Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoi-paneelin tuloksia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna 2015. Delfoi-paneelin tuloksia."

Transkriptio

1

2

3 Arki hallussa? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoi-paneelin tuloksia. Elina Moisio Heljä Huuhtanen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 31 Työterveyslaitoksen TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma, 2007 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 SISÄLLYS SISÄLLYS ESIPUHE YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Arvojen merkitys Sukupolvien näkemyksiä Perheen muotokuva Uudet sukupuoliroolit Työ ja muutos Palveluista hyvinvointia JOHDANTO Ydinkysymys Raportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄN KUVAUS Menetelmän piirteistä ARVOJEN MUUTTUMINEN Ihmisen suhtautuminen työhön ja perheeseen Ristiriita arvostuksen ja todellisuuden välillä? Mikä motivoi työntekoon? Sukupolvien väliset erot? Nuorten suhtautuminen työhön ja perheeseen Työn muutos ja suhtautuminen työhön Muutosten välittyminen sukupolvien avulla Perhe ja perheen perustamisen siirtäminen Onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteena Yhteenveto: asiantuntijat pohtivat ihmisten arvojen muuttumista Sukupolvien väliset erot PERHE JA SUKUPUOLIROOLIT MUUTOKSESSA Perhe 2000-luvun alussa Huolenpito koko elämänkaarella Sateenkaariperheet Muuttuvatko sukupuoliroolit? Isyys ja perhevapaiden käyttö Asenteiden muuttuminen? Kuka tietää sukkien paikan? Vastuun jakaminen kodissa Yhteiskunta ja miesten oikeudet perheeseen

6 SISÄLLYS Äidit työmarkkinoilla Yhteenveto: muuttuuko perheen käsite? Sukupuoliroolit, miehet ja naiset MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Työvoiman osa globaalissa kilpailussa Kilpailussa henkilöstöasiat ovat valttikortti Kenen vastuulla on työn ja perheen yhteensovittaminen? Epävarmuus ja määräaikaiset työsuhteet tulevaisuuden työmarkkinoilla Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen Työvoiman polarisoituminen työyhteisöissä Yrittäjät työn ja perheen puristuksessa Työn muotojen muuttuminen: liikkuvuus ja rajojen liukeneminen Etätyön mahdollisuudet Lisää osa-aikatyön mahdollisuuksia Osa-aikatyö ja perhe Ajan hallinta työn ja perheen välimaastossa Mahdollisuudet vaikuttaa omaan ajankäyttöön Kiirettä ja vaatimuksia? Joustava palvelurakenne ja lähiympäristö arjen ajan hallinnan välineenä Yhteenveto: työn muodot globaalissa maailmassa HYVINVOINTIPALVELUT HAASTEIDEN EDESSÄ Palvelukauppa: mahdollisuuksia ja uhkia Palveluyhteiskunnan työntekijät Tuloerot tulevaisuudessa? Lapset vastaan vanhukset kenen palvelut ja tulonsiirrot? Kolmikannan tulevaisuus Yhteenveto: globalisaatio haaste kansallisvaltioiden hyvinvoinnin järjestämiselle VISIOITA TULEVAISUUTEEN JA TOIMENPITEET Asiantuntijoiden kirjalliset visiot tutkimuksen toisessa vaiheessa Toimenpiteet Asiantuntijoiden näkemyksiä tutkimuksen kolmannessa vaiheessa

7 SISÄLLYS Teema 1: Onnellisuus Teema 2: Työn muutos Teema 3: Tulevaisuuden visio mikä on työn ja perheen paikka globaalissa taloudessa? TUTKIMUKSEN ARVIOINTI JA KESKEISET TULOKSET Työn ja perheen yhteensovittaminen eri politiikan leikkauspisteessä Tutkimuksen toteuttamisesta ja Delfoi-menetelmän mahdollisuuksista Menetelmän käytettävyydestä LÄHTEET TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT LIITTEET

8

9 ESIPUHE ESIPUHE Kaisa Kauppinen Hyvä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on valttikortti myös globalisoituvassa maailmassa Työterveyslaitoksen Työ/Elämä -tasapaino -toimintaohjelmalla tuetaan työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista eri elämänvaiheissa, luodaan tasa-arvoista työkulttuuria ja vahvistetaan tasa-arvokehitystä myös miesnäkökulmasta. Tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, vähentää jaksamisongelmia ja helpottaa täysipainoista työelämään osallistumista. Tutkimukset osoittavat työn ja perheen hyvän yhteensovittamisen lisäävän sekä henkilöstön sitoutumista että työn tuloksellisuutta. Tämä tuli hyvin esiin englantilaisten tutkijoiden yli 700 työpaikkaa käsittävässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin hyviä johtamisen käytäntöjä (palkitseva ilmapiiri, jatkuva koulutus, luottamuskulttuuri) yhdessä perheystävällisten käytäntöjen kanssa (joustavat työajat, sairaan lapsen hoitopalvelu, perhevapaat). Tutkimuksen tulos osoitti, että hyvin johdetut yritykset eivät olleet tuottavia siksi, että niissä työskenneltiin kovemmin harder vaan siksi, että niissä työskenneltiin fiksummin smarter. Hyvin johdetuissa yrityksissä työajat eivät olleet sen pidempiä kuin muissakaan, vaan niissä työajat oli järjestetty joustavasti, tarvittaessa myös lyhyet työajat olivat mahdollisia. Naisjohtajia oli enemmän työn ja perhe-elämän tasapainoa tukevissa yrityksissä kuin yrityksissä, joissa näitä käytäntöjä ei ollut. Naiset siis läpäisevät lasikaton useammin fiksusti kuin huonosti hoidetuissa yrityksissä, koska niissä huolehditaan henkilöstön voimavaroista ja osaamisesta monipuolisemmin. Perhemyönteinen työkulttuuri voi olla osa yritysten kokonaisvaltaista hyvinvointistrategiaa, mikä lisää työn houkuttelevuutta ja organisaatioon sitoutumista. Se on myös valttitekijä kilpailtaessa hyvistä työntekijöistä, niin miehistä kuin naisista. Työ/Elämä -tasapaino -ohjelma edistää näiden käytäntöjen tutkimista ja kehittämistä. Käsillä oleva Delfoi-tutkimus on osa tätä prosessia. Ohjelman tavoitteena on tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista koko elämänkaaren näkökulmasta. Elämänmuotojen moninaistuessa ja väestön ikääntyessä erilaiset hoiva- ja huolenpitovastuut koskettavat ihmisiä eri-ikäisinä ja eri tavoin. Tämän näkökulman tärkeys tuli esille myös Delfoi-paneelin asiantuntijoiden vastauksissa. Tämän Delfoi-paneelin ydinkysymys oli: Miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisen elämän osina muuttuvat ja miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa? Tulevaisuusperspektiivi rajattiin vuoteen Ydinkysymyksen äärelle kutsuttiin 33 asiantuntijan joukko (liite 1), jotka pohtivat kysymyksen eri puolia. Ydinkysymys pilkottiin neljään lohkoon, jotka käsittelivät onnellisuutta, työn kysyntää ja organisaatioiden toimintaedellytyksiä, työn tarjontaa ja elämänhallintaa sekä sukupuolten 7

10 ESIPUHE oikeuksien ja velvollisuuksien kehittymistä. Kukin lohko jakautui alakohtiin, joista muodostui kyselylomakkeen varsin laaja-alaisesti rönsyilevä runko (liite 2). Tutkimuksessa noudatettiin Osmo Kuusen kehittämää Argumentoivan Delfoi -paneelin menetelmää. Sille on ominaista muotoilla kysymykset mahdollisimman kärjistetyiksi, jotta asiantuntijat inspiroituisivat antamaan omintakeisia vastauksia, jotka eivät välttämättä heijastele heidän ammatillista asemaansa tai arvovaltaansa. Asiantuntijoita houkuteltiin suuntaamaan katse tulevaisuuteen ja pohtimaan kysyttyä asiaa myös tulevaisuudessa, tulevaisuushorisontin ollessa vuodessa Argumentoivan Delfoi -menetelmän idea on se, että asiantuntijat vastaavat kysymyksiin anonyymisti. Prosessin eri vaiheissa he voivat myös muunnella sekä omia että kommentoida toinen toistensa vastauksia. Delfoi-menetelmä pyrkii kannustamaan asiantuntijoita interaktiiviseen työskentelyyn. Tässä tavoitteessa tämä Delfoi-paneeli ei täysin onnistunut, koska panelistien keskinäinen argumentointi jäi melko vähäiseksi. Kun panelistit kohtasivat toisensa kasvotusten niin kutsutussa pyöreän pöydän tapaamisessa, argumentaatiota käytiin varsin vilkkaasti erityisesti onnellisuudesta yhteiskuntapolitiikan tavoitteena. Ilmeisesti kasvoton argumentaatio ei innosta väittelyyn samalla tavoin kuin kasvokkain tapahtuva. Talouskasvu on ollut yhteiskuntapolitiikan keskeisimpiä tavoitteita Suomessa. Talouden kasvun on oletettu parantavan ihmisten hyvinvointia ja lisäävän onnellisuutta. Kuitenkin uusi taloustieteellinen tutkimus, jota on myös kutsuttu onnellisuuden taloustieteeksi (economics of happiness), on osoittanut, ettei tämä oletus välttämättä pidä paikkaansa Suomen kaltaisissa pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa. Hyvinvoinnin tavoittelussa yhä tärkeämmäksi on noussut kysymys subjektiivisesti koetusta hyvinvoinnista. Erik Allardt nosti jo 1970-luvulla subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimuskohteeksi, ja nyt se on palannut jälleen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja politiikan agendalle. Allardtin tutkimuksen viitekehikkona oli teoria ihmisten keskeisistä tarpeista, jotka hänen mukaansa ovat having (omistaminen), loving (rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen) ja being (perustarpeiden tyydyttäminen). Tämä ajattelumalli voidaan edelleen paikantaa Maslowin tarvehierarkiaan. Sen mukaan ihmisten tarpeet voidaan jakaa fysiologisiin tarpeisiin (ruoka, juoma, lämpö), turvallisuuteen, lähimmäisen rakkauteen ja yhteisöllisyyteen sekä itsensä toteutukseen ja arvostukseen. Tarpeiden tyydytys tapahtuu monissa arkipäivän askareissa ja rooleissa. Niihin liittyvä tyytyväisyyden täyttymys määrittää pitkälle ihmisten subjektiivista hyvinvointia eli onnellisuutta. Kuten tässä Delfoi-paneelissa todetaan, onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on haastava ja osittain vaikeasti hahmottuva. Onnellisuustutkimuksissa suomalaiset asettavat perhe-elämän, hyvät ihmissuhteet ja rakkauden kokemuksen onnellisuuden ytimeen. Vähemmän tärkeiksi onnellisuuden kannalta arvioidaan korkean elintason tavoittelu, varakkuus tai sosiaalisen aseman arvostus. Hyvinvoinnin lisäämiseksi on tärkeää luoda niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka mahdollistavat onnellisuuden kokemusten toteutumisen mahdollisimman monen suomalaisen arkitodellisuudessa. 8

11 ESIPUHE Hyvinvointipolitiikan keinoin Suomessa on onnistuttu saavuttamaan kansainvälisissä arvioissa melko hyvä tasapaino työn, perheen ja muun elämän välille. Työajat ovat esimerkiksi EU-maiden vertailussa keskimäärin lyhyitä ja lomat pitkiä. Lisäksi Suomella on vahvaa työelämän ja työhyvinvoinnin tutkimusosaamista, jonka keskeinen toteuttaja on Työterveyslaitos, yksi maailman suurimmista alan tutkimuslaitoksista. Suomalaisessa työelämässä on havaittavissa sekä positiivisia että negatiivisia kehityssuuntia. Meillä on monia hyviä työpaikkoja, joissa on onnistuttu yhdistämään sekä taloudellinen kilpailukyky että työntekijöiden hyvinvointi ja osaaminen. Näissä työpaikoissa on oivallettu, että hyvinvoivat työntekijät ovat luovia, innovatiivisia ja työlleen omistautuneita. Työelämässä on kuitenkin lisääntynyt epävarmuus, pätkätöitä tehdään runsaasti, ja eri työntekijäryhmien välinen polarisaatio työyhteisöissä on voimistunut. Näitä ilmiöitä tämän Delfoi-paneelin asiantuntijat ovat vastauksissaan eri lähtökohdista pohtineet ja kommentoineet. Osa-aikaisten ja pätkätöiden määrä on kasvanut EU:n työmarkkinoilla, vuodesta 2000 lisäys on ollut prosenttia. Määräaikaisen työn johtavia maita on Espanja, jossa peräti kolmannes työntekijöistä on määräaikaisia. Suomi on neljäntenä Puolan ja Portugalin jälkeen. Ruotsi on viidentenä heti Suomen jälkeen. Suomessa määräaikainen työ on lähinnä naisten ongelma, mutta koko EU:ssa määräaikaisina on lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia. Tämän Delfoi-paneelin asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Työpaikat kaipaavat jatkossakin joustoja pärjätäkseen kovenevassa globaalissa kilpailussa. Asiantuntijoiden mukaan epävarmuus ja jatkuva muutos ovat nyt ja tulevaisuudessa pysyviä ilmiöitä työelämässä. Asiantuntijat kuitenkin huomauttivat, että vaikka epävarmuus lisääntyy, voidaan sitä suitsia kehittämällä uudenlaisia työelämän pelisääntöjä puskuroimaan epävarmuudesta aiheutuvia haittoja. Myös EU:n piirissä on pyritty kehittämään malleja, jotka takaisivat turvallisuutta epävarmoihin työsuhteisiin. Tästä pyrkimyksestä käytetään termiä flexicurity, joka muodostuu kahdesta sanasta flexibility (joustavuus) ja security (turvallisuus). Asiantuntijat olivat myös yksimielisiä siitä, että työelämässä kiire lisääntyy, työ läikkyy yhä enemmän vapaa-aikaan ja nakertaa perhe-elämälle varattua aikaa. Uuden teknologian avulla työtä voidaan tehdä entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta, minkä seurauksena työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy. Puhutaankin niin sanotusta rajattomasta työstä tai aina työssä -elämänmuodosta. Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat kotiasioiden jäävän helposti toiseksi kamppailussa työn vaatimasta ajasta ja huomiosta. Vuoden 2006 Työ ja terveys -haastattelun mukaan työssä olevista 41 % tunsi laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi vähintään silloin tällöin (naiset 42 % ja miehet 41 %). Kotiasioita koskevat laiminlyönnin tuntemukset olivat ylemmillä toimihenkilöillä tavallisia (naiset 63 % ja miehet 60 %) samoin kuin yrittäjillä (naiset 59 % ja miehet 59 %) ja esimiesasemassa olevilla (naiset 65 % ja miehet 57 %). Delfoi-paneelin asiantuntijat olivat myös sitä mieltä, että tulevaisuudessa työtahti ei hidastu, vaan kiihtyy entisestään. Slow ei ole tulevaisuuden tahti, kuten yksi paneelin 9

12 ESIPUHE asiantuntijoista totesi. Kuitenkaan muutosten eikä kiireen nähty ravistelevan kaikkia työntekijöitä samalla tavoin. Niin sanotun perustyön arveltiin pysyvän samanlaisena, vaikka työsuhteet ja työajat monimuotoistuvat. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että arjen hallinta on työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen ydinkysymys. Kokonaisuutena siihen liittyy työn ja kodin lisäksi lähiympäristön hyvä suunnittelu, palvelujen saatavuus, liikenteen sujuvuus sekä ympäristön kokonaisvaltainen viihtyvyys ja turvallisuus, jopa esteettisyys. Siis hyvä arki kokonaisuudessaan. Tulevaisuuden visio vuoteen 2015 piirtyi tämän Delfoi-paneelin asiantuntijoiden arvioinneissa varsin positiiviseksi, jopa ruusuiseksi. Asiantuntijoiden mukaan pakkokeinoin ei hyvinvointia tai onnellisuutta voida rakentaa vaan kannustamalla ja tarjoamalla porkkanoita, jotta hyviä käytäntöjä omaksuttaisiin. Onnellisuus ei ole pahoinvoinnin vastakohta, eikä onnellisuuden lisääminen ole sama asia kuin pahoinvoinnin vähentäminen. Onnellisuuden luotaaminen haastaa perinteisen ongelmakeskeisen psykologian ja ihmiskäsityksen. Delfoi-paneelin vastaus sille asetettuun ydinkysymykseen oli se, että perheen, työn ja vapaa-ajan merkitys ihmisten subjektiiviselle hyvinvoinnille pysyy tärkeänä. Perheen ja työn muodot muuttuvat ja monimuotoistuvat, samoin kuin vapaa-ajalle asetetut vaatimukset. Kuitenkin perhe ja työ säilyvät yhteiskunnan peruspilareina, niiden hyvinvointi säteilee laaja-alaisesti ihmisten elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Oli ilo seurata tämän Delfoi-paneelin eri vaiheita ja sen kypsymisprosessia. Delfoi-menetelmä on vaativa niin siihen osallistuville asiantuntijoille kuin tutkijoille. Annetut vastaukset olivat usein runsaita ja rönsyleviä, jolloin tutkijoiden tehtävänä oli löytää punainen lanka ja määränpää. Delfoi-menetelmän interaktiivista muotoa olisi edelleen kehitettävä ja käytettävä hyväksi tietotekniikan suomia mahdollisuuksia sähköiseen osallistumiseen ja keskusteluun. Delfoi-menetelmästä voi näin kehkeytyä argumentaation kautta uusia oivalluksia ja innovaatioita synnyttävä foorumi. Kaisa Kauppinen Tutkimusprofessori Työ/Elämä -tasapaino -toimintaohjelma Lähteet Allardt E (1976): Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, Porvoo. Bloom N, Kretschmer T & Van Reenen J (2005): Work-Life balance, Management Practices and Productivity. London School of Economics. Centre for Economic Performance, London. Hämäläinen T (2006): Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Sitra. [www.sitra.fi] 10

13 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Työterveyslaitoksen TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelman Delfoi-asiantuntijapaneelin tehtävänä oli selvittää, miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisen elämän osina muuttuvat sekä miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin Argumentoivalla Delfoi -menetelmällä, jossa asiantuntijat pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuusnäkymiä. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat haastattelivat aluksi 32 asiantuntijaa. Kutsutut asiantuntijat edustivat työmarkkinaosapuolia, tutkijoita, virkamiehiä, yrittäjiä, henkilöstöjohtajia, kansalaisjärjestötoimijoita ja yhteiskunnallisia ajattelijoita. Tutkimuksen toisessa vaiheessa asiantuntijoiden haastatteluissa esittämien näkökulmien analysoinnin pohjalta laadittiin kyselylomake, jossa asiantuntijat saivat kommentoida toistensa näkemyksiä ja esittää vastaväitteitä aiheesta. Haastattelujen jälkeen tutkimukseen kutsuttiin vielä yksi asiantuntija lisää, joten kyselylomake lähetettiin 33 asiantuntijalle. Menetelmälle on ominaista, että asiantuntijat esittävät kommenttinsa anonyymisti. Näin he voivat vapaasti kertoa omia näkemyksiään. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa asiantuntijoiden anonyymiydestä luovuttiin, ja asiantuntijat tapasivat kasvotusten niin sanotussa pyöreän pöydän tapaamisessa. Tapaamisessa keskusteltiin tutkimuksessa esiin nousseista keskeisistä teemoista. Tutkimuksessa käytyjen keskustelujen ja argumenttien perusteella tutkijat kokosivat näkymiä tulevaisuudesta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta eräänlaiseksi kartaksi tulevaisuudesta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen vaikuttavat monet tekijät. Se koostuu arkielämän tekijöistä ja arjen prosesseista, joissa yhdistyvät työ ja sen tekeminen, perhe ja koti sekä palvelut, liikkuminen ja lähiympäristö. Työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuuteen vaikuttavat monissa eri arkipäivän asioissa tapahtuvat muutokset. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten työn ja perheen yhteensovittaminen, sen ympäristö ja siihen vaikuttavat tekijät muuttuvat. Tutkimukseen osallistuneilta asiantuntijoilta tiedusteltiin ajankohtaisten tutkimusten valossa muun muassa arvojen muutoksesta, perheen muuttumisesta, työn ja sen tekemisen uusista tavoista sekä yhteiskunnan palvelurakenteen murroksesta. YHTEENVETO 1.1 Arvojen merkitys Arvot ja asenteet muokkaavat sitä, millaisen sijan työ ja perhe saavat ihmisten elämässä. Asenne- ja arvotutkimuksissa selviää, että ihmiset arvostavat perhettä ja vapaa-aikaa. Kuitenkin joissain elämän vaiheissa työ syö aikaa perheeltä. Asiantuntijoiden näkemykset arvoista jakautuivat kahtia. Toisen ryhmän mielestä arvojen ja käytännön elämän välillä on ristiriita. Työhön käytetään paljon aikaa pakollisen toimeentulon hankkimisen takia, samalla kun yhteiskunnan taloudelliset arvot ohjaavat ihmisten käytöstä tähän suuntaan. 11

14 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Toisen ryhmän mielestä tällaista ristiriitaa ei ole. Työn perimmäinen tarkoitus on turvata perheen toimeentulo; kyse on perheestä huolehtimista. Asiantuntijat jakaantuivat niin ikään kahteen ryhmään, kun heiltä tiedusteltiin, ovatko statushakuisuus ja elintason kasvattaminen syynä työn korostuneeseen asemaan. Yli puolet asiantuntijoista oli sitä mieltä, että työpaikan turvaaminen ja toimeentulo vaativat kovaa työntekoa tulevaisuudessa eikä kyse ole niinkään statushakuisuudesta. Toinen puoli taas oli sitä mieltä, että nykypäivän kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa siihen, että töitä paiskotaan jopa liiallisesti. Työn ja perheen tasapaino liittyy ihmisten onnellisuuteen, joka tutkimuskohteena on noussut esiin viime vuosina psykologian ohella myös taloustieteeseen. Asiantuntijoilta kysyttiin, pitäisikö onnellisuuden olla voimakkaammin mukana yhteiskuntapolitiikan ytimessä ja tavoitteissa, ja suurin osa vastaajista oli tätä mieltä. Merkittävä osa asiantuntijoista nosti kuitenkin esille talouskasvun merkityksen: se on onnellisuuden edellytys taloudellinen taantuma voi vähentää onnellisuutta. Moni asiantuntijoista piti kuitenkin onnellisuuden käsitettä ongelmallisena. Hyvinvointi on perinteisesti käytetty termi, joka on lähellä onnellisuuden käsitettä. Hallinnon tai politiikan välineeksi onnellisuus on myös vaikea, liukuva ja subjektiivinen käsite. 1.2 Sukupolvien näkemyksiä Asiantuntijat pohtivat, onko sukupolvien välillä eroja suhtautumisessa työhön ja perheeseen. Enemmistä asiantuntijoista näki eroja suhtautumisessa työhön. Nuo erot eivät kuitenkaan ole sukupolvessa sisäsyntyisiä, vaan ne liittyvät maailman muuttumiseen. Eri sukupolvet ottavat yhteiskunnalliset muutokset ja työn muutoksen eri tavoin vastaan. Nykypäivän nuorten työtahti ei asiantuntijoiden mielestä tulevaisuudessa ainakaan hidastu, joten työn ja perheen yhteensovittaminen ei ainakaan tästä syystä helpotu. Perheellistymisessä on tutkimusten mukaan havaittavissa eroja sukupolvien välillä. Lähes kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että perheen perustamisen myöhentyminen ei johdu nuorten itsekkyydestä tai elämyshakuisuudesta. Ennemminkin nuoret pyrkivät elämään annettujen reunaehtojen mukaan. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset, kuten epävarmuuden ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen sekä opiskeluaikojen piteneminen, vaikuttavat perheellistymisen myöhentymiseen. Myös positiivisia vanhemmuuden malleja voi olla vaikea löytää tänä päivänä. 1.3 Perheen muotokuva Arvojen muutoksen jälkeen tutkimuksessa pureudutaan asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitä on perhe tulevaisuudessa. Jos perheen muodoissa tapahtuu muutoksia, on myös pystyttävä tarkistamaan lainsäädännön ja sosiaaliturvan perhekäsityksiä tulevaisuudessa. 12

15 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Tutkimusten mukaan ihmiset huolehtivat paljon jo nyt ikääntyvistä tai hoivaa tarvitsevista läheisistään. Asiantuntijat olivatkin sitä mieltä, että läheistään hoivaavalla työssä käyvällä aikuisella pitäisi olla mahdollisuus hoitovapaaseen. Ikääntyneiden vanhempien, sairastavan oman puolison tai esimerkiksi lastenlasten hoitoa pitäisi tulevaisuudessa tukea asiantuntijoiden mielestä nykyistä enemmän. Myös perheiden rakenteissa tapahtuu muutoksia. Tilastojen mukaan lapsettomien määrä lisääntyy, samoin sellaisten lapsiperheiden määrä, jossa vanhemmat elävät avoliitossa. Lapsia elää nyt ja tulevaisuudessa myös samaa sukupuolta olevien vanhempien muodostamassa rekisteröidyssä parisuhteessa. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että niin sanottujen sateenkaariperheellisten työn ja perheen yhteensovittamista pitäisi tulevaisuudessa tukea aktiivisemmin. Nykyään esimerkiksi vanhempainvapaat ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen mahdollisuus riippuu työorganisaatioiden ja viranomaisten tulkinnasta. YHTEENVETO 1.4 Uudet sukupuoliroolit Sukupuoliroolien muuttuminen muuttaa miesten ja naisten työnjakoa perheessä. Tämä tuo työn ja perheen yhteensovittamiseen uusia kysymyksiä. Suurin osa asiantuntijoista näki sukupuoliroolien muuttuvan tulevaisuudessa. Isän rooli perheessä korostuu, ja tämä vaikuttaa myös perhevapaiden käyttämiseen. Naisten on myös osattava luovuttaa osa reviiristään miehelle, ennen kuin esimerkiksi kotityöt kodeissa jakautuvat tasaisemmin. Asiantuntijoiden mielestä yhteiskunnan olisi kannustettava aktiiviseen isyyteen. Tämänsuuntaisia toimenpiteitä voisivat olla perheneuvoloiden kehittäminen isät huomioon ottavaan suuntaan. Asiantuntijoiden mielestä Suomessa olisi myös otettava käyttöön niin sanottu radikaali perhevapaamalli, jossa isillä on omia isäkuukausia, joita toinen vanhempi ei voi käyttää. 1.5 Työ ja muutos Globalisaatio ja globaali talouskilpailu vaikuttavat yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiin ja siihen, mikä on työn tekemisen malli Suomessa tulevaisuudessa. Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että työn ja perheen yhteensovittamista tukevat ratkaisut ovat tulevaisuudessa yrityksen imagotekijä, kilpailuvaltti taistelussa työvoimasta. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen on voimavara, joka auttaa työntekijöitä jaksamaan työssään paremmin. Työvoiman määrä vähenee ja ihmiset arvostavat enemmän työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Toisaalta kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Globaalissa kilpailuympäristössä tarvitaan kaikki joustamisen vara, mikä organisaatioilla on käytettävissään. 13

16 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Osa asiantuntijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että joustavuus voi olla tulevaisuudessa työntekijän kannalta huono asia. Ihminen on turvallisuushakuinen olento, joka sitoutuu enemmän työhönsä, kun se on vakaata. Ristiriita pysyvyyden kaipuun ja epävarman todellisuuden välillä syvenee. Asiantuntijoista enemmistö näki, että työyhteisöihin muodostuu ydintyöntekijöiden joukko ja heidän ympärilleen ikään kuin kehälle toinen työntekijöiden joukkio. Näillä ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet yhdistää työ ja perhe. Ulkokehällä työsuhteet ovat useammin määräaikaisia ja epävarmoja. Mutta toisaalta ulkokehällä työtä tekevien on helpompi jättää työ työpaikalle, ja siten perheelle jää enemmän aikaa. Ytimessä työskentelevillä puolestaan työ on pysyvämpää ja työhön liittyvät asiat ovat vapaammin järjestettävissä. Heihin kohdistuu kuitenkin suuremmat työpaineet, ja heidän on vaikea erottaa työaikaa vapaa-ajasta. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että oman paikan löytyminen ei ole pelkästään sattumaa, vaan kyseessä on myös arvovalinta perhesuuntautuneisuuden ja urasuuntautuneisuuden välillä. Työn muodot muuttuvat tulevaisuuden työelämässä. Asiantuntijat uskoivat sekä etätyön että osa-aikatyön lisääntyvän Suomessa. Joustavuuden lisääntyminen voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Kuitenkin se samalla hämärtää työn ja perheen ajan rajoja. Osa-aikatyön osalta asiantuntijat korostivat riittävän toimeentulon turvaamista sekä osa-aikatyöhön liittyvää sukupuolittumisen riskiä, sillä muualla Euroopassa osa-aikatyö on yleisin naisten työaikamuoto. Asiantuntijat pohtivat myös ihmisen arjen ajan hallintaa. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että kiire työssä on lisääntynyt. Kiireen tunne syntyy osittain työn ja perhe-elämän erottamisen vaikeudesta. Lähes kaikki asiantuntijat olivat taipuvaisia olemaan sitä mieltä, että vuoteen 2015 mennessä ihmisellä pitää olla suurempi kontrolli omaan ajankäyttöönsä työssään työtehtävistä riippumatta. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli taipuvainen olemaan sitä mieltä, että arjen ajan hallinta on työn ja perheen yhteensovittamisen ydinkysymys. Kokonaisuutena siihen liittyy työn ja kodin lisäksi lähiympäristön rakentaminen, palvelujen saatavuus, liikennejärjestelyjen sujuvuus sekä ympäristön viihtyisyys. Lähiympäristöjen suunnittelu ja palvelujen riittävä joustavuus ovat tärkeitä tulevaisuuden haasteita. 1.6 Palveluista hyvinvointia Globalisaatio ei muuta vain työtä ja sen tekemisen muotoja, vaan se haastaa myös hyvinvointiyhteiskunnan järjestämisen tavat. Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhdentyminen ja kaupan vapauttaminen vaikuttavat myös palvelujen kauppaan. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että palvelukaupan vapauttaminen vaikuttaa palvelujen tuottamisen tapoihin ja tuottajiin Suomessa. Samalla he olivat sitä mieltä, että tämä kehitys avaa hyvinvointipalvelujen markkinoita. Asiantuntijoiden mielestä yksityiset tai kolmannen sektorin tuottamat hoivapalvelut voisivat tulevaisuudessa helpottaa työn ja 14

17 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA perheen yhteensovittamista. Asiantuntijat kantoivat huolta myös palvelujen alueellisesta saatavuudesta. Enemmän heidän mielestään olisikin käytävä keskustelua kolmannen sektorin ja järjestöjen roolista palvelujen tuottajana. Asiantuntijoiden kommenttien mukaan toisilla on enemmän varaa käyttää näitä mahdollisuuksia kuin toisilla. Osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että tuloerojen kasvu jakaa ihmisiä entistä enemmän myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvajärjestelmien ja palvelurakenteen on sopeuduttava työn muutokseen. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että yhteiskunnan turvajärjestelmät eivät tarpeeksi tue epävarmoissa työsuhteissa työskenteleviä. Rakenteita sopeuttamalla on mahdollistettava työn ja perheen yhteensovittaminen työtilanteesta riippumatta. YHTEENVETO 15

18 2 JOHDANTO 2 JOHDANTO Työn ja perheen yhteensovittamista on luonnehdittu nyky-yhteiskunnan kehityksen solmukohdaksi. Työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat olleet 2000-luvulla paljon esillä sekä tutkimuksellisesti että julkisissa keskusteluissa ja tiedotusvälineissä. Kysymykset nivoutuvat laajempiin teemoihin ja keskustelunaiheisiin: on puhuttu perheen kriisistä, lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja toisaalta työelämän koventuneista vaatimuksista, globaalin kilpailun aiheuttamista työelämän muutoksista sekä epävarmuuden lisääntymisestä työelämässä. Myös keskustelut syntyvyyden laskusta, työvoimapulasta, työssä jaksamisesta ja jatkamisesta liittyvät kysymyksiin työn ja perheen yhteensovittamisesta. Aihe on tärkeä, koska se on olennainen osa ihmisen elämää ja koska sillä on poliittisia, taloudellisia, tasaarvoon liittyviä ja inhimillisiä vaikutuksia. Työn ja muun elämän tasapainon tärkeys on yleisesti tunnustettu. (TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma 2004, 3.) Useat uudet työn ja perheen yhteensovittamista käsittelevät tutkimukset ovat vaikuttaneet tämän tutkimuksen muotoutumiseen: teokset Aikanyrjähdys. Keskiluokka työn puristuksessa (Julkunen ym. 2004) ja Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi (Kivimäki ym. 2003) käsittelevät perheen ja työn yhteensovittamista työelämän asettamista vaatimuksista sekä hyvinvoinnista käsin. Työn ja perheen limittymistä tarkastellaan kirjassa Veteen piirretty viiva? Työn ja yksityiselämän välisen rajapinnan tarkastelu (Antila 2005). Teemaa tarkastellaan monipuolisesti ja eri näkökulmista Työterveyslaitoksen Työ ja Ihminen aikakauskirjan teemanumeroissa Työ, perhe ja elämän moninaisuus I ja II (Kauppinen 2005). Lisäksi Riitta Jallinoja on tutkinut perhettä yhteiskunnassa sivuten myös työn ja perheen yhdistämistä kirjoissaan Perheen aika (2000) sekä Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä (2006). Työn ja perheen yhteensovittaminen on myös kansainvälisesti aktiivinen tutkimusaihe; teemaa on tutkittu kansainvälisessä tutkimuskentässä useista eri näkökulmista. Aihetta voidaan tarkastella muun muassa moniroolisuuden, kuormittuneisuuden, elämänkaaren ja elämänhallinnan näkökulmista (TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma 2004, 10). Näitä teorioita yhdistävä tekijä on se, että työn ja perheen yhteensovittamisen problematiikkaa tarkastellaan yksilönäkökulmasta, yksilön kokemusten kautta. Työtä ja perhettä on pyritty tarkastelemaan myös laajemmasta perspektiivistä, jossa huomioidaan eri yhteiskuntaelämän kentillä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset työn ja perheen yhteensovittamiseen (Salmi & Lammi-Taskula 2004). Tämä näkökulma on toiminut lähtökohtana myös tässä raportissa kuvatulle tutkimukselle. Työn ja perheen yhteensovittamista koskevassa tutkimuksessa työ ja perhe on asetettu kolmen kentän leikkauspisteeseen: työelämän ja työpolitiikan, perhe-elämän ja perhepolitiikan sekä sukupuolen ja tasa-arvopolitiikan. Työn ja perheen yhdistämisen onnistuminen riippuu näillä kaikilla kentillä samanaikaisesti tapahtuvasta kehityksestä. Kentät toimivat vuorovaikutuksessa: yhdellä kentällä toteutetuilla ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia vai- 16

19 2 JOHDANTO kutuksia toisille kentille. Kentät yhdistävät sekä arkielämän että yhteiskuntapolitiikan. Tässä tutkimuksessa on käytetty tarkastelun kehyksenä tutkijoiden Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula (2004) hahmottelemaa työn ja perheen yhteensovittamisen toimintakenttää. He asettavat työn ja perheen kolmen erilaisen kentän leikkauspisteeseen. Tutkimuksessa työn ja perheen yhteensovittamiseen vaikuttavat kentät ovat erityisesti kahdenlaisten muutospaineiden kohteena. Toisaalta tarkastellaan ihmisten arvoja ja arvostuksia, jotka vaikuttavat käsityksiimme työstä ja perheestä. Samaan aikaan työn ja perheen sekä globaali että lokaali toimintaympäristö muuttavat niin politiikan kuin työorganisaatioidenkin toimintaedellytyksiä. JOHDANTO IHMISTEN ARVOT & ARVOSTUKSET Työ, perhe, vapa-aika merkityssisällöt ajan ja rahan kohdentaminen TYÖELÄMÄ & TYÖPOLITIIKKA Muuttuvat työaikajärjestelyt joustavat työajat työajan lyhentäminen osa-aikatyö Muuttuva työn organisointi työsuhteiden erilaistuminen paikallinen sopiminen TYÖ & PERHE SUKUPUOLTA RAKENTAVAT PROSESSIT & TASA- ARVOPOLITIIKKA naisten asema työmarkkinoilla miesten asema perheessä PERHE-ELÄMÄ & SOSIAALIPOLITIIKKA Pienten lasten hoito vanhempainvapaat hoitovapaa/kodinhoidon tuki päivähoito sairaan lapsen hoito Muiden huolenpitoa tarvitsevien hoidon järjestäminen pienet koululaiset sairaat, vammaiset vanhukset GLOBAALI & LOKAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työyhteisöjen ja yritysten toimintaedellytykset Politiikan vaikutukset ja toimintaedellytykset Aluekehitys Hyvinvointimallin kehitys Kansainvälinen toimintaympäristö: järjestöt, sopimukset ja toiminta (EU, YK, WTO) Talouskehitys Kuva 1. Kuva Työn 1. Työn ja perheen ja yhdistämisen arkea arkea (mukaellen (mukaellen Salmi & Lammi-Taskula Salmi & Lammi-Taskula 2004, s. 3). 2004, s. 3). 17

20 2 JOHDANTO 2.1 Ydinkysymys Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työn ja perheen yhteensovittamista yleisenä kysymyksenä, rajaamatta sitä mihinkään tiettyyn henkilöstöryhmään tai toimialaan. Tutkimuksen ydinkysymys on Miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisten elämässä muuttuvat ja miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa? Kysymystä käsitellään niin politiikan, yksilön, organisaatioiden yhteiskunnan kuin perheenkin näkökulmasta. Käsittelyn kehyksenä on edellä esitetty malli työn ja perheen yhteensovittamisen toimintakentistä. Tulevaisuutta tarkastellaan vuoden 2015 perspektiivistä. Tämä tutkimus on toteutettu Argumentoivalla Delfoi -menetelmällä, jota ei ole aiemmin käytetty työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimukseen Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista yksilötason lisäksi globaalista kontekstista käsin. Globaalit muutokset vaikuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamiseen monin tavoin, ja myös nämä vaikutukset on tärkeää huomioida työstä ja perheestä puhuttaessa. Toiseksi tarkoituksena on tutkia työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisen haasteita asiantuntijanäkökulmasta. Kolmanneksi tutkimus on tulevaisuusorientoitunut. Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita pyritään kartoittamaan nykyhetkeä pidemmälle ja tätä kautta ennakoimaan tulevaisuuden kehityskulkuja. Neljänneksi tutkimuksessa on otettu näkökulmaksi muutosten näkökulma. Erityisesti työn muutos muokkaa ihmisen ajatuksia ja tapaa tehdä työtä tulevaisuudessa. 2.2 Raportin rakenne Tutkimuksessa asiantuntijoilta kysyttiin tulevaisuuden maailmasta, mitä ovat työ ja perhe sekä miten työn ja perheen yhteensovittaminen kehittyy ja muuttuu. Myös sukupuolten välinen työnjako ja yhteiskunnan tarjoama tuki nousevat esille. Asiantuntijoiden näkemyksiä lähestytään raportissa neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan arvojen muutosta: Miten suhtautuminen työhön, perheeseen ja vapaa-aikaan on tutkimusten mukaan muuttunut, ja millaista kehitystä asiantuntijat arvioivat tapahtuvan vuoteen 2015 mennessä? Toiseksi pureudutaan kysymykseen, mikä on perhe. Voivatko perhemuodot muuttua ajan kuluessa? Entä mitkä ovat naisten ja miesten roolit perheessä ja millaisena asiantuntijat näkevät sukupuoliroolit tulevaisuudessa? Työtä ja sen tekemistä käsitellään kolmanneksi. Globalisaatio muuttaa elinkeinorakennetta ja samalla myös sitä, miten työtä tehdään. Asiantuntijat arvioivat erilaisten työmuotojen ilmentymiä tulevaisuudessa. Tärkeä kysymys on työn ja vapaa-ajan välinen suhde sekä mahdollinen liikkuvuuden lisääntyminen. 18

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelu

Fokusryhmäkeskustelu Fokusryhmäkeskustelu alkukartoituksen menetelmänä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Perheystävällisyyden nykytilan arviointi (2016) Fokusryhmäkeskustelu tiedonkeruun menetelmänä pohjautuu laadullisen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot