SATAKIELI. Jäsentiedote V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKIELI. Jäsentiedote 4 2010 V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI"

Transkriptio

1 SATAKIELI Jäsentiedote V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI

2 SISÄLTÖ Joulu tulla jollottaa...4 Johtokunnan kuulumisia...7 Sessioita, säveliä ja suhinaa Eheytetty koulupäivä luokka joulurunoilee...13 Penkkipedagogiikasta...14 Kirja-arvio...16 Fredrika-koulu...18 Lapsiasiavaltuuten kynästä.. 21 Tääl on pukki vanha ukki. Tuli joulu, ei oo koulu. Missä on tähti, tonttu lähti, etsi puusta tai kuusta. Missä on paketti, onko täällä enkeli? 2 Runo: Säde, 4. lk. Piirros: Pinja, 4. lk.

3 Adventtijuhlan laulu Tähtitarhain valoteillä hiljaa Maria vaeltaa. Sädesäikeet, kultalangat, lapselleen hän kokoaa. Kaikki tähdet ihmetellen katselevat Mariaa kun hän yhteen liittää sen mi jouluyönä maahan saa. Adventtijuhlaa vietettiin koulussamme 27. marraskuuta. Pienimmät oppilaat saivat sytyttää kynttilänsä havuspiraaliin.

4 joulu tulla jollottaa Saana Sandholm Joulu tulla jollottaa oluttynnyri olalla, juustokakku kainalosa, kahavepannu kantapääsä. Paavola 1937 Joulun aikaan on perinteisesti leikitty, herkuteltu ja uuden vuoden alkaessa ennustettu tulevaa. Vihdoin on ollut aika pitää ansaittua vapaata arkisesta raadannasta. Seuraavassa paneudun joihinkin vanhoihin suomalaisiin uskomuksiin joulun ja uuden vuoden ajasta. Nimityksen historia Suomessa on vietetty pakanallista keskitalven juhlaa ennen kuin joulu sai nykyisen merkityksensä kristinuskon saapumisen myötä. Talvipäivän seisaus on tänä vuonna Germaanit viettivät keskitalvenjuhlaa silloin, kun talvi pohjoisessa Euroopassa oli pimeimmillään. Tämän ajankohdan jälkeen päivä alkoi jälleen pidentyä. Eteläisessä Euroopassa kreikkalaiset ja roomalaiset viettivät samaan aikaan Kronoksen ja Saturnuksen eli kylvön ja maanviljelyn suojelijoiden kunniaksi juhlia. Roomalaisten uusi vuosi siirtyi maaliskuun alusta tammikuun ensimmäiseen päivään 153 e.a.a. Nimitykseksi tuli Kalendae Januariae. Tähän liittyi karnevaalityyppistä ilonpitoa, joka jatkuu edelleenkin monien maiden jouluperinteissä. Suomessa syksyyn sijoittuva sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhla kekri säilyi Savossa ja Karjalassa joulun rinnalla vielä pitkään 1800-luvulla. Suomen kielen sanat joulu ja juhla ovat kaksi lainaa, nuorempi ja vanhempi samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Myös latinan sana jubileum juhla voinee olla kantasanana. Aiemmin on myös esitetty että sana joulu tulisi sanasta hjul joka tarkoittaisi aurinkovaunujen pyörää. Valon juhla ja aurinkovaunut näyttäisivätkin samankaltaisilta merkitykseltään, mutta nykyisin tätä käsitystä ei enää samassa määrin tueta. Muinaisskandinaavissa joulun nimi oli midvinterblotet / jólablótet eli keskitalven veriuhri jouluveriuhri. 4

5 Joulun tapoja Jouluna piti saada jotain uutta ylleen, muutoin hiiri söi takapuolen. Lempäälä 1935 Olisiko tästä uskomuksesta seurannut se, että joulujuhliin vielä nykyisinkin koululaiset ottavat mielellään ylleen uuden vaatekerran? Aikuisilla puolestaan varsinaisen joulun lisäksi pikkujoulu on hyvä syy paneutua vaatekauppojen sisältöön. Pimeä suomalainen talviyö kutsuukin pienen kimalluksen käyttöön, mielenpiristykseksi ja valon tuomiseksi. Moni tuntee vanhan sanonnan pätkän; tulis jo joulu niin sais yölläkin syödä. Alun perin syynä oli haltijoiden tyytyväisenä pitäminen eikä suinkaan perinteisen jouluähkyn hankkiminen. Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämä-rissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltijat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä. Niitä täytyi lahjoa, ettei-vät ne vain suuttuneet ja ruvenneet tekemään pahaa. Kuhmoinen 1935 Kun vihdoin oli kaikki valmistelut saatu tehtyä, pöytä katettiin koreaksi ihmisille ja nurkissa näkymättömänä liikkuville. Jotkut halusivat tarjota ruokaa myös vainajille. Joulun leikkejä vanhaan malliin Hiirisillä. Käytiin istumaan permannolle piiriin. Yksi asettui keskelle kissaksi. Verkkokerää nakeltiin piirissä toiselta toiselle, ja kissa tavoitteli tätä hiirtä. Kenen kohdalta hiiri saatiin kiinni, joutui kissaksi. Paistisilla. Joku kävi istumaan jakkaralle keskelle permantoa. Lakki painettiin hänen päähänsä niin syvälle, ettei hän nähnyt mitään. Annettiin sitten oljista kierretty palmikko käteen. Toiset hiipivät takaapäin ja nykivät sokkona istuvaa, joka yritti huitaista palmikolla. Kehen osui, joutui vuorollaan jakkaralle. Ennustuksia tulevalle vuodelle Synnyn aika tarkoitti jouluaaton ja loppiaisen aaton välistä aikaa. Joulun aattona laskeutui synty maan päälle ja loppiaisaattona se nousi takaisin taivaaseen. Tänä aikana kuunneltiin syntyjä, saatiin tietää syntyjä syviä, asioita ainoisia. Synnyllä tarkoitettiin yleensä henkimaailmaa, hyviä sekä pahoja henkiä. Yleensä tiedusteltiin onnea, tulevaa elämää, lemmen asioita, rikkautta ja köyhyyttä.

6 joulupukille voisikin tänä vuonna vaihteeksi esittää savitaipaleelta tai jokioisilta tallennetun lorun. Jos jouluyö on tähdessä ja muuten selkeä, tulee hyvä ruisvuosi ja vasikat menestyvät hyvin. Koijärvi 1937 Ken ensimmäisenä ehti kirjoittamaan uuden vuosiluvun heti, kun kello oli lyönyt kaksitoista, oli koko vuoden vikkelin ja ketterin koko talossa. Ulvila 1935 Uudenvuoden aattona puolenyön aikaan otettiin mustat lammasnahkat, vietiin ne saunaan ja istuttiin niitten päälle veitsi hampaissa. Silloin kuuli onnensa. Liperi 1937 Nykypäivänä voi laittaa vaikkapa kahvikuppeja nurin pöydälle ja ennustella niistä uutena vuotena tulevaisuutta. Jokaisen kupin alle laitetaan jokin pieni esine; esimerkiksi kolikko tarkoittaa rikkautta, punainen langanpätkä iloa ja musta lanka surua, pieni nukke perheenlisäystä ja hevosenkenkä onnea. Jos uudenvuodenyönä kynttilän valossa täyttää lasin vedellä ja asettaa lasin pohjaan vihkisormuksen, niin se mitä ilmestyy sormuksen keskelle, sellaista tulee tapahtumaan. Pori 1936 Joululorut Kun ovelta aattona kuuluu kolkutus, ja sisään asuu odotettu vieras, on tapana laulaa. Joulupukille voisikin tänä vuonna vaihteeksi esittää Savitaipaleelta tai Jokioisilta tallennetun lorun. Tule joulu jouker kouker, siiper piiper jauhamaan. Kyll on kystä aitassa: sirkan siivet, kotkan koivet, leppälinnun leipottimet, hyttysen hyvä saparo. Savitaipale 1890 Tu tänne Tuomas kulta, tuo joulu tullessas. Olkikimpu kainalossas, oluttynnöri olallas. Nisukakku kämmenelläs, kynttilä pivon pohjassas. En minä teille tule, teillä on paljon koirija. - Kyllä koirat kottaan ajan, penikaiset penkin alle. Lapsukaiset lavan alle, kissat kiukaalle killittelemään. Jokioinen 1913 Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,

7 JOHTOKUNNAN KUULUMISIA Tähän tulee teksti syyskokouksen jälkeen. Koulun talous on tasapainossa ja vuosi on kulunut budjetin mukaisesti. Työn alla on nyt ensi vuoden budjetin suunnittelu. Haemme ylimääräistä valtionavustusta muiden steinerkoulujen lailla vuodelle Valtionosuusuudistuksessa steinerkoulujen valtionosuudet pienenivät, vaikkei se ei ollut uudistuksen tarkoitus. Budjetin suunnitelussa otetaan myös huomioon säästäminen tulevaa F-rakennusta varten. Koulun oppilasmäärä on nyt 271 oppilasta, joista 1 9-luokkalaisia on 207 ja lukiolaisia 64. Juhlasaliin remontoidun lattian suojaksi on hankittu suojamatot. Juhlasali on nyt taas vuokrattavissa juhlakäyttöön. D-rakennuksen katto on vuotanut ilkivallasta johtuen. Katolta oli irrotettu tarkistusluukun kansi. Vahingot eivät onneksi olleet suuret ja koulun vakuutus korvaa korjaukset. B- ja D- rakennusten väliin on tulossa verkkovarasto vielä syksyn aikana. E-rakennuksen takuukorjaustyöt aloitettiin elokuussa ennen koulun alkua. Työt jatkuivat taas syysloman. Seinien laseeraus tehdään myöhemmin, joten toistaiseksi seinät jäävät valkoisiksi. Työn jälkeä voi käydä ihailemassa esimerkiksi kuudennessa luokassa. Kouluisäntä Ilkka Hänninen kiertää opettajien kanssa tarkistamassa pulpettien kunnon. Pulpetit on numeroitu ja niiden kunnon on oltava hyvä myös keväällä, kun ne luovutetaan seuraavalle oppilaalle. Koulumme on ilmoittanut olevansa kiinnostunut siviilipalvelusmiehestä, joka voisi toimia koulussa avustajana. Odotamme yhteydenottoa sopivalta hakijalta. Joulukuussa valitaan taas uudet jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle. On tärkeää saada johtokuntaan mahdollisimman monenlaista osaamista. Tervetuloa mukaan! Johtokunnan puolesta, Juulia Salonen pj.

8 sessioita, säveliä ja muuta suhinaa syksyn harrastustoiminta koululla Laura Colliander Tänä syksynä aloitti toimintansa koulumme Kulttuuri- ja harrastustoiminnan suunnitteluryhmä. Ryhmän tarkoituksena on koordinoida kerhoja, toimia tiedottajana niin vanhempien kuin opettajienkin suuntaan ja suunnitella uusia tapahtumia ja kursseja. Ryhmä toimii vapaaehtoisten vanhempien työpanoksen voimin. Musiikkiharrastus on oppilaiden keskuudessa hyvin suosittu koulullahan toimii oma kuoro, Satakielen laulu, sekä orkesteri, Soiva Satakieli. Molempia johtaa ammattimuusikko Anne-Mari Vanamo- Kallio. Anne-Marilla on myös soitto-oppilaita viulussa ja pianossa, ja myös alttoviulisti Sameli Vettenranta antaa koululla viulutunteja. Kanteleryhmät ovat toimineet koululla jo muutaman vuoden, ja niissä soittavien lasten määrä lisääntyy tasaisesti. Ryhmät ovat pienryhmiä, ja mahdollisuus yksityisopetukseen tai duotunteihinkin on. Opettajina ovat toimineet ammattimuusikot Juulia Salonen ja Sirkka Kosonen, jotka ovat myös koulumme vanhempia. Kanteleryhmien lisäksi koululla aloitti syksyn aikana myös kitararyhmät, joita on toivottu jo pitkään. Opettajaksi löytyi musiikin opiskelija Lauri Hongisto Sibelius-Akatemiasta. Venäjän kielestä innostuneet lapset opiskelevat venäjän kielikerhossa kieltenopettaja Maija Koskimiehen johdolla. Loppusyksystä aloitti jälleen myös ruotsin kielikerho Blåklockan, joka on tarkoitettu kaksikielisille lapsille. Kerhoa rahoittaa Aktia ja sitä vetää Anu Kiskola, koulumme ruotsinopettaja. Uutena kerhona syksyllä aloitti luokkalaisten iloinen teatterikerho. Teatterikerhoa vetää näytelmäkirjailija Laura Colliander, joka on myös koulun vanhempia. Uutena kerhona aloitti myös Mika Luotosen vetämä luokkalaisten liikuntakerho. Aivan uusi toimintamalli on myös kuukausittaiset, koko perheelle tarkoitetut sunnuntaisessiot koulun väelle, joissa on vaihtuvia aiheita, kuten käsitöitä, liikuntaa tai muuta mukavaa ja mielenkiintoista. Tänä syksynä on lokakuussa ollut mah-

9 Koulumme orkesteri Soiva Satakieli ja kuoro Satakielen laulu pitivät jouluaiheisen konsertin oppilaittemme iloksi ja adventin alun kunniaksi 1. joulukuuta. dollista kokeilla eurytmiaa Claire Federerin kanssa, ja marraskuussa päästiin huovuttamaan Eveliina Kaartisen opastuksella. Sessiot on otettu hyvin vastaan, ja lisää on tulossa keväällä! Syksyn kerhot jatkavat keväällä, ja uusia kerhoja on myös tulossa: espanjan kielikerho yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa sekä sanataidekerhot Vantaan Sanataidekoulun kanssa. Myös joogakerhoa aloitetaan. Kulttuuri- ja harrastustoiminnan suunnitteluryhmä on erittäin iloinen siitä, että yhteistyötahoja alkaa löytyä ja harrastuskerhot koulullamme saavat suhisevaa tuulta siipiensä alle! Laura Colliander on Kulttuuri- ja harrastustoiminnan suunnitteluryhmän yhteyshenkilö. Häneltä voi kysyä lisätietoja sekä antaa palautetta tai esittää ehdotuksia toiminnan suhteen. Puh tai

10 eheytetty koulupäivä Laura Colliander Koulullamme vieraili alkusyksystä, 6. syyskuuta, iltapäiväja kerhotoiminnan pioneerivaikuttaja ja asiantuntija, professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta. Hän esitelmöi aiheesta eheytetty koulupäivä, minkä jälkeen keskusteltiin aiheesta. Lea Pulkkinen aloitti toteamalla, että pikkukoululaisten yksinäiset iltapäivät ovat suomalainen ongelma. Monissa länsimaissa alle 12-vuotiaan lapsen yksin jättäminen on kielletty lailla, ja koulupäivät on järjestetty toisin kuin täällä. Suomessa on myös vallalla kasvatusasenne, jossa pienten lasten itsenäisyyttä ja omatoimisuutta ihaillaan. Iltapäiväkerhon perimmäinen tarkoitus on turvata lapselle iltapäiviksi turvallisen aikuisen silmälläpito ja seura, mahdollisuus olla lapsi. Pulkkisen työ iltapäivätoiminnan parissa alkoi 1990-luvulla, jolloin laman seurauksena päiväkodit eivät enää ottaneet vastaan alakoululaisia iltapäiväpaikoille ja kouluissa kukoistanut kerhotoiminta lakkasi kuin seinään. Alettiin esittää myös ajatuksia kokonaiskoulupäivästä eli kokopäiväkoulusta. Eheytetty koulupäivä ei kuitenkaan tarkoita tätä, vaan moniammatillista iltapäivätoimintaa kouluissa. Muun muassa eheytetyn koulupäivän kokeiluprojektien sekä erilaisten lausuntojen avulla Lea Pulkkinen on vaikuttanut voimakkaasti opetusministeriöön iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi tosin poliittinen tahto asian suhteen on vaihdellut rajustikin. Eheytetty koulupäivä käytännössä Nykyään valtio tukee rahallisesti luokkalaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa, ja perusopetuslaki määrää kunnat tarjoamaan kerhopaikan jokaiselle sitä tarvitsevalle luokkalaiselle. Monissa kouluissa kerho koostuu kahdesta jaksosta päivässä: valvotusta aamuhoivasta ennen tuntien alkua sekä koulutuntien jälkeen valvotusta leikistä ja välipalasta yms. Ehetetyn koulupäivän kokeilumalleissa 1990-luvulla eri kunnissa (muun muassa Sipoossa) tarkoitus oli myös kokeilla sitä, että iltapäiväkerhon lisäksi koululla toimisi erilaisia harrastekerhoja. Harrastekerhoja tarjottiin kaikille luokille, ja lisäksi kokeilukouluissa oli valvotun olemisen ja välipalan 10

11 mahdollisuus 9. luokkaan asti koulu oli auki, kukaan ei jäänyt yksin ulos odottelemaan ja eri luokkiin, kuten tietokoneille, saatiin käyttöoikeuksia. Kerhojen järjestämisessä luotiin verkostoitumismalli, jossa muun muassa eri seurat, järjestöt ja seurakunnat tulivat koululle järjestämään harrastuksia. Tämän seurauksena kehiteltiin palveluntuottajamalli, jossa saatettiin ostaa harrastuskerhot eri palveluntuottajilta. Toisaalta kehitettiin myös koulumalli, jossa koulu itse järjestää kerhot omien työntekijöidensä (opettajien, avustajien tms.) vetämänä. Koulut voivat nykyään hakea valtiolta rahoitusta kerhotoimintaan. Iltapäivätoiminnan periaatteissa korostuvat muun muassa monimuotoisuus, lapsilähtöisyys ja laatu (pätevyys). Lapsille tarjotaan siis hyvää hoitoa sekä laadukkaita, edullisia harrastuksia tutussa ympäristössä koulutuntien jälkeen. Toiminnassa painottuu myös moniammatillisuus ja koulun avautuminen ympäröivälle yhteisölle. Koulun sisällä huomattiin, että yhteisöllisyys vahvistuu, verkottuminen koulun sisällä lisääntyy ja avoimuus, yhdenvertaisuus ja julkisuus lisääntyvät yhteistoiminnan ansiosta. Erityisesti musiikki- ja liikuntaharrastukset toimivat vahvasti yhteisöllisyyttä lisäävinä. Entäs meidän koululla? Tämän mielenkiintoisen tietoosuuden jälkeen keskusteltiin iltapäivätoiminnasta koulullamme. Puhuttiin ensin iltapäiväkerhosta: miten se puutteellisten tila- ja henkilöresurssien takia ei voi ottaa kaikkia paikkaa hakevia lapsia vastaan alkusyksystä. Koettiin ongelmaksi, että lapsia jää yli: kaikki toki tarvitsisivat paikan. Lisäksi koettiin hankalaksi, että iltapäivätoiminnan hallinnollisena järjestäjänä on erillinen yhdistys eikä kouluyhdistys. Iltapäiväkerhon työntekijä Marika Degerstedt ja iltapäiväkerhoyhdistyksen puheenjohtaja Anu Tieaho toivat esiin, että he kyllä ottaisivat kaikki, jos olisi mahdollista, mutta nykyisillä resursseilla se on vaikeaa. Kerhossa oleville lapsille halutaan kuitenkin taata kodinomainen, rauhallinen ja viihtyisä oleminen, ja tupaten täysissä tiloissa liian vähien työntekijöiden kanssa tämä ei toteudu. Keskusteltiin siitä, että iltapäiväkerho on nykyaikaisessa koulussa välttämättömyys, ja että lapsestaan välittävät vanhemmat laittavat lapsensa mieluummin kerhoon kuin yksin kotiin. On selvää, että työssäkäyvien yksinhuoltajien lapsilla pitää olla mahdollisuus iltapäivähoitoon. Lisäksi monen perheen on mahdotonta järjestää työaikojaan niin, että pikkukoululainen ei olisi yksin koko iltapäivää. Elinkustannukset ja asuntolainat kuormittavat pääkaupunkiseudun perheiden taloutta. (Yhteiskunnallisena rakenteena Suomessa on kaiken lisäksi kahden elättäjän malli tämä on poliittinen ratkaisu, joka vaikuttaa muun muassa palkkojen ja kustannusten suuruuteen.) Perheillä voi olla myös muita syitä iltapäiväkerhon tarpeeseen, kuten pikkukoululaiselle liian pitkät ja vaikeat koulumatkat tai se, että 11

12 julkisia liikennevälineitä ei liikennöi kodin ja koulun välillä. Marika Degerstedt ja Anu Tieaho toivoivatkin, että koulu ottaisi iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisessä aktiivisen ja myönteisen roolin, sillä kyse on koko kouluyhteisön asiasta ja siitä, että perheillä on mahdollisuus laittaa lapsensa juuri meidän kouluun eikä siihen lähiperuskouluun, jossa varmasti on iltapäiväkerho. Keskusteltiin siitä, että myös 3.-luokkalaiset ja sitä vanhemmatkin tarvitsevat joskus iltapäiväkerhoa: missä heidän paikkansa on? Entä missä odottavat kerhojen alkamista ne lapset, jotka eivät ole iltapäiväkerhossa? Koska oli alkusyksy, monet kerhot olivat vasta alkamassa. Todettiin koordinoinnin ja yhteistyön tarpeellisuus opettajien kanssa. Pohdittiin sitä, miten koulun kainalossa olevat harrastukset voivat lisätä koulun perhemäisyyttä. Lisäksi perheitä voi ilahduttaa se, että oman koulun kerhoissa voi olla steinerpedagoginen painotus ja liikuntaharrastuksissa iloa ja kokeilumieltä erotuksena vakavamieliseen urheiluseura-urheiluun. Iltapäivisin koululla tapahtuvan harrastustoiminnan tarkoituksena on myös rauhoittaa lasten illat. Kun harrastukset ovat päivisin, kotona saa illalla levätä ja kerätä voimia seuraavaan päivään. Näin myös opettajat ja koulunkäynti hyötyvät: kouluun tulee levänneempiä lapsia. Lisätietoja: Leevi Launonen ja Lea Pulkkinen (toim.): Koulu kasvuyhteisönä, PS-kustannus Kynttilät syttyvät, tähdet lentävät, taivaalla porot pukkia lennättää. Se lahjoja jakaa ja iloa antaa. Oli kerran koulu, jolla oli joulu. Tuli sinne pukki, aikamoinen ukki. Pukki toi lahjat, tonttu lauloi Mariasta, jolle tuli lapsonen. Enkelikin lahjan toi, Jeesus-lapsen meille soi. Pyhä yö meillä on, jouluyö verraton, Pukki lahjat meille soi, Petterin ne kyydis meille toi. Juho Joulu on taas, joulu on taas, riemuitkaa kaikki. Kuusi on taas, kuusi on taas hienosti koristeltu. Nyt nukkumaan, nyt nukkumaan, Joulupukki tulee taas. Noomi Kuusen alla pakettimme meille on, Tonttu, Pukki, Petterikin meille ne soi. Jouluyön taika ihmeellinen on. Koulun ikkunoista kynttilät loistaa, joulupuuron keittiökin meille laittaa, kuusen al lahjat on, meille pukki ne soi. Virvatuli 12

13 neljäs luokka joulurunoilee Jouluna istun takkatulen ääressä, joskus vilkuilen ulos ikkunasta, kuulen kun oveen koputetaan, pikkusisko kiljaisee ovelta: Tääl on lahjoja, tääl on lahjoja. Isä ja äiti on tosi kivoja, ne lahjat antaa heti avata! Saan kirjeen, siinä luki näin: Hei! Tässä on lahja jonka saat kun menet tallille! Isä vie minut tallille. Uudessa karsinassa seisoo kimo ratsuponi. Sillä on punainen loimi ja riimu. Niin, sitä toivon eniten. Sanni Onpa hyvää puuro tuumii tonttu, joka viettää lomaa Korvatunturilla. Joulu saapuu ja loppuu koulu ja on lunta maalla. Iiris Ei oo kouluu. Viettäkää jouluu. Tää on hauskaa. Kirkossa laulaa. Kun kynttilät syttyy, niin Pukki lahjojen jakoon ryhtyy. Joulu meitä rahoittaa. Kun joulu on, kun joulu on. Tekijä? Olipa kerran joro, joka oli poro, joka auttoi koulua järjestämään joulua. Hienolta näyttää. Pyry Tuli joulu, loppui koulu. Tuli pyhä taikaporo. Syttyi tonttukynttilät. Joululahja tuli kuusen alle. Tontut kurkki ikkunoista. Oli kerran poro, ja sen kaveri oli toro. He viettivät joulua, ja äidit sanoi että käykää välillä koulua. Eemu Otso lisää runollisia joulutunnelmia sivulla

14 havaintoja ja ajatuksia penkkipedagogiikasta Tuomo Oksanen En aivan tarkkaan tiedä, mistä käsite penkkipedagogiikka on alun perin lähtöisin, mutta aloittaessani elokuussa jälleen uuden ensimmäisen luokan olen saanut tutustua asiaan hyvin konkreettisesti. Olen huomannut, että penkkien avulla luokkatilaan voidaan tehdä nopeasti olennaisia muutoksia. Niistä voidaan muodostaa mitä erilaisimpia muotoja, muun muassa piirejä, kaaria, rivejä ja jonoja. Niitä voidaan nostella päällekkäin ja niistä voidaan rakentaa vaikkapa linnamuodostelmia satuhetkeä varten. Esimerkiksi piirimuodostelmassa niiden keskelle jää runsaasti tilaa erilaisille leikeille. Penkkejä käytetään koulussamme ensimmäisellä ja toisella luokalla. Kolmannella luokalla ne vaihtuvatkin sitten jo normaaleihin pulpetteihin. Kollegoiltani olen kuullut, että tuossa vaiheessa oppilaat ottavat pulpetit vastaan riemumielin merkkinä siitä, että he ovat jo isoja koululaisia. Penkkipedagogiikkaan kuuluu olennaisena osana ajatus, että oppilas säilyttää työskentelyvälineensä jossain muualla kuin pulpetissa, esimerkiksi hyllyssä, johon hänelle on varattu oma kori. Liitujen ja vihkojen hakeminen ja palauttaminen tunnin eri kohdissa tuokin tilantei- 14

15 siin liikettä ja rytmiä. Hakemis- ja palauttamisoperaatiot ovat kasvattavia yksin jo siinä mielessä, että lapsen pitää olla kärsivällinen ja odottaa omaa vuoroaan. Ketään ei saa töniä, ja etuileminen on kielletty. Melkoisiksi mestareiksi lapset näissä tilanteissa kehittyvätkin! Ei ehdi kulua kuin yksi tulenpalava minuutti, ja kaikilla on jo vihkot ja liidut edessään, tai päinvastoin, vihkot ja liidut on jo palautettu omille paikoilleen, ja oppilaat istuvat penkeillään odottamassa, että mitä seuraavaksi tehdään. Mutta mitä pintaa vasten lapset työskentelevät, jos kerran penkeillä istutaan? Tässä se juttu piileekin! Piirtäessään ja kirjoittaessaan oppilaat eivät istu penkillä vaan ovat lattialla polviensa varassa esimerkiksi lampaantaljan päällä. Leveä penkki heidän edessään toimii nyt työtasona. Varsinaisessa opetustilanteessa, kun opettaja puhuu luokan edessä, oppilaat istuvat penkeillä. Edellisen voi tiivistää seuraavaan: työskentelyasennot ovat penkkipedagogiikassa huomattavasti monipuolisemmat kuin pulpettisysteemissä. Penkkipedagogiikassa oppitunteihin sisältyy runsaasti luontaista liikettä ja erilaisia työasentoja. Ja tätä liikettä ja vaihtelevuutta pieni oppilas nimenomaan kaipaa! Oppilaat ja opettaja ovat penkkisysteemissä myös lähempänä toisiaan. Oppilas ei voi piiloutua pulpetin eikä opettaja opettajanpöydän taa. Totta on myös se, että oppilaat ovat lähempänä toinen toisiaan. Varjopuoli penkeissä kuitenkin on se, että lapsi ei hahmota omaa paikkaansa luokassa yhtä helposti kuin pulpettisysteemissä. Pulpetin myötä oppilaalla on selkeästi rajattu oma tontti, joka tuntuu varmasti myös turvalliselta. Penkkien kanssa puuhailu vaatii opettajalta etenkin alussa ylimääräisiä ponnistuksia. Luokan muotoon ja järjestykseen saattaminen on työ- läämpää. Mutta kun muoto on kerran saavutettu, se on kenties kestävämpää laatua. Sehän ei ole syntynyt niinkään ulkonaisista seikoista vaan oppilaan omasta hahmottamisesta, johon opettaja on hänet lempeänä auktoriteettina ohjannut. 15

16 kirja-arvostelu suomi henkisenä suurvaltana Jarno Paalasmaa Kansainvälisestikin tunnettu filosofi ja professori Pekka Himasen selvitys Suomen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tekijöistä luvulla on valtiovallan tilaustyö. Monien blogikirjoittajien ja iltapäivälehtien kolumnistien parjaama Himanen kirjoittaa raikkaasti ja sujuvasti. Hän sekä perustelee näkemyksiään että kertoo koskettavia esimerkkejä. Himanen aloittaa lasten kertomuksilla ja rakentelee niiden pohjalta arvoista lähtevää arvokkuuden filosofiaa. Tärkeitä painopistealueita kirjassa ovat ihmistieteet ja taiteet, ympäristö ja hyvinvointi. Hätätila ja suunnanmuutos Himasen tulevaisuusvision lähtökohtana on hätätila. Meillä on hyvinvointikriisi eli laaja henkisen pahoinvoinnin tilanne, talouskriisi ja ympäristökriisi. Himanen pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana haasteena. Hänen mukaansa ympäristöasioista on tehtävä seksikkäitä. Vanha politiikka on tiensä päässä ja tarvitaan uusi suunta, jossa päämääränä on arvokas elämä. Koska Himanen ei halua rakennella vastakkainasetteluita, hän ei ehkä riittävän suoraan hylkää jatkuvan talouskasvun ideologiaa. Toki hän myöntää, että talous on päässyt ylikorostuneeseen asemaan. Sen tilalle Himanen nostaa keskiöön ihmisen ja sisällyttää luonnon ihmisarvoisen elämän määritelmään. Koska kaikkien on lopulta sopeuduttava ilmastonmuutokseen, edelläkävijä saa etu- Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirjoitus. WSOY

17 lyöntiaseman. Syyllistämisestä ja ongelmakeskeisyydestä on siirryttävä mahdollisuusajatteluun. Himasen visioissa 2010-luvun Suomi on humanismin ja taiteen saralla kukoistava henkinen suurvalta. Hän kuvaa maailman kukoistavimpia luovuuden kulttuureja, joista hän esittelee innovaatiokeskukset piilaakson ja antiikin Ateenan. Ateenaan liittyen Himanen muotoilee kysymyksen: miten paikka, joka on pienempi kuin Lahti, voi luoda koko länsimaisen kulttuurin perustan filosofiasta ja tieteestä teatteriin ja taiteeseen? Himasen hahmotteleman rikastavan vuorovaikutuksen teorian valossa Aalto-yliopistokin kuulostaa perustellulta. Uuden Nokian mahdollisuus Kukoistuksen käsikirjoitus on hallituksen tilaustyö. Sujuvuudessaan nopealukuinen teos onkin kiireistä poliitikkoa ajatellen hyvä. Tosin Himanen olisi voinut olla vielä konkreettisempi. Himasen mukaan esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiassa on Suomella aidosti uuden Nokian mahdollisuus. Suomen tulisi ottaa tällä alueella edelläkävijän rooli ja näin maailman pelastaminen voisi tarkoittaa myös talouden pelastamista. Tarkoittikohan Himanen tällä ja ympäristöasioiden seksikkääksi tekemisellä sittenkään ydinvoiman lisärakentamista. Idealismista kumpuavaa konkretiaa Toisaalta kirjasta löytyy Suomelle myös selkeitä yksilöityjä toimintaehdotuksia: kehitysavun nostaminen heti 0,7 prosenttiin bkt:stä, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden lisääminen, todistetusti puhtaiden ympäristö- ja energiateknologian innovaatioiden verovapaus vuoteen 2020 saakka, jokavuotisen vähintään viiden prosentin reaalisen lisäyksen tekeminen ihmistieteisiin ja taiteisiin, epäterveellisten ruoka-aineiden verotuksen kiristäminen jne. Kirjaa lukiessa herää kysymys mistä johtuu Himaseen kohdistuva toisinaan tylykin kritiikki. Kirjasta voi toki nostaa esiin äkkiseltään kliseisiltä itsestäänselvyyksiltä kuulostavia ajatuksia. Ehkä kyse on kuitenkin enemmän siitä, että joitakin voi optimistinen, idealistinen ja korkeammista moraalisista arvoista käsin lähtevä ajattelu myös ärsyttää. Kirja-arvostelu on julkaistu aiemmin Opettaja-lehdessä (43/2010). 17

18 pieni mutta pippurinen porvoon fredrika-koulu sai opetusluvan Laura Colliander Keväällä 2010 Porvoon steinerkoulu Fredrika-koulu sai ilouutisen: vihdoinkin se saa valtion tuen ja virallisen opetuksenjärjestämisluvan. Koulun kannatusyhdistys saattoi huokaista helpotuksesta. Kun koulu viisi vuotta sitten aloitti toimintansa, opettajia oli yksi: Juho Peltonen. Hän on koulun perustajaopettaja, jonka ponnistukset ovat olleet koululle ratkaisevia. Itse hän sanoo, ettei voinut kieltäytyä, kun häntä pyydettiin opettamaan Porvooseen huolimatta siitä, että koulua ei vielä ollut; ei ollut tiloja, ei ollut rahaa, ei ollut edes kunnon palkkaa. Tilat ovatkin vuosien saatossa olleet milloin mitäkin kellareissa, tehtaissa, kansa-laisopistossa. Rahaa on ollut aina vähän ja yhä uudelleen on pitänyt miettiä, voidaanko toimintaa jatkaa. Koulu on kuitenkin vuosi vuodelta kyennyt kasvamaan ja oppilaita on tullut lisää vähitellen myös opettajia: 5. luokkaa opettaa Krisse Tuomainen, luokkaa Maiju Multanen, 2. luokkaa Kristiina Kari ja 1. luokkaa Esa Mäkinen, koulumme entinen pitkäaikainen opettaja, joka kesällä siirtyi Fredrika-koulun palvelukseen. Nyt valtionavun myöntämisen jälkeen näyttää selvältä, että koulu kasvaa 9-luokkaiseksi, vakiintuneeksi kouluksi. Porvoon seudulla tälle koululle on siis selvästi kysyntää. Mustijoki koulun kotina Fredrika-koulu on syksystä 2009 toiminut Mustijoella, Tolkkisten kylässä, muutaman kilometrin päässä Porvoon keskustasta Helsinkiin päin. Mustijoen ruotsinkielinen ala-aste Svartså skolan lopetettiin keväällä 2009, ja kunta vuokrasi rakennuksen Fredrika-koulun kannatusyhdistykselle. Asian dramaattisuutta lisäsi se, että päätös tuli vasta kesällä Fredrika-koulu oli keväällä pakannut tavaransa edellisestä toimitilasta kontteihin, eikä tietoa siitä, missä koulu syksyllä jatkuisi, ollut. Mutta kuten Fredrika-koulun lyhyen historian aikana aikaisemminkin, nopea yllättävä käänne pelasti tilanteen, ja koulu sai uuden kodin. Kannatusyhdistys ryhtyi pikaisesti remontoimaan ja maalaamaan tiloja, ja koulu pääsi alkamaan oikeana aikana Mustijoen tunnelmallisessa vanhassa koulussa. 18

19 Syksyllä 2010 aloitettiin lukukausi siis jo tutuiksi käyneissä rakennuksissa. Kouluun perustettiin jälleen uusi ensimmäinen luokka, ja oppilaita koulussa on jo noin 50. Tilat eivät vieläkään ole ihan valmiit, remontoimista riittää, ja kaikki irtain pulpeteista hellaan on saatu lahjoituksina lopetetuista kouluista ympäri Porvoota. Porvoon keskustasta lähtee joka aamu Porvoon liikenteen linja-autovuoro Mustijoelle, jolla lapset tulevat kouluun. Iltapäivällä linja-auto vie lapset taas takaisin keskustaan paitsi ne pienimmät, jotka jäävät iltapäiväkerhoon odottamaan vanhempiaan. Luokanopettajan lisäksi koululla työskentelee kieltenopettaja ja kokki. Iltapäivisin koululla toimii oma kaksikielinen iltapäiväkerho Kotoinen, jonka toinen työntekijä on myös koulun siivooja. Koululla on myös aamukerho, sillä osa lapsista tulee pitkän matkan takaa jo aikaisin aamulla koululle. Keittiö on koulun toinen keskus opettajanhuoneen lisäksi kokki Noora laittaa maukasta kala-kasvisruokaa mahdollisimman luonnonmukaisista, mielellään biodynaamisista, raaka-aineista. Koulu aikookin liittyä Portaat luomuun -sertifikaattiin, joka tulee takaamaan ruuan laadun myös jatkossa. Fredrika-koulun erityispiirteet Monella steinerkoululla on omat erityispiirteensä kuten meillä Vantaalla puutarhaopetus. Porvoossa ehkä huomiota herättävin erityispiirre on purjehdus omana oppiaineenaan. Joka kevät ja joka syksy koulun oppilaat viettävät viikon purjehdusleirillä. Taidot vesillä liikkumisessa karttuvat opittavaa riittää kanooteista purjeisiin. Alun perin koulusta piti myös tulla kaksikielinen, mutta jossain vaiheessa selvisi sellainen suomalainen erikoisuus, että opetuslupaa ei voi saada kaksikieliselle toiminnalle. Niinpä opetuslupa onkin vain suomenkieliseen 19

20 opetukseen. Jos joskus saadaan ruotsinkielisiä luokkia nykyisten rinnalle, niille on haettava oma opetuslupa. Monen perheen onkin täytynyt valita pedagogiikan ja kielen välillä. Ruotsia kotikielenään puhuville on kuitenkin järjestetty kaksi ylimääräistä ruotsinkielen kerhotuntia viikossa. Vieraana Fredrika-koulussa Kun vierailen Fredrika-koululla syyskuun lopussa, vastaanotto on ystävällinen. Minut esitellään jokaiselle luokalle ja saan seurata opetusta monella tunnilla. Koulun iloinen arki sujuu kuten muissakin steinerkouluissa aamupäivällä on pitkät jaksotunnit, myöhemmin kielten tunteja ja muita viikkotunteja. Edellisenä iltana on ollut koulun yhteinen Mikael-juhla ulkona mäntyjen juurella, ja oppilaat ovat ehkä vähän tavallista väsyneempiä päästyään myöhään nukkumaan... Odotettu ruokahetki kokoaa koulun yhteen ruokasaliin, eikä ruokaa jää juuri jäljelle monen hakiessa lisää. Myöhemmin huomaan, kuinka vapaatuntia viettävä opettaja keskeyttää omat valmistelutyönsä ja ottaa pyynnöstä viereisestä luokasta kaksi levottomampaa kaveria tekemään tehtäviä luokseen opettajanhuoneeseen. Pojat rauhoittuvat ja saavat sivunsa valmiiksi. Fredrika-koulun piha on laaja ja siihen mahtuu monenlaista ympäristöä. Välituntisin oppilaat levittäytyvätkin ympäriinsä: on keinuja, hiekkakenttää peleille, puita joihin kiivetä ja joiden alle rakentaa majoja, nurmikkoa, metsää. Fredrika-koulun tunnelma on lämmin. Koulun taustalla olevaa henkeä, yhteen hiileen puhaltava yhteisöä, voi lähes koskettaa. Opettajilla ja vanhemmilla on yhä edelleen paljon työtä koululla, sillä vaikka valtion tuki tuo turvaa, koulu elää edelleen kädestä suuhun ja pioneerivaiheen ratkaisuja on tehtävä jatkuvasti. Koulun on myös tänä syksynä päätettävä, jääkö se Mustijoelle vai yrittääkö saada tiloja lähempää Porvoon keskustaa. Käytännön hommia seinien maalaamisesta alkaen riittää siis jatkossakin joka kädelle. Vanhempien tuki koululle on poikkeuksellisen vahvaa. Kuvaavaa on, että viime vuoden varainkeruun tavoite vanhemmille oli euroa, ja se saatiin kasaan! Vuosia sitten vastaavat pioneeriperheiden ponnistukset saivat aikaan Vantaan steinerkoulun, joten katsoessaan Fredrika-koulun kasvua näkee myös sen, miten steinerkoulut yleensä syntyvät: tarvitaan paljon paljon lujaa tahtoa, työtä ja ponnisteluja yhteisen unelman eteen. Ja sitä unelmaa me kaikki steinerkoulut viemme yhdessä eteenpäin. Lisätietoa: 20

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely 05-06 . Lapseni viihtyy iltapäivätoiminnassa ( = Eri mieltä, = Samaa mieltä), % 9,7 % 7,9 % 57, % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 60,0 % 80,0 % 00,0 % Kaikki (KA:.,

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Enkeli taivaan lausui näin. maan kansoille nyt tulevan. Kello löi jo viisi. muuten matka jää. Joulupuu on rakennettu. ompi kuusen oksilla.

Enkeli taivaan lausui näin. maan kansoille nyt tulevan. Kello löi jo viisi. muuten matka jää. Joulupuu on rakennettu. ompi kuusen oksilla. Joululauluvisa I Joululauluvisa I:ssä on vanhojen ja tuttujen joululaulujen 1. säkeistön alkuja ja loppuja. Tulosta sopiva määrä säkeitä ja leikkaa suikaleiksi. Viimeisenä on vastaussivu, josta voi tarkastaa

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot