 0 Käyttölupa tulee voimaan kesäkuussa Teosto 2008 ilmoittaa sen voimaantulosta asiakkailleen verkkosivuillaan sekä asiakkaiden Kotimaisen musiikin edistäminen verkkopalvelussa. Se 1,9 on milj. riippumaton euroa tiedostomuodoista ja jakelutekniikoista. Sivuille voi Tekijöiden lisätä sukupuolijakauma Muu musiikin sekä audio- että av-tiedostoina Suomalaisen edistäminen* musiikin tiedotuskeskus suoratois- FIMIC kokonaisia teoksia ja 588 näytteitä. 000 Kappaleita voi esittää tona (streaming) tai tarjota ladattavaksi (download) Toiminnan tuki Oikeudenomistaja-asiakkaat Teoston jäsenjärjestöille** Naisia saavat lisätietoja Teoston verkkopalvelusta, jossa voi 665 myös 500 käydä hyväksymässä Miehiä käyttöluvan. * Sisältää mm. Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät r.y:n ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n kotimaisen musiikin edistämiseen kohdistamat varat sekä Teosto-palkinnon ja kotimaisten esitysmateriaaleja edellyttävien teosten tekijöiden ja kustantajien tuen. Tekijöiden ikärakenne ** Sisältää Teoston tuen jäsenjärjestöilleen ja niitä lähellä oleville säätiöille ja rahastoille sekä vienninedistämiseen Music Export Finland ry:n ja European Music Office EMOn kautta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. Musiikin tekijöiden järjestö. Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan etujaan. Edustaa noin :ta kotimaista ja kahta miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Edistää säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia. Myy ja kehittää palveluita asiakkaittensa musiikinkäytön tarpeisiin. Kerää ja tilittää säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä tallentamisesta. 20 % Kulu-% Edistää 16,1 % suomalaisen 16,4 % 15,6 % musiikin 16,3 % 15,0 % 15 monimuotoisuutta, % tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. 10 % Teosto toimii yhdyssiteenä kahden asiakasryhmänsä, musiikin tekijöiden ja musiikkia käyttävien yritysten ja yhteisöjen 5 % välillä. Teosto keräsi vuonna 2008 musiikin 0 % esityskorvauksia kotimaasta miljoonaa 2008 ja ulkomailta runsaat kolme miljoonaa euroa, yhteensä 42 miljoonaa. Tilittää 42 miljoonan esityskorvauskertymästä 85 prosenttia eli 36 miljoonaa euroa Esityskorvausten niille säveltäjille, tilityssummasta sanoittajille, sovittajille käytetty ja musiikin musiikin edistämiseen kustantajille, joiden teoksia on esitetty 6,0 % 6 % 5,8 % 5,7 julkisesti. % 5,7 % 5,3 % 5 % Suomalaisen musiikin edistämiseen oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä käytetään 4 % 5,7 prosenttia tilityssummasta. 3 % Naisia Kotimaan esityskorvausten lähteet Miehiä Yhteensä 39 milj. euroa Internet ja Radio, TV ja uudet mediat elokuva 59 % % Konsertit 0 ja yleisötilaisuudet 17 % Uusien 30 teosilmoitusten määrän kehitys Teosilmoituksia tehty verkon kautta Teosilmoituksia tehty paperilla Taustamusiikki 22 % Teoston keräämät korvaukset Yhteensä Kotimaisille 51,6 milj. tekijöille euroa ja kustantajille vuonna 2008 maksetut esitys- ja Tallentaminen % tallennuskorvaukset Saajia yhteensä ,6 80 milj Esittäminen 70 ulkomailla 3 milj. 60 Esittäminen Suomessa milj Alle Yli % 1 % teostory Esityskorvaukset ulkomailta ja ulkomaille 2008 (Euroa 1 000)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä?

Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä? Mitä sinun tulisi tietää lastesi internetin käytöstä? Miten suojelen lastani ja tietokonettani haitalliselta ja laittomalta aineistolta? Mitä laittoman aineiston jakelemisesta seuraa? Mikä on internetissä

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013

Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013 Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013 Yhteenveto Kuluttajille on tarjolla runsaasti uusia digitaalisia sisältöpalveluita Laillisten palveluiden käyttö kasvaa Laittomat

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta KARAOKEN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN LYHYT ESITTELY Karaoken MM-kilpailut on järjestetty yhtenätoista vuotena, vuodesta 2003 alkaen. Karaoke World Championships tapahtuman ja sen oikeudet omistaa suomalainen

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot