Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoi-paneelin tuloksia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna 2015. Delfoi-paneelin tuloksia."

Transkriptio

1

2

3 Arki hallussa? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoi-paneelin tuloksia. Elina Moisio Heljä Huuhtanen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 31 Työterveyslaitoksen TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma, 2007 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 SISÄLLYS SISÄLLYS ESIPUHE YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Arvojen merkitys Sukupolvien näkemyksiä Perheen muotokuva Uudet sukupuoliroolit Työ ja muutos Palveluista hyvinvointia JOHDANTO Ydinkysymys Raportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄN KUVAUS Menetelmän piirteistä ARVOJEN MUUTTUMINEN Ihmisen suhtautuminen työhön ja perheeseen Ristiriita arvostuksen ja todellisuuden välillä? Mikä motivoi työntekoon? Sukupolvien väliset erot? Nuorten suhtautuminen työhön ja perheeseen Työn muutos ja suhtautuminen työhön Muutosten välittyminen sukupolvien avulla Perhe ja perheen perustamisen siirtäminen Onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteena Yhteenveto: asiantuntijat pohtivat ihmisten arvojen muuttumista Sukupolvien väliset erot PERHE JA SUKUPUOLIROOLIT MUUTOKSESSA Perhe 2000-luvun alussa Huolenpito koko elämänkaarella Sateenkaariperheet Muuttuvatko sukupuoliroolit? Isyys ja perhevapaiden käyttö Asenteiden muuttuminen? Kuka tietää sukkien paikan? Vastuun jakaminen kodissa Yhteiskunta ja miesten oikeudet perheeseen

6 SISÄLLYS Äidit työmarkkinoilla Yhteenveto: muuttuuko perheen käsite? Sukupuoliroolit, miehet ja naiset MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Työvoiman osa globaalissa kilpailussa Kilpailussa henkilöstöasiat ovat valttikortti Kenen vastuulla on työn ja perheen yhteensovittaminen? Epävarmuus ja määräaikaiset työsuhteet tulevaisuuden työmarkkinoilla Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen Työvoiman polarisoituminen työyhteisöissä Yrittäjät työn ja perheen puristuksessa Työn muotojen muuttuminen: liikkuvuus ja rajojen liukeneminen Etätyön mahdollisuudet Lisää osa-aikatyön mahdollisuuksia Osa-aikatyö ja perhe Ajan hallinta työn ja perheen välimaastossa Mahdollisuudet vaikuttaa omaan ajankäyttöön Kiirettä ja vaatimuksia? Joustava palvelurakenne ja lähiympäristö arjen ajan hallinnan välineenä Yhteenveto: työn muodot globaalissa maailmassa HYVINVOINTIPALVELUT HAASTEIDEN EDESSÄ Palvelukauppa: mahdollisuuksia ja uhkia Palveluyhteiskunnan työntekijät Tuloerot tulevaisuudessa? Lapset vastaan vanhukset kenen palvelut ja tulonsiirrot? Kolmikannan tulevaisuus Yhteenveto: globalisaatio haaste kansallisvaltioiden hyvinvoinnin järjestämiselle VISIOITA TULEVAISUUTEEN JA TOIMENPITEET Asiantuntijoiden kirjalliset visiot tutkimuksen toisessa vaiheessa Toimenpiteet Asiantuntijoiden näkemyksiä tutkimuksen kolmannessa vaiheessa

7 SISÄLLYS Teema 1: Onnellisuus Teema 2: Työn muutos Teema 3: Tulevaisuuden visio mikä on työn ja perheen paikka globaalissa taloudessa? TUTKIMUKSEN ARVIOINTI JA KESKEISET TULOKSET Työn ja perheen yhteensovittaminen eri politiikan leikkauspisteessä Tutkimuksen toteuttamisesta ja Delfoi-menetelmän mahdollisuuksista Menetelmän käytettävyydestä LÄHTEET TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT LIITTEET

8

9 ESIPUHE ESIPUHE Kaisa Kauppinen Hyvä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on valttikortti myös globalisoituvassa maailmassa Työterveyslaitoksen Työ/Elämä -tasapaino -toimintaohjelmalla tuetaan työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista eri elämänvaiheissa, luodaan tasa-arvoista työkulttuuria ja vahvistetaan tasa-arvokehitystä myös miesnäkökulmasta. Tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, vähentää jaksamisongelmia ja helpottaa täysipainoista työelämään osallistumista. Tutkimukset osoittavat työn ja perheen hyvän yhteensovittamisen lisäävän sekä henkilöstön sitoutumista että työn tuloksellisuutta. Tämä tuli hyvin esiin englantilaisten tutkijoiden yli 700 työpaikkaa käsittävässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin hyviä johtamisen käytäntöjä (palkitseva ilmapiiri, jatkuva koulutus, luottamuskulttuuri) yhdessä perheystävällisten käytäntöjen kanssa (joustavat työajat, sairaan lapsen hoitopalvelu, perhevapaat). Tutkimuksen tulos osoitti, että hyvin johdetut yritykset eivät olleet tuottavia siksi, että niissä työskenneltiin kovemmin harder vaan siksi, että niissä työskenneltiin fiksummin smarter. Hyvin johdetuissa yrityksissä työajat eivät olleet sen pidempiä kuin muissakaan, vaan niissä työajat oli järjestetty joustavasti, tarvittaessa myös lyhyet työajat olivat mahdollisia. Naisjohtajia oli enemmän työn ja perhe-elämän tasapainoa tukevissa yrityksissä kuin yrityksissä, joissa näitä käytäntöjä ei ollut. Naiset siis läpäisevät lasikaton useammin fiksusti kuin huonosti hoidetuissa yrityksissä, koska niissä huolehditaan henkilöstön voimavaroista ja osaamisesta monipuolisemmin. Perhemyönteinen työkulttuuri voi olla osa yritysten kokonaisvaltaista hyvinvointistrategiaa, mikä lisää työn houkuttelevuutta ja organisaatioon sitoutumista. Se on myös valttitekijä kilpailtaessa hyvistä työntekijöistä, niin miehistä kuin naisista. Työ/Elämä -tasapaino -ohjelma edistää näiden käytäntöjen tutkimista ja kehittämistä. Käsillä oleva Delfoi-tutkimus on osa tätä prosessia. Ohjelman tavoitteena on tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista koko elämänkaaren näkökulmasta. Elämänmuotojen moninaistuessa ja väestön ikääntyessä erilaiset hoiva- ja huolenpitovastuut koskettavat ihmisiä eri-ikäisinä ja eri tavoin. Tämän näkökulman tärkeys tuli esille myös Delfoi-paneelin asiantuntijoiden vastauksissa. Tämän Delfoi-paneelin ydinkysymys oli: Miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisen elämän osina muuttuvat ja miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa? Tulevaisuusperspektiivi rajattiin vuoteen Ydinkysymyksen äärelle kutsuttiin 33 asiantuntijan joukko (liite 1), jotka pohtivat kysymyksen eri puolia. Ydinkysymys pilkottiin neljään lohkoon, jotka käsittelivät onnellisuutta, työn kysyntää ja organisaatioiden toimintaedellytyksiä, työn tarjontaa ja elämänhallintaa sekä sukupuolten 7

10 ESIPUHE oikeuksien ja velvollisuuksien kehittymistä. Kukin lohko jakautui alakohtiin, joista muodostui kyselylomakkeen varsin laaja-alaisesti rönsyilevä runko (liite 2). Tutkimuksessa noudatettiin Osmo Kuusen kehittämää Argumentoivan Delfoi -paneelin menetelmää. Sille on ominaista muotoilla kysymykset mahdollisimman kärjistetyiksi, jotta asiantuntijat inspiroituisivat antamaan omintakeisia vastauksia, jotka eivät välttämättä heijastele heidän ammatillista asemaansa tai arvovaltaansa. Asiantuntijoita houkuteltiin suuntaamaan katse tulevaisuuteen ja pohtimaan kysyttyä asiaa myös tulevaisuudessa, tulevaisuushorisontin ollessa vuodessa Argumentoivan Delfoi -menetelmän idea on se, että asiantuntijat vastaavat kysymyksiin anonyymisti. Prosessin eri vaiheissa he voivat myös muunnella sekä omia että kommentoida toinen toistensa vastauksia. Delfoi-menetelmä pyrkii kannustamaan asiantuntijoita interaktiiviseen työskentelyyn. Tässä tavoitteessa tämä Delfoi-paneeli ei täysin onnistunut, koska panelistien keskinäinen argumentointi jäi melko vähäiseksi. Kun panelistit kohtasivat toisensa kasvotusten niin kutsutussa pyöreän pöydän tapaamisessa, argumentaatiota käytiin varsin vilkkaasti erityisesti onnellisuudesta yhteiskuntapolitiikan tavoitteena. Ilmeisesti kasvoton argumentaatio ei innosta väittelyyn samalla tavoin kuin kasvokkain tapahtuva. Talouskasvu on ollut yhteiskuntapolitiikan keskeisimpiä tavoitteita Suomessa. Talouden kasvun on oletettu parantavan ihmisten hyvinvointia ja lisäävän onnellisuutta. Kuitenkin uusi taloustieteellinen tutkimus, jota on myös kutsuttu onnellisuuden taloustieteeksi (economics of happiness), on osoittanut, ettei tämä oletus välttämättä pidä paikkaansa Suomen kaltaisissa pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa. Hyvinvoinnin tavoittelussa yhä tärkeämmäksi on noussut kysymys subjektiivisesti koetusta hyvinvoinnista. Erik Allardt nosti jo 1970-luvulla subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimuskohteeksi, ja nyt se on palannut jälleen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja politiikan agendalle. Allardtin tutkimuksen viitekehikkona oli teoria ihmisten keskeisistä tarpeista, jotka hänen mukaansa ovat having (omistaminen), loving (rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen) ja being (perustarpeiden tyydyttäminen). Tämä ajattelumalli voidaan edelleen paikantaa Maslowin tarvehierarkiaan. Sen mukaan ihmisten tarpeet voidaan jakaa fysiologisiin tarpeisiin (ruoka, juoma, lämpö), turvallisuuteen, lähimmäisen rakkauteen ja yhteisöllisyyteen sekä itsensä toteutukseen ja arvostukseen. Tarpeiden tyydytys tapahtuu monissa arkipäivän askareissa ja rooleissa. Niihin liittyvä tyytyväisyyden täyttymys määrittää pitkälle ihmisten subjektiivista hyvinvointia eli onnellisuutta. Kuten tässä Delfoi-paneelissa todetaan, onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on haastava ja osittain vaikeasti hahmottuva. Onnellisuustutkimuksissa suomalaiset asettavat perhe-elämän, hyvät ihmissuhteet ja rakkauden kokemuksen onnellisuuden ytimeen. Vähemmän tärkeiksi onnellisuuden kannalta arvioidaan korkean elintason tavoittelu, varakkuus tai sosiaalisen aseman arvostus. Hyvinvoinnin lisäämiseksi on tärkeää luoda niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka mahdollistavat onnellisuuden kokemusten toteutumisen mahdollisimman monen suomalaisen arkitodellisuudessa. 8

11 ESIPUHE Hyvinvointipolitiikan keinoin Suomessa on onnistuttu saavuttamaan kansainvälisissä arvioissa melko hyvä tasapaino työn, perheen ja muun elämän välille. Työajat ovat esimerkiksi EU-maiden vertailussa keskimäärin lyhyitä ja lomat pitkiä. Lisäksi Suomella on vahvaa työelämän ja työhyvinvoinnin tutkimusosaamista, jonka keskeinen toteuttaja on Työterveyslaitos, yksi maailman suurimmista alan tutkimuslaitoksista. Suomalaisessa työelämässä on havaittavissa sekä positiivisia että negatiivisia kehityssuuntia. Meillä on monia hyviä työpaikkoja, joissa on onnistuttu yhdistämään sekä taloudellinen kilpailukyky että työntekijöiden hyvinvointi ja osaaminen. Näissä työpaikoissa on oivallettu, että hyvinvoivat työntekijät ovat luovia, innovatiivisia ja työlleen omistautuneita. Työelämässä on kuitenkin lisääntynyt epävarmuus, pätkätöitä tehdään runsaasti, ja eri työntekijäryhmien välinen polarisaatio työyhteisöissä on voimistunut. Näitä ilmiöitä tämän Delfoi-paneelin asiantuntijat ovat vastauksissaan eri lähtökohdista pohtineet ja kommentoineet. Osa-aikaisten ja pätkätöiden määrä on kasvanut EU:n työmarkkinoilla, vuodesta 2000 lisäys on ollut prosenttia. Määräaikaisen työn johtavia maita on Espanja, jossa peräti kolmannes työntekijöistä on määräaikaisia. Suomi on neljäntenä Puolan ja Portugalin jälkeen. Ruotsi on viidentenä heti Suomen jälkeen. Suomessa määräaikainen työ on lähinnä naisten ongelma, mutta koko EU:ssa määräaikaisina on lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia. Tämän Delfoi-paneelin asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Työpaikat kaipaavat jatkossakin joustoja pärjätäkseen kovenevassa globaalissa kilpailussa. Asiantuntijoiden mukaan epävarmuus ja jatkuva muutos ovat nyt ja tulevaisuudessa pysyviä ilmiöitä työelämässä. Asiantuntijat kuitenkin huomauttivat, että vaikka epävarmuus lisääntyy, voidaan sitä suitsia kehittämällä uudenlaisia työelämän pelisääntöjä puskuroimaan epävarmuudesta aiheutuvia haittoja. Myös EU:n piirissä on pyritty kehittämään malleja, jotka takaisivat turvallisuutta epävarmoihin työsuhteisiin. Tästä pyrkimyksestä käytetään termiä flexicurity, joka muodostuu kahdesta sanasta flexibility (joustavuus) ja security (turvallisuus). Asiantuntijat olivat myös yksimielisiä siitä, että työelämässä kiire lisääntyy, työ läikkyy yhä enemmän vapaa-aikaan ja nakertaa perhe-elämälle varattua aikaa. Uuden teknologian avulla työtä voidaan tehdä entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta, minkä seurauksena työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy. Puhutaankin niin sanotusta rajattomasta työstä tai aina työssä -elämänmuodosta. Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat kotiasioiden jäävän helposti toiseksi kamppailussa työn vaatimasta ajasta ja huomiosta. Vuoden 2006 Työ ja terveys -haastattelun mukaan työssä olevista 41 % tunsi laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi vähintään silloin tällöin (naiset 42 % ja miehet 41 %). Kotiasioita koskevat laiminlyönnin tuntemukset olivat ylemmillä toimihenkilöillä tavallisia (naiset 63 % ja miehet 60 %) samoin kuin yrittäjillä (naiset 59 % ja miehet 59 %) ja esimiesasemassa olevilla (naiset 65 % ja miehet 57 %). Delfoi-paneelin asiantuntijat olivat myös sitä mieltä, että tulevaisuudessa työtahti ei hidastu, vaan kiihtyy entisestään. Slow ei ole tulevaisuuden tahti, kuten yksi paneelin 9

12 ESIPUHE asiantuntijoista totesi. Kuitenkaan muutosten eikä kiireen nähty ravistelevan kaikkia työntekijöitä samalla tavoin. Niin sanotun perustyön arveltiin pysyvän samanlaisena, vaikka työsuhteet ja työajat monimuotoistuvat. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että arjen hallinta on työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen ydinkysymys. Kokonaisuutena siihen liittyy työn ja kodin lisäksi lähiympäristön hyvä suunnittelu, palvelujen saatavuus, liikenteen sujuvuus sekä ympäristön kokonaisvaltainen viihtyvyys ja turvallisuus, jopa esteettisyys. Siis hyvä arki kokonaisuudessaan. Tulevaisuuden visio vuoteen 2015 piirtyi tämän Delfoi-paneelin asiantuntijoiden arvioinneissa varsin positiiviseksi, jopa ruusuiseksi. Asiantuntijoiden mukaan pakkokeinoin ei hyvinvointia tai onnellisuutta voida rakentaa vaan kannustamalla ja tarjoamalla porkkanoita, jotta hyviä käytäntöjä omaksuttaisiin. Onnellisuus ei ole pahoinvoinnin vastakohta, eikä onnellisuuden lisääminen ole sama asia kuin pahoinvoinnin vähentäminen. Onnellisuuden luotaaminen haastaa perinteisen ongelmakeskeisen psykologian ja ihmiskäsityksen. Delfoi-paneelin vastaus sille asetettuun ydinkysymykseen oli se, että perheen, työn ja vapaa-ajan merkitys ihmisten subjektiiviselle hyvinvoinnille pysyy tärkeänä. Perheen ja työn muodot muuttuvat ja monimuotoistuvat, samoin kuin vapaa-ajalle asetetut vaatimukset. Kuitenkin perhe ja työ säilyvät yhteiskunnan peruspilareina, niiden hyvinvointi säteilee laaja-alaisesti ihmisten elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Oli ilo seurata tämän Delfoi-paneelin eri vaiheita ja sen kypsymisprosessia. Delfoi-menetelmä on vaativa niin siihen osallistuville asiantuntijoille kuin tutkijoille. Annetut vastaukset olivat usein runsaita ja rönsyleviä, jolloin tutkijoiden tehtävänä oli löytää punainen lanka ja määränpää. Delfoi-menetelmän interaktiivista muotoa olisi edelleen kehitettävä ja käytettävä hyväksi tietotekniikan suomia mahdollisuuksia sähköiseen osallistumiseen ja keskusteluun. Delfoi-menetelmästä voi näin kehkeytyä argumentaation kautta uusia oivalluksia ja innovaatioita synnyttävä foorumi. Kaisa Kauppinen Tutkimusprofessori Työ/Elämä -tasapaino -toimintaohjelma Lähteet Allardt E (1976): Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, Porvoo. Bloom N, Kretschmer T & Van Reenen J (2005): Work-Life balance, Management Practices and Productivity. London School of Economics. Centre for Economic Performance, London. Hämäläinen T (2006): Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Sitra. [www.sitra.fi] 10

13 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Työterveyslaitoksen TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelman Delfoi-asiantuntijapaneelin tehtävänä oli selvittää, miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisen elämän osina muuttuvat sekä miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin Argumentoivalla Delfoi -menetelmällä, jossa asiantuntijat pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuusnäkymiä. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat haastattelivat aluksi 32 asiantuntijaa. Kutsutut asiantuntijat edustivat työmarkkinaosapuolia, tutkijoita, virkamiehiä, yrittäjiä, henkilöstöjohtajia, kansalaisjärjestötoimijoita ja yhteiskunnallisia ajattelijoita. Tutkimuksen toisessa vaiheessa asiantuntijoiden haastatteluissa esittämien näkökulmien analysoinnin pohjalta laadittiin kyselylomake, jossa asiantuntijat saivat kommentoida toistensa näkemyksiä ja esittää vastaväitteitä aiheesta. Haastattelujen jälkeen tutkimukseen kutsuttiin vielä yksi asiantuntija lisää, joten kyselylomake lähetettiin 33 asiantuntijalle. Menetelmälle on ominaista, että asiantuntijat esittävät kommenttinsa anonyymisti. Näin he voivat vapaasti kertoa omia näkemyksiään. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa asiantuntijoiden anonyymiydestä luovuttiin, ja asiantuntijat tapasivat kasvotusten niin sanotussa pyöreän pöydän tapaamisessa. Tapaamisessa keskusteltiin tutkimuksessa esiin nousseista keskeisistä teemoista. Tutkimuksessa käytyjen keskustelujen ja argumenttien perusteella tutkijat kokosivat näkymiä tulevaisuudesta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta eräänlaiseksi kartaksi tulevaisuudesta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen vaikuttavat monet tekijät. Se koostuu arkielämän tekijöistä ja arjen prosesseista, joissa yhdistyvät työ ja sen tekeminen, perhe ja koti sekä palvelut, liikkuminen ja lähiympäristö. Työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuuteen vaikuttavat monissa eri arkipäivän asioissa tapahtuvat muutokset. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten työn ja perheen yhteensovittaminen, sen ympäristö ja siihen vaikuttavat tekijät muuttuvat. Tutkimukseen osallistuneilta asiantuntijoilta tiedusteltiin ajankohtaisten tutkimusten valossa muun muassa arvojen muutoksesta, perheen muuttumisesta, työn ja sen tekemisen uusista tavoista sekä yhteiskunnan palvelurakenteen murroksesta. YHTEENVETO 1.1 Arvojen merkitys Arvot ja asenteet muokkaavat sitä, millaisen sijan työ ja perhe saavat ihmisten elämässä. Asenne- ja arvotutkimuksissa selviää, että ihmiset arvostavat perhettä ja vapaa-aikaa. Kuitenkin joissain elämän vaiheissa työ syö aikaa perheeltä. Asiantuntijoiden näkemykset arvoista jakautuivat kahtia. Toisen ryhmän mielestä arvojen ja käytännön elämän välillä on ristiriita. Työhön käytetään paljon aikaa pakollisen toimeentulon hankkimisen takia, samalla kun yhteiskunnan taloudelliset arvot ohjaavat ihmisten käytöstä tähän suuntaan. 11

14 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Toisen ryhmän mielestä tällaista ristiriitaa ei ole. Työn perimmäinen tarkoitus on turvata perheen toimeentulo; kyse on perheestä huolehtimista. Asiantuntijat jakaantuivat niin ikään kahteen ryhmään, kun heiltä tiedusteltiin, ovatko statushakuisuus ja elintason kasvattaminen syynä työn korostuneeseen asemaan. Yli puolet asiantuntijoista oli sitä mieltä, että työpaikan turvaaminen ja toimeentulo vaativat kovaa työntekoa tulevaisuudessa eikä kyse ole niinkään statushakuisuudesta. Toinen puoli taas oli sitä mieltä, että nykypäivän kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa siihen, että töitä paiskotaan jopa liiallisesti. Työn ja perheen tasapaino liittyy ihmisten onnellisuuteen, joka tutkimuskohteena on noussut esiin viime vuosina psykologian ohella myös taloustieteeseen. Asiantuntijoilta kysyttiin, pitäisikö onnellisuuden olla voimakkaammin mukana yhteiskuntapolitiikan ytimessä ja tavoitteissa, ja suurin osa vastaajista oli tätä mieltä. Merkittävä osa asiantuntijoista nosti kuitenkin esille talouskasvun merkityksen: se on onnellisuuden edellytys taloudellinen taantuma voi vähentää onnellisuutta. Moni asiantuntijoista piti kuitenkin onnellisuuden käsitettä ongelmallisena. Hyvinvointi on perinteisesti käytetty termi, joka on lähellä onnellisuuden käsitettä. Hallinnon tai politiikan välineeksi onnellisuus on myös vaikea, liukuva ja subjektiivinen käsite. 1.2 Sukupolvien näkemyksiä Asiantuntijat pohtivat, onko sukupolvien välillä eroja suhtautumisessa työhön ja perheeseen. Enemmistä asiantuntijoista näki eroja suhtautumisessa työhön. Nuo erot eivät kuitenkaan ole sukupolvessa sisäsyntyisiä, vaan ne liittyvät maailman muuttumiseen. Eri sukupolvet ottavat yhteiskunnalliset muutokset ja työn muutoksen eri tavoin vastaan. Nykypäivän nuorten työtahti ei asiantuntijoiden mielestä tulevaisuudessa ainakaan hidastu, joten työn ja perheen yhteensovittaminen ei ainakaan tästä syystä helpotu. Perheellistymisessä on tutkimusten mukaan havaittavissa eroja sukupolvien välillä. Lähes kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että perheen perustamisen myöhentyminen ei johdu nuorten itsekkyydestä tai elämyshakuisuudesta. Ennemminkin nuoret pyrkivät elämään annettujen reunaehtojen mukaan. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset, kuten epävarmuuden ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen sekä opiskeluaikojen piteneminen, vaikuttavat perheellistymisen myöhentymiseen. Myös positiivisia vanhemmuuden malleja voi olla vaikea löytää tänä päivänä. 1.3 Perheen muotokuva Arvojen muutoksen jälkeen tutkimuksessa pureudutaan asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitä on perhe tulevaisuudessa. Jos perheen muodoissa tapahtuu muutoksia, on myös pystyttävä tarkistamaan lainsäädännön ja sosiaaliturvan perhekäsityksiä tulevaisuudessa. 12

15 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Tutkimusten mukaan ihmiset huolehtivat paljon jo nyt ikääntyvistä tai hoivaa tarvitsevista läheisistään. Asiantuntijat olivatkin sitä mieltä, että läheistään hoivaavalla työssä käyvällä aikuisella pitäisi olla mahdollisuus hoitovapaaseen. Ikääntyneiden vanhempien, sairastavan oman puolison tai esimerkiksi lastenlasten hoitoa pitäisi tulevaisuudessa tukea asiantuntijoiden mielestä nykyistä enemmän. Myös perheiden rakenteissa tapahtuu muutoksia. Tilastojen mukaan lapsettomien määrä lisääntyy, samoin sellaisten lapsiperheiden määrä, jossa vanhemmat elävät avoliitossa. Lapsia elää nyt ja tulevaisuudessa myös samaa sukupuolta olevien vanhempien muodostamassa rekisteröidyssä parisuhteessa. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että niin sanottujen sateenkaariperheellisten työn ja perheen yhteensovittamista pitäisi tulevaisuudessa tukea aktiivisemmin. Nykyään esimerkiksi vanhempainvapaat ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen mahdollisuus riippuu työorganisaatioiden ja viranomaisten tulkinnasta. YHTEENVETO 1.4 Uudet sukupuoliroolit Sukupuoliroolien muuttuminen muuttaa miesten ja naisten työnjakoa perheessä. Tämä tuo työn ja perheen yhteensovittamiseen uusia kysymyksiä. Suurin osa asiantuntijoista näki sukupuoliroolien muuttuvan tulevaisuudessa. Isän rooli perheessä korostuu, ja tämä vaikuttaa myös perhevapaiden käyttämiseen. Naisten on myös osattava luovuttaa osa reviiristään miehelle, ennen kuin esimerkiksi kotityöt kodeissa jakautuvat tasaisemmin. Asiantuntijoiden mielestä yhteiskunnan olisi kannustettava aktiiviseen isyyteen. Tämänsuuntaisia toimenpiteitä voisivat olla perheneuvoloiden kehittäminen isät huomioon ottavaan suuntaan. Asiantuntijoiden mielestä Suomessa olisi myös otettava käyttöön niin sanottu radikaali perhevapaamalli, jossa isillä on omia isäkuukausia, joita toinen vanhempi ei voi käyttää. 1.5 Työ ja muutos Globalisaatio ja globaali talouskilpailu vaikuttavat yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiin ja siihen, mikä on työn tekemisen malli Suomessa tulevaisuudessa. Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että työn ja perheen yhteensovittamista tukevat ratkaisut ovat tulevaisuudessa yrityksen imagotekijä, kilpailuvaltti taistelussa työvoimasta. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen on voimavara, joka auttaa työntekijöitä jaksamaan työssään paremmin. Työvoiman määrä vähenee ja ihmiset arvostavat enemmän työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Toisaalta kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Globaalissa kilpailuympäristössä tarvitaan kaikki joustamisen vara, mikä organisaatioilla on käytettävissään. 13

16 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Osa asiantuntijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että joustavuus voi olla tulevaisuudessa työntekijän kannalta huono asia. Ihminen on turvallisuushakuinen olento, joka sitoutuu enemmän työhönsä, kun se on vakaata. Ristiriita pysyvyyden kaipuun ja epävarman todellisuuden välillä syvenee. Asiantuntijoista enemmistö näki, että työyhteisöihin muodostuu ydintyöntekijöiden joukko ja heidän ympärilleen ikään kuin kehälle toinen työntekijöiden joukkio. Näillä ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet yhdistää työ ja perhe. Ulkokehällä työsuhteet ovat useammin määräaikaisia ja epävarmoja. Mutta toisaalta ulkokehällä työtä tekevien on helpompi jättää työ työpaikalle, ja siten perheelle jää enemmän aikaa. Ytimessä työskentelevillä puolestaan työ on pysyvämpää ja työhön liittyvät asiat ovat vapaammin järjestettävissä. Heihin kohdistuu kuitenkin suuremmat työpaineet, ja heidän on vaikea erottaa työaikaa vapaa-ajasta. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että oman paikan löytyminen ei ole pelkästään sattumaa, vaan kyseessä on myös arvovalinta perhesuuntautuneisuuden ja urasuuntautuneisuuden välillä. Työn muodot muuttuvat tulevaisuuden työelämässä. Asiantuntijat uskoivat sekä etätyön että osa-aikatyön lisääntyvän Suomessa. Joustavuuden lisääntyminen voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Kuitenkin se samalla hämärtää työn ja perheen ajan rajoja. Osa-aikatyön osalta asiantuntijat korostivat riittävän toimeentulon turvaamista sekä osa-aikatyöhön liittyvää sukupuolittumisen riskiä, sillä muualla Euroopassa osa-aikatyö on yleisin naisten työaikamuoto. Asiantuntijat pohtivat myös ihmisen arjen ajan hallintaa. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että kiire työssä on lisääntynyt. Kiireen tunne syntyy osittain työn ja perhe-elämän erottamisen vaikeudesta. Lähes kaikki asiantuntijat olivat taipuvaisia olemaan sitä mieltä, että vuoteen 2015 mennessä ihmisellä pitää olla suurempi kontrolli omaan ajankäyttöönsä työssään työtehtävistä riippumatta. Selvä enemmistö asiantuntijoista oli taipuvainen olemaan sitä mieltä, että arjen ajan hallinta on työn ja perheen yhteensovittamisen ydinkysymys. Kokonaisuutena siihen liittyy työn ja kodin lisäksi lähiympäristön rakentaminen, palvelujen saatavuus, liikennejärjestelyjen sujuvuus sekä ympäristön viihtyisyys. Lähiympäristöjen suunnittelu ja palvelujen riittävä joustavuus ovat tärkeitä tulevaisuuden haasteita. 1.6 Palveluista hyvinvointia Globalisaatio ei muuta vain työtä ja sen tekemisen muotoja, vaan se haastaa myös hyvinvointiyhteiskunnan järjestämisen tavat. Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhdentyminen ja kaupan vapauttaminen vaikuttavat myös palvelujen kauppaan. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että palvelukaupan vapauttaminen vaikuttaa palvelujen tuottamisen tapoihin ja tuottajiin Suomessa. Samalla he olivat sitä mieltä, että tämä kehitys avaa hyvinvointipalvelujen markkinoita. Asiantuntijoiden mielestä yksityiset tai kolmannen sektorin tuottamat hoivapalvelut voisivat tulevaisuudessa helpottaa työn ja 14

17 1 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA perheen yhteensovittamista. Asiantuntijat kantoivat huolta myös palvelujen alueellisesta saatavuudesta. Enemmän heidän mielestään olisikin käytävä keskustelua kolmannen sektorin ja järjestöjen roolista palvelujen tuottajana. Asiantuntijoiden kommenttien mukaan toisilla on enemmän varaa käyttää näitä mahdollisuuksia kuin toisilla. Osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että tuloerojen kasvu jakaa ihmisiä entistä enemmän myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvajärjestelmien ja palvelurakenteen on sopeuduttava työn muutokseen. Enemmistö asiantuntijoista oli sitä mieltä, että yhteiskunnan turvajärjestelmät eivät tarpeeksi tue epävarmoissa työsuhteissa työskenteleviä. Rakenteita sopeuttamalla on mahdollistettava työn ja perheen yhteensovittaminen työtilanteesta riippumatta. YHTEENVETO 15

18 2 JOHDANTO 2 JOHDANTO Työn ja perheen yhteensovittamista on luonnehdittu nyky-yhteiskunnan kehityksen solmukohdaksi. Työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat olleet 2000-luvulla paljon esillä sekä tutkimuksellisesti että julkisissa keskusteluissa ja tiedotusvälineissä. Kysymykset nivoutuvat laajempiin teemoihin ja keskustelunaiheisiin: on puhuttu perheen kriisistä, lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja toisaalta työelämän koventuneista vaatimuksista, globaalin kilpailun aiheuttamista työelämän muutoksista sekä epävarmuuden lisääntymisestä työelämässä. Myös keskustelut syntyvyyden laskusta, työvoimapulasta, työssä jaksamisesta ja jatkamisesta liittyvät kysymyksiin työn ja perheen yhteensovittamisesta. Aihe on tärkeä, koska se on olennainen osa ihmisen elämää ja koska sillä on poliittisia, taloudellisia, tasaarvoon liittyviä ja inhimillisiä vaikutuksia. Työn ja muun elämän tasapainon tärkeys on yleisesti tunnustettu. (TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma 2004, 3.) Useat uudet työn ja perheen yhteensovittamista käsittelevät tutkimukset ovat vaikuttaneet tämän tutkimuksen muotoutumiseen: teokset Aikanyrjähdys. Keskiluokka työn puristuksessa (Julkunen ym. 2004) ja Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi (Kivimäki ym. 2003) käsittelevät perheen ja työn yhteensovittamista työelämän asettamista vaatimuksista sekä hyvinvoinnista käsin. Työn ja perheen limittymistä tarkastellaan kirjassa Veteen piirretty viiva? Työn ja yksityiselämän välisen rajapinnan tarkastelu (Antila 2005). Teemaa tarkastellaan monipuolisesti ja eri näkökulmista Työterveyslaitoksen Työ ja Ihminen aikakauskirjan teemanumeroissa Työ, perhe ja elämän moninaisuus I ja II (Kauppinen 2005). Lisäksi Riitta Jallinoja on tutkinut perhettä yhteiskunnassa sivuten myös työn ja perheen yhdistämistä kirjoissaan Perheen aika (2000) sekä Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä (2006). Työn ja perheen yhteensovittaminen on myös kansainvälisesti aktiivinen tutkimusaihe; teemaa on tutkittu kansainvälisessä tutkimuskentässä useista eri näkökulmista. Aihetta voidaan tarkastella muun muassa moniroolisuuden, kuormittuneisuuden, elämänkaaren ja elämänhallinnan näkökulmista (TYÖ/ELÄMÄ -tasapaino -toimintaohjelma 2004, 10). Näitä teorioita yhdistävä tekijä on se, että työn ja perheen yhteensovittamisen problematiikkaa tarkastellaan yksilönäkökulmasta, yksilön kokemusten kautta. Työtä ja perhettä on pyritty tarkastelemaan myös laajemmasta perspektiivistä, jossa huomioidaan eri yhteiskuntaelämän kentillä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset työn ja perheen yhteensovittamiseen (Salmi & Lammi-Taskula 2004). Tämä näkökulma on toiminut lähtökohtana myös tässä raportissa kuvatulle tutkimukselle. Työn ja perheen yhteensovittamista koskevassa tutkimuksessa työ ja perhe on asetettu kolmen kentän leikkauspisteeseen: työelämän ja työpolitiikan, perhe-elämän ja perhepolitiikan sekä sukupuolen ja tasa-arvopolitiikan. Työn ja perheen yhdistämisen onnistuminen riippuu näillä kaikilla kentillä samanaikaisesti tapahtuvasta kehityksestä. Kentät toimivat vuorovaikutuksessa: yhdellä kentällä toteutetuilla ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia vai- 16

19 2 JOHDANTO kutuksia toisille kentille. Kentät yhdistävät sekä arkielämän että yhteiskuntapolitiikan. Tässä tutkimuksessa on käytetty tarkastelun kehyksenä tutkijoiden Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula (2004) hahmottelemaa työn ja perheen yhteensovittamisen toimintakenttää. He asettavat työn ja perheen kolmen erilaisen kentän leikkauspisteeseen. Tutkimuksessa työn ja perheen yhteensovittamiseen vaikuttavat kentät ovat erityisesti kahdenlaisten muutospaineiden kohteena. Toisaalta tarkastellaan ihmisten arvoja ja arvostuksia, jotka vaikuttavat käsityksiimme työstä ja perheestä. Samaan aikaan työn ja perheen sekä globaali että lokaali toimintaympäristö muuttavat niin politiikan kuin työorganisaatioidenkin toimintaedellytyksiä. JOHDANTO IHMISTEN ARVOT & ARVOSTUKSET Työ, perhe, vapa-aika merkityssisällöt ajan ja rahan kohdentaminen TYÖELÄMÄ & TYÖPOLITIIKKA Muuttuvat työaikajärjestelyt joustavat työajat työajan lyhentäminen osa-aikatyö Muuttuva työn organisointi työsuhteiden erilaistuminen paikallinen sopiminen TYÖ & PERHE SUKUPUOLTA RAKENTAVAT PROSESSIT & TASA- ARVOPOLITIIKKA naisten asema työmarkkinoilla miesten asema perheessä PERHE-ELÄMÄ & SOSIAALIPOLITIIKKA Pienten lasten hoito vanhempainvapaat hoitovapaa/kodinhoidon tuki päivähoito sairaan lapsen hoito Muiden huolenpitoa tarvitsevien hoidon järjestäminen pienet koululaiset sairaat, vammaiset vanhukset GLOBAALI & LOKAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työyhteisöjen ja yritysten toimintaedellytykset Politiikan vaikutukset ja toimintaedellytykset Aluekehitys Hyvinvointimallin kehitys Kansainvälinen toimintaympäristö: järjestöt, sopimukset ja toiminta (EU, YK, WTO) Talouskehitys Kuva 1. Kuva Työn 1. Työn ja perheen ja yhdistämisen arkea arkea (mukaellen (mukaellen Salmi & Lammi-Taskula Salmi & Lammi-Taskula 2004, s. 3). 2004, s. 3). 17

20 2 JOHDANTO 2.1 Ydinkysymys Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työn ja perheen yhteensovittamista yleisenä kysymyksenä, rajaamatta sitä mihinkään tiettyyn henkilöstöryhmään tai toimialaan. Tutkimuksen ydinkysymys on Miten työn, perheen ja vapaa-ajan merkitys ihmisten elämässä muuttuvat ja miten työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteen käy tulevaisuudessa? Kysymystä käsitellään niin politiikan, yksilön, organisaatioiden yhteiskunnan kuin perheenkin näkökulmasta. Käsittelyn kehyksenä on edellä esitetty malli työn ja perheen yhteensovittamisen toimintakentistä. Tulevaisuutta tarkastellaan vuoden 2015 perspektiivistä. Tämä tutkimus on toteutettu Argumentoivalla Delfoi -menetelmällä, jota ei ole aiemmin käytetty työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimukseen Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista yksilötason lisäksi globaalista kontekstista käsin. Globaalit muutokset vaikuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamiseen monin tavoin, ja myös nämä vaikutukset on tärkeää huomioida työstä ja perheestä puhuttaessa. Toiseksi tarkoituksena on tutkia työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisen haasteita asiantuntijanäkökulmasta. Kolmanneksi tutkimus on tulevaisuusorientoitunut. Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita pyritään kartoittamaan nykyhetkeä pidemmälle ja tätä kautta ennakoimaan tulevaisuuden kehityskulkuja. Neljänneksi tutkimuksessa on otettu näkökulmaksi muutosten näkökulma. Erityisesti työn muutos muokkaa ihmisen ajatuksia ja tapaa tehdä työtä tulevaisuudessa. 2.2 Raportin rakenne Tutkimuksessa asiantuntijoilta kysyttiin tulevaisuuden maailmasta, mitä ovat työ ja perhe sekä miten työn ja perheen yhteensovittaminen kehittyy ja muuttuu. Myös sukupuolten välinen työnjako ja yhteiskunnan tarjoama tuki nousevat esille. Asiantuntijoiden näkemyksiä lähestytään raportissa neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan arvojen muutosta: Miten suhtautuminen työhön, perheeseen ja vapaa-aikaan on tutkimusten mukaan muuttunut, ja millaista kehitystä asiantuntijat arvioivat tapahtuvan vuoteen 2015 mennessä? Toiseksi pureudutaan kysymykseen, mikä on perhe. Voivatko perhemuodot muuttua ajan kuluessa? Entä mitkä ovat naisten ja miesten roolit perheessä ja millaisena asiantuntijat näkevät sukupuoliroolit tulevaisuudessa? Työtä ja sen tekemistä käsitellään kolmanneksi. Globalisaatio muuttaa elinkeinorakennetta ja samalla myös sitä, miten työtä tehdään. Asiantuntijat arvioivat erilaisten työmuotojen ilmentymiä tulevaisuudessa. Tärkeä kysymys on työn ja vapaa-ajan välinen suhde sekä mahdollinen liikkuvuuden lisääntyminen. 18

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nuorten arvot ja odotukset. EK: Tulevaisuusluotain -seminaari 14.2.2005 Tutkija Elina Moisio 040-575 5988 / elina.moisio@ttl.

Tulevaisuuden työ - nuorten arvot ja odotukset. EK: Tulevaisuusluotain -seminaari 14.2.2005 Tutkija Elina Moisio 040-575 5988 / elina.moisio@ttl. Tulevaisuuden työ - nuorten arvot ja odotukset EK: Tulevaisuusluotain -seminaari 14.2.2005 Tutkija Elina Moisio 040-575 5988 / elina.moisio@ttl.fi Esityksen rakenne 1) Taustalla oleva tutkimus: Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen

Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen 5.4.2011 Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isyys mahdollisuutena ja haasteena KT Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu Tänään käsittelemme Mistä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot