TALOUSARVIO 2012 TALOUSARVIOSUUNNITELMA
|
|
- Martta Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TALOUSARVIO 2012 TALOUSARVIOSUUNNITELMA Kokkolan kaupunginvaltuusto
2
3 SISÄLLYSLUETTELO Visio 2020: Kokkolassa parasta aikaa...1 Väestö ja työllisyys...2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...5 Kokkolan kaupungin vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat...9 TOIMINNALLISET TAVOITTEET...19 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...38 KÄYTTÖTALOUS...45 Tarkastuslautakunta...52 Keskusvaalilautakunta...54 Kaupungin johtaminen...58 Kaupunginkanslia...61 Taloushallinto- ja it-palvelut...64 Elinkeino- ja kaupunkikehitys...66 Suunnittelu ja aluekehitys...68 Käyttövaraus...70 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...72 Henkilöstölautakunta...74 Ympäristöterveyslautakunta...77 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...87 Sosiaali- ja vammaispalvelut...91 Vanhusten palvelut...96 Terveyspalvelut Opetus- ja kasvatuslautakunta / sivistyskeskus Varhaiskasvatus Perusopetus Erityisopetus Lukio ja muu toinen aste Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta: yhteiset menot ja kanslia Kulttuuripalvelut Kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Museotoimi Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Hallintopalvelut Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue Tilapalvelujen vastuualue ja kiinteistöt Kaupunkiympäristön vastuualue Maaseutulautakunta Pelastuslautakunta LIIKELAITOKSET Kokkolan Energia Kokkolan Vesi Kokkolan Satama Työplus INVESTOINTIOSA AVUSTUKSET, KAUPUNGINHALLITUS Kansilehden kuva: Joni Virtanen
4
5 VISIO 2020: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut sekä turvallisen ja monipuolisen asuinympäristön. Kansainvälisissä verkostoissa toimivan kaupungin elinvoima pohjautuu korkealuokkaiseen osaamiseen, moniarvoiseen kulttuuriin, kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan ja logistiikkaan. Johdanto Kokkolan kaupungin strategiassa määritellään kaupunginvaltuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kaupunkia halutaan kehittää ensisijaisesti valtuustokauden aikana. Strategia luotaa ajattelua myös valtuustokautta pidemmälle. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle, mutta lisäksi se viestii kaupungin tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristön toimijoille. Strategiatyön osana on määritelty myös kaupungin visio vuoteen Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa strategian laatimista ja toteuttamista tuetaan strategisilla näkökulmilla ja päämäärillä, kriittisillä menestystekijöillä sekä mittareilla. Strategiatyön tueksi toimintaympäristön muutosta on hahmoteltu hyödyntämällä ns. SWOT-analyysiä, jossa on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat tilastoaineistoa ja laskelmia hyödyntäen. Strategia-asiakirjan laatiminen ei vielä takaa strategian toteutumista käytännössä. Strategisella johtamisella on varmistettava, että strategia toteutuu ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Strategian toimeenpanoon liittyvät toimialastrategioiden laatiminen, strategisten ohjelmien laatiminen, strategisten kehittämisohjelmien käynnistäminen sekä yksilökohtaiset kehityskeskustelut. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle. Talousarvion kautta strategia viedään vuosittaisiin toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Talousarvion seuranta on siten strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategian seurannalla valvotaan strategisten päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden toteutumista. Talousarvioon liittyvän seurannan ja arvioinnin lisäksi kauden puolivälissä arvioidaan strategian toteutumista ja tarkistustarvetta valtuuston toimesta. Strategian viestinnässä onnistuminen eri tasoilla ja eri tahoille on kriittinen kohta strategian toteutumisessa. Muuttuva toimintaympäristö Muutokset toimintaympäristössä luovat haasteita kaupungin kehittymiselle. Toimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka toteutuessaan estävät halutun kehityksen. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi parantavat mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista. Strategiatyön pohjaksi kerättiin laaja tilastoaineisto, josta on koottu kaupungin menestystä selittävät vahvuustekijät, kehittämisen kohteet sekä menestymisen mahdollisuuksia heikentävät uhat ja tulevaisuuden haasteet. Haasteita kaupungin kehittymiselle asettavat väestön kasvu ja ikärakenteen muutos. Ikäihmisten määrä kasvaa. Kolmannes kaupungin työntekijöistä jää eläkkeelle kymmenen vuoden aikana. Työvoiman määrä ei kasva. Tämä vaatii myös kuntien toimintamalleihin muutoksia. Työvoimapula keskipitkällä aikajaksolla lisää kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailua. Taantuman vaikutuksista selviäminen on haaste kaupungille ja elinkeinoelämälle. Taantuman vaikutuksia kaupungin toimintaan ja yhteiskunnan talouden rakenteisiin ei vielä nähdä koko- 1
6 naisuutena. Mutta kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja tuottavuusvaatimukset kasvavat. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat suuntaa. Osallistumisen ja yhteisöllisyyden muodot muuttuvat. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Globaaleista tekijöistä tärkein on ilmastonmuutos, mikä on otettava huomioon kuntien toiminnassa. Strategiset päämäärät näkökulmittain VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Tällä vuosituhannella Kokkolan asukasluku on lisääntynyt noin 2 300:lla. Vuonna 2010 kasvu oli 364 asukasta. Vuodenvaihteessa 2010/2011 Kokkolan asukasluku oli Väestöstä äidinkielenään suomea puhuvia oli (84,2 %), ruotsinkielisiä (13,7 %) ja muunkielisiä 968 (2,1 %). Muunkielisten määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut noin 200 asukkaalla. Koko vuoden kasvu lienee samaa tasoa kuin vuonna Tilastokeskuksen vuoteen 2040 saakka ulottuva väestöennuste on vuodelta Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Tilastokeskus laatii seuraavan ennusteen vuonna Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen 2
7 vaikuttavilla osa-alueilla. Toteutuva kehitys ei varmaankaan tule olemaan pitkällä tähtäyksellä niin voimakasta, kuin ennuste antaa olettaa. Väestöennusteen mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi asukkaita 2010 (toteutunut) Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin lähes 300 asukkaan vuosivauhtia ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla reiluun 200:aan ja 2030-luvulla reiluun 100:aan asukkaaseen. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin, millä on merkitystä palvelutarjonnan määrään ja kohdentamiseen. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Lasten ja nuorten osuus on suhteellisen suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Alle 10-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 587. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 30:llä (620). Pientä kasvua on vielä 2020-luvulla (630). Todennäköistä on kuitenkin, että realisoituva kasvu tulee jäämään ennustetta pienemmäksi vuotiaiden ikäryhmän keskikoko on tällä hetkellä 592. Ikäryhmän keskikoko pienenee vajaaseen 520:een vuoteen 2015 mennessä ja nousee jälleen vuoteen 2020 mennessä 555:een. ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä v v v vuosi
8 Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 59 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 53 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65-vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli eli 17,1% väestöstä. Vuonna 2015 osuus on yli 21 % ja 23 % vuonna vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli Määrä on vuonna 2015 yli 4 150, vuonna 2020 noin ja vuonna 2040 yli VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä v v. 85+ v vuosi Vuonna 2010 syntyi 614 lasta. Alkuvuoden tietojen perusteella syntyvyys noussee vuonna 2011 hieman edellisvuodesta. Ennusteen mukaan syntyvyys pysyy nykytasolla koko ennustekauden. Käytännössä tämä ei liene mahdollista. Kuolleiden määrä on vuosittain noin 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestörakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi talouden korkeasuhdanteen aikana. Ihmiset muuttivat sinne, mistä löytyi työpaikkoja ja opiskelupaikkoja eli etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on viimeiset vuodet ollut tasapainossa etenkin positiivisen maahan muuton ansiosta. Haasteena on kuitenkin edelleen työssä käyvän ja koulutetun väestön negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi. Näillä näkymin myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Tavoitteellinen väestön vuosikasvu 2010-luvun alkupuolella on noin 200 asukasta, mikä vastaa syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta (ns. omavaraiskasvu). Vuoteen 2008 saakka jatkuneen kansantalouden ripeän kasvun ansiosta työllisyys on kehittynyt 2000 luvulla myönteisesti. Vielä vuosituhannen alussa Kokkolan työttömyysaste oli 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömyyden lasku Kokkolassa on ollut kuitenkin nopeampaa ja syksyllä 2009 työttömyyskäyrät leikkasivat toisensa. Kokkolan työttömyysaste syksyllä 2011 oli vajaat prosenttiyksikön koko maata alempi. Pahimmillaan Kokkolan työttömyysaste oli 1990-luvun puolivälissä 26 %. Taantuman seurauksena työttömyys kääntyi nousuun loppuvuodesta Suhteellisen lyhyen taantumavaiheen jälkeen talous alkoi jälleen elpyä vuoden 2010 alkupuolella ja työttömyys kääntyi laskuun. Kausivaihtelusta putsattu työttömyys on jatkanut laskua syksyyn 4
9 2011 saakka. Työttömyysaste oli syyskuussa ,2 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 8,1 %. Koko maan työttömyysaste oli syyskuussa ,3 %. Etenkin nuorten työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Pitkään jatkunut työpaikkojen määrän nopea kasvu pysähtyi taantumaan loppuvuonna Vuoden 2008 lopussa työpaikkoja oli Kokkolassa Vuoden 2009 aikana Kokkolasta hävisi nettomääräisesti noin 260 työpaikkaa. Työpaikkoja oli vuoden 2009 lopulla Eniten vähentyivät teollisuuden, kaupan ja rakentamisen työpaikat. Terveydenhuollon työpaikkojen määrä lisääntyy noin 300:lla. Tällä vuosituhannella työpaikkojen kokonaismäärä on nettomääräisesti kuitenkin lisääntynyt yli 2 200:lla. Uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille, palvelualoille, nimenomaan sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon. Vuoden 2010 ja 2011 kehityksen perustella voidaan olettaa, että työpaikkojen kokonaismäärä on kääntynyt jälleen nousuun. Vuoden 2011 kesällä levinnyt talouden maailman laajuinen epävarmuus on kuitenkin katkaisemassa hyvin alkanutta nousukautta. Odotettavissa on vähintäänkin hitaan kasvun kausi. Myöskään laajamittainen taantuma ei ole poissuljettu. Epävarma tilanne asettaa omat haasteensa toimintojen suunnittelulle. Joka tapauksessa osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä töitä. Väestön ikärakenteesta johtuvan työvoiman tarjonnan supistuessa kilpailu työvoimasta kiristyy niin toimialojen kuin alueidenkin kesken. 700 VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet kokonaisnettomuutto kokonaismuutos TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi vuonna ,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Kansantalous kasvoi nopeasti vuoden 2011 alkupuolella. Vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisella noin kolme prosenttia. VM:n ennustaa kuluvan vuoden kasvuksi 3,5 %. Kasvun painopiste on enenevässä määrin siirtymässä kotimaisen kysynnän kasvuun. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo tänä vuonna Suomen vientiin, ja tavaroiden ja palveluiden viennin ennustetaan kasvavan 4,3 %, kun vielä vuonna 2010 kasvua kertyi 8,6 %. Talouden kasvu vaimenee tämän vuoden loppupuolella ja vaikutukset yltävät myös vuoden 2012 puolelle. Ensi vuoden kasvuksi arvioidaan 1,8 % ja 2,3 % vuodelle
10 Palkansaajien yleistä nimellistä ansiotasoa kuvaava ansiotasoindeksi nousi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia. Sopimuskorotukset nostivat ansioita noin kaksi prosenttiyksikköä ja muut tekijät noin 0,6 prosenttia. Tänä vuonna ansiotason arvioidaan nousevan niin ikään 2,6 %, mutta 2012 ansiotason nousu kiihtyy. Reaaliansiotaso laskee tänä vuonna toisaalta nopeaksi kiihtyneen inflaation ja toisaalta tavanomaista hitaamman nimellisen ansiotason nousun takia. Vaikka nimellisen ansiotason nousun ennustetaankin kiihtyvän 3,2 prosenttiin ensi vuonna, välillisen verotuksen kiristyminen pitää infl aation korkealla eivätkä reaaliset ansiot nouse vielä silloinkaan. Vuonna 2011 kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kansallisella indeksillä mitattuna saavutti heti vuoden alussa kolmen prosentin rajan ja on siitä lähtien kiihtynyt edelleen. Kesäkuussa hinnat nousivat noin 3½ prosentin vauhtia. Eniten ovat nousseet polttonesteiden, sähkön sekä ruoan makeisten ja alkoholittomien juomien hinnat. Näiden hinnannousua selittää vuoden vaihteessa voimaan tulleet veronkiristykset. Kuluvan vuoden infl aation arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,5 %:ksi. Valtion ensi vuoden budjettiesitys sisältää lisätulojen keräämiseksi useiden valmisteverojen kiristyksen tammikuussa Lisäksi eräitä arvonlisäveroperusteita sekä muita välillisiä veroja esitetään muutettavaksi. Näillä toimenpiteillä on infl aatiota kiihdyttävä vaikutus, jonka suuruus on noin 0,9 prosenttiyksikköä. Koko vuoden infl aatioksi ennustetaan 3,3 %. Suomen työmarkkinat ovat murrostilassa, kun työikäisen väestön kasvu kääntyy odotettuun laskuun. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua viime vuoden lopussa ja väheneminen jatkuu tulevina vuosina. Lyhyellä aikavälillä ikärakenteen muutoksen vaikutusta työmarkkinoihin vaimentaa osittain edellisen taantuman aikana työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden paluu työelämään. Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymien takia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Työllisyyden kasvu on tänä vuonna noin prosentin, ja seuraavina vuosina työllisyyden kasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaa ja kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin. Työttömänä on tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin ja 7,4 prosenttiin vuonna Työttömien määrä v on vielä selvästi suurempi kuin ennen fi nanssikriisiä. Kuntien talousnäkymät Kuntatalouden tila koheni v selvästi, kun kuntien verotulot kasvoivat ennakoitua nopeammin ja menojen kasvu pysyi varsin maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani yli 600 milj. eurolla mutta kuntatalous pysyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä. Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. 6
11 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammielokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Kuntatyönantajat hyväksyivät työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman sopimusraamin. Raami ajoittuu 25 kuukaudelle ja nostaa palkkoja enimmillään yhteensä 4,3 %, mikä kunta-alan noin 20 miljardin palkkasummassa (sivukuluineen) merkitsee 860 miljonaa. Se on sama kuin kuntien yhden veroprosenttiyksikön tuotto. Korotusten päälle tulee ensi vuoden alusta 150 euron kertaerä. Kunta-alalle se maksaa noin 60 miljoonaa euroa, minkä summan valtio kompensoi kunnille täysimääräisenä. Tärkeä vastaantulo valtiovallalta on se, ettei työttömyysvakuutusmaksuun suunniteltua 0,2 prosentin korotusta toteuteta vuonna Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen maksutasot pysyvät vuonna 2012 lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on siten 2,12 %, samalla maksuvapautusta eräiden kuntien osalla ei esitetä jatkettavaksi. Kuntatyönantajan maksaman työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan 0,2 prosenttiyksikköä ja olevan siten 3,25 %. Keskimääräisen KuEL-maksun odotetaan säilyvän ennallaan 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna kuntien verotulojen kasvu hidastuu. Kunnallisveron tuoton VM arvioi kasvavan 3½ % eli palkkatulojen kasvua hitaammin. Vuoden 2010 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella pääomatuloveron tuotto v nousee selvästi aiempaa ennustettua suuremmaksi. Tämän seurauksena verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksia oikaistiin kesällä valtion hyväksi. Oikaisut vähentävät kuntien verotuloja 230 milj. eurolla. Yhteisöverokertymä kasvaa noin 11 %. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot kasvavat 3,5 %. Valtionosuudet lisääntyvät indeksikorotuksen ja veronkorotusten kompensaation seurauksena 3,5 %. Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Hallitusohjelman mukainen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottaminen vähentää verotuottoa mutta toisaalta asuntolainakorkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen lisää kuntien verotuloja. Veroperusteisiin tehdään lisäksi hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka estävät verotuksen kiristymistä ansiotason ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tämä vähentää kunnallisveron tuottoa vuositasolla noin 90 milj. euroa. Yhteensä veroperustemuutokset vähentävät verotuottoa 260 milj. eurolla. Ennusteessa oletetaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nousevan 0,1 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämä vastaa viime vuosien kunnallisveroprosentin keskimääräistä nousua ja tarkoittaa 90 milj. euron verotulon lisäystä vuodessa. Hallitusohjelman mukaisesti yhteisöverokantaa alennetaan prosenttiyksiköllä, mikä vähentää kuntien verotuloa noin 56 milj. eurolla. Tämä kompensoidaan kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuosina elvytystoimenpiteenä toteutettua korotettua yhteisöveron jako-osuutta jatketaan aiemman 10 prosenttiyksikön korotuksen sijasta 5 prosenttiyksikön suuruisena. Korotettu jako-osuus lisää kuntien yhteisöverotuottoa noin 260 milj. eurolla suhteessa aiemmin ennustettuun. Kunnallisveroperusteiden muutoksista ja yhteisöverokannan alentamisesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hallitusohjelmassa yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 631 milj. euron suuruinen leikkaus, joka toteutetaan v Valtionosuudet kasvavat kuitenkin 3½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena. Nelivuotiskausittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, 412 milj. euroa. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia noin 340 milj. eurolla. Vuoden 2012 valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2010 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu lisää indeksitarkistusta 0,6 prosenttiyksiköllä eli 55 milj. eurolla. Valtionosuuksia kasvattavat myös vuonna 2012 tehtävät lisäykset nuorisotyöttömyyden hoitamiseen ja perusopetuksen laadun parantamiseen. Kuntien bruttovelka on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Kuntien tulokehitys näyttää lähivuosina jäävän viime vuosia hitaammaksi, joten kuntien talous pysyy alijäämäisenä ja velan kasvu jatkuu myös lähivuosina. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän 7
12 arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat suuret. Valtiorahoituksen kasvun hidastuminen lisää painetta toimintojen tehostamiseen kunnissa. Menokehityksen osalta nousupaineita tulee sekä käyttötaloudesta että investoinneista. Käyttötalouden puolella hinta- ja kustannuskehitys voi olla arvioitua nopeampaa. Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen muun muassa peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä kuntasektorin rakenneuudistuksesta. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu tarpeiden lisäksi kuitenkin myös kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Keskeiset ennusteluvut (lähteet VM, Suomen Pankki ja Tilastokeskus) Määrän muutos % * 2012** Kulutus - yksityinen -3,1 2,7 3,4 1,6 - julkinen 0,9 0,6 0,9 0,7 BKT markkinahint. -8,2 3,6 3,5 1,8 Työllisyysaste % 68,3 67,8 68,6 69,2 Työttömyysaste % 8,2 8,4 7,9 7,6 Ansiotasoind. muutos % 4,0 2,6 2,6 3,2 Infl aatio % 0,0 1,2 3,5 3,3 *Ennakkotieto.**Ennuste 8
13 KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2011 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut erityisen suotuisaa viime vuosina monilla eri mittareilla mitattuna. Työllisyys on pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä ja työttömyysaste on alittanut maan keskiarvon. Rakennustoiminta on pysynyt erittäin vilkkaana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Myös asukasmäärä on kasvanut edelleen. Hyvästä kehityksestä huolimatta Kokkolan kaupungin talous on heikentynyt, sillä toimintamenojen kasvu on ollut huomattavasti arvioitua suurempi, mikä osittain johtuu palvelutarpeen kasvusta asukkaiden lisääntyessä. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn ennusteen mukaan vuoden 2011 talousarvion määrärahat tulevat ylittymään noin 13,5 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja tulot noin 3,6 milj. euroa, jolloin toimintakate heikkenee noin 9,9 milj. euroa. Ylityksestä pääosa, 12,3 milj. euroa, johtuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista, joista erikoissairaanhoidon menojen ylitys on noin puolet. Kaupungin tulos ilman liikelaitoksia tulee ennusteen mukaan olemaan noin -15,4 milj. euroa, joka noin 6,7 milj. e heikompi kuin talousarviossa. Kokkolan verotulojen on arvioitu vuonna 2011 olevan noin 4,0 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Valtionosuudet toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toisaalta liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan noin 7,3 milj. euroa, joka on noin 4,1 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan noin -7,8 milj. euroa, joka on noin 2,3 milj. euroa tavoitetta heikompi. Vuoden 2012 talousarvio Vuoden 2012 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, että toimintamenot ovat nousseet myös vuonna 2011 enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämän johdosta vuoden 2012 talousarvioesityksen pysyminen kaupunginhallituksen asettamassa alustavassa raamissa on vaikeutunut. Käyttötalouden kokonaiskehystä arvioitaessa on lähdetty seuraavista lähtökohdista: Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely sekä tuottavuuden kehittäminen on välttämätöntä. Kuntaliitoksen tuomat mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamiseen tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman mukaiset hankkeet, minkä lisäksi tuottavuutta parantavia toimintatapoja tulee jatkuvasti kehittää ja ottaa käyttöön. Vuoden 2012 talousarvioesityksen kehykset määriteltiin siten, että toimintatulojen arvioitiin nousevan vähintään 3,0 %:a vuoden 2011 tasosta. Toimintamenojen kasvu sai olla enintään 3,0 %:a 2011 talousarvioon verrattuna (sis. henkilöstömenojen nousun). Henkilöstökuluihin sisällytettiin sopimusten mukaiset korotukset, joiden mukaan nousun on arvioitu olevan 3,0 %. Kehyksen mukaan vuoden 2012 toimintakate (ilman liikelaitoksia) oli -234,9 milj. euroa, vuosikate 0,6 milj. euroa ja tulos -8,0 milj. euroa. Ohjeen mukaan investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla, joten Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelman tasolla. Lautakuntien tuli esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta 9
14 tärkeysjärjestyksessä Jo päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. Investointien budjetoinnissa varmistetaan, että kuntaliitokseen liittyvässä yhdistymissopimuksessa osoitetut yhdistymisavustukset käytetään sovitulla tavalla. Talousarvioesityksessä investoinnit ylittävät vuonna 2012 suunnitelman mukaiset nettoinvestoinnit noin 3,1 milj. eurolla. Vuoden 2011 aikana on useissa tiloissa esiintynyt sisäilmaongelmia, mikä on lisännyt ja aikaistanut kiinteistöjen peruskorjaustarvetta. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu erittäin suuren epävarmuuden vallitessa heikkenevien talousnäkymien vuoksi. Verorahoituksen arvioinnissa on otettu huomioon hallitusohjelman vaikutukset. Sen mukaan valtionosuuksiin tehdään indeksi- kustannustenjaon tarkistus, joiden vaikutus on 6,9 milj. euroa. Toisaalta valtionosuuksien leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta pienentävät valtionosuuksia noin 6,3 milj. euroa. Verovähennysten kompensaation vaikutus valtionosuuksiin vuodelta 2012 on noin 2,3 milj. euroa. Yhteisöverokannan laskeminen 25 %:iin ja toisaalta kuntien jako-osuuden nosto 5 %:lla vuosiksi vaikuttaa yhteisöverotuloihin 1,1 milj. euroa. Talousarvioesityksen verotulot on vuonna 2012 arvioitu siten, että veroprosentit pysyvät ennallaan. Verotulotalouden tulos on esityksen mukaan vuonna 2012 noin -14,0 milj. euroa, vuonna 2013 noin -2,1 milj. euroa ja vuonna 2014 noin -4,8 milj. euroa. Virallinen tulos, joka sisältää myös liikelaitokset, on esityksen mukaan vuonna 2012 noin - 8,3 milj. euroa, vuonna 2013 noin 2,3 milj. euroa ja vuonna 2014 noin -0,9 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä on virallisen taseen mukainen ylijäämä noin 18,3 milj. euroa, joten suunnitelmakauden lopulla ylijäämä olisi noin 3,7 milj. euroa mikäli vuosi 2011 toteutuu osavuosikatsauksen mukaisesti. Suunnitelmavuosien menojen kehitys saa olla enintään 2 %, mikä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja kaikkien toimialojen toimintojen ja toimintatapojen perusteellista arviointia. Liikelaitosten maksavat tuottoa kaupungille voimassaolevien laskentaperusteiden mukaisina kuitenkin niin, että Kokkolan Energian tuloutukseen sisältyy 1,75 milj. euron ja Kokkolan Sataman tuloutukseen 0,75 milj. euron ylimääräinen tuloutus edellisten vuosien voittojen perusteella (voitoista). Tuloutus on yhteensä 8,2 milj. euroa. Henkilöstösuunnittelu Talousarvioesityksen mukaan vuosien henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on lähtökohtana yhdistymissopimuksen mukaisesti henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja uudistuvien prosessien kehittyminen yhdistämällä henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Palvelujen haavoittuvuutta vähennetään henkilöstöresurssien yhdistämisellä ja henkilöstön liikkuvuudella ja sijaistamisella. Henkilöstötarpeen lisäykset tulee siten hoitaa sisäisiä siirtoja hyväksikäyttäen. Uusia virkoja/ toimia ei voida sisällyttää suunnitelmakauteen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä on annettu erilliset ohjeet. Toimialat ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on kartoitettu vv tapahtuvat eläköitymiset ja henkilöstön rekrytointitarve jatkossa. Lähtökohtana oli, ettei uusia virkoja ja toimia esitetä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt, että vuonna 2012 perustetaan Kokkolan toimintaan 91,75 virkaa ja tointa. Täysin uusia virkoja tai toimia on esitetty yhteensä 16,75 muiden työpanos on toteutunut jo vuonna 2011 joko määräaikaisina tai ostopalveluina. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta tässä vaiheessa, vaan lautakunnan tulee tehdä kokonaisselvitys vanhustenhuollon eri osa-alueiden resurssitarpeista siltä pohjalta, että palvelurakenne muutetaan laatusuositusten mukaiseksi vuoteen 2015 mennessä kuten sosiaali- ja terveyslautakunta on strategiassa päättänyt. Lisäksi lautakunnan tulee käyttösuunnitelmassaan ottaa kantaa siihen, mihin virkoihin/toimiin määrärahat kohdennetaan ja esittää ne kaupunginhallitukselle. Käyttövaraukseen on varattu euroa, joka kaupunginhallituksen päätöksellä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakun- 10
15 Tuottavuus nan, kaupunginhallituksen ja ulkopuolisen konsultin kanssa, jonka kaupunginhallitus valitsee ja rahoittaa. Opetus- ja kasvatuslautakunnan määrärahoihin sisältyy varhaiskasvatukseen 12 uuden viran ja toimen perustaminen. Varhaiskasvatukseen on myös palkattu lisähenkilöstöä jo vuonna 2011 päivähoidon tarpeen kasvaessa Toimialojen tulee talousarvioesityksen yhteydessä esittää myös suunnitelma siitä, miten toimialan tuottavuutta tullaan parantamaan. Toimialojen tulee aktiivisesti etsiä uusia toimintatapoja esim. muuttamalla työnjakoja ja vastuita toimivammiksi sekä nopeuttamalla työtehtäviä teknologian avulla. Eläköitymisen myötä voidaan työtehtäväjärjestelyjä muuttaa joustavasti ja rekrytoida uutta osaamista niihin palveluihin, joissa asiakastarve lisääntyy. Kaupunginhallitus hyväksyy tuottavuusohjelman erikseen. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat euroa. Muutos vuoteen 2011 on euroa. Toimintamenot ovat euroa. Muutos vuodesta 2011 on euroa. Toimintakate on euroa, muutos vuodesta 2011 on euroa. Vuoden 2012 verotulot on arvioitu euroksi ja ne nousevat vuoden 2011 talousarviosta euroa. Vuoden 2011 kunnallisverotulojen arvioidaan olevan euroa, yhteisöveron tuoton euroa ja kiinteistöveron euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan euroa, joka on euroa enemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. Verotulotasaus on euroa ja verotulovähennysten kompensaatio yhteensä euroa (vv ). Verotulotalouden mukainen vuosikate on euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton euron ja ylimääräisen tuloutuksen euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältää liikelaitokset) mukainen vuosikate on euroa. Muutos vuodesta 2011 on euroa. Tilikauden tulos on euroa ja muutos vuodesta 2011 on euroa. Investointeihin on budjetoitu euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan euroa. Vuosien nettoinvestoinnit ovat yhteensä euroa. Liikelaitokset investoivat yhteensä euroa vuonna 2011 ja euroa suunnitelmakaudella TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Toimintatuotot Verotulot Tukiin ja avustuksiin on vv sisältynyt yhdistymisavustusta yhteensä 9,4 milj. euroa. Viimeinen erä 2,7 milj. euroa on saatu vuonna Talousarvioesitys perustuu 19,75 %:n tuloveroprosenttiin. 11
16 Valtionosuudet Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: % - vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,45 - muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,90 - yleinen kiinteistövero 1,05 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 - rakentamattomien tonttien kiinteistövero 2,50 - voimalaitosten kiinteistövero 1,40 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituslaskelma Verotulot on arvioitu seuraavasti: VEROTULOT Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts2014 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä VALTIONOSUUDET Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts2014 Kunnan peruspalv.vos Verotuloihin per.vos.tasaus Järjestelmämuut. tasasu Opet- ja kultt.toim. muut v Valtionosuudet yhteensä Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on euroa. Kokkolan Energialta ja Kokkolan Satamalta tuloutetaan lisäksi edellisten vuosien voittojen (ylijäämien) perusteella ylimääräinen tuloutus yhteensä Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Peruspääoman tuloutus Ylimäär.tuloutus Yhteensä Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus YHTEENSÄ Korkotuotot muodostuvat liikelaitosten konttokuranttitilin korosta ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 2,5 prosentin keskikorkotasoon. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 26,4 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 53,0 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 20,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 47,0 milj. euroa suunnitelmakaudella. Vuonna 2012 lainoja lyhennetään 5,6 milj. euroa. Yhteensä koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna ,1 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 73,3 milj. euroa. Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Kokkolan Energian, Sataman ja Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 12
17 KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot- ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos 337 Varausten muutos Rahastojen muutos 163 Tilikauden yli- tai alijäämä
18 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos
19 TULOSLASKELMA (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) (ei sisäisiä eliminointeja) erotus TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 11/TA 2012 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,8 % Maksutuotot , ,0 % Tuet ja avustukset , ,8 % Muut tuotot , ,6 % TOIMINTATUOTOT ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,3 % TOIMINTATUOTOT ,1 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,8 % Muut henkilöstökulut ,9 % Henkilöstökorvaukset ,4 % Henkilöstökulut yht ,8 % Palvelujen ostot ,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Avustukset ,6 % Muut kulut ,9 % TOIMINTAKULUT ,7 % TOIMINTAKATE ,5 % VEROTULOT ,0 % VALTIONOSUUDET ,2 % ,4 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot ,5 % Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustuotot ,9 % Korkokulut ,7 % Muut rahoituskulut ,0 % VUOSIKATE ,1 % SUUNNITELMAPOISTOT ,9 % SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,5 % Poistoeron lisäys -/ vähennys Varausten lisäys -/ vähennys Rahastojen lisäys -/ vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,5 % 15
20 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Fuusioinvestointi netto Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomi Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ristöterveydenhuollon. terveydenhuollon strategia. ristöterveyslautakuntaterveyslautakunta Hyväksytty 3.11.
Keski-Pohjanmaan ympärist ristö strategia ristöterveyslautakuntaterveyslautakunta Hyväksytty 3.11.2010, 19 Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Hyvinvoiva asiakas
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle
LisätiedotKouvolan talouden yleiset tekijät
Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
LisätiedotSisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...
Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
Lisätiedot6/26/2017. xxx. Muutettu TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016
6/26/2017 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto 0 0 0 0 0 0 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0
LisätiedotKokkolan sosiaali- ja terveystoimen strategia strategiaseminaarin ryhmätöiden ja keskustelujen tulokset
Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen strategia 7.12.2009 strategiaseminaarin ryhmätöiden ja keskustelujen tulokset Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Hyvinvoiva
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
LisätiedotKieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA MARRASKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 91,7 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.12.2016 10:01:09 Tili(T)
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL
Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,
LisätiedotTULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)
TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotVäestömuutokset 2017, kuukausittain
Iitin kunta 21/02.01.02/2017 Talouskatsaus 4.8.2017 Tammi-Kesäkuu, puolivuosiraportti Väestön kehitys ja väestömuutokset 2017 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotPalvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotTALOUSARVIOMUUTOKSET 2014
1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus
Lisätiedot6/26/2017. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA Investoinnit (1 000 euroa) TA xxx
6/26/2017 xxx Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2018 Myyntitulot 0 Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratulot 0 Muut toimintatulot 0 Toimintatulot yhteensä 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella
LisätiedotKouvolan talouden yleiset tekijät
Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %
LisätiedotVAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona
LisätiedotKaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi
Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotTALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot
TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu
LisätiedotTalouskatsaus
Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotVUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS
NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA
LisätiedotVuosivauhti viikoittain
1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotVuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015
RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotTuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.
45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa
Lisätiedot