Insinööri vaikuttajana. Ay-liike viestii verkossa. ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööri vaikuttajana. Ay-liike viestii verkossa. ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan"

Transkriptio

1 8/2012 Insinööri vaikuttajana Ay-liike viestii verkossa ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

2 sisältö numero 8/2012 Kannen kuva: Kimmo Brandt Kyläyhteisön insinööri...10 ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen. 14 Insinöörien keksinnöt linkittävät aloja...16 Patenttisuojaus kenen etu?...18 Keksijät toivovat kansanopistoa...20 Lehden mukana liitteitä...21 Yrittäjälläkin on turvaa...23 Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä...24 Pari taalaa palkkaa päivässä...26 Työehtosopimusneuvottelut pääasia ensi vuonna.. 34 Liimatainen povaa kovia aikoja julkiselle sektorille. 38 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta... 9 Kolumni...22 Totta & tutkittua...28 Oikeus...30 Opiskelijat...32 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...41 Joulukuun luuppi UIL:n varapuheenjohtaja a Pekka Liimataisen mukaan julkisella puolella palkkojen huono kehittyminen n on voimistunut viime vuosina. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Kansankunnan pelastajia etsimässä Syksy on ollut suomalaisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvointivaltion pelastamisen aikaa. Poliitikot, etujärjestöjohtajat, ekonomistit, pääkirjoitustoimittajat ja muut asianharrastajat ovat uhranneet paljon aikaa sen pohtimiseen, miten Suomi selviää kansakuntana eurokriisin, hitaan talouskasvun, väestön ikääntymisen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden puristuksessa. Tilanteen vakavuus ja asioiden paremmalle tolalle saattamisen vaatimat toimet sekä tärkeysjärjestys on tehty selväksi jokaiselle. Kaikki ongelmamme johtuvat kadonneesta kilpailukyvystä. Jos aiomme menestyä, kaiken muun yhteiskuntapolitiikan on oltava alisteista kilpailukyvylle ja sen palauttamiselle. Kilpailukyvyn kovimmat saarnamiehet ovat kuunnelleet herkällä korvalla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viestiä ja tehneet sen mukaan pitkän listan asian vaatimista toimista. Uhrauksia vaaditaan isolta joukolta suomalaisia. Töissä olevien on turha haaveilla palkankorotuksista. Työttömyysturvaa ja opintotukea on leikattava, eläkeikää nostettava, kotona pieniä lapsia hoitavat vanhemmat on ajettava mahdollisimman nopeasti työelämään. Nuorten velvollisuus on osallistua työllistämistalkoisiin, joissa palkkaa saa vähän tai jos ollenkaan. Työssä ei saisi sairastua tai sen viereen uupua; väsyneitä ja sairastuvia uhataan karenssi päivillä ja sairausajan palkan leikkauksilla. Tässä on suomalaisille tarjottu talous- ja yhteiskuntapolitiikan linja, jonka viisaus pitäisi ymmärtää kaikkialla, myös vastaan hangoittelevassa ammattiyhdistysliikkeessä. Väheksymättä lainkaan kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle asioita voisi painottaa toisinkin. Nyt uhrimieltä tunnutaan vaadittavan eniten heiltä, joilla menee valmiiksi huonommin. Voisiko suomalaista yhteiskuntaa yrittää pelastaa asettamalla työn ja hyvinvoinnin sekä niiden yhdistelmän työhyvinvoinnin tärkeysjärjestyksessä kilpailu kyvyn edelle? Hyvä työympäristö synnyttää luovuutta, innovatiivisuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, joka innostaa työntekijää antamaan kaikkensa. Näin syntyy todellista, pitkän tähtäyksen kilpailukykyä, uusia ideoita, tuotteita ja palveluja. Hyvä työilmapiiri auttaa myös jaksamaan työelämässä terveempänä ja pidempään eli pidentää aidosti työuria. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 21.3., 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Ammattikorkeakoulujen alv-kohtelu epätasa-arvoista Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut ammattikorkeakouluille osakeyhtiötä ylläpitomuotona. Osakeyhtiö on katsottu sekä rakenteellisen kehittämisen että joustavien toimintatapojen takia parhaaksi vaihtoehdoksi korkeakoulujen muutostilanteessa. Osakeyhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut eivät voi kunta- tai kuntayhtymämuotoisten ammattikorkeakoulujen tapaan vähentää palvelujen ostoista, hankinnoista tai investoinneista maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisävero jää koulutuksen järjestäjälle todelliseksi kustannukseksi. Palvelujen ostojen, hankintojen sekä kone- ja laiteinvestointien osalta ammattikorkeakoulut ovat yliopistoihin nähden epätasa-arvoisessa asemassa. Järjestelmä ei kannusta ammattikorkeakouluja ostamaan edes osaa tarvitsemiaan palveluja ulkopuolelta, vaan pikemminkin tuottamaan ne itse. Tämä voi estää toiminnan järkevää tehostamista. 70 % Jäsenmäärän bruttomuutos suomalaisista palkansaajista on järjestäytyneitä ammattiliittoon. Eurooppalaisista palkansaajista 20 prosenttia kuuluu liittoon Syksyn työmarkkinatutkimuksen vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon eli Asus Nexus 7 Android 4.1 -tabletin voittivat Vesa Sulonen Unajalta sekä Sanna Ukkola Lahdesta. Sanoma Magazinesin lehtivuosikerrat menivät Ilkka Huuskoselle Kinkomaalle sekä Merja Torniaiselle Lohjalle Uuteen Insinööriliittoon liittyvien uusien jäsenten ja valmistumisen jälkeen opiskelijajärjestöstä muihin yhdistyksiin siirtyvien insinöörien määrä pysyy vuodesta toiseen korkealla tasolla. 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Shutterstock Kilometrikorvaukset pienenevät Työntekijöille maksettavat verottomat kilometrikorvaukset pienenevät. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lopullisesti äänestyksellä. Ensi vuoden alusta työajoja ajavien kilometrikorvaus vähenee viisi prosenttia. Korvaus pienenee kahdella sentillä nykyisestä 45 sentistä kilometriltä. Yli kilometriä ajavat menettävät vuoden 2014 alusta 20 senttiä kilometriltä, kun kilometriä ylittävältä osalta maksetaan 25 senttiä. Uusi Insinööriliitto vastustaa korvausten pienentämistä. Työtapaturmia Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille noin Tilastokeskuksen mukaan suurin osa kaikista työtapaturmista sattui työpaikoilla tai työliikenteessä. Näissä lukumäärissä ovat mukana myös sellaiset lievät työtapaturmatapaukset, joista aiheutui alle neljän päivän työkyvyttömyys ja joista vakuutusyhtiöt maksoivat ainoastaan sairaskulujen korvauksia. Henkilöstökoulutuksen volyymi ennallaan Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen vuodesta 2005 vuoteen 2010 on säilynyt jokseenkin ennallaan. Kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut ja koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut. Koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt. Kaikista yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yrityksen työntekijöistä 40 prosenttia osallistui kurssikoulutukseen vuoden Vuonna 2010 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 33, maatalousyrittäjien kuusi ja muiden yrittäjien neljä. Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, kaikki palkansaajille. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2009 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 48 henkilöä aikana. Osallistumisaste on teollisuudessa ja palvelualoilla nyt jokseenkin samalla tasolla, kun se vuonna 2005 oli teollisuudessa selvästi palvelusektoria korkeampi. Koulutuksen tarjoaminen sekä koulutukseen osallistuminen on selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useammat siihen myös osallistuvat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta. Team Finland -toimijat saman katon alle Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat Otaniemeen pohjoismaiden suurimman innovaatiokeskittymän ytimeen Aalto-yliopiston ja VTT:n välittömään läheisyyteen vuosien aikana. Hanke saattaa saman katon alle valtiovallan uuden vienninedistämisen toimintamallin Team Finlandin keskeiset toimijat. Suurin haaste kansainvälistymistä haluavalle yritykselle on ollut saada selville, kehen ottaa ensiksi yhteyttä ja minkälaisia palveluja on tarjolla. Team Finland -verkoston tavoitteena on tiivistää ministeriöiden, edustustojen ja ely-keskusten yhteistyötä alueellisten ja yksityisten toimijoiden kanssa, niin että tehostamalla tietoa palveluista edistetään kauppapolitiikkaa ja vahvistetaan samalla maakuvaa. Team Finland aloittaa ensi maaliskuussa valtakunnallisen kiertueen jakamalla yrityksille tietoa tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista ja rahoitusmuodoista. 5

6 järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Suosi suomalaista Suosi suomalaista, osta kotimaista oli alkoholi- ja turvallisuusvalistuksen ohella 1980-luvun tietoiskujen keskeisin aihe. Oululainen professori laski vuonna 1996, että jos jokainen suomalainen lisäisi kotimaisten tuotteiden kulutusta 30 markalla viikossa, uutta liiketoimintaa syntyisi 7,8 miljardin arvosta vuodessa. Tämä toisi kerrannaisvaikutuksineen noin työpaikkaa. Mekanismi toimii myös toisinpäin. Vastaavia laskelmia en ole 2000-luvulla nähnyt. Onko EU kieltänyt ne? Pääministeri Jyrki Katainen haluaa ratkaisuja. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on huomannut työmarkkinoiden ilmapiirin kiristyneen. Kummankin ajasta suuri osa menee EU-asioiden hoitamiseen, kuten Kreikan pelastamiseen. Suosi suomalaista sopii neuvoksi myös heille. Perustelut ovat Suomen perustuslaissa, jonka mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslaissa velvoitetaan julkinen valta huolehtimaan työvoiman suojelusta, edistämään työllisyyttä ja pyrkimään turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain nojalla väitän, että julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia eikä aiheuttaa kärsimystä. Työ- ja elinkeinoministeriön perustama Suomen ICT- Klusteri työryhmä on esimerkki julkisen vallan oikeista toimista. Suhdanteet eivät ole suurin haaste, vaan muutoksen nopeus. Kilpailudynamiikka ei koske vain ICT-toimialaa vaan kaikkia, ennemmin tai myöhemmin. Tietotekniikan avulla pitää kyetä kulkemaan kilpailijoiden edellä niin, että syntyy vientiä, tuottavuutta ja työpaikkoja luovia tuotteita, sanoo työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Ihmisillä pitää olla töitä. Tämän keskeisen perusoikeuden edistämiseksi on uusien keinojen lisäksi käytettävä myös vanhoja, hyväksi todettuja sovellettuna tähän päivään. Suosi suomalaista, vastusta harmaata taloutta. Osta niiden yritysten tuotteita, jotka eivät voittoa tuottaessaan irtisano työntekijöitään ja jotka maksavat veronsa Suomeen. Nuoret joustavat alaspäin Palkkatilastojen valossa nuoret insinöörit ovat täyttäneet työnantajien joustotoiveet luvun aikana vastavalmistuneiden insinöörien alkupalkkojen kehitys on ollut huomattavasti heikompi kuin koko insinöörikunnan ansiokehitys. Vastavalmistuneiden ansiokehitys jäi myös tänä vuonna selvästi matalammaksi kuin koko ammattikunnan. Syytä nuorten heikkoon ansiokehitykseen voidaan etsiä niin koulutusmääristä kuin sopimuspalkoistakin. Suomen vientiteollisuuden tilanne heijastuu insinöörien ansiokehitykseen. Suurimman toimialan, teknologiateollisuuden, ansiokehitys jäi tänä vuonna selvästi keskimääräistä matalammaksi. Sen sijaan suunnittelutoimistojen insinöörit ovat saaneet kurotuksi palkkaeroa teollisuuteen verrattuna aiempaa pienemmäksi. Koko insinöörikunnan mediaanipalkka on nyt euroa ja keskiarvopalkka euroa. Tiedot ilmenevät Palkkatilastot-julkaisusta. Se lähetetään alkuvuoden jäsenpostin mukana. Suomalaisten yrittäjämäisyys kukoistaa palkkatyössä Globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista selviää, että suomalainen innovaatiotoiminta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uutta liiketoimintaa aikuisväestön yrittäjämäisyys ei kuitenkaan synnytä keskivertoa enempää. Suomessa on erityisen paljon työntekijöiden yrittäjämäistä toimintaa. Yritteliäät työntekijät kehittävät uusia tuotteita ja palveluita tai uutta liiketoimintaa työnantajansa lukuun. Suomalaisten yrittäjyyspotentiaali on kansainvälisesti korkea. Jopa 61 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään. Suomi on neljäntenä, kun vertaillaan 22 innovaatiotalouden sisäistä yrittäjyyttä. Tiedot käyvät ilmi globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista, joka tutkii yrittäjäaktiivisuutta yli 50 maassa. OIKAISU Uusi Insinööri -lehdessä 7/2012 kuvatekstissä oli väärä nimi. Suomen paras kesätyönantaja -jutun kuvassa olivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter, Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu sekä työministeri Lauri Ihalainen. 6

7 Shutterstock Stressi voi tarttua lentsun tavoin Sosiaalisena ilmiönä stressi voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla. Stressi voi tarttua suoraan tai myötäelämisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta. Tiedämme arkikokemuksestakin, että kielteiset tunteet tarttuvat, kun kyseessä on läheinen henkilö, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Riku Perhoniemi. On mahdollista, että jopa työuupumus voi jossain määrin siirtyä toiselle, jos töitä tehdään pitkään ja tiiviisti yhdessä. Kun uupumus on päällä, stressin siirtymistä muihin on vaikeaa estää. Työpaikoilla esimiehet ovat avainasemassa torjumassa kuormitusta. He ovat osaltaan vastuussa alaistensa työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Stressiä voi onneksi hallita ja hillitä. Kaikki lähtee työn organisoinnista, joten on pohdittava, mitä työ pitää sisällään ja kuinka se on hallittavissa. Työtä on oltava myös järkevä määrä. 11 % 59 % 30 % Loputon yt-neuvottelukierre Tämän vuoden tammi-lokakuussa 360 työpaikalla on käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut yli työntekijää, joista vähintään on irtisanottu, lomautuksista puhumattakaan. Uusien yt-neuvottelujen alkamisesta ilmoitetaan viikoittain. Joukkoon liittyy sekä uusia yrityksiä että firmoja, joissa on jo aiemminkin käyty yt-neuvottelukierroksia. Ei, työpaikallani ei ole käyty yt-neuvotteluja Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani henkilöstövähennyksiin Kyllä, yt-neuvottelut johtivat työpaikallani lomautuksiin Uusi Insinööri -lehti kysyi UIL:n facebook-sivuilla, onko kävijöiden työpaikoilla ollut ytneuvotteluja. Kyselyyn vastasi reilu 50 henkilöä. Heistä 70 prosenttia kertoi, että työpaikalla on käyty neuvotteluja, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin tai lomautuksiin. Yksi kävijä kertoi, että yt-neuvotteluja on käyty, mutta se ei johtanut väen vähentämisiin tai lomautuksiin. Pk-yrityksille yhteiskuntavastuutyökalu Keskeiset pk-yrityksiä edustavat järjestöt on kutsuttu kehittämään yhdessä keinoja, joilla pk-sektorin yhteiskuntavastuuta edistetään. Eräänä keinona nähdään pk-sektorille räätälöity itsearviointityökalu, jota voi hyödyntää omaan toimialaan liittyvien ekologisten ja sosiaalisten riskien tunnistamisessa. Valtioneuvosto haluaa yhteiskuntavastuun toimintaohjelmaansa liittyen lisätä yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden organisaatioiden kesken. Tavoitteena on suomalaisten yritysten toimiminen edelläkävijänä yhteiskuntavastuuasioissa. 7

8

9 puheenjohtajan palsta joulukuu 2012 Pertti Porokari Kilometrikorvaukset heikkenevät Keskiviikko 28. marraskuuta jää historiaan. Kyseisenä päivänä eduskunta äänesti hallituksen esityksestä, joka leikkaa verottomien kilometrikorvausten määrää viidellä prosentilla ensi vuoden alusta. Paljon työssään ajavia rangaistaan vuoden 2014 alusta leikkaamalla verottomasta kilometrikorvauksesta noin puolet. Esitys meni läpi perinteisellä tavalla. Hallituspuolueiden edustajat kannattivat, oppositio vastusti ja molemmin puolin oli poissa muutamia edustajia. Kannattaa selvittää, miten oma kansanedustaja äänestyksessä käyttäytyi. Päätös on monella tapaa erikoinen ja siksi historiallinen. Työn tekemisestä aiheutuneet kulut ovat tähän saakka olleet vähennyskelpoisia ja näin ollen tässä tapauksessa työn suoritteen työnantajalleen tekevälle työntekijälle verottomia. Eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys aiheuttaa työn teettämisestä lisäkuluja, jotka on jonkun maksettava. Hallitus ja eduskunta siis nostavat työstä aiheutuneita kuluja samalla kun paasaavat Suomen kilpailukyvyn säilymisestä. Seuraavaksi haetaan lisäkululle maksajaa. Työnantajalla on tässä suurempi intressi; liiketoiminnan menestyksen kannalta välttämättömät työt myös työmatkat on tehtävä. Lisäkulu kuuluu siis luontevasti työnantajalle. Eduskunnan päätös kuitenkin työntää lisäkuluja työntekijälle, jonka pitäisi siis maksaa työnantajalle kuuluvia kuluja. Koska työnantajalla on suurempi intressi saada yritystoiminta pyörimään ilman häiriöitä työntekijän työssään ajamien kilometrien määrästä riippumatta, uudet kustannukset tulevat työnantajan kompensoitavaksi tavalla tai toisella. Jos tavoitteena on vähentää yksityisautoilua, tavoite jää saavuttamatta. Työtehtäviin liittyvät ajot ajetaan tarpeen mukaan jatkossakin. Kaikki ympäristön huomioiminen on hyvä asia ja insinöörit ovat ilman pakotteita osanneet huomioida ympäristötekijät kautta aikojen. Valitettavasti täällä tehdyt toimenpiteet eivät pelasta koko maapalloa, vaan pahimmillaan antavat vaan kilpailuetua muille maille. Vuodenvaihde pyhineen lähestyy hyvää vauhtia, joten on aika toivottaa teille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta. Vuoden vaihteen aikoihin kannattaa käyttää niitä tunteja, joita on kertynyt säännöllisen, työsopimuksessa sovitun, työajan lisäksi ja joista ei ole maksettu ylityökorvauksia. Levätkää ja viettäkää laatuaikaa perheenne ja läheistenne kanssa. 9

10 Teksti: Sami Korkala Kuvat: Mikko Törmänen Liminkalainen kapinapäällikkö Hannu Krankka johti aikanaan talonpojat Perämeren rannoilta nuijasotaan. Samoilla lakeuksilla 400 vuotta myöhemmin nykyajan hannukrankka Sami Tissari taistelee pitääkseen säilyttämisen arvoisen kyläyhteisön ehjänä ja elinvoimaisena. Kyläyhteisön i 10

11 sinööri Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja opettaja Sari Sipola pitävät Rantakylän koulua tärkeänä tekijänä koko kyläyhteisölle. Auku Tissarin isosisarukset ovat viihtyneet pienessä kyläkoulussa. 11

12 Rantakylän oppilaiden suunnittelema jäätelöauto voitti 1 3-luokkalaisten sarjan Tämä Toimii! -teknologiakilpailussa kaksi vuotta sitten. Opettaja Sari Sipola otti ylpeydenaiheen vitriineistä esille. Rantakylän koulu toimii jatkoajalla, jonka Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tissari ja muut oppilaiden vanhemmat saivat aikaan yli kolme vuotta sitten kovalla työllä. Kun koko yhteisö on ollut mukana kehittämässä koulua ja sen ympäristöä, siitä on vaikea luopua. Tämä koulu on oikeastaan koko kyläyhteisön keskus, Tissari sanoo. Kun kyläyhdistys, koulu ja muut toimijat ovat tahoillaan aktiivisia, synergiaetuja syntyy kuin huomaamatta. Pystymme tekemään opetuksessa yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Ja ympäristön ansiosta esimerkiksi biologian tunnilla voimme tutkia asiat oppikirjan sijasta lähiluonnossa, opettaja Sari Sipola kertoo. Koulun yhteistyötahoja ovat muiden 12 muassa lähellä oleva Liminganlahden luontokeskus, Limingan taidekoulu, seurakunta, 4H, metsänhoitoyhdistys, lähialueiden maanviljelijät ja luonnollisesti kyläyhdistys. Inspiroiva ympäristö Parikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitseva Liminka on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Rantakylä on kuin herran kukkarossa muutaman pitkäsarkaisen rantaniityn päässä kuntakeskuksesta. Idylli ja inspiraatio lyövät Rantakylässä kättä. Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että Rantakylän yhteisössä ihmisen on hyvä olla. Koulun ympäristö on turvallinen, mutta virikkeitä riittää silti. Pihapiiriä on kehitetty viihtyisäksi muun muassa erilaisten hankkeiden avustuksella. Vuonna 2004 koululle myönnettiin Suomen ympäristökasvatusseuran vihreä lippu. Koulun oppimisympäristössä on jotakin, mikä on tuonut sille neljä finaalipaikkaa ja kaksi voittoa Teknologiateollisuus ry:n Tämä Toimii! -teknologiakilpailusta. Se on merkillepantava saavutus siksikin, että 1 5 luokat käsittävällä koululla on 60 vain oppilasta. Kilpailussa oppilaiden on käytettävä monipuolisesti tietojaan ja taitojaan toteuttaakseen liikkuvan ja leikittävän lelun. Prosessissa yhdistyvät tekniikka, muotoilu ja markkinointi. Täytyy kiitellä opettajia, sillä kilpailuun osallistuminen vaatii heiltä paljon viitseliäisyyttä, Tissari sanoo. Planetaario ullakolla Tissari ehti työskennellä Nokiassa 13 vuot-

13 Miska Tissari muistelee, miten jäätelöauto toimii. ta insinöörinä ja lähti irtisanoutumisensa jälkeen mukaan oululaiseen start upyritykseen. Hän kuvaa koulua osuvasti bisneskielellä. Tämä on sopivan kokoinen organisaatio, ja se pystyy reagoimaan asioihin nopeasti. Esimerkiksi oululainen lasten oppimispeliä kehittävät Fantastec Oy sai Rantakylän koulun oppilaat yhdeksi päiväksi testipelaajiksi, kun Tissari vihjasi asiasta opettajanhuoneeseen. Jossain suuremmassa koulussa tilaisuus olisi saattanut olla ja mennä. Jotain kertoo sekin, että koulun ullakon perukalle on erotettu verhoilla pieni planetaario. Kylmällä ullakolla katosta roikkuu lepakoita, pahvisia sellaisia. Oppilaat ovat askarrelleet halloween-kujan. Kuinkahan monella koululla oppilaat pääsevät edes joskus käymään ullakolla? Rantakylän virkistysalue on yksi osa idylliä. Limingassa ei olla kangistuttu kaavoihin, sillä Rantakylään nousee talven aikana K17-hyppyrimäki. Sen avulla halutaan elvyttää alueen mäkihyppyharrastusta. Kahdeksan kuukauden nuijasota Keväällä 2009 vain muutama päivä ennen kesälomien alkua Rantakylälle jysähti uutispommi. Koulua oltiin lakkauttamassa ja oppilaita viemässä kuntakeskuksen uuteen suurkouluun. Sitä perusteltiin taloudellisilla asioilla, mutta ei tällaista ympäristöä voi pienten säästöjen takia lopettaa, Tissari näkee. Eikä insinööri usko ennen kuin laskee. Totesimme, että suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnan palkoista, eikä suinkaan siitä, että tätä koulua pidetään toiminnassa. Meiltä kesti kahdeksan kuukautta vakuuttaa Limingan kunnanvaltuusto asiasta. Viimeinen nuijankopautus oli kyläläisille huojentava. Tissari aikoo pitää Rantakylän koulun puolta ensimmäisellä kaudellaan kunnanvaltuustossa, johon hänet äänestettiin keskustan listoilta. Insinööritaustasta on hyötyä, kun haluaa vaikuttaa. Esimerkiksi kokoustekniikka on hallussa ja olen oppinut myös keskustelemaan asioista, vaikka toinen osapuoli olisikin niistä eri mieltä. Insinööriä voidaan joskus pitää kylmänä olentona, mutta kyllä pehmeillekin arvoille löytyy sijaa. Piilevät voimavarat esiin Insinööri Sami Tissarin ja kahden muun entisen nokialaisen syksyllä perustama startup-yritys MotiMind kehittää hyvinvointialan sovelluksia. Yrityksen perusideana on auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Haluamme tuoda sovelluksillamme esiin ihmisissä piileviä voimavaroja myönteisyyden kautta, yrityksessä myyntiä ja markkinointia hoitava Tissari pelkistää. MotiMind haluaa auttaa käyttäjiään astumaan askeleen lähemmäs unelmiaan hyvän olon ja tuottavuuden avulla. Nykyään on helppo tuottaa runsaasti monenlaista dataa ihmiskehosta, mutta sen hyödyntäminen on vielä kaukana täydellisestä. Siinä on todellakin paljon haastetta poimia eri asioihin vaikuttavia mittaustuloksia. Käyttäjä voi moti Coach-sovelluksen avulla esimerkiksi selvittää, miksi joku päivä on parem pi kuin toinen tai miksi hän jonakin yönä nukkui huonommin. Sovelluksen helppokäyttöisyys on kehittäjille tärkeää. Sitä voi käyttää älypuhelimella, eikä pieniin yksityiskohtiin tarvitse takertua. Sovellus neuvoo, miten käyttäjä voisi parantaa työelämänsä laatua ja tuottavuutta. Tissari on innoissaan sekä yrityksen mahdollisuuksista että itsenäisen yrittämisen vapaudesta. Aiemmin olin niin nokialainen, että en juuri tiennyt muusta yrityselämästä Oulussa. Nyt olen ollut mukana yrittäjien toiminnassa ja huomannut, että paikallisessa yritysmaailmassa on mahtavia yrittäjätarinoita. 13

14 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Kimmo Brandt ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen Keskellä synkkää yhteistoimintaneuvottelusyksyä on kuultu myös myönteisiä uutisia Suomen teollisuudesta. ABB sijoitti viisi miljoonaa euroa uuteen tuotekehityslaboratorioon Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalle Helsinkiin. mahdollistaa uusien korkean hyötysuhteen taajuusmuuttajien tuotekehityksen, -Laboratorio sanoo Suomen ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola. Tärkeimpiä markkinoita ovat uusiutuvan energian erilaiset sovelluskohteet erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotannossa. Heinolan mukaan laboratorio vahvistaa yhtiön roolia maailman johtavana taajuusmuuttajavalmistajana sekä Suomen asemaa taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaalina tuotekehityskeskuksena ABB-yhtymän sisällä. Uuden laboratorion ansiosta saamme tuotteita markkinoille nopeammin, mikä tuo kilpailuetua. Laboratoriossa uusia taajuusmuuttajien sovellusalueita päästään testaamaan asiakkaan prosesseja vastaavasti. Heinola muistuttaa, että ABB oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin tuotekehittäjä 163 miljoonan euron panostuksella. Suomessa tuotekehitysvastuu ABB:n Pitäjänmäen tehdas on konsernin taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaali 14 keskus. Taajuusmuuttajatehtaita on monissa maissa, mutta tutkimuksen ja tuotekehityksen kehto on Heinolan mukaan Suomessa. Työ vaatii huippuluokan insinööriosaamista, jota Suomesta löytyy ja siihen on edelleen panostettava. Maailmanluokan osaaminen vaatii myös maailmanluokan puitteet, toimitusjohtaja toteaa ja jatkaa: Insinööriosaaminen on ABB:n liiketoiminnan ja tulevaisuuden menestyksen perusta ja kivijalka. Siisti laboratorio luo työviihtyvyyttä Vanhempi suunnittelija, insinööri Petri Rusasen mielestä uusi taajuusmuuttajalaboratorio tuli enemmän kuin tarpeeseen. Siitä on iso apu ruuhkien vähentämiseen, sillä testauspaikoista on ollut pulaa. Rusanen on mukana testauksen suunnittelussa, kun tuotekehitysprojekti alkaa. Ratkaistavana on muun muassa, mitä, miten ja missä testataan. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös katsoa ammatillisesti nuorempien testausinsinöörien perään ja olla taustatukena. Rusanen näkee mielekkääksi seurata tuotteen kehityksen kaarta: paperilla olevasta ideasta valmiiksi, toimivaksi tuotteeksi. Aikaa siihen kuuluu keskimäärin pari vuotta. Teemme vihreätä sähköä, ja se on tärkeätä työtä, Rusanen summaa. Irtisanomisista ei tietoakaan Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jukka Tolvanen kertoo, että Drive-yksikössä ei ole ollut irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluja sitten vuoden Väkimäärä kasvaa koko ajan; tehtaalla henkilöstöä on kaksinkertainen määrä verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan. Työnkierrolla voidaan tasata työvoiman tarpeen vaihteluja. Suomessa ABB:lla on toistakymmentä luottamushenkilöä. Tolvasella itsellään on yli 600 edustettavaa. Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuusmuuttajabisnes työllistää henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla työskentelee lähes tuhat henkilöä, joista 350 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

15 Jukka Tolvanen (oik.) ja Petri Rusanen toteavat, että sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti. Heidänkin työllään voidaan vähentää uusiutumattoman energian käyttöä. 15

16 Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa Lauri Kristo keksi yhdistää teräspalkkirakenteen ja tyylikkään ulkonäön uudenlaiseksi portaaksi. Sähköt saadaan kulkemaan palkin sisällä. Insinöörien keksinnöt linkittävät toimialoja Keksijät Markku Oikarainen ja Lauri Kristo kannustavat tiimityöhön. Insinööri Markku Oikarainen nostaa pöytänsä takaa kaksi kertakäyttöistä kahvimukia. Toinen on alkuperäisessä muodossaan, mutta toisen kahvat hän on taitellut. Kokeilepa ottaa mukit käteen. Tähän minulla ei ole patenttia. Mutta ehkä joku nyt nappaa idean, keksijä ja Tampereen ammattikorkeakoulun innovaatioasiamies sanoo. Tartun mukeihin, joista Oikariseen muotoilemaan saa paremman otteen. Hän näyttää mukeja esimerkiksi opiskelijoille siitä, että kenestä tahansa on keksijäksi. Oikarisen mielestä moni pitää keksimisen kynnystä liian korkeana, vaikka kyse on ajattelutavasta eli systematiikasta ja sen harjoittelusta. Uusille keksinnöille on tilaa vaikkapa kännyköiden maailmassa, sulautetun tekniikan piirissä ja energiapuolella. Lisäksi hyvinvointialalla seniorien palveluiden ja terveydenhuollon toimintamallien parissa tarvitaan uusia keksintöjä, Oikarainen listaa. Insinöörikoulutuksesta on ollut hänelle hyötyä sekä omien innovaatioiden kehittelyssä että opiskelijoiden keksintöjen ohjaamisessa. Hän oppi prosessimaisen ajattelun jo opiskeluaikana. Ensimmäiset omat keksinnöt tosin syntyivät aiemmin. Noin kolmentoista vanhana keksin paristolla toimivan lumikiitäjän. Vuolin itse potkurin. Turha keksiä yksin Keksintösäätiö tukee ammattikorkeakoulujen keksijöitä antamalla ohjausta 16

17 innovaation suojaamiseen ja kehittelyyn kaupalliseen tarkoitukseen. Oikarainen neuvookin kääntymään korkeakoulun innovaatioasiamiehen ja opettajien puoleen, jotta keksintö hioutuu valmiiksi kokonaisuudeksi. Vasta prosessin lopuksi haetaan patenttia. Yleensä insinöörien tekemät keksinnöt liittyvät vähintään kahteen erilliseen toimialaan. Yksin on vaikea hallita kaikkea keksintöön liittyvää. Oikarainen on itse avustanut Tampereen ammattikorkeakoulussa 21 patenttihakemukseen tai hyödyllisyysmalliin johtanutta keksimisprosessia. Muutamassa hän on mukana yhtenä keksijänä. Viimeisin patentti liittyy vanhustenhuoltoon. Kun vanhuksia hoidetaan, pitää olla kaksi henkilöä nostamassa pyörätuoliin ja takaisin. Jukka Matikaisen kanssa kehittämällämme nostolaitteella pystytään vähentämään henkilömäärä yhteen: henkilö saadaan pyörätuoliin ja takaisin sänkyyn yhden avustajan voimin. Samalle viivalle kilpailijoiden kanssa Paljon patenttihakemuksia nähnyt ja avustanut Oikarainen antaa insinööreille yllättävän ohjeen: googlaamalla selviää yleensä keksinnön kanssa kilpaileva tuote ja markkinarako. Suojaus tai patentointi ei ole itse tarkoitus, vain yksi kymmenistä toiminnoista, joita kaupallistamiseen vaaditaan. Kilpailijoiden sivustoja kannattaa seurata. Google tarjoaa erittäin hyvät työkalut tehdä itse markkinointitutkimusta, mistä aiemmin maksettiin konsulteille suuria summia. Kun idea on kunnolla kirkastunut, on etsittävä yhteistyökumppani ja tehtävä alustava liiketoimintasuunnitelma. Jos keksinnön tekee osana palkkatyötään, neuvotellaan oikeuksista työnantajan kanssa. Jos oma keksintö on parempi verrattuna muihin alan keksintöihin, se voidaan suojata joko hyödyllisyysmallilla tai patentilla. Hyödyllisyysmalli on patenttia halvempi ja suppeampi suoja, mutta usein patenttia nopeampi tapa suojata keksintö, Oikarainen kertoo. Markku Oikarainen uskoo, että keksinnöstä voi saada iloa, virikkeitä ja rahaa. Useita patentteja avustanut Oikarainen havainnollistaa keksimistä taittelemillaan pahvimukien kahvamalleilla. Portaita pitkin yritykseen Kone- ja tuotantotekniikan AMKinsinööri Lauri Kristo sai vuonna 2010 keksimilleen teräsportaille hyödyllisyysmallisuojauksen. Hän sai porrasidean koulun penkillä ja kääntyi opettajien puoleen. Tuotekehitystä ja suunnittelua opiskelemalla taidot karttuivat niin, että yksipalkkinen porrasratkaisu taipui kaupalliseksi ideaksi. Sain kannustusta ja neuvoja sekä opettajilta että Oikaraiselta. Lopulta koulun tuella keksinnölleni haettiin hyödyllisyysmallia Patentti- ja rekisterihallituksesta. Sain sekä neuvontaa että taloudellista tukea suojaukseen. Kristo perusti Pirkkalaan Grado Design Oy:n yksipalkkisen teräsportaansa varaan. Kaikki lähti pienestä ideasta neljä vuotta sitten. Kriston veli rakensi taloa eikä ollut tyytyväinen puuportaisiin, vaan halusi uutta tyyliä. Hän pyysi 3D-ohjelmia käyttävää veljeään suunnittelemaan portaat. Vuoden ajan Kristo pyöritteli mallia ja sai opettajilta apua sekä neuvoja. Silloin ei ollut paljon teräsportaita markkinoilla, sittemmin ala on lähtenyt nousuun. Meillä on nyt neljä työntekijää, hän kertoo. Tämän vuoden liikevaihdoksi muodostuu noin puoli miljoonaa euroa. Portaita myydään design-tietoisille pientalojen rakentajille. Kristo sai viime vuonna Nuori yritysidea -palkinnon ja näkyvyyttä tuotteilleen Pirkanmaan mediassa. Ilman tuotekehityksen opintoja en olisi keksinyt tätä tuotetta, ei olisi ollut taitoa ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin. Mallinnusjutut olivat ehdottoman tärkeitä opinnoissa, samoin oppi teräsrakenteista ja lujuusoppi. Tarvitsin myös tietoa mallisuojauksesta, Kristo muistelee. 17

18 Teksti: Birgitta Suorsa/UP Kuvat: Kimmo Brandt Patenttisuoja tuotteistajan vai tekijän etu? Patentti on yksi immateriaalioikeuksista, joiden käytöstä oikeuden haltija voi saada korvauksia. Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen ja tutkija Ville Oksanen ovat eri mieltä, missä immateriaalioikeuksien rajojen tulisi kulkea ja kelle hyöty kuuluu. Mikko Huuskonen toimii elinkeino- ja innovaatio-osastolla neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänastaa muun muassa aineettomien oikeuksien strategian valmistelusta. Ville Oksanen on väitellyt tekijänoikeuksista ja tutkii aihetta Aalto-yliopistossa. Saako patentin liian kevein perustein? Oksanen: Tietokoneohjelmissa saattaa olla satoja, ellei tuhansia patentoituja yksityiskohtia. Tällä hetkellä patenttiraja on vedetty lähelle niksipirkkaa. Yhdysvalloissa raja on tosi matala, Euroopassa on yritetty pitää hieman korkeampaa tasoa. Euroopassa myönnetään vuosittain kymmeniä tuhansia patentteja, oikeampi määrä olisi tuhansissa, jotta todelliset keksinnöt saisivat suojan. Euroopan ei ole pakko lähteä Yhdysvaltain peliin, jossa markkinat voivat tukahtua patenttisotaan. Kiinassa on otettu tavoitteeksi myöntää kaksi miljoonaa patenttia vuodessa vuoden 2015 aikana. Huuskonen: Kysymys on viranomaisen roolista. Kuinka paljon tutkitaan, onko keksintö uusi, onko se keksinnöllinen, onko se teollisesti hyödynnettävä. Yhdysvalloissa ei tällaista tutkimusta harrasteta kovinkaan paljon ennakkoon. Jos joku haluaa patentoida ja panna siihen rahaa, viranomaisen asia ei ole selvittää, onko keksintö olennainen vai ei. Selvitys kuuluu hakijalle. Riskinä ovat päällekkäiset patentit, ja sekaan mahtuu jopa naurettavia patentteja. Ajan mittaan Eurooppa ja Yhdysvallat lähestyvät toisiaan. Yhdysvalloissa ei olla tyytyväisiä sikäläiseen järjestelmään. Vastaavasti Euroopassa on joustettu: Vaikka ohjelmistoille ei periaatteessa voi saada patenttia, monet patentoitavat keksinnöt sisältävät ohjelmistokomponentteja. Yritykset siirtyvät sinne, missä on tarjolla niille sopivia etuja. Mikko Huuskonen. Onko patenttisuoja riittävä? Oksanen: Patenttisuoja on järkevämmin toteutettu kuin tekijänoikeus. Suoja pysyy voimassa vain niin kauan, kuin sen rekisteröitymisestä maksetaan, maksimissaan 20 vuotta. 18

19 Patentin saaminen saattaa kestää 2 3 vuotta, mutta innovaatioita keksitään kymmenen kertaa nopeammin. Kännykän markkinointisykli on nykyisin kahdeksan kuukautta. Siihen nähden patentointi on aivan liian hidas. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa miltei kaikki suuret mobiilivalmistajat ovat haastamassa toisiaan oikeuteen. Tuotteista joudutaan jättämään ominaisuuksia pois, tai kokonaisia tuotteita on vedettävä markkinoilta. Huuskonen: Patentti varmaan hidastaa innovaatiotoimintaa, jos aikoo keksiä samoja asioita. Jo tuotekehityksen alkuvaiheessa tulisi käydä läpi, millaisia keksintöjä on patentoitu. Suomessa ei ole oikein tiedostettu, että patenttiinformaatiota on valtavasti saatavilla netissäkin. Sieltä voi löytyä yritykselle sopivia keksintöjä ja patentteja, jotka voi sitten lisensioida itselleen. Samoja asioita ei tarvitse keksiä uudelleen. Järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta patenttiprosessi on hidas. Nopeasti kehittyvällä toimialalla voi käydä niin, että kun patenttiprosessi on käyty läpi, teknologia on jo vanhanaikaista. Sille ei oikein ole vaihtoehtoa. Hyötyykö keksijä riittävästi patentistaan? Huuskonen: Katson, että meillä aliarvioidaan keksinnön kaupallistamista. Keksinnöllä sinänsä ei yleensä voi tehdä paljon mitään. Keksintö alkaa tuottaa rahaa vasta sitten, kun keksinnöstä tehdään tuote, tuotelinja on kunnossa, markkinointi ja jakelu toimivat. Nämä edellyttävät usein valtavan paljon suurempia investointeja ja yhteistyöverkoston rakentamista kuin keksinnön tekeminen, jonka syntyminen saattaa olla varsin sattumanvaraista. Suomessa keksinnön luonne on ymmärretty pitkälti väärin. Monissa tapauksissa keksintö on ehkä yksi prosentti taloudellisesta menestyksestä, kun taas kaupallistaminen ja investoinnit ovat 99 prosenttia. Oksanen: Yksittäinen keksijä on aika heikossa asemassa. Yhdysvalloissa on keskusteltu lääketieteessä palkkiojärjestelmästä. Huomattava rahasumma maksettaisiin kansanterveydelle merkittävästä keksinnöstä, minkä jälkeen kaikki voisivat hyödyntää sitä. Vastaavaa voisi miettiä teknologian alalle, jossa valmistajat voisivat koota pooleja palkitsemista varten. Tällä hetkellä patenteista hyötyvät yritykset, jotka eivät valmista itse mitään. Puhutaan lisensointiyhtiöistä eli patentointitrolleista, joiden ainoa omaisuus ovat patentit. Trollit ostavat tai hakevat markkinoilta patentteja. Keksijä hyötyy tästä, jos hänellä itsellään ei ole resursseja hyödyntää tai valvoa patenttejaan. Voidaan kuitenkin kysyä, onko järjestelmä tehokas. Yhdysvalloissa patenttijärjestelmän kustannuksiksi arvioidaan 80 miljardia dollaria vuodessa. Jos oikeudenkäynteihin menevät rahat käytettäisiin tuotekehitykseen, niin innovaationopeus olisi ainakin tietotekniikkapuolella merkittävämpi. Ville Oksanen. Lue lisää tekijänoikeuksista > Artikkelit 19

20 Teksti: Ilona Mäenpää Shutterstock Keksijät toivovat kansanopistoa Keksijät toivovat saavansa keksintöjensä suojaamiseen lisää koulutusta sekä apua keksintöjen kaupallistamiseen. Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen SKTY:n tekemän jäsenkyselyn vastauksissa ehdotetaan perustettavaksi ilmaista ja kaikille avointa keksijöiden kansanopistoa. Tutkimuksen vastauksista käy ilmi, että puutteita nähdään erityisesti keksintöjen kaupallistamisessa; keksinnöllä tai sen suojaamisella ei ole arvoa, jos sitä ei hyödynnetä kaupallisesti. Kaupallistamisen rahoittamista pidetään Suomessa heikkona. Kotimaisten keksintöjen arvostusta tulisi vastaajien mielestä kohottaa. ICTalalla ongelmana nähdään eri perustein myönnetyt päällekkäiset patentit eri maissa. Ja EU-patenttia toivotaan. Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että suojauksesta on hyötyä. Suojauksella on arvoa innovatiivisuuden mittarina ja näyttönä vakavaan tuotekehitykseen. Vastaajien mukaan rahoittajat edellyttävät täsmällistä aineettomien oikeuksien eli IPR-salkun kuvausta. Vastaajat arvioivat, että keksintö kristallisoituu patenttihakemuksessa. Se lisää uskottavuutta yhteistyökumppaneiden silmissä ja estää tai ainakin vähentää kilpailua. Se voi johtaa maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen, jopa standardiin. 20 Vastaajien mielestä patenttisuoja nostaa tuotteen arvostusta ja lisää mahdollisuuksia teknologian myynnissä. Sen imagovaikutus markkinoilla on suuri. Tehokkaan suojauksen ansiosta saa paremmat ehdot rahoitukselle ja markkinatutkimukselle sekä tuotteen kehitykselle ja markkinoille viennille. Se takaa valtion tukia muun muassa Tekesistä ja Finnverasta. Mistä patenttia haetaan Kyselyssä kartoitettiin myös, millä perusteilla keksijät päättävät, hakevatko he suojausta Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH), Euroopan patenttivirastosta (EPO) tai jättävätkö he kansainvälisen patenttihakemuksen (PCT). Vastausten mukaan valinnat riippuvat monesta tekijästä, kuten keksinnön luonteesta, markkinoiden laajuudesta ja prosessin helppoudesta sekä myös kustannuksista eri virastoissa. Yleisimmin prosessi aloitetaan PRH:sta, jonka etuna vastaajien mielestä on nopeus ja vaivattomuus. Vajaa puolet vastaajista on ollut tekemisissä sen kanssa. Sen kustannukset ovat kohdallaan ja palvelu pääsääntöisesti asiallista. Erityisesti PRH:n nettipalvelujen kehittyminen on tärkeää keksijän kannalta. Suuryritykset sen sijaan aloittavat useimmiten prosessin joko EPO:sta tai jättävät PCT-hakemuksen. USA on yhä yleisimmin ensisijainen hakemusmaa. Työsuhdekeksijä asiantuntijana Työsuhdekeksijä on yleensä mukana teknillisenä asiantuntijana patenttihakemuksen laatimisessa. Patentin hyödyntämisessä keksijällä ei ole aina riittävästi vaikutusvaltaa. Yrityksen patentti- tai IPR-yksikön rooli on merkittävä sekä hakemuksen laadinnassa että päätettäessä, missä maissa patenttia haetaan. Eräät vastaajat kuvailevat, miten hankitaan paras suojaus keksijän, yrityksen patentti-insinöörin tai IPR-asiantuntijan ja ulkopuolisen patenttiasiamiehen yhteistyöllä. Kyselyyn vastanneiden mukaan juhlapuheet keksijöiden olosuhteista ovat kaukana tosielämästä. Keksijäksi leimautuminen voi jopa haitata yritystoimintaa ja innovaatioiden pitkäjänteistä kehitystä pienyrityksessä. Kritiikkiä saa työsuhdekeksintöjen vaatimaton palkkiotaso ja työnantajien joskus kohtuuton toiminta. Myös valtion tuen kohdistamista ja rahoituksen kulumista konsulttityöhön kritisoidaan. Samoin patentointiprosessin hankaluus, hitaus ja kallius saavat kritiikkiä osakseen.

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Pekka Rantala Keksintösäätiö: Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Tuoteväylä-palvelun

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Loppuseminaarin paneelikeskustelu Irma Ylikangas, Ilmatieteen laitos 14.06.2011 Paneelikeskustelu TERVETULOA TEKNIIKAN TESTAUS

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot