Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijät: Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä ja Tarja Vähähyyppä Työn nimi: Kokemuksia epäsäännöllisen työn ja perheen arjen yhdistämisestä Päivämäärä: Sivumäärä: Työn ohjaaja: Lto, KT Pirjo Forss - Pennanen Työn tarkastaja: FL Marja-Liisa Hiironen Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen arkeen. Työmme tutkimuskysymykset olivat: Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen: sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan, taloudelliseen tilanteeseen? Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? sekä kartoittaa perheiden kokemuksia päivähoitojärjestelyistä ja niiden toimivuudesta. Teoreettinen tausta opinnäytetyössämme pohjautuu ekologiseen ja ekokulttuuriseen teoriaan. Olemme käyttäneet työssämme Stakesin, Työvoimaministeriön ja tilastokeskuksen tutkimuksia. Keräsimme tutkimuksen aineiston puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka lähetimme sähköpostitse Keskipohjanmaa-, Kokkola- ja Kokkolan Seutu lehtiin sekä Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Sosiaali- ja terveysalanopiston opiskelijoille. Sähköpostimme tavoitti 86 epäsäännöllistä työtä tekevää perhettä. Tutkimuksemme mukaan epäsäännöllisen työn vaikutukset koettiin yksilöllisesti ja perhekohtaisesti. Epäsäännöllinen työ vaikutti perheiden arkeen, kuten sosiaalisiin suhteisiin, lasten ja vanhempien harrastuksiin, perheen talouteen ja tulevaisuuden suunnitteluun sekä päivähoidon järjestelyihin. Epävarmuus työn jatkuvuudesta, epäsäännöllisyys ja sen tuomat rajoitukset perheen vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin hankaloittivat perheen arjen hallintaa. Työn kuormittavuutta olivat lisäämässä työmäärä, työtehtävien epäselvyys sekä vuorotyön tekeminen lasten ollessa pieniä. Epäsäännöllisen työn ollessa oma valinta perheen ja työn yhteensovittaminen koettiin myönteisenä mm. sen vaihtelevuuden, joustavien työjärjestelyjen ja työstä saatujen lisäansioiden vuoksi. Opinnäytetyöllämme olemme halunneet herättää keskustelua epäsäännöllisen työn vaikutuksista perheiden hyvinvointiin. Avainsanat: Epäsäännöllinen työ, perheen arki, sosiaaliset suhteet

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Social Services ABSTRACT Authors: Name of Thesis: Hänninen Kristiina, Kiiskilä Maria & Vähähyyppä Tarja Experiences on how the Irregular Work Affects Families Everyday Life. Date: 16 th of April 2007 Number of pages: Mentor of Thesis: Doctor of Education Pirjo Forss-Pennanen Inspector of Thesis: Licentiate in Philosophy Marja-Liisa Hiironen The main purpose of our research was to highlight the effects of irregular work on the everyday life of the family. Our research questions were: Does the irregular work have an effect on the control of everyday life? How irregular work affects families normal life: social relationships, leisure time and economical situation? Does irregular work make families future planning more difficult? We wanted also to get families experiences of day care systems and their functionality. The theoretical background in our research is based on the ecological and ecocultural theory. We have used research material from Central Statistical Office of Finland, Department of Employment and Centre for Research and Development of Welfare and Health in our research. We gathered the material of the research with half-structured question form. We e- mailed the question forms to local newspapers and to the students of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and Kokkola Institute of Health Care and Social Services. Our s reached 86 families in which one or both parents had irregular work. According to our research the effects of irregular work pattern were experienced differently in each family. Irregular work affected families everyday life like their social relationships, children s and parent s hobbies, economical situation and future planning and day-care arrangements. Uncertainty of work s continuity, irregularity and limitations in family s leisure time and recreational possibilities made everyday life controlling more difficult. The work load was increased by lack of clarity of responsibilities at work and by irregular working pattern while children were young. If the irregular work pattern was the person s own choice, combining the work and family life was seen positively. The irregular working pattern provided variety to work, flexible working arrangements and extra income. With our research we wish to raise conversation of the impact irregular work patterns have on families well being. Key words: Irregular work pattern, family s everyday life, social relationships

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JOHDATUSTA AIHEESEEN Epäsäännöllisen työn eri muodot Normaalia työsuhdetta ja epätyypillistä työtä erottavat tekijät Arjen määrittelyä Sosiaalinen tuki perheen voimavarana Päivähoito perheen tukena TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN KENTÄT EKOLOGINEN JA EKOKULTTUURINEN TEORIA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT Epäsäännöllisen työn vaikutus perheen arkeen Tutkimusmenetelmä Tutkimusprosessi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUS TEEMOITTAIN Yleistä taustaa tutkimusaiheesta ja aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista Empiriaa vastaajien taustoista Taustaa epäsäännöllistä työtä tekevien ammattialoista Empiriaa vastaajien ammattialoista Taustaa työsuhteista Yhteenveto KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖSTÄ JA SEN VAIKUTUKSISTA PERHEEN ARJEN HALLINTAAN Taustaa perheen arkeen vaikuttavista tekijöistä Empiriaa: Arjen hallinta osana perheen arkea Yhteenveto EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN VAIKUTUKSET PERHEIDEN ARKEEN: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN, VAPAA-AIKAAN JA TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN Taustaa: Perheiden arjen haasteet Empiriaa: Perheiden kokemuksia arjen haasteista Yhteenveto EPÄSÄÄNNÖLLINEN TYÖ JA PERHEIDEN TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU Taustaa: Epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen tulevaisuuden suunnitteluun Empiriaa: Perheiden kokemuksia tulevaisuuden suunnittelusta Yhteenveto...45

5 10 EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ TYÖTÄ TEKEVIEN PERHEIDEN TYYTYVÄISYYS PÄIVÄHOITOJÄRJESTELYIHIN JA JÄRJETELYIDEN TOIMIVUUS PERHEEN NÄKÖKULMASTA Taustaa perheiden päivähoitotarpeesta Empiriaa päivähoitojärjestelyistä Lapsen epäsäännöllinen päivähoitorytmi vanhempien kokemana Asioita, joita perheiden mielestä päivähoidon ja työpaikan tulisi huomioida perheen arjen helpottamiseksi Yhteenveto KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHEEN ARJEN YHDISTÄMISESTÄ Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...64 LÄHTEET...66 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Viime vuosina epäsäännöllinen työ on yleistynyt ja aiheena se on ollut esillä laajasti niin lehdissä kuin muuallakin mediassa. Tehdyissä tutkimuksissa on käsitelty paljon vuorotyön vaikutuksia yksilön ja perheen elämään. Vuorotyö ei kuitenkaan ole ainut epäsäännöllisen työn muoto, vaan siihen luokitellaan kuuluvaksi myös pätkä-, kausi- ja keikkatyö sekä erilaiset sijaisuudet. Tilastokeskuksen tutkimuksen (2001) mukaan työn luonteessa on tapahtunut paljon muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Suuntaus on ollut säännöllisestä työstä ja vakituisista viroista yhä epäsäännöllisempään ja lyhytkestoisempaan työhön. Tietotyö, projekti- ja etätyöt, kauppojen ja ravintoloiden pidennetyt aukioloajat, työn tekeminen opiskelun ohessa sekä naisten siirtyminen kotoa työelämään ovat olleet vaikuttamassa epäsäännöllisen työn määrän kasvuun. Muutosten taustalla on ollut useita eri tekijöitä, joita ovat olleet esimerkiksi talouden kansainvälistyminen, lisääntynyt kilpailu, teknologian kehitys sekä laman jälkeiset säästötoimenpiteet. (Sutela, Vänskä & Notkola 2001.) Suomessa määräaikaisuus kohdistuu keskimääräistä enemmän naistyövoimaan ja hyvin koulutettuihin. Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy useita ongelmallisia piirteitä ja tyypillistä on epävarmuus tulevaisuudesta. Epävarmuus puolestaan rasittaa henkisesti, vaikeuttaa perheen perustamista ja tulevaisuuden suunnittelua. Lisäksi epäsäännöllisiin työsuhteisiin voi liittyä tavallista suurempi pelko työn loppumisesta. (Lehto, Lyly- Yrjänäinen & Sutela 2005, 6.) Opinnäytetyömme teoriaosassa tarkastelemme ekokulttuurista teoriaa, joka kehitettiin 1980-luvulla Los Angelesin yliopistossa USA:ssa täydentämään Urie Bronfenbrennerin ekologista teoriaa. Näiden teorioiden avulla on mahdollisuus pohtia ja ymmärtää epäsäännöllisen työn mukanaan tuomia vaikutuksia perheen arkeen. Tuomme esille saamamme tutkimustulokset ja vertaamme niitä aikaisemmin ilmestyneisiin tutkimuksiin: Tilastokeskuksen (2001) Pätkätyöt Suomessa 1990-luvulla, Työvoimaministeriön (2005) Pysyvän työn toivossa ja Stakesin (2004) Puhelin, mummu vai joustava työaika.

7 2 Suuntasimme työn koskemaan lapsiperheitä ja heidän arkeaan, koska oletamme epäsäännöllisellä työllä olevan suurimmat vaikutukset juuri tässä kohderyhmässä. Halusimme selvittää miten vanhemmat kokevat epäsäännöllisen työn ja sen vaikutukset perheeseen ja lapsiin sekä heidän arkeensa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kerätä perheiden kokemuksia epäsäännöllisen työn ja perhe-elämän yhdistämisestä. Tutkimuskysymyksemme olivat: Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen: sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen? Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? Epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden kokemuksia päivähoitojärjestelyistä. Teimme sähköisen kyselyn marraskuussa 2006, jonka lähetimme paikallisiin sanomalehtiin: Kokkolan Sanomat, Keskipohjanmaa ja Kokkola-lehti. Opinnäytetyömme ja siihen liittyvä tutkimuskysely sai näkyvyyttä Kokkolan Sanomissa julkaistun artikkelin myötä. Lähetimme kyselyn myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sekä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston opiskelijoille. Vastauksia saimme 86 kappaletta useilta eri toimialoilla työskenteleviltä henkilöiltä. Tutkimustulostemme mukaan epäsäännöllisen työn vaikutukset perheiden arkeen ovat erilaisia. Näiden tulosten perusteella voidaankin sanoa, että epäsäännöllinen työ koetaan yksilöllisesti, perhetilanteista ja erilaisista työn muodoista riippuen. Epäsäännöllisestä työstä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia perheissä olivat yhteisen ajan puute sekä lasten ja vanhempien rajalliset mahdollisuudet osallistua säännöllisiin harrastuksiin. Myönteisinä asioina mainittiin vuorotyölisät, työn vaihtelevuus ja mahdollisuus hoitaa sosiaalisia suhteita töissä sekä vapaa-aika viikolla. Päivähoitojärjestelyt ja niiden toimivuus koettiin merkityksellisinä perheen arjen sujumisen kannalta. Keskeisenä teemana vastauksista nousi myös tulevaisuuden suunnittelun vaikeutuminen.

8 3 Pyrkimyksenämme on, että aihe saisi aikaan keskustelua perheissä sekä työyhteisöissä epäsäännöllisen työn erilaisista vaikutuksista. Toivomme, että tulokset kannustavat samassa elämäntilanteessa olevia sekä näitä samoja asioita pohtivia perheitä huomaamaan, että epäsäännöllinen työ on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Aiheemme valintaan vaikutti sen ajankohtaisuuden lisäksi tutkimusryhmämme jäsenten omakohtaiset kokemukset erilaisista epäsäännöllisen työn muodoista. Halusimme suhtautua tutkimukseen ja sen tuloksiin objektiivisesti, joten pyrkimyksenä on ollut pitää omat ennakko-oletukset taka-alalla.

9 4 2 JOHDATUSTA AIHEESEEN Tutkimuksessa käsittelemme epäsäännöllistä työtä perheen näkökulmasta ja sen vaikutuksia perheen arkeen. Tutkimuksen kannalta keskeisin käsite on epäsäännöllinen työ, johon sisältyvät tutkimuksessamme vuorotyö sekä määräaikaiset työt: keikka-, kausi-, osa-aika- ja pätkätyöt sekä erimittaiset sijaisuudet. Laman seurauksena suomalaiset työmarkkinat muuttuivat 1990-luvulla. Lyhytkestoiset pätkätyöt ja työsuhteiden määräaikaisuus yleistyivät työmuotoina juuri tuona vuosikymmenenä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työolotutkimusten perusteella käy ilmi, että työsuhteita on 1990-luvulla solmittu määräaikaiseksi yhä useammin, erityisesti julkisella sektorilla. Lama karsi ennen kaikkea lyhyitä työsuhteita, ja vastaavasti uuden taloudellisen nousukauden myötä lisättiin nimenomaan lyhyiden työsuhteiden käyttöä. Laman jälkeisestä lyhyiden työsuhteiden lisäyksestä suurin osa oli naisten työsuhteita.(sutela ym. 2001, 99.) Määräaikaiset työsuhteet ovat kaiken aikaa olleet yleisimpiä naisilla kuin miehillä, sekä sijoittuneet opetusalan, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sekä hotelli- ja ravitsemusalan, rakennustyön, maa- ja metsätaloustyön sekä palvelutyön ammatteihin. (Sutela ym. 2001, 13.) Talouden ja rakenteen muutoksiin on pyritty vastaamaan uusilla organisaatiostrategioilla. Yksi joustavuuden muoto on joustavuus työvoiman käytössä. Epävakailla markkinoilla henkilöstön määrä pyritään sopeuttamaan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen. Ns. epätyypillisten työsuhteiden, pätkätöiden (määräaikaiset, osa-aikaiset, vuokratyösuhteet jne.) osuus on 1990-luvun alusta lähtien lisääntynyt useimmissa teollisuusmaissa. Ne mahdollistavat työvoiman määrän lyhytaikaisen sopeuttamisen kulloisiinkin olosuhteisiin tarvitsematta turvautua irtisanomisiin tai lomautuksiin. (Lehto, Lyly- Yrjänäinen & Sutela 2005, 4.) Suomessa vuonna 1990 yhteensä 14 prosenttia palkansaajista oli määräaikaisissa työsuhteissa, vuonna 1997 heitä oli 17 prosenttia. Vuonna 2000 yhteensä 11 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista työskenteli määräaikaisena. Kuntasektorilla luvut ovat korkeampia. (Vänskä ym. 2001, 13.) Vuonna 2005 määräaikaisissa työsuhteissa valtiolla kuntasektorilla työskenteli 23,1 prosenttia työntekijöistä. (Lehto ym. 2005, 10.)

10 5 2.1 Epäsäännöllisen työn eri muodot Määräaikaista työtä tekevien joukko on hyvin epäyhtenäinen, mikä vaikeuttaa yleistysten tekemistä. Määräaikaisuuden kokeminen voi vaihdella paljon esimerkiksi sukupuolen, iän, ammattialan, työsuhteiden pituuden, oman elämäntilanteen tai perhetilanteen mukaan. Epätyypillinen työsuhde on hyödyllinen työntekijän kannalta silloin, kun se toimii siltana pysyvään työsuhteeseen tai rytmittää luontevasti omaa työuraa. Näkökulma on päinvastainen, mikäli työsuhde osoittautuu epävarmaksi. Määräaikaisen työn vapaaehtoisuus näyttää olevan yhteydessä Työolotutkimuksen mukaan työmarkkinoiden tilanteeseen. (Sutela ym. 2001, 15.) Eri tutkimusten tulokset saattavat kuitenkin antaa erilaisen kuvan työmarkkinoiden tilasta, koska tehdyt johtopäätökset ovat tehty eri tutkimusjoukoista erilaisten tiedonkeruumenetelmien avulla. Tästä seuraakin se, että eri tiedonhankintamenetelmin saatu tieto on luonteeltaan erilaista. (Sutela ym. 2001, ) Määräaikaistyöt voidaan jakaa tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan perinteiseen ja moderniin pätkätyöhön. Perinteisesti pätkätyöläisyys on ollut kausi- tai urakkatyötä. Modernissa eli nykyaikaisessa pätkätyöläisyydessä kyse on sen sijaan töistä ja tehtävistä, jotka eivät laatunsa vuoksi edellytä määräaikaisuutta. Nykyaikaisessa pätkätyöläisyydessä erottuu kaksi ryhmää: koulutetut, julkisella sektorilla työskentelevät naiset, joiden työsuhteet ovat usein ketjutettuja sijaisuuksia sekä koulutetut vähintään 40- vuotiaat ylemmät toimihenkilömiehet, joiden määräaikaisuus perustuu työn projektiluonteisuuteen tai määräaikaisen viran hoitamiseen. Miehet kokevat asemansa ja määräaikaisuuden työelämässä myönteisemmin kuin naiset. (Lehto ym ) Määräaikainen työsopimus Suomessa voidaan solmia ainoastaan jos määräaikaisuudelle on perusteltu syy, kuten sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Suomalaisille määräaikaisuuksille on tyypillistä, että ne kohdistuvat voittopuolisesti naisten työhön. Lisäksi ne kasautuvat naisilla korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin kuin miesten kohdalla. Tyypillisiä ammatteja ovat terveydenhoito-, opetus- ja sosiaalialan työt. ( Sutela ym )

11 6 Vuorotyö on yksi epäsäännöllisen työn muoto. Vuorotyötä teki v ,4 % väestöstä. Härmä on tutkinut v sairaalassa vuorotyötä tekevien suhtautumista vuorotyöhön ja siitä saatuja kokemuksia. Heistä lähes 60 % koki vuorotyön vaikeuttavan perheja sosiaalista elämää. Lisäksi epäsäännöllisyys, ilta- aamu työvuorojärjestys, yövuorot, viikonlopputyöt, harrastuksiin osallistuminen sekä huonot vaikutusmahdollisuudet työaikoihin koettiin epämukavina. (Härmä 2006.) 2.2 Normaalia työsuhdetta ja epätyypillistä työtä erottavat tekijät Sutela ym. (2001, 10.) esittävät Cordovan määritelmän normaalityösuhteeksi työn, jota tehdään yhdelle työnantajalle, kokoaikaisesti, työnantajan määräämissä tiloissa ja määräämättömäksi ajaksi solmitussa työsuhteessa. Epätyypilliseksi työksi on määritelty työ, joka rikkoo jotain näistä normaalin työsuhteen kriteereistä. Normaalin työsuhteen ja epätyypillisen työllisyyden toisistaan erottavia dimensioita voidaan tarkastella myös seuraavan taulukon avulla (TAULUKKO 1). Yhteisenä tekijänä kaikissa epätyypillisen työllisyyden muodoissa on niiden eroaminen normaalista työsuhteesta vähintään yhdeltä dimensioltaan. ( Sutela ym. 2001, 10.) TAULUKKO 1. Normaali työsuhde Epätyypillinen työllisyys Työmarkkinaasema Työsuhteen kesto Työskentely toisen alaisuudessa palkkaa vastaan Pysyvä, solmittu olemaan voimassa toistaiseksi Itsenäinen yrittäjyys Määräaikainen työsuhde (myös ns. ketjusuhteet) Työaika Työnantajien lukumäärä Kokoaikainen Yksi Osa-aikainen Useita (esim. tarvittaessa työhön kutsuttavat)

12 7 Yhtenäisen käsitteistön puuttuminen on ollut yhtenä hankaluutena lyhyiden työsuhteiden tutkimuksessa sekä eri tutkimuksista saatujen tulosten vertailussa. Käsitteenä pätkätyölle ei ole ollut virallista määritelmää ja sisältöä, mutta sillä on viitattu esisijaisesti lyhyeksi määräajaksi solmittuihin työsuhteisiin. Pätkätyö voidaankin paikantaa osaksi epätyypillisiä työsuhteita, joita luonnehtii tietty epävarmuus ja kiinnittymättömyys työmarkkinoilla. Tämä näkyy erilaisten työmarkkina-asemien vaihteluna vuoden aikana, joita ovat työttömyys, lyhyet työsuhteet ja välillä työn ulkopuolella olo. Toisaalta valtaosa lyhytaikaisista työsuhteista on sovittu määräaikaisiksi tai tilapäisiksi, joten kaikki määräajaksi sovitut työsuhteet eivät ole lyhyitä: vuoden 1997 työolotutkimuksen mukaan noin joka viides oli solmittu yli vuoden mittaiseksi. (Sutela ym. 2005, ) 2.3 Arjen määrittelyä Arkielämän käsitteen voidaan nähdä syntyneen työn ja perheen yhteensovittamisen ja näiden kahden käsitteen erkaantumisen myötä. Tänä päivänä nähdään haasteellisena näiden elämänalueiden yhdistäminen, koska nämä kaksi asiaa yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Arjen voidaan nähdä koostuvan osittain rutiineista. Nämä rutiinit voidaan nähdä monella eri tasolla. Myönteisenä asiana perheessä voidaan nähdä ajankäytön organisointi sekä tuttuuden ja turvallisuuden luominen arkeen. Asiaa voidaan tarkastella myös vastakkaisesta näkökulmasta, jolloin rutiinit muodostavat samanlaisena ja rutiininomaisena toistuvan ketjun tiettyjä toimintoja. Usein juuri lapsiperheet mukautuvat arjen ja työelämän rutiinien puristuksiin. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, ) Pohdittaessa arkielämän ajankäyttöä, voidaan nähdä keskeisenä ajan jakamisen ja organisoinnin työelämän ja perheen kanssa vietetyn ajan kesken. Ajankäyttöön vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan nähdä työelämän aikana, markkinoiden aikana, erilaisten instituutioiden eli järjestelmien aikana, kotitalouden aikana ja perheen jäsenten henkilökohtaisena aikana. Työn aloitus- ja lopetusajat, työpäivän pituus, työmatkat, kauppojen ja muiden palvelujen aukioloajat, perheenjäsenten työ-, koulu-, hoito- ja harrasteajat, kotitöiden jakaminen sekä ajankäyttö yhdessä ja yksin muodostavat monitasoisen ajankäytön yhteensovittamisen arjessa. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 29.)

13 Sosiaalinen tuki perheen voimavarana Sosiaalinen verkosto sekä sosiaalinen tuki voidaan nähdä yksilön ja perheen voimavarana. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa elämää. Ne antavat voimia arkeen ja sen hallintaan. Ne merkitsevät yksilölle ja perheelle mahdollisuutta saada apua tarvittaessa ja niillä on suoraan vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta koko perheeseen. Tärkeää on tietoisuus yhteisyyden ja turvallisuuden sekä luottamuksen olemassa olosta. (Salo & Tuunainen 1996, ) Arjen voimavarat perheessä voidaan käsittää resursseina, koherenssin tunteena tai elämänhallintana. Voimavarat ovat joko sisäisiä tai ulkoisia. Sisäisiin voimavaroihin kuuluvat mm. minän vahvuus, selviytymisstrategiat, itsetunto, luottamus, energia, motivaatio sekä hallinnan tunne. Yksilön omat valmiudet ja taipumukset kohdata ja käsitellä paineita sekä selviytyä niistä liittyvät sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisia voimavaroja voidaan kutsua myös sosiaalisiksi, perheen ja yhteisön voimavaroiksi sekä aineellisiksi voimavaroiksi. Sosiaalinen tuki korostuu ulkoisen voimavaran muotona. Voimavarat mahdollistavat uskon omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämään, etenkin pulmallisissa tilanteissa (Salo & Tuunainen 1996, ) Päivähoito perheen tukena Päivähoito on lapsiperheille tarjottava sosiaalipalvelu, joka on tasa-arvoisesti jokaisen perheen ja lapsen oikeus. Sen tehtävä on edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa ja tukea perhettä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidossa otetaan huomioon myös lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja perhettä usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. (Varhaiskasvatustyöryhmän muistio 1999.) Perusta työn ja perheen yhteensovittamiseen on luotu Suomessa sosiaalipolitiikan keinoin. Vanhempainvapaajärjestelmää on kehitetty 1960-luvulta lähtien. Kunnallinen päivähoito on ollut subjektiivisena oikeutena alle kouluikäisille lapsille vuodesta (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 3-4.)

14 9 3 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN KENTÄT Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen erityispiirre on sen liittyminen kolmeen kenttään, jotka leikkaavat toisiaan jokapäiväisessä elämässä sekä yhteiskuntapolitiikassa. Kentät ovat työelämä ja työpolitiikka, perhe-elämä ja sosiaalipolitiikka sekä sukupuolta rakentavat prosessit ja tasa-arvo politiikka. Työelämä ja työpolitiikka sisältävät muuttuvat työaikajärjestelyt ja muuttuvan työn organisoinnin. Perhe-elämän ja sosiaalipolitiikan kentille sijoittuvat mm. pienten lasten hoitojärjestelyt kuten päivähoito, kotihoidontuki sekä hoitovapaa. Kolmannelle kentälle kuuluvat sukupuolta rakentavat prosessit, naisten ja miesten tasa-arvoinen asema sekä toimintamahdollisuudet työelämässä ja perheessä. Tähän kenttään sisältyvät naisten asema työelämässä ja miesten asema perheessä. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 2.) Työelämä & perhepolitiikka - Muuttuvat työaikajärjestelyt joustava työaika, työajan lyhentämien, osa-aika työ - Muuttuvan työajan organisointi työsuhteiden erilaistuminen, paikallinen sopiminen TYÖ & PERHE Perhe-elämä & sosiaalipolitiikka - Pienten lasten hoito vanhempainvapaat, hoitovapaa, kotihoidontuki, päivähoito, sairaan lapsen hoito - Muiden huolenpitoa tarvitsevien hoidon järjestäminen pienet koululaiset, sairaat, vammaiset, vanhukset Sukupuolta rakentavat prosessit tasaarvopolitiikka - Naisten asema työmarkkinoilla, miesten asema perheessä KUVIO 1.

15 10 Jokaista kenttää voidaan tutkia erikseen suhteessa työhön ja perheeseen, mutta olennaisinta on, että kentät leikkaavat toisiaan (KUVIO 1, s.9). Kaikilla eri kentillä tapahtuvat asiat vaikuttavat työn ja perheen yhdistämisen ongelmien ratkaisuun. Yhdellä kentällä tapahtuvat asiat ja prosessit asettavat ehtoja ja aiheuttavat seurausvaikutuksia toisille kentille. Seurausvaikutukset eivät ole aina tiedostettuja tai aiottuja. Jos haluamme saada kuvan työelämän muutossuuntien seurauksista ihmisten elämässä, vanhemmuuden mahdollisuuksista tai perheiden muuttumisesta, on meidän yhdistettävä työelämän, perheiden ja sukupuolten näkökulmat. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 2.) Myös tämä näkökulma vahvistaa ekokulttuurista näkemystä, jonka esittelemme tulevassa teoriaosuudessa. Etenkin lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että perheellä on päivittäin riittävästi yhteistä aikaa ja ettei lapsen hoitopäivä veny kohtuuttoman pitkäksi. Pienten lasten vanhempien työoloja tulisikin kehittää siten, että työn ja perheen yhteensovittaminen on joustavampaa. Pienten lasten vanhemmilla tulisi myös olla mahdollisuus valintansa mukaan tehdä päivätyötä. Yhteiskunnan tehtävänä on myös vanhemmuuden mahdollistaminen. Vanhemmuutta voidaan vahvistaa antamalla vanhemmille aikaa ja mahdollisuuksia olla lastensa vanhempia ja vastata heidän kasvatuksestaan. Tällä olisi suuri merkitys sekä lasten että koko perheen hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. (Varhaiskasvatuksen muistio 1999, 8.)

16 11 4 EKOLOGINEN JA EKOKULTTUURINEN TEORIA Yksilöiden ja ympäristön vuorovaikutusta tutkivien ekologisten teorioiden mukaan lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pienen lapsen keskeinen kasvuympäristö on koti ja perhe. Lapsen kasvaessa päiväkoti, koulu sekä muut lapsen toimintaympäristöt tulevat merkittäviksi. Ekologisen ajattelun tunnetuin edustaja on Urie Bronfenbrenner, jonka luomassa teoriassa lasta ja ympäristön välistä vuorovaikutusta tarkastellaan neljällä eri tasolla. Teorian mukaan lapsen kehitykseen ja perheiden toimintaan vaikuttavat lähiympäristön lisäksi lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset asenteet. (Määttä 2001, 77.) Kasvun ja kasvatuksen perusidea on vuorovaikutusprosessi, joka saa muotonsa yksilön käyttäytymisen ja sosiaalisen ympäristön yhteisrakentumisesta. Lapsen elämää tutkittaessa tarkastellaan samalla lapsen sisäistä kehitystä sekä hänen suhdettaan hänelle tärkeisiin ja läheisiin ihmisiin. Näiden ihmisten välinen vuorovaikutus sekä heidän suhteensa ympäristöön joutuu niin ikään tarkastelun kohteeksi. Lapsi nähdään olevan riippuvainen aikuisesta, perheestään, jolloin hänen kehitykseensä vaikuttaa perheen tapa olla ja elää. Samalla lapsi kuitenkin nähdään yksilönä, jonka oma persoonallisuus vaikuttaa kehitykseen ja sen kulkuun (Rantala 2002, 20.) Ekokulttuurisessa teoriassa perhe nähdään omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttavana yksikkönä. Perheen arjen sujumisella, vanhempien hyvinvoinnilla ja lasten kehityksellä on kiinteä yhteys toisiinsa. Arkipäivän toiminta- ja vuorovaikutustilanteet joita koti, päivähoito ja työ tarjoavat, ovat ekokulttuurisen teorian mukaan merkittävässä asemassa perheiden elämässä ja arjessa. (Rantala 2002, 10.) Perheiden ja lähiympäristön lisäksi ekokulttuurinen teoria painottaa perheiden omaa kulttuuria. Ekokulttuurisessa teoriassa kulttuuri nähdään jokapäiväisenä osana perheiden arkea, eikä vain makrotasolla vaikuttavana tekijänä. Perheet luovat omaa kulttuuriaan jatkuvasti. Perheiden kulttuurin muodostavat erilaiset arvot, rutiinit ja uskomukset sekä lisäksi taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Päivittäiset rutiinit perheessä ekokulttuurisen mallin mukaan muodostuvat normeista, säännöksistä ja tottumuksista, jotka ohjaavat vuorovaikutusta kotona, töissä ja päivähoidossa. Lisäksi se, keitä on läsnä ja mitkä ovat heidän päämääränsä ja arvonsa,

17 12 sekä toimintaan kohdistuvat tunteet ja motiivit, ovat vaikuttamassa perheen arjen hallintaan. Ekokulttuurinen teoria on elinympäristöstä riippumaton, joten sitä voidaan soveltaa erilaisiin kasvuympäristöihin. (Määttä 1999, 80 82; Rantala 2002, 21.) Ekokulttuurisessa teoriassa vanhemmat eivät passiivisesti mukaudu ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja paineisiin uusissa tilanteissa, vaan he itse voivat akkommodoitua eli mukautua yhteiskunnassa vallitseviin olosuhteisiin. Kaikille perheille samat asiat eivät ole tärkeitä, vaan vanhemmat tekevät erilaisia valintoja omien voimavarojensa ja itselleen tärkeiden asioiden mukaan Lisäksi perheet voivat toimia proaktiivisesti eli vaikuttaa itse siihen, mitä rutiineja he muuttavat ja mihin suuntaan. Vanhemmilla on voimavaroja, jotka mahdollistavat uusien tilanteiden hallinnan sekä vaadittavien muutosten ideoinnin ja toteuttamisen. (Määttä 1999, 81; Rantala 2002, 22.) Tarkasteltaessa perheiden arkea olisi tärkeää huomioida ja tukea perheiden tekemiä ratkaisuja ja heidän voimavarojaan. Makrotaso Yhteiskunnan rakenteet Eksotaso Vanhempien työolot Mesotaso Kasvuympäristö Mikrotaso Perhe KUVIO 2.

18 13 Ekologinen kasvatuspsykologia korostaa lapsen kasvuympäristön merkitystä ja tarkastelee niiden suoria ja epäsuoria vaikutuksia lapsen kehitykseen. Ensimmäiseen eli mikrotasoon kuuluvat perheen lisäksi koulu ja päiväkoti. Toisen eli mesotason muodostavat näiden ympäristöjen väliset suhteet. Vanhempien sosioekonominen asema, työolosuhteet ja työaika vaikuttavat epäsuorasti lapsen elämään. Lisäksi kulttuuriset uskomukset ja lapsi- ja perhepolitiikka vaikuttavat merkittävästi lasten elinoloihin. Ekologisen teorian mukaan lapsen eri kasvuympäristöjen, kuten kodin ja päivähoidon, keskinäinen yhteistyö nähdään erityisen tärkeänä. Parhaimmillaan yhteistyö päiväkodin ja perheiden välillä on luontevaa kanssakäymistä, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Kolmanteen eli eksotasoon sisältyvät vanhempien työolot ja yhteiskunnan tukijärjestelmät sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Perheen yhteiseen hyvinvointiin ja arjen hallintaan vaikuttavat olennaisesti vanhempien työssä viihtyminen sekä työn mielekkyys. Uloimmassa (vrt. KUVIO 2, s.12) eli makrotasossa perheen elämään ovat vaikuttamassa yhteiskunnan poliittiset rakenteet, asenteet sekä talous. Nämä edellä mainitut asiat määrittävät, millaisia palveluja ja tukia perheillä on mahdollista saada. (Rantala 2002, 21.) Tutkimuksemme teoreettisena lähtökohtana käytämme Amerikassa 1980-luvulla kehitettyä ekokulttuurista teoriaa, mikä pohjautuu ekologiseen teoriaan. Ekokulttuurinen teoria kritisoi Bronfenbrennerin neljän kehän hierarkiamallia, koska ekologinen teoria tuo kaikenkattavuudellaan omat ongelmansa ja hierarkkisuus aiheuttaa joustamattomuutta eri tasojen välillä. (Rantala 2002, 21.)

19 14 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT 5.1 Epäsäännöllisen työn vaikutus perheen arkeen Teoriaosassa tarkastelemme aihetta ekokulttuurisesta viitekehyksestä sekä käsittelemme yleisesti säännöllisen ja epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen arjenhallintaan aikaisempien tehtyjen tutkimusten pohjalta. Tutkimuksemme empiriaosassa tarkastelemme sähköisellä kyselyllä saamiamme vastauksia perheiden kokemuksista epäsäännöllisestä työstä ja sen vaikutuksista perheen arjen hallintaan. Kyselylomakkeen laadimme lokakuussa Kysymyksiä laadittaessa hyödynsimme aikaisemmin julkaistuja tutkimuksia. Kysymykset, joilla pyrimme saamaan vastausta tutkimusongelmaamme muotoilimme itse. Tutkimuksemme kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Jäsensimme kyselylomakkeen teemoihin seuraavalla tavalla: kysymykset 1 12 antavat taustatietoa vastaajista ja heidän perheistään, kysymykset kartoittavat epäsäännöllisen työn vaikutusta perheiden arjenhallintaan, kysymykset 21, 22, ja 24 liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen, kysymys 23 kartoittaa epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen tulevaisuuden suunnitteluun ja kysymykset koskevat ja antavat vastauksia päivähoitokokemuksista ja niiden järjestelyjen toimivuudesta perheiden näkökulmasta. Kysymyksessä 32 vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kokemuksistaan epäsäännöllisen työn ja arjen yhdistämisestä. Julkaisimme opinnäytetyön kyselylomakkeen Internet-kyselyn muodossa (LIITE 1). Näkyvyyttä opinnäytetyöllemme saimme Kokkolan Sanomissa haastattelumme pohjalta kirjoitetusta artikkelista, jonka lehti julkaisi Halusimme varmistaa tutkimuskyselymme onnistumisen, joten välitimme kyselyn julkaistavaksi myös ilmestyvään Keskipohjanmaa- ja ilmestyvään Kokkolalehteen (LIITE 2). Vastausaika oli Edellä mainittujen lehti-ilmoitusten lisäksi lähetimme opinnäytetyöhömme liittyvän kyselylomakkeen sähköpostitse Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan opiston lähihoitajaopiskelijoille (LIITE 3 ja 4). Op-

20 15 pilaitokselle suunnatussa kyselyssä jatkoimme vastausaikaa asti, mistä oli maininta tutkimuskyselyn yhteydessä. Kysely tavoitti kaikkiaan 86 perhettä, joiden elämää rytmittää epäsäännöllinen työ. Tarkoituksena oli selvittää yleisellä tasolla epäsäännöllisen työn vaikutusta perheen arjenhallintaan, perheiden sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan sekä taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa päivähoitojärjestelyjen toimivuutta epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden näkökulmasta. Toivomme tutkimuksemme antavan tietoa työnantajille asioista, jotka helpottaisivat epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden arjen hallintaa. Lisäksi toivomme tutkimuksen herättävän keskustelua ja sitä kautta edistävän muutoksia perheystävällisempään työilmapiiriin. Tutkimuskysymykset: 1. Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? 2. Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen sekä perheen sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen? 3. Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? 4. Epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden tyytyväisyys päivähoitojärjestelyihin ja järjestelyjen toimivuus perheen näkökulmasta. 5.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus voi olla kartoittava, kuvaileva, selittävä tai ennustava ja siihen voi sisältyä useampia kuin yksi tarkoitus, joka voi myös muuttua tutkimuksen edetessä. Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus tai tehtävä ja sen tarkoitus ohjaa tutkimusstrategisia valintoja. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 129.) Tutkimuksemme sisältää sekä kvalitatiiviselle että kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä. Kysymysten avulla kartoitimme vastaajien henkilökohtaisia sekä heidän perheidensä kokemuksia epäsäännöllisestä työstä ja sen vaikutuksista perheen arjenhallintaan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen, johon sisältyy ajatus todellisuuden moninaisuudesta (Hirsjärvi ym. 2005, 152).

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Työurien pirstaloituminen 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Opteam lyhyesti Opteam pirstaleiden kerääjä Mistä niitä pirstaleita oikein tulee? Tavallisissa työsuhteissa tehtävästä työstä syntyy ei-tyypillistä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot