Insinööri vaikuttajana. Ay-liike viestii verkossa. ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööri vaikuttajana. Ay-liike viestii verkossa. ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan"

Transkriptio

1 8/2012 Insinööri vaikuttajana Ay-liike viestii verkossa ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

2 sisältö numero 8/2012 Kannen kuva: Kimmo Brandt Kyläyhteisön insinööri...10 ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen. 14 Insinöörien keksinnöt linkittävät aloja...16 Patenttisuojaus kenen etu?...18 Keksijät toivovat kansanopistoa...20 Lehden mukana liitteitä...21 Yrittäjälläkin on turvaa...23 Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä...24 Pari taalaa palkkaa päivässä...26 Työehtosopimusneuvottelut pääasia ensi vuonna.. 34 Liimatainen povaa kovia aikoja julkiselle sektorille. 38 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta... 9 Kolumni...22 Totta & tutkittua...28 Oikeus...30 Opiskelijat...32 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...41 Joulukuun luuppi UIL:n varapuheenjohtaja a Pekka Liimataisen mukaan julkisella puolella palkkojen huono kehittyminen n on voimistunut viime vuosina. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Kansankunnan pelastajia etsimässä Syksy on ollut suomalaisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvointivaltion pelastamisen aikaa. Poliitikot, etujärjestöjohtajat, ekonomistit, pääkirjoitustoimittajat ja muut asianharrastajat ovat uhranneet paljon aikaa sen pohtimiseen, miten Suomi selviää kansakuntana eurokriisin, hitaan talouskasvun, väestön ikääntymisen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden puristuksessa. Tilanteen vakavuus ja asioiden paremmalle tolalle saattamisen vaatimat toimet sekä tärkeysjärjestys on tehty selväksi jokaiselle. Kaikki ongelmamme johtuvat kadonneesta kilpailukyvystä. Jos aiomme menestyä, kaiken muun yhteiskuntapolitiikan on oltava alisteista kilpailukyvylle ja sen palauttamiselle. Kilpailukyvyn kovimmat saarnamiehet ovat kuunnelleet herkällä korvalla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viestiä ja tehneet sen mukaan pitkän listan asian vaatimista toimista. Uhrauksia vaaditaan isolta joukolta suomalaisia. Töissä olevien on turha haaveilla palkankorotuksista. Työttömyysturvaa ja opintotukea on leikattava, eläkeikää nostettava, kotona pieniä lapsia hoitavat vanhemmat on ajettava mahdollisimman nopeasti työelämään. Nuorten velvollisuus on osallistua työllistämistalkoisiin, joissa palkkaa saa vähän tai jos ollenkaan. Työssä ei saisi sairastua tai sen viereen uupua; väsyneitä ja sairastuvia uhataan karenssi päivillä ja sairausajan palkan leikkauksilla. Tässä on suomalaisille tarjottu talous- ja yhteiskuntapolitiikan linja, jonka viisaus pitäisi ymmärtää kaikkialla, myös vastaan hangoittelevassa ammattiyhdistysliikkeessä. Väheksymättä lainkaan kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle asioita voisi painottaa toisinkin. Nyt uhrimieltä tunnutaan vaadittavan eniten heiltä, joilla menee valmiiksi huonommin. Voisiko suomalaista yhteiskuntaa yrittää pelastaa asettamalla työn ja hyvinvoinnin sekä niiden yhdistelmän työhyvinvoinnin tärkeysjärjestyksessä kilpailu kyvyn edelle? Hyvä työympäristö synnyttää luovuutta, innovatiivisuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, joka innostaa työntekijää antamaan kaikkensa. Näin syntyy todellista, pitkän tähtäyksen kilpailukykyä, uusia ideoita, tuotteita ja palveluja. Hyvä työilmapiiri auttaa myös jaksamaan työelämässä terveempänä ja pidempään eli pidentää aidosti työuria. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 21.3., 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Ammattikorkeakoulujen alv-kohtelu epätasa-arvoista Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut ammattikorkeakouluille osakeyhtiötä ylläpitomuotona. Osakeyhtiö on katsottu sekä rakenteellisen kehittämisen että joustavien toimintatapojen takia parhaaksi vaihtoehdoksi korkeakoulujen muutostilanteessa. Osakeyhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut eivät voi kunta- tai kuntayhtymämuotoisten ammattikorkeakoulujen tapaan vähentää palvelujen ostoista, hankinnoista tai investoinneista maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisävero jää koulutuksen järjestäjälle todelliseksi kustannukseksi. Palvelujen ostojen, hankintojen sekä kone- ja laiteinvestointien osalta ammattikorkeakoulut ovat yliopistoihin nähden epätasa-arvoisessa asemassa. Järjestelmä ei kannusta ammattikorkeakouluja ostamaan edes osaa tarvitsemiaan palveluja ulkopuolelta, vaan pikemminkin tuottamaan ne itse. Tämä voi estää toiminnan järkevää tehostamista. 70 % Jäsenmäärän bruttomuutos suomalaisista palkansaajista on järjestäytyneitä ammattiliittoon. Eurooppalaisista palkansaajista 20 prosenttia kuuluu liittoon Syksyn työmarkkinatutkimuksen vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon eli Asus Nexus 7 Android 4.1 -tabletin voittivat Vesa Sulonen Unajalta sekä Sanna Ukkola Lahdesta. Sanoma Magazinesin lehtivuosikerrat menivät Ilkka Huuskoselle Kinkomaalle sekä Merja Torniaiselle Lohjalle Uuteen Insinööriliittoon liittyvien uusien jäsenten ja valmistumisen jälkeen opiskelijajärjestöstä muihin yhdistyksiin siirtyvien insinöörien määrä pysyy vuodesta toiseen korkealla tasolla. 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Shutterstock Kilometrikorvaukset pienenevät Työntekijöille maksettavat verottomat kilometrikorvaukset pienenevät. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lopullisesti äänestyksellä. Ensi vuoden alusta työajoja ajavien kilometrikorvaus vähenee viisi prosenttia. Korvaus pienenee kahdella sentillä nykyisestä 45 sentistä kilometriltä. Yli kilometriä ajavat menettävät vuoden 2014 alusta 20 senttiä kilometriltä, kun kilometriä ylittävältä osalta maksetaan 25 senttiä. Uusi Insinööriliitto vastustaa korvausten pienentämistä. Työtapaturmia Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille noin Tilastokeskuksen mukaan suurin osa kaikista työtapaturmista sattui työpaikoilla tai työliikenteessä. Näissä lukumäärissä ovat mukana myös sellaiset lievät työtapaturmatapaukset, joista aiheutui alle neljän päivän työkyvyttömyys ja joista vakuutusyhtiöt maksoivat ainoastaan sairaskulujen korvauksia. Henkilöstökoulutuksen volyymi ennallaan Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen vuodesta 2005 vuoteen 2010 on säilynyt jokseenkin ennallaan. Kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut ja koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut. Koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt. Kaikista yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yrityksen työntekijöistä 40 prosenttia osallistui kurssikoulutukseen vuoden Vuonna 2010 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 33, maatalousyrittäjien kuusi ja muiden yrittäjien neljä. Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, kaikki palkansaajille. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2009 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 48 henkilöä aikana. Osallistumisaste on teollisuudessa ja palvelualoilla nyt jokseenkin samalla tasolla, kun se vuonna 2005 oli teollisuudessa selvästi palvelusektoria korkeampi. Koulutuksen tarjoaminen sekä koulutukseen osallistuminen on selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useammat siihen myös osallistuvat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta. Team Finland -toimijat saman katon alle Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat Otaniemeen pohjoismaiden suurimman innovaatiokeskittymän ytimeen Aalto-yliopiston ja VTT:n välittömään läheisyyteen vuosien aikana. Hanke saattaa saman katon alle valtiovallan uuden vienninedistämisen toimintamallin Team Finlandin keskeiset toimijat. Suurin haaste kansainvälistymistä haluavalle yritykselle on ollut saada selville, kehen ottaa ensiksi yhteyttä ja minkälaisia palveluja on tarjolla. Team Finland -verkoston tavoitteena on tiivistää ministeriöiden, edustustojen ja ely-keskusten yhteistyötä alueellisten ja yksityisten toimijoiden kanssa, niin että tehostamalla tietoa palveluista edistetään kauppapolitiikkaa ja vahvistetaan samalla maakuvaa. Team Finland aloittaa ensi maaliskuussa valtakunnallisen kiertueen jakamalla yrityksille tietoa tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista ja rahoitusmuodoista. 5

6 järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Suosi suomalaista Suosi suomalaista, osta kotimaista oli alkoholi- ja turvallisuusvalistuksen ohella 1980-luvun tietoiskujen keskeisin aihe. Oululainen professori laski vuonna 1996, että jos jokainen suomalainen lisäisi kotimaisten tuotteiden kulutusta 30 markalla viikossa, uutta liiketoimintaa syntyisi 7,8 miljardin arvosta vuodessa. Tämä toisi kerrannaisvaikutuksineen noin työpaikkaa. Mekanismi toimii myös toisinpäin. Vastaavia laskelmia en ole 2000-luvulla nähnyt. Onko EU kieltänyt ne? Pääministeri Jyrki Katainen haluaa ratkaisuja. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on huomannut työmarkkinoiden ilmapiirin kiristyneen. Kummankin ajasta suuri osa menee EU-asioiden hoitamiseen, kuten Kreikan pelastamiseen. Suosi suomalaista sopii neuvoksi myös heille. Perustelut ovat Suomen perustuslaissa, jonka mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslaissa velvoitetaan julkinen valta huolehtimaan työvoiman suojelusta, edistämään työllisyyttä ja pyrkimään turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain nojalla väitän, että julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia eikä aiheuttaa kärsimystä. Työ- ja elinkeinoministeriön perustama Suomen ICT- Klusteri työryhmä on esimerkki julkisen vallan oikeista toimista. Suhdanteet eivät ole suurin haaste, vaan muutoksen nopeus. Kilpailudynamiikka ei koske vain ICT-toimialaa vaan kaikkia, ennemmin tai myöhemmin. Tietotekniikan avulla pitää kyetä kulkemaan kilpailijoiden edellä niin, että syntyy vientiä, tuottavuutta ja työpaikkoja luovia tuotteita, sanoo työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Ihmisillä pitää olla töitä. Tämän keskeisen perusoikeuden edistämiseksi on uusien keinojen lisäksi käytettävä myös vanhoja, hyväksi todettuja sovellettuna tähän päivään. Suosi suomalaista, vastusta harmaata taloutta. Osta niiden yritysten tuotteita, jotka eivät voittoa tuottaessaan irtisano työntekijöitään ja jotka maksavat veronsa Suomeen. Nuoret joustavat alaspäin Palkkatilastojen valossa nuoret insinöörit ovat täyttäneet työnantajien joustotoiveet luvun aikana vastavalmistuneiden insinöörien alkupalkkojen kehitys on ollut huomattavasti heikompi kuin koko insinöörikunnan ansiokehitys. Vastavalmistuneiden ansiokehitys jäi myös tänä vuonna selvästi matalammaksi kuin koko ammattikunnan. Syytä nuorten heikkoon ansiokehitykseen voidaan etsiä niin koulutusmääristä kuin sopimuspalkoistakin. Suomen vientiteollisuuden tilanne heijastuu insinöörien ansiokehitykseen. Suurimman toimialan, teknologiateollisuuden, ansiokehitys jäi tänä vuonna selvästi keskimääräistä matalammaksi. Sen sijaan suunnittelutoimistojen insinöörit ovat saaneet kurotuksi palkkaeroa teollisuuteen verrattuna aiempaa pienemmäksi. Koko insinöörikunnan mediaanipalkka on nyt euroa ja keskiarvopalkka euroa. Tiedot ilmenevät Palkkatilastot-julkaisusta. Se lähetetään alkuvuoden jäsenpostin mukana. Suomalaisten yrittäjämäisyys kukoistaa palkkatyössä Globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista selviää, että suomalainen innovaatiotoiminta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uutta liiketoimintaa aikuisväestön yrittäjämäisyys ei kuitenkaan synnytä keskivertoa enempää. Suomessa on erityisen paljon työntekijöiden yrittäjämäistä toimintaa. Yritteliäät työntekijät kehittävät uusia tuotteita ja palveluita tai uutta liiketoimintaa työnantajansa lukuun. Suomalaisten yrittäjyyspotentiaali on kansainvälisesti korkea. Jopa 61 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään. Suomi on neljäntenä, kun vertaillaan 22 innovaatiotalouden sisäistä yrittäjyyttä. Tiedot käyvät ilmi globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista, joka tutkii yrittäjäaktiivisuutta yli 50 maassa. OIKAISU Uusi Insinööri -lehdessä 7/2012 kuvatekstissä oli väärä nimi. Suomen paras kesätyönantaja -jutun kuvassa olivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter, Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu sekä työministeri Lauri Ihalainen. 6

7 Shutterstock Stressi voi tarttua lentsun tavoin Sosiaalisena ilmiönä stressi voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla. Stressi voi tarttua suoraan tai myötäelämisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta. Tiedämme arkikokemuksestakin, että kielteiset tunteet tarttuvat, kun kyseessä on läheinen henkilö, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Riku Perhoniemi. On mahdollista, että jopa työuupumus voi jossain määrin siirtyä toiselle, jos töitä tehdään pitkään ja tiiviisti yhdessä. Kun uupumus on päällä, stressin siirtymistä muihin on vaikeaa estää. Työpaikoilla esimiehet ovat avainasemassa torjumassa kuormitusta. He ovat osaltaan vastuussa alaistensa työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Stressiä voi onneksi hallita ja hillitä. Kaikki lähtee työn organisoinnista, joten on pohdittava, mitä työ pitää sisällään ja kuinka se on hallittavissa. Työtä on oltava myös järkevä määrä. 11 % 59 % 30 % Loputon yt-neuvottelukierre Tämän vuoden tammi-lokakuussa 360 työpaikalla on käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut yli työntekijää, joista vähintään on irtisanottu, lomautuksista puhumattakaan. Uusien yt-neuvottelujen alkamisesta ilmoitetaan viikoittain. Joukkoon liittyy sekä uusia yrityksiä että firmoja, joissa on jo aiemminkin käyty yt-neuvottelukierroksia. Ei, työpaikallani ei ole käyty yt-neuvotteluja Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani henkilöstövähennyksiin Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani lomautuksiin Uusi Insinööri -lehti kysyi UIL:n facebook-sivuilla, onko kävijöiden työpaikoilla ollut ytneuvotteluja. Kyselyyn vastasi reilu 50 henkilöä. Heistä 70 prosenttia kertoi, että työpaikalla on käyty neuvotteluja, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin tai lomautuksiin. Yksi kävijä kertoi, että yt-neuvotteluja on käyty, mutta se ei johtanut väen vähentämisiin tai lomautuksiin. Pk-yrityksille yhteiskuntavastuutyökalu Keskeiset pk-yrityksiä edustavat järjestöt on kutsuttu kehittämään yhdessä keinoja, joilla pk-sektorin yhteiskuntavastuuta edistetään. Eräänä keinona nähdään pk-sektorille räätälöity itsearviointityökalu, jota voi hyödyntää omaan toimialaan liittyvien ekologisten ja sosiaalisten riskien tunnistamisessa. Valtioneuvosto haluaa yhteiskuntavastuun toimintaohjelmaansa liittyen lisätä yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden organisaatioiden kesken. Tavoitteena on suomalaisten yritysten toimiminen edelläkävijänä yhteiskuntavastuuasioissa. 7

8

9 puheenjohtajan palsta joulukuu 2012 Pertti Porokari Kilometrikorvaukset heikkenevät Keskiviikko 28. marraskuuta jää historiaan. Kyseisenä päivänä eduskunta äänesti hallituksen esityksestä, joka leikkaa verottomien kilometrikorvausten määrää viidellä prosentilla ensi vuoden alusta. Paljon työssään ajavia rangaistaan vuoden 2014 alusta leikkaamalla verottomasta kilometrikorvauksesta noin puolet. Esitys meni läpi perinteisellä tavalla. Hallituspuolueiden edustajat kannattivat, oppositio vastusti ja molemmin puolin oli poissa muutamia edustajia. Kannattaa selvittää, miten oma kansanedustaja äänestyksessä käyttäytyi. Päätös on monella tapaa erikoinen ja siksi historiallinen. Työn tekemisestä aiheutuneet kulut ovat tähän saakka olleet vähennyskelpoisia ja näin ollen tässä tapauksessa työn suoritteen työnantajalleen tekevälle työntekijälle verottomia. Eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys aiheuttaa työn teettämisestä lisäkuluja, jotka on jonkun maksettava. Hallitus ja eduskunta siis nostavat työstä aiheutuneita kuluja samalla kun paasaavat Suomen kilpailukyvyn säilymisestä. Seuraavaksi haetaan lisäkululle maksajaa. Työnantajalla on tässä suurempi intressi; liiketoiminnan menestyksen kannalta välttämättömät työt myös työmatkat on tehtävä. Lisäkulu kuuluu siis luontevasti työnantajalle. Eduskunnan päätös kuitenkin työntää lisäkuluja työntekijälle, jonka pitäisi siis maksaa työnantajalle kuuluvia kuluja. Koska työnantajalla on suurempi intressi saada yritystoiminta pyörimään ilman häiriöitä työntekijän työssään ajamien kilometrien määrästä riippumatta, uudet kustannukset tulevat työnantajan kompensoitavaksi tavalla tai toisella. Jos tavoitteena on vähentää yksityisautoilua, tavoite jää saavuttamatta. Työtehtäviin liittyvät ajot ajetaan tarpeen mukaan jatkossakin. Kaikki ympäristön huomioiminen on hyvä asia ja insinöörit ovat ilman pakotteita osanneet huomioida ympäristötekijät kautta aikojen. Valitettavasti täällä tehdyt toimenpiteet eivät pelasta koko maapalloa, vaan pahimmillaan antavat vaan kilpailuetua muille maille. Vuodenvaihde pyhineen lähestyy hyvää vauhtia, joten on aika toivottaa teille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta. Vuoden vaihteen aikoihin kannattaa käyttää niitä tunteja, joita on kertynyt säännöllisen, työsopimuksessa sovitun, työajan lisäksi ja joista ei ole maksettu ylityökorvauksia. Levätkää ja viettäkää laatuaikaa perheenne ja läheistenne kanssa. 9

10 Teksti: Sami Korkala Kuvat: Mikko Törmänen Liminkalainen kapinapäällikkö Hannu Krankka johti aikanaan talonpojat Perämeren rannoilta nuijasotaan. Samoilla lakeuksilla 400 vuotta myöhemmin nykyajan hannukrankka Sami Tissari taistelee pitääkseen säilyttämisen arvoisen kyläyhteisön ehjänä ja elinvoimaisena. Kyläyhteisön i 10

11 sinööri Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja opettaja Sari Sipola pitävät Rantakylän koulua tärkeänä tekijänä koko kyläyhteisölle. Auku Tissarin isosisarukset ovat viihtyneet pienessä kyläkoulussa. 11

12 Rantakylän oppilaiden suunnittelema jäätelöauto voitti 1 3-luokkalaisten sarjan Tämä Toimii! -teknologiakilpailussa kaksi vuotta sitten. Opettaja Sari Sipola otti ylpeydenaiheen vitriineistä esille. Rantakylän koulu toimii jatkoajalla, jonka Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja muut oppilaiden vanhemmat saivat aikaan yli kolme vuotta sitten kovalla työllä. Kun koko yhteisö on ollut mukana kehittämässä koulua ja sen ympäristöä, siitä on vaikea luopua. Tämä koulu on oikeastaan koko kyläyhteisön keskus, Tissari sanoo. Kun kyläyhdistys, koulu ja muut toimijat ovat tahoillaan aktiivisia, synergiaetuja syntyy kuin huomaamatta. Pystymme tekemään opetuksessa yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Ja ympäristön ansiosta esimerkiksi biologian tunnilla voimme tutkia asiat oppikirjan sijasta lähiluonnossa, opettaja Sari Sipola kertoo. Koulun yhteistyötahoja ovat muiden 12 muassa lähellä oleva Liminganlahden luontokeskus, Limingan taidekoulu, seurakunta, 4H, metsänhoitoyhdistys, lähialueiden maanviljelijät ja luonnollisesti kyläyhdistys. Inspiroiva ympäristö Parikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitseva Liminka on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Rantakylä on kuin herran kukkarossa muutaman pitkäsarkaisen rantaniityn päässä kuntakeskuksesta. Idylli ja inspiraatio lyövät Rantakylässä kättä. Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että Rantakylän yhteisössä ihmisen on hyvä olla. Koulun ympäristö on turvallinen, mutta virikkeitä riittää silti. Pihapiiriä on kehitetty viihtyisäksi muun muassa erilaisten hankkeiden avustuksella. Vuonna 2004 koululle myönnettiin Suomen ympäristökasvatusseuran vihreä lippu. Koulun oppimisympäristössä on jotakin, mikä on tuonut sille neljä finaalipaikkaa ja kaksi voittoa Teknologiateollisuus ry:n Tämä Toimii! -teknologiakilpailusta. Se on merkillepantava saavutus siksikin, että 1 5 luokat käsittävällä koululla on 60 vain oppilasta. Kilpailussa oppilaiden on käytettävä monipuolisesti tietojaan ja taitojaan toteuttaakseen liikkuvan ja leikittävän lelun. Prosessissa yhdistyvät tekniikka, muotoilu ja markkinointi. Täytyy kiitellä opettajia, sillä kilpailuun osallistuminen vaatii heiltä paljon viitseliäisyyttä, Tissari sanoo. Planetaario ullakolla Tissari ehti työskennellä Nokiassa 13 vuot-

13 Miska Tissari muistelee, miten jäätelöauto toimii. ta insinöörinä ja lähti irtisanoutumisensa jälkeen mukaan oululaiseen start upyritykseen. Hän kuvaa koulua osuvasti bisneskielellä. Tämä on sopivan kokoinen organisaatio, ja se pystyy reagoimaan asioihin nopeasti. Esimerkiksi oululainen lasten oppimispeliä kehittävät Fantastec Oy sai Rantakylän koulun oppilaat yhdeksi päiväksi testipelaajiksi, kun Tissari vihjasi asiasta opettajanhuoneeseen. Jossain suuremmassa koulussa tilaisuus olisi saattanut olla ja mennä. Jotain kertoo sekin, että koulun ullakon perukalle on erotettu verhoilla pieni planetaario. Kylmällä ullakolla katosta roikkuu lepakoita, pahvisia sellaisia. Oppilaat ovat askarrelleet halloween-kujan. Kuinkahan monella koululla oppilaat pääsevät edes joskus käymään ullakolla? Rantakylän virkistysalue on yksi osa idylliä. Limingassa ei olla kangistuttu kaavoihin, sillä Rantakylään nousee talven aikana K17-hyppyrimäki. Sen avulla halutaan elvyttää alueen mäkihyppyharrastusta. Kahdeksan kuukauden nuijasota Keväällä 2009 vain muutama päivä ennen kesälomien alkua Rantakylälle jysähti uutispommi. Koulua oltiin lakkauttamassa ja oppilaita viemässä kuntakeskuksen uuteen suurkouluun. Sitä perusteltiin taloudellisilla asioilla, mutta ei tällaista ympäristöä voi pienten säästöjen takia lopettaa, Tissari näkee. Eikä insinööri usko ennen kuin laskee. Totesimme, että suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnan palkoista, eikä suinkaan siitä, että tätä koulua pidetään toiminnassa. Meiltä kesti kahdeksan kuukautta vakuuttaa Limingan kunnanvaltuusto asiasta. Viimeinen nuijankopautus oli kyläläisille huojentava. Tissari aikoo pitää Rantakylän koulun puolta ensimmäisellä kaudellaan kunnanvaltuustossa, johon hänet äänestettiin keskustan listoilta. Insinööritaustasta on hyötyä, kun haluaa vaikuttaa. Esimerkiksi kokoustekniikka on hallussa ja olen oppinut myös keskustelemaan asioista, vaikka toinen osapuoli olisikin niistä eri mieltä. Insinööriä voidaan joskus pitää kylmänä olentona, mutta kyllä pehmeillekin arvoille löytyy sijaa. Piilevät voimavarat esiin Insinööri Sami Tissarin ja kahden muun entisen nokialaisen syksyllä perustama startup-yritys MotiMind kehittää hyvinvointialan sovelluksia. Yrityksen perusideana on auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Haluamme tuoda sovelluksillamme esiin ihmisissä piileviä voimavaroja myönteisyyden kautta, yrityksessä myyntiä ja markkinointia hoitava Tissari pelkistää. MotiMind haluaa auttaa käyttäjiään astumaan askeleen lähemmäs unelmiaan hyvän olon ja tuottavuuden avulla. Nykyään on helppo tuottaa runsaasti monenlaista dataa ihmiskehosta, mutta sen hyödyntäminen on vielä kaukana täydellisestä. Siinä on todellakin paljon haastetta poimia eri asioihin vaikuttavia mittaustuloksia. Käyttäjä voi moti Coach-sovelluksen avulla esimerkiksi selvittää, miksi joku päivä on parem pi kuin toinen tai miksi hän jonakin yönä nukkui huonommin. Sovelluksen helppokäyttöisyys on kehittäjille tärkeää. Sitä voi käyttää älypuhelimella, eikä pieniin yksityiskohtiin tarvitse takertua. Sovellus neuvoo, miten käyttäjä voisi parantaa työelämänsä laatua ja tuottavuutta. Tissari on innoissaan sekä yrityksen mahdollisuuksista että itsenäisen yrittämisen vapaudesta. Aiemmin olin niin nokialainen, että en juuri tiennyt muusta yrityselämästä Oulussa. Nyt olen ollut mukana yrittäjien toiminnassa ja huomannut, että paikallisessa yritysmaailmassa on mahtavia yrittäjätarinoita. 13

14 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Kimmo Brandt ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen Keskellä synkkää yhteistoimintaneuvottelusyksyä on kuultu myös myönteisiä uutisia Suomen teollisuudesta. ABB sijoitti viisi miljoonaa euroa uuteen tuotekehityslaboratorioon Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalle Helsinkiin. mahdollistaa uusien korkean hyötysuhteen taajuusmuuttajien tuotekehityksen, -Laboratorio sanoo Suomen ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola. Tärkeimpiä markkinoita ovat uusiutuvan energian erilaiset sovelluskohteet erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotannossa. Heinolan mukaan laboratorio vahvistaa yhtiön roolia maailman johtavana taajuusmuuttajavalmistajana sekä Suomen asemaa taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaalina tuotekehityskeskuksena ABB-yhtymän sisällä. Uuden laboratorion ansiosta saamme tuotteita markkinoille nopeammin, mikä tuo kilpailuetua. Laboratoriossa uusia taajuusmuuttajien sovellusalueita päästään testaamaan asiakkaan prosesseja vastaavasti. Heinola muistuttaa, että ABB oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin tuotekehittäjä 163 miljoonan euron panostuksella. Suomessa tuotekehitysvastuu ABB:n Pitäjänmäen tehdas on konsernin taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaali 14 keskus. Taajuusmuuttajatehtaita on monissa maissa, mutta tutkimuksen ja tuotekehityksen kehto on Heinolan mukaan Suomessa. Työ vaatii huippuluokan insinööriosaamista, jota Suomesta löytyy ja siihen on edelleen panostettava. Maailmanluokan osaaminen vaatii myös maailmanluokan puitteet, toimitusjohtaja toteaa ja jatkaa: Insinööriosaaminen on ABB:n liiketoiminnan ja tulevaisuuden menestyksen perusta ja kivijalka. Siisti laboratorio luo työviihtyvyyttä Vanhempi suunnittelija, insinööri Petri Rusasen mielestä uusi taajuusmuuttajalaboratorio tuli enemmän kuin tarpeeseen. Siitä on iso apu ruuhkien vähentämiseen, sillä testauspaikoista on ollut pulaa. Rusanen on mukana testauksen suunnittelussa, kun tuotekehitysprojekti alkaa. Ratkaistavana on muun muassa, mitä, miten ja missä testataan. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös katsoa ammatillisesti nuorempien testausinsinöörien perään ja olla taustatukena. Rusanen näkee mielekkääksi seurata tuotteen kehityksen kaarta: paperilla olevasta ideasta valmiiksi, toimivaksi tuotteeksi. Aikaa siihen kuuluu keskimäärin pari vuotta. Teemme vihreätä sähköä, ja se on tärkeätä työtä, Rusanen summaa. Irtisanomisista ei tietoakaan Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jukka Tolvanen kertoo, että Drive-yksikössä ei ole ollut irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluja sitten vuoden Väkimäärä kasvaa koko ajan; tehtaalla henkilöstöä on kaksinkertainen määrä verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan. Työnkierrolla voidaan tasata työvoiman tarpeen vaihteluja. Suomessa ABB:lla on toistakymmentä luottamushenkilöä. Tolvasella itsellään on yli 600 edustettavaa. Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuusmuuttajabisnes työllistää henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla työskentelee lähes tuhat henkilöä, joista 350 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

15 Jukka Tolvanen (oik.) ja Petri Rusanen toteavat, että sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti. Heidänkin työllään voidaan vähentää uusiutumattoman energian käyttöä. 15

16 Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa Lauri Kristo keksi yhdistää teräspalkkirakenteen ja tyylikkään ulkonäön uudenlaiseksi portaaksi. Sähköt saadaan kulkemaan palkin sisällä. Insinöörien keksinnöt linkittävät toimialoja Keksijät Markku Oikarainen ja Lauri Kristo kannustavat tiimityöhön. Insinööri Markku Oikarainen nostaa pöytänsä takaa kaksi kertakäyttöistä kahvimukia. Toinen on alkuperäisessä muodossaan, mutta toisen kahvat hän on taitellut. Kokeilepa ottaa mukit käteen. Tähän minulla ei ole patenttia. Mutta ehkä joku nyt nappaa idean, keksijä ja Tampereen ammattikorkeakoulun innovaatioasiamies sanoo. Tartun mukeihin, joista Oikariseen muotoilemaan saa paremman otteen. Hän näyttää mukeja esimerkiksi opiskelijoille siitä, että kenestä tahansa on keksijäksi. Oikarisen mielestä moni pitää keksimisen kynnystä liian korkeana, vaikka kyse on ajattelutavasta eli systematiikasta ja sen harjoittelusta. Uusille keksinnöille on tilaa vaikkapa kännyköiden maailmassa, sulautetun tekniikan piirissä ja energiapuolella. Lisäksi hyvinvointialalla seniorien palveluiden ja terveydenhuollon toimintamallien parissa tarvitaan uusia keksintöjä, Oikarainen listaa. Insinöörikoulutuksesta on ollut hänelle hyötyä sekä omien innovaatioiden kehittelyssä että opiskelijoiden keksintöjen ohjaamisessa. Hän oppi prosessimaisen ajattelun jo opiskeluaikana. Ensimmäiset omat keksinnöt tosin syntyivät aiemmin. Noin kolmentoista vanhana keksin paristolla toimivan lumikiitäjän. Vuolin itse potkurin. Turha keksiä yksin Keksintösäätiö tukee ammattikorkeakoulujen keksijöitä antamalla ohjausta 16

17 innovaation suojaamiseen ja kehittelyyn kaupalliseen tarkoitukseen. Oikarainen neuvookin kääntymään korkeakoulun innovaatioasiamiehen ja opettajien puoleen, jotta keksintö hioutuu valmiiksi kokonaisuudeksi. Vasta prosessin lopuksi haetaan patenttia. Yleensä insinöörien tekemät keksinnöt liittyvät vähintään kahteen erilliseen toimialaan. Yksin on vaikea hallita kaikkea keksintöön liittyvää. Oikarainen on itse avustanut Tampereen ammattikorkeakoulussa 21 patenttihakemukseen tai hyödyllisyysmalliin johtanutta keksimisprosessia. Muutamassa hän on mukana yhtenä keksijänä. Viimeisin patentti liittyy vanhustenhuoltoon. Kun vanhuksia hoidetaan, pitää olla kaksi henkilöä nostamassa pyörätuoliin ja takaisin. Jukka Matikaisen kanssa kehittämällämme nostolaitteella pystytään vähentämään henkilömäärä yhteen: henkilö saadaan pyörätuoliin ja takaisin sänkyyn yhden avustajan voimin. Samalle viivalle kilpailijoiden kanssa Paljon patenttihakemuksia nähnyt ja avustanut Oikarainen antaa insinööreille yllättävän ohjeen: googlaamalla selviää yleensä keksinnön kanssa kilpaileva tuote ja markkinarako. Suojaus tai patentointi ei ole itse tarkoitus, vain yksi kymmenistä toiminnoista, joita kaupallistamiseen vaaditaan. Kilpailijoiden sivustoja kannattaa seurata. Google tarjoaa erittäin hyvät työkalut tehdä itse markkinointitutkimusta, mistä aiemmin maksettiin konsulteille suuria summia. Kun idea on kunnolla kirkastunut, on etsittävä yhteistyökumppani ja tehtävä alustava liiketoimintasuunnitelma. Jos keksinnön tekee osana palkkatyötään, neuvotellaan oikeuksista työnantajan kanssa. Jos oma keksintö on parempi verrattuna muihin alan keksintöihin, se voidaan suojata joko hyödyllisyysmallilla tai patentilla. Hyödyllisyysmalli on patenttia halvempi ja suppeampi suoja, mutta usein patenttia nopeampi tapa suojata keksintö, Oikarainen kertoo. Markku Oikarainen uskoo, että keksinnöstä voi saada iloa, virikkeitä ja rahaa. Useita patentteja avustanut Oikarainen havainnollistaa keksimistä taittelemillaan pahvimukien kahvamalleilla. Portaita pitkin yritykseen Kone- ja tuotantotekniikan AMKinsinööri Lauri Kristo sai vuonna 2010 keksimilleen teräsportaille hyödyllisyysmallisuojauksen. Hän sai porrasidean koulun penkillä ja kääntyi opettajien puoleen. Tuotekehitystä ja suunnittelua opiskelemalla taidot karttuivat niin, että yksipalkkinen porrasratkaisu taipui kaupalliseksi ideaksi. Sain kannustusta ja neuvoja sekä opettajilta että Oikaraiselta. Lopulta koulun tuella keksinnölleni haettiin hyödyllisyysmallia Patentti- ja rekisterihallituksesta. Sain sekä neuvontaa että taloudellista tukea suojaukseen. Kristo perusti Pirkkalaan Grado Design Oy:n yksipalkkisen teräsportaansa varaan. Kaikki lähti pienestä ideasta neljä vuotta sitten. Kriston veli rakensi taloa eikä ollut tyytyväinen puuportaisiin, vaan halusi uutta tyyliä. Hän pyysi 3D-ohjelmia käyttävää veljeään suunnittelemaan portaat. Vuoden ajan Kristo pyöritteli mallia ja sai opettajilta apua sekä neuvoja. Silloin ei ollut paljon teräsportaita markkinoilla, sittemmin ala on lähtenyt nousuun. Meillä on nyt neljä työntekijää, hän kertoo. Tämän vuoden liikevaihdoksi muodostuu noin puoli miljoonaa euroa. Portaita myydään design-tietoisille pientalojen rakentajille. Kristo sai viime vuonna Nuori yritysidea -palkinnon ja näkyvyyttä tuotteilleen Pirkanmaan mediassa. Ilman tuotekehityksen opintoja en olisi keksinyt tätä tuotetta, ei olisi ollut taitoa ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin. Mallinnusjutut olivat ehdottoman tärkeitä opinnoissa, samoin oppi teräsrakenteista ja lujuusoppi. Tarvitsin myös tietoa mallisuojauksesta, Kristo muistelee. 17

18 Teksti: Birgitta Suorsa/UP Kuvat: Kimmo Brandt Patenttisuoja tuotteistajan vai tekijän etu? Patentti on yksi immateriaalioikeuksista, joiden käytöstä oikeuden haltija voi saada korvauksia. Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen ja tutkija Ville Oksanen ovat eri mieltä, missä immateriaalioikeuksien rajojen tulisi kulkea ja kelle hyöty kuuluu. Mikko Huuskonen toimii elinkeino- ja innovaatio-osastolla neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänastaa muun muassa aineettomien oikeuksien strategian valmistelusta. Ville Oksanen on väitellyt tekijänoikeuksista ja tutkii aihetta Aalto-yliopistossa. Saako patentin liian kevein perustein? Oksanen: Tietokoneohjelmissa saattaa olla satoja, ellei tuhansia patentoituja yksityiskohtia. Tällä hetkellä patenttiraja on vedetty lähelle niksipirkkaa. Yhdysvalloissa raja on tosi matala, Euroopassa on yritetty pitää hieman korkeampaa tasoa. Euroopassa myönnetään vuosittain kymmeniä tuhansia patentteja, oikeampi määrä olisi tuhansissa, jotta todelliset keksinnöt saisivat suojan. Euroopan ei ole pakko lähteä Yhdysvaltain peliin, jossa markkinat voivat tukahtua patenttisotaan. Kiinassa on otettu tavoitteeksi myöntää kaksi miljoonaa patenttia vuodessa vuoden 2015 aikana. Huuskonen: Kysymys on viranomaisen roolista. Kuinka paljon tutkitaan, onko keksintö uusi, onko se keksinnöllinen, onko se teollisesti hyödynnettävä. Yhdysvalloissa ei tällaista tutkimusta harrasteta kovinkaan paljon ennakkoon. Jos joku haluaa patentoida ja panna siihen rahaa, viranomaisen asia ei ole selvittää, onko keksintö olennainen vai ei. Selvitys kuuluu hakijalle. Riskinä ovat päällekkäiset patentit, ja sekaan mahtuu jopa naurettavia patentteja. Ajan mittaan Eurooppa ja Yhdysvallat lähestyvät toisiaan. Yhdysvalloissa ei olla tyytyväisiä sikäläiseen järjestelmään. Vastaavasti Euroopassa on joustettu: Vaikka ohjelmistoille ei periaatteessa voi saada patenttia, monet patentoitavat keksinnöt sisältävät ohjelmistokomponentteja. Yritykset siirtyvät sinne, missä on tarjolla niille sopivia etuja. Mikko Huuskonen. Onko patenttisuoja riittävä? Oksanen: Patenttisuoja on järkevämmin toteutettu kuin tekijänoikeus. Suoja pysyy voimassa vain niin kauan, kuin sen rekisteröitymisestä maksetaan, maksimissaan 20 vuotta. 18

19 Patentin saaminen saattaa kestää 2 3 vuotta, mutta innovaatioita keksitään kymmenen kertaa nopeammin. Kännykän markkinointisykli on nykyisin kahdeksan kuukautta. Siihen nähden patentointi on aivan liian hidas. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa miltei kaikki suuret mobiilivalmistajat ovat haastamassa toisiaan oikeuteen. Tuotteista joudutaan jättämään ominaisuuksia pois, tai kokonaisia tuotteita on vedettävä markkinoilta. Huuskonen: Patentti varmaan hidastaa innovaatiotoimintaa, jos aikoo keksiä samoja asioita. Jo tuotekehityksen alkuvaiheessa tulisi käydä läpi, millaisia keksintöjä on patentoitu. Suomessa ei ole oikein tiedostettu, että patenttiinformaatiota on valtavasti saatavilla netissäkin. Sieltä voi löytyä yritykselle sopivia keksintöjä ja patentteja, jotka voi sitten lisensioida itselleen. Samoja asioita ei tarvitse keksiä uudelleen. Järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta patenttiprosessi on hidas. Nopeasti kehittyvällä toimialalla voi käydä niin, että kun patenttiprosessi on käyty läpi, teknologia on jo vanhanaikaista. Sille ei oikein ole vaihtoehtoa. Hyötyykö keksijä riittävästi patentistaan? Huuskonen: Katson, että meillä aliarvioidaan keksinnön kaupallistamista. Keksinnöllä sinänsä ei yleensä voi tehdä paljon mitään. Keksintö alkaa tuottaa rahaa vasta sitten, kun keksinnöstä tehdään tuote, tuotelinja on kunnossa, markkinointi ja jakelu toimivat. Nämä edellyttävät usein valtavan paljon suurempia investointeja ja yhteistyöverkoston rakentamista kuin keksinnön tekeminen, jonka syntyminen saattaa olla varsin sattumanvaraista. Suomessa keksinnön luonne on ymmärretty pitkälti väärin. Monissa tapauksissa keksintö on ehkä yksi prosentti taloudellisesta menestyksestä, kun taas kaupallistaminen ja investoinnit ovat 99 prosenttia. Oksanen: Yksittäinen keksijä on aika heikossa asemassa. Yhdysvalloissa on keskusteltu lääketieteessä palkkiojärjestelmästä. Huomattava rahasumma maksettaisiin kansanterveydelle merkittävästä keksinnöstä, minkä jälkeen kaikki voisivat hyödyntää sitä. Vastaavaa voisi miettiä teknologian alalle, jossa valmistajat voisivat koota pooleja palkitsemista varten. Tällä hetkellä patenteista hyötyvät yritykset, jotka eivät valmista itse mitään. Puhutaan lisensointiyhtiöistä eli patentointitrolleista, joiden ainoa omaisuus ovat patentit. Trollit ostavat tai hakevat markkinoilta patentteja. Keksijä hyötyy tästä, jos hänellä itsellään ei ole resursseja hyödyntää tai valvoa patenttejaan. Voidaan kuitenkin kysyä, onko järjestelmä tehokas. Yhdysvalloissa patenttijärjestelmän kustannuksiksi arvioidaan 80 miljardia dollaria vuodessa. Jos oikeudenkäynteihin menevät rahat käytettäisiin tuotekehitykseen, niin innovaationopeus olisi ainakin tietotekniikkapuolella merkittävämpi. Ville Oksanen. Lue lisää tekijänoikeuksista > Artikkelit 19

20 Teksti: Ilona Mäenpää Shutterstock Keksijät toivovat kansanopistoa Keksijät toivovat saavansa keksintöjensä suojaamiseen lisää koulutusta sekä apua keksintöjen kaupallistamiseen. Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen SKTY:n tekemän jäsenkyselyn vastauksissa ehdotetaan perustettavaksi ilmaista ja kaikille avointa keksijöiden kansanopistoa. Tutkimuksen vastauksista käy ilmi, että puutteita nähdään erityisesti keksintöjen kaupallistamisessa; keksinnöllä tai sen suojaamisella ei ole arvoa, jos sitä ei hyödynnetä kaupallisesti. Kaupallistamisen rahoittamista pidetään Suomessa heikkona. Kotimaisten keksintöjen arvostusta tulisi vastaajien mielestä kohottaa. ICTalalla ongelmana nähdään eri perustein myönnetyt päällekkäiset patentit eri maissa. Ja EU-patenttia toivotaan. Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että suojauksesta on hyötyä. Suojauksella on arvoa innovatiivisuuden mittarina ja näyttönä vakavaan tuotekehitykseen. Vastaajien mukaan rahoittajat edellyttävät täsmällistä aineettomien oikeuksien eli IPR-salkun kuvausta. Vastaajat arvioivat, että keksintö kristallisoituu patenttihakemuksessa. Se lisää uskottavuutta yhteistyökumppaneiden silmissä ja estää tai ainakin vähentää kilpailua. Se voi johtaa maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen, jopa standardiin. 20 Vastaajien mielestä patenttisuoja nostaa tuotteen arvostusta ja lisää mahdollisuuksia teknologian myynnissä. Sen imagovaikutus markkinoilla on suuri. Tehokkaan suojauksen ansiosta saa paremmat ehdot rahoitukselle ja markkinatutkimukselle sekä tuotteen kehitykselle ja markkinoille viennille. Se takaa valtion tukia muun muassa Tekesistä ja Finnverasta. Mistä patenttia haetaan Kyselyssä kartoitettiin myös, millä perusteilla keksijät päättävät, hakevatko he suojausta Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH), Euroopan patenttivirastosta (EPO) tai jättävätkö he kansainvälisen patenttihakemuksen (PCT). Vastausten mukaan valinnat riippuvat monesta tekijästä, kuten keksinnön luonteesta, markkinoiden laajuudesta ja prosessin helppoudesta sekä myös kustannuksista eri virastoissa. Yleisimmin prosessi aloitetaan PRH:sta, jonka etuna vastaajien mielestä on nopeus ja vaivattomuus. Vajaa puolet vastaajista on ollut tekemisissä sen kanssa. Sen kustannukset ovat kohdallaan ja palvelu pääsääntöisesti asiallista. Erityisesti PRH:n nettipalvelujen kehittyminen on tärkeää keksijän kannalta. Suuryritykset sen sijaan aloittavat useimmiten prosessin joko EPO:sta tai jättävät PCT-hakemuksen. USA on yhä yleisimmin ensisijainen hakemusmaa. Työsuhdekeksijä asiantuntijana Työsuhdekeksijä on yleensä mukana teknillisenä asiantuntijana patenttihakemuksen laatimisessa. Patentin hyödyntämisessä keksijällä ei ole aina riittävästi vaikutusvaltaa. Yrityksen patentti- tai IPR-yksikön rooli on merkittävä sekä hakemuksen laadinnassa että päätettäessä, missä maissa patenttia haetaan. Eräät vastaajat kuvailevat, miten hankitaan paras suojaus keksijän, yrityksen patentti-insinöörin tai IPR-asiantuntijan ja ulkopuolisen patenttiasiamiehen yhteistyöllä. Kyselyyn vastanneiden mukaan juhlapuheet keksijöiden olosuhteista ovat kaukana tosielämästä. Keksijäksi leimautuminen voi jopa haitata yritystoimintaa ja innovaatioiden pitkäjänteistä kehitystä pienyrityksessä. Kritiikkiä saa työsuhdekeksintöjen vaatimaton palkkiotaso ja työnantajien joskus kohtuuton toiminta. Myös valtion tuen kohdistamista ja rahoituksen kulumista konsulttityöhön kritisoidaan. Samoin patentointiprosessin hankaluus, hitaus ja kallius saavat kritiikkiä osakseen.

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy Ideasta Liiketoimintaan, 23.11.2016 Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy LIIKEIDEASI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMASI KIRKASTAMINEN Mihin tarpeeseen tuotteesi on vastaus? Mitä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot