TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Ville-Veikko Jarmo Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
2 Ilmatieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma SISÄLLYS 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 VISIO 7 3 TOIMINTA-AJATUS 7 4. ARVOT 7 5. STRATEGISET TAVOITTEET Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkisten voimavarojen hallinta LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT SÄÄ JA TURVALLISUUS TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS HALLINTO JA ESIKUNTA 29
3 2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitoksen toiminta-alueella kysyntä kasvaa monista syistä. Ilmastonmuutos edellyttää edelleen uutta osaamista ja tutkimusta sekä siitä tiedottamista. Yhteiskunnan sääherkkyys lisää tarvetta tuottaa tietoa ja palveluja epäedullisten vaikutusten minimoimiseksi. Yhteiskunnan turvallisuutta edistäville palveluille on myös kasvava tarve. Ilmatieteen laitoksen kyky ympärivuorokautiseen palvelutoimintaan on erityisvahvuus. Valtionhallinnon muutokset tuovat toisaalta haasteita voimavarojen käytölle. Tuottavuusohjelma edellyttää henkilösupistuksia. Ohjelman toteuttaminen on varsin haasteellista, kun samaan aikaan laitoksen palvelujen ja osaamisen kysyntä on jatkuvasti kasvanut. Sektoritutkimusjärjestelmän uudelleenjärjestelyt vaikuttavat rahoitusrakenteeseen. Palvelukeskuskehitys edellyttää toiminnan osittaista ulkoistamista hallinnollisten tehtävien osalta. Merentutkimuslaitoksen fysikaalisten toimintojen yhdistäminen Ilmatieteen laitokseen on merkittävä muutos, joka mahdollistaa entistä laadukkaampien meriturvallisuuspalvelujen tuottamisen sekä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa ilmastonmuutostutkimukselle. Muutoksella saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, mutta etenkin alkuvaiheessa tarvitaan lisäpanostusta kehitystyöhön. Tutkimuksen muutostarpeet Tutkimustoiminnan painopistealueet ovat sää- ja turvallisuus, ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset, ympäristö ja terveys, kaukokartoitus ja avaruus sekä muuttuva Itämeri. Tutkimustoimintaa toteutetaan yhteiskunnan tarpeiden mukaan muuttuvilla tutkimusohjelmilla. Uusi hallitusohjelma tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ja haasteita laitoksen tutkimustoiminnalle. Hallitus on laatimassa tulevaisuusselontekoa, joka sisältää pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian sekä sopeutumistoimia. Ilmatieteen laitos osallistuu tulevaissuusselonteon tuottamiseen omalla osaamisalueellaan. Ilmatieteen laitoksen tehtävä on globaalien ja alueellisten mallien avulla tuottaa tietoa Suomea ja koko maailmaa odottavista taloudellisia ja inhimillisiä tappioita aiheuttavista muutoksista. Tämä työ hyödyttää yhteiskuntaa laaja-alaisesti huomioiden eri hallinnonalojen sekä elinkeinoelämän tarpeet. Muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikennesektorille ei tunneta tällä hetkellä riittävän hyvin. IL on valmis ottamaan vetovastuun adaptaatiostrategian tuottamisesta. Ilmatieteen laitos on Suomen johtava ilmastonmuutoksen asiantuntija kattaen menneen ja tulevan ilmaston sekä sään ääri-ilmiöt. Laitos panostaa tutkimustoiminnassaan ilmastomallitukseen sekä kasvihuonekaasujen ja hiukkasten tutkimukseen. Tutkimus pohjautuu muun muassa Suomessa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelämantereella kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin tutkimusohjelmiin. Lisäksi laitos panostaa entistä enemmän eri yhteiskunnan sektoreiden palvelemiseen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa. Useat Suomeen kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainvälisesti. Myös näistä pyritään tuottamaan tietoa suomalaisille toimijoille yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten kumppanien kanssa.
4 3 Laitoksen tutkimustoiminta evaluoitiin vuonna 2007 ja todettiin pääosin erittäin korkeatasoiseksi. Tuloksena saatiin myös näkemyksiä muutostarpeista, jotka otetaan huomioon organisaatiota uudistettaessa. Laitoksen ilmastomallitustyötä tehostetaan ja fokusoidaan vastaamaan paremmin yhteiskunnan kasvavaan kysyntään. Uusien energiamuotojen ja liikenteen päästöt ovat muutostilassa, minkä vuoksi myös tarve ilmakemialliselle ja vaikutusosaamiselle lisääntyy. Liikenteen päästöjen arvioinnin merkitys kasvaa mm. tie- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Meriliikenteen päästöt ja niiden vaikutukset tunnetaan varsin huonosti, ja laitos panostaa tähän tulevaisuudessa. Tuulienergian lisääntyvä tuotanto Suomessa kasvattaa tutkimuksen ja konsultointipalveluiden tarvetta. Itämeren nopeasti kasvava liikenne lisää ilmanpäästöjä, onnettomuusriskejä ja tarvetta varmistaa hätätilannevalmiuksia. Uudet kansainväliset ohjelmat luovat mahdollisuuksia laajentaa satelliittiinstrumenttihankkeisiin liittyvää osaamista perinteisistä avaruuden ja keski-ilmakehän tutkimuksesta myös troposfäärin ja biosfäärin havainnointiin. Kasvualoja ovat erityisesti lumen ja jään kaukokartoitus sekä troposfäärin ilmanlaatu ja napa-alueiden sääolosuhteet. Suomen kansainvälistä asemaa parannetaan kumppanuuksien ja omien investointien kautta. Suomella on erityisosaamista arktisen ilmakehän ja avaruus-ilmakehävuorovaikutuksen tutkimuksessa. Suomen infrastruktuuri alalla on kansainvälisesti merkittävä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää tehokkaasti. Jo laukaistujen avaruuslaitteiden dataa hyödynnetään korkeatasoisessa avaruustutkimuksessa. Laitos tukee kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskittymien edelleen kehittymistä muun muassa Helsingin Kumpulassa, Kuopiossa ja Lapissa. Laitoksen osaamista hyödynnetään yhteistyössä yritysten kanssa kansainvälisissä kehitys- ja konsultointihankkeissa. Laitoksen osaamispääoma on merkittävä menestystekijä suomalaisille sää- ja kaukokartoitusalan yrityksille. Valtion sektoritutkimuksen uudelleenorganisointi vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin. Ilmatieteen laitos on tähän asti menestynyt erinomaisesti kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa. Laitos pyrkii jatkossakin uudistamaan tutkimustoimintaansa, jotta yhteiskunnan muuttuneisiin tiedontarpeisiin voidaan vastata. Tämä on tärkeää valtion uutta tilaaja-tuottaja-mallia silmällä pitäen. Merentutkimuslaitoksen tiettyjen toimintojen yhdistäminen Ilmatieteen laitokseen tuo uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehtävälle yhteistyölle, sillä tutkimusalus Arandan kehittäminen tehokkaana monitieteisenä tutkimusalustana edellyttää panostusta molemmilta laitoksilta. Samalla etsitään uusia mahdollisuuksia esimerkiksi Arktista merenkulkua palvelevaan tutkimukseen kansainvälisen yhteistyön kautta. Sää- ja turvallisuuspalvelut Turvallisuutta edistäville palveluille on kasvava tilaus yhteiskunnassa. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat moninkertaistuneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä yhteiskuntien sääherkkyden kasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmatieteen laitoksen rooli laaja-alaisena turvallisuuspalvelujen tuottajana kasvaa. Laitoksen kyky laadukkaaseen 24- tuntiseen operatiiviseen palveluun on kansallinen erityisvahvuus. Tämä kyky laajentuu ja vahvistuu Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uudelleen organisoinnin kautta.
5 4 Tarve datan ja tuotteiden maksuttomuudelle on lisääntymässä. Laitoksen data- ja tuotepolitiikka arvioidaan uudelleen ottaen huomioon yhteiskunnalliset hyödyt sekä taloudelliset reunaehdot. Meriliikenne kasvaa Itämerellä ja Suomenlahdella jopa ennakoitua nopeammin, jolloin myös öljy- ja kemikaalihaverien ympäristöriskit kasvavat. Venäjän kasvavan öljynviennin lisäksi liikenteen kasvua ennakoivat myös EU:n liikennepolitiikka ja -strategiat. Kasvava liikenne edellyttää uusia toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi esimerkiksi entistä paremman sää-, jää- ja meritiedon tuottamisessa. Ilmatieteen laitoksen haasteena on kehittää merenkulun tarpeisiin entistä parempia informaatio- ja ennustuspalveluja sekä avovesi- että talvikausiksi. Meriveden korkeuden ennusteita tarvitsevat sekä merenkulku että rannikkorakentaminen. Säävaihtelut aiheuttavat jatkuvasti erityisesti talvella merivedenkorkeuden vaikeasti ennakoitavia vaihteluita, joilla voi olla laajoja taloudellisia vaikutuksia. Pelastuslaitosten toiminnassa on reaaliaikaisen vedenkorkeustiedon käyttö lisääntynyt ja tarve ennusteisiin kasvanut. Muuttunut väyläsyvyyksien ilmoituskäytäntö on lisännyt myös merenkulkijoiden tarvetta useamman päivän vedenkorkeusennusteille. Laitos tehostaa tuote- ja mallimenetelmäkehitystään, jotta sää- ja meripalvelut voidaan tuottaa entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Haasteena on varmistaa, että sää- ja meripalvelun käytössä on aina uusimmat menetelmät. Laitoksella on myös käytössä huomattava määrä erilaisia malleja, joten on olemassa tarve yhteiselle mallikehitysalustalle. Jatkossa mallikehitystyötä eri tarpeita varten koordinoidaan voimakkaasti ja mallien määrää vähennetään päällekkäisyyksiä poistamalla. Tavoitteena on kohdistaa mallikehitystyötä palvelemaan koko yhteiskunnan etua ja saavuttaa kansainvälisesti nykyistä merkittävämpi asema malliosaamisessa kattaen säänennustuksen, merentilan ennustuksen, ilmakemialliset mallit, satelliitti- ja säteilynkuljetusmallit sekä ilmastomallit ja biogeokemialliset mallit. Nopeasti kehittyvien sääilmiöiden ennakointiin tarvitaan toisaalta pienimittakaavaisia, nykyistä useammin ajettavia malleja, joilla voidaan tuottaa nykyistä tarkempia paikallisia ennusteita. Toisaalta tarvitaan niin sanottua parviennustustekniikkaa hyödyntäviä malleja esim. sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyksien arviointiin. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi erityishaasteena on kehittää mallien kykyä ennustaa lumipeitteisten alueiden sääsuureita nykyistä tarkemmin. Ilmatieteen laitoksen sääpalvelut tuotetaan nykymenetelmillä tehokkaasti verrattuna useimpiin maihin. Ottamalla käyttöön uusia, enemmän automaatioon perustuvia tuotantotapoja ja yhdistämällä samantyyppisiä tuotantotehtäviä voidaan sääpalveluiden tuotantoa tehostaa entisestään ja tarjota asiakkaille myös uusia palveluita. Laitoksen tehtävä on vastata Suomen sääpalveluista myös poikkeusolosuhteissa. Siksi palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön osaamista on kehitettävä myös tilanteisiin, joissa automaatiota ei voida täysimittaisesti hyödyntää. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. On osoitettu, että sääpalveluihin ja ilmakehätutkimukseen sijoitetut varat yhteiskunta saa moninkertaisesti takaisin elinkeinotoiminnan säästöinä. VTT:n Ilmatieteen laitoksen palveluista tekemän vaikuttavuustutkimuksen mukaan sääpalvelujen suurimpia hyötyjiä on liikenne: parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli 100 miljoonan euron hyödyt. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut voivat tuottaa 100 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvihoidon ja
6 5 liukastumistapaturmien vähenemisen myötä. Talonrakennus ja kiinteistöhallinnan toimialan samoin kuin energiantuotannon arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansioista vuosittain noin 10 miljoonan euron kustannussäästöt. Maatalouden hyötyjen arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saman selvityksen mukaan palvelujen edelleen kehittäminen lisäisi hyötyjä niin, että yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa toisi jopa kymmenen euron edestä erilaisia lisähyötyjä. Talvimerenkulun palveluiden on arvioitu tuottavan yhteiskunnallista lisäarvoa vuosittain laivaliikenteelle miljoonaa euroa ja havereiden ehkäisyssä ainakin 2 miljoonaa euroa. Sää-, meri- ja ilmastoaihepiiri on saamassa lisähuomiota sekä Suomen että kansainvälisten rahoittajien kehitysyhteistyöhankkeissa. Suomen Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kehitys- ja konsultointitoimintojen johtavia toimijoita koko maailmassa. Laitos on yhteistyössä alan yritysten kanssa toteuttanut hankkeita yli 80 maassa viime vuosikymmeninä. Laitos osallistuu aktiivisesti alan toimintoihin myös tulevina vuosina. Uutena haasteena on kehittää laitoksen potentiaalia myös meriosaamisen konsultoinnin alalla. Sääpalvelumenetelmien ja tekniikan kehitys mahdollistaa nykyistä monipuolisempien palveluiden tarjoamisen lentoliikenteelle. Uudenlaisilla tuotteilla lentoyhtiöt voivat säästää kustannuksia. Myös Puolustusvoimilla on tarve hyödyntää sääpalveluita nykyistä laajemmin toiminnassaan. Suomen puolustusvoimat on suuntautumassa yhä enemmän myös kansainväliseen toimintaan. Ilmatieteen laitos mukauttaa alueelliset toimintonsa vastaamaan puolustusvoimien tarpeisiin. Pohjoismaiset ilmailulaitokset tiivistävät yhteistyötä yhteisen konsortion muodossa. Myös lentosääpalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Ilmatieteen laitos päättää suunnittelukaudella mahdollisista strategisista liittoumista suomalaisen yhteiskunnan edut huomioiden. IL:n operatiivinen ympärivuorokautinen valmius ja korkea varautumisaste poikkeustilanteiden toimintaan luo pohjan tukea ja varoittaa eri viranomaisia sekä säähän liittyvien että muiden luonnononnettomuuksien tapauksessa. Viranomaisten tilannekuvajärjestelmät kehittyvät nykyisellään nopeasti ja sääilmiöihin liittyvä sisällöntuotantotarve kasvaa jatkuvasti. Tarve seurata myös muita kuin säästä aiheutuvia luonnononnettomuuksia ja toimia niissä asiantuntijana lisääntyy edelleen. Merellisten turvallisuuspalveluiden ja sääpalveluiden yhdistäminen synnyttää uusia viranomaisille, liike-elämälle ja suurelle yleisölle tarkoitettuja palveluja. Tuottavuus Julkiseen talouteen Suomessa ja Euroopassa kohdistuu voimakkaita muutospaineita, jotka edellyttävät vahvaa tuottavuuden nostamista. Tuloskeskeisen toimintakulttuurin kehittämistä jatketaan ja yhteistyötä lisätään sekä laitoksen sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Valtion palvelukeskuksia aletaan käyttää soveltuvin osin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Omia säähavainto- ja tutkimuspalvelukeskuksia tarjotaan laajempaan yhteiskunnan käyttöön. Henkilömäärää on sitouduttu vähentämään edellisen tuottavuusohjelman mukaisesti 32 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tästä tavoitteesta suunnittelukaudella on toteutettavana vielä 14 henkilötyövuotta. Uutena tuottavuustavoitteena suunnittelukaudella vähennetään lisäksi 12 henkilötyövuotta. Tavoite on haastava, sillä samanaikaisesti laitoksen palvelujen kysyntä kasvaa ja lisäksi EU-lainsäädännöstä on odotettavissa velvoitteita, joiden täyttäminen edellyttää lisäresursseja. Erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tutkimus sekä kasvava turvallisuuspalvelujen tarve edellyttävät lisäpanostuksia henkilöstöön.
7 6 Laitoksen kumppanuuksia korostava strategia antaa hyvät mahdollisuudet toiminnalle myös tulevaisuudessa, kun perusrahoituksesta siirrytään enenevässä määrin kilpailtuun rahoitukseen ja voimavaroja suunnataan yhä enemmän elinkeinoelämää palvelevaan tutkimukseen. Myös hallitusohjelmassa korostetaan tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaisesti strategisia huippuosaamisen keskittymiä yhteistyössä yrityssektorin kanssa. Ilmatieteen laitos tähtää toiminnassaan kestävän kehityksen ja alueellisen tasapainon edistämiseen. Periaatteena on toiminnan kehittäminen alueellisista lähtökohdista luomalla kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä. Tässä toiminnassa laitos noudattaa hallitusohjelman linjauksia, joissa pyritään vahvistamaan alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Arktiseen tutkimuskeskukseen sijoitetut kansainvälisesti korkeatasoiset satelliittidatakeskuksen vastaanotto- ja asiakaspalvelutoiminnot palvelevat useita suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Kuopion yksikön kehittämistä ympäristötutkimuksen alalla jatketaan. Myös merentutkimuksen alalla pyritään kehittämään osaamiskeskittymä. Sääpalveluprosessin ja tuotantovälineiden uudistuessa sääpalveluiden tuottavuus paranee. Tämän johdosta voidaan resursseja suunnata uudelleen mm. kehitystoimintaan. Henkilöstö ja toimintaympäristö Ilmatieteen laitoksen henkilöstön työtyytyväisyys on viime vuosina kasvanut ja ylittänyt selvästi sille asetetun tavoitetason. Tyytyväisimpiä on oltu työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Myös johtamisen ja tiedonkulun osa-aluilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Laitoksen nykyinen henkilöstö on osaavaa ja asiantuntijavaltaista. Uutena haasteena on säilyttää hyvä työtyytyväisyyden ja motivaation taso uudessa organisaatiorakenteessa. Väestön ikärakenteen muuttuessa pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Laitos pyrkii varmistamaan osaamistasonsa säilymisen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä henkilöstön uudistumiseen keskittyvällä koulutuksella, toimivalla henkilö- ja tehtäväkierrolla sekä kansainvälistymisellä. Laitos tukee määräaikaista työskentelyä kansainvälisissä tehtävissä sekä pyrkii lisäämään kansainvälisten osaajien työskentelyä Suomessa. Myös henkilöstön työmotivaatiota, hyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään. Henkilöstön osaamisen hallintaa kehitetään ydinosaamismäärittelyn ja sitä tukevien järjestelmien avulla. Tulevaisuuden asiantuntija- ja esimiesosaamista valmennetaan laajoin koulutuskokonaisuuksin. Laatujärjestelmä laajennetaan laitoksen kaikkiin palvelutoimintoihin. Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen muodostama ilmakehän ja avaruuden osaamiskeskittymä on kansainvälisesti merkittävä ja tuottaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle mukaan lukien yritykset. Yhteistyötä lisätään entisestään ilmastomallituksen, havaintotoiminnan ja kaukokartoitustutkimuksen aloilla. Perusrahoitteisen toiminnan sopeuttamisessa tuottavuusohjelman mukaisesti hyödynnetään henkilöstön luonnollista poistumaa. Voimakas riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta ja juuri toteutettu määräaikaisen henkilöstön laajamittainen vakinaistaminen voivat myös johtaa muiden henkilöstön vähentämiskeinojen käyttöön mahdollisessa huonossa rahoitustilanteessa. Myös meteorologin tuotantoympäristöä, tuotantoautomaatiota, vuorojärjestelmää, tehtävänjakoa yksiköiden kesken sekä verkkotyömenetelmiä kehitetään. Laitos tiivistää yhteistyötä muiden Suomen säähavainnontuottajien kanssa mahdollisen säähavaintopalvelukeskuksen muodossa.
8 7 Ilmatieteen laitos edistää kestävää kehitystä myös omissa toimitiloissaan kiinnittämällä erityistä huomiota mm. jätteiden kierrätykseen ja energian säästämiseen. Laitokselle on myönnetty Green Office -sertifikaatti. 2. VISIO Ilmatieteen laitos - eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä. Vision toteutuminen edellyttää panostusta tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn, voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista, osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi merten ja erityisesti Itämeren fysikaalista tilaa tuottaa tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja avaruuteen liittyvistä asioista ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. Toiminta-ajatuksen käytännön toteutuksessa laitos keskittyy seuraaville painopistealueille: sääja turvallisuus, ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen, ympäristö ja terveys, kaukokartoitus ja avaruus sekä muuttuva Itämeri. 4. ARVOT Ilmatieteen laitoksen arvot ovat: osaaminen rohkeus rehti meininki
9 8 5. STRATEGISET TAVOITTEET 5.1. Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite: Laitoksen tieteellinen ja menetelmäosaaminen kehittyy kansainväliselle huipputasolle ja tuottaa kasvavaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Kriittiset menestystekijät Huippuosaaminen ja uusiutuminen Loppukäyttäjä- ja asiakastietoisuus läpi organisaation Projektiosaaminen tutkimuksessa ja palvelujen kehitystyössä Yhteistyön syventäminen asiakas- ja rahoittajatahojen kanssa Oikeiden kumppaneiden valinta Osaamisen aktiivinen ja systemaattinen tuotteistaminen ja markkinointi Kansainvälinen johtajuusasema Toimenpiteet Yhteistyötä lisätään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa osaamis- ja palvelukeskuksien kehittämisessä sekä yhteisprofessuureissa. Laitos on aktiivisesti mukana EU:n alan tutkimusohjelmissa ja hakee strategisissa hankkeissa johtajuusroolia. Ilmastonmuutoksen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen panostetaan lisää voimavaroja. Laitos on mukana keskeisissä ilmakemiaan, meritieteeseen, ilmastoon ja pohjoiseen meteorologiaan liittyvissä satelliittiohjelmissa. Arktinen ilmastonmuutostutkimus pidetään maailman kärkitasolla. Laukaistujen avaruuslaitteiden datalla tehdään kansainvälistä kärkitason tutkimusta. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston sekä alan yritysten muodostamasta ilmakehä- ja ympäristöosaamiskeskuksesta muodostuu johtava eurooppalainen toimija, joka mahdollistaa lisääntyvän rahoituksen hankinnan. Kansainvälisiä konsultointihankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Syvennetään yhteistyötä sää- ja meripalveluiden tuottamisessa valittujen kansainvälisesti korkeatasoisten sisarlaitosten kanssa. Kotimaisten kumppanien kanssa tuotetaan tietopalveluja. Erityisesti liikenteen palveluja lisätään. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta ja sen tuloksista viestitään aktiivisesti eri sidosryhmille. Varmistetaan, että Suomella on keskeinen rooli Euroopan operatiivisissa ilmakehä- ja meritoiminnoissa.
10 9 Tavoite: Laitoksen osaaminen ja kehitetyt uudet palvelut vähentävät vaarallisten sääja luonnonilmiöiden aiheuttamia taloudellisia tappioita entistä tehokkaammin ja kasvattavat yhteiskunnan kustannustehokkuutta sekä sisäistä turvallisuutta Suomessa. Kriittiset menestystekijät Korkeatasoisen tiedon ja palvelujen joustava saatavuus ja käytettävyys Palveluiden systemaattinen tuotteistus ja joustava tuotekehitys Tutkimus-tuotekehitys- palveluprosessin toimivuus Huipputason malli- ja menetelmäosaaminen Asiakkuuksien hallinta Kyky muuntautua ja laajentua Toimenpiteet Sääilmiöiden sekä sää-, meri- ja ilmastopalvelujen taloudelliset vaikutukset selvitetään ja tuetaan hallitusta ilmastomuutoksen sopeutumisohjelman laatimisessa. Sää-, meri- ja turvallisuuspalveluja kehitetään vastaamaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asettamiin haasteisiin. Luonnononnettomuuksien tilannekuvaseurantaa ja ajankohtaista tiedottamista laajennetaan vähitellen kattamaan sään ja meren ääri-ilmiöitä sekä muita luonnononnettomuuksia. Säänennustus- ja varoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeita. Ennustejakson pituutta sääennusteissa kasvatetaan asteittain hyödyntäen myös todennäköisyyspohjaiset ennustemenetelmät ja meren pidemmälle aikavälille ulottuva ennustettavuus. Kansallisten sääennusteiden laadun seurantaa monipuolistetaan kattamaan kaikki ennustetuotteet ja koko Suomi. Kehitetään kykyä ennustaa lentoliikenteen kannalta tärkeitä säätekijöitä paitsi lentokentille myös alueellisesti. Merten ja erityisesti Itämeren olojen ennustus- ja varoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeita. Ennusteiden laadun seurantaa monipuolistetaan kattamaan kaikki ennustetuotteet. Kehitetään merellisiä operatiivisia palveluja ja yhdistetään ne sää- ja ilmasto- ja havaintopalveluiden kanssa. Kehitys tapahtuu myös yhteistyössä SYKEn kanssa (esim. Algaline -konsortiossa). Kehitetään kykyä ennustaa laivaliikenteen kannalta tärkeitä säätekijöitä paitsi satamille ja väylille myös alueellisesti. Kehitetään laskentamenetelmiä liikenteen ja energiatalouden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Julkisten verkkopalvelusivujen tietosisältöä laajennetaan merkittävästi ajantasaisten sää-, meri- ja ilmastotietojen osalta. Uusitaan säätutkia ja näiden uuden sukupolven tutkien avulla kehitetään uusia tuotteita.
11 10 Säätiedon tuotantoprosessi uudistetaan ja resurssien käyttöä rationalisoidaan. Vapautuvia resursseja kohdennetaan malli- ja menetelmäkehitystyöhön. Parannetaan tuotteiden ja tiedon käytettävyyttä korkeatasoisilla teknologia- ja tietoturvakäytännöillä Toiminnallinen tehokkuus Tavoite: Kokonaistuottavuus kasvaa suunnittelukauden aikana noin 2% vuodessa. Kriittiset menestystekijät Rahoituskanavien tehokas hyödyntäminen ja potentiaalisten uusien rahoituslähteiden identifiointi Toimivien mittareiden edelleen kehittäminen Hinnoittelu- ja maksupolitiikan terävöittäminen Työn ja resurssien kohdentaminen valituille toiminnan painopistealueille Synergiaetujen hyödyntäminen Prosessilähtöisen toiminnan kehittäminen Asiakaslähtökohtaisuus tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämisessä Toimenpiteet Laitos toteuttaa valtion tuottavuusohjelman mukaiset sopeutukset perusrahoitetussa toiminnassa. Laitos selvittää mahdollisuudet saada lisäresursseja ilmastonmuutoksen tutkimukseen ja vaaraa aiheuttavien sää- ja luonnonilmiöiden varoituspalveluihin. Havaintotoiminnan kustannustehokkuutta ja palvelukykyä nostetaan uudella havainto- ja ICT-teknologialla Havaintotoiminnassa saavutetaan laivahavaintoja lukuun ottamatta lähes 100 prosentin automaatioaste. Yhteistyökumppanien havaintoverkostoja hyödynnetään tehokkaasti. Toimintoja ulkoistetaan valtion palvelukeskuksiin ja rutiinilaboratoriopalveluja hankitaan mahdollisuuksien mukaan kilpailluilta markkinoilta. Tuloja kasvatetaan tuottavilla hankkeilla. Sää-. meri- ja turvallisuuspalveluissa otetaan käyttöön laatujärjestelmä suunnittelukauden alussa.
12 Henkisten voimavarojen hallinta Tavoite: Ilmatieteen laitos on kilpailukykyinen työpaikka, jossa yksilöt kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan ja kokevat työn motivoivaksi. Yhteistyötä tehdään tuloksekkaasti sekä sisäisten että ulkoisten kumppanien kanssa. Laitoksen tuloksellisuus edustaa kansainvälistä ja kotimaista kärkitasoa. Kriittiset menestystekijät Johtamis- ja viestintäosaaminen sisäisesti, kotimaassa ja kansainvälisesti Projektiosaaminen ja tuloksellisuus Asiakas- ja asiakkuusosaaminen Hankintaosaaminen Yhteistyötaidot, joustavuus ja aktiivinen palveluasenne Osaamisen jatkuva kehittäminen Selkeät työtulosten mittarit ja kannustavat palkitsemisperiaatteet Meriosaamisen sujuva integrointi ilmakehän-meritieteen tutkimuksen ja palvelun kokonaisuuteen Toimenpiteet Laitoksen kansainvälistä asemaa vahvistetaan hakeutumalla kansainvälisiin vastuutehtäviin, rekrytoimalla kansainvälisiä huippuosaajia, tukemalla aktiivisesti henkilöstön työskentelyä ulkomailla ja kannustamalla henkilöstöä luomaan tuottavia kumppanuussuhteita. Tarvittavat ydinosaamiset määritetään. Henkilöstöä kannustetaan eri keinoin kehittämään osaamistaan tavoitteena osaamisprofiilin monipuolistuminen vastaamaan muuttuvia tarpeita. Sisäistä yhteistyötä johdetaan ja koordinoidaan entistä paremmin. Laajoja koulutusohjelmia järjestetään strategisesti tärkeiltä alueilta, kuten ääri-ilmiöistä. Tuloskeskeisen ja kilpailukykyä parantavan johtamisen aktiivista kehittämistä jatketaan Projekti- ja johtamiskoulutusohjelmat toteutetaan Sisäistä viestintää kehitetään. 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET Keskeisimmät suunnittelukaudella toteutettavat kehittämishankkeet ovat seuraavat: Sääpalvelutuotannon uudistaminen Kehittämishankkeessa optimoidaan ja kehitetään laitoksen tuotantojärjestelmää. Työn tuloksena automaattisesti tuotettujen palveluiden määrä lisääntyy ja palveluiden korkeatasoinen laatu ja
13 12 luotettavuus paranee. Ilmatieteen laitos on alallaan edelläkävijä. Laitostason tavoitteena on maailman modernein sääpalvelujen tuotantojärjestelmä. IL:n tutkimus ja menetelmäkehitys tuottavat nykyistä tehokkaammin menetelmiä ja mallituotteita sääpalvelun tarpeisiin ja käytössä on Suomen erityisolosuhteissa hyvin toimivat mallit. Jatkossa tuotantojärjestelmällä vastataan myös merellisten palveluiden tuottamisesta. Hanke lisää Ilmatieteen laitoksen kilpailukykyä. Sää- ja turvallisuuskeskus Hankkeessa toteutetaan Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskus. Keskuksen tehtävänä on ylläpitää tarvittavia varoitusjärjestelmiä ja luoda niitä varten ajantasainen ja ennakoiva tilannekuva. Tavoitteena on kyky ennakoida entistä nopeammin äkilliset ja tuhoa aiheuttavat sääilmiöt huomioiden asiakasryhmien erityistarpeet. Sää- ja turvallisuuskeskus tuottaa nykyistä laajemmin turvallisuuteen liittyviä palveluja liikenteen, yleisen turvallisuuden ja meriturvallisuuden aloilta sekä normaali- että poikkeusoloissa. Uudistuva sääpalvelujen tuotantojärjestelmä tuottaa Sää- ja turvallisuuskeskuksen käyttöön uudentyyppisiä, entistä pidemmälle asiakastarpeisiin räätälöityjä tuotteita (ml. merelliset palvelut). Asiakkaiden tarpeisiin vastataan myös kehittämällä järjestelmien rajapintoja yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä osallistumalla alan kansainväliseen kehitystyöhön. Sää- ja turvallisuuskeskus liittyy osaltaan myös Valtioneuvoston kanslian valmiusjärjestelmään. Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenjärjestely luo Ilmatieteen laitokselle mahdollisuuden tuottaa uusia yhteiskunnallisesti merkittäviä palveluja. Laitos tulee kehittämään muun muassa merenkulun ja Itämeren laivaliikenteen ohjausjärjestelmän tarpeisiin informaatioja ennustuspalveluja sekä avovesi- että talvikaudeksi ja saattamaan toimintaan merivedenkorkeuden jatkuvan varoitusjärjestelmän. Ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset Kehityshanke tuottaa globaalien ja alueellisten mallien avulla tietoa Suomea, lähialueita ja koko maailmaa odottavista muutoksista, erityisesti taloudellisia ja inhimillisiä tappioita aiheuttavista ilmiöistä ja muutoksista. Hanke vahvistuu merentutkijoiden panoksen avulla, sillä ilman ja meren välisillä vuorovaikutuksilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksessa. Tavoitteena on myös laskea ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti pyritään selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennesektorille, kuten liikennejärjestelmien infrastruktuurille, liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Kehityshankkeen tuloksena parannetaan suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ilmasto ja energia Hankkeen tarkoituksena on selvittää uusiutuvan energian, kuten tuuli, aurinko ja vesivoima, potentiaali nyt ja tulevaisuudessa. Samoin selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset uusiutuvaan energiaan. Ilmatieteen laitos laatii suunnittelukaudella Suomen Tuuliatlaksen, ja tuulienergiaan liittyvä tutkimus- ja konsultointityö tulee lisääntymään. Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa ja lähialueilla edellyttää lisäpanostuksia radioaktiivisten ja muiden päästöjen leviämislaskentaan.
14 13 Ajoneuvokannan ja energiantuotannon päästörakenteiden muutosten vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeessa selvitetään dieselautokannan kasvusta johtuvien pienhiukkaspäästöjen kasvun vaikutuksia terveyteen ja ilmastoon. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat mm. sydän ja verisuonisekä hengityselinsairauksia ja lisäävät ennenaikaisia kuolemia. Ilmanlaatuun vaikuttavilla liikenneratkaisuilla ja yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vähentää haitallisia terveysvaikutuksia. Hankkeessa selvitetään myös kasvavan laivaliikenteen ja sen päästöjen aiheuttamia ongelmia. Myös bioenergian lisääntynyt käyttö, kuten puun polton lisääminen, aiheuttaa ilmanlaadun huononemista. Päästö- ja leviämistutkimusten sekä pitoisuusmittausten avulla selvitetään päästötilanne ja saadaan tietoa terveys- ja ilmastovaikutustutkimukseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä muun muassa Kansanterveyslaitoksen kanssa. Pienen mittakaavan sääilmiöiden havainnointi ja ennustaminen lähituntien aikaskaalassa Havaintotoiminnan kehittämiskohde on satelliittien, numeeristen säämallien ja tutkien parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on tuottaa alueellisesti tarkkoja ja ajantasaisia analyysejä sekä lyhyitä ennusteita äkillisten sääilmiöiden ennakoimiseksi. Sademäärätietoa tuotetaan jatkossa nykyistä enemmän tutkamenetelmillä, mikä mahdollistaa äkillisten, tulvia aiheuttavien sateiden paremman havainnoinnin sekä myös sadeasemaverkoston karsimisen. Eri tietoja yhdistämällä saadaan kattavampia ja reaaliaikaisempia havaintoja ja voidaan optimoida maanpintahavaintoverkkoa tuottavuuden kasvattamiseksi. Lisäksi havaintoautomaation ja uuden teknologian mahdollisuudet hyödynnetään palvelun parantamiseksi ja kustannustehokkuuden nostamiseksi. Säätutkaverkoston uusintaa jatketaan tavoitteena saada koko tutkaverkoston teknologia uusittua suunnittelukauden aikana. Uudet säätutkahavainnot mahdollistavat lumi- ja vesisateiden sekä tuulien havainnoinnin entistä paremmin eri liikennetarpeita tyydyttävällä ajallisella ja paikallisella erottelukyvyllä. Kehitteillä on myös kelin äkillisen muuttumisen varoitusjärjestelmä, kuten yllättävät jäätävät sateet. Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä mahdollisesti palvelukeskuksen muodossa muiden havainnontuottajien kanssa Suomessa. Kotimaassa toimivia havainnontuottajia ovat mm. Ilmailulaitos, Tiehallinto, Merenkulkulaitos, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan ja laajennetaan EUMETNET ja EUMETSAT yhteistyöorganisaatioiden, EU:n ja WMO:n kanssa. Kansainvälisenä yhteistyönä kehitetään nykyistä säänennustusjärjestelmää täydentävä järjestelmä, joka tarkkuudeltaan vastaa liikenteen turvallisuuspalveluiden tulevaisuuden vaatimuksia. Järjestelmää voidaan soveltaa myös monissa erityispalveluissa, kuten kaupunkien ilmanlaadun, kaasujen ja radioaktiivisen aineen lähileviämisen sekä ajelehtimisarvioiden laadinnassa. Pitkälle automatisoitu, meteorologin valvonnassa ohjautuva järjestelmä ennustaa hienohilaisten ilmakehämallien avulla säässä tapahtuvat muutokset seuraavien lähituntien aikana. Tieto nopeasti muuttuvista säätekijöistä saadaan viestitettyä hälytysjärjestelmiin ja liikkuviin ajoneuvoihin entistä ajantasaisemmin, ja viranomaisasiakkaita kyetään palvelemaan entistä paremmin.
15 14 Keskitetty mallikehitysalusta Hankkeen avulla pyritään saamaan Ilmatieteen laitos kansainväliseen kärkijoukkoon ilmakehämallituksen alalla. Tavoitteena on laatia laitokselle mallistrategia ja politiikka. Mallikehitystyötä rationalisoidaan vähentämällä malleja ja optimoimalla kehitysresursseja. Säänennustus-, ilmasto-, ilmanlaatu-, satelliitti- ja tutkasovelluksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään yhteisiä malleja ja mallitekniikoita. Suunnittelukauden alussa hankitaan aiempaa tehokkaampi supertietokone, mikä mahdollistaa alueellisesti tarkempien ennusteiden ja todennäköisyysennusteiden tuottamisen. Lisäksi näin parannetaan tuotannon tehokkuutta sekä tarjotaan myös entistä paremmat mahdollisuudet ilmastomallien ja ilmanlaatumallien käytölle. Mallikehityksessä keskitytään kehittämään mallien kykyä ennustaa Suomen olosuhteissa laitoksen asiakkaiden kannalta tärkeitä sääsuureita entistä paremmin. Tällöin erityisinä kehityskohteina ovat etenkin malleista saatavan todennäköisyystiedon hyödyntäminen sääpalveluissa ja lentosääpalvelun kannalta tärkeiden sääsuureiden ennustuskyvyn parantaminen. Merentutkimus Merentutkimusta kehitetään tiiviisti Ilmatieteen laitoksen resursseja ja osaamista hyödyntäen ja samalla vastataan monipuolisemmin kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin ja velvollisuuksiin. Erityisesti Itämeren jää-, aallokko-, vedenkorkeus- ja virtausolojen perustutkimukseen panostetaan niitä koskevien palveluiden kehittämiseksi. Aallokkoennusteita parannetaan erityisesti Suomenlahdella. Havaintotoimintaa kehitetään ja integroidaan synergiseksi kokonaisuudeksi. Ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimustyö keskittyy varsinkin seuraaviin aihepiireihin: 1) merten tilan havainnointi ja ennustaminen, 2) valtamerien ilmastovaikutukset ja 3) ilmastonmuutokseen sopeutuminen Itämerellä. Tutkimustietoa käytetään laajasti YKn ilmastopaneelin, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporteissa sekä taustatietona hallitustenvälisen meritieteellisen neuvoston (IOC) työssä. Valtamerten rooli hiilidioksidinieluna ja lähteenä vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuutta kuvaaviin ilmastomalleihin. Tähän rooliin vaikuttavia tekijöitä voidaan tehokkaasti tutkia myös Itämerellä. Laitos pyrkii hyödyntämään suomalaisen merentutkimuksen uudelleenorganisoinnissa muodostuneita mahdollisuuksia meri-ilmakehävuorovaikutukseen ja hiilidioksidivuohon liittyvissä tutkimuksissa. Arktisen merenkulun potentiaali ja alueen luonnonvarojen hyödynnettävyys on myös tutkimuksen ja kehittämistyön kohteena. Johtamisen kehittäminen Laitoksen sisäisenä kehityshankkeena jatketaan johtamisosaamisen ja -toimintatapojen kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä kaiken toiminnan tuloksellisuutta, kasvattaa kehitys- ja tutkimustyön tavoitteellisuutta ja tehokkuutta sekä edistää kansainvälistä menestymistä. Myös tulevan esimiessukupolven sekä asiantuntijahenkilöstön valmentamiseen panostetaan. Kehityshankkeessa keskitytään erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: Projektien hallinta ja projektijohtaminen Prosessiosaaminen: ydinprosessien määrittely ja erityisesti strategiaprosessin hallinta Esimiestyön kehittäminen: hyvä henkilöstöjohtaminen ja tuloskeskeisyys
16 15 Vuorovaikutus-, viestintä- ja kumppanuusosaaminen Suomessa ja kansainvälisesti. 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Nettomäärärahaan sisältyy Merentutkimuslaitokselta siirtyvien toimintojen rahoitusta 4,19 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen kasvuksi on arvioitu 1,25 miljoonaa euroa, johon sisältyy 0,6 milj. euroa arvioituja vuokratuloja vapautuvista toimitiloista. Merentutkimuslaitokselta siirtyvien henkilöiden vaikutuksena IL:n henkilömäärää on kasvatettu 50 henkilötyövuodella Menot (1000 euroa) Palkat Kulutusmenot Investoinnit Menot yhteensä Tulot (1000 euroa) Maksullinen palv Yhteisrah.sopimustutk Tulot yhteensä Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus Nettomääräraha Rahoitus yhteensä Henkilöstö (htv) Tulorah.henkilöstö Perusrah.henkilöstö Henkilöstö yhteensä henkilömuutos/v Henkilöstömenoja alennetaan luonnollista poistumaa ja tehtäväkiertoa hyväksikäyttäen samalla rakenteita kriittisesti tarkastellen. Tuottavuusohjelmassa aikaisemmin asetetusta 32 henkilötyövuoden vähennyksestä suunnittelukaudelle jää vähennettävää 14 henkilötyövuotta. Uusia aikaisempiin kehyksiin kuulumattomia vähennyksiä on lisäksi suunniteltu 12 henkilötyövuotta. Luvussa on otettu huomioon ulkopuolisesta rahoituksesta sekä uusista tehtävistä arvioidut hyvitykset. Vuoden 2010 huomattava vähennys johtuu suunnitelmista ulkoistaa laboratoriotoiminta osana valtion ympäristölaboratoriotoiminnan uudelleenjärjestämistä, mikä merkitsee 9 henkilötyövuoden vähenemistä Ilmatieteen laitoksesta. Laitos pyrkii ostamaan palvelut kilpailluilta markkinoilta. Säätiedon uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan vapauttaa resursseja tuotekehitys- ja tutkimustyöhön. Kansainväliset jäsenmaksut nousevat suunnittelukaudella yhteensä 3,5 milj. euroa. Tuottavuustavoitteiden toteuttaminen on haasteellista ilmastonmuutostutkimukseen, sää- ja turvallisuuspalveluihin, ilmanlaatudirektiivin toteuttamiseen sekä merentutkimukseen tarvittavien lisäresurssien vuoksi.
17 16 Investointimenot pyritään pitämään sellaisella tasolla, että välttämättömät korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa. Säätutkaverkoston uusimiseen on suunniteltu lisämäärärahaa vuosille 2009 ja 2010 yhteensä 2,6 milj. euroa. Vuonna 2013 suurteholaskentajärjestelmän uusimiseen tarvitaan lisää 2,3 miljoonaa euroa. Investointi on esitetty erillisessä kehittämissuunnitelmassa. Em. netto- ja tulorahoituksen lisäksi laitoksella arvioidaan olevan suoraa ulkopuolista rahoitusta mm. Suomen Akatemialta, TEKESiltä sekä muilta ministeriöiltä yhteensä keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuosittain pääasiassa projektiluonteisia tutkimuksia varten. Henkilöstöä tällä rahoituksella arvioidaan palkattavan vuosittain noin 30 henkilötyövuotta vastaava määrä. 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 8.1. SÄÄ- JA TURVALLISUUS Strategiset linjaukset Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Keskeisiä tuvallisuussääpalveluja ovat 1-10 vuorokauden sääennusteet ja säähän liittyvät varoitukset. Suuri osa palveluista annetaan ilmaiseksi viranomaisille ja kansalaisille. Siviili-ilmailulle ja puolustusvoimille sääpalvelut tuotetaan sopimuspohjaisesti noudattaen julkisoikeudellista hinnoittelua. Lisäksi laitos tuottaa maksullisia, eri asiakasryhmille räätälöityjä erikoissääpalveluja. Yhteiskunnan ja erityisesti sen sähköisen infrastruktuurin herkkyys myrskyjen, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamille vahingoille on kasvussa. Sää-, meri- ja ilmastoriskeihin varautuminen edellyttää ajantasaista seuranta- ja varoitusjärjestelmää, jonka kautta tiedotetaan ja varoitetaan etenkin kotimaassa ja lähialueilla esiintyvistä ääri-ilmiöistä. Tilannekuvaseuranta tulee jatkossa kattamaan merkittävät luonnon ääri-ilmiöt myös maailmanlaajuisesti. Sää- ja turvallisuuskeskus ylläpitää ja kehittää ihmisille ja omaisuudelle vaaraa aiheuttavien sääilmiöiden tilannekuva- ja varoitusjärjestelmää siten, että ennakkotiedot ja varoitukset voidaan monipuolisesti ja ajantasaisesti välittää sähköisten tiedotusvälineiden kautta väestölle. Varoitusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä muiden asiantuntijalaitosten ja viranomaisten kanssa niin, että tiedotteissa kerrotaan myös sään ääri-ilmiöiden seurannaisvaikutuksista, kuten vaarallisesta ajokelistä, tulvista sekä olosuhteista merellä. Sään ääri-ilmiöiden sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden varalta pidetään ympärivuorokautinen valmius. Vaaraa aiheuttavasta säästä tiedottavaa palvelua, joka jo kokeilujaksolla vv saavutti laajan kiinnostuksen viranomaiskumppanien keskuudessa, kehitetään vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja viranomaisten palvelutarpeita. Sää- ja turvallisuuskeskus ylläpitää myös valmiutta normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Erityisen kehittämisen kohteena on vaarallisten tai haitallisten aineiden sekä radioaktiivisen päästön leviämiseen liittyvä palveluvalmius. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää tutkimustulosten hyödyntäminen, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä uuden kustannustehokkuutta lisäävän tuotantojärjestelmän ja - tavan käyttöönotto. Asiakas- ja tilaajalähtöisyys korostuu entisestään. Resursseja yhdistämällä ja paremmin koordinoimalla voidaan toimintaa suunnata entistä enemmän palvelujen kehittämiseen ja asiakasyhteistyöhön. Osaamispohjaa kehitetään jatkuvan koulutuksen ja kansainvälisen
18 17 yhteistyön kautta. Tavoitteena on laatujärjestelmän käyttöönotto koko palveluorganisaatiossa sekä uuden teknologian tehokas ja innovatiivinen hyödyntäminen. Maksulliset erityissääpalvelut on laitoksessa eriytetty omaksi yksiköksi kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. Tällä sektorilla haasteena on vastata kasvavaan kysyntään sekä säilyttää edelläkävijän rooli uuden teknologian käyttöönottajana. Teknologiaosaamisen lisäksi hyödyntämällä laajaa asiantuntijaosaamistaan laitos voi saavuttaa kilpailuetua myös kansainvälisillä markkinoilla. Kumppanuuksiin ja konsultoivaan myyntiin panostaminen edellyttää syvällistä asiakkaiden toimialojen ja liiketoiminnan ymmärtämystä. Sääpalvelujen tuotantojärjestelmän uudistus mahdollistaa kilpailuedun myös sääennusteiden laadussa. Maksullisia erityissääpalveluja voidaan tuottaa myös Suomen lähialueille. Laitos tekee yhteistyötä alan yritysten kanssa globaalisti sääpalvelujärjestelmien ja konsultoinnin aloilla. Lähivuosina on mahdollista laajentaa alan kansainvälistä toimintaa. Tämä edellyttää oikeiden kumppanuuksien löytämistä, oikeiden sektoreiden valintaa sekä kansainvälisen osaamisen kehittämistä. Palvelujen laatu ja tuottavuus paranee hyödyntämällä entistä enemmän sähköisiä palveluja ja integroimalla palveluprosessit selkein rajapinnoin asiakkaiden prosesseihin. Tavoitteena on, että Ilmatieteen laitoksen tietovarastot ja sähköiset verkkopalvelut vastaavat kansallisia ja kansainvälisiä tietotarpeita. Tätä tukemaan käynnistetään suunnittelukauden alussa keskeisten tietovarastojen uusimishanke. Laitoksella on Suomen ilmastoon ja säähän liittyvä datakeskus, jossa kaikki merkittävä tieto on talletettu helposti käytettäviin, varmennettuihin ja kansainvälisiin standardeihin perustuviin tietovarastoihin. Merkittävä tietojärjestelmähanke on turvata Kumpulan kampuksella suurteholaskentakapasiteetti tutkimukselle ja sääpalvelun tuotantoajoille. Suunnittelukauden alussa vuonna 2009 otetaan käyttöön lisää suurteholaskentakapasiteettia, joka uusitaan vuonna 2013 käyttöön otettavalla uudella järjestelmällä, mikäli siihen saadaan lisärahoitusta. Tehokkaalla laskentakapasiteetilla mahdollistetaan alueellisesti tarkemmat ennusteet sekä todennäköisyysennusteet. Valtionhallinnon tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja turvallisuutta keskittämällä ja standardoimalla palveluja. Ilmatieteen laitos on aktiivisesti mukana valtion yhteisissä kehittämishankkeissa ja yhteishankinnoissa. Sekä havainto- että tietoteknisessä toiminnassa haetaan synergiaetuja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Suomen tutkimusretkien toteutus Etelämantereella jatkuu suunnittelukaudella. Samoin jatketaan ympärivuotisten automaattisten mittausten kehittämistä Aboa-tutkimusasemalla ja yhteistyötä Argentiinan kanssa Marambion asemalla. Etelämanner-logistiikkaan käytettävissä olevaan määrärahaan esitetään jatkossa korotusta, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana yleinen kustannustaso on noussut merkittävästi. Erityisesti on kallistunut laivojen ja lentokoneiden käyttö. Suunnittelukaudella varojen käyttöä suunnataan ensisijaisesti Etelämannersopimusjärjestelmän ja lain määrittämiin toimintoihin. Suunnittelukaudella toteutetaan kaksi tieteellistä tutkimusmatkaa, josta toinen painottuu ympärivuotisten mittausten tekniseen tukemiseen.
19 Voimavarat Menot (1000 euroa) Palkat Kulutusmenot Investoinnit Menot yhteensä Tulot (1000 euroa) Maksullinen palv Yhteisrah.sopimustutk Tulot yhteensä Henkilöstö (htv) Tulorah.henkilöstö Perusrah.henkilöstö Henkilöstö yhteensä henkilömuutos/v TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS Strategiset linjaukset Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista huippututkimusta valitsemillaan painopistealueilla. Laitoksen tavoitteena on kuulua johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten joukkoon ilmastonmuutoksen, ilmakehän rakenteen ja koostumuksen, meritieteen, kaukokartoituksen ja avaruustutkimuksen aloilla. Erityisesti panostetaan ilmastonmuutostutkimukseen, jonka tarve yhteiskunnassa kasvaa. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksellinen huippuosaaminen siirretään korkeatasoisiksi, kustannustehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi palveluiksi, joita hyödynnetään sekä laitoksen omassa palvelutuotannossa että asiakkaille räätälöidyissä palvelukokonaisuuksissa. Laitos kehittää uusia palvelumuotoja, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä yleistä turvallisuutta. Laitos kehittää myös palveluja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Yhteistyö laajenee kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kumpulan kampuksella suhteita tiivistetään Helsingin yliopiston laitosten kanssa. Tieteellinen kumppanuus vahvistaa kansainvälisen tason huippuosaamista ja organisaatioiden välinen yhteistyö tuo kustannussäästöjä. Ilmatieteen laitoksen tutkimus- ja palvelutuotanto-osaamista hyödynnetään toiminnallisissa osaamis- ja palvelukeskuksissa. Palveluja tarjotaan kansallisille ja kansainvälisille markkinoille yhteistyössä kotimaisten korkean teknologian yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ilmatieteen laitoksen ilmakehän, meren ja yläilmakehän havaintojärjestelmät ovat korkeatasoisia ja täydentävät kansainvälisiä havaintoverkostoja. Uusien havaintomenetelmien ja laitteiden kehittämiseen panostetaan. Mallikehitystyötä koordinoidaan ja fokusoidaan tavoitteena saavuttaa valituilla erityisalueilla kansainvälisen huippuosaamisen taso.
20 19 Ilmatieteen laitoksen laaja-alainen osaaminen ja osaamisen laajeneminen meritieteen alalle antavat hyvät lähtökohdat osallistua ympäristö- ja energia-alan kansainvälisiin tarjouskilpailuihin sekä julkisrahoitteisiin ja kaupallisiin hankkeisiin. Kansainvälisissä kehitysja konsultointihankkeissa panostetaan uusien EU-maiden, Venäjän ja Itä-Euroopan maiden sekä Afrikan, Aasian ja Amerikan kehitysmaiden kasvavien markkinoiden hyödyntämiseen. Ilmatieteen laitoksen osaamispääoma on tärkeä menestystekijä alan suomalaisille yrityksille, ja yhteistyö on kansantaloudellisesti arvokasta. Kansainvälisiin ja kansallisiin meriturvallisuuteen liittyviin haasteisiin Ilmatieteen laitos vastaa panostamalla jää-, aallokko-, vedenkorkeus- ja virtausolojen tutkimukseen ja niitä koskevien palvelujen kehittämiseen. Ilmatieteen laitos on laajasti mukana suomalaisessa tutkijakoulutuksessa. Laitos osallistuu Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköön sekä viiteen opetusministeriön organisoimaan tutkijakouluun. Tutkijakoulut kattavat laitoksen toimialan laajasti: Ilmankoostumuksen ja ilmastonmuutoksen, Ympäristöterveyden, Tähtitieteen ja avaruusfysiikan, Sähkömagnetiikan sekä Kaukokartoituksen tutkijakoulut tuottavat ilmakehä- ja avaruustieteisiin koulutettuja tohtoreita ja väitöskirjoja. Suunnittelukaudella jatketaan ja edelleen vahvistetaan yhteistyötä eri yliopistojen kanssa myös tutkijakoulujen puitteissa ja kehitetään valmiuksia meritieteeseen liittyvän tutkijakoulun muodostamiseksi. Tutkimuksen ja menetelmäkehityksen tulosalueelle on lisäksi sijoitettuna konsultointipalvelut - toimintayksikkö, joka vastaa koko talon asiantuntijaosaamisen hyödyntämisestä kaupallisia sekä kehitysyhteistyönä toteutettavia konsultointihankkeita koordinoimalla ja toteuttamalla. Suomella on laaja-alaista ja pitkäaikaista kokemusta sää- ja ilmastoalan kehityshankkeiden toteuttajana luvulta lähtien on hankkeita on toteutettu yli 80 maassa, osin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Ala on myös osa Suomen ulkopolitiikkaa ja tukee IL:n roolia kansainvälisesti merkittävänä toimijana. Hankkeiden avulla parannetaan eri maiden kykyä luoda ennakkovaroitusjärjestelmiä sekä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista. Globaalin havainto- ja telekommunikaatiojärjestelmän toimivuus on tärkeää myös Suomen sääpalvelujen laadun kannalta sekä suomalaisen alan teollisuuden kannalta. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen painopistealueet ovat: Sää ja turvallisuus, Ilmastonmuutos ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset, Ympäristö ja terveys, Kaukokartoitus ja avaruus sekä Muuttuva Itämeri Painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla on tärkeä vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle, kilpailukyvylle ja tieteelle. Tutkimus ja menetelmäkehitys -tulosalue muodostuu seitsemästä määräaikaisesta tutkimusohjelmasta ja konsultointiyksiköstä, jotka muodostetaan tutkimus- ja kehitystarpeiden mukaisesti. Tutkimusohjelmat toteuttavat painopistealueita oheisen taulukon mukaisesti.
1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 10 3 TOIMINTA-AJATUS 11 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 11
1 SISÄLLYS. 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 10 3 TOIMINTA-AJATUS 11 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 11 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 12 5.1. Tavoitteet 12 5.2. Riskienhallinta 13 6.
LisätiedotILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025
ILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025 JOHDANTO Ilmatieteen laitoksen strategiakokonaisuuteen kuuluu visio, toimintaajatus, arvot, toiminnan kulmakivet sekä niihin liittyvät tavoitteet. Strategisiin tavoitteisiin
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotIlmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä
eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotMeriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013
Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotSäätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotViestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja
Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotValtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi
Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
Lisätiedot1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 9 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 10
1 SISÄLLYS. 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 9 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 10 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotKuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotSUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta
LisätiedotVNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous
VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 - Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous 13.6.2018 13.6.2018 Harri Juvonen Palvelujohtaja, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja
Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus
LisätiedotHyvät eväät ETEENPÄIN
Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat
LisätiedotKansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Saara Lilja-Rothsten/ MMM HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 llmastonmuutokseen
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotIlmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotValtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa
Valtorin strategia Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa 26.10.2017 TORI Töissä valtiolla sujuvammin Valtorin strategia Visio Luotettu ja toiminnan kaikissa tilanteissa turvaava Tuotamme valtionhallinnon
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotVerkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi
Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen
Lisätiedot