Kutsu ALUEKOKOUKSEEN. Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu ALUEKOKOUKSEEN. Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli"

Transkriptio

1 Asukaslehti Syksy Kutsu Keskusta-Nuottasaaren suuralueen ALUEKOKOUKSEEN keskiviikkona klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntiosoite Pakkahuoneenkatu 22. Asialistalla Lasaretinväylän kehittäminen sekä Yhteistyöryhmän valinta vuodelle Kahvitarjoilu! Tule mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan! Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

2 Pääkirjoitus! Keskusta tarvitsee terveysasemansa Minulla on unelma alkoi historiaan jäävä Martin Luther Kingin puhe. Siteeraan tuota usein, sillä siinä on erittäin tärkeä viesti: ihmiset kaipaavat luottamusta ja toivoa tulevaan. Lupaus paremmasta huomisesta saa ihmiset puolelleen aivan toisella tavalla kuin viesti, joka maalailee synkkiä pilviä. Tällä kertaa joudun kuitenkin aloittamaan kirjoitukseni huolten painamana: pelkään, että on tapahtumassa iso virhe. Keskustan terveysaseman sairasvastaanotto ja yleislääkäripalvelut uhataan ajaa alas ja siirtää Kontinkankaalle. Asia on ollut esillä jo pidemmän aikaa, mutta ratkaisevia päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. Nyt on asukkaiden aika vaikuttaa, etteivät erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden sujuvalle arjelle aivan olennaiset terveyspalvelut siirry muualle. Perusterveydenhuollon palveluiden saavutettavuus on aivan olennaista, sillä palveluja tarvitaan usein. Keskusta-Nuottasaaren alueen vanhuksille ja pikkulapsiperheille on aivan eri asia koettaa hankkiutua Kontinkankaalle kuin Saaristonkadulle. Kontinkangas ei ole keskustaa. Vai oletteko kuulleet kenenkään ehtineen kovin kauas Rotuaarin liepeiltä keskustaa kehittämään? Selvää on että nykyisessä kunnallistaloudellisessa tilanteessa joudutaan tarkastelemaan palveluverkkoa, eikä leikkurilta kyetä säästämään kaikkea. On todennäköistä, että useat kaupunkilaiset joutuvat hakemaan peruspalveluita jonkin verran pidemmän etäisyyden päästä. Silti uskallan asettua puolustamaan Oulun kaupungin keskustan palveluita, ja erityisesti sen terveysasemaa. On koko Oulun kannalta perustavanlaatuisen tärkeää, että kaupungin keskusta säilyttää vetovoimansa, ja ennen kaikkea vetovoimaisuutensa asuinpaikkana. Tuskin mikään muuttaa kaupungin luonnetta ja viihtyvyyttä niin paljon se, että keskusta autioituisi asutuksesta. Kallioparkin tyrmäyksen jälkeen Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen kirjoitti, että ellei pian saada uutta otetta keskustan kehittämiseen, Oulu taantuu ravintola- ja baarikaupungiksi jossa tavallinen ihminen ei pimeän tullen uskalla liikkua yksin. Olen Okkosen kanssa samaa mieltä. Silti vieläkin suuremmaksi riskiksi nostan sen, että tavallisen kansan palvelut puretaan keskustasta. Keskusta kestää kallioparkin kaatumisen, kunhan alueen liikennejärjestelyjä ja koko kaupungin joukkoliikennettä kehitetään voimakkaasti, sekä keskustan kaupallisissa hankkeissa laitetaan iso vaihde päälle. Mutta sitä ei mikään kaupunki kestä, että asutus karkaisi ydinkeskusta pois. Siksi myös tavallisen kansan palvelut pitää olla saatavilla. Keskustassa on kiitettävästi yksityisiä terveyspalveluja ja hyvä niin. Mutta tuskin kukaan on sitä mieltä, että julkisten palvelujen asiakkaat joutavatkin siirtyä kauemmas. Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmä on käsitellyt terveysaseman tilannetta useasti. Olemme kuulleet muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaa kokouksessamme sekä lähettäneet asiasta tiedustelun kaupungin tilaajapuolen terveysjohtajalle. Haluamme toimia yhteistyössä asukkaidemme ja alueemme parhaaksi. Keskustan terveysaseman turvaaminen olisi kauaskantoinen päätös, joka edistäisi ydinkeskustan alueen kehittymistä koko kansan keskustana. Tytti Tuppurainen Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas Tytti Tuppurainen on oululainen 33-vuotias kahden kouluikään ehtineen lapsen äiti. Tytti on syntyjään Tuiran tyttö ja on käynyt koulut Tuiran ala-asteella ja Merikosken yläasteella. Ylioppilaaksi Tytti kirjoitti 1994 Merikosken lukiosta viiden ällän papereilla. Maisteriksi Tytti on valmistunut Oulun yliopistosta. Tytti on nyt töissä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, ja on aiemmin työskennellyt ympäristö- ja kierrätysalalla sekä yli kymmenen vuotta lehdenjakajana Keskusta-Heinäpään alueella. Aktiivinen kaupunkilainen on mukana monessa luottamustoimessa, ja on mm. maakuntahallituksen ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Tytti asuu perheineen Oulun keskustassa, ja nauttii erityisesti Ainolanpuiston ja Hupisaarten sekä torinrannan läheisyydestä. Tytti toivoo, että tänä vuonna saataisiin taas oikia talavi ja valakia joulu. 2

3 Keskusta-Nuottasaaren suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun Keskusta-Nuottasaaren alueilla: Keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Hollihaka, Leveri, Heinäpää, Nuottasaari, Lyötty ja Limingantulli. Asukkaita alueella on Toimitus Katoppa-asukastupa Kauppurienkatu 23, Oulu Puh Toimituskunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Puh Merja Huovinen, toimitussihteeri Puh Tytti Tuppurainen, toimittaja Puh Helena Liimatainen, toimittaja Puh Jukka Kärkkäinen, toimittaja Puh Arhippa Åman, toimittaja Puh Kansikuva Keskustan suuralueen asukkaat haluavat turvata oman terveysaseman säilymisen Keskustassa! Kuva: Veera Visuri Taitto Pekka Kuru, Sisällys Pääkirjoitus... 2 Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa... 4 Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua... 5 PALKE esiselvitys... 6 Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun?... 6 Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä... 7 Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin... 8 Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui!... 8 Työllistymisen monet mahdollisuudet... 9 Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa... 9 Asukastupa Oulusta malli valtakunnalliseen kulttuuriopetukseen Nuorisovaalit Nuoren kommentti: Miksi nuoria on kuultava? Nuorten aikuisten uudet tuulet Kumppanuuskeskus - 10 vuotta Tehdään yhdessä voimaantuva yhteisö Vanhustyön laatu: asiantuntijanpuheenvuoro Vilikki Kun Nupuli asteli Vesalaan Sosiaalihuoltolain mukainen tukipalveluateriointi palvelukeskuksissa.. 20 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan ajankohtaisia tapahtumia Oulun Ydinkeskustan asukasyhdistys ry Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n Sääntömääräinen Vuosikokous klo Katoppa-asukastuvalla Os. Kauppurienkatu 23 Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Alueellamme toimivat asukasyhdistykset: Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, Oulu, puh , Kuusiluodon asukasyhdistys ry Tuukka Puijola, pj, Nummikatu 9, Oulu, puh , Paino Litoset Oy Painosmäärä: Jakelu Oulun Jakelutoimisto Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Erkki Rautiainen, pj, Kauppurienkatu 8 A 8, Oulu, puh , , dnainternet.net Raksilan asukasyhdistys ry Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, Oulu, puh , , 3

4 Senioreille nettivalmiuksia tietoyhteiskunnassa Internetistä on tullut puhelimen ohella myös ikäihmisille yhä tärkeämpi yhteydenpito- ja asiointikanava. Joka kolmas alle 75-vuotaista eläkeläisistä on säännöllinen internetin käyttäjä. Viime vuosien kehitys osoittaa, että ikäihmiset hankkivat omia tietokoneita. Lisäksi sähköisten asiointipäätteiden sekä opastuksen taso kirjastoissa on kansainvälisestikin tarkastellen meillä korkeatasoista. Internetistä on sekä hyöty- että huvikäyttöön. Ero käyttötavoissa eri ikäluokkien välillä näkyy erityisesti nuorempien painottaessa viihdettä, esimerkiksi musiikin lataamista, kun vanhempi polvi käyttää internetiä mm. sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottoon, tiedonetsintään palveluista sekä pankkiasioiden hoitoon. Pankkiasioiden hoito on hyvä esimerkki sähköisten palvelujen yleistymisestä. Neljä viidestä vuotiaasta internetkäyttäjästä asioi verkkopankissa. Tulevaisuudessa ATK-valmiuksia tullaan tarvitsemaan yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla tapahtuvan kehityksen takia. Uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla pystytään tarjoamaan kansalaisille tehokkaammin palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on erityisen tärkeä edistysaskel erityisesti haja-asutusseuduille, missä lähimmät palvelut saattavat sijaita hyvinkin kaukana. Vaikka julkisia palveluja viedään yhä enenevissä määrin verkkoon, toki asiointipalvelujen monet kanavat säilytetään rinnakkain. Nuoret ja työelämässä olevat ovat tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien hallinnassa auttamattomasti edellä vanhempaan ikäpolveen kuuluvia. Kansalaisten välisen tasa-arvon vahvistaminen on keskeinen tavoite kansallisessa tietoyhteiskuntapolitiikassa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus hankkia tieto- ja viestintätekniset perustaidot, medialukutaito sekä valmiudet sähköisten ja muiden tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Yhdistysten toiminnalla on ollut merkittävä rooli tietoteknisten valmiuksien parantamisessa. Olen kuullut hyviä kokemuksia mm. Tietotuvista, Mukanetistä ja Surffinetkerhosta, jossa vertaiset tutorit ohjaavat tai kurssittavat ikäihmisiä tietokoneen saloihin. Toimiva konsepti tukitoiminnassa perustuu erityisesti siihen, että neuvontaa antavat henkilöt, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja samantyyppisessä elämäntilanteessa kuin opastettavat ikäihmiset. Kolmannen sektorin toiminta kohdentuu erityisesti niille kansalaisille, joilla ei ole soveltuvaa tukiverkostoa kuten tuttavia, sukulaisia tai perheenjäseniä tieto- ja viestintätaitojen harjaannuttamiseen tai muuten heikot mahdollisuudet hakea palvelua. Usein kynnys ensimmäiseen tutustumiseen tietokoneen kanssa on se korkein. Vertaisopastajat ovat kertoneet, että ikäihmiset oppivat perustiedot ATK:sta jo muutamassa tunnissa, jotta esimerkiksi sähköpostin käyttäminen onnistuu itsenäisesti. Pidemmälle ehtineiltä kavereilta voi sitten kysellä muistin virkistämiseksi aiemmin opitusta. Monille tietotekniikkaan opastavat kerhot ja asukasyhdistykset ovat tuoneet myös uusia sosiaalisia ympyröitä, jolla voi jo itsessään olla elämään iloa tuovaa merkitystä. Vapaaehtoistyöhön perustuva tukipalvelu on varsin pienimuotoista, mutta kuitenkin kilpailulliset näkökohdat tulee huomioida. Kaupallisesti toimivia valtakunnallisesti lev i t t ä y - tyneitä yrityksiä on noussut tarjoamaan palvelua kodin elektroniikkalaitteiden asentamisessa ja neuvonnassa laitteiden käyttämisessä sekä puhelinpalveluna että asiakkaan luona. Toivon, että vuoden alusta voimaan tullut kotitalousvähennyksen laajentaminen tieto- ja viestintätekniikan laitteiden asennus-, ylläpito- ja opastustöihin alentaa kansalaisten kynnystä hankkia esimerkiksi yhteyksien ja ohjelmien asennuksen lisäksi myös tietoteknistä opastusta. Tietotekniset taidot voivat siis omalta osaltaan tuoda sisältöä ikäihmisen elämään ja lisätä sosiaalisia kontakteja. Elämänpiirin laajenemisen kautta seniorien virkeys lisääntyy. Tieto- ja viestintätekniikka voi hyvässä mielessä myös lähentää eri sukupolvia: isoäidit ja isoisät voivat skypettää ja mesettää lastenlastensa kanssa vaikka päivittäin. Realiteeteilta ei tule kuitenkaan ummistaa silmiä. Vanhusväestön ongelmana voi puutteellisen tietotaidon lisäksi olla taloudellinen ja henkinen kynnys tietokoneen hankkimiseen ja käyttöön. Myös erityiset tarpeet mm. mahdollisten toimintaesteiden takia tulee huomioida. Seniorikansalaisten huomioiminen tietoyhteiskunnan jäseninä sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpalvelujen esteettömyysstrategiaan. Haluan kannustaa ihmisiä iästä riippumatta tutustumaan tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotka helpottavat arjen askareita ja yhteydenpitoa ystäviin tai sukulaisiin! Suvi Linden Viestintäministeri 4

5 Yhteistyöllä voimaa, työtä ja palvelua Oulussa on 12 tietotyötorein varustettua asukastupaa ja ne sijaitsevat 16 suuralueella. Asukastupatoiminta rakentuu alueen asukkaiden arjen tarpeista. Tuvilla järjestetään kaiken ikäisille asukkaille monipuolista mm. kerho- ja harrastetoimintaa, kurssitoimintaa, kotipalvelutoimintaa, kylätalkkaritoimintaa, lounaspäiviä, retkiä, matkoja, musiikkia, teatteria, terveysliikuntaa, taidenäyttelyitä, ATK-opetusta. Palvelutoimintaa tarjotaan sekä asukastuvilla että asukkaiden kotiin. Lisäksi asukastuvat työllistävät suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, työhön valmennettavia, oppisopimuskoulutuksessa olevia, harjoittelijoita ja kuntoutujia. Asukastuvat ovat matalan kynnyksen osallistumispaikkoja, joihin jokaisen alueen asukkaan on helppo tulla. Asukastuvat tuottavat laajasti asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita. Tarvetta ja tilausta on enemmän kuin mitä ehditään nykyresurssein tuottaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hyvinvointiin liittyviä ongelmia, ja samalla vastataan työllisyyden hoitoon. Palvelutoimintaa on kehitetty asukastuvilla asukaslähtöisesti, kunkin alueen oman asiakaskunnan ja ikärakenteen tarpeet huomioivasti. Oulun kaupunki on järjestänyt tilat ja asukasyhdistykset toiminnan. Asukastupien toiminta on laajentunut ja monipuolistunut nopeasti. Kaikkien tupien kävijämäärät v yhteensä yli henkilöä ja palvelutoimintaa hyödynsi kaikkiaan henkilöä. Työntekijöitä asukastuvilla on päivittäin n. 150 henkilöä. Työllistetyt ovat vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä moninaisin taustoin. Koska asukasyhdistykset toimivat yleishyödyllisellä periaatteella, yhdistyksillä ei ole taloudellisia resursseja palkata muita kuin työvoimahallinnon palkkatukea saavia henkilöitä. Asukastupatoiminnan arjen pyörittämisestä vastaavat vapaaehtoiset asukasyhdistyksen hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenet toimivat työnantajina, rekrytoinnista vastaavina, työn koordinoijina, moninaisen palvelutoiminnan organisoijina, järjestyksen valvojina, työnohjaajina, työn suunnittelijoina ja ongelmatilanteiden ratkaisijoina. Useimmilla asukastuvilla toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen ei ole riittävästi resursseja. Asukastupien toiminnan ohjauksen tueksi ei ole yhteisiä pelisääntöjä, eivätkä tilat monilla asukastuvilla vastaa toiminnan tarpeita. Asukastupien toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset joutuvat kohtuuttoman taakan alle hoitaessaan asioita, joihin heillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja. Tämä lisää virheiden riskiä tilanteessa, jossa vastuukysymykset ovat usein epäselvät vapaaehtoisille itselleen. Ammattitaitoisen, pysyvän henkilöstön puute estää toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Oulun kaupungin muuttuva toimintapolitiikka ei anna mahdollisuuksia kehittää toimintaa asukkaiden tarpeiden mukaisesti pitkäjänteisesti. Asukastupaverkoston keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö ovat vähäistä. (Jaana Merenmies: Asukastupatoimijoiden näkemyksiä tupatoiminnan nykytilasta suositukset toiminnan jatkokehittämiselle. Syfon raportti 4.11.) Perustettava uusi yritys Asukastupatoimintaan tarvitaan nyt uudenlaista toimintamallia. Tarvitaan yritystä, joka hoitaa asukastuvilta ulospäin suuntautuvaa palvelutoimintaa liiketaloudellisin periaattein. Tällä toiminnalla mm. tavoitellaan työntekijöille pysyvämpiä työsuhteita. Työnohjaamiseen ja johtamiseen tarvitaan vakituisia kokoaikaisia ammattilaisia toteuttamaan, kehittämään ja koordinoimaan kasvanutta laaja-alaista toimintaa. Uusien työntekijöiden etsiminen, työhaastattelut, perehdyttäminen, ohjaus, työnsuunnittelu ja toiminta vaativat ammattimaista työpanosta ja henkilöstöä. Mahdollisuudet uuden toiminnan kehittämiseen on, mikäli osa nykyisestä palvelutoiminnasta eriytetään ns. yhteiskunnallisen yrityksen muotoon. Uuden toimintamallin kautta avautuisi kestävämpiä mahdollisuuksia niin työllistämisen kuin palvelutuotannonkin näkökulmasta. Perustettavaan yritykseen voitaisiin hakea laajemmin kolmannen sektorin toimijoita mukaan. Yhteisen organisaation kautta voidaan vahvistaa yhteistyötä Oulun kaupungin suuntaan ja antaa avustavien tehtävien kanavointi yhteiskunnalliseen yritykseen, mikä taas antaisi mahdollisuuden luoda yhteiset pelisäännöt mm. tehtäviin sopimuksiin. Perustettavan uuden yrityksen mahdollisuus on palkata henkilöstöä laajemmin ja kestävämmin toimintaan mukaan, sekä tuottaa arjen hyvinvointipalveluita niitä tarvitseville. Uuden yrityksen myötä kaikki osapuolet ovat saajia. Alueen asukkaat saavat entistä parempaa palvelua sekä laatua. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät kunnallista palvelutoimintaa. Palvelusetelein turvataan vähävaraisille asukkaille palvelut. Pitkäaikaistyöttömät ja kuntoutujat saavat pitempiä työsuhteita. Koulutus ja oppisopimusmahdollisuudet lisääntyvät. Oulun kaupunki saa verotuloja. Vapaaehtoisten asukastoimijoiden kiinnostus sekä aktiivisuus lisääntyvät, kun vapaaehtoisten vastuut työnantajana kevenevät. Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuustoiminnan kautta on Oulussa luotu valmis asukastoimintamalli ja markkinat, joiden pohjalta toimintoja pitää lähteä edelleen kehittämään. Kehittämistoiminnan kokonaisuutta valmistelee tällä hetkellä Oulun kaupungin keskushallinnossa Palke-projekti. Yhteen hiileen puhaltamalla meillä on mahdollisuus parempaan työllisyyteen, palveluihin, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Tätä mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä. Jukka Lappalainen puheenjohtaja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. 5

6 PALKE-esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys Oulussa on 12 asukastupaa, joista jokainen itsenäisenä yksikkönä tuottaa lukuisia asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita oman suuralueensa asukkaille. Painopiste toiminnassa on arjen hyvinvointia ja osallisuutta tukevien palveluiden tuottamisessa. Asukastupatoiminta on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 toiminta tavoitti jo yli henkilöä. Asukasyhdistykset työllistävät tällä hetkellä noin 150 vaikeasti työllistyvää henkilöä pääosin palkkatuen turvin. Toiminnan kasvu on aiheuttanut moninaisia haasteita. Työllistämistoiminnan ja palvelutoiminnan organisointi vaatii resursseja, minkä lisäksi taloudelliset ja juridiset vastuut työnantajaroolissa kuormittavat järjestötoimijoita. Verottajan tiukentunut linja yleishyödyllisten järjestöjen palveluntuotannosta on huomioitava kehittämistoiminnassa. Myös valtion taholta tulevat muutokset yhdistysten palkkatukityöllistämiseen luovat tarpeen toiminnan uudelle toteuttamismuodolle. Kaupungin näkökulmasta työllisyydenhoitoon haetaan uusia ratkaisuja, ja laajemmin verkottumista kolmannen sektorin toimintaan. Myös arjen hyvinvointipalveluiden tuottajia ja välityömarkkinatyöllistäjiä tarvitaan. PALKE-esiselvityksen tavoitteena: Selvittää nykyisen asukastupatoiminnan kokonaisuus palveluntuotannon ja työllistämisen näkökulmasta Selvittää toiminnan taloudellisia vaikutuksia julkisen ja kolmannen sektorin näkökulmasta Esittää suositus palvelutoimintojen eriyttämiselle yritystoimintaan ja yhdistystoimintaan Selvittää toimijatahot, joiden kanssa lähdetään uutta toimintamallia käynnistämään Määritellä Oulun kaupungin sisäinen yhteistyö ja roolit jatkokehittämisen suhteen Muodostaa linjaukset jatkokehittämiselle ja toimijoille sekä valmistella jatkohanke, jolla valittua mallia lähdetään viemään eteenpäin Laajemmin jatkokehittämisen kautta tavoitellaan uusia ja kestävämpiä ratkaisuja asukastupien työllistämistoimintaan. Tavoitteena on myös lisätä niitä palveluita, joille on kovin kysyntä sekä alueiden asukkailla, että kaupungin palveluorganisaatiossa. Lisäksi tuetaan julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden vahvistamista. Satu Kaattari-Manninen Projektipäällikkö PALKE esiselvitys Oulun kaupunki, Keskushallinto Yhteisötoiminta puh Esiselvityksen toteutusaika on Selvitys on osa Oulun kaupungin yhteisötoiminnan kehittämistä ja toteutetaan TE-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella. Yhteisöllisyys - mihin minä kuulun? Vuosi 2009 on ollut minulle, uudelle aluetyöntekijälle, Yhteisötoiminnan vuosi. Tammikuussa aloittaessani uudessa tehtävässä mietin, mihin kuulun ja mitä kaikkea minulla on edessäni yhteisötoiminnassa. Kun tulin mukaan aluetiimiin, sain kuulla yhteistyöryhmistä, asukastuvista ja aluelehdistä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen strategiasta. Alun jälkeen tunsin, että olen osa tätä, Oulun kaupungin Yhteisötoimintaa ja suunnattoman laajaa, koko kaupungin alueet kattavaa verkostoa. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin. Usein määrittelemme itsemme sosiaalisen verkoston kautta, johon kuulumme. Samalla tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa, tunnemme kuuluvamme johonkin. Tietoyhteiskunnassa yhteisöllisyys voi toteutua osin myös verkossa, mutta me tarvitsemme toistemme kohtaamista myös reaalielämässä. Asukastuvilla on Oulun kaupungin alueella hyvin monipuolista toimintaa, arjen palveluja ja kohtaamispaikkoja. Ja mikä parasta, asukastuvat sijaitsevat asukkaita lähellä, kaupungin eri osissa. Toiminta kohtaa kaikenikäiset ihmiset lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Tule mukaan oman alueesi yhteistyöryhmään sekä yhteisötoiminnan ja asukasyhdistysten yhteiseen toimintaan ja tapahtumiin alueilla ja asukastuvilla! Lisätietoa saat ja kommentoida voit mm. uuden blogisivuston välityksellä, osoitteessa Aluetyöntekijänä olen läsnä ja kohdattavissa, työskentelen alueen asukkaita varten kuulemalla ja keskustelemalla. Osallistu ja vaikuta alueesi asioihin! Tervetuloa Keskusta-Nuottasaaren suuralueen Aluekokoukseen klo 18 Teknisen keskuksen kokoustilaan, käyntios. Pakkahuoneenkatu 22! Mukavaa Joulunodotusaikaa kaikille! Ystävällisin terveisin Merja Huovinen Aluetyöntekijä, Yhteisötoiminta Keskusta-Nuottasaaren suuralue Oulun kaupunki, Keskushallinto 6

7 Voimala- ja varikkoalue, Lasaretinväylä Lasaretinväylän entisellä voimala- ja varikkoalueelle on käynnistynyt asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on kehittää aluetta aktiiviseksi osaksi Hupisaarten puistoaluetta sekä liittää se osaksi lähiympäristön kulttuuri-, matkailu- ja taidetoimintojen kokonaisuutta. Lasaretinväylän kaavamuutosalue sijaitsee strategisella paikalla suhteessa Hupisaarten puistoalueeseen, kaupungin keskustaan ja alueen kulttuuritoimintojen keskittymään. Lähiympäristössä sijaitsevat mm. Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tietomaa. Kehityssuunnitelmien myötä tavoitteena on avata alue kaupunkilaisille avoimemmaksi ja julkisemmaksi uusien toimintojen avulla sekä mahdollistamalla kevyen liikenteen kulku alueen läpi. Vesiaihe alueella on tähän asti ollut piilossa - tai ainakin hankalasti saavutettavissa - joko alueen toiminnan yksityisen luonteen vuoksi tai kasvuston tiheyden takia. Tähän pyritään vaikuttamaan sijoittamalla kulkureitti veden tuntumaan, avaamalla uusia näkymiä vesistöön ja siistimällä kasvustoa. Lasaretinväylän voimala- ja varikkoalueen kiinnostavuutta lisää sen voimalaitoshistoria, jota on tavoitteena nostaa esille alueen kehittämisessä. Kaavamuutosalueella sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut energialaitoksen entinen voimalarakennus ja konttorirakennus sekä vuonna 1898 rakennettu Rauhalan päärakennus, jotka kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaita. Voimalarakennus vaurioitui tulipalossa elokuussa 2006 ja on nykyisin tyhjillään. Myös konttorirakennus on tyhjillään, sillä opetusvirasto muutti rakennuksesta vuodenvaihteessa Sahasaaren entisellä varikkoalueella sijaitsevat noin vuonna 1920 rakennetut pienet talli-, korjaamo- ja pajarakennukset, jotka ovat myös osa entisen voima-aseman historiaa. Koko Lasaretinväylän alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Oulujoen suistoalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tavoitteena on, että uusi toiminta saneerauksineen sekä uudis- ja lisärakentamisen kanssa kunnioittavat alueen puistoa, voimalahistoriaa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Suunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin alueesta tontinluovutuskilpailu, jolla haettiin alueelle yhteistyökumppania ja visiota alueen kehittämisestä. Kilpailun voitti Hartela-Forum Oy, jonka ehdotuksen pohjalta kaavamuutosta lähdetään suunnittelemaan. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa alueelle esitetään sijoitettavaksi taidehalli, kansainvälinen opiskelija-asuntola, taide- ja käsityökortteli, ympäristötalo, hoivakoti sekä asuntoja. Kaavoitustyö käynnistyi keväällä 2009 ja parhaillaan laaditaan perusselvityksiä ja alustavaa maankäyttöluonnosta kaavamuutoksen pohjaksi. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan on määrä olla luonnoksena nähtävillä keväällä 2010 ja ehdotuksena kesällä Tavoitteen mukaan kaava olisi valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Virpi Rajala Kaavoitusarkkitehti Tekninen keskus, asemakaavoitus 7

8 Hollihaan liikennepuiston lastentapahtuman kävijämäärä tuplaantui! Tytti 50-luvun tyyliin. Oululaiset iltamat 50-luvun tyyliin Asukkaiden syyskesä huipentui legendaarisiin Oululaisiin Iltamiin. Iltamilla oli erikoisteema: karkelot olivat musiikkihittejä ja pukeutumismuotia myöten kuin suoraan 1950-luvulta. Oululaiset Iltamat on asukkaiden iloksi kehitelty ja jo perinteeksi muodostunut iltajuhla. Tapahtuman pääasiallisia ideanikkareita ovat heinäpääläinen Ritolan Raimo ja Meritullissa asustava Lappalaisen Jukka, joiden onnistui taas tempaista talkoisiin mukaan lisää alueemme yhteistyöryhmän jäseniä ja lisäksi asukasyhdistys Meriheinän työntekijöitä. Iltamat pidettiin luonnollisestikin Oulun Päivien aikaan syyskuun 4. iltana Kirkkotorin koulutuskeskuksen tiloissa. Moni juhlija oli löytänyt ylleen hauskat, 50-luvun teemaan sopivat vaatteet, joten juhlissa nähtiin mukavasti jatsareita, huiveja, pallopaitoja ja hulmuavia kellohelmoja. Taidokas GMG-kvartetti esitti jatsahtavia tulkintoja vuosikymmenen parhaista hiteistä. Näyttävän ohjelmanumeron piti myös tanssija, hula-hula-vannetaiteilija Kati Köykkä, ja Oulun Laulu tuuditti juhlijoita syyskesäisellä kuorolaululla. Tasaisen tiukan murretietokilpailun voittajaksi julistettiin Kirsti Hiironen! Ohjelman päälle nautiskeltiin vielä lohirullista ja vanhasta kunnon tanssituokiosta. Tapahtuman juontajaparina oli Ritolan Raimo ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Perinteinen loppukesän lastentapahtuma vietettiin jälleen mukavassa tunnelmassa. Sen verran tuuli puhalteli, että ilman takkia ei tarettu, mutta sateelta taas säästyttiin. Tapahtuman markkinointi oli ilmeisen hyvin onnistunut, koska kävijämäärä tuplaantui viime vuodesta. Arvion mukaan seitsemänsataa oululaista nautti ilmaistapahtuman annista. Aluetyöntekijä Merja Huovinen oli toiminut erittäin aktiivisesti saaden mukaan uusia toimijoita. Oulun Sivakka lähti mukaan osallistumalla esiintyjäpalkkioihin ja VVO ilahdutti ilmapalloilla. Ohjelmaa olikin aikaisempia vuosia enemmän. Esiintyjinä olivat lastentarhanopettaja, sammakkotrubaduuri Seppo Kuusikko ja Hoop dance -hulavannetaiteilija Kati Köykkä. Kati oli tuonut mukanaan kymmeniä vanteita, jotka olivat kaikkien halukkaiden vapaassa käytössä. Pomppulinnan, jokaisen lastentapahtuman kestosuosikin, edessä riitti jonoa heti alusta ja ihan loppuun saakka. Tapahtuman kunniaksi polkuautot olivat taas maksutta kaikkien lasten käytössä ja nuorisotoimen työntekijät olivat paikalla valvomassa turvallisuutta. Perinteiset saappaanheittokisa ja onnenpyörä olivat jälleen tosi suosittuja aktiviteetteja. Mikäli pärjäsit saappaanheitossa, mutta palkinto on saamatta, niin ole yhteydessä asukastuvalle, joitakin palkintoja on tuvalla odottamassa hakijaansa. Liikenneturva ja poliisi olivat mukana entisten vuosien malliin tuomassa tietoa liikenneturvallisuudesta. Suuri kiitos kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille! Ja erityisesti kiitokset asukastuvan aktiivisille vapaaehtoisille, oli jälleen ilo viettää aikaa yhdessä. Minna Kuusisto Yhteistyöryhmän jäsen/päivähoito Asukastupatmk:n pj Lapsi- ja nuorisotmk:n jäsen nuottasaarelainen Iltamien ehdoton kohokohta oli väkijoukosta bongattu yllätyskaksikko, keihäsmiehet Pauli Nevala ja Jorma Kinnunen, jotka tulivat yleisön eteen kertomaan omat tarinansa. Juhlakansa oli myyty: Emme ole eläissämme saaneet noin pitkiä ja raikuvia aplodeja kuin tänään täällä, myhäilivät iloiset karpaasit vielä jälkeenpäin. Tervetuloa taas ensi syksynä Oululaisiin Iltamiin! Teksti ja kuvat: Heidi Lumme 8

9 Työllistymisen monet mahdollisuudet Seitsemän asukastupaa aloitti yhdessä marraskuussa 2008 Tuvilta työelämään -verkostohankkeen. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää työpaikkoja työtä etsiville. Hanke on osa Oulun kaupungin keskushallinnon yhteisötoiminnan kehittämistä. Hankeverkostossa ovat mukana keskushallinnon lisäksi Karjasillan, Keskusta-Heinäpään, Maikkulan, Puolivälinkankaan, Rajakylän, Tuiran ja Kaakkurin asukastuvat. Hanketta hallinnoi Maikkula-Iinatti asukasyhdistys ry. Myös muut Oulussa toimivat asukastuvat voivat tulla mukaan verkostoon. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä väli- Oppisopimuksella tulevaisuuden ammattitaitoa työmarkkinoille ja siitä edelleen avoimille työmarkkinoille sekä kehittää asukasyhdistysten työnantajavalmiuksia että asukastupaverkoston yhteistoimintaa. Projektin kohderyhminä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat sekä Oulun asukasyhdistykset että asukastupaverkosto. Henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla eteenpäin Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan koulutuksia sekä työnantajille että työntekijöille. Jokaiselle hankkeen toiminnan piiriin tulevalle työllistettävälle henkilölle räätälöidään tarvelähtöisesti henkilökohtainen opinto/työllistymissuunnitelma. Tavoitteena on tukea oppisopimuspohjaisten työsuhteiden muodostumista, sekä järjestää erityyppisiä täydennyskoulutuksia työllistymisvalmiuksien parantamiseksi. Asukastuvilla voi kouluttautua oppisopimuksella mm. taloushallinnon, ompelijan, kokin ja atk-tukihenkilön ammatteihin. Lisäksi työllistettävillä on mahdollisuus käydä mm. ensiapu, hygieniapassi ja kotipalvelupassikoulutuksia. Projektin tavoitteena on kestävien työsuhteiden luominen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa ja tuetaan työllistymispolkujen syntymistä avoimille työmarkkinoille. Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla? Ota rohkeasti yhteyttä. Oppisopimuksella voi opiskella kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutus on samanarvoinen kuin ammatilliset perustutkinnot. Eri alojen koulutusvaihtoehtoja on satoja. Asukastuvilla voi opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan ammattitutkinnon. Oppisopimus soveltuu sekä nuorille että aikuisille. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan ja väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen ajalta yritys maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta. Oppisopimuskoulutuksen kesto Oppisopimuksen kesto määräytyy tarkemmin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto kestää yleensä noin 2-3 vuotta, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto 1-2 vuotta ja lisä- ja täydennyskoulutukset 6 12 kk. Opiskelusta noin prosenttia tapahtuu työpaikalla ja lähiopetuspäiviä koulussa on noin 2-3 päivää kuukaudessa. Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa joustavasti. Opiskelun aloittaminen edellyttää, että sinulla on jo opiskeltavalle alalle soveltuva työpaikka tai työllistyt oppisopimuksen alkaessa. Oppisopimuksella voi opiskella myös siinä tapauksessa, että koulutuksesi on kansaneläkelaitoksen tai vakuutusyhtiöiden ammatillista kuntoutusta. Kuinka oppisopimuskoulutukseen haetaan? Jos työsuhde alkaa oppisopimuskoulutuksessa. Hae itsellesi työpaikka. Keskustelkaa sitten yhdessä työnantajasi kanssa työtehtävistä, mahdollisesta koulutusalasta ja tutkinnosta. Keskustelkaa myös palkkauksesta, työajoista ja muista työsuhteen ehdoista. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys, jonka tekee työnantaja. Jos olet työtön työnhakija oppisopimustyösuhteen alkaessa. Työttömän työnhakijan palkkaavalla yrityksellä on mahdollisuus hakea palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin. Mahdollisuudesta palkkatuen käyttöön työsuhteessa saat ohjausta oman kotipaikkasi työvoimatoimistosta, joka myös myöntää tuen. Palkkatukipäätös tehdään ennen työsuhteen alkamista. Jos olet jo työsuhteessa ja haluat opiskella oppisopimuskoulutuksessa. Keskustele työnantajasi kanssa työtehtävistäsi ja niihin soveltuvasta koulutuksesta. Kun olette sopineet koulutukseen ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, on aika tehdä koulutusesitys. Kuinka osaamisesi arvioidaan koulutuksen päättyessä? Oppisopimuskoulutuksessa työssäoppimisen etenemistä seurataan väliarvioinneilla ja koulutuksen päättyessä osaamisestasi saat loppuarvioinnin. Työpaikalla työnantajasi ja työpaikkaohjaajasi arvioivat osaamisesi työssäoppimisen kannalta. Tietopuolisen opetuksen järjestänyt oppilaitos arvioi osaamisesi tietopuolisessa opetuksessa. Oletko oikeutettu palkkatukeen? Oletko ollut työttömänä yli 500 päivää? Oletko kiinnostunut työskentelemään asukastuvalla ja/tai Oletko kiinnostunut hankkimaan itsellesi oppisopimukselle uuden ammatin? Mikäli kiinnostuit ota rohkeasti yhteyttä. Asukastuvilla voi työskennellä ja opiskella oppisopimuskoulutuksella mm. taloushallinnon, kotipalvelutyöntekijän, ompelijan, kiinteistönhoitajan ja ravitsemusalan työtehtävissä. Juha Sirviö Projektinvetäjä Tuvilta työelämään verkostohanke Puh

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

- Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen

- Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen 1 Oulun kaupunki Keskushallinto Yhteisötoiminta Kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuus hyvinvointia rakentamassa - Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen Oulun kaupunki, Keskushallinto,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin 12.5.2011 Projektipäällikkö Satu Kaattari Manninen Projektiasiantuntija Sirkka Liisa Mikkonen Oulun kaupunki, keskushallinto, yhteisötoiminta Yhteisöyritys-perustamisselvitys

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Case: Ektakompuksen perustaminen

Case: Ektakompuksen perustaminen Case: Ektakompuksen perustaminen Satu Kaattari-Manninen Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Oulussa 17.10.2012 Oulun yhteisötoiminta Lähidemokratiaa, osallisuutta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta.

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Pasi Laukka Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Ajatustyö käynnistynyt yhdessä Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Anne Mustakangas-Mäkelä Sosiaalipalvelujohtaja 30.09.2014 70-vuotta sykettä setlementistä! Puheenvuoron lähtökohtana toimintakokonaisuudet ei sisäiset

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot