Kutsu ALUEKOKOUKSEEN. Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu ALUEKOKOUKSEEN. Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli"

Transkriptio

1 Asukaslehti Syksy Kutsu Keskusta-Nuottasaaren suuralueen ALUEKOKOUKSEEN keskiviikkona klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntiosoite Pakkahuoneenkatu 22. Asialistalla Lasaretinväylän kehittäminen sekä Yhteistyöryhmän valinta vuodelle Kahvitarjoilu! Tule mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan! Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

2 Pääkirjoitus! Keskusta tarvitsee terveysasemansa Minulla on unelma alkoi historiaan jäävä Martin Luther Kingin puhe. Siteeraan tuota usein, sillä siinä on erittäin tärkeä viesti: ihmiset kaipaavat luottamusta ja toivoa tulevaan. Lupaus paremmasta huomisesta saa ihmiset puolelleen aivan toisella tavalla kuin viesti, joka maalailee synkkiä pilviä. Tällä kertaa joudun kuitenkin aloittamaan kirjoitukseni huolten painamana: pelkään, että on tapahtumassa iso virhe. Keskustan terveysaseman sairasvastaanotto ja yleislääkäripalvelut uhataan ajaa alas ja siirtää Kontinkankaalle. Asia on ollut esillä jo pidemmän aikaa, mutta ratkaisevia päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. Nyt on asukkaiden aika vaikuttaa, etteivät erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden sujuvalle arjelle aivan olennaiset terveyspalvelut siirry muualle. Perusterveydenhuollon palveluiden saavutettavuus on aivan olennaista, sillä palveluja tarvitaan usein. Keskusta-Nuottasaaren alueen vanhuksille ja pikkulapsiperheille on aivan eri asia koettaa hankkiutua Kontinkankaalle kuin Saaristonkadulle. Kontinkangas ei ole keskustaa. Vai oletteko kuulleet kenenkään ehtineen kovin kauas Rotuaarin liepeiltä keskustaa kehittämään? Selvää on että nykyisessä kunnallistaloudellisessa tilanteessa joudutaan tarkastelemaan palveluverkkoa, eikä leikkurilta kyetä säästämään kaikkea. On todennäköistä, että useat kaupunkilaiset joutuvat hakemaan peruspalveluita jonkin verran pidemmän etäisyyden päästä. Silti uskallan asettua puolustamaan Oulun kaupungin keskustan palveluita, ja erityisesti sen terveysasemaa. On koko Oulun kannalta perustavanlaatuisen tärkeää, että kaupungin keskusta säilyttää vetovoimansa, ja ennen kaikkea vetovoimaisuutensa asuinpaikkana. Tuskin mikään muuttaa kaupungin luonnetta ja viihtyvyyttä niin paljon se, että keskusta autioituisi asutuksesta. Kallioparkin tyrmäyksen jälkeen Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen kirjoitti, että ellei pian saada uutta otetta keskustan kehittämiseen, Oulu taantuu ravintola- ja baarikaupungiksi jossa tavallinen ihminen ei pimeän tullen uskalla liikkua yksin. Olen Okkosen kanssa samaa mieltä. Silti vieläkin suuremmaksi riskiksi nostan sen, että tavallisen kansan palvelut puretaan keskustasta. Keskusta kestää kallioparkin kaatumisen, kunhan alueen liikennejärjestelyjä ja koko kaupungin joukkoliikennettä kehitetään voimakkaasti, sekä keskustan kaupallisissa hankkeissa laitetaan iso vaihde päälle. Mutta sitä ei mikään kaupunki kestä, että asutus karkaisi ydinkeskusta pois. Siksi myös tavallisen kansan palvelut pitää olla saatavilla. Keskustassa on kiitettävästi yksityisiä terveyspalveluja ja hyvä niin. Mutta tuskin kukaan on sitä mieltä, että julkisten palvelujen asiakkaat joutavatkin siirtyä kauemmas. Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmä on käsitellyt terveysaseman tilannetta useasti. Olemme kuulleet muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaa kokouksessamme sekä lähettäneet asiasta tiedustelun kaupungin tilaajapuolen terveysjohtajalle. Haluamme toimia yhteistyössä asukkaidemme ja alueemme parhaaksi. Keskustan terveysaseman turvaaminen olisi kauaskantoinen päätös, joka edistäisi ydinkeskustan alueen kehittymistä koko kansan keskustana. Tytti Tuppurainen Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas Tytti Tuppurainen on oululainen 33-vuotias kahden kouluikään ehtineen lapsen äiti. Tytti on syntyjään Tuiran tyttö ja on käynyt koulut Tuiran ala-asteella ja Merikosken yläasteella. Ylioppilaaksi Tytti kirjoitti 1994 Merikosken lukiosta viiden ällän papereilla. Maisteriksi Tytti on valmistunut Oulun yliopistosta. Tytti on nyt töissä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, ja on aiemmin työskennellyt ympäristö- ja kierrätysalalla sekä yli kymmenen vuotta lehdenjakajana Keskusta-Heinäpään alueella. Aktiivinen kaupunkilainen on mukana monessa luottamustoimessa, ja on mm. maakuntahallituksen ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Tytti asuu perheineen Oulun keskustassa, ja nauttii erityisesti Ainolanpuiston ja Hupisaarten sekä torinrannan läheisyydestä. Tytti toivoo, että tänä vuonna saataisiin taas oikia talavi ja valakia joulu. 2

3 Keskusta-Nuottasaaren suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun Keskusta-Nuottasaaren alueilla: Keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Hollihaka, Leveri, Heinäpää, Nuottasaari, Lyötty ja Limingantulli. Asukkaita alueella on Toimitus Katoppa-asukastupa Kauppurienkatu 23, Oulu Puh Toimituskunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Puh Merja Huovinen, toimitussihteeri Puh Tytti Tuppurainen, toimittaja Puh Helena Liimatainen, toimittaja Puh Jukka Kärkkäinen, toimittaja Puh Arhippa Åman, toimittaja Puh Kansikuva Keskustan suuralueen asukkaat haluavat turvata oman terveysaseman säilymisen Keskustassa! Kuva: Veera Visuri Taitto Pekka Kuru, Sisällys Pääkirjoitus... 2 Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa... 4 Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua... 5 PALKE esiselvitys... 6 Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun?... 6 Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä... 7 Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin... 8 Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui!... 8 Työllistymisen monet mahdollisuudet... 9 Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa... 9 Asukastupa Oulusta malli valtakunnalliseen kulttuuriopetukseen Nuorisovaalit Nuoren kommentti: Miksi nuoria on kuultava? Nuorten aikuisten uudet tuulet Kumppanuuskeskus - 10 vuotta Tehdään yhdessä voimaantuva yhteisö Vanhustyön laatu: asiantuntijanpuheenvuoro Vilikki Kun Nupuli asteli Vesalaan Sosiaalihuoltolain mukainen tukipalveluateriointi palvelukeskuksissa.. 20 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan ajankohtaisia tapahtumia Oulun Ydinkeskustan asukasyhdistys ry Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n Sääntömääräinen Vuosikokous klo Katoppa-asukastuvalla Os. Kauppurienkatu 23 Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Alueellamme toimivat asukasyhdistykset: Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, Oulu, puh , Kuusiluodon asukasyhdistys ry Tuukka Puijola, pj, Nummikatu 9, Oulu, puh , Paino Litoset Oy Painosmäärä: Jakelu Oulun Jakelutoimisto Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Erkki Rautiainen, pj, Kauppurienkatu 8 A 8, Oulu, puh , , dnainternet.net Raksilan asukasyhdistys ry Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, Oulu, puh , , 3

4 Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa Internetistä on tullut puhelimen ohella myös ikäihmisille yhä tärkeämpi yhteydenpito- ja asiointikanava. Joka kolmas alle 75-vuotaista eläkeläisistä on säännöllinen internetin käyttäjä. Viime vuosien kehitys osoittaa, että ikäihmiset hankkivat omia tietokoneita. Lisäksi sähköisten asiointipäätteiden sekä opastuksen taso kirjastoissa on kansainvälisestikin tarkastellen meillä korkeatasoista. Internetistä on sekä hyöty- että huvikäyttöön. Ero käyttötavoissa eri ikäluokkien välillä näkyy erityisesti nuorempien painottaessa viihdettä, esimerkiksi musiikin lataamista, kun vanhempi polvi käyttää internetiä mm. sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottoon, tiedonetsintään palveluista sekä pankkiasioiden hoitoon. Pankkiasioiden hoito on hyvä esimerkki sähköisten palvelujen yleistymisestä. Neljä viidestä vuotiaasta internetkäyttäjästä asioi verkkopankissa. Tulevaisuudessa ATK-valmiuksia tullaan tarvitsemaan yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla tapahtuvan kehityksen takia. Uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla pystytään tarjoamaan kansalaisille tehokkaammin palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on erityisen tärkeä edistysaskel erityisesti haja-asutusseuduille, missä lähimmät palvelut saattavat sijaita hyvinkin kaukana. Vaikka julkisia palveluja viedään yhä enenevissä määrin verkkoon, toki asiointipalvelujen monet kanavat säilytetään rinnakkain. Nuoret ja työelämässä olevat ovat tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien hallinnassa auttamattomasti edellä vanhempaan ikäpolveen kuuluvia. Kansalaisten välisen tasa-arvon vahvistaminen on keskeinen tavoite kansallisessa tietoyhteiskuntapolitiikassa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus hankkia tieto- ja viestintätekniset perustaidot, medialukutaito sekä valmiudet sähköisten ja muiden tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Yhdistysten toiminnalla on ollut merkittävä rooli tietoteknisten valmiuksien parantamisessa. Olen kuullut hyviä kokemuksia mm. Tietotuvista, Mukanetistä ja Surffinetkerhosta, jossa vertaiset tutorit ohjaavat tai kurssittavat ikäihmisiä tietokoneen saloihin. Toimiva konsepti tukitoiminnassa perustuu erityisesti siihen, että neuvontaa antavat henkilöt, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja samantyyppisessä elämäntilanteessa kuin opastettavat ikäihmiset. Kolmannen sektorin toiminta kohdentuu erityisesti niille kansalaisille, joilla ei ole soveltuvaa tukiverkostoa kuten tuttavia, sukulaisia tai perheenjäseniä tieto- ja viestintätaitojen harjaannuttamiseen tai muuten heikot mahdollisuudet hakea palvelua. Usein kynnys ensimmäiseen tutustumiseen tietokoneen kanssa on se korkein. Vertaisopastajat ovat kertoneet, että ikäihmiset oppivat perustiedot ATK:sta jo muutamassa tunnissa, jotta esimerkiksi sähköpostin käyttäminen onnistuu itsenäisesti. Pidemmälle ehtineiltä kavereilta voi sitten kysellä muistin virkistämiseksi aiemmin opitusta. Monille tietotekniikkaan opastavat kerhot ja asukasyhdistykset ovat tuoneet myös uusia sosiaalisia ympyröitä, jolla voi jo itsessään olla elämään iloa tuovaa merkitystä. Vapaaehtoistyöhön perustuva tukipalvelu on varsin pienimuotoista, mutta kuitenkin kilpailulliset näkökohdat tulee huomioida. Kaupallisesti toimivia valtakunnallisesti lev i t t ä y - tyneitä yrityksiä on noussut tarjoamaan palvelua kodin elektroniikkalaitteiden asentamisessa ja neuvonnassa laitteiden käyttämisessä sekä puhelinpalveluna että asiakkaan luona. Toivon, että vuoden alusta voimaan tullut kotitalousvähennyksen laajentaminen tieto- ja viestintätekniikan laitteiden asennus-, ylläpito- ja opastustöihin alentaa kansalaisten kynnystä hankkia esimerkiksi yhteyksien ja ohjelmien asennuksen lisäksi myös tietoteknistä opastusta. Tietotekniset taidot voivat siis omalta osaltaan tuoda sisältöä ikäihmisen elämään ja lisätä sosiaalisia kontakteja. Elämänpiirin laajenemisen kautta seniorien virkeys lisääntyy. Tieto- ja viestintätekniikka voi hyvässä mielessä myös lähentää eri sukupolvia: isoäidit ja isoisät voivat skypettää ja mesettää lastenlastensa kanssa vaikka päivittäin. Realiteeteilta ei tule kuitenkaan ummistaa silmiä. Vanhusväestön ongelmana voi puutteellisen tietotaidon lisäksi olla taloudellinen ja henkinen kynnys tietokoneen hankkimiseen ja käyttöön. Myös erityiset tarpeet mm. mahdollisten toimintaesteiden takia tulee huomioida. Seniorikansalaisten huomioiminen tietoyhteiskunnan jäseninä sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpalvelujen esteettömyysstrategiaan. Haluan kannustaa ihmisiä iästä riippumatta tutustumaan tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotka helpottavat arjen askareita ja yhteydenpitoa ystäviin tai sukulaisiin! Suvi Linden Viestintäministeri 4

5 Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua Oulussa on 12 tietotyötorein varustettua asukastupaa ja ne sijaitsevat 16 suuralueella. Asukastupatoiminta rakentuu alueen asukkaiden arjen tarpeista. Tuvilla järjestetään kaiken ikäisille asukkaille monipuolista mm. kerho- ja harrastetoimintaa, kurssitoimintaa, kotipalvelutoimintaa, kylätalkkaritoimintaa, lounaspäiviä, retkiä, matkoja, musiikkia, teatteria, terveysliikuntaa, taidenäyttelyitä, ATK-opetusta. Palvelutoimintaa tarjotaan sekä asukastuvilla että asukkaiden kotiin. Lisäksi asukastuvat työllistävät suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, työhön valmennettavia, oppisopimuskoulutuksessa olevia, harjoittelijoita ja kuntoutujia. Asukastuvat ovat matalan kynnyksen osallistumispaikkoja, joihin jokaisen alueen asukkaan on helppo tulla. Asukastuvat tuottavat laajasti asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita. Tarvetta ja tilausta on enemmän kuin mitä ehditään nykyresurssein tuottaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hyvinvointiin liittyviä ongelmia, ja samalla vastataan työllisyyden hoitoon. Palvelutoimintaa on kehitetty asukastuvilla asukaslähtöisesti, kunkin alueen oman asiakaskunnan ja ikärakenteen tarpeet huomioivasti. Oulun kaupunki on järjestänyt tilat ja asukasyhdistykset toiminnan. Asukastupien toiminta on laajentunut ja monipuolistunut nopeasti. Kaikkien tupien kävijämäärät v yhteensä yli henkilöä ja palvelutoimintaa hyödynsi kaikkiaan henkilöä. Työntekijöitä asukastuvilla on päivittäin n. 150 henkilöä. Työllistetyt ovat vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä moninaisin taustoin. Koska asukasyhdistykset toimivat yleishyödyllisellä periaatteella, yhdistyksillä ei ole taloudellisia resursseja palkata muita kuin työvoimahallinnon palkkatukea saavia henkilöitä. Asukastupatoiminnan arjen pyörittämisestä vastaavat vapaaehtoiset asukasyhdistyksen hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenet toimivat työnantajina, rekrytoinnista vastaavina, työn koordinoijina, moninaisen palvelutoiminnan organisoijina, järjestyksen valvojina, työnohjaajina, työn suunnittelijoina ja ongelmatilanteiden ratkaisijoina. Useimmilla asukastuvilla toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen ei ole riittävästi resursseja. Asukastupien toiminnan ohjauksen tueksi ei ole yhteisiä pelisääntöjä, eivätkä tilat monilla asukastuvilla vastaa toiminnan tarpeita. Asukastupien toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset joutuvat kohtuuttoman taakan alle hoitaessaan asioita, joihin heillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja. Tämä lisää virheiden riskiä tilanteessa, jossa vastuukysymykset ovat usein epäselvät vapaaehtoisille itselleen. Ammattitaitoisen, pysyvän henkilöstön puute estää toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Oulun kaupungin muuttuva toimintapolitiikka ei anna mahdollisuuksia kehittää toimintaa asukkaiden tarpeiden mukaisesti pitkäjänteisesti. Asukastupaverkoston keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö ovat vähäistä. (Jaana Merenmies: Asukastupatoimijoiden näkemyksiä tupatoiminnan nykytilasta suositukset toiminnan jatkokehittämiselle. Syfon raportti 4.11.) Perustettava uusi yritys Asukastupatoimintaan tarvitaan nyt uudenlaista toimintamallia. Tarvitaan yritystä, joka hoitaa asukastuvilta ulospäin suuntautuvaa palvelutoimintaa liiketaloudellisin periaattein. Tällä toiminnalla mm. tavoitellaan työntekijöille pysyvämpiä työsuhteita. Työnohjaamiseen ja johtamiseen tarvitaan vakituisia kokoaikaisia ammattilaisia toteuttamaan, kehittämään ja koordinoimaan kasvanutta laaja-alaista toimintaa. Uusien työntekijöiden etsiminen, työhaastattelut, perehdyttäminen, ohjaus, työnsuunnittelu ja toiminta vaativat ammattimaista työpanosta ja henkilöstöä. Mahdollisuudet uuden toiminnan kehittämiseen on, mikäli osa nykyisestä palvelutoiminnasta eriytetään ns. yhteiskunnallisen yrityksen muotoon. Uuden toimintamallin kautta avautuisi kestävämpiä mahdollisuuksia niin työllistämisen kuin palvelutuotannonkin näkökulmasta. Perustettavaan yritykseen voitaisiin hakea laajemmin kolmannen sektorin toimijoita mukaan. Yhteisen organisaation kautta voidaan vahvistaa yhteistyötä Oulun kaupungin suuntaan ja antaa avustavien tehtävien kanavointi yhteiskunnalliseen yritykseen, mikä taas antaisi mahdollisuuden luoda yhteiset pelisäännöt mm. tehtäviin sopimuksiin. Perustettavan uuden yrityksen mahdollisuus on palkata henkilöstöä laajemmin ja kestävämmin toimintaan mukaan, sekä tuottaa arjen hyvinvointipalveluita niitä tarvitseville. Uuden yrityksen myötä kaikki osapuolet ovat saajia. Alueen asukkaat saavat entistä parempaa palvelua sekä laatua. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät kunnallista palvelutoimintaa. Palvelusetelein turvataan vähävaraisille asukkaille palvelut. Pitkäaikaistyöttömät ja kuntoutujat saavat pitempiä työsuhteita. Koulutus ja oppisopimusmahdollisuudet lisääntyvät. Oulun kaupunki saa verotuloja. Vapaaehtoisten asukastoimijoiden kiinnostus sekä aktiivisuus lisääntyvät, kun vapaaehtoisten vastuut työnantajana kevenevät. Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuustoiminnan kautta on Oulussa luotu valmis asukastoimintamalli ja markkinat, joiden pohjalta toimintoja pitää lähteä edelleen kehittämään. Kehittämistoiminnan kokonaisuutta valmistelee tällä hetkellä Oulun kaupungin keskushallinnossa Palke-projekti. Yhteen hiileen puhaltamalla meillä on mahdollisuus parempaan työllisyyteen, palveluihin, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Tätä mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä. Jukka Lappalainen puheenjohtaja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. 5

6 PALKE-esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys Oulussa on 12 asukastupaa, joista jokainen itsenäisenä yksikkönä tuottaa lukuisia asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita oman suuralueensa asukkaille. Painopiste toiminnassa on arjen hyvinvointia ja osallisuutta tukevien palveluiden tuottamisessa. Asukastupatoiminta on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 toiminta tavoitti jo yli henkilöä. Asukasyhdistykset työllistävät tällä hetkellä noin 150 vaikeasti työllistyvää henkilöä pääosin palkkatuen turvin. Toiminnan kasvu on aiheuttanut moninaisia haasteita. Työllistämistoiminnan ja palvelutoiminnan organisointi vaatii resursseja, minkä lisäksi taloudelliset ja juridiset vastuut työnantajaroolissa kuormittavat järjestötoimijoita. Verottajan tiukentunut linja yleishyödyllisten järjestöjen palveluntuotannosta on huomioitava kehittämistoiminnassa. Myös valtion taholta tulevat muutokset yhdistysten palkkatukityöllistämiseen luovat tarpeen toiminnan uudelle toteuttamismuodolle. Kaupungin näkökulmasta työllisyydenhoitoon haetaan uusia ratkaisuja, ja laajemmin verkottumista kolmannen sektorin toimintaan. Myös arjen hyvinvointipalveluiden tuottajia ja välityömarkkinatyöllistäjiä tarvitaan. PALKE-esiselvityksen tavoitteena: Selvittää nykyisen asukastupatoiminnan kokonaisuus palveluntuotannon ja työllistämisen näkökulmasta Selvittää toiminnan taloudellisia vaikutuksia julkisen ja kolmannen sektorin näkökulmasta Esittää suositus palvelutoimintojen eriyttämiselle yritystoimintaan ja yhdistystoimintaan Selvittää toimijatahot, joiden kanssa lähdetään uutta toimintamallia käynnistämään Määritellä Oulun kaupungin sisäinen yhteistyö ja roolit jatkokehittämisen suhteen Muodostaa linjaukset jatkokehittämiselle ja toimijoille sekä valmistella jatkohanke, jolla valittua mallia lähdetään viemään eteenpäin Laajemmin jatkokehittämisen kautta tavoitellaan uusia ja kestävämpiä ratkaisuja asukastupien työllistämistoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä niitä palveluita, joille on kovin kysyntä sekä alueiden asukkailla, että kaupungin palveluorganisaatiossa. Lisäksi tuetaan julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden vahvistamista. Satu Kaattari-Manninen Projektipäällikkö PALKE esiselvitys Oulun kaupunki, Keskushallinto Yhteisötoiminta puh Esiselvityksen toteutusaika on Selvitys on osa Oulun kaupungin yhteisötoiminnan kehittämistä ja toteutetaan TE-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella. Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun? Vuosi 2009 on ollut minulle, uudelle aluetyöntekijälle, Yhteisötoiminnan vuosi. Tammikuussa aloittaessani uudessa tehtävässä mietin, mihin kuulun ja mitä kaikkea minulla on edessäni yhteisötoiminnassa. Kun tulin mukaan aluetiimiin, sain kuulla yhteistyöryhmistä, asukastuvista ja aluelehdistä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen strategiasta. Alun jälkeen tunsin, että olen osa tätä, Oulun kaupungin Yhteisötoimintaa ja suunnattoman laajaa, koko kaupungin alueet kattavaa verkostoa. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin. Usein määrittelemme itsemme sosiaalisen verkoston kautta, johon kuulumme. Samalla tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa, tunnemme kuuluvamme johonkin. Tietoyhteiskunnassa yhteisöllisyys voi toteutua osin myös verkossa, mutta me tarvitsemme toistemme kohtaamista myös reaalielämässä. Asukastuvilla on Oulun kaupungin alueella hyvin monipuolista toimintaa, arjen palveluja ja kohtaamispaikkoja. Ja mikä parasta, asukastuvat sijaitsevat asukkaita lähellä, kaupungin eri osissa. Toiminta kohtaa kaikenikäiset ihmiset lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Tule mukaan oman alueesi yhteistyöryhmään sekä yhteisötoiminnan ja asukasyhdistysten yhteiseen toimintaan ja tapahtumiin alueilla ja asukastuvilla! Lisätietoa saat ja kommentoida voit mm. uuden blogisivuston välityksellä, osoitteessa Aluetyöntekijänä olen läsnä ja kohdattavissa, työskentelen alueen asukkaita varten kuulemalla ja keskustelemalla. Osallistu ja vaikuta alueesi asioihin! Tervetuloa Keskusta-Nuottasaaren suuralueen Aluekokoukseen klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntios. Pakkahuoneenkatu 22! Mukavaa Joulunodotusaikaa kaikille! Ystävällisin terveisin Merja Huovinen Aluetyöntekijä, Yhteisötoiminta Keskusta-Nuottasaaren suuralue Oulun kaupunki, Keskushallinto 6

7 Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä Lasaretinväylän entisellä voimala- ja varikkoalueelle on käynnistynyt asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on kehittää aluetta aktiiviseksi osaksi Hupisaarten puistoaluetta sekä liittää se osaksi lähiympäristön kulttuuri-, matkailu- ja taidetoimintojen kokonaisuutta. Lasaretinväylän kaavamuutosalue sijaitsee strategisella paikalla suhteessa Hupisaarten puistoalueeseen, kaupungin keskustaan ja alueen kulttuuritoimintojen keskittymään. Lähiympäristössä sijaitsevat mm. Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tietomaa. Kehityssuunnitelmien myötä tavoitteena on avata alue kaupunkilaisille avoimemmaksi ja julkisemmaksi uusien toimintojen avulla sekä mahdollistamalla kevyen liikenteen kulku alueen läpi. Vesiaihe alueella on tähän asti ollut piilossa - tai ainakin hankalasti saavutettavissa - joko alueen toiminnan yksityisen luonteen vuoksi tai kasvuston tiheyden takia. Tähän pyritään vaikuttamaan sijoittamalla kulkureitti veden tuntumaan, avaamalla uusia näkymiä vesistöön ja siistimällä kasvustoa. Lasaretinväylän voimala- ja varikkoalueen kiinnostavuutta lisää sen voimalaitoshistoria, jota on tavoitteena nostaa esille alueen kehittämisessä. Kaavamuutosalueella sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut energialaitoksen entinen voimalarakennus ja konttorirakennus sekä vuonna 1898 rakennettu Rauhalan päärakennus, jotka kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaita. Voimalarakennus vaurioitui tulipalossa elokuussa 2006 ja on nykyisin tyhjillään. Myös konttorirakennus on tyhjillään, sillä opetusvirasto muutti rakennuksesta vuodenvaihteessa Sahasaaren entisellä varikkoalueella sijaitsevat noin vuonna 1920 rakennetut pienet talli-, korjaamo- ja pajarakennukset, jotka ovat myös osa entisen voima-aseman historiaa. Koko Lasaretinväylän alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Oulujoen suistoalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tavoitteena on, että uusi toiminta saneerauksineen sekä uudis- ja lisärakentamisen kanssa kunnioittavat alueen puistoa, voimalahistoriaa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Suunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin alueesta tontinluovutuskilpailu, jolla haettiin alueelle yhteistyökumppania ja visiota alueen kehittämisestä. Kilpailun voitti Hartela-Forum Oy, jonka ehdotuksen pohjalta kaavamuutosta lähdetään suunnittelemaan. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa alueelle esitetään sijoitettavaksi taidehalli, kansainvälinen opiskelija-asuntola, taide- ja käsityökortteli, ympäristötalo, hoivakoti sekä asuntoja. Kaavoitustyö käynnistyi keväällä 2009 ja parhaillaan laaditaan perusselvityksiä ja alustavaa maankäyttöluonnosta kaavamuutoksen pohjaksi. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan on määrä olla luonnoksena nähtävillä keväällä 2010 ja ehdotuksena kesällä Tavoitteen mukaan kaava olisi valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Virpi Rajala Kaavoitusarkkitehti Tekninen keskus, asemakaavoitus 7

8 Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui! Tytti 50-luvun tyyliin. Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin Asukkaiden syyskesä huipentui legendaarisiin Oululaisiin Iltamiin. Iltamilla oli erikoisteema: karkelot olivat musiikkihittejä ja pukeutumismuotia myöten kuin suoraan 1950-luvulta. Oululaiset Iltamat on asukkaiden iloksi kehitelty ja jo perinteeksi muodostunut iltajuhla. Tapahtuman pääasiallisia ideanikkareita ovat heinäpääläinen Ritolan Raimo ja Meritullissa asustava Lappalaisen Jukka, joiden onnistui taas tempaista talkoisiin mukaan lisää alueemme yhteistyöryhmän jäseniä ja lisäksi asukasyhdistys Meriheinän työntekijöitä. Iltamat pidettiin luonnollisestikin Oulun Päivien aikaan syyskuun 4. iltana Kirkkotorin koulutuskeskuksen tiloissa. Moni juhlija oli löytänyt ylleen hauskat, 50-luvun teemaan sopivat vaatteet, joten juhlissa nähtiin mukavasti jatsareita, huiveja, pallopaitoja ja hulmuavia kellohelmoja. Taidokas GMG-kvartetti esitti jatsahtavia tulkintoja vuosikymmenen parhaista hiteistä. Näyttävän ohjelmanumeron piti myös tanssija, hula-hula-vannetaiteilija Kati Köykkä, ja Oulun Laulu tuuditti juhlijoita syyskesäisellä kuorolaululla. Tasaisen tiukan murretietokilpailun voittajaksi julistettiin Kirsti Hiironen! Ohjelman päälle nautiskeltiin vielä lohirullista ja vanhasta kunnon tanssituokiosta. Tapahtuman juontajaparina oli Ritolan Raimo ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Perinteinen loppukesän lastentapahtuma vietettiin jälleen mukavassa tunnelmassa. Sen verran tuuli puhalteli, että ilman takkia ei tarettu, mutta sateelta taas säästyttiin. Tapahtuman markkinointi oli ilmeisen hyvin onnistunut, koska kävijämäärä tuplaantui viime vuodesta. Arvion mukaan seitsemänsataa oululaista nautti ilmaistapahtuman annista. Aluetyöntekijä Merja Huovinen oli toiminut erittäin aktiivisesti saaden mukaan uusia toimijoita. Oulun Sivakka lähti mukaan osallistumalla esiintyjäpalkkioihin ja VVO ilahdutti ilmapalloilla. Ohjelmaa olikin aikaisempia vuosia enemmän. Esiintyjinä olivat lastentarhanopettaja, sammakkotrubaduuri Seppo Kuusikko ja Hoop dance -hulavannetaiteilija Kati Köykkä. Kati oli tuonut mukanaan kymmeniä vanteita, jotka olivat kaikkien halukkaiden vapaassa käytössä. Pomppulinnan, jokaisen lastentapahtuman kestosuosikin, edessä riitti jonoa heti alusta ja ihan loppuun saakka. Tapahtuman kunniaksi polkuautot olivat taas maksutta kaikkien lasten käytössä ja nuorisotoimen työntekijät olivat paikalla valvomassa turvallisuutta. Perinteiset saappaanheittokisa ja onnenpyörä olivat jälleen tosi suosittuja aktiviteetteja. Mikäli pärjäsit saappaanheitossa, mutta palkinto on saamatta, niin ole yhteydessä asukastuvalle, joitakin palkintoja on tuvalla odottamassa hakijaansa. Liikenneturva ja poliisi olivat mukana entisten vuosien malliin tuomassa tietoa liikenneturvallisuudesta. Suuri kiitos kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille! Ja erityisesti kiitokset asukastuvan aktiivisille vapaaehtoisille, oli jälleen ilo viettää aikaa yhdessä. Minna Kuusisto Yhteistyöryhmän jäsen/päivähoito Asukastupatmk:n pj Lapsi- ja nuorisotmk:n jäsen nuottasaarelainen Iltamien ehdoton kohokohta oli väkijoukosta bongattu yllätyskaksikko, keihäsmiehet Pauli Nevala ja Jorma Kinnunen, jotka tulivat yleisön eteen kertomaan omat tarinansa. Juhlakansa oli myyty: Emme ole eläissämme saaneet noin pitkiä ja raikuvia aplodeja kuin tänään täällä, myhäilivät iloiset karpaasit vielä jälkeenpäin. Tervetuloa taas ensi syksynä Oululaisiin Iltamiin! Teksti ja kuvat: Heidi Lumme 8

9 Työllistymisen monet mahdollisuudet Seitsemän asukastupaa aloitti yhdessä marraskuussa 2008 Tuvilta työelämään -verkostohankkeen. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää työpaikkoja työtä etsiville. Hanke on osa Oulun kaupungin keskushallinnon yhteisötoiminnan kehittämistä. Hankeverkostossa ovat mukana keskushallinnon lisäksi Karjasillan, Keskusta-Heinäpään, Maikkulan, Puolivälinkankaan, Rajakylän, Tuiran ja Kaakkurin asukastuvat. Hanketta hallinnoi Maikkula-Iinatti asukasyhdistys ry. Myös muut Oulussa toimivat asukastuvat voivat tulla mukaan verkostoon. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä väli- Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa työmarkkinoille ja siitä edelleen avoimille työmarkkinoille sekä kehittää asukasyhdistysten työnantajavalmiuksia että asukastupaverkoston yhteistoimintaa. Projektin kohderyhminä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat sekä Oulun asukasyhdistykset että asukastupaverkosto. Henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla eteenpäin Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan koulutuksia sekä työnantajille että työntekijöille. Jokaiselle hankkeen toiminnan piiriin tulevalle työllistettävälle henkilölle räätälöidään tarvelähtöisesti henkilökohtainen opinto/työllistymissuunnitelma. Tavoitteena on tukea oppisopimuspohjaisten työsuhteiden muodostumista, sekä järjestää erityyppisiä täydennyskoulutuksia työllistymisvalmiuksien parantamiseksi. Asukastuvilla voi kouluttautua oppisopimuksella mm. taloushallinnon, ompelijan, kokin ja atk-tukihenkilön ammatteihin. Lisäksi työllistettävillä on mahdollisuus käydä mm. ensiapu, hygieniapassi ja kotipalvelupassikoulutuksia. Projektin tavoitteena on kestävien työsuhteiden luominen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa ja tuetaan työllistymispolkujen syntymistä avoimille työmarkkinoille. Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla? Ota rohkeasti yhteyttä. Oppisopimuksella voi opiskella kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutus on samanarvoinen kuin ammatilliset perustutkinnot. Eri alojen koulutusvaihtoehtoja on satoja. Asukastuvilla voi opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan ammattitutkinnon. Oppisopimus soveltuu sekä nuorille että aikuisille. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan ja väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen ajalta yritys maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta. Oppisopimuskoulutuksen kesto Oppisopimuksen kesto määräytyy tarkemmin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto kestää yleensä noin 2-3 vuotta, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto 1-2 vuotta ja lisä- ja täydennyskoulutukset 6 12 kk. Opiskelusta noin prosenttia tapahtuu työpaikalla ja lähiopetuspäiviä koulussa on noin 2-3 päivää kuukaudessa. Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa joustavasti. Opiskelun aloittaminen edellyttää, että sinulla on jo opiskeltavalle alalle soveltuva työpaikka tai työllistyt oppisopimuksen alkaessa. Oppisopimuksella voi opiskella myös siinä tapauksessa, että koulutuksesi on kansaneläkelaitoksen tai vakuutusyhtiöiden ammatillista kuntoutusta. Kuinka oppisopimuskoulutukseen haetaan? Jos työsuhde alkaa oppisopimuskoulutuksessa. Hae itsellesi työpaikka. Keskustelkaa sitten yhdessä työnantajasi kanssa työtehtävistä, mahdollisesta koulutusalasta ja tutkinnosta. Keskustelkaa myös palkkauksesta, työajoista ja muista työsuhteen ehdoista. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys, jonka tekee työnantaja. Jos olet työtön työnhakija oppisopimustyösuhteen alkaessa. Työttömän työnhakijan palkkaavalla yrityksellä on mahdollisuus hakea palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin. Mahdollisuudesta palkkatuen käyttöön työsuhteessa saat ohjausta oman kotipaikkasi työvoimatoimistosta, joka myös myöntää tuen. Palkkatukipäätös tehdään ennen työsuhteen alkamista. Jos olet jo työsuhteessa ja haluat opiskella oppisopimuskoulutuksessa. Keskustele työnantajasi kanssa työtehtävistäsi ja niihin soveltuvasta koulutuksesta. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys. Kuinka osaamisesi arvioidaan koulutuksen päättyessä? Oppisopimuskoulutuksessa työssäoppimisen etenemistä seurataan väliarvioinneilla ja koulutuksen päättyessä osaamisestasi saat loppuarvioinnin. Työpaikalla työnantajasi ja työpaikkaohjaajasi arvioivat osaamisesi työssäoppimisen kannalta. Tietopuolisen opetuksen järjestänyt oppilaitos arvioi osaamisesi tietopuolisessa opetuksessa. Oletko oikeutettu palkkatukeen? Oletko ollut työttömänä yli 500 päivää? Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla ja/tai Oletko kiinnostunut hankkimaan itsellesi oppisopimukselle uuden ammatin? Mikäli kiinnostuit ota rohkeasti yhteyttä. Asukastuvilla voi työskennellä ja opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan työtehtävissä. Juha Sirviö Projektinvetäjä Tuvilta työelämään verkostohanke Puh

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Anne Mustakangas-Mäkelä Sosiaalipalvelujohtaja 30.09.2014 70-vuotta sykettä setlementistä! Puheenvuoron lähtökohtana toimintakokonaisuudet ei sisäiset

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Opastukset KEVÄT 2016. helmet.fi

Opastukset KEVÄT 2016. helmet.fi Opastukset KEVÄT 2016 Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa eri toimipisteissä erilaisia opastuksia tietokoneen, internetin, palvelujen, ohjelmien ja laitteiden käytössä. Opastukset ovat maksuttomia. Tutustu

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen koulutus 2016 2017 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa koulutuksessa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016 Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Kurssiohjelma Syksy 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Kursseista

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot