SUOMEN OSOITEJÄRJESTELMÄT 2005 Osoite-keskeinen asiakastieto. Mitä ja miksi kehitettävä osoitejärjestelmissä?

Transkriptio

1 SANOMALEHTIEN LIITTO Jakelun/tiedonsiirron infopäivä VTT:n päärakennus, Espoo. SUOMEN OSOITEJÄRJESTELMÄT 2005 Osoite-keskeinen asiakastieto. Mitä ja miksi kehitettävä osoitejärjestelmissä? Rolf Ahlfors Väestörekisterikeskus 1. OSOITETIETO JOKAPÄIVÄISESSÄ KÄYTÖSSÄ Suomessa käytetään perinteistä osoitetietoa päivittäin yli 20 milj. kertaa; käyttö on siis osa jokapäiväistä toimintaa. Suomen osoitejärjestelmä on toimiva ja kansainvälisestikin katsottuna korkeatasoinen. Osoitetietoa tarvitaan viestin tai tavaran perille toimittamiseen (postiosoite) tai kohteen löytämiseen (sijainti), sekä yhä useammin myös tunnistetietona eri tunnistamistilanteissa (tunnistaminen / hakutieto). Perinteisten osoitteiden rinnalla on käytössä myös erikoisosoitteita tai osoitteisiin rinnastettavia tietoja kuten postilokero, jakelupiste, paikan nimi, sijainnin koordinaattipiste, sekä sähköisessä maailmassa puhelin- ja faksinumerot, ip-, www- ja - osoitteet jne. Parhaillaan käydään myös keskusteluja ISO OID- yksilöintitunnuksen mahdollisesta käyttöönotosta ja siitä miten OID-yksilöinti tunnistetta voitaisiin käyttää tai yhdistää olemassa oleviin osoitetietoihin. Näitä osoitetietoja ei käsitellä oheisessa esityksessä. Osoitemaailma on siis tärkeä osa yhteiskuntaa ja liittyy kaikkien kansalaisten elämään. Haasteena on löytää ja kehittää yhä tehokkaampia menetelmiä Suomen osoitejärjestelmän ylläpitoon ja samanaikaisesti edistää oikeiden osoitteiden tehokasta käyttöä. 2. SUOMEN OSOITEJÄRJESTELMÄT 2.1 Kunnat ja osoitejärjestelmät Suomen osoitejärjestelmän perustiedot kerätään kunnissa eli se on kunnallinen tehtävä. Kunnan vastuulla ovat katujen ja teiden nimeäminen, kaavoitetuilla alueilla tonttien ja rakennusten numerointi, sekä haja-asutusalueilla asuin-, toimitila- ja vapaa-ajan rakennusten numerointi. Kunnat antavat rakennuslupamenettelyn yhteydessä myös rakennuksen keskipisteen koordinaatit ja vastaavat yhdessä kiinteistöviranomaisten kanssa siitä, että rakennus sijoitetaan oikeaan kiinteistöön; ne vastaavat siis rakennustunnuksen antamisesta. Kuntien rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu myös huoneistojen numerointi. Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua kunnan osoitejärjestelmän perustaksi. 1/8

2 Lähes kaikki kunnat ovat jo antaneet nimet kunnan alueella olevalle tiestölle, ja kaavoitetuilla alueilla on lähes kaikille rakennuksille annettu ns. talon numero / osoitenumeron. Eräiden kuntien haja-asutusalueilla on vapaa-ajan rakennusten numerointi vielä kesken. Suomen kuntaliitto on parhaillaan laatimassa tarkennetut ohjeet kunnille siitä miten osoitetieto annetaan ja ylläpidetään. Edelliset ohjeet ovat 1980 luvulta 3. VALTAKUNNALLISET OSOITEJÄRJESTELMÄT Kaikki valtakunnalliset osoitejärjestelmät perustuvat kuntien osoitetietojärjestelmiin. Koko valtakunnan kattavia osoitejärjestelmiä ovat väestötietojärjestelmän (VTJ) osoitejärjestelmä (3,0 milj. osoitepistettä) ja Postin osoitejärjestelmä (yli 3 milj. jakelupistettä). Väestötietojärjestelmän osoiterekisteri perustettiin vuonna 1969 osana väestönkirjanpitoa ja Postin atk-pohjainen järjestelmä otettiin käyttöön 1980 luvulla. Suomen osoitejärjestelmän rinnalle on syntynyt Suomen koko tiestön kattava tietojärjestelmä. Ensimmäiset digitaaliset tiekartat olivat saatavissa jo 1980-luvulla. Tiekarttojen sisältöä laajennettiin myöhemmin kattamaan teiden ja katujen nimet sekä osoitenumerot, jotka esiintyvät myös osoitejärjestelmässä. Tähän ryhmään kuuluvat MML:n tietietokanta ja Tiehallinnon Digiroad MML:n ylläpitämän paikannimirekisterin voidaan myös katsoa kuuluvan osoitejärjestelmiin rinnastettaviin tuotteisiin. Rekisteri sisältää yhteensä paikannimeä, joista on suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä. Suomen alueiden nimitiedoista voidaan mainita myös kylä- kaupunkiluettelo (noin yksikköä) sekä yksittäisten maakiinteistöjen eli tilojen nimet. 3.1 Väestötietojärjestelmän osoitejärjestelmä Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä väestötietojärjestelmä sisältää myös osoitetietoja. Tavoitteena on, että jokaisella asuinrakennuksella, toimitilarakennuksella ja kesämökillä olisi yksiselitteinen lähisoite. Lisäksi jokaisella huoneistolla tulisi olla huoneistonumero, jos rakennuksessa on useampia kuin yksi huoneisto. Rakennukseen (osoitteeseen) liitetään myös rakennuksen keskipisteen koordinaatit eli VTJ:n osoitetieto on pistemäinen tieto. Väestötietojärjestelmään voidaan rakennukselle merkitä 1-4 osoitetta suomen ja ruotsin kielillä. Asuinhuoneiston tunnisteen käyttö rakennuksissa joissa on useita asuntoja on vakiintunut käytäntö koko maassa ja tiedot ovat kattavasti tallennettuna VTJ:ään Väestötietojärjestelmään on merkitty rakennuksia yhteensä 2,9 miljoonaa, asuntoja 2,7 miljoonaa ja toimitiloja vajaa 0,3 miljoonaa. Nämä ovat VTJ:n osoitejärjestelmän perusyksiköt 2/8

3 Henkilölle voidaan vakinaisen asuinpaikan osoitteen lisäksi merkitä tilapäinen osoite sekä erillinen postiosoite. Uutena tietona väestötietojärjestelmään voidaan myös tallentaa henkilön ilmoittama sähköpostiosoite. VRK välittää tietopalvelun kautta lähes 300 milj. tietoyksikköä vuodessa ja eniten (yli 200 milj. tietoyksikköä) käytetään henkilöiden nimi- ja osoitetietoja, joko yhdessä tai erikseen. Henkilö-, rakennus- tai kotipaikkatunnusten avulla voidaan väestötietojärjestelmästä välittää osoitetietoja kaikkiin perusrekisterijärjestelmiin, jotka käyttävät vastaavia tunnuksia. 3.2 Postin osoitejärjestelmä Postin osoitetietojärjestelmän (OTS) ensisijainen tarkoitus on tukea Postin liiketoimintaa. Postin osoitejärjestelmä sisältää kaikkien postinsaajien nimet ja osoitetiedot eli Postin asiakkaat (henkilö, yritys, yhteisö tai vastaava). OTS:ssa on noin 6,9 miljoonaa postinsaajaa. Jakelupiirejä ja postinumeroalueita on vajaa 3100, joihin kuuluu noin 3 miljoonaa jakelupistettä. Suomen Posti vastaa postinumeroalueiden numeroinnista ja jaosta sekä nimenannosta. Postinumeromuutokset ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Vuodesta 2001 on Suomen Posti Oyj:llä, Väestörekisterikeskuksella ja maistraateilla ollut yhteinen henkilöiden muuttoilmoitusmenettely. Muuttaja voi tehdä ilmoituksen verkossa, puhelimitse tai lomakkeella. Yritysten ja yhteisöjen osoitetietojen keräämisestä Posti huolehtii itse. 3.3 MML:n tietietokanta Kaikki ajokelpoiset niin yksityiset kuin yleisetkin tiet on kerätty MML:n maastotietokantaan. Tietosisältö on yhteen sovitettua ja tietoja voidaan yhdistellä käyttötarpeen mukaan. Maastotietokannan tiestöä pidetään ajan tasalla vuosittain. Tietietokannasta selviää tien luokka, tienumero ja osanumero sekä teiden nimet. MML:n tieaineisto on monen jatkojalostajan perusaineisto. Aineisto on myös valittu tieliikenteen tarpeita palvelevan Digiroad- järjestelmän pohjaksi. Tiekartta-järjestelmissä kadun- ja tiennimet on liitetty tiesegmenttiin (viiva), ja osoitenumerot on laskennallisesti tulostettu tasavälein tien päätepisteiden tai risteyspisteiden välillä. 3.4 Tiehallinnon Digiroad Tiehallinnon Digiroad on kansallinen tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin km). Vahvuuksia ovat tietojen laaja kattavuus ja yhtenäisyys, liikenteen tarpeita palveleva tietosisältö ja viranomaisvelvoitteen kautta tapahtuva aineiston ajantasaisuuden ylläpito. Digiroadin tietopalvelun kautta tietojen jatkojalostajat, sovellusten ja palvelujen tuottajat sekä viranomaiset saavat kattavaa ja ajantasaista tietoa sekä palvelujen että suunnittelun perustaksi 3/8

4 3.4 Osoitejärjestelmän kokonaisuus Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnat luovat Suomen osoitejärjestelmän perustan, Väestörekisterikeskus ja Suomen Posti vastaavat yhdessä Suomen osoitejärjestelmän kokonaisuudesta sovitun työnjaon mukaisesti. MML ja Tiehallinto tuottaa tieaineistoa, jotka jatkojalostajat voivat käyttää karttasovelluksissa, kuljetusten optimoinnissa, liikennesuunnittelussa, jne. Päällekkäiset toiminnat on pyritty minimoimaan. Kaikilla osapuolella on myös omaa osoitetietopalvelua, vaikkakin niiden palvelumuodot eroavat toisistaan. 4. SUOMEN OSOITEJÄRJESTELMÄN SISÄLTÖ JA LAATU Lähes kaikki kunnat ovat laatineet koko kunnan kattavan osoitejärjestelmän eli antaneet teille ja kaduille nimet. Kunnat ovat kokonaisuudessaan noudattaneet hyvin kuntaliiton antamia ohjeita ja esim. kaikista annetuista rakennus- ja huoneisto-osoitteista noudattavat JHS106 Postiosoite suositusta lähes 100%. Rakennusten numerointi on vajaassa sadassa kunnassa vielä osittain kesken. JHS 106 Postiosoite suositus Osoitetietoja käytetään henkilöiden asuinpaikan lisäksi myös yritysten sijainti- ja osoitetietoina. Täydellinen osoitetieto yhdistettynä henkilön tai yrityksen nimeen muodostavat perinteisen postinjakelun kannalta keskeisimmän tietojoukon, jota kutsutaan postiosoitteeksi. Täydelliselle postiosoitteelle on määritelty oma julkishallinnon suositus (JHS 106): JHS 106 Postiosoite Kotimaiset osoitteet Tietoyksikkö Enimmäispituus Henkilön sukunimi / oikeushenkilön nimi 100 Henkilön etunimet / mahd. alayksikön nimi 100 Osoite / kadun tai tien nimi 50 Talon numero 13 Huoneiston tunniste ( JHS 109) - Kirjainosa (yleensä porras) 1 - numero-osa (huoneiston numero) 3 - jakokirjainosa 1 Postinumero ja postitoimipaikka - postinumero 5 - postitoimipaikan nimi 30 Osoitetiedot merkitään täydellisinä ja lyhentämättöminä niihin osoiterekistereihin, jotka muodostavat osoitetietojärjestelmän perustan. 4/8

5 JHS 106 sisältää myös suosituksen siitä miten postilähetyksiin tulostettavat postiosoitteet kirjoitetaan, jotta koneellinen tai optinen lajittelu voidaan hyödyntää täysmääräisesti. Kunnan ilmoittamat osoitteet väestötietojärjestelmässä. Kunnat ovat velvollisia ilmoittamaan osoitetiedot koordinaatteineen väestötietojärjestelmään, joten VTJ kuvaa hyvin miten kattavasti osoitteet on annettu kunnittain. Alla oleva taulukkoa kuvaa tilannetta keväällä Osoitejärjestelmän osoitteet rakennustyypin mukaan väestötietojärjestelmässä Huhtikuu Kuntakohtaiset luvut: Katso kohta Tilastot ja Rakennuksen osoitteet ja koordinaatit. KOKO MAA Rakennustyyppi Lukumäärä Osoite JHS 106- suosituksen mukainen % kaikista Tilanne v % Pientalot ,8 84,2 Rivitalot ,7 96,2 Kerrostalot ,5 96,0 Vapaa-ajan rakennukset ,3 38,3 Toimitilarakennukset ,7 62,2 Muut rakennukset ,9 - Rakennukset yht ,5 71,3 Sarakkeeseen Osoite JHS 106-suosituksen mukainen on laskettu ne lähiosoitteet, joilla on kadun tai tien nimi, osoitenumero ja postinumero sekä koordinaattipiste. Oheiset luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä myös kirjoitusvirheitä sisältävät osoitteet tai mahdolliset väärät osoitteet voivat olla muodoltaan suosituksen mukaisia. Oikean puolimaisesta sarakkeesta nähdään, että vuoteen 1996 verrattuna on rekisteritilanne parantunut huomattavasti. Yhdeksän vuoden aikana on ilmoitettu tai korjattu lähes osoitetta, minkä ansiota kokonaistilanne on parantunut. Osoitejärjestelmän tavoitteena on, että kaikilla asuin-, toimitila- ja vapaa-ajanrakennuksilla olisi yksiselitteinen JHS106-suosituksen mukainen osoitetieto koordinaattitietoineen. Lisäksi jokaisella huoneistolla tulisi olla yksiselitteinen huoneistonumero, jos rakennuksessa on useampi kuin yksi huoneisto. Rakennuksen tunnistetietona on rakennustunnus (JHS 104) ja huoneiston tunnisteena huoneistotunnus (JHS 109) sekä osoitenumero. Rakennustunnus ja huoneistotunnus muodostavat yhdessä ns. kotipaikkatunnuksen. Jokainen rakennus ja osoite kuuluu myös johonkin postinumeroalueeseen. 5/8

6 Väestörekisterikeskus täydensi ja tarkasti väestötietojärjestelmän sisältämien rakennusten koordinaattitietojen sijaintitarkkuutta ja kattavuutta yhdessä MML:n kanssa kesällä Tulokset rekisteröitiin väestötietojärjestelmään marraskuun aikana. Koordinaattitietojen peittävyys ja sijaintitarkkuus parani huomattavasti. VTJ:n rakennusten koordinaattitiedon peittävyys 2005 ja 2003 Rakennustyyppi Lukumäärä Tammikuu 2004 (%) Tammikuu 2003 (%) Pientalot ,9 98,6 Rivitalot ,0 99,1 Kerrostalot ,8 99,6 Vapaa-ajan raken ,5 81,4 Toimitilarakennukset ,4 96,6 Muut rakennukset ,5 63,3 Rakennukset yht ,6 83,7 Koordinaattien sijaintitarkkuudesta ei ole luotettavia lukuja. Nykyisin arvioidaan, että asuinrakennusten sijaintitarkkuus on 90-prosenttisesti oikein 20 metrin tarkkuudella Yksittäisten kuntien välillä tilanne vaihtelee edelleen suuresti. 5. Postiosoite, lähiosoite, jakeluosoite, sijaintiosoite, luukkutunnus - käsitteet ja rekisterit ( Kappale on lisätty SANOMALEHTIEN LIITON järjestämän jakelu/tiedonsiirron infopäivän keskusteluja varten) Yleisesti on todettu, että osoitemaailmassa tarvittaisiin tarkempia määritelmiä eri tyyppisille osoitteille. Postin / lehdenjakelussa käytetään myös termiä postin saaja ja postin saajan osoitteet. Postin saajan osoite on yleensä sama kuin lähiosoite. Postin ja VRK:n osoitejärjestelmien tavoitteena on rekisteröidä kaikki lähiosoitteet. Lähestymiskulma on hieman eri. Postilla se on postin saajien osoitteet ja VTJ:ssä rakennuksen ja huoneistojen osoitteet. Osoitetiedon käyttöarvo sinänsä on pieni, mutta kun osoite liitetään johonkin yksittäiseen tietoon ja käyttötarkoitukseen niin sen arvo nousee eli tarve saada oikea osoite kasvaa. Osoite voidaan liittää mm seuraavasti: henkilön asuinpaikka, henkilön postiosoite, yrityksen sijaintiosoite, nähtävyys, paikka,... VTJ sisältää osoitteita joita voidaan yhdistää tarvittaessa eri objektiin. Lähiosoite - asuinhuoneiston osoite vapa-ajan rakennuksen osoite /8

7 - toimitilan osoite, rakennus missä on toimintaa rakennuksen osoite muut kuin asuinrak. ja toimitilarak rakentamaton kiinteistö rakennustyömaa (rakennusluvan saanut rakennusprojekti) kiinteistön omistajat osoitetietoineen henkilön asuinpaikan osoite VTJ:n osoitetietojen laatua ei ole kattavasti selvitetty, mutta asuinrakennuksien, asuinhuoneistojen ja henkilöiden osoitteet ovat laajassa käytössä ja palaute virheistä on vähäistä. Myös ilmoitetut vapaa-ajan rakennusten osoitteet ovat käyttökelpoiset. Kiinteistöjen omistaja osoitetietoineen arvioidaan olevan 80 % oikein. Toimitilojen osoitteiden kattavuudesta ja luotettavuudesta ei ole tietoa, mutta niitä arvioidaan olevan % käyttökelpoisessa muodossa. Posti tarvitsee luotettavat ja oikeat osoitetiedot omassa jakelutoiminnassa. Mahdolliset virheet ja puutteet korjataan välittömästi joten tästä näkökulmasta katsottuna niin Postilla on kattava lähiosoitejärjestelmä. 6. TULEVAISUUDEN HAASTEET Vaikka Suomen osoitejärjestelmä on kokonaisuutena kansainvälisestikin katsottuna korkeatasoinen, kehitettäviä kohteita ja haasteita on riittävästi. Tällä hetkellä ei ole erikseen olemassa Suomen osoitejärjestelmän kokonaisuutta ohjaavaa yhteistyöryhmää tai vastaavaa organisaatiota. Nykypäivän kehittämislinjat ja työnjako sovittiin jo luvun loppupuolella, ja 1990-luvun alkupuolella jokainen organisaatio on suurin piirtein jatkanut sovitulla linjalla. Kahden - kolmen organisaation välisiä kehittämishankkeita on tosin ollut. Erilaisissa keskustelutilaisuuksissa ja kehittämisseminaareissa on mainittu mm. seuraavia kehittämiskohteita ja haasteita Suomen osoitejärjestelmään ja sen kehittämiseen liittyen. Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä. - Tarvitaanko yhteistyöryhmää koordinoimaan Suomen osoitejärjestelmän kehittämistä?!!! - koordinaattitietojen täydennys- ja tarkistustyötä on jatkettava - JHS 109-huoneistotunnistetta tulisi tarkistaa ja tarkentaa toimitilatietojen osalta - kiinteä rakennustunnus edesauttaisi luotettavampaa ja joustavampaa tietopalvelua - osoitteet ja paikannimet tulisi olla käyttäjällä yhteiskäytössä: MML:n Karttapaikka on OK! - VTJ:n osoitejärjestelmän rakennetta tulisi kehittää seuraavilta osin: o koordinaattihistoria o lähiosoitetiedon historia o osoitteissa esiintyvien kirjoitusvirheiden korjaaminen o koordinaattien esiintymismuoto ja indeksointi - toimitilan määritelmä tulisi muuttaa, jotta yritystien sijaintiosoitteiden ylläpito helpottuisi - kulmatalot ja osoitteet. Suomessa on rakennusta jolla on enemmän kuin yksi osoite 7/8

8 - maksupolitiikkaan liittyvät kysymykset, kuten tulisiko osoitetietojen myynnin ja jakelun olla lähes maksuton tuote koska se on yhteiskunnallisesti keskeinen tieto, ja tulisiko sen olla kaikkien käytössä oikeassa muodossa (ns. Tanskan malli) - tulisiko Suomen voimassa olevat osoitteet olla helposti saatavissa hyllytuotteena esim. CD:llä - kaikissa kunnissa tulisi olla kattava ja yksiselitteinen osoitejärjestelmä; erityisongelmana ovat vapaa-ajan rakennusten ja toimitilarakennusten puuttuvat tai virheelliset osoitteet - onko mahdollista sopia kansainvälisestä suosituksesta; keskusteluja käydään Pohjoismaiden välillä ja jonkin verran myös Euroopassa (mm. Kansainvälinen postiliitto postiosoitteiden osalta); suositusta pohditaan myös Englannissa ja Portugalissa - tuleeko kaikkien tietojen olla samassa tietokannassa vai käyttäjän kannalta yhteiskäytössä - tarvitaanko vielä tarkempaa sijaintitietoa, esim. porraskäytävän pääoven koordinaattipiste (Norja), tontin sisäänajoväylän alkupiste (Tanska) ja huoneiston sijaintikerros (Norja, Tanska) - tarvitaanko erityinen yhteistyöryhmä vai onko Paikkatietoneuvottelukunta alatyöryhmineen riittävä? Tuleeko osoitejärjestelmän kehittämisen olla yksi osa Suomen tulevaa paikkatietostrategiaa? - OID tunnuksen käyttö ja Suomen osoitejärjestelmä, onnistuuko se? - uuden tietotekniikan suomat kehittämismahdollisuudet, jotka ovat jo osittain käytössä o mobiili, GPS- paikannus, DIGI-TV o henkilökohtainen navigointi Yhteenvetona voidaan todeta että kaikki ehdotukset korostavat tietosisällön laatua ja toisaalta tietojen helppoa saatavuutta. Tähän esitykseen on olemassa myös PowerPoint kalvosarja. Rolf Ahlfors Väestörekisterikeskus rolf.ahlfors@vrk.intermin.fi LISÄTIEOJA /8