Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä & Tarja Vähähyyppä KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHE- ELÄMÄN YHDISTÄMISESTÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijät: Kristiina Hänninen, Maria Kiiskilä ja Tarja Vähähyyppä Työn nimi: Kokemuksia epäsäännöllisen työn ja perheen arjen yhdistämisestä Päivämäärä: Sivumäärä: Työn ohjaaja: Lto, KT Pirjo Forss - Pennanen Työn tarkastaja: FL Marja-Liisa Hiironen Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen arkeen. Työmme tutkimuskysymykset olivat: Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen: sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan, taloudelliseen tilanteeseen? Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? sekä kartoittaa perheiden kokemuksia päivähoitojärjestelyistä ja niiden toimivuudesta. Teoreettinen tausta opinnäytetyössämme pohjautuu ekologiseen ja ekokulttuuriseen teoriaan. Olemme käyttäneet työssämme Stakesin, Työvoimaministeriön ja tilastokeskuksen tutkimuksia. Keräsimme tutkimuksen aineiston puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka lähetimme sähköpostitse Keskipohjanmaa-, Kokkola- ja Kokkolan Seutu lehtiin sekä Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Sosiaali- ja terveysalanopiston opiskelijoille. Sähköpostimme tavoitti 86 epäsäännöllistä työtä tekevää perhettä. Tutkimuksemme mukaan epäsäännöllisen työn vaikutukset koettiin yksilöllisesti ja perhekohtaisesti. Epäsäännöllinen työ vaikutti perheiden arkeen, kuten sosiaalisiin suhteisiin, lasten ja vanhempien harrastuksiin, perheen talouteen ja tulevaisuuden suunnitteluun sekä päivähoidon järjestelyihin. Epävarmuus työn jatkuvuudesta, epäsäännöllisyys ja sen tuomat rajoitukset perheen vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin hankaloittivat perheen arjen hallintaa. Työn kuormittavuutta olivat lisäämässä työmäärä, työtehtävien epäselvyys sekä vuorotyön tekeminen lasten ollessa pieniä. Epäsäännöllisen työn ollessa oma valinta perheen ja työn yhteensovittaminen koettiin myönteisenä mm. sen vaihtelevuuden, joustavien työjärjestelyjen ja työstä saatujen lisäansioiden vuoksi. Opinnäytetyöllämme olemme halunneet herättää keskustelua epäsäännöllisen työn vaikutuksista perheiden hyvinvointiin. Avainsanat: Epäsäännöllinen työ, perheen arki, sosiaaliset suhteet

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Social Services ABSTRACT Authors: Name of Thesis: Hänninen Kristiina, Kiiskilä Maria & Vähähyyppä Tarja Experiences on how the Irregular Work Affects Families Everyday Life. Date: 16 th of April 2007 Number of pages: Mentor of Thesis: Doctor of Education Pirjo Forss-Pennanen Inspector of Thesis: Licentiate in Philosophy Marja-Liisa Hiironen The main purpose of our research was to highlight the effects of irregular work on the everyday life of the family. Our research questions were: Does the irregular work have an effect on the control of everyday life? How irregular work affects families normal life: social relationships, leisure time and economical situation? Does irregular work make families future planning more difficult? We wanted also to get families experiences of day care systems and their functionality. The theoretical background in our research is based on the ecological and ecocultural theory. We have used research material from Central Statistical Office of Finland, Department of Employment and Centre for Research and Development of Welfare and Health in our research. We gathered the material of the research with half-structured question form. We e- mailed the question forms to local newspapers and to the students of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and Kokkola Institute of Health Care and Social Services. Our s reached 86 families in which one or both parents had irregular work. According to our research the effects of irregular work pattern were experienced differently in each family. Irregular work affected families everyday life like their social relationships, children s and parent s hobbies, economical situation and future planning and day-care arrangements. Uncertainty of work s continuity, irregularity and limitations in family s leisure time and recreational possibilities made everyday life controlling more difficult. The work load was increased by lack of clarity of responsibilities at work and by irregular working pattern while children were young. If the irregular work pattern was the person s own choice, combining the work and family life was seen positively. The irregular working pattern provided variety to work, flexible working arrangements and extra income. With our research we wish to raise conversation of the impact irregular work patterns have on families well being. Key words: Irregular work pattern, family s everyday life, social relationships

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JOHDATUSTA AIHEESEEN Epäsäännöllisen työn eri muodot Normaalia työsuhdetta ja epätyypillistä työtä erottavat tekijät Arjen määrittelyä Sosiaalinen tuki perheen voimavarana Päivähoito perheen tukena TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN KENTÄT EKOLOGINEN JA EKOKULTTUURINEN TEORIA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT Epäsäännöllisen työn vaikutus perheen arkeen Tutkimusmenetelmä Tutkimusprosessi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUS TEEMOITTAIN Yleistä taustaa tutkimusaiheesta ja aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista Empiriaa vastaajien taustoista Taustaa epäsäännöllistä työtä tekevien ammattialoista Empiriaa vastaajien ammattialoista Taustaa työsuhteista Yhteenveto KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖSTÄ JA SEN VAIKUTUKSISTA PERHEEN ARJEN HALLINTAAN Taustaa perheen arkeen vaikuttavista tekijöistä Empiriaa: Arjen hallinta osana perheen arkea Yhteenveto EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN VAIKUTUKSET PERHEIDEN ARKEEN: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN, VAPAA-AIKAAN JA TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN Taustaa: Perheiden arjen haasteet Empiriaa: Perheiden kokemuksia arjen haasteista Yhteenveto EPÄSÄÄNNÖLLINEN TYÖ JA PERHEIDEN TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU Taustaa: Epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen tulevaisuuden suunnitteluun Empiriaa: Perheiden kokemuksia tulevaisuuden suunnittelusta Yhteenveto...45

5 10 EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ TYÖTÄ TEKEVIEN PERHEIDEN TYYTYVÄISYYS PÄIVÄHOITOJÄRJESTELYIHIN JA JÄRJETELYIDEN TOIMIVUUS PERHEEN NÄKÖKULMASTA Taustaa perheiden päivähoitotarpeesta Empiriaa päivähoitojärjestelyistä Lapsen epäsäännöllinen päivähoitorytmi vanhempien kokemana Asioita, joita perheiden mielestä päivähoidon ja työpaikan tulisi huomioida perheen arjen helpottamiseksi Yhteenveto KOKEMUKSIA EPÄSÄÄNNÖLLISEN TYÖN JA PERHEEN ARJEN YHDISTÄMISESTÄ Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...64 LÄHTEET...66 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Viime vuosina epäsäännöllinen työ on yleistynyt ja aiheena se on ollut esillä laajasti niin lehdissä kuin muuallakin mediassa. Tehdyissä tutkimuksissa on käsitelty paljon vuorotyön vaikutuksia yksilön ja perheen elämään. Vuorotyö ei kuitenkaan ole ainut epäsäännöllisen työn muoto, vaan siihen luokitellaan kuuluvaksi myös pätkä-, kausi- ja keikkatyö sekä erilaiset sijaisuudet. Tilastokeskuksen tutkimuksen (2001) mukaan työn luonteessa on tapahtunut paljon muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Suuntaus on ollut säännöllisestä työstä ja vakituisista viroista yhä epäsäännöllisempään ja lyhytkestoisempaan työhön. Tietotyö, projekti- ja etätyöt, kauppojen ja ravintoloiden pidennetyt aukioloajat, työn tekeminen opiskelun ohessa sekä naisten siirtyminen kotoa työelämään ovat olleet vaikuttamassa epäsäännöllisen työn määrän kasvuun. Muutosten taustalla on ollut useita eri tekijöitä, joita ovat olleet esimerkiksi talouden kansainvälistyminen, lisääntynyt kilpailu, teknologian kehitys sekä laman jälkeiset säästötoimenpiteet. (Sutela, Vänskä & Notkola 2001.) Suomessa määräaikaisuus kohdistuu keskimääräistä enemmän naistyövoimaan ja hyvin koulutettuihin. Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy useita ongelmallisia piirteitä ja tyypillistä on epävarmuus tulevaisuudesta. Epävarmuus puolestaan rasittaa henkisesti, vaikeuttaa perheen perustamista ja tulevaisuuden suunnittelua. Lisäksi epäsäännöllisiin työsuhteisiin voi liittyä tavallista suurempi pelko työn loppumisesta. (Lehto, Lyly- Yrjänäinen & Sutela 2005, 6.) Opinnäytetyömme teoriaosassa tarkastelemme ekokulttuurista teoriaa, joka kehitettiin 1980-luvulla Los Angelesin yliopistossa USA:ssa täydentämään Urie Bronfenbrennerin ekologista teoriaa. Näiden teorioiden avulla on mahdollisuus pohtia ja ymmärtää epäsäännöllisen työn mukanaan tuomia vaikutuksia perheen arkeen. Tuomme esille saamamme tutkimustulokset ja vertaamme niitä aikaisemmin ilmestyneisiin tutkimuksiin: Tilastokeskuksen (2001) Pätkätyöt Suomessa 1990-luvulla, Työvoimaministeriön (2005) Pysyvän työn toivossa ja Stakesin (2004) Puhelin, mummu vai joustava työaika.

7 2 Suuntasimme työn koskemaan lapsiperheitä ja heidän arkeaan, koska oletamme epäsäännöllisellä työllä olevan suurimmat vaikutukset juuri tässä kohderyhmässä. Halusimme selvittää miten vanhemmat kokevat epäsäännöllisen työn ja sen vaikutukset perheeseen ja lapsiin sekä heidän arkeensa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kerätä perheiden kokemuksia epäsäännöllisen työn ja perhe-elämän yhdistämisestä. Tutkimuskysymyksemme olivat: Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen: sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen? Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? Epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden kokemuksia päivähoitojärjestelyistä. Teimme sähköisen kyselyn marraskuussa 2006, jonka lähetimme paikallisiin sanomalehtiin: Kokkolan Sanomat, Keskipohjanmaa ja Kokkola-lehti. Opinnäytetyömme ja siihen liittyvä tutkimuskysely sai näkyvyyttä Kokkolan Sanomissa julkaistun artikkelin myötä. Lähetimme kyselyn myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sekä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston opiskelijoille. Vastauksia saimme 86 kappaletta useilta eri toimialoilla työskenteleviltä henkilöiltä. Tutkimustulostemme mukaan epäsäännöllisen työn vaikutukset perheiden arkeen ovat erilaisia. Näiden tulosten perusteella voidaankin sanoa, että epäsäännöllinen työ koetaan yksilöllisesti, perhetilanteista ja erilaisista työn muodoista riippuen. Epäsäännöllisestä työstä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia perheissä olivat yhteisen ajan puute sekä lasten ja vanhempien rajalliset mahdollisuudet osallistua säännöllisiin harrastuksiin. Myönteisinä asioina mainittiin vuorotyölisät, työn vaihtelevuus ja mahdollisuus hoitaa sosiaalisia suhteita töissä sekä vapaa-aika viikolla. Päivähoitojärjestelyt ja niiden toimivuus koettiin merkityksellisinä perheen arjen sujumisen kannalta. Keskeisenä teemana vastauksista nousi myös tulevaisuuden suunnittelun vaikeutuminen.

8 3 Pyrkimyksenämme on, että aihe saisi aikaan keskustelua perheissä sekä työyhteisöissä epäsäännöllisen työn erilaisista vaikutuksista. Toivomme, että tulokset kannustavat samassa elämäntilanteessa olevia sekä näitä samoja asioita pohtivia perheitä huomaamaan, että epäsäännöllinen työ on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Aiheemme valintaan vaikutti sen ajankohtaisuuden lisäksi tutkimusryhmämme jäsenten omakohtaiset kokemukset erilaisista epäsäännöllisen työn muodoista. Halusimme suhtautua tutkimukseen ja sen tuloksiin objektiivisesti, joten pyrkimyksenä on ollut pitää omat ennakko-oletukset taka-alalla.

9 4 2 JOHDATUSTA AIHEESEEN Tutkimuksessa käsittelemme epäsäännöllistä työtä perheen näkökulmasta ja sen vaikutuksia perheen arkeen. Tutkimuksen kannalta keskeisin käsite on epäsäännöllinen työ, johon sisältyvät tutkimuksessamme vuorotyö sekä määräaikaiset työt: keikka-, kausi-, osa-aika- ja pätkätyöt sekä erimittaiset sijaisuudet. Laman seurauksena suomalaiset työmarkkinat muuttuivat 1990-luvulla. Lyhytkestoiset pätkätyöt ja työsuhteiden määräaikaisuus yleistyivät työmuotoina juuri tuona vuosikymmenenä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työolotutkimusten perusteella käy ilmi, että työsuhteita on 1990-luvulla solmittu määräaikaiseksi yhä useammin, erityisesti julkisella sektorilla. Lama karsi ennen kaikkea lyhyitä työsuhteita, ja vastaavasti uuden taloudellisen nousukauden myötä lisättiin nimenomaan lyhyiden työsuhteiden käyttöä. Laman jälkeisestä lyhyiden työsuhteiden lisäyksestä suurin osa oli naisten työsuhteita.(sutela ym. 2001, 99.) Määräaikaiset työsuhteet ovat kaiken aikaa olleet yleisimpiä naisilla kuin miehillä, sekä sijoittuneet opetusalan, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sekä hotelli- ja ravitsemusalan, rakennustyön, maa- ja metsätaloustyön sekä palvelutyön ammatteihin. (Sutela ym. 2001, 13.) Talouden ja rakenteen muutoksiin on pyritty vastaamaan uusilla organisaatiostrategioilla. Yksi joustavuuden muoto on joustavuus työvoiman käytössä. Epävakailla markkinoilla henkilöstön määrä pyritään sopeuttamaan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen. Ns. epätyypillisten työsuhteiden, pätkätöiden (määräaikaiset, osa-aikaiset, vuokratyösuhteet jne.) osuus on 1990-luvun alusta lähtien lisääntynyt useimmissa teollisuusmaissa. Ne mahdollistavat työvoiman määrän lyhytaikaisen sopeuttamisen kulloisiinkin olosuhteisiin tarvitsematta turvautua irtisanomisiin tai lomautuksiin. (Lehto, Lyly- Yrjänäinen & Sutela 2005, 4.) Suomessa vuonna 1990 yhteensä 14 prosenttia palkansaajista oli määräaikaisissa työsuhteissa, vuonna 1997 heitä oli 17 prosenttia. Vuonna 2000 yhteensä 11 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista työskenteli määräaikaisena. Kuntasektorilla luvut ovat korkeampia. (Vänskä ym. 2001, 13.) Vuonna 2005 määräaikaisissa työsuhteissa valtiolla kuntasektorilla työskenteli 23,1 prosenttia työntekijöistä. (Lehto ym. 2005, 10.)

10 5 2.1 Epäsäännöllisen työn eri muodot Määräaikaista työtä tekevien joukko on hyvin epäyhtenäinen, mikä vaikeuttaa yleistysten tekemistä. Määräaikaisuuden kokeminen voi vaihdella paljon esimerkiksi sukupuolen, iän, ammattialan, työsuhteiden pituuden, oman elämäntilanteen tai perhetilanteen mukaan. Epätyypillinen työsuhde on hyödyllinen työntekijän kannalta silloin, kun se toimii siltana pysyvään työsuhteeseen tai rytmittää luontevasti omaa työuraa. Näkökulma on päinvastainen, mikäli työsuhde osoittautuu epävarmaksi. Määräaikaisen työn vapaaehtoisuus näyttää olevan yhteydessä Työolotutkimuksen mukaan työmarkkinoiden tilanteeseen. (Sutela ym. 2001, 15.) Eri tutkimusten tulokset saattavat kuitenkin antaa erilaisen kuvan työmarkkinoiden tilasta, koska tehdyt johtopäätökset ovat tehty eri tutkimusjoukoista erilaisten tiedonkeruumenetelmien avulla. Tästä seuraakin se, että eri tiedonhankintamenetelmin saatu tieto on luonteeltaan erilaista. (Sutela ym. 2001, ) Määräaikaistyöt voidaan jakaa tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan perinteiseen ja moderniin pätkätyöhön. Perinteisesti pätkätyöläisyys on ollut kausi- tai urakkatyötä. Modernissa eli nykyaikaisessa pätkätyöläisyydessä kyse on sen sijaan töistä ja tehtävistä, jotka eivät laatunsa vuoksi edellytä määräaikaisuutta. Nykyaikaisessa pätkätyöläisyydessä erottuu kaksi ryhmää: koulutetut, julkisella sektorilla työskentelevät naiset, joiden työsuhteet ovat usein ketjutettuja sijaisuuksia sekä koulutetut vähintään 40- vuotiaat ylemmät toimihenkilömiehet, joiden määräaikaisuus perustuu työn projektiluonteisuuteen tai määräaikaisen viran hoitamiseen. Miehet kokevat asemansa ja määräaikaisuuden työelämässä myönteisemmin kuin naiset. (Lehto ym ) Määräaikainen työsopimus Suomessa voidaan solmia ainoastaan jos määräaikaisuudelle on perusteltu syy, kuten sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Suomalaisille määräaikaisuuksille on tyypillistä, että ne kohdistuvat voittopuolisesti naisten työhön. Lisäksi ne kasautuvat naisilla korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin kuin miesten kohdalla. Tyypillisiä ammatteja ovat terveydenhoito-, opetus- ja sosiaalialan työt. ( Sutela ym )

11 6 Vuorotyö on yksi epäsäännöllisen työn muoto. Vuorotyötä teki v ,4 % väestöstä. Härmä on tutkinut v sairaalassa vuorotyötä tekevien suhtautumista vuorotyöhön ja siitä saatuja kokemuksia. Heistä lähes 60 % koki vuorotyön vaikeuttavan perheja sosiaalista elämää. Lisäksi epäsäännöllisyys, ilta- aamu työvuorojärjestys, yövuorot, viikonlopputyöt, harrastuksiin osallistuminen sekä huonot vaikutusmahdollisuudet työaikoihin koettiin epämukavina. (Härmä 2006.) 2.2 Normaalia työsuhdetta ja epätyypillistä työtä erottavat tekijät Sutela ym. (2001, 10.) esittävät Cordovan määritelmän normaalityösuhteeksi työn, jota tehdään yhdelle työnantajalle, kokoaikaisesti, työnantajan määräämissä tiloissa ja määräämättömäksi ajaksi solmitussa työsuhteessa. Epätyypilliseksi työksi on määritelty työ, joka rikkoo jotain näistä normaalin työsuhteen kriteereistä. Normaalin työsuhteen ja epätyypillisen työllisyyden toisistaan erottavia dimensioita voidaan tarkastella myös seuraavan taulukon avulla (TAULUKKO 1). Yhteisenä tekijänä kaikissa epätyypillisen työllisyyden muodoissa on niiden eroaminen normaalista työsuhteesta vähintään yhdeltä dimensioltaan. ( Sutela ym. 2001, 10.) TAULUKKO 1. Normaali työsuhde Epätyypillinen työllisyys Työmarkkinaasema Työsuhteen kesto Työskentely toisen alaisuudessa palkkaa vastaan Pysyvä, solmittu olemaan voimassa toistaiseksi Itsenäinen yrittäjyys Määräaikainen työsuhde (myös ns. ketjusuhteet) Työaika Työnantajien lukumäärä Kokoaikainen Yksi Osa-aikainen Useita (esim. tarvittaessa työhön kutsuttavat)

12 7 Yhtenäisen käsitteistön puuttuminen on ollut yhtenä hankaluutena lyhyiden työsuhteiden tutkimuksessa sekä eri tutkimuksista saatujen tulosten vertailussa. Käsitteenä pätkätyölle ei ole ollut virallista määritelmää ja sisältöä, mutta sillä on viitattu esisijaisesti lyhyeksi määräajaksi solmittuihin työsuhteisiin. Pätkätyö voidaankin paikantaa osaksi epätyypillisiä työsuhteita, joita luonnehtii tietty epävarmuus ja kiinnittymättömyys työmarkkinoilla. Tämä näkyy erilaisten työmarkkina-asemien vaihteluna vuoden aikana, joita ovat työttömyys, lyhyet työsuhteet ja välillä työn ulkopuolella olo. Toisaalta valtaosa lyhytaikaisista työsuhteista on sovittu määräaikaisiksi tai tilapäisiksi, joten kaikki määräajaksi sovitut työsuhteet eivät ole lyhyitä: vuoden 1997 työolotutkimuksen mukaan noin joka viides oli solmittu yli vuoden mittaiseksi. (Sutela ym. 2005, ) 2.3 Arjen määrittelyä Arkielämän käsitteen voidaan nähdä syntyneen työn ja perheen yhteensovittamisen ja näiden kahden käsitteen erkaantumisen myötä. Tänä päivänä nähdään haasteellisena näiden elämänalueiden yhdistäminen, koska nämä kaksi asiaa yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Arjen voidaan nähdä koostuvan osittain rutiineista. Nämä rutiinit voidaan nähdä monella eri tasolla. Myönteisenä asiana perheessä voidaan nähdä ajankäytön organisointi sekä tuttuuden ja turvallisuuden luominen arkeen. Asiaa voidaan tarkastella myös vastakkaisesta näkökulmasta, jolloin rutiinit muodostavat samanlaisena ja rutiininomaisena toistuvan ketjun tiettyjä toimintoja. Usein juuri lapsiperheet mukautuvat arjen ja työelämän rutiinien puristuksiin. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, ) Pohdittaessa arkielämän ajankäyttöä, voidaan nähdä keskeisenä ajan jakamisen ja organisoinnin työelämän ja perheen kanssa vietetyn ajan kesken. Ajankäyttöön vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan nähdä työelämän aikana, markkinoiden aikana, erilaisten instituutioiden eli järjestelmien aikana, kotitalouden aikana ja perheen jäsenten henkilökohtaisena aikana. Työn aloitus- ja lopetusajat, työpäivän pituus, työmatkat, kauppojen ja muiden palvelujen aukioloajat, perheenjäsenten työ-, koulu-, hoito- ja harrasteajat, kotitöiden jakaminen sekä ajankäyttö yhdessä ja yksin muodostavat monitasoisen ajankäytön yhteensovittamisen arjessa. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 29.)

13 Sosiaalinen tuki perheen voimavarana Sosiaalinen verkosto sekä sosiaalinen tuki voidaan nähdä yksilön ja perheen voimavarana. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa elämää. Ne antavat voimia arkeen ja sen hallintaan. Ne merkitsevät yksilölle ja perheelle mahdollisuutta saada apua tarvittaessa ja niillä on suoraan vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta koko perheeseen. Tärkeää on tietoisuus yhteisyyden ja turvallisuuden sekä luottamuksen olemassa olosta. (Salo & Tuunainen 1996, ) Arjen voimavarat perheessä voidaan käsittää resursseina, koherenssin tunteena tai elämänhallintana. Voimavarat ovat joko sisäisiä tai ulkoisia. Sisäisiin voimavaroihin kuuluvat mm. minän vahvuus, selviytymisstrategiat, itsetunto, luottamus, energia, motivaatio sekä hallinnan tunne. Yksilön omat valmiudet ja taipumukset kohdata ja käsitellä paineita sekä selviytyä niistä liittyvät sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoisia voimavaroja voidaan kutsua myös sosiaalisiksi, perheen ja yhteisön voimavaroiksi sekä aineellisiksi voimavaroiksi. Sosiaalinen tuki korostuu ulkoisen voimavaran muotona. Voimavarat mahdollistavat uskon omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämään, etenkin pulmallisissa tilanteissa (Salo & Tuunainen 1996, ) Päivähoito perheen tukena Päivähoito on lapsiperheille tarjottava sosiaalipalvelu, joka on tasa-arvoisesti jokaisen perheen ja lapsen oikeus. Sen tehtävä on edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa ja tukea perhettä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidossa otetaan huomioon myös lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja perhettä usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. (Varhaiskasvatustyöryhmän muistio 1999.) Perusta työn ja perheen yhteensovittamiseen on luotu Suomessa sosiaalipolitiikan keinoin. Vanhempainvapaajärjestelmää on kehitetty 1960-luvulta lähtien. Kunnallinen päivähoito on ollut subjektiivisena oikeutena alle kouluikäisille lapsille vuodesta (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 3-4.)

