Hämeenlinna. - Varhaiskasvatus 2011

Transkriptio

1 1 Hämeenlinna - Varhaiskasvatus 2011

2 2 SISÄLLYS 1. Haluaisitteko antaa palautetta koskien Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen palveluita? Kuinka kehittäisitte Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluita tulevaisuudessa? Miten te henkilökohtaisesti voisitte vaikuttaa varhaiskasvatuksen palveluiden kehittämiseen tulevaisuudessa?

3 3 1. Haluaisitteko antaa palautetta koskien Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen palveluita? 40. Haluaisitteko antaa palautetta koskien Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen palveluita? Sana on vapaa! Resurssit ovat täydellisen alimitoitettuja. Kotiäidit kunniaan! Kaupunki voisin jotenkin arvsotaa sitä työtä mitä äidit kotonaan tekevät! Suuri hatunnosto Rengon päiväkodille ryhmäkokojen pienentämisestä 3-5vuotiaiden ryhmässä ja metsäeskarin aloituksesta. Ymmärtäisin kotihoidontuen kuntalisän muuttamisen ansiosidonnaiseksi tai jopa kokonaan poistamisen silloin, jos päivähoitopaikkoja olisi tarjolla riittävästi. Mutta kun näin ei todellakaan ole. Todella kurjaa ettei Hämeenlinnassa huomioida lapsiperheiden tarpeita!!!!!!!

4 4 Enemmän pitkän aikavälin järkevää taloudellista päätöksentekoa varhaiskasvatuspalveluissa. Erityisesti kuntalisäpäätös ja päätöksen tekotapa sekä asiasta tiedotus harmittavat. Seurakunnan palveluihin (päiväkerho, iltapäiväkerho) olemme olleet tyytyväisiä, kiitos sinne. Kaupungin avoin kerhotoiminta on vierasta eikä ole tarvetta siihen tutustuakaan. Päivähoitoon hakeminen: internetissä täytettävästä hakemuksesta ei tullut sähköpostiini/puhelimeeni ilmoitusta, oliko se saapunut kaupungille vai ei. Mielestäni se olisi hyvä, koska itse olin hieman hämmentynyt asiasta, enkä vieläkään tiedä, onko hakemukseni saapunut vai ei.?? Ryhmäkokoihin tulisi kiinnittää huomiota. Kuntalisä tulee säilyttää! enemmän liikuntapalveluita alakouluikäisille, omaan kouluuun!! kaikilla vanhemilla ei mahdollisuutta kuljettaa lasta harrastuksiin keskikaupungille tai halleille jne!!

5 5 Vuorohoitoa käyttäneenä osaan kertoa, että lapsiryhmät ovat liian suuria ja henkilökuntaa niukasti, tilat ovat myös ahtaat. Loma-aikojen päivystyskäytäntö epäonnistuu lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta joskin varmaan säästää kaupungille ison rahan. Jo kotvan aikaa sitten muuttunut ruokailukäytäntö on epäinhimillinen. Eli kun lapsen hoitopäivä on alkanut ennen klo (näin ollen syönyt lounaan päiväkodissa) ja haetaan kotiin ennen klo jää lapsi ilman klo tarjottavaa lämmintä ruokaa. Tämän sijaan hän saa voileivän. On jo maalaisjärjen vastaista toimia näin sillä kaikilla lapsilla on yhtä nälkä tuohon aikaan. Tätä on perusteltu yhdenmukaisella toiminnalla kaikkien päiväkotien kanssa, mutta mielestäni tämä eriarvoistaa lapsen nälkää. Säästöäkään tästä ei synny vaan enemmän vaivaa kun tarkistellaan kuinka monelle tilataan/jaetaan ruokaa ja kenelle leipää. Vuoropäivähoito ja päivähoito ovat eriasioita. Toisessa päivä jatkuu ja toisessa kaikki lapset lähtevät kotiin jo ennen kuutta jolloin nauttivat iltaruoan kotona. Kaikki vanhemmat ovat varmasti kanssani samaa mieltä, mutta tällä ei tunnu olevan mitään merkitystä kun näin on kerran päätetty. Eteläisten leikkipuistoon turvalliset ja ajanmukaiset keinut ja liukumäet. Kuntalisän poistoon olen erittäin tyytymätön. Päätös poistaa kuntalisä oli typerästi ja ajattelemattomasti tehty kaupungilta. Olisin halunnut hoitaa alle 3-vuotiaan lapseni kotona, mutta todennäköisesti joudun palaamaan työelämään jo aikaisemmin. 150euron lohkaisu muutenkin niin pienestä kotihoidontuesta, ei anna mahdollisuutta hoitaa lasta kotona. Suuri raha pois pienen perheen tarkkaan lasketusta kuukausibudjetista. Hyvä arki EI asu Hämeenlinnassa. Vastasin jo edellä. Eteläisten päiväkoti on tiloiltaan ihanteellinen.

6 6 ilmeisesti kommentointi hämeenlinna -lisää koskien olisi kuulunut ennemminkin tähän :) Saavutetut edut pitäisi aina säilyttää! Todella häpeällistä viedä kuntalisä pois. Perheiden ahdinko on syvä. Pitäisi pystyä edes työttömyysturvan rajoissa olemaan. Kuntalisä päätös vaikutti todella negatiivisesti suhtautumisessani palveluihin. Olemme miettineet isomman asunnon ostamista ja kaupungin tuki lapsiperheille on saanut harkitsemaan kunnan rajojen ulkopuolelle muuttamista. Tai sitten lasten siirtämistä päiväkotiin, sillä siihenhän kaupunki päätöksellään pyrkii. kodin- sekä lastenhoitajia varmasti tarvittaisiin Kaupungin maineeseen on erittäin negatiivisesti vaikuttanut kuntalisän poistaminen. Kaupunki mainostaa olevansa lapsiystävällinen, mutta kyllä tuen poistaminen kertoo jotain aivan muuta. Kuntalisä on huomioitu positiivisesti ympäri Suomea ja itsekin paikkakunnalle muuttajana pidin sitä yhtenä vaikuttavana tekijänä muuttoon. Tämä pieni raha on kuitenkin erittäin tärkeä pienen kotihoidin tuen päälle.

7 7 Tasavertaisuuden tulisi säilyä kaupunkilaisten kesken tulotasosta huolimatta. Mikäli kaupunki kehittää palveluita lisääntyvässä määrin yksityiseltä sektorilta eriarvoisuus perheiden kesken lisääntyy. Mielestäni Hämeenlinnan on kaupunkina velvollisuus itse järjestää tarpeeksi päivähoitopaikkoja joissa todella ei ole väliä onko pienituloinen vai suurituloinen. Kaupunki ja yritysmaailma ovat kaksi eri asiaa. Kuntalisä ehdottomasti takaisin, tai tulorajaa nostettava edelleen. Tiedotus kuntalisän kohdalla ollut surkeaa! Päivähoitojonot on saatava puretuksi ja kuntalisän postolla se ei todellakaan onnistu! Henkilökunta on mitä ihaninta. Monessa päiväkodissa tilat ovat ahtaat (vanhemmissa), sisä-ilma huonoa, pihat ja leikki-paikat ja lelut "rymyisessä" ja aikansa eläneensä kunnossa. Tiedonkulku on surkeaa. Mietityttänyt monesti, miten nyk. johtajat kerkiävät valvomaan kaikkia paikkoja... kuntalisä takaisin kaikille. kotihoidontuki ja kuntalisä olivat ne asiat mitkä pudottivat arvosanaa, samoin päivähoitoon pääsyn nopeus ja siitä tiedon saaminen kestää toisinaan liian kauan. Perustelu jo ylemmässä kohdassa. Jouduimme vielä vaihtamaan hoitopaikkaa perhepäivähoidosta päiväkotiin. Perhepäivähoidossa suhtautuminen oli ala-arvoista.

8 8 Nyt olemme tyytyväisiä päiväkotipaikkaan. Jouduimme kuitenkin itse järjestämään hoitopaikan kuukaudeksi hoitopaikkojen vaihdon välissä. Lapsen esiopetus Ruununmyllyn päiväkodissa ansaitsee ryhmän innostuneen ja motivoituneen henkilökunnan vuoksi erittäin suuren kiitoksen! Muuten kts. kys 38 perustelut. lasten hyvinvointi on TODELLA tärkeää vanhemmille ja tahtoisin kovasti pitää pienokaisen kotona mutta siihen ei anneta mahdollisuutta se pistää vihaiseksi A) Kuntalisä tulee säilyttää kaikilla B) Nipsulan toiminta maksuton kaikille kotona hoidettaville lapsille jatkossakin C) riittävästi päiväkotipaikkoja ja hoitajia, kohtuulliset ryhmäkoot Subjektiivinen päivähoito-oikeus on epäoikeuden mukainen. On perheitä, jotka eivät ole saaneet lastaan hoitoon niin töihin paluuta on jouduttu siirtämään. Kotihoidonuen kuntalisään ei saa missään tapauksessa koskea millään tavalla. Meillä mies jää hoitamaan kotiin kolmea alle kouluikäistä lasta juuri sen takia että saadaan kuntalisä. Silloin pärjätään asuntolainan kanssa juuri ja juuri.

9 9 Mielestäni oli järjetöntä, että Varuskunnan päiväkodin lapsille ja työntekijöille ei osoitettu uusia tiloja vaan työntekijät joutuivat hakemaan uudet työpaikat ja lapset uudet päiväkotipaikat. Annoin vahingossa näitä palveluja koskevat palautteet edellisessa kasvatusta tukevien palveluiden kohdassa. (nämä termit ovat niin ympäripyöreitä, selkeämpää olisi puhua koulusta tai päivähoidosta ym!) Varhaiskasvatuksen puitteet olisi saatava kuntoon. Riittävästi hoitopaikkoja lähelle asukkaita; päivähoitojonot minimiin. Kotihoidon tuen kuntalisä säilytettävä. Pitkäjänteisyyttä suunnitelmiin. Taisin antaa jo tuolla edellä... Perhepäivähoitotilanne on huono, eikä esim. hoitajien työaikalain piiriin tulon jälkeen ole ainakaan itselleni selvinnyt se, mihin lapset tuolloin joutuvat. En ole kuullut, että tätä varten olisi perustettu ryhmiksiä kuten oli kai joskus tarkoitus. Lehdistä olen saanut lukea, että kaikille ei ole kyetty järjestämään lain mukaisessa 4 kuukaudessa hoitopaikkaa, mikä on aivan pöyristyttävää ja on aiheuttanut ainakin meidän perheessä kovasti stressiä ja eri vaihtoehtojen läpikäymistä. Meillä ei ole sukulaisia tai muitakaan apujoukkoja lähellä, minkä vuoksi olemme riippuvaisi kaupungin varhaiskasvatuspalveluista, emmekä voi käyttää yksityisiä palveluita perhe-

10 10 päivähoidon puolella (ei ole varahoitopaikkaa). Olisi hyvä, jos kaupunki voisi tulla asiassa vastaan esim. järjestämällä yksityisille hoitajille varahoitopaikkoja. hinnat pitäisi olla halvemmat ja paikkoja pitäisi olla enemmän. Resurssit varhaiskasvatuksessa ovat täysin riittämättömät, eikä tilanne ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan sinä aikana kun lapsemme on päiväkodissa ollut. Henkilökunta on motivoitunutta ja ammattitaitoista, mutta kuinka kauan he jaksavat tällaista? Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Hoitoon pääsy hankalaa ja osoitetaan sopimattomia paikkoja pitkien matkojen päästä. kuntalisän saamisen muuttaminen on erittäin huono asia. vaikuttaa suuresti siihen, voiko hoitaa lasta edes vähän pidempään kotona vanhempainvapaan jälkeen. ko.summalla on suuri vaikutus pienituloisten arkeen.

11 11 Ehkä ainoa mistä voisin mainita olisi henkilöstön pysyvyyteen panostaminen. Varahoitojärjestelmään enemmän joustavuutta. Lisää avointa kerhotoimintaa!avoinpäiväkoti,johon voisin mennä pienten kannsa eskarilaisen ollessa eskarissa olisi huippu juttu! Vaikka edes pari kertaa viikossa. Kuntalisää ei saa poistaa! Meilläkin monta lasta,joten se pienikin lisä vaikuttaa kyllä. Ja kyllä lasten kotona hoitamista pitää tukea kaikin mahdollisen keinoin. Se kyllä maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa tyytyväisten ja hyvän itsetunnon omaavien nuorten ja aikuisten muodossa! Yksinkertaisesti kehitettävää olisi paljon!! Henkiläkunta päiväkodilla on loistava, ulkoiset puitteet eivät niinkään. Kuntalisää voitaisiin maksaa niille, jotka ovat Kelan hoitotuella kotona lapsien kanssa, koska sillä on suuri vaikutus rahallisesti. Halvemmaksi varmasti kunnille tulevat ne vanhemmat, jotka hoitavat kotona lapsiaan esim. kolmeen ikävuoteen asti kuin se että lapset laitettaisiin hoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen?. Kotona lapsiaan hoitavia äitejä ei Suomessa arvosteta muutenkaan riittävästi. Taloudellisesti kaikille ei vain ole mahdollista jäädä lasten kanssa kotiin äitiyslomaa pidemmäksi ajaksi, mikä on hyvin valitettavaa.

12 12 turhan pitkät jonot tarhoihin!ja lapsi pitäis pystyä sijoittamaan siihen tarhaan mihin sitä hoitopaikkaa haetaan. meillä kun ei ole autoa ja itsellä vuorotyö (sitten kun palaan töihin)ei ole mahdollisuutta kuskata lasta 4km päivän hoitosopimus takaisin!!! Lapsen mennessä hoitoon pelottaa hoidon taso ja saako edes järkevään paikkaan lasta, hiekkalaatikoilla on kuullut todella karua todellisuutta nykyisestä tilanteesta. En saanut mitään tietoa kuntalisästä, en saanut ja osannut edes hakea sitä vaikka olin kotihoidon tuella!!! Päiväkodin remontti/purkaminen ja uuden rakentaminen on nyt ajankohtaista! Hoitopaikkaa sai jonottaa yli vuoden!!

13 13 Mielestäni palveluseteli ei korvaa mahdollisuutta lasten kotihoitoon. Avoin kerhotoiminta oli ilmaista ja suunnattu nimenomaan kotihoidossa oleville lapsille. Yksityiseen kerhotoimintaa (muskarit, liikuntakerhot...) osallistumisen mahdollistaminen palvelusetelillä ei mielestäni vastaa tarkoitustaan. Kaupungin tehtävä ei mielestäni ole tukea perheiden harrastustoimintaa, vaan antaa perheille tukea kotihoitoon muulla tavoin. Jos samaan aikaan perustellaan kuntalisän poistamisesta säästösyillä, miten rahat riittävät palveluseteleihin? Mielestäni kuntalisä tulee kaupungille edullisemmaksi kuin pienten lasten laittaminen päivähoitoon, missä ei ole tällä alueella tälläkään hetkellä vapaita paikkoja. Paitsi taloudellinen, on kysymys myös imagoa koskeva. Haluaako kaupunki panostaa lapsiperheidensä arkeen vai kehitykseen ulospäin näyttävänä kaupunkina? Lisää perhepäivähoitopaikkoja On tärkeää, että on vaihtoehtoja esim lasten päivähoidon suhteen - henilökohtaisesti arvostan laadukasta yksityistä päivähoitoa. Kaupungin vetovoimaan vaikuttaa ratkaisevasti, että on tarjolla vaihtoehtoisia hoitopalveluita. kuten jo edellä mainitsin kohdan 38. miksi meidän täytyy aina lähteä kaupunkiin miksei sieltä voitaisiin tulla tänne päin katsomaan mitä tännekin voitaisiin kehitellä. matkaa on saman verran kuin täältä sinne 33km muutakin kuin salibandyä tai peuhupolskaa nuorille onhan niitä mutta mistä saisi tietoa kuin vanajaveden opiston - lehdestä.

14 14 Palaute annettu edellisessä kohdassa kuntalisälle jatkoa. kyllä, kuntalisän ehtoja ei kannata muuttaa jatkuvasti vaan sitä olisi mielestäni hyvä saada kun hoittaa kotona lapsia!! Vanhemmilla ja erityisesti lapsilla tulisi olla tunne, että lapsi on tervetullut hoitoon/kouluun. Vaikka kysessä olisikin varahoitopaikka! Hämeenlinnassa selvästi suositaa varahoitojärjestelmää! Ilmeisesti vain taloudellisista syistä. Ovatko varahoitopaikkojen henkilökunta luotsattu ottamaan uusia ja hämillään olevia lapsia vastaan? Kokemukseni mukaan ei. ne on aika hyvät ainaki tuolla missä meidänlapset on nyt. Ruununmyllyn varhaiskasvatuskeskukseen terveiset ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä ja laadukkaasta työstä, homma toimii!

15 15 Kaikki lapseni olleet Jukolan päivökodissa,myös perhepäivähoidossa.perhepäivähoidon varahoito oli aika raskas!! Kaikki paikat ovat niin täynnä lapsia! Kymmenet lapset odottavat hoitopaikkaa! Se on käsittämätöntä! Päiväkotien ja koulujen remontoinnit tulisi olla ykkössijalla, ettei lapsista tule sairaita aikuisia! Tilat eivät muutenkaan vastaa käyttäjien tarpeita. En ole enää oikeutettu kotihoidontukeen enkä kuntalisään, mutta ne mahdollistivat lapseni hoidon kotona kolmevuotiaaksi. Kuntalisä on oikeasti tarpeellinen kaikissa tuloluokissa. Kuntalisän poistaminen oli väärä ratkaisu. Mikä säästö saadaan aikaan sillä että kaupinki ei maksa reilu 150 euroa perheelle lasten kotona hoitamisesta vaan perheet laittavt lapset kunnalliseen hoitoon. Hoito kun on kuitenkin kalliimpaa kuin 150euoa. Noin 300:lla eurolla ei lasta kotona hoideta, raha ei riitä edes ruokaan. Älkää lakkauttako ryhmiksiä! Niissä lapset saavat todella perhemäistä huolenpitoa ja voivat rauhassa opetella ryhmätoimintaa ja toisten huomioonottamista. Hoitajat tuntevat lapset "syvällisesti". Sisaruksilla on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, vaikka ovatkin päivähoidossa. Tästä ei pidä säästää säästämisen vuoksi!

16 16 Esikouulaiset, ja niiden siirto muualle. Kirjoitinkin jo edelliseen sen. Hintoja myös voisi laskea halvemmaksi. Puhutaan että olisi hyvä jos lapsi voisi olla enemmän kotona, mutta se ei ole mahdollista. Hinnat hoidoissa nousevat koko ajan, siihen pitää tehdä enemmän töitä jotta saa maksetuksi laskut ja siitä taas seuraa se että lapsen tulee olla hoidossa. Tukia olisi mukava saada myös tavallisen työssäkäyvän ihmisen. Vaikka edes kuntalisää. Päiväkodit voisivat olla auki vähintään asti. Sisarukset ehdottomasti päästävä samaan hoitopaikkaan tai sitten aukioloajat laajennettava niin että kerkiää töistä pois ja töihin vaikka ajelee eestaas viemässä ja hakemassa lapsia. Huonot ja vanhat tilat Nummen varhaiskasvatuskeskuksessa, esikoulun siirtyminen Voutilan vanhainkotiin erittäin huono ratkaisu!!! Siis kysytäänkö tällä sivulla nyt varhaiskasvatuksen palveluista vai kasvua tukevista palveluista, vai vuorotellen molemmista? edellinen vapaa vastaus tähän kohtaan

17 17 Konkreettinen toiminta päiväkodeissa on ihanaa ja henkilökunta mahtavaa, mutta se kaikki muu säätäminen... Yllä mainittu esikoulusotku vei melkein yöunet. Meillä kävi lopulta huonoista tuureista paras, mutta moni muu joutuu tämän asian kanssa kamppailemaan tulevina vuosina. Muuttaessamme Visamäkeen, lähelle palveluita eli päiväkotia, eskaria ja koulua, olemme joutuneet pettymään: Eskari siirrettiin Miemalaan ja Kankaantaan kouluun laitettiin lappu luukulle. Arjen epävarmuus on ikävää. Ja aikoinaan, kun me hoidimme nuorempaa lastamme 3-vuotiaaksi asti kotona, oli todella tärkeää että meille maksettiin kotihoidontukea ja kuntalisää. Ilman niitä emme olisi voineet tehdä tätä ratkaisua. Kuntalisää ei saa lopettaa. Viittaan aiemmin kirjoitettuun perusteluun. Sitä vielä, että Hirsimäen taakse ollaan kovaa vauhtia tekemässä uutta noin 150 talon asuinaluetta Sampo III:sta, mutta missä onkaan päiväkotipaikka ja ala-aste kaikille niille lapsille, jotka sinne 1-2 vuoden sisällä muuttavat? Tehkää kiireesti jotain asian eteen, ettei Hirsimäen päiväkoti ja ala-aste kohta huku lapsista. ei saa yksityistää Lapsemme on perhepäivähoitajalla.pidämme kovasti kyseisestä hoitajasta.nämä tasausvapaat taas aiheuttavat meille paljon ongelmia.tässäkin kuussa tasauspäiviä+hoitajan koulutuspäiviä on yhteensä 7!Mielestämme se on yhdelle kuukaudelle todella paljon.vaihtoehtomme on hoitaa 2-vuotiaamme kotona näinä päivinä tai

18 18 viedä päiväkotiin ylipaikalle muutenkin isoon lapsiryhmään.järjestely hankaloittaa arkeamme.jousun joskus olemaan koulusta pois sen takia ja mieheni taas joutuu valvomaan lapsen kanssa yövuorojen jälkeen.mielestäni tämä on tyhmää koska maksamme kuitenkin täyden kuukauden hoitopaikasta!eikä meidän mielestämme ole edes vaihtoehto viedä pientä lasta joka on tottunut neljän lapsen ryhmään yhtäkkiä ylipaikalle päiväkotiin vieraiden ihmisten luokse. Kodinhoidotuen kuntalisän saaminen siirsi meidän perheessä lapsen viemistä päiväkotiin. Lisän maksaminen oli päätöstä tehtäessä merkittävässä asemassa. henkilökunnan vaihtuvuus! Päivähoitoryhmät tulisi pienentää per hoitaja mahdollisimman pieniksi - tutkimusten mukaan lapset kasvavat terveempinä henkisesti ja fyysisesti pienemmissä ryhmissä. Rahan satsaus! palaute on kohdassa 38. Kerhotoiminnasta pitää sanoa, että siellä asia on hoidossa. Ollaan heidän palveluihin tyytyväisiä. Ryhmäkoot aivan liian suuria.liian meluisaa lapsen viettää koko päivä.henkilökunta pääasissa erittäin ammattitaitoista.hoitopaikka pitäisi järjestyä nopeasti vanhem-

19 19 man työllityessä mutta totuus on toinen.on tapauksia että työtä ei ole voitu ottaa vastaan kun hoitoa ei saa,niin ollen työn on saanut joku toinen!! Jonot ovat liian pitkiä ja paikkoja on aivan liian vähän. Ympäri kaupunkia rakennetaan ja kuitenkin päiväkodit ovat täynnä. Läntiselle puolelle tarvittaisiin erityisesti lisää päivähoitopaikkoja pikaisesti. Kuntalisän poistuttua en pysty seuraavasta lapsesta jäämään kotiin kuin max 2-3kk, taloudellinen tilanteemme ei anna siihen periksi. Kotihoidontuen kuntalisän loppuminen on suuri miinus, varsinkin, kun päätös tehtiin kuin salaa ja nopeaan tahtiin. Työttömät saavat enemmän rahaa kuin arvokasta työtä tekevät kotiäidit. Jos siis ilmoittautuisin työttömäksi, ja laittaisin kaksi alle 3v lasta kunnan päivähoitoon, saisin paljon paremmat tulot. Ja kaupunki säästää? Palvelusetelistäkään ei ole oikein ollut tietoa saatavilla. Mitä sillä oikein saa, vai onko se pelkkää silmänlumetta? Omalta kohdaltamme hoitopaikan saaminen kävi mallikkaasti mutta kaikilla perheillä ei ole käynyt yhtä hyvin. Tieto hoitopaikan saamisesta pitäisi saada, jos hakemus on ajoissa jätetty, ainakin kuukautta ennen kuin hoito alkaa. En tiedä vaikuttiko oma aktiivisuutemme paikan saamiseen. Ainakin halusimme tuoda esille, että paikka juuri ykköstoiveestamme on meille hyvin tärkeä asia.

20 20 Kaksi yh-äitiä jotka ovat ystäviäni eivät saaneet lapsilleen esikoulupaikkaa lähivkk:sta. Köyhiä, autottomia yh-äitejä. Mielestäni törkeää toimintaa kunnan osalta. Tiedotus ainakin kerhojen osalta on hieman heikkoa. Sain oikein kaivaa tietoa internetistä enkä silti löytänyt tarvitsemaani. Hoitopaikoista pulaa! kuntalisä takaisin.puisot uudistettais alle3v huomioiden.lähikoulut pidettäis.innoparkin vajeet säästöinä lapsiperheiltä pois. Jonot päivähoitoon liian pitkiä ja tiedonkulku huonoa hoitopaikkoja lisättävä heti huomattavasti. uusia tiloja on osoitettava päivhoitopaikoiksi ja otettava lisää perhepäivähoitajia. Lapsiryhmät liian suuria! Lasten turvallisuus vaarassa ja työntekijät uupuvat.

21 21 Esikoisen hoitoon olimme pääosin tyytyväisiä (tosin silloinkin paikkaa odoteltiin viimeiseen asti), mutta tuleva tilanne työhön palatessani, jossa molemmat lapset tarvitsevat päivähoitoa samasta paikasta, pelottaa (molempien vanhempien työpaikka sijaitsee pääkaupunkiseudulla). Paikkoja tulee olla tarpeeksi ja päiväkotien "homevapaita". Loimalahden alueen kaavoitus on tiedetty pitkään, mutta päivähoito ei ole varautunut kasvavaan lapsimäärään. Ei ole oikein, että perheen kahta lasta tulee jatkossa kuljettaa kahteen eri päivähoitopaikaan, koska alueen lapsimäärän kasvuun ei ole varauduttu. Vaikka kaupungin rahat ovat tiukassa, pitäisi ensisijaisesti huolehtia lasten päivähoito- ja koulupalvelut ja vasta sitten rakennella "hienouksia", jos rahaa jää. Kuntalisää ei tule lopettaa! Neuvolassa tulisi olla yhtenäiset kriteerit. Olen käynyt eri neuvolatätien luona ja kysyessäni neuvoa asiaan josta on viimeksi toisen tädin kanssa keskusteltu, tulee toiselta vastaus joka kumoaa toisen ohjeen. Voisi antaa tietoa tästä paljon puhutusta kotihoidon kuntalisän lakkauttamisesta?? Meille on tärkeää pitää lapset kotona kunnes osaavat puhua.

22 22 Kaupungin nettisivuilla luvataan hienoja asioita varhaiskasvatussuunnitelmassa, mutta lupaukset eivät käytännössä läheskään aina toteudu. Päivähoidossa on lapsia liikaa, henkilökuntaa vähän eikä sijaisia saa käyttää kuin äärimmäisessä hädässä. Omasta mielestäni henkilökunta ei ole motivoitunutta, koska kaikki voimavarat menevät vain arjen välttämättömyyksien pyörittämiseen. Lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ovat hienoja termejä, mutta välillä toivottomia toteuttaa. Kaiken lisäksi työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omiin lomiinsa, heidän on pidettävä loma samaan aikaan kuin koululaiset pitävät omansa. Työ on lähellä orjan työtä,jota isot pomot pyörittävät ajattelematta muuta kuin rahakirstua, unohtaen henkilökunnan ja tärkeimmän, lapset. Näiden arkea innoittavien asioiden lisäksi johtajat keksivät mitä erilaisimpia projekteja työntekijöiden tehtäväksi. Ja mikä heinointa, pomoilla on jo valmiit ajatukset mitä projektien pitäisi tuottaa, kunniaa ja mainetta heille itselleen. Aikaa pitäisi antaa työn tekemiseen, eikä palavereissa istumiseen. Työntekijät ovat sairaslomilla usein ja silloin se tuntuu työkavereiden selkänahassa. Joustetaan ja joustetaan vaan lisää ja jätetään ylimääräiset tekemättä, että lapset kokevat olevansa edes turvallisissa käsissä. Käsittämättömin asia on se, että päiväkirjaan merkittyjen läsnäolopäivien lasten ja henkilökunnan osalta täytyy näyttää määrättyä tulosta. Jos näin ei ole, henkilökunta patistetaan valehtelemaan, että on meillä ollut töissä riittävästi ihmisiä, vaikka asia ei todellisuudessa ole niin. Näin saadaan prosentit täsmäämään ja rahakirstunvartija tyytyväiseksi. Vaan eipä pitkälle pötkitä, valheella kun on lyhyet jäljet. Välillä tuntuu kuin lapset olisivat toissijainen asia kun suunnitellaan uutta säästöä tai toimenpidettä. Tämän tästä on tullut jokin uusi sääntö tai käytäntö joihin pitäisi sopeutua. Toivottavasti alkaa seesteisempi kausi ennen kuin koulu odottaa. Jatkuvat säästöyritykset kiristävät tarpeettomasti hoitopaikkojen johtajien ja meidän asiakkaiden välejä ja mitään konkreettista tulosta ei ole vielä kuulunut mistään viimeisen kahden vuoden aikaisista toimenpiteistä. Säästää täytyy, sehän on selvä, mutta nyt säästökohde taitaa olla vähän väärä

23 23 Hoitajat ovat tarhoissa liian tiukoilla= liian vähän henkilökuntaa! Ei ole oikein, että lapset joutuvat pukemaan itse alusta alkaen vaatteensa jotenkuten ja mitkä sattuvat päällensä löytämään, koska heitä ei keritä auttamaan. Hoitajat vaihtuvat lasten silmien edestä vähän väliä, ilmeisesti määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Onko oikein, että lapset jotka rakentavat luottamuksen aikuiseen joka on heidän kanssa kun vanhemman ovat töissä, joutuvat aina pettymään, kun yhtäkkiä puolen vuoden päästä tämä tuttu aikuinen ei enää olekaan paikalla. Ja tämä toistuu, eikä vain kerran. Kotihoidontuen kuntalisä takaa monelle mahdollisuuden hoitaa alle 3-vuotiaansa kotona. Asialla on merkitystä myös vähän parempituloisillekin, koska heillä saattaa olla isot asuntolainat ja kotiin jääminen on laskettu mahdolliseksi kuntalisän avulla. Hämeenlinnan kantakaupungissa asuminen on kalliimpaa kuin maaseudulla, jossa vielä tehdään useammin töitä kotona, jolloin mahdollisuudet pienen lapsen kotihoitoon eivät ole samat kaupungissa ja maalla. Siksikin on väärin, että kuntalisä nyt lakkautetaan osalta kantakaupunkilaisista, koska lisän menot nousivat suuriksi kuntaliitoksen ja maatilojen määrän kasvun myötä. Lähde maatilojen määrän vaikutuksesta kuntalisän kustannuksiin: Markku Rimpelän luento HAMK:n varhaiskasvatuspäivillä. Lisän poisto on omiaan kasvattamaan päivähoitojonoa, joka on jo liian pitkä. Kaikille ei pystytä järjestämään nytkään päivähoitopaikkaa tarpeeksi nopeasti tai perheiden tarpeita vastaavasti. Yksityisen päivähoidon lisäämisessä arveluttaa perheiden eriarvoistaminen. Suurituloiselle kunnallisen ja yksityisen hoidon välinen ero on hyvin pieni prosentuaalisesti, joten heillä on aidosti valinnan varaa. Pienempituloisella taas ei ole mitään resursseja maksaa moninkertaista summaa yksityisistä palveluista. Mikäli saataisiin järjestelmä, jossa pienituloinen maksaisi itse yksityisestä päivähoidosta saman summan kuin kunnallisestakin tai vaikka vain joitakin kymmeniä (ei satoja) euroja enemmän, niin siinä tapauksessa sen voisi sanoa olevan tasa-arvoisempi. Halutaanko yksityistämisellä kasvattaa eri sosiaaliluokkien eroja tai ylipäätään osoittaa ne sosiaaliluokat tarkemmin? Halutaanko rikkaiden lapset yksityisiin päiväkoteihin, jotta kunnalliset saavat rappeutua rauhassa? Mennäänkö samaan suuntaan kuin terveydenhuollossa, jossa kunnallisella puolella myydään jo ei-oota (esim. hammashuollosta on suoraan sanottu, että mene yksi-

24 24 tyiselle, meillä ei ole tarjota hoitoa, etkä pärjää ilman sitä)? Avoimia palveluita on mukavasti saatavilla. En innostu palveluseteli-ajatuksesta perheiden kannalta. Minulla on melko hyvä kuva avointen varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä ja osalle niissä on tärkeää juuri sitoutumattomuus, valinnanvapaus ja se, ettei ennakkoilmoittautumista tarvita. Käyttäjät voivat nykyisellään kokeilla erilaisia avoimia palveluita ja valita sieltä itselleen sopivan. Jos jollain viikolla ei kerkeä siihen, jossa yleensä käy, voi mennä vaikka johonkin toiseen yksikköön. Toki löytyy paljon vakiokäyttäjiäkin, jotka ovat paikalla viikosta toiseen. Mutta osalle kynnystä osallistua lisää se, jos tarvitaan ennakkoilmoittautuminen ja sitoutuminen pidemmäksi aikaa. Tarvittaisiin vain hirmu paljon enemmän resursseja päiväkoteihin. Henkilökunnassa on paljon hyvää, mutta lasten kanssa sekä laatu että määrä ovat ratkaisevia. Nyt käsiä on vain usein aivan liian vähän. Pientenkin lasten ryhmät ovat tupaten täysi erilaisilla laskentakikkailuilla. Se mikä on laskennallisesti ok tarkoittaa tosielämässä ylikiireistä, ruuhakaista lasten ryhmää. Lisää veroja, että päivähoitoon saadaan parempaa laatua. Tähänkin vastaan samam kuin edelliselle sivulle, että kuntalisää on saatava tai kaupunki uppooaa päivähoitoa tarvitsevien lasten määrään! Lapsiperheiden arki on aivan riittävän haastavaa ilman, että kaupunki vie maton alta ja 50% kodinhoitotuella elävän tuloista. Kaupungin tulisi tukea erimuotoisia ja rikastaa palvelutarjontaa lapsiperheiden hoitomuotoihin. Avoimen varhaiskasvatuksen alasajo on kuin ampuisi itseään nilkkaan - kukaan ei ole ymmärtänyt syytä tähän. Avoimella kerhotoiminnalla tuetaan lasten kotonapitämistä, joka on kaupungille hyvinkin edukasta.

25 25 Ryhmiksiä lisää. Yksilöllisempää tarjontaa hoidon suhteen esim. luontoon/liikuntaan painottuvaa hoitoa Päivähoitopaikkoja ei ole tarpeeksi. Varhaiskasvatuksen johtajien käytös on tökeröä ja palvelualttius huono. Henkilökunta on osaavaa ja lapsirakkaita. Mutta valitettavasti tuntuu siltä että kaupunki ei arvosta ollenkaa varhaiskasvatusta! Isot ryhmät, vähän henkilökuntaa, homeiset päiväkodit.. Kuinka kauan henkilökunta jaksaa olla positiivisiä, kun kaupungin päätäjät eivät ole kiinnostuneita työntekijöiden jaksamisesta tai LAPSIS- TA?? Ne lapset joita nyt yritetään kasvattaa yksilöllisesti yli-isoissa ryhmissä on tulevia veronmaksajia.. Tosin tätä menoa mielenterveyspalveluiden kuluttajia! Kannattaa miettiä mihin kannataa panostaa ja mihin ei! Varahoitosysteemi olisi pitänyt laittaa kuntoon ennen perhepäivähoitajien työaikalain uudistuksen voimaantuloa. Esikoisen päiväkotipaikka ei ollut lähellä kotia, päiväkodin henkilökunta vaihtui vajaan vuoden aikana lähes täysin. Henkilökunta ja lapset sairastelivat todela paljon (mahdollisesti Varuskunan päiväkodin huonon sisäilman takia). Olen juuri jäänyt hoitovapaalle pitkällisen pohdinnan jälkeen. Tuloja ja menoja on punnittu kovasti

26 26 ja heti ollaan tilanteessa että Hämeenlinna lisän osuus on jäämässä pois. Onneksi ilmoitin työpaikalle alustavasti vain reilun puolen vuoden hoitovapaasta. Muuttaessamme syksyllä 2010, olimme hyvin tyytyväisiä uuteen kotikaupunkiimme Hämeenlinnaan. Koska kuntalisän maksaminen oli meille erittäin tärkeä kriteeri asuinpaikkaamme valitessa, on uusien kaupungin päätösten jälkeen hyvin vaikeaa löytää kaupungista mitään positiivista. Myös neuvolapalvelujen huonontuminen antaa kuvan erittäin huonosta kaupungista lapsiperheille.vuoden asumisen jälkeen huomaamme, että täällä ei mikään ole pysyvää lapsiperheille, eli niille jotka pysyvyyttä eniten tarvitsevat. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on järkyttävät jonot ja lapsia ei saa sinne minne haluaisi. Meidän lapset yksityisellä ja olemme todella tyytyväisiä, että on mahdollisuus myös tähän. Henkilökunnan pakkolomat olivat todella typerä idea, toivottavasti eivät toistu. Samoin henkilökunnan loma- aikojen pakottaminen koululaisten loma-aikoihin erityisryhmissä on huono idea, koska eriyislapset tarvitsevat nimenomaan tuttuja ammatilaisia tuekseen joka päivä. Ei meillä vanhemmilla voi joka vuosi (meillä esim. 6 vuotta peräkkäin) olla lomaa viikot 42 ja 9 sekä joluna 2 viikkoa! Päivähoitopaikkoja lisää, kerhotoimintaa ei saa supistaa vaan ennemminkin lisättävä. Päivähoitajia lisää, nyt liian vähän ja toimivat riskirajoilla ja jaksaminen vaikeaa.