14 9 3 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN KENTÄT Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen erityispiirre on sen liittyminen kolmeen kenttään, jotka leikkaavat toisiaan jokapäiväisessä elämässä sekä yhteiskuntapolitiikassa. Kentät ovat työelämä ja työpolitiikka, perhe-elämä ja sosiaalipolitiikka sekä sukupuolta rakentavat prosessit ja tasa-arvo politiikka. Työelämä ja työpolitiikka sisältävät muuttuvat työaikajärjestelyt ja muuttuvan työn organisoinnin. Perhe-elämän ja sosiaalipolitiikan kentille sijoittuvat mm. pienten lasten hoitojärjestelyt kuten päivähoito, kotihoidontuki sekä hoitovapaa. Kolmannelle kentälle kuuluvat sukupuolta rakentavat prosessit, naisten ja miesten tasa-arvoinen asema sekä toimintamahdollisuudet työelämässä ja perheessä. Tähän kenttään sisältyvät naisten asema työelämässä ja miesten asema perheessä. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 2.) Työelämä & perhepolitiikka - Muuttuvat työaikajärjestelyt joustava työaika, työajan lyhentämien, osa-aika työ - Muuttuvan työajan organisointi työsuhteiden erilaistuminen, paikallinen sopiminen TYÖ & PERHE Perhe-elämä & sosiaalipolitiikka - Pienten lasten hoito vanhempainvapaat, hoitovapaa, kotihoidontuki, päivähoito, sairaan lapsen hoito - Muiden huolenpitoa tarvitsevien hoidon järjestäminen pienet koululaiset, sairaat, vammaiset, vanhukset Sukupuolta rakentavat prosessit tasaarvopolitiikka - Naisten asema työmarkkinoilla, miesten asema perheessä KUVIO 1.

15 10 Jokaista kenttää voidaan tutkia erikseen suhteessa työhön ja perheeseen, mutta olennaisinta on, että kentät leikkaavat toisiaan (KUVIO 1, s.9). Kaikilla eri kentillä tapahtuvat asiat vaikuttavat työn ja perheen yhdistämisen ongelmien ratkaisuun. Yhdellä kentällä tapahtuvat asiat ja prosessit asettavat ehtoja ja aiheuttavat seurausvaikutuksia toisille kentille. Seurausvaikutukset eivät ole aina tiedostettuja tai aiottuja. Jos haluamme saada kuvan työelämän muutossuuntien seurauksista ihmisten elämässä, vanhemmuuden mahdollisuuksista tai perheiden muuttumisesta, on meidän yhdistettävä työelämän, perheiden ja sukupuolten näkökulmat. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 2.) Myös tämä näkökulma vahvistaa ekokulttuurista näkemystä, jonka esittelemme tulevassa teoriaosuudessa. Etenkin lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että perheellä on päivittäin riittävästi yhteistä aikaa ja ettei lapsen hoitopäivä veny kohtuuttoman pitkäksi. Pienten lasten vanhempien työoloja tulisikin kehittää siten, että työn ja perheen yhteensovittaminen on joustavampaa. Pienten lasten vanhemmilla tulisi myös olla mahdollisuus valintansa mukaan tehdä päivätyötä. Yhteiskunnan tehtävänä on myös vanhemmuuden mahdollistaminen. Vanhemmuutta voidaan vahvistaa antamalla vanhemmille aikaa ja mahdollisuuksia olla lastensa vanhempia ja vastata heidän kasvatuksestaan. Tällä olisi suuri merkitys sekä lasten että koko perheen hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. (Varhaiskasvatuksen muistio 1999, 8.)

16 11 4 EKOLOGINEN JA EKOKULTTUURINEN TEORIA Yksilöiden ja ympäristön vuorovaikutusta tutkivien ekologisten teorioiden mukaan lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pienen lapsen keskeinen kasvuympäristö on koti ja perhe. Lapsen kasvaessa päiväkoti, koulu sekä muut lapsen toimintaympäristöt tulevat merkittäviksi. Ekologisen ajattelun tunnetuin edustaja on Urie Bronfenbrenner, jonka luomassa teoriassa lasta ja ympäristön välistä vuorovaikutusta tarkastellaan neljällä eri tasolla. Teorian mukaan lapsen kehitykseen ja perheiden toimintaan vaikuttavat lähiympäristön lisäksi lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset asenteet. (Määttä 2001, 77.) Kasvun ja kasvatuksen perusidea on vuorovaikutusprosessi, joka saa muotonsa yksilön käyttäytymisen ja sosiaalisen ympäristön yhteisrakentumisesta. Lapsen elämää tutkittaessa tarkastellaan samalla lapsen sisäistä kehitystä sekä hänen suhdettaan hänelle tärkeisiin ja läheisiin ihmisiin. Näiden ihmisten välinen vuorovaikutus sekä heidän suhteensa ympäristöön joutuu niin ikään tarkastelun kohteeksi. Lapsi nähdään olevan riippuvainen aikuisesta, perheestään, jolloin hänen kehitykseensä vaikuttaa perheen tapa olla ja elää. Samalla lapsi kuitenkin nähdään yksilönä, jonka oma persoonallisuus vaikuttaa kehitykseen ja sen kulkuun (Rantala 2002, 20.) Ekokulttuurisessa teoriassa perhe nähdään omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttavana yksikkönä. Perheen arjen sujumisella, vanhempien hyvinvoinnilla ja lasten kehityksellä on kiinteä yhteys toisiinsa. Arkipäivän toiminta- ja vuorovaikutustilanteet joita koti, päivähoito ja työ tarjoavat, ovat ekokulttuurisen teorian mukaan merkittävässä asemassa perheiden elämässä ja arjessa. (Rantala 2002, 10.) Perheiden ja lähiympäristön lisäksi ekokulttuurinen teoria painottaa perheiden omaa kulttuuria. Ekokulttuurisessa teoriassa kulttuuri nähdään jokapäiväisenä osana perheiden arkea, eikä vain makrotasolla vaikuttavana tekijänä. Perheet luovat omaa kulttuuriaan jatkuvasti. Perheiden kulttuurin muodostavat erilaiset arvot, rutiinit ja uskomukset sekä lisäksi taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Päivittäiset rutiinit perheessä ekokulttuurisen mallin mukaan muodostuvat normeista, säännöksistä ja tottumuksista, jotka ohjaavat vuorovaikutusta kotona, töissä ja päivähoidossa. Lisäksi se, keitä on läsnä ja mitkä ovat heidän päämääränsä ja arvonsa,

17 12 sekä toimintaan kohdistuvat tunteet ja motiivit, ovat vaikuttamassa perheen arjen hallintaan. Ekokulttuurinen teoria on elinympäristöstä riippumaton, joten sitä voidaan soveltaa erilaisiin kasvuympäristöihin. (Määttä 1999, 80 82; Rantala 2002, 21.) Ekokulttuurisessa teoriassa vanhemmat eivät passiivisesti mukaudu ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja paineisiin uusissa tilanteissa, vaan he itse voivat akkommodoitua eli mukautua yhteiskunnassa vallitseviin olosuhteisiin. Kaikille perheille samat asiat eivät ole tärkeitä, vaan vanhemmat tekevät erilaisia valintoja omien voimavarojensa ja itselleen tärkeiden asioiden mukaan Lisäksi perheet voivat toimia proaktiivisesti eli vaikuttaa itse siihen, mitä rutiineja he muuttavat ja mihin suuntaan. Vanhemmilla on voimavaroja, jotka mahdollistavat uusien tilanteiden hallinnan sekä vaadittavien muutosten ideoinnin ja toteuttamisen. (Määttä 1999, 81; Rantala 2002, 22.) Tarkasteltaessa perheiden arkea olisi tärkeää huomioida ja tukea perheiden tekemiä ratkaisuja ja heidän voimavarojaan. Makrotaso Yhteiskunnan rakenteet Eksotaso Vanhempien työolot Mesotaso Kasvuympäristö Mikrotaso Perhe KUVIO 2.

18 13 Ekologinen kasvatuspsykologia korostaa lapsen kasvuympäristön merkitystä ja tarkastelee niiden suoria ja epäsuoria vaikutuksia lapsen kehitykseen. Ensimmäiseen eli mikrotasoon kuuluvat perheen lisäksi koulu ja päiväkoti. Toisen eli mesotason muodostavat näiden ympäristöjen väliset suhteet. Vanhempien sosioekonominen asema, työolosuhteet ja työaika vaikuttavat epäsuorasti lapsen elämään. Lisäksi kulttuuriset uskomukset ja lapsi- ja perhepolitiikka vaikuttavat merkittävästi lasten elinoloihin. Ekologisen teorian mukaan lapsen eri kasvuympäristöjen, kuten kodin ja päivähoidon, keskinäinen yhteistyö nähdään erityisen tärkeänä. Parhaimmillaan yhteistyö päiväkodin ja perheiden välillä on luontevaa kanssakäymistä, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Kolmanteen eli eksotasoon sisältyvät vanhempien työolot ja yhteiskunnan tukijärjestelmät sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Perheen yhteiseen hyvinvointiin ja arjen hallintaan vaikuttavat olennaisesti vanhempien työssä viihtyminen sekä työn mielekkyys. Uloimmassa (vrt. KUVIO 2, s.12) eli makrotasossa perheen elämään ovat vaikuttamassa yhteiskunnan poliittiset rakenteet, asenteet sekä talous. Nämä edellä mainitut asiat määrittävät, millaisia palveluja ja tukia perheillä on mahdollista saada. (Rantala 2002, 21.) Tutkimuksemme teoreettisena lähtökohtana käytämme Amerikassa 1980-luvulla kehitettyä ekokulttuurista teoriaa, mikä pohjautuu ekologiseen teoriaan. Ekokulttuurinen teoria kritisoi Bronfenbrennerin neljän kehän hierarkiamallia, koska ekologinen teoria tuo kaikenkattavuudellaan omat ongelmansa ja hierarkkisuus aiheuttaa joustamattomuutta eri tasojen välillä. (Rantala 2002, 21.)

19 14 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA MENETELMÄT 5.1 Epäsäännöllisen työn vaikutus perheen arkeen Teoriaosassa tarkastelemme aihetta ekokulttuurisesta viitekehyksestä sekä käsittelemme yleisesti säännöllisen ja epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen arjenhallintaan aikaisempien tehtyjen tutkimusten pohjalta. Tutkimuksemme empiriaosassa tarkastelemme sähköisellä kyselyllä saamiamme vastauksia perheiden kokemuksista epäsäännöllisestä työstä ja sen vaikutuksista perheen arjen hallintaan. Kyselylomakkeen laadimme lokakuussa Kysymyksiä laadittaessa hyödynsimme aikaisemmin julkaistuja tutkimuksia. Kysymykset, joilla pyrimme saamaan vastausta tutkimusongelmaamme muotoilimme itse. Tutkimuksemme kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Jäsensimme kyselylomakkeen teemoihin seuraavalla tavalla: kysymykset 1 12 antavat taustatietoa vastaajista ja heidän perheistään, kysymykset kartoittavat epäsäännöllisen työn vaikutusta perheiden arjenhallintaan, kysymykset 21, 22, ja 24 liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen, kysymys 23 kartoittaa epäsäännöllisen työn vaikutuksia perheen tulevaisuuden suunnitteluun ja kysymykset koskevat ja antavat vastauksia päivähoitokokemuksista ja niiden järjestelyjen toimivuudesta perheiden näkökulmasta. Kysymyksessä 32 vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kokemuksistaan epäsäännöllisen työn ja arjen yhdistämisestä. Julkaisimme opinnäytetyön kyselylomakkeen Internet-kyselyn muodossa (LIITE 1). Näkyvyyttä opinnäytetyöllemme saimme Kokkolan Sanomissa haastattelumme pohjalta kirjoitetusta artikkelista, jonka lehti julkaisi Halusimme varmistaa tutkimuskyselymme onnistumisen, joten välitimme kyselyn julkaistavaksi myös ilmestyvään Keskipohjanmaa- ja ilmestyvään Kokkolalehteen (LIITE 2). Vastausaika oli Edellä mainittujen lehti-ilmoitusten lisäksi lähetimme opinnäytetyöhömme liittyvän kyselylomakkeen sähköpostitse Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan opiston lähihoitajaopiskelijoille (LIITE 3 ja 4). Op-

20 15 pilaitokselle suunnatussa kyselyssä jatkoimme vastausaikaa asti, mistä oli maininta tutkimuskyselyn yhteydessä. Kysely tavoitti kaikkiaan 86 perhettä, joiden elämää rytmittää epäsäännöllinen työ. Tarkoituksena oli selvittää yleisellä tasolla epäsäännöllisen työn vaikutusta perheen arjenhallintaan, perheiden sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan sekä taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa päivähoitojärjestelyjen toimivuutta epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden näkökulmasta. Toivomme tutkimuksemme antavan tietoa työnantajille asioista, jotka helpottaisivat epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden arjen hallintaa. Lisäksi toivomme tutkimuksen herättävän keskustelua ja sitä kautta edistävän muutoksia perheystävällisempään työilmapiiriin. Tutkimuskysymykset: 1. Onko epäsäännöllisellä työllä vaikutusta perheen arjenhallintaan? 2. Miten epäsäännöllinen työ vaikuttaa perheiden arkeen sekä perheen sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen? 3. Hankaloittaako epäsäännöllinen työ perheiden tulevaisuuden suunnittelua? 4. Epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden tyytyväisyys päivähoitojärjestelyihin ja järjestelyjen toimivuus perheen näkökulmasta. 5.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus voi olla kartoittava, kuvaileva, selittävä tai ennustava ja siihen voi sisältyä useampia kuin yksi tarkoitus, joka voi myös muuttua tutkimuksen edetessä. Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus tai tehtävä ja sen tarkoitus ohjaa tutkimusstrategisia valintoja. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 129.) Tutkimuksemme sisältää sekä kvalitatiiviselle että kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä. Kysymysten avulla kartoitimme vastaajien henkilökohtaisia sekä heidän perheidensä kokemuksia epäsäännöllisestä työstä ja sen vaikutuksista perheen arjenhallintaan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen, johon sisältyy ajatus todellisuuden moninaisuudesta (Hirsjärvi ym. 2005, 152).

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät 14.5.2014 Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Innovaatiot Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Syväoppimista helpottavat

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